FI110181B - Aerosolin annostelutölkki ja menetelmä sen valmistamiseksi - Google Patents

Description

1 110181

Aerosolin annostelutölkki ja menetelmä sen valmistamiseksi 5 Esillä olevan keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen aerosolin annostelutölkki.

Sellaiset tölkit ovat yleisesti tunnettuja ja nähtävissä US patentista 4940171. Tunnetuilla tölkeillä on yleisesti jäykät seinämät, joilla on suhteellisen suuri 10 paksuus siten, että tölkit eivät ole helposti deformoitavissa niiden ollessa paineista mattomassa tilassa.

Esillä olevan keksinnön päämääränä on aikaansaada kuvattua tyyppiä oleva tölkki, joka sallii tölkin painon alentamisen ja siten materiaalin kulutuksen ja 15 jätemäärän alentamisen.

Keksinnön päämäärien saavuttamiseksi keksinnön mukaiselle aerosolitölkille , ’;; * on tunnusomaista patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitetyt asiat.

v : 20 US 4271991 kohdistuu matalapaineiseen annostelutölkkiin. Mainittu tölkki on : : *· sulkutyyppinen tölkki toisin kuin keksinnön mukainen tölkki, ja sulusta johtu- - ;; en se ei saavuta paineistamatonta tilaa normaalissa käytössä.

* ; Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 15 johdanto-osan mukai- . · · \ 25 nen menetelmä aerosolitölkin valmistamiseksi, joka tölkki täytetään juokse- * I · •. _ valla annosteltavalla aineella.

• I · · * · · • · •. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista patenttivaatimuksen ’:' ‘. 15 tunnusmerkkiosassa esitetyt asiat.

’* 30

Monia juoksevia materiaaleja ja erityisesti nestemäisiä materiaaleja annostellaan sulutonta tyyppiä olevista paineistetuista aerosolisuihketölkeistä, joissa 2 110181 ei ole erotinta annosteltavan juoksevan materiaalin ja tölkin paineistavan ponneaineen välillä. Esillä olevan keksinnön kohteena on pääasiallisesti sulu-ton tölkki. Sululla varustetussa tölkissä on liikkuva sulku tai suljin, kuten mäntä tai levitetty tai joustava kalvo, jolloin annosteltava materiaali on sulun 5 sillä puolella, joka on lähempänä tölkin poistoaukkoa ja ponneaine on sulun toisella puolella ja työntyy sulkua vasten ja työntää juoksevan materiaalin tölkin poistoaukon läpi. Tyypillisessä tapauksessa ponneaine ei poistu tuotteen mukana. Sululla varustetut tölkit on ensisijaisesti suunniteltu viskoosis-ten tuotteiden käsittelemiseksi, koska suluttomalla tölkillä ei näitä tuotteita 10 kyetä annostelemaan.

Keksinnön mukaisessa aerosolisuihketölkissä on suihkeen muodostus- ja an-nosteluventtiili, jossa on pieni virtausreikä, joka muodostaa yhteyden tölkin sisäosan ja suihkeen annostelunupissa olevan pienen pyörrekammion välille.

15 Juoksevan materiaalin ja ponneaineen seos tulee suihkenupissa olevaan pyörrekammioon ja poistuu suihkenupista suihkeen poistoaukon kautta. Kun venttiili avataan, tölkissä oleva korotettu lämpötila pakottaa ponneaineen ja juoksevan materiaalin seoksen venttiilin aukon kautta pyörrekammioon. Äkil- ! linen lasku ympäröivään lämpötilaan ponneaineen ja juoksevan materiaalin • » · : , ·. 20 pyörteisen seoksen poistuessa nupin aukosta ympäröivään ilmakehään, johon « · toisinaan liittyy edelleen nestemäisen ponneaineen tietyn määrän äkillinen :·; muuttuminen kaasumaiseen muotoon ja johon lisäksi liittyy kokoonpuristu- neen ponneaineen äkillinen laajeneminen sen poistuessa venttiilin aukosta, hienontaa juoksevan materiaalin ja hajottaa sen pieniksi pisaroiksi. Tätä ha- ’25 joamista edistää toisinaan ponneainehöyry, joka virtaa tölkistä lisähöyryhaa-·:· ran kautta venttiilikammioon, mikä lisää käytettävissä olevaa ponneainemää- rää suihkeseoksen pakottamiseksi ulos nupin suihkeen poistoaukosta. Mikäli halutaan virtaus tai vaahto, käytetään modifioitua venttiiliä, jossa ei ole pyör- •»*» : * ·.: rekammiota ja jossa on suuri aukko.

30 3 110181

Eräs tällaisten tölkkien tarkoituksista on se, että olennaisesti kaikki juokseva materiaali saadaan poistetuksi tölkistä ja suihkeen, virtauksen tai vaahdon laatu säilyy mahdollisimman yhtenäisenä tölkin koko sisällön osalta.

5 Paineistettujen kaasujen tapauksessa on tavanomaisissa menetelmissä näiden tarkoitusten saavuttamiseksi käytetty alkupaineita noin 621 - 965 kPa (90 - 140 psig) ja nestekaasujen kohdalla on käytetty riittävän suuria määriä nestekaasua. Nestekaasun kohdalla 21°C:ssa (70°F) paineet voivat olla vain noin 207 - 345 kPa (30 - 50 psig). Nämä paineet nousevat kuitenkin paljon 10 suuremmiksi korkeammilla lämpötiloilla johtuen nestekaasujen lämpötila/pai-nesuhteesta. Suurentunut paine tölkissä on vaatinut sitä, että tölkin seinämä tehdään suhteellisen paksuksi siten, että tölkki ei pysyvästi väänny/muuta muotoaan tai murru tölkin täytön, varastoinnin, kuljetuksen ja käytön aikana esiintyvän suuren paineen vaikutuksesta. Joidenkin varastointi- ja kuljetus-15 vaiheiden aikana tölkit joutuvat alttiiksi korkeammille ympäröiville lämpötiloille ja tällöin tölkin pitää kestää kohonneiden lämpötilojen aiheuttamia kohonneita kaasunpaineita.

: . ‘ Useat valtion viranomaiset ovat määränneet, että tietyn tyyppisillä aerosoli- • ·, 20 tölkeillä pitää olla tietyt lujuudet tai muodonmuutos- ja murtumisvastukset turvallisuuden takia. Tämän tarkoituksena on estää tölkin muodonmuutos ja ';se vaara, joka aiheutuu paineistetun aerosolitölkin murtumisesta. Esimerkiksi Yhdysvaltain Liikenneministeriö (DOT) on määrännyt, että kun suljettujen : : tölkkien vetoisuus on pienempi kuin 819,2 cm3, tölkin pitää kestää ilman py- 25 syvää muodonmuutosta sisäistä painetta, joka on yhtä suuri kuin sen tarkoi-·:· tetun sisällön juokseva materiaali ja ponneaine painetasapainoisessa systee- :, missä lämpötilassa 54,4°C (130°F) ja että tölkissä oleva paine ei saa ylittää 965 kPa (140 psig) 54,4°C:ssa (130°F). Mikäli paine tölkissä ylittää 965 kPa ·.· (140 psig), tätä tölkkiä varten on olemassa erityismääräykset. DOT edellyt- 30 tää, että tölkin pysyvää muodonmuutosta ei tapahdu 54,4°C:ssa (130°F) ja että sama tölkki ei murru paineessa, joka on puolitoista kertaa niin suuri kuin 4 110181 paine 54,4°C:ssa (130°F). Jos esimerkiksi tasapainosysteemissä vallitseva paine tölkissä 54,4°C:ssa (130°F) on 965 kPa (140 psig), tällöin tölkki ei saisi murtua 1448 kPa:ssa (210 psig).

5 Aerosolisuihketölkeissä juoksevien materiaalien suihkuttamiseksi käytetään erilaisia nestekaasu- ja painekaasuponneaineita. Nestemäisiä ponneaineita ovat olleet hiilikloorifluorit, joista joitakin myydään tavaramerkillä "Freon" ja joista joidenkin käyttöä ei enää sallita suihketölkin ponneaineena lukuunottamatta käyttöä tiettyjen lääkeaineiden tai hiilivetyjen tai dimetyylieetteri- ja 10 muiden haihtuvien nesteiden yhteydessä. Painekaasuponneaineita ovat olleet hiilidioksidi, typpioksidi, typpi, ilma jne. Nestemäiset ponneaineet ovat edullisia painekaasuihin verrattuna, koska juuri riittävästi nestettä höyrystyy suhteellisen muuttumattoman kaasunpaineen säilyttämiseksi tölkissä ja jäljellä oleva neste muodostaa altaan tai varaston lisäkaasun muodostamiseksi pon-15 neaineen poistuessa. Toisaalta käytettäessä painekaasuponneaineita pitää alun perin sijoittaa riittävästi kaasumaista ponneainetta tölkkiin, jotta kyetään suihkuttamaan tai muulla tavoin annostelemaan tölkin koko sisältö riittävässä \ paineessa.

. ·. 20 Jotta aerosolin annostelutölkit kestäisivät oletetut kohonneet sisäiset paineet ja vastaisivat DOT:n normeja, on tunnettuja tölkkejä valmistettu metallista, eli teräksestä tai alumiinista riittävän suurella seinämäpaksuudella. Käytettäessä tyypillistä terästölkkiä, jonka halkaisija on 52,4 mm (2 1/16 tuumaa) O-i paineistetun sisällön säilyttämiseksi turvallisesti 965 kPa:ssa (140 psig), eli 25 käytettäessä tölkkiä, joka ei ole valmistettu sisältämään erityisen suuria pai-;:· neita, seinämäpaksuus on ollut noin 0,020 mm - 0,304 mm (0,008 - 0,012 tuumaa). Tölkin pohja ja kansi, jotka normaalisti pullistuvat ja vääntyvät ·· ulospäin liian suuren paineen vaikutuksesta, ovat olleet paksuudeltaan alu- eella 0,304 - 0,457 mm (0,012 - 0,018 tuumaa). Käytettäessä yllä esitettyjä 30 tölkin seinämä- ja kansi- ja pohjapaksuuksia on 14,13 cm (5 9/16 tuumaa) korkean terästölkin paino 59 g. Jotta samoilla mitoilla varustettu alumiinitölk- s 110181 ki kykenisi kestämään esitetyt paineet, sen seinämäpaksuus olisi noin 0,304 mm (0,012 tuumaa) ja pohjapaksuus noin 0,406 mm (0,016 tuumaa). Nämä teräs- ja alumiinitölkit ovat riittävän paksuseinäisiä ollakseen jäykkiä ja kes-tääkseen ilman muodonmuutosta normaalia noin 2,27 - 4,55 kg (5 -10 Ibs) 5 sormipuristusta sekä täytettyinä ja paineistettuina että tyhjinä ollessaan ja ne säilyvät jäykkinä eivätkä puristu kasaan alipaineessa noin 60 cm (24 tuumaa) elohopeapatsasta. Tätä alipainetta käytetään tavallisesti venttiilin puristusliit-tämisen aikana jäljellä olevan ilman poistamiseksi.

10 Sekä nykyisin käytetyillä teräs- että alumiiniaerosolisuihketölkeillä on tiettyjä haittapuolia johtuen ympäristön pilaantumista koskevista kasvaneista huolenaiheista. On toivottavaa vähentää tölkissä käytetyn metallin määrää myöhemmän jätekuormituksen helpottamiseksi ja siitä syystä, että tölkkien valmistuksessa käytettyjen malmien ja mineraalien varannot vähenevät. Lisäksi 15 enemmän energiaa kuluu metallimalmin hankkimisessa, metallin valmistuksessa ja paksumpiseinäisten tölkkien valmistuksessa kuin ohuempiseinäisten tölkkien. Samoin on otettava huomioon tölkkien metallin kuljetuskustannukset jokaisessa vaiheessa alkuvaiheen malmin tuotannosta tölkkien valmistamiseksi käytetyn metallin kuljetuksen kautta aina täytettyjen tölkkien kulje-20 tukseen. Koska joka vuosi valmistetaan ja käytetään miljardeja paineistettuja aerosolitölkkejä, aerosolisuihketölkkien seinämäpaksuuksien pienentäminen aikaansaa nopeasti merkittävän ympäristöedun.

Aikaisemmin on ollut tunnettua käyttää painoltaan keveämpiä ohutseinäisiä 25 tölkkejä juoksevien materiaalien säiliöinä tai astioina. Esimerkiksi hiilihapotettujen juomien ja joidenkin elintarvikkeiden kohdalla on vaihdettu paksumpi-seinäisistä, raskaammista terästölkeistä kevyempiin, ohutseinäisiin alumiini-ja terästölkkeihin. Kuplivien juomien kyseessä ollen käytetään liuennutta kaasua, kuten hiilidioksidia ja ei-kaasumaisen elintarvikkeen kyseessä ollen, jos-30 sa tölkkiin lisätään kaasua, esim. nestemäistä typpeä tai paineilmaa, lisätyn kaasun paine antaa pehmeäseinäisille tölkeille jäykkyyttä käsittelyä varten i 6 110181 siten, että tölkit eivät muserru tai väänny normaalin sormipuristuksen vaiku- ^ tuksesta ennen niiden avaamista. Tällaisia pehmeäseinäisiä tölkkejä ei kui tenkaan ole käytetty niiden sisällön annostelemiseksi tai poistamiseksi paineen alaisena. Tölkeissä ei ole venttiiliä tai muuta poistojärjestelmää niiden 5 paineenalaisena olevan sisällön poistamiseksi. Tölkit on alun perin suljettu tiiviisti. Kun ne avataan, säiliön tai astian paine poistuu välittömästi ilmakehään ja tölkit menettävät jäykkyytensä.

Esillä olevan keksinnön ensisijaisena tarkoituksena on saada aikaan suluton 10 aerosolin suihkeannostelutölkki, joka voi olla ohuempiseinäinen kuin aikaisemmin tunnetut aerosolin annostelutölkit.

Keksinnön tarkoituksena on lisäksi saada aikaan aerosolin suihkeannostelutölkki, joka vastaa erilaisia ympäristövaatimuksia vähentämällä tällaisen tölkin 15 valmistamiseksi tarvitun metallin tai muun materiaalin määrää.

Edelleen tarkoituksena on tyydyttää ympäristövaatimuksia vähentämällä ae-. rosolitölkissä tarvittavaa ponneainemäärää tai korvaamalla ponneaine koko- * naan tai osittain ympäristön kannalta edullisemmalla ponneaineella. Lisäksi 20 keksinnön tarkoituksena on saada aikaan aerosolin suihkeannostelutölkki, ;· jonka seinämäpaksuus on sen tason alapuolella, jossa tölkki olisi tyhjänä ja ': paineistamattomana jäykkä, mutta jolloin seinämät ovat riittävän jäykkiä töl kin ollessa paineistettuna, jotta tölkki ei muserru vahingossa tai ennenaikai-, · * sesti ja jotta tölkki vastaa valtion muodonmuutosvastus- ja murtolujuusvaa- 25 timuksia ja on helposti muserrettavissa tyhjänä ollessaan.

:,,Edelleen keksinnön tarkoituksena on täyttää ympäristövaatimuksia muodos- i tarinalla sellainen aerosolin suihkejakelutölkki, jossa voidaan käyttää saastut- :’' : tamattomia ja/tai syttymättömiä kaasuja.

30 7 110181

Vielä eräänä tarkoituksena on saada aikaan pienipaineinen aerosolin suihke-tölkki, joka säilyttää riittävän paineen siten, että se poistaa juoksevan mate-riaalisisältönsä kokonaan halutussa, hyväksyttävän yhtenäisessä, valitussa suihkeen, vaahdon tai virtauksen muodossa.

5

Esillä olevan keksinnön kohteena on sulutonta tyyppiä olevan tölkin paineistettu materiaalin annostelujäijestelmä, jossa käytetään nestekaasupon-neainetta tai painekaasuponneainetta tai niiden seosta ja joka ponneaine on sekoitettu annosteltavaan juoksevaan materiaalituotteeseen ja jossa ponne-10 aine pakottaa tuotteen pois tölkistä aerosoliventtiilin kautta ja antaa samanaikaisesti jäykkyyttä tölkille. Tölkki on ohutseinäinen mutta kuitenkin käytössä riittävän jäykkä ja se täyttää valtion viralliset muodonmuutosvastus- ja murtolujuusvaatimukset. Tölkin seinämä on riittävän ohut siten, että se vääntyy helposti sormipuristuksen vaikutuksesta, mutta seinän muotoa tuetaan 15 tölkissä olevalla kaasunpaineella sormipuristuksen aiheuttamaa vääntymistä vastaan, kunnes tölkin juokseva materiaalisisältö on suihkutettu pois ja jäljelle jäänyt ponneaine on vapautettu. Esimerkiksi halkaisijaltaan 52,4 mm (2 1/16 tuumaa) olevassa terästölkissä tölkin seinämäpaksuus ei ylitä 0,165 mm - * (0,0065 tuumaa) ja sen edullinen seinämäpaksuus materiaalien taloudelli- 20 suuden kannalta on noin 0,102 mm - 0,127 mm (0,004 - 0,005 tuumaa). Kun tölkki ei ole paineistettu, tölkin seinämä ei ole jäykkä eli normaali sormipuris- *: tus voi painaa seinämän kasaan. Erityisesti tölkin seinämä voidaan puristaa sisäänpäin noin 1/4 tuumaa käytettäessä 2,27 - 4,55 kg (5 -10 Ibs) sormi- ,' · voimaa tölkin seinämään ja tölkki on helposti muserrettavissa kädellä suori- ..25 tettavalla puristuksella. Tölkki laajenee ulospäin noin 0,076 - 0,152 mm ;i· (0,003 - 0,006 tuumaa) tai 690 kPa:n (100 psig) paineessa, mutta vetäytyy takaisin alkuperäiseen 52,4 mm (2 1/16 tuumaa) halkaisijaansa paineen i · muuttuessa jälleen ilmanpaineen suuruiseksi.

• ' » » 30 Valtion määräämien painesisällön minimivaatimusten täyttämiseksi 52,4 mm (2 1/16 tuumaa) halkaisijaltaan olevia seinämäpaksuudeltaan vakioita ae 8 110181 rosolin annostelutölkkejä valmistetaan alumiinista seinämien ollessa paksuudeltaan noin 0,305 mm (0,012 tuumaa) tai teräksestä seinämien ollessa paksuudeltaan alueella 0,203 mm - 0,305 mm (0,008 - 0,012 tuumaa). Vakiotöl-kissä tölkin alkupaine on tyypillisesti ainakin 621 - 965 kPa (90 - 140 psig) 5 käytettäessä painekaasuponneaineita. Toisaalta nestekaasuponneaineita käytettäessä tölkin alkupaine voi tyypillisesti olla alueella 207 - 345 kPa (30 - 50 psig) lämpötilassa 21°C (70°F). Kuitenkin lämpötilassa 54,4°C (130°F) tämä vaatii sitä, että yllä mainittu tölkin seinämäpaksuus kestää kohonneessa lämpötilassa kehittynyttä suurempaa painetta. Edes tyhjänä ollessaan normaali 10 tölkki ei väänny merkittävästi sisäänpäin 2,27 - 4,55 kg (5 -10 Ibs) paikallisen voiman, esim. sormivoiman vaikutuksesta, joka on se voima, jonka vaikutuksesta keksinnön mukainen tölkki vääntyy sisäänpäin noin 1/4 tuumaa. Vakiotölkki vääntyy sisäänpäin 1/4 tuuman verran vasta käytettäessä minimi-voimaa noin 9,1 kg (20 Ibs) ja tällöin tölkkiä ei ole helppo rutistaa kädellä 15 suoritettavalla puristuksella.

. , Keksinnön mukaiset tölkit täyttävät sen DOT:n (Department of Transportati- · ji on) määräyksen, että tölkin paine 54,4°C:ssa (130°F) ei saa pysyvästi vään- • tää tölkkiä ja että tölkki ei saa murtua puolitoistakertaisessa paineessa läm- : ·. 20 pötilassa 54,4°C (130°F). Keksinnön mukaiset tölkit paineistetaan siten, että paine 54,4°C:ssa (130°F) ei ylitä 827 - 896 kPa (120 - 130 psig) ja ne on : ‘: konstruoitu siten, että ne eivät pysyvästi väänny 827 kPa:ssa (120 psig) ei vätkä murru puolitoista kertaa tätä painetta suuremmassa paineessa, joka on :: 1241 kPa (180 psig). Keksinnön mukaiset tölkit puristuvat kuitenkin kasaan 25 alipaineessa alle 46 cm (18 tuumaa) elohopeapatsasta eikä niitä siksi voida , tyhjöpusertaa suihkeventtiiliin. Jäljellä oleva ilma pitää poistaa tölkistä tarvit- taessa huuhtelemalla ponneainekaasulla ennen puserrusta.

: '. Yllä kuvatuilla ominaisuuksilla varustettuun keksinnön mukaiseen tölkkiin 30 asetettu kaasun alkupaine valitaan riippuen annosteltavasta tuotteesta, sen viskositeetista, sen hienontumiskyvystä, valitusta ponneaineesta ja ponneai- 9 110181 neen liukenevuudesta tuotteeseen. Tällaisen tölkin sisäpuolinen alkupaine voi olla alueella 345 - 724 kPa (50 - 105 psig) riippuen tuotteesta ja valitusta ponneaineesta, tyypillisesti painekaasuponneaineesta. Silloin, kun ponneaine on aluksi nestekaasu, joka höyrystyy tölkissä sitä mukaa, kun lisää pon-5 neainetta tarvitaan, kuten esimerkiksi hiilivetyponneaine, alkupaine tölkissä voi olla jopa niin alhainen kuin 117 - 214 kPa (17 - 31 psig). Käytettäessä sekoitettuja neste- ja painekaasuja voivat alkupaineet olla välillä 138 - 552 kPa (20 - 80 psig). Vertailusyistä voidaan todeta, että normaalien suljettujen hiilihapotettujen juomatölkkien normaali kaasunpaine huoneen lämpötilassa 10 on 310 kPa (45 psig) ja sisäinen paine kasvaa 655 kPa:an (95 psig) 54,4°C:-ssa (130°F). Myös esillä olevassa keksinnössä huoneen lämpötilassa täyden aerosolin suihkeannostelutölkin sisältö on 345 - 724 kPa (50 - 105 psig) ja 54,4°C:ssa (130°F) paine nousee alueelle 517 - 827 kPa (75 - 120 psig). Keksintö toimii päinvastoin kuin tavanomaisesti menetellään aerosolin suihketöl-15 keissä, joissa paineita lisätään pikemminkin kuin vähennetään. Suositellut painekaasun alkupaineet tavanomaiseen aerosolitölkkiin ovat alueella 620 -965 kPa (90 - 140 psig), jotka voivat nousta 54,4°C:ssa (130°F) alueelle 690 . -1103 kPa (100 - 160 psig) ja suuremmiksi kuin 1103 kPa (160 psig) neste-

« I

\ mäisillä ponneaineilla.

·. 20 :· Keksinnön mukainen pienemmän seinämäpaksuuden omaava, pienipaineinen : tölkki on turvallisempi kuin normaali suuremman seinämäpaksuuden omaava, suurempipaineinen tölkki, koska pienempipaineisen tölkin mahdollisesti mur-

I I

1. ; tuessa, räjähtäessä tai särkyessä vahingossa on kysymyksessä pienempi pai- I » ’ · _ ·: 25 ne ja siis pienempi räjähdysvoima kuin suurempipaineisessa tölkissä. Myös t ,, : * metallisirut aiheuttavat vähemmän vahinkoa ollessaan paljon keveämpiä.

I 1 I · ;· Keksinnön mukaisessa tölkissä on siis alkupaine pienempi, mutta sen lisäksi, ;· sen jälkeen, kun annosteltava tuote on kokonaan poistettu suihkeena, vaah- 30 tona tai virtauksena, paine on tästä syystä myös pienempi käytettäessä toisiinsa verrattavia painekaasuja. Paine on tyypillisesti noin 172 - 345 kPa (25 - 10 110181 50 psig). Tämä paine riittää poistamaan jäljellä olevan annosteltavan tuotteen tölkistä suihkeena, vaahtona tai virtauksena. Se riittää myös pitämään tölkin seinämät riittävän jäykkinä siten, että ne eivät puristu kasaan normaalilla sormipuristuksella normaalissa käytössä. Lisäksi tällöin tölkkiin jää aino-5 astaan pieni määrä kaasunpainetta ja itse kaasua ja näillä määrillä tölkin hävittäminen ei ole vaarallista. Mikäli käyttäjä heittää roskiin pienellä paineella paineistetun tyhjän tölkin, ei ole olemassa merkittävää räjähdysvaaraa tölkin mahdollisesti särkyessä tai se poltettaessa, kuten asianlaita saattaisi olla käytettäessä suurempipaineista aerosolin suihkeannostelutölkkiä, jossa on nor-10 maali seinämäpaksuus. Lisäksi, koska tölkki on ohuempiseinäinen, se painaa vähemmän kuljetettaessa se hävityspaikalle; ja mikäli tölkki sijoitetaan kaatopaikkaan ja se on valmistettu saastuttavasta teräksestä, siinä on vähemmän materiaalia saastuttamaan.

15 Sen jälkeen, kun tölkissä oleva tuote on kokonaan poistettu haluttuna suihkeena, vaahtona tai virtauksena, tölkissä jäljellä oleva pieni kaasunpaine saa aikaan sen, että tölkki säilyttää muotonsa. Jäljellä oleva pienipaineinen kaasu

» t I

voidaan helposti ja turvallisesti lopuksi päästää pois lyhyen ajan kuluttua, jolloin muodostuu tällä hetkellä paineistamaton tölkki, joka on helppo muser-.·. 20 taa kädenpuristuksella. Tämä on vastoin normaaliseinämäpaksuuden omaa- ··· via tölkkejä, jotka säilyttävät suuremman paineen eikä niitä kyetä muserta- maan kädenpuristuksella edes silloin, kun niiden kaasunpaine on poistettu. Keksinnön mukainen helposti muserrettu tyhjä tölkki on helppo hävittää ja kierrättää. Jopa silloin, kun käyttäjä ei ole päästänyt pois keksinnön mukai-...: 25 sessa tölkissä jäljellä olevaa painetta, jäljellä olevan kaasun tai ponneaineen .,pieni määrä ja vähäinen paine tekevät tölkin hävittämisen turvalliseksi kierrä-tettäväksi ilman syttymisen tai räjähdyksen aiheuttamaa loukkaantumis-*:· vaaraa. Koska ponneainetta tarvitsee aluksi lisätä vähäisempi määrä tölkkiin ·/·; yhdessä annosteltavan tuotteen kanssa, keksinnön mukainen järjestelmä 30 lisää useimmissa tapauksissa vähemmän haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ilmakehään. Joissakin tapauksissa tällaisten ilmakehään tulevien haihtuvien mate- U 110181 riaalien määrä on merkittävästi pienempi kuin Yhdysvalloissa useiden osavaltioiden nykyiset määräykset edellyttävät. Silloin, kun käytetään painekaasu-ponneaineita nestekaasuponneaineiden asemesta, keksinnön mukainen tölkki ei lisää lainkaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ilmakehään.

5

Tuotteen jakelemisen mahdollistamiseksi keksinnön mukaisesta ohutseinäisestä tölkistä haluttuna suihkeena, vaahtona tai virtauksena ja koska käytetään alhaisempaa lähtöpainetta ja siis alhaisempaa loppupainetta sen jälkeen, kun tölkin koko annosteltava sisältö on poistettu, tarvitaan tietyillä 10 tuotteilla toisinaan venttiiliaukon ja venttiilin höyryhaaran yhdistelmä varmistamaan sen seikan, että aerosolisuihke jakautuu hienoksi ja poistuu riittävästi alhaisemmassa paineessa, mutta kuitenkin määrältään sellaisena suihkeena, joka on verrattavissa suurpainesuihkeeseen, joka saadaan aikaan vakiosei-nämäpaksuudet omaavalla tölkillä ja tavallisilla suurpaineponneaineilla. Nes-15 temäisiä ponneaineita pidetään suurpaineisina jopa silloin, kun ne ovat alhaisemmassa paineessa 21°C:ssa (70°F), koska ne ovat suurpaineisia 54,4°C:ssa • (130°F).

·. Keksinnön mukaisessa tölkissä käytetyn venttiilin tulisi kyetä yhteistoimintaan ? 20 ponneaineen ja annostellun materiaalin kanssa materiaalin hienontamiseksi :· ja höyrystämiseksi sen saattamiseksi suihkuamaan ulos niin hienona suih- : keena kuin tölkin suunnittelija haluaa. Venttiiliin voi kuulua mekaaninen hajo- tusnuppi, joka hajottaa materiaalin pisaroiksi sitä suihkutettaessa.

» » * » 25 Lisäksi venttiilissä voi olla myös höyryhaara. Höyryhaara on erillinen kanava, .. ;' jonka kautta ponneainekaasu tulee venttiilikammioon juuri ennen suihkevent- tiilin poistoaukkoa. Höyryhaaran kautta venttiilikammioon pakeneva lisäkaasu varmistaa suihkeen muodostumisen. Kun ponneaine on nestemäistä eikä :: painekaasua ja nestemäinen ponneaine muodostaa altaan vakiokaasunpai- 30 neen säilyttämiseksi tölkissä nestettä annosteltaessa, höyryhaaraa ei mahdol- 12 110181 lisesti tarvita. Höyryhaaraa ei myöskään tarvita annosteltaessa aineita, joissa ei tarvita hienoa dispersiota.

Höyryhaaroja on aikaisemmin käytetty suihkutettaessa jauheita, maaleja ja 5 joitakin muita tuotteita, jotka sisältävät hiukkasia tai tahmeita aineksia, jotka saattaisivat tukkia venttiilinupin aukon. Tällöin höyryhaaran poikkileikkaus oli suurempi kuin mitä edullisesti käytetään esillä olevassa keksinnössä. Kun kyseessä oli vesi tai jotkut muut vastaavat konsistenssiltaan ohuet annostellut nestemateriaalit, höyryhaara kehitettiin nesteen hajoamisen ja hienontu-10 misen edistämiseksi. Tämä tulee lisäksi siihen äkilliseen muutokseen tai välittömään höyrystymiseen, joka tapahtuu silloin, kun annosteltu materiaali ja haihtuva ponneaine saapuvat pienempipaineiseen ympäröivään ilmakehään välittömästi poistoaukon jälkeen. Käyttöteoria on aina ollut se, että, mitä suurempi paine on, sitä parempi on materiaalin hajoaminen.

15 Höyryhaarat on muottipuristettu suihkeventtiiliin ja muottipuristettujen höy-. ryhaarojen poraukset ovat olleet halkaisijaltaan suuruusluokkaa 0,508 mm (0,020 tuumaa). Pienipaineisessa aerosolisuihkeen annostelutölkissä, jossa ·. käytetään höyryhaaraa, tämä porauksen tai reiän halkaisija päästäisi liian 20 paljon kaasua pakenemaan joka kerta, kun materiaalia annostellaan ja tekisi :· pienipaineisen tölkin käytön vaikeaksi tai mahdottomaksi. Viime aikoina on : : kuitenkin kehitetty höyryhaarojen laserporaustekniikka, jonka avulla voidaan aikaansaada höyryhaaroja, joiden halkaisija on jopa niin kapea kuin 0,127 mm - 0,203 mm (0,005 - 0,008 tuumaa). Tämä päästää vain paljon pienem-25 män määrän paineistettua kaasua poistumaan tölkistä höyryhaaran kautta ja ., mahdollistaa siten tölkin alhaisemman alkupaineen käytön. Eräs ympä- :. . ristömääräysten lisävaatimus on ollut ponneaineiden tapaisten haihtuvien . i' orgaanisten yhdisteiden määrien vähentäminen, joita ponneaineita käytetään . i aerosolitölkeissä ja jotka vapautuvat ilmakehään. Pienempipaineisen ae- 30 rosolin annostelutölkin käyttö ja pienireikäisen höyryhaaran käyttö mahdol- ib 110181 listaa vähemmän ponneaineen käytön antaen keksinnölle lisäedun ympäristön kannalta.

Keksinnön mukainen tölkki voidaan valmistaa joko teräksestä tai alumiinista 5 tai muista materiaaleista, jotka ovat riittävän ohuita muuttamaan muotoaan yllä mainittujen voimien vaikutuksesta ja pusertumaan kasaan yllä mainittujen paineiden ja alipaineen vaikutuksesta. Paineet tölkissä voivat olla riittävän alhaiset, jotta tölkki voidaan valmistaa muovimateriaalista tai jopa vuo-tosaumatusta paperimateriaalista tai jostain muusta materiaalista, joka kyke-10 nee säilyttämään paineen.

Keksinnön eräs tärkeä ympäristöetu on kunkin tölkin valmistamiseksi tarvitun metallimäärän väheneminen. Keksinnön mukaisessa terästölkissä käytetään 1/2 - 2/3 siitä määrästä terästä, joka nykyisin käytetään valmistettaessa sa-15 mankokoinen, vakiorakenteinen, suuremman sisäisen paineen omaava ae-rosolitölkki. Alumiinia käytettäessä painon väheneminen on vielä suurempi.

. Jätteenhävitysongelmien takia joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa on vaa- dittu säiliömateriaalimäärien vähentämistä ja keksinnön avulla ylitetään ny-·. kyisin vaaditut vähennykset.

20

Keksinnön muut tarkoitukset ja tunnusmerkit selviävät seuraavasta keksin-: nön selityksestä, jossa tarkastellaan keksinnön erästä edullista suoritusmuo toa viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa: 25 Kuvioi on sivulta nähty poikkileikkauskuva venttiilillä varustetusta keksin-., 1' nön mukaisesta aerosolisuihkeen annostelutölkistä; t · ..;;' Kuvio 2 on suurennettu osakuva tölkin venttiilialueesta esittäen venttiilin :.'i yksityiskohtia; 30

Kuvio 3 on suurennettu osakuva venttiilistä, karasta ja suihkenupista; ja 14 110181

Kuvio 4 esittää suihkenupin sisäpuolta ulospäin mentäessä pitkin kuvion 3 viivaa 4.

5 Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukainen pienipaineinen aerosolin annoste-lutölkki 10. Se on esitetty ohutseinäisenä terästölkkinä 12, jossa on samaa kappaletta oleva, sisäänpäin kaareva pohja 14, jollaista käytetään tavanomaisissa hiilihapotettujen juomien tölkeissä.

10 Terästölkin seinämäpaksuus on noin 0,127 mm (0,005 tuumaa), joka on va-kiopaksuus hiilihapotettujen juomien tölkille. Näin ohut tölkki on väännettävissä suhteellisen vähäisellä, 2,27 - 4,55 kg sormivoimalla. Sen muoto säilytetään tällaista normaalilla sormipuristuksella tapahtuvaa vääntymistä vastaan tölkissä olevan sisäisen kaasunpaineen avulla, joka on 172 - 621 kPa 15 (25 - 90 psig). Vaikka tölkin runko 12,14 on mainittu valmistetuksi teräkses tä, se voisi vaihtoehtoisesti olla alumiinia tai muitakin materiaaleja, kunhan sillä vain on tarvittavat ominaisuudet. Tällaisilla ominaisuuksilla varustetun : tölkin muut luontaiset tunnusmerkit sisäisen kaasunpaineen alaisena on ku- vattu aikaisemmin keksintöä kokonaisuutena kuvaavassa kohdassa.

: 20 :· Tölkin yläpää on auki kohdassa 16. Jäykkä aerosolisuihkeen venttiilikupu 18 ·’ on kiinnitetty tölkin 12 yläpäähän 16 ja tölkin yhteistoiminnassa oleva yläke- häreuna ja aerosolikuvun kehä on taitettu päällekkäin ja puristettu kohdasta • ‘ · 20 sauman muodostamiseksi, joka voidaan hitsata tai tiivistää muulla tavoin 25 tavanomaisesti. Aerosolikupu 18 on paksumpaa ja jäykempää terästä siten, ..! i ’ että se ei väänny tölkin sisäisen paineen tai ulkopuolisen sormipuristuksen t > 1 ‘ ’ vaikutuksesta ja vielä tärkeämpää on se, että se kykenee tukemaan suihke- ..;: ‘ venttiiliä eikä väänny silloin, kun suihkeen annostelunuppi painuu alas ja työntyy kohti tölkkiä. Kuvussa 18 on yläosassaan keskiaukko ja siinä kehän 30 kohdassa 22, joka on suljettu jäykällä venttiilikupilla 25. Venttiilikupissa on siihen muodostettu kehäura aerosolikuvun viimeistellyn kaulan vastaanotta- 110181 15 miseksi. Kuvussa voi vaihtoehtoisesti olla reikä, jonka kautta venttiili asennetaan ja tällä tavoin vältetään venttiilikupin käyttö. Vaihtoehtoisesti kansikupu voidaan muodostaa tölkin ylemmästä seinästä.

5 Tölkki 12 on osittain täytetty juoksevalla, tavanomaisesti nestemäisellä annosteltavalla aineella 28, joka voi olla lähes mitä tahansa materiaalia, jota voidaan tai halutaan annostella aerosolisuihkeena, vaahtona tai virtana. Neste on tyypillisesti sekoitettu ponnekaasuun, jollaisia on yllä käsitelty keksintöä kokonaisuutena selostavassa kohdassa. Nestesisältö asettuu luonnollisesti 10 tölkin pohjalle ja nestesisällön 28 yläpuolelle muodostuu kaasumaisen ponneaineen täyttämä paineistettu kaasutila 32. Kaasutila suurenee nestesisällön tullessa asteittain annostelluksi.

Venttiilikupissa 25 on pohja 34, joka tukee yleisesti ottaen tavanomaista ra- 15 kennetta olevaa suihkeventtiiliä 40, jossa kuitenkin on joitakin tunnettuja venttiiliominaisuuksia, jotka soveltuvat erityisesti tölkin 12 koko pienipainei- sen nestesisällön 28 tehokkaaksi paineistetuksi suihkeannostelemiseksi suih- : keen, vaahdon tai virtauksen muodossa. Nesteen kulku nestevarastosta 28 * · ·. tavallisesti sekoittuneena tiettyyn määrään ponnekaasua tapahtuu tölkistä 12 20 nesteeseen upotetun putken 44 tulopään 42 kautta. Kaasutilassa 32 vallitse-:· va paine työntää nesteen ylöspäin putkea 44 pitkin.

Kuvion 2 mukaisesti nesteeseen upotettu putki 44 on lujasti kiinnitetty vent-• : tiilirungon 48 tulonippaan 46. Venttiilirunko 48 on kiinnitetty venttiilikupin 25 25 pohjaan 34 pohjan ja venttiilirungon välisessä puristetussa liitoskohdassa 51.

.. i ‘ Venttiilirungon 48 yläpää on avoin. Venttiilikupin jäykkä pohja 34 on taitettu '* ·* kohdassa 52 venttiilirungon avoimen yläpään yli ja se sulkee taitetun osan 52 ., ·' alle ja venttiilirungon avoimen yläpään päälle rengasmaisen venttiilin karan tiivisteen 54, joka sulkee venttiilikammion 64, tiivistyy jäljempänä kuvatun 30 venttiilikaran 70 ympärille ja estää vuodot venttiilikammiosta 64 venttiilikaraa 110181 16 70 pitkin. Mikäli tölkkiä on tarkoitus käyttää ylösalaisin käännettynä, upotus-putki ei ole välttämätön.

Neste siirtyy putkesta 44 nipan 46 kautta ja poikkileikkaukseltaan kavenne-5 tun venttiilirungon aukon 62 kautta venttiilirungon poikkileikkaukseltaan leveään sisäpuoliseen venttiilikammioon 64. Kaasutilasta 32 tuleva kaasu pääsee työntymään venttiilirungon kammioon 64 jäljempänä tarkemmin selvitettävän höyryhaaran 90 kautta. Putken 44 kautta kulkeva neste on jo sekoittunut tiettyyn määrään ponnekaasua, mikä edistää venttiilikammion 64 täytty-10 mistä ja edistää myös nesteen hienontumista pieniksi pisaroiksi.

Venttiilikarassa 70 on kanta 72 venttiilirungon kammion 64 sisällä. Kara 70 on jatkuvasti kuormitettu ylöspäin venttiilin sulkevaan, jakelun estävään asentoon painejousella 74, joka ulottuu venttiilikaran kannan 72 ja venttiili-15 rungon 48 pohjaseinän 76 välillä. Jousi 74 pakottaa karaa 70 ylös, kunnes venttiilikaran kannan 72 yläpinta 77 asettuu vasten tiivisteen 54 alapintaa.

: Venttiilikara 70 työntyy ulos venttiilirungosta muuten suljetussa venttiilikaran tiivisteessä 54 olevan tiukasti sovitetun aukon 78 kautta. Karan tiiviste on 20 joustavaa, lievästi myötäävää ja taipuisaa materiaalia, joka jatkuvasti puristuu vasten venttiilikaran kehää muodostaen siihen tiivisteen kaasuvuotoja vastaan ja päästäen kuitenkin venttiilikaran siirtymään alaspäin sormella painamalla ja palautumaan ylöspäin jousen 74 voiman vaikutuksesta.

25 Venttiilikarassa on sisäpuolinen kanava 82, jossa on kapea venttiilikarassa oleva tuloaukko 84, joka muodostaa yhteyden venttiilirungon kammion 64 ja venttiilikaran kanavan 82 välille. Poikkileikkaukseltaan pieni aukko 84 rajoittaa annosteltavan nestesisällön määrän. Tuloaukko 84 on sijoitettu siten, että kun venttiilikara 70 painetaan avoimeen suihkeen annosteluasentoon, joka 30 on kuviossa 2 esitetty asento, aukko 84 on venttiilirungon kammiossa 64 ja kammion sisältö poistuu asteittain aukon 84 kautta. Kun venttiilikara on yl- 17 110181 häällä jousen 74 voiman vaikutuksesta, aukko 84 ei ole yhteydessä kammioon 64 ja on mahdollisesti tiivisteen 54 sisäpuolella sen suojaamana. Kammion 64 ulkopuolella ollessaan aukko 84 estää materiaalin poistumisen venttiili-rungon kammiosta 64 ja tölkistä 12.

5

Erityisesti siitä syystä, että tölkki 12 on paineistettu vain alhaiselle tasolle tiettyjä tuotteita varten, pitää riittävästi kaasua työntyä venttiilirungon kammioon 64 nesteen hienontumisen tai sumuttumisen edistämiseksi. Tätä tarkoitusta varten on tyypillisesti muovia olevaan venttiilirungon sivuseinään 48 10 muodostettu hyvin kapean porausreiän muodossa oleva höyryhaara 90, jonka halkaisija on noin 0,152 mm (0,006 tuumaa). Viime aikoina on kehitetty laserporausmenetelmiä hyvin pienten reikien poraamiseksi ja tällöin reikä tai aukko 90 saadaan poikkileikkaukseltaan erittäin pieneksi (0,127 - 0,203 mm (0,005 - 0,008 tuumaa)) vain vähäisen kaasuvirtauksen sallimiseksi kaasuti-15 lasta 32 höyryhaaran 90 läpi ja edelleen venttiilirungon kammioon 64. Mikäli höyryhaara-aukko 90 olisi liian suuri tai tavanomaisesti suuruudeltaan jopa 0,508 mm (0,020 tuumaa), kaasutilassa 32 oleva kaasu tulisi annostelluksi : liian nopeasti. Tämä alentaisi kaasunpainetta tölkissä niin nopeasti, että kaik- '. kea tölkissä olevaa nestesisältöä ei saataisi annostelluksi. Tästä syystä pieni- 20 paineinen aerosolin annostelutölkki toimii parhaiten tietyillä tuotteilla, kun ei :· olla täysin riippuvaisia paineistettuun nesteeseen liuenneesta ja sen yläpuo lelle puristetusta kaasusta kaiken aerosolisuihkeen annostelukaasun syöttämiseksi venttiilikammioon ja kun käytetään kapealla aukolla varustettua höy-ryhaaraa. Tietyn tyyppisillä kaasumaisilla ponneaineilla, joita ovat esimerkiksi 25 hiilikloorifluorit, hiilivedyt ja muut nestekaasuponneaineet, jotka höyrystyvät kaasumaiseen muotoon ja ponneaineet, jotka liukenevat helposti annosteltavaan nestemäiseen tuotteeseen, ei lisähöyryhaaraa kenties tarvita edes pie-, ’ nipaineisessa aerosolin annostelutölkissä.

30 Seuraavaksi tarkastellaan venttiilikaran poistoaukkoa ja voidaan todeta, että venttiilikaran 70 poistopää 92 ulottuu käsikäyttöisessä suihkenupissa 96 ole- is 110181 vaan vastaanottokammioon 98. Suihkenuppi aikaansaa aikaisemmin muodostuneiden pisaroiden ja jäljellä olevan nesteen mekaanisen hajoamisen. Suih-keputken yläpäästä sekoittuneiden nestepisaroiden ja kaasun poistokanava kulkee kapenevan kammion 98 läpi ja edelleen rengasmaiseen virtauksen 5 jakokammioon 102, jonka muodostaa rengasmainen ura, joka on järjestetty välimatkan päähän sisäänpäin suihkenupin 96 etupinnasta. Rengasmainen kammio 98 on peitetty suutinlevyosalla 104 (kuvio 4), jossa on useita tan-gentiaalisia virtausaukkoja 106, jotka puhaltavat kaasun ja nestepisarat tan-gentiaalisesti pyöreään pyörrekammioon 108. Sen jälkeen pisarat ja kaasu 10 siirtyvät pois suutinaukosta 110 venttiilin eri osien ja tölkissä olevan paineen määräämän suihkevoiman vaikutuksesta. Tässä voidaan käyttää monia muunnosmuotoja mekaanisesta hajotussu Utti mesta. Jotkut on muottipuristet-tu siten, että levyosaa ei tarvita.

15 Yllä kuvattu keksintö soveltuu käytettäväksi muidenkin venttiilirakenteiden yhteydessä aerosolisuihkeen, vaahdon tai virtauksen annostelemiseksi. Ainoa vaatimus on se, että venttiili on sovitettu annostelemaan vain pienen määrän : nestesisältöä ja pienen määrän kaasua siten, että neste- ja kaasuvaranto ei . kulu loppuun liian nopeasti eikä kaasunpaine ja nestesisältö mene hukkaan.

20 Venttiilin tunnusmerkilliset ominaisuudet on valittu saattamaan nesteen ja kaasuvirran keskinäinen suhde oikeaksi näiden tarkoitusten saavuttamiseksi.

: Voidaan käyttää myös muita aerosolisuihkeventtiileitä, jotka täyttävät nämä tarkoitukset.

25 Vaikka esillä oleva keksintö on kuvattu tarkastelemalla sen tiettyjä suoritusmuotoja, alan ammattihenkilöille on selvää, että niihin voidaan tehdä useita muutoksia ja modifikaatioita ja muutkin käyttötarkoitukset tulevat kysymykseen. Tällöin voidaan edullisesti todeta, että esillä oleva keksintö ei rajoitu tässä esitettyyn keksinnön selitykseen, vaan ainoastaan oheisiin patenttivaa- 30 timuksiin.

Claims (15)

19 110181

1. Aerosolitölkki (10) juoksevien materiaalien sijoittamiseksi siihen ja annos-telemiseksi paine- ja/tai nestekaasulla, johon tölkkiin (10) kuuluu yleisesti 5 ottaen sylinterimäinen seinä (12), joka sisältää ponneainetta ja juoksevaa annosteltavaa materiaalia, jolloin ponneainetta ja juoksevaa materiaalia ei ole erotettu tölkissä niiden välissä olevalla sululla, ja annosteluventtiili (40), jossa on venttiiliaukko (84) sovitettuna avautumaan juoksevan materiaalin ja ponneaineen halutun määrän ja virtauksen annostelemiseksi valitussa suih-10 keen tai vaahdon muodossa siten, että tölkki (10) säilyttää riittävästi ponneaineen painetta olennaisesti kaiken tölkissä (10) olevan annosteltavan juoksevan materiaalin poistamiseksi, tunnettu siitä, että tölkin (10) seinämä (12) on sellaista materiaalia ja paksuudeltaan sellainen, että kun tölkistä (10) poistetaan paine, tölkin seinämä (12) on helposti muutettavissa muodoltaan 15 normaalilla sormipuristuksella ja helposti puserrettavissa kasaan normaalilla kädenpuristuksella, mutta kun tölkki (10) on paineistettu, se on riittävän jäykkä estämään helpon muodonmuuttamisen ja pusertamisen kasaan normaalin sormella ja kädellä tapahtuvan puristuksen vaikutuksesta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tölkki (10), tunnettu siitä, että tölkin seinämän paksuus on sellainen, että paineistettuna arvoon 689,5 kPa tölkki (10) laajenee halkaisijaltaan ainakin halkaisijan puolentoista tuhannesosan verran. ♦ ♦ ♦

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tölkki (10), tunnettu siitä, että tölkissä • · (10) on myös kansi (16) ja pohja (14), jotka liittyvät tölkin seinämään (12) ja • · “* sulkevat tölkin (10); että tölkissä (10) on sellainen sivuseinämä- (12), kansi- ” (16) ja pohjarakenne (14), että valitun ponneaineen paine ei aiheuta sitä, ‘ ’ että tölkki (10) ylittää säädetyt vääntymis- ja murtovaatimukset. :.:V 30 • · .· * 110181 20

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tölkki (10), tunnettu siitä, että tölkin sivuseinä (12), pohja (14) ja kansi (16) ovat paksuudeltaan sellaiset ja ponneaineen laatu ja määrä on valittu siten, että tölkki (10) ei pysyvästi väänny 54,4°C:ssa eikä murru puolitoistakertaisessa paineessa ponneaineen 5 54,4°C:ssa kehittämään paineeseen verrattuna.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen tölkki (10), tunnettu siitä, että tölkki (10) on metallitölkki ja sen seinämäpaksuus on korkeintaan 0,165 mm tölkin halkaisijan ollessa noin 52,4 mm. 10

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen tölkki (10), tunnettu siitä, että tölkki (10) on metallitölkki, jonka seinämäpaksuus on 0,191 mm tai vähemmän tölkin halkaisijan ollessa noin 66 mm.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen tölkki (10), tunnettu siitä, että tölkki (10) on metallitölkki, jonka seinämäpaksuus on 0,216 mm tai vähemmän tölkin halkaisijan ollessa noin 76 mm.

·.:. 8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen tölkki (10), tunnettu siitä, että hai- • · · 20 kaislaltaan 52,4 mm tölkin seinämäpaksuus on 0,086 - 0,139 mm. * · · • « ·

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen tölkki (10), tunnettu siitä, että hai-kaislaltaan 66 mm tölkin seinämäpaksuus on 0,127 - 0,178 mm. • · ·

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tölkki, tunnettu siitä, että halkaisijal- taan 76 mm tölkin seinämäpaksuus on 0,152 - 0,203 mm. • · • · · * · ·’ j'

11. Patenttivaatimuksen 4 mukainen tölkki (10), tunnettu siitä, että sen • · sivuseinät (12) eivät kestä sisäistä alipainetta yli 460 mm elohopeapatsasta 30 kokoonpuristumatta. • · · • · * 110181

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tölkki, tunnettu siitä, että venttiiliin (40) kuuluu venttiilirunko (48) ja venttiilirungon sisällä oleva kammio (64), joka on yhteydessä ilmakehään, jolloin venttiilirungon aukko (84) muodostaa yhteyden tölkin sisäosan ja venttiilikammion (64) välille ja aukon (84) poikki- 5 leikkauskoko on riittävä juoksevan materiaalin ja sekoittuneen ponneaineen kulun sallimiseksi venttiilikammion (64) läpi ja poistamiseksi ilmakehään ae-rosolisuihkeena tai vaahtona samalla, kun ne siirtyvät venttiilikammioon (64) riittävän hitaalla nopeudella siten, että kaikki tölkissä oleva juokseva annosteltava materiaali tulee annostelluksi ponneaineen paineen vaikutuksesta ja 10 sen mukana.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen tölkki, tunnettu siitä, että venttiilirun-koon (62) kuuluu lisäksi höyryhaara (90), jonka poikkileikkaus on kapeampi kuin venttiilirungon aukon (84) poikkileikkaus ja joka höyryhaara (90) on yh- 15 teydessä tölkkiin (10) paineistetun ponneaineen vastaanottamiseksi siitä sekä yhteydessä venttiilikammioon (64) ennen ilmakehään johtavaa poistoaukkoa ylimääräisen ponneaineen antamiseksi juoksevan materiaalin sumuttamisen ja leviämisen edistämiseksi. • · ·

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen tölkki, tunnettu siitä, että höyryhaarassa (90) on kapea poraus, joka on noin 0,127 - 0,178 mm. * · • · ·

15. Menetelmä valmistaa aerosolitölkki (10), joka on täytetty annosteltavalla • · * • · · *·* ’ juoksevalla materiaalilla, joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: 25 täytetään tölkki (10) juoksevalla annosteltavalla materiaalilla ja kaasumaisella • · * ponneaineella, • · sijoitetaan ponneainetta tölkkiin (10) sellainen määrä, että kun tölkki (10) I · :.t” paineistetaan riittävästi, se tarjoaa ponneaineen, joka poistaa kaiken annos- *" teltavan juoksevan materiaalin suihkeen tai vaahdon muodossa, 30 jolloin menetelmässä lisäksi kiinnitetään tölkkiin (10) venttiili (40) tölkin sul- • * > • kemiseksi, jolloin venttiili (40) kykenee annostelemaan sekoitetun määrän 22 110181 annosteltavaa juoksevaa materiaalia ja ponneainetta siten, että tölkki (10) säilyttää riittävän ponneaineen paineen olennaisesti kaiken juoksevan annosteltavan materiaalin poistamiseksi hyväksyttävässä suihke- tai vaahtomuo-dossa, tunnettu siitä, että juokseva annosteltava aine ja ponneaine sekoite-5 taan yhteen paineeseen, joka on korkeintaan noin 724 kPa noin normaalissa huoneen lämpötilassa, jolloin tölkillä (10) on seuraavat ominaisuudet: yleisesti ottaen sylinterimäiseen tölkkiin (10) kuuluu seinämä (12) ja pohja (14), joiden paksuus on sellainen, että se vääntyy pysyvästi sisäisen paineen ylittäessä 827 - 896 kPa ja että seinämä (12) ja pohja (14) eivät murru sisäi-10 sen paineen ollessa puolitoista kertaa se paine, joka tarvitaan pysyvää vääntymistä varten; jolloin yleisesti sylinterimäisen tölkin (10) seinämä (12) on sellaista materiaalia ja sillä on sellainen paksuus, että poistettaessa tölkistä (10) paine tölkin seinämä (12) muuttaa muotoaan helposti normaalilla sormi-puristuksella ja pusertuu kasaan helposti normaalilla käsipuristuksella, mutta 15 tölkin (10) ollessa paineistettuna se on riittävän jäykkä estämään helppo muodonmuutos ja pusertuminen kasaan normaalin käsi- ja sormipuristuksen vaikutuksesta; jolloin tölkki (10) on sovitettu sisältämään ponneainetta ja annosteltavaa '·;· juoksevaa materiaalia, jolloin ponneaine ja juokseva materiaali sekoitetaan ja 20 tölkki ei pysyvästi muuta muotoaan lämpötiloissa alle 54,4°C eikä paineistet-tua tölkkiä (10) kyetä deformoimaan sisäänpäin normaalilla tölkin seinämään i (12) kohdistuvalla sormipuristuksella. 23 Patentkrav 110181