FI110011B - Painelajitin kuitususpensioita varten - Google Patents

Description

, 110011

Painelajitin kuitususpensioita varten.- Trycksil for fibersuspensioner

Keksintö koskee painelajitinta kuitususpensioita varten, erityisesti keräyspaperista saadun kuitususpension käsittelyä varten, jolloin painelajittimessa on runko, johon on sovitettu kiinteä, seulan keskiviivan suhteen pyörähdyssymmetrinen seula, joka 5 erottaa seulan ympäröivän sisäänmenotilan seulan ulkopuolella olevasta saannetilasta; sekä moottorin avulla seulan keskiviivan ympäri pyöritettävä roottori, jolloin roottorin kehäpinta ja seulan sisäänmenopuoli yhdessä rajoittavat sisäänmenotilan säteen suunnassa; sekä sisäänmenotilan ensimmäiseen akselin suuntaiseen päähän yhteydessä oleva käsiteltävän kuitususpension sisäänmeno ja 10 sisäänmenotilan toiseen akselin suuntaiseen päähän yhteydessä oleva karkeapoisteen ulostulo, jolloin roottorin kehäpinnalle on järjestetty profiilielementtejä positiivisten ja negatiivisten paineiskujen aiheuttamiseksi kuitususpensioon.

Sellaisissa painelajittimissa on periaatteessa ongelmana se, että ellei sopiviin 15 vastatoimenpiteisiin ryhdytä, niin seulan läpi saannetilaan menevän käyttökelpoisen kuitususpension määrä laskee niin ratkaisevasti, että seulan aukot seulan sisäänmenopuolella tukkeutuvat käsiteltävän kuitususpension sisältämistä ' epäpuhtauksista, mutta myös kuitukertymistä. Lisäksi sellaisten painelajittimien .:. käytön aikana käsiteltävään kuitumassaan sisältyvät kuidut periaatteessa pyrkivät * · · ’·. 20 muodostamaan kuitumattoa seulan sisäänmenopuolelle, joka estää käyttökelpoisten . * . kuitujen (pitkien ja lyhyiden) sinänsä toivottavan suuren läpivirtauksen seulan ' * ’. · aukkojen läpi saannetilaan, ja joka lisäksi aiheuttaa kuitususpension ainakin •;; j useimmissa tapauksissa ei-toivotun hajoamisen - jolla tässä tarkoitetaan * · ‘ ’ käsiteltävään kuitususpensioon sisältyvän kuitumäärän erottumista lyhyempiin ja 25 pidempiin kuituihin, jolloin sellainen kuitumatto estää ennen kaikkea pidempien « .,,·* kuitujen läpivirtauksen seulan läpi saannetilaan.

* * · • · »

Tekniikan tasossa esiintyy erilaisia keinoja, joiden avulla on pyritty hallitsemaan •. ·: kaikki edellä mainitut ongelmat tai ainakin joitakin niistä, jolloin tässä yhteydessä ’: ‘ *: on pidettävä mielessä, että alussa mainittua lajia olevan painelajituksen yhteydessä /:-.30 profiilielementtiensä avulla muodostettujen negatiivisten paineiskujen avulla seulan ,,..; aukot on huuhdeltava päinvastaiseen suuntaan, eli sisäänmenotilassa kehitetyn alipainefaasin avulla nestettä on imettävä takaisinpäin saannetilasta seulan aukkojen läpi sisäänmenotilaan, jotta voitaisiin huuhdella pois seulan aukkojen sisäänmenotilan puolelle kertyneet epäpuhtaudet ja kuitukertymät.

35 Ensimmäinen toimenpide, joka tekniikan tasossa tunnetaan seulan aukkojen 2 110011 tukkeutumisvaaran pienentämiseksi, on seulan aukkojen muotoilu siten, että ne laajenevat läpimenosuuntaan (eli sisäänmenotilasta saannetilaan päin) (ks. esimerkiksi US-patentti 3 581 903).

Sekä seulan aukkojen taaksepäin huuhtelun aikaansaamiseksi että myös kuitumaton 5 syntymisen estämiseksi seulan sisäänmenopuolelle, varustettiin toinen tunnettu painelajitin (ks. esimerkiksi US-patentti 4 276 159) roottorilla, jonka seulan sisäänmenopuolen lähellä pyörivä puhdistussiivellä kohtisuoraan roottorin akseliin nähden otetussa leikkauksessa on kantosiiven tapainen profiili positiivisten ja negatiivisten paineiskujen muodostamiseksi, ja jonka seulan on muodostettu niin, 10 että sisäänmenopuolelle laajenevien seulan aukkojen takia muodostuu “karhennettu” seulan sisäänmenopuoli, niin että pyörivän roottorisiiven vuorovaikutus sisäänmenotilassa olevan kuitususpension kanssa ja tällä tavalla profiloidun seulan sisäänmenopuolen kanssa muodostaa käsiteltävään kuitususpensioon pyörteitä, jotka vaikuttavat estävästi kuitumaton syntymiseen 15 seulan sisäänmenopuolelle.

Tekniikan tasosta tunnetaan myös erilaisia ehdotuksia roottorin muotoilemiseksi painelajitinta varten, ja erityisesti profiilielementin muotoilemiseksi niin, että syntyy positiivisia ja negatiivisia paineiskuja kuitususpensioon painelajittimen sisäänmenotilassa ja saannetilassa. Pitkiä aikoja olivat tavallisia edellä laivatut ’ · ‘ ‘20 puhdistussiivet, kuten esimerkiksi US-patentista 4 276 159 nähdään, sekä listan ..! i ’ muotoisen profiilielementit, jotka kulkevat likimain seulan keskiviivan suuntaisina • · · v ·' ja jotka on kiinnitetty sylinterin muotoisen ja onton roottorikappaleen j : : vaippaseinään. Esimerkkejä sellaisista listan muotoisista profiilielementeistä, jotka •: · on järjestetty roottorin kehän suunnassa huomattavalle keskinäiselle etäisyydelle, . Ί ’. 25 löytyy esimerkiksi patenttijulkaisun DE 25 26 657 kuvassa 3, sekä US-patentin 4 200 537 kuvassa 3. Viimeksi mainittu tekniikan taso esittää tällöin listan muotoisia .:. profiilielementtejä, joilla on likimain kolmion muotoinen poikkileikkaus, jolla on *!!! pyörimissuunnassa edessä oleva ja roottorikappaleen kehäpinnalla säteen suuntaan ulkoneva eli likimain kohtisuoraan roottorikappaleen kehäpinnan suhteen ulottuva *. * · * 30 ensimmäinen kylki, ja viistosti taaksepäin laskeva toinen kylki. Kohtisuoralla •: · ·: etukyljeilä painelajittimien sisäänmenotilassa olevaa kuitususpensiota kiihdytetään . . pyörimissuuntaan, ja lisäksi muodostaa positiivisia paineiskuja, kun taas laskeva . toinen kylki muodostaa negatiivisia paineiskuja.

Muita roottorin muotoja on esitetty esimerkiksi patenttijulkaisussa DE 129 814 ja 35 US-patenteissa 3 912 622, 3 726 401 sekä 3 400 820, mutta nämä tunnetut roottorin muodot eivät kuitenkaan liity seuraavassa esitettävään keksintöön.

Muissa tunnetuissa ehdotuksissa käsitellään ongelmaa, jossa seulan keskiviivan 110011 3 suuntaan koko seulan yli ulottuvat puhdistussiivet tai listan muotoiset profiilielementit muodostavat sellaisia painepulsseja, että ne vaikuttavat haitallisesti painelajittimen jälkeen järjestetyssä paperikoneen perälaatikossa (tällöin paperikoneen tasoviiraosassa voi muodostua epätasaista kuitumattoa). Tämän 5 ongelman tunnettujen ratkaisujen perusajatuksena on jakaa profiilielementit seulan keskiviivan suhteen poikittain useammaksi segmentiksi ja kiinnittää nämä segmentit sylinterin muotoisen roottorikappaleen kehäpinnalle sellaiseen järjestykseen, että seulan tai roottorin akselin suunnassa peräkkäiset segmentit ovat roottorin kehän suunnassa keskenään porrastettuja. Tällöin akselin suuntaisen 10 roottoriosan profiilielementit muodostavat roottorin kehän suunnassa kulloinkin jonon, jolloin roottorin kehän suunnassa kulloinkin kahden peräkkäisen segmentin välillä on aukko, ja jolloin profiilielementtien ja aukkojen pituudet - roottorin kehän suunnassa mitaten - mitoitetaan niin ja mainittu porrastus valitaan sellaiseksi, että -seulan tai roottorin keskiviivan suunnassa - akselin suuntaisen roottoriosan 15 profiilielementit kattavat vierekkäisten akselin suuntaisten roottoriosien profiilielementtien väliset aukot. Esimerkki sellaisesta roottorin toteutuksesta on esitetty patenttijulkaisussa DE 37 01 669 (erityisesti kuvassa 3). Tässä tunnetussa roottorissa profiilielementtien pyörimissuunnassa edellä olevat otsapinnat eli ensimmäiset kyljet muotoillaan niin, että ne muodostavat kohtisuoraan roottorin 20 akseliin olevassa leikkauksessa koveran, ympyrän kaaren muotoisen profiilin, joka : nousee sylinterin muotoisesta roottorikappaleesta viistosti taaksepäin • i · pyörimissuuntaa vastaan ja säteen suunnassa ulospäin, niin että pienennetään

.' · ’: profiilielementtien muodostamien painepulssien iskuvaikutusta (ks. julkaisun DE

: 37 01 669 sarake 1, rivit 12 -14).

110011 4 voimakkaasta kiihdyttämisestä pyörimissuuntaan sekä seulan sisäänmenopuolen profiloinnista, niin että muodostuu voimakkaita pyörteitä painelajittimen sisäänmenotilassa olevaan kuitususpensioon, ja lopuksi profiilielementtien hitaasti laskeutuvan toisen kyljen takia huomattavia nestemääriä imeytyy takaisinpäin 5 saannetilasta seulan läpi painelajittimen sisäänmenotilaan, niin että kaikkien näiden toimenpiteiden yhdistelmän avulla varmuudella estetään kuitumaton syntyminen seulan sisäänmenopuolelle.

Keksinnön tehtävänä oli aikaansaada alussa mainittua lajia oleva painelajitin, jossa suhteellisen pienillä seulan aukoilla mahdollistetaan hyvä lajitustulos käsiteltävän 10 kuitususpension kaikilla käytännössä esiintyvillä sakeusalueilla, ja tällöin erityisesti taataan häiriötön pitkäaikainen käyttö.

Alussa mainittua lajia olevasta painelajittimesta lähtien, jossa roottorin kehän suuntaan ulottuvat profiilielementit omaavat kulloinkin pyörimissuunnassa edessä olevan ensimmäisen kyljen kuitususpension ajamiseksi pyörimissuuntaan sekä 15 pyörimissuuntaa vastaan ensimmäisen kyljen takana olevan toisen kyljen nesteen imemiseksi takaisin saannetilasta seulan läpi sisäänmenotilaan, tämä tehtävä voidaan keksinnön mukaan ratkaista niin, että jokaiseen seulaan vaikuttavaan roottorin kehäpinnan akselin suuntaiseen osuuteen on järjestetty kahden roottorin kehän suunnassa peräkkäisen profiilielementin väliin roottorin kehäpinnan sektori, * ·' ‘20 joiden yläpuolelle nämä profiilielementit nousevat säteen suuntaan, ja jotka ovat ..! i ’ seulan sisäänmenopuolen kanssa samansuuntaisen ja seulan akselin suhteen •.: : pyörähdyssymmetrisen vaippapinnan osana, jolloin - roottorin kehän suunnassa ; : : mitaten - jokaisen profiilielementin suurin pituus on vähintäin likimain yhtä suuri : · kuin pyörähdyssuuntaa vastaan seuraavana olevan roottorin kehäpinnan sektorin ;25 pienin pituus, jolloin viimeksi mainitun pienin pituus kuitenkin on vähintään noin 30 % pyörimissuunnassa sen edellä olevan profiilielementin pituudesta, ja jolloin .:. profiilielementit on muotoiltu siten ja järjestetty roottorin kehälle siten, että - seulan ' I;; keskiviivan suunnassa katsoen - roottorin kehäpinnan sektorit muodostavat yhtenäisiä kanavia profiilielementtien välissä seulan ympäröimällä roottorin :. ‘ · · 30 alueella.

Keksinnön mukaisen painelajittimen avulla voidaan saavuttaa optimaalisia ‘.: : lajitustuloksia, ennenkaikkea myös kun käsiteltävä kuitususpensio on sakeampaa, 1: ‘ ’: nimittäin massatiheyden ollessa noin 4 % ja suurempi. Tämä voidaan johtaa siihen, että toisaalta käytetään suhteellisen pitkiä profiilielementtejä (roottorin kehän 35 suunnassa mitaten), joiden etukyljet muodostavat suhteellisen voimakkaita positiivisia paineiskuja, ja kiihdyttävät kuitususpensiota voimakkaasti pyörimissuuntaan, ja joiden pitkät alaspäin osoittavat toisen kyljet imevät 110011 5 suurempia nestemääriä saannetilasta seulan läpi sisäänmenotilaan. Nämä ovat ilmiöitä, jotka vastustavat kuitukudoksen muodostumista seulan sisäänmenopuolelle. Toisaalta kiertosuunnassa profiilielementtien väliin on järjestetty aukot, jotka - pyörimissuunnassa - on mitoitettu juuri niin pitkiksi, että 5 profiilielementtien väliin muodostuvat painevaihtelut voivat purkaa seulan sisäänmenopuolella olevan heikon kuitumaton. Esillä olevassa keksinnössä opetetaan juuri päinvastaista kuin mitä on US-patentin 4,855 038 painelajittimen perusajatuksena. Toisaalta keksinnön mukaisessa painelajittimessa seulan sisäänmenopuolella ei voi tapahtua voimakasta kuitumaton muodostumista, niin 10 että sellaisella painelajittimella voidaan välttää haitat, joista seuraisi voimakkaamman kuitumaton muodostuminen seulan sisäänmenopuolelle. Erikseen on keksinnön mukaisella painelajittimella saavutettaviin etuihin ja vältettäviin haittoihin huomautettava seuraavaa:

Keräyspaperista saatu käsiteltävä kuitususpensio sisältää tavallisesti liimahiukkasia, 15 jotka jo luonnostaan ovat plastisesti muovautuvia tai jotka painelajittimissa tavallisissa käyttölämpötiloissa muuttuvat plastisesti muovautuviksi. Suuret positiiviset paineiskut, joita syntyy US-patentissa 4 855 038 esitettyä lajia olevassa painelajittimessa, johtavat kuitenkin mahdollisen kuitumaton puuttuessa seulan sisäänmenopuolelta siihen, että huomattava osa sellaisista liimahiukkasista ' . ·:'. 20 puristuvat takaisinpäin myös pienistä seulan aukoista. Tämä haitta vältetään keksinnön mukaisessa painelajittimessa kehittämällä profiilielementtien välisten ’· aukkojen takia heikosti muodostuva kuitumatto.

:.: · Voimakkaaksi muodostunut kuitumatto seulan sisäänmenopuolella johtaa |' kuitususpension kuituosuuden voimakkaaseen erottumiseen jakeiksi - pitkät kuidut, : Y: 25 jotka ovat sinänsä toivottavia saanteessa, pääsevät voittopuolisesti karkeapoisteeseen, niin että lyhyet kuidut ovat ei-toivotulla tavalla vallitsevina saanteessa. Jos kuitenkin seulan sisäänmenopuolella ei ole mitään kuitumattoa, myös pitkäkuituiset epäpuhtaudet kuten karvat pääsevät ei-toivotulla tavalla saanteeseen. Tässä keksinnön mukainen painelajitin johtaa lajitusvaikutuksen • ♦ :. ‘ ·: 30 optimoimiseen, koska seulan sisäänmenopuolelle heikosti muodostuva kuitumatto ‘: ‘: tosin päästää pitkät käymiskelpoiset kuidut vielä huomattavassa määrin . ·: \ saanteeseen, kun taas kokeet ovat osoittaneet, että sellainen kuitumatto estää « · · ] . pitkäkuituisten epäpuhtauksien pääsyn seulan läpi. Keksinnön mukaisessa painelajittimessa vältetään siis useimmiten ei-toivottu kuitujen voimakas 35 erottuminen.

Keksinnön mukaisessa painelajittimessa niin sanottu karkeapoiste (seulan hylkäämä osa käsiteltävästä kuitususpensiosta) ei paksuunnu niin paljon, että se vaikuttaisi 110011 6 haitallisesti lajitustoimintaan sisäänmenotilan akselin suuntaisen toisen pään viereisellä roottorin ja seulan välisen rengasraon alueella. Tämä johtuu toisaalta siitä, että profiilielementeillä on suhteellisen pitkät alaspäin laskeutuvat toiset kyljet ja että ne siten imevät huomattavia nestemääriä takaisinpäin saannetilasta seulan 5 läpi sisäänmenotilaan, jolloin karkeapoiste ohenee, ja toisaalta siitä että profiilielementtien välissä olevat, sisäänmenotilan tai roottorin päästä toiseen ulottuvat kanavat johtavat alueillaan seulan ja roottorikehän välisen raon levenemiseen, niin että suhteellisen ohut kuitususpensio voi esteettä virrata sisäänmenotilan sisäänmenopuolisesta päästä tätä laajenevaa raon leveyttä pitkin 10 sisäänmenotilan niihin vyöhykkeisiin, joissa käsiteltävä kuitususpensio seulan läpi tapahtuvan vedenpoiston takia jo on voimakkaammin paksuuntunut. Tässä yhteydessä viitattakoon siihen, että painelajittimessa kuitususpensiolla on sisäänmenotilassa seulan ja vastaavasti roottorin akselin suuntainen virtauskomponentti jo sen paineen johdosta, jolla käsiteltävää kuitususpensiota 15 syötetään laitteeseen. Mainittujen aukkojen aiheuttama leveämpi rako johtaa kuitenkin myös siihen, että tämä akselin suuntainen virtauskomponentti pienenee -verrattuna tavanomaisiin lajittimiin, kuten US-patentti 4 855 038 ja patenttijulkaisu DE 37 01 669 osoittavat - (käytettävissä on yhteenlaskien suurempi rengasrako roottorin kehän ja seulan välillä, ensi sijassa kuitenkin profiilielementtien edessä 20 olevien ensimmäisten reunojen edessä), josta seuraa roottorin käyttöä varten :: : käytettävän energian pieneneminen, koska profiilielementtien edessä olevien ;: · ensimmäisten reunojen ei tarvitse “leikata” niin voimakkaan pitkittäisvirtauksen läpi.

: · · * Siitä huolimatta että keksinnön mukaisen painelajittimen seulan • · ·: 25 sisäänmenopuolelle muodostuu kevyt kuitumatto, sillä voidaan kuitenkin saavuttaa :: : suuremmat käsittelytehot kuin US-patentin 4 855 038 painelajittimella (kun oletetaan yhtä suuret seulan aukot), koska tämän tunnetun painelajittimen ': ‘ venttiilionteloteihin verrattuna keksinnön mukaisen painelajittimen : ’: ’: profiilielementtien lyhyemmät laskevat toisen kyljet aiheuttavat lyhyemmät . ‘ . 30 alipaine- eli imuvaiheet, joiden aikana ei voi tapahtua sinänsä toivottua läpivirtausta ‘ ; seulan läpi sisäänmenotilasta saannetilaan. Tästä nähdään myös, että - kun oletetaan yhtä suuret käsittelytehot - US-patentin 4 855 038 tunnetun painelajittimen :': ‘: profiilielementeillä on muodostettava suuremmat positiiviset painepulssit, joka •; · · juuri apusuodatuskerroksena toimivan kuitumaton puuttuessa johtaa siihen, että 35 edellä suurempi osuus mainituista liimahiukkasista puristuu saannetilaan seulan aukkojen läpi. Sama pätee suurten positiivisten paineiskujen takia ja niiden aiheuttamien seulan aukkojen läpi vaikuttavien suurempien läpivirtausnopeuksien johdosta käsiteltävään kuitususpensioon sisältyvien pitkäkuituisten epäpuhtauksien osalta.

110011 7

Kuten jo mainittiin, US-patentin 4 855 038 mukaisen tunnetun painelajittimen roottorin profiilielementtien edessä olevat otsapinnat tai ensimmäiset kyljet kulkevat täsmälleen seula- tai roottoriakselin suuntaisina. Keksinnön mukaisen painelajittimen edullisessa suoritusmuodossa jokaisen profiilielementin 5 ensimmäinen kylki muodostaa kuitenkin terävän kulman akselin suuntaan nähden. Siten seulan käyttöikä pitenee olennaisesti. On nimittäin osoittautunut, että kuvatuissa tunnetuissa painelajittimissa seulaan kohdistuu huomattava murtumisvaara, ja useammistakin syistä, joihin alempana vielä lähemmin puututaan, erityisesti kuitenkin seuraavasta syystä: Mainitulla tavalla eteensä 10 portaan muodostava profiilielementti kehittää voimakkaista positiivisia paineiskuja ja siten seulaan vaikuttavia painevoimia, jotka tunnetuissa painelajittimissa kulloinkin välittyvät seulaan (seulan akselin suuntaista) vaippaviivaa pitkin, koska profiilielementtien etukyljet ovat akselin suuntaisia. Koska seulan aukkojen virtausvastuksen takia ja siihen liittyvän seulan yli vaikuttavan paineen 15 pienenemisen takia pyritään tekemään painelajittimen seula mahdollisimman ohutseinäiseksi, jotta voitaisiin välttää vielä suuremmat pumpputehot painelajittimen syöttämistä varten, niin US-patententin mukaisen painelajittimen seulaan kohdistuu suuri murtumisvaara. Jos nyt, kuten keksinnön mukaisen painelajittimen jo selitetyssä edullisessa suoritusmuodossa profiilielementtien 20 pyörimissuunnassa edellä olevien ensimmäiset kyljet ovat hieman viistossa seulan '.' ' akselin suhteen, niin positiiviset paineiskut muodostavien ensimmäisten reunojen ..!: ’ kehittämien painevoimien välittyminen ei tapahdu seulan vaippaviivaa pitkin, ja .: ·' kokeet ovat osoittaneet, että näin voidaan välttää seulan väsymysmurtumat.

• · » ' * V Kuvatun edun saavuttamiseksi voisivat profiilielementtien ensimmäisen kyljet olla ”;; 25 viistoja mihin tahansa suuntaan seulan akselin suhteen. Voitaisiin esimerkiksi ' ·' ’ ajatella, että viistous valitaan niin, että profiilielementtien ensimmäiset kyljet vaikuttavat sisäänmenotilassa olevaan kuitususpensioon akselin suuntaisella kuljetusvaikutuksella sisäänmenotilan toisesta akselin suuntaisesta päästä sen :.: · ensimmäistä päätä kohti, jotta - kuten painelajittimissa sinänsä on tunnettua -. ·. : 30 sisäänmenotilan takaosassa oleva, jo paksuuntunut käsiteltävä kuitususpensio

I * I

t["': jälleen kulkisi akselin suunnassa takaisinpäin ja siten huolehtisi läjitettävän . kuitususpension koostumuksen tasoittamisesta sekä käyttökelpoisten kuitujen vielä :. · ·’ pidemmälle menevästä erottamisesta saannetilaan. Edullisina pidetään kuitenkin ‘ · ‘': keksinnön mukaisen painelajittimen sellaisia suoritusmuotoja, joissa jokaisen 35 profiilielementin ensimmäisten kyljen pituussuunta on akselin suunnan suhteen siten viisto, että ensimmäiset kyljet vaikuttavat sisäänmenotilassa olevaan kuitususpensioon akselin suuntaisella kuljetusvaikutuksella sisäänmenotilan toista akselin suuntaista päätä kohti. On nimittäin osoittautunut, että siten voidaan vielä parantaa lajitustulosta: sellaisen kuljetusvaikutuksen avulla paksuuntunut 110011 8 kuitususpensio kulkee vielä voimakkaammin sisäänmenotilan sisäänmenopäästä sen taaempaan alueeseen (sisäänmenotilan toista akselin suuntaista päätä kohti oleva alue), ja tasoittaa siten läjitettävän kuitususpension koostumusta roottoria eli seulaa pitkin (akselin suunnassa).

5 Keksinnön mukaisen .painelajittimen suoritusmuodoissa, joissa profiilielementtien ensimmäinen kylki on viisto akselin suuntaan nähden, on erityisen edullista, että profiilielementit toteutetaan ja järjestetään niin, että toisen kyljen takareuna kulkee seulan akselin suuntaisena, jotta nimittäin vältettäisiin edellä mainittujen kanavien vapaan poikkialan tai laajennettujen rengasrakojen kapeneminen.

10 Profiilielementtien edellä olevien ensimmäisten kylkien avulla on kehitettävä positiivistä paineiskuja, ja saatettava kuitususpensio pyörimisliikkeeseen. Molemmat voidaan parhaiten aikaansaada siten, että profiilielementit muotoillaan niin, että niiden ensimmäiset kyljet ulottuvat eteenpäin likimain säteen suuntaan niiden edessä olevien roottorin kehäpinnan sektoreiden yläpuolelle. Ensimmäiset 15 kyljet voisivat kuitenkin myös olla hieman viistoja säteen suunnan suhteen, ja erityisesti viistosti sisäänpäin (roottorin akselia kohti) ja taaksepäin (pyörimissuuntaa vastaan), kun taas viistosti ulospäin ja taaksepäin olevat ensimmäisen kyljet (kuten patenttijulkaisussa DE 37 01 669 on esitetty) johtaisivat . ·.. siihen, että profiilielementin edellä oleva kuitususpensio syrjäytyisi vain säteen ' . 20 suunnassa ulospäin kohti seulaa eikä kiihtyisi pyörimissuuntaan lainkaan tai hyvin *;;j vähän.

: Keksinnön mukaisessa painelajittimessa jokainen profiilielementti voi ulottua • · · roottorin akselin suunnassa koko seulan ympäröimän roottorin kehän pituudelta.

. ·: ·. Tässä tapauksessa roottorilla on vain yksi (roottorin kehän suunnassa ulottuva) rivi 25 profiilielementtejä ja niiden väliin järjestettyjä aukkoja. Ennen kaikkea sellaisten . kuitususpensioiden lajitusta varten, joilla on suuri massatiheys, käytetään kuitenkin ‘;;; edullisesti painelajitinta, jolla on toinen roottorin toteutus: sellaiselle painelajittimelle on ominaista, että roottorilla on ainakin yksi ensimmäistä akselin : ’ ! suuntaista päätä kohti osoittava ensimmäinen akselin suuntainen roottorin :---30 kehäpinnan osuus sekä akselin suunnassa viimeksimainitun vieressä oleva toinen akselin suuntainen roottorin kehäpinnan osuus, jolloin toisen osuuden * . profiilielementtien ensimmäiset kyljet ovat pyörimissuuntaa vastaan siten taaksepäin siirrettyjä ja profiilielementtien roottorin kehän suunnassa mitatut pituudet siten mitoitettuja, että kummankin roottorin akselin suuntaisen osuuden 35 akselin suunnassa vierekkäiset roottorin kehäpinnan sektorit (aukot) limittyvät pyörimissuunnassa. Sellaisen keksinnön mukaisen painelajittimen roottorilla on siis erityisesti kaksi akselin suuntaista osuutta ja siten kaksi (roottorin kehän suunnassa 110011 9 etenevää) profiilielementtien jonoa ja niiden väliin jäljestetyt aukot, jolloin ensimmäisen jonon profiilielementit ja siten tämän jonon aukot ovat toisen jonon vastaavien suhteen siten siirrettyjä vain niin pitkälle, että kummankin jonon aukot kuten aikaisemminkin muodostavat kanavia, jotka ulottuvat akselin suunnassa 5 kummankin jonon yli tai kummankin roottorin osuuden yli. Roottorin sellaisen toteutuksen avulla saavutetaan seuraavat lisäedut: sellaisten profiilielementtien yhteydessä, joiden edessä olevat ensimmäiset kyljet ulottuvat roottorin tai seulan ensimmäisestä akselin suuntaisesta päästä toiseen, on olemassa vaarana erityisesti silloin kun - tekniikan tasossa - nämä ensimmäiset kyljet ovat roottorin akselin 10 suuntaisia, että läjitettävään kuitususpensioon sisältyvät epäpuhtaudet ja kuidut kertyvät näihin jyrkkiin ensimmäiseen kylkiin ja paakkuuntuvat, johon sisältyy vaarana ennen kaikkea se, että sellaiset massan kertymät ensimmäisten kylkien säteen suunnassa uloimman reunan ja seulan väliin kiilautuvat ja tekevät painelajittimen toimintakyvyttömäksi tai johtavat jopa seulan rikkoutumiseen.

15 Edellä selitetty profiilielementtien porrastettu järjestys johtaa nyt seuraavaan vaikutukseen, ennen kaikkea silloin kun edellä olevat ensimmäiset kyljet ovat akselin suunnan suhteen siten viistoja, että ne vaikuttavat kuljettavasti sisäänmenotilan toista akselin suuntaista päätä kohti: jo pelkästään painelajittimen sisäänmenossa olevan kuljetuspaineen aiheuttama akselin suuntainen virtaus 20 rengasraossa roottorin kehän ja seulan välissä (sisäänmenotilassa) johtaa siihen, että v : ensimmäisen akselin suuntaisen roottorin osuuden profiilielementtien ensimmäisiin /I' kylkiin kertyvät massat liukuvat näitten ensimmäisiä kylkiä pitkin sisäänmenotilan ': ’: toista akselin suuntaista päätä kohti. Jos nämä massakertymät pääsevät | ; ’; ensimmäisen roottoriosuuden profiilielementtien sisäänmenotilan toista akselin .25 suuntaista päätä kohti olevien kylkien kohdalle, ne sekoittuvat siellä esiintyvien . ·: ·. pyörteiden johdosta kuitususpensioon, niin että massakertymät ainakin olennaisesti « · · liukenevat ennenkuin kuitususpensio osuu toisen akselin suuntaisen roottorin osuuden seuraavan profiilielementin ensimmäiseen kylkeen. Tämä ei-toivottujen ’;;; rnassakertymien akselin suuntainen pois johtaminen luonnollisesti vielä vahvistuu, ’ · | ’ 30 jos profiilielementtien ensimmäiset kyljet ovat kuvatulla tavalla viistoja. Edellä : * *,: selitetyn profiilielementtien porrastetun järjestelyn johdosta läjitettävä kuitususpensio lisäksi nesteytyy myös roottorin kehän ja seulan välisen rengastilan niillä alueilla, joissa läjitettävän kuitususpensio on jo sakeutunut seulan läpi t I » ' · ’ ' tapahtuneen vedenpoiston takia, niin että myös näillä alueilla voidaan aikaansaada ' 35 hyvä lajitusvaikutus. Lisäksi profiilielementtien edellä selitetty porrastettu järjestely aikaansaa painevoimien vielä paremman jakautumisen seulan yli, eli ne painevoimat, jotka profiilielementtien aiheuttamat positiiviset painepulssit kehittävät ja jotka vaikuttavat seulaan, jakautuvat paremmin.

Jotta profiilielementtien sellaisen porrastetun järjestelyn yhteydessä edellä 110011 10 mainittujen kanavien tai roottorin kehän ja seulan välisen rengasraon laajennettujen alueiden vaikutus voitaisiin säilyttää riittävässä määrin, mutta jotta toisaalta myös voitaisiin säilyttää kuitususpension riittävä nesteytyminen seulan eli roottorin koko akselin suuntaisen pituuden yli akselin suunnassa vierekkäisten profiilielementtien 5 edessä olevien ensimmäisten kylkien riittävän (pyörimissuunnassa tapahtuvan) sivuun siirtämisen johdosta, niin keksinnön mukaisen painelajittimen erityisen edullisessa suoritusmuodossa, jossa on porrastetusti järjestetyt profiilielementit, akselin suunnassa vierekkäisten roottorin kehäpintasektoreiden (aukkojen) limitys on - roottorin kehän suunnassa mitattuna - ainakin noin 50 % roottorin kehäpinnan 10 sektorin pituudesta.

Periaatteessa eri roottoriosuuksien profiilielementit voidaan tehdä identtisiksi. Kuitenkin pidetään edullisena, että läjitettävän kuitususpension erilainen koostumus roottorin kehän ja seulan välisen rengastilan eri akselin suuntaisilla alueilla otetaan huomioon profiilielementtien vastaavalla tavalla erilaisella muotoilulla, jotta 15 toisaalta tämän rengastilan määrätyillä akselin suuntaisilla alueilla ei muodostuisi tarpeettoman voimakkaita positiivisia ja negatiivisia painepulsseja, tai jotta toisaalta tämän rengastilan toisilla akselin suuntaisilla alueilla ei muodostuisi liian pieniä positiivisia ja negatiivisia painepulsseja. Tämän johdosta keksinnön mukaisen painelajittimen edullisessa suoritusmuodossa, jossa on edellä selitetyllä tavalla ' ;. 20 porrastetusti järjestetyt profiilielementit, ensimmäisen roottorin kehäpinnan osuuden profiilielementit mitoitetaan - roottorin kehän suunnassa mitaten -·;·, lyhyemmiksi kuin toisessa roottorin kehäpinnan osuudessa. Tämän toimenpiteen . ‘ . vaihtoehtona tai sen lisäksi voidaan samassa tarkoituksessa ensimmäisen akselin " Y suuntaisen roottorin kehäpinnan osuuden profiilielementtien ensimmäisten kylkien ;;; 25 korkeus - säteen suunnassa mitaten - mitoittaa pienemmäksi kuin toisessa roottorin ’ · ’ ’ kehäpinnan osuudessa.

.:. Kuten jo mainittiin, pidetään edullisena profiilielementtien ensimmäisten kylkien . ·: ·, toteuttamista niin, että niiden avulla voidaan tehokkaasti kiihdyttää kuitususpensiota pyörimissuuntaan. Profiilielementtien sillä tavalla toteutetut » t '. : 30 ensimmäiset kyljet ovat erityisen edullisia, koska niiden avulla kuitususpensiota ': ‘: voidaan kiihdyttää pyörimissuuntaan jopa roottorin kehänopeuteen asti, koska , ·: . profiilielementtien avulla tällöin muodostuu mahdollisimman suuret positiiviset ,,,.: painepulssit ja erityisen voimakkaat pyörteet.

Painelajittimen toiminta, kapasiteetti ja lajitusteho riippuu merkittävissä määrin 35 profiilielementin ja seulan välisesti pienimmästä etäisyydestä, profiilielementtien muodosta ja järjestelystä, varsin olennaisesti myös profiilielementtien pyörimisnopeudesta. Keksinnön mukaisessa painelajittimessa roottorin 110011 11 kierrosluvun nostaminen ei johda pelkästään voimakkaampiin pyörteisiin, vaan myös sinänsä jossain määrin toivotun kuitumaton heikompaan muodostumiseen seulan sisäänmenopuolella. Mitä vähemmän sellaista kuitumattoa syntyy, sitä vähemmän tapahtuu usein ei-toivottua kuitususpension tai sen sisältämien kuitujen 5 erottumista jakeiksi, ja lisäksi heikommin muodostuva kuitumatto johtaa saanteen suurempaan sakeuteen, karkeapoisteen pienempään sakeuteen, ja lopuksi lajituspuhtauden pienenemiseen. Luonnollisesti roottorin kierrosluvun nostaminen johtaa lopuksi myös roottorin ja seulan suurempaan kulumiseen (keräyspaperista saadut kuitususpensiot sisältävät aina hankaa via epäpuhtauksia, kuten hiekkaa ja 10 metalliosia). Toisaalta sakeamman tai suuremman massatiheyden kuitususpension lajitus vaatii suurempaa roottorin kierroslukua kuin ohuempien kuitususpensioiden lajitus. Keksinnön mukaisella painelajittimella voidaan välttää roottorin suuremman kierrosluvun määrättyjä haittoja käyttämällä (roottorin kehän suunnassa mitaten) lyhyempiä ja/tai (säteen suunnassa mitaten) matalampia profiilielementtejä.

15 Täydellisyyden vuoksi huomautettakoon myös, että se sallii profiilielementtien suuremmat kehänopeudet, ja että sen avulla voidaan käyttää seuloja, joissa on pienemmät seulan aukot (reiät, joilla on pienempi halkaisija, tai kapeammat raot), jolloin lajituspuhtaus paranee.

Tähän mennessä tunnetuissa painelajittimissa on roottorikäyttö, joka mahdollistaa * 20 roottorin käyttämisen vain erityisellä määrätyllä kierrosluvulla. Edellä olevasta -; · selityksestä nähdään kuitenkin, että olisi sinänsä toivottavaa, että samaa • M f •: 1 j painelajitinta voitaisiin käyttää erilaisilla roottorin kierrosluvuilla, niin että ; . ·. voitaisiin esimerkiksi ottaa huomioon läjitettävän kuitususpension sakeus tai * · · '' V massatiheys, ja jotta voitaisiin aikaansaada määrättyjä lajitustuloksia. Tähän ‘;;! 25 saadaan keksinnöllä apua, sillä ehdotetaan, että roottorin käyttömoottorina ’ · 1 ’ käytetään vaihtovirtamoottoria, jota syötetään taajuusmuuttajalla, jonka lähtötaajuutta voidaan säätää. Sellaisen painelajittimen avulla voidaan siis vaihdella .roottorin kierroslukua pelkästään taajuusmuuttajan asetuksen ja siten :: : vaihtovirtamoottorin syöttövirran taajuuden muutoksella, ja näin ollen tehdä sovitus , ·. : 30 kulloinkin toivottuun lajitusmenettelyyn tai lajitustulokseen.

- Koska määrätyssä keksinnön mukaisessa painelajittimessa kuitumaton : ‘ j ’; muodostumisen voimakkuus seulan sisäänmenopuolella riippuu pääasiassa ....: roottorin kierrosluvusta, ja koska kuitumaton muodostumisen voimakkuus puolestaan vaikuttaa paine-eron suuruuteen, joka vallitsee seulan sisäänmenopuolen 35 ja seulan toisen puolen välillä, eli sisäänmenotilan ja saannetilan välillä, voidaan tätä paine-eroa keksinnön mukaisesti käyttää taajuusmuuttajan säätösuureena. Keksinnön mukaisen painelajittimen edullisessa suoritusmuodossa taajuusmuuttajaa voidaan siis ohjata mittalaitteella, jolla mitataan sisäänmenotilan 110011 12 ja saannetilan välinen paine-ero. Kun annetaan toivottu paine-ero, voidaan tällä tavalla voidaan määrätä kuitumaton muodostumisen voimakkuus seulan sisäänmenopuolella ja siten lajitustulos.

Kun etenkin otetaan huomioon keksinnön mukaisen painelajittimen rationaalista 5 valmistus ja se tosiasia, että etenkin profiilielementtien edessä olevien ensimmäisten kylkien alueella kulumista ei voi välttää, keksinnössä ehdotetaan eräitä keksinnön mukaisen painelajittimen roottorin erityisen edullisia suoritusmuotoja.

Eräässä ilman erityisen mutkikkaita työkaluja valmistettavassa suoritusmuodossa 10 roottorilla on sylinterin muotoinen ja ontto roottorin runko, jonka kehäpinta muodostaa roottorin kehäpintasektorit, ja jossa profiilielementtien ensimmäiset kyljet muodostuvat roottorin runkoon kiinnitetyistä listoista ja profiilielementtien toiset kyljet muodostuvat sivulta katsoen kaaren muotoisista kaarevista peleistä, joiden etureunat on kiinnitetty listoihin ja takareunat roottorin rungon kehäpintaan.

15 Listat ja pellit voitaisiin kiinnittää roottorin runkoon ja vastaavasti listoihin esimerkiksi ruuveilla, mutta edullisina pidetään kuitenkin sellaisia suoritusmuotoja, joissa listat on hitsattu roottorin runkoon ja/tai joissa pellit on hitsattu listoihin ja roottorin runkoon. Tällä tavalla muodostuvien onttojen profiilielementtien „ ... t yhteydessä on tarkoituksenmukaisesti huolehdittava siitä, että ontelotilat suljetaan 1 »e ‘ . 20 nestetiiviisti, jotta vältettäisiin epätasapainon syntyminen. Tämä ongelma voidaan *;;; kuitenkin välttää myös siten, että roottorin rungon kehän ja profiilielementtien • # • * ‘ muodostamat ontelotilat täytetään muovilla, jolloin kyseeseen voi tulla esimerkiksi l i : kovettuva valuhartsi, mutta edullisesti kuitenkin käytetään paikan päällä vaahdotettua vaahtomuovia, koska tällöin nämä ontelotilat voidaan ongelmitta ja '· : 25 täydellisesti täyttää niin, ettei näihin ontelotiloihin voi tunkeutua nestettä.

Tällä tavalla tehdyissä profiilielementeissä listat voidaan vaihtaa suhteellisen ';;; ongelmattomasti, joka on erityisen tärkeätä koska juuri profiilielementtien edellä olevat ensimmäisen kyljet muodostaviin listoihin kohdistuu voimakkain kulutus.

* t j Keksinnön mukaan ehdotetaan vaihtoehtona, että profiilielementit tehdään . 30 kokonaan muovikappaleina, jotka voidaan tehdä halvalla ruiskuvalettuina v *’ muoviosina. Sellaiset kokonaan muovia olevat profiilielementit voitaisiin ‘' t kulumistapauksessa vaihtaa kokonaisuudessaan, mutta tätä ei kuitenkaan tarvita, jos profiilielementtien edessä oleva otsapinta tehdään metallilistasta, joka esimerkiksi upotetaan muovikappaleeseen, sillä tällöin kulumistapauksessa on normaalisti 35 vaihdettava vain tämä metallilista.

Jos määrättyjä lajitustehtäviä varten keksinnön mukaisesti tehdyllä roottorilla ja 110011 13 sisäänmenopuolella sileäksi tehdyllä seulalla ei pystytä aikaansaamaan riittävästi pyörteitä, jotta estettäisiin liian paksun kuitumaton syntyminen seulan sisäänmenopuolella, tulisi käyttää keksinnön mukaisen painelajittimen erästä suoritusmuotoa, jossa seulan sisäänmenopuolella on pyörteitä muodostava profiili.

5 Sellaisia profiileja tunnetaan tekniikan tasossa.

Keksinnön muita tunnusmerkkejä, etuja ja yksityiskohtia ilmenee oheisista patenttivaatimuksista ja/tai alla olevasta keksinnön mukaisen painelajittimen erityisen edullisen suoritusmuodon selityksestä oheisiin piirustuksiin viitaten, joissa: 10 kuva 1 esittää sivulta katsoen keksinnön mukaisen painelajittimen osittain leikattuna, jolloin leikkaus vastaa leikkausta roottorin ja vastaavasti seulan pystysuorassa halkaisijatasossa; kuva 2 on leikkaus kuvan 1 viivaa 2-2 pitkin; kuva 3 esittää painelajittimen seulan ja roottorin, kuten kuvassa 1 on esitetty, mutta 15 kuitenkin suuremmassa mittakaavassa kuin kuvassa 1; kuva 4 esittää roottorin päädyn, kuvassa 1 vasemmalta katsoen, ja erityisesti seulan poikkileikkauksen; ja I I 9 $ t * \. kuva 5 esittää roottorin kehän tasoon käännettynä, eli koko roottorin kehäpinnan »Ml • ί ·, päältä katsottuna, kuitenkin niin että se on esitetty samassa tasossa.

» I

: ; i 20 Varsinaiseen, kuvassa 1 esitettyyn painelajittimeen 10, jolla on tukien 12 varassa ..!; ’ seisova runko 14, kuuluu vielä telineellä 16 seisova moottori 18, jonka osalta ί t ί ·' kyseessä on vaihtovirta- tai kolmivaihemoottori, joka hihnapyörän 20 ja kiilahihnan 22 avulla käyttää hihnapyörää 24, joka on kiinnitetty telineessä 16 sekä rungossa 14 • · · pyörivästi laakeroituun roottoriakseliin 26.

< i » I » * ' - “ *25 Runko 14 käsittää olennaisesti kuvan 1 mukaan vasemman päätyseinän 28, : ·. ί sylinterin muotoisen, samankeskisesti roottoriakselin 26 suhteen järjestetyn •: *: mnkovaipan 30 sekä rungon kannen 32, jotka on liitetty painetiiviisti toisiinsa.

Painelajittimen keskiviiva, joka myös on roottorin keskiviiva 26, on merkitty ' , viitenumerolla 34.

m ·*« r · 30 Päätyseinän 28 läpi painetiiviisti johdetulla roottoriakselilla on kokonaisuutena viitenumerolla 36 merkitty roottori, jota käytetään roottoriakselin 26 avulla keskiviivan 34 ympäri, ja jota ympäröi sylinterin muotoinen, akselin 34 suhteen samankeskinen seula 38, jolloin seula on kiinnitetty kahteen runkovaippaan 30 110011 14 kiinnitettyyn pyöreään runkoelementtiin 40 ja 42 ja pysyy paikallaan näiden runkorenkaiden avulla.

Esitetyssä suoritusmuodossa roottorin 36 akselin suuntainen pituus (keskiviivan 34 suunnassa) on yhtä suuri kuin seulan 38 tehollisen alueen akselin suuntainen pituus 5 runkorenkaiden 40 ja 42 välillä. Määrättyjen vaikutusten saavuttamiseksi olisi kuitenkin myös mahdollista, että roottorin 36 akselin suuntainen pituus valitaan suuremmaksi tai pienemmäksi kuin seulan 38 akselin suuntainen pituus.

Kuvassa 1 oikealla puolella olevaan rungon 14 päähän on järjestetty sisäänmenoyhde 46, jonka kautta - kuten nuolella F on osoitettu - käsiteltävä eli 10 läjitettävä kuitususpensio syötetään painelajittimeen, ja erityisesti esittämättä olevan pumpun avulla. Likimain keskellä seulan 38 päällä on runkovaippaan 30 sovitettu ulostuloyhde 48, jonka kautta niin sanottu saanne jättää painelajittimen -kuten nuolen A avulla on osoitettu. Saanteen osalta kyseessä ovat kuitususpension sellainen jae, joka on kulkenut seulan 38 läpi. Kuvassa 1 vasemmalla olevaan 15 runkovaipan 30 päähän on lopuksi kiinnitetty toinen ulostuloyhde 50, jonka kautta niin sanottu karkeapoiste jättää painelajittimen - kuten kuvassa 2 on osoitettu nuolen R avulla. Karkeapoisteen osalta kyseessä on käsiteltävän kuitususpension sellainen osa, joka ei voi kulkea seulan 38 läpi.

• « » v : Toisin kuin kuvassa 1, sisäänmenoyhde 46 järjestetään tarkoituksenmukaisesti niin, ., ; * 20 että läjitettävä kuitususpensio virtaa runkoon 14 likimain sivuajan suuntaisesti, ' < » , > ·* kuten karkeapoisteen ulostuloyhde 50 on suunnattu (ks kuva 2). Lisäksi I ; ’; ulostuloyhde 48 voitaisiin luonnollisesti myös järjestää runkovaipan 30 alapuolelle, • * jos painelajittimen 10 asennus mahdollistaa saanteen johtamisen pois alaspäin.

- * 1 » * i a ‘ · ‘ Näin pitkälle edellä selitetty painelajittimen rakenne tunnetaan tekniikan tasosta, ja 25 tämä pätee myös sen periaatteellisen toiminnan osalta, kuten sitä seuraavassa * . selitetään (keksinnön mukaisia poikkeuksia käsitellään vasta periaatteellisen • i » 1,: ! toiminnan selityksen yhteydessä).

• i

» I I

* * ' | Sisäänmenoyhteen 46 kautta painelajittimeen syötetty käsiteltävä kuitususpensio ’ * pääsee ensin sisäänmenotilaan 52 ja sitten se kulkee roottorin 36 kehän ja seulan 38 * ;1; 30 välissä olevaan rengastilaan, jota seuraavassa santaan sisäänmenotilaksi 54, ja ..,.; erityisesti läjitettävä kuitususpensio tulee tähän sisäänmenotilaan sen ensimmäisen akselin suuntaisen pään 54a kautta. Akselin 34 ympäri pyörivän roottorin 36 sekä mahdollisesti sisäänmenoyhteen 46 sivuajan suunnan sekä paineen johdosta, jonka alaisen läjitettävä kuitususpensiota syötetään painelajittimeen 10, kuitususpensio 35 virtaa ruuviviivaa myötäillen sisäänmenotilan 54 läpi sen ensimmäisestä akselin suuntaisesta päästä 54a sen toiseen päähän 54b, jolloin kuitususpension osa kulkee 110011 15 seulan 38 aukkojen läpi ja pääsee näin saannetilaan. Karkeapoiste jättää sisäänmenotilan 54 sen toisesta päästä 54b ja pääsee näin karkeapoisteen tilaan 56, josta karkeapoiste jättää painelajittimen toisen ulostuloyhteen 50 kautta.

Keksinnön mukaisen painelajittimen edullisena pidetyssä suoritusmuodossa akseli 5 34 kulkee ainakin likimain vaakasuorana, vaikka periaatteessa voitaisiinkin ajatella painelajittimen asentamista niin, että sen akseli 34 olisi ainakin likimain pystysuorassa.

Seuraavassa selitetään painelajittimen keksinnön mukaisia ominaisuuksia sekä niillä toteutettua lajitusmenetelmää.

10 Seulan 38 suhteellisen pienikokoisten aukkojen takia sisäänmenotilan 54 ja saannetilan 58 välille muodostuu paine-ero, ja täsmällisemmin saannetilan paine on pienempi kuin sisäänmenotilan paine. Tämän paine-eron ilmaisemiseksi järjestetään keksinnön mukaan mittalaite 60, joka käsittää ensimmäisen paineanturin 62 ja toisen paineanturin 64, jotka on järjestetty sisäänmenoyhteeseen 46 ja vastaavasti 15 ulostuloyhteeseen 48, jotka kuitenkin yhtä hyvin voitaisiin järjestää sisäänmenotilaan 52 ja vastaavasti saannetilaan 58. Anturien johdoissa on osoituslaitteet 70 ja 72, ja näiden johtojen 66 ja 68 kautta anturit on liitetty erotuksen muodostajan 74 sisäänmenoihin, joka tuottaa lähtöönsä paine-eroon ,.. verrannollisen ohjaussignaalin, joka puolestaan johdetaan johdon 76 kautta '' 20 taajuusmuuttajan 78 ohjaustuloon. Esittämättä olevasta virtalähteestä • · · · taajuusmuuttajalle syötetään kolmivaihevirtaa tai vaihtovirtaa, jonka taajuus on f,, • · ‘ ' ja se tuottaa vaihtovirtaa, jonka taajuus on f2, ja jolla käytetään vaihtovirtamoottoria » · :, · I 18, jolloin taajuus f2 on erotuksen muodostajan muodostaman ohjaussignaalin ‘ ί * funktio. Tällä tavalla roottoria 36 käytetään kierrosluvulla, joka on tämän :*:' :25 ohjaussignaalin funktio, ja siten sisäänmenotilan 54 ja saannetilan 58 välisen paine- eron funktio. Osoituslaitteiden 70,72 sijasta tai niiden lisäksi johtoihin 66 ja 68 .:. voitaisiin myös järjestää potentiometrit tai muita säätölaitteita, joilla paine- . * · ·, antureiden 62 ja 64 tuottamia signaaleja voidaan muuttaa, jotta voitaisiin vaikuttaa • · * johtoon 76 tuotettavan ohjaussignaalin riippuvuutta mainitusta paine-erosta.

.... :30 Kuvien 3-5 avulla seuraavassa selitetään roottorin 36 keksinnön mukaista toteutusta.

: · · · Roottorin akseliin 26 kiinteästi liitettyyn napaan 80 on kiinnitetty suljettu, ontto sylinterin muotoinen roottorin runko 82, jolla on sylinterin muotoinen roottorin vaippa 84. Sillä on ensimmäinen akselin suuntainen pää 84a sisäänmenotilan 54 35 ensimmäisessä akselin suuntaisessa päässä 54a, ja toinen akselin suuntainen pää 84b sisäänmenotilan 54 toisessa akselin suuntaisessa päässä 54b, sekä 110011 16 ulkopuolisesti kaksi profiilielementtien joukkoa, nimittäin ensimmäinen joukko, joka muodostuu profiilielementeistä 86a, 86b, 86c ja 86d, sekä toinen joukko, joka muodostuu profiilielementeistä 88a, 88b, 88c ja 88d. Profiilielementtien ensimmäinen joukko muodostaa roottorin kehän suunnassa eli pyörimissuunnassa 5 U ulottuvat ensimmäisen profiilielementtien jonon niiden väliset aukot 86a’, 86b’, 96c’ ja 86d’, ja tämä jöno muodostaa ensimmäisen akselin suuntaisen roottoriosuuden 90, joka on sisäänmenotilaa 51 kohti. Profiilielementit 88a’ - 88d’ muodostaa toisen, samanlaisen profiilielementtien jonon ja niiden väliset aukot 88a’, 88b’, 88c’ ja 99d’, ja tämä toinen jono muodostaa toisen akselin suuntaisen 10 roottoriosuuden 92, joka on karkeapoisteen tilan 56 vieressä. Esitetyssä edullisessa suoritusmuodossa kaikki profiilielementit ovat yhtä korkeat (mitattuna akselin 34 suunnassa), mutta toivotun lajitustuloksen mukaan ja/tai riippuen läjitettävän kuitususpension laadusta voisi kuitenkin olla tarkoituksenmukaista, että ensimmäisen jonon korkeus valitaan suuremmaksi tai pienemmäksi kuin toisen 15 jonon korkeus. Lisäksi voi olla tarkoituksenmukaista, että roottori varustetaan useammalla kuin kahdella sellaisella jonolla.

Kuten erityisesti kuvista 2 ja 4 nähdään, jokaisella profiilielementillä on pyörimissuunnassa U edessä oleva otsapinta tai ensimmäinen kylki I, joka on kohtisuorassa roottorin vaipan 84 sylinterin muotoiseen ulkokehän pintaan ja siten 20 kohtisuorassa pyörimissuunnassa U sen edellä olevan aukon suhteen, sekä *. · : ensimmäiseen kylkeen I välittömästi liittyvä takapinta tai toinen kylki II, joka ,.! · ’ pyörimissuuntaa U vastaan mentäessä laskee säteen suunnassa sisäänpäin ja siten keskiviivaa 34 kohti, niin että keskiviivan 34 suhteen kohtisuorassa oleva : : ’: profiilielementtien poikkileikkaus muistuttaa hyvin teräväkärkistä kolmiota, joka on • 25 taivutettu samankeskisesti keskiviivan 34 suhteen. Ensimmäiset kyljet I . *: \ muodostavat sisäänmenotilaan hyvin voimakkaista paineiskuja ja voimakkaista pyörteitä, ja sen lisäksi ensimmäisillä kyljillä I kiihdytetään sisäänmenotilassa 54 olevaa kuitususpensiota hyvin voimakkaasti, ja erityisesti enimmillään '” profiilielementtien pyörimisnopeuteen saakka. Sitä vastoin laskevat toiset kyljet II ’ \ 30 muodostavat negatiivisia painepulsseja, joiden avulla nestettä imetään saannetilasta : t ·. i 58 takaisinpäin seulan aukkojen kautta sisäänmenotilaan 54. Erityisen voimakkaita •: · ·: pyörteitä esiintyy sisäänmenotilassa 54 kuitususpension pyörimissuuntaan .!. vaikuttavien virtauskomponenttien johdosta silloin, kun seulan 38 sisäpuoli * . tunnetulla tavalla on tehty “karkeaksi”, eli kun se on profiloitu. Koska tällä tavalla 35 profiloidut seulat ovat painelajittimien yhteydessä tunnettuja, ja koska sopivia profiileja on vaikeata esittää oheisissa kuvissa, tätä profilointia ei näy piirustuksissa.

Keksinnön mukaan eivät ensimmäiset kyljet I keksinnön mukaisen painelajittimen 110011 17 edullisissa suoritusmuodoissa akselin 34 suuntaisina, vaan ne muodostavat akselin 34 suunnan suhteen terävän kulman a, ja erityisesti kylki I on akselin 34 suunnan suhteen siten viisto, että sen johdosta kuitususpension sisäänmenotilassa 54 vaikuttava, akselin 34 suuntaan kulkeva virtauskomponentti tulee 5 voimakkaammaksi sisäänmenotilan ensimmäisestä akselin suuntaisesta päästä sen toista akselin suuntaista päätä 54b kohti.

Kuten kuvasta 5 nähdään, esitetyssä edullisena pidetyssä suoritusmuodossa ensimmäisen jonon profiilielementit 86a - 86d ovat - roottorin kehän suuntaan eli pyörimissuuntaan U mitaten - lyhyemmät kuin toisen jonon profiilielementit 88a -10 88d. Tämä toimenpiteen tarkoituksena on sovittaa profiilielementtien vaikutus kuitususpension erilaiseen sakeuteen, kun kuitususpension sakeus sisäänmenotilassa 54 kasvaa sen ensimmäisestä päästä 54a sen toista päätä 54b kohti. Kuvassa 5 esitetyssä erityisen edullisessa suoritusmuodossa ensimmäisen jonon jokainen profiilielementti 86a - 86d ulottuu kehän kulman 45° yli (tämä on 15 profiilielementin suurin pituus L,), jolloin karkeapoistetien pituudet pienenevät roottorin vaipan 84 toista akselin suuntaista päätä 84b kohti, koska ensimmäiset kyljet I ovat viistossa akselin 34 suhteen, kun taas toisten kylkien II takareunat ovat akselin 34 suuntaiset. Ensimmäisen jonon aukkojen 86a’ - 86d’ pienin pituus L,’ on samaten 45°, ja siten yhtä suuri kuin tämän jonon profiilielementtien suurin pituus 20 Lp jolloin aukkojen pituus kasvaa roottorin vaipan 84 toista akselin suuntaista päätä : 84b kohti.

* · · ’ ‘ J .* Toisen jonon profiilielementtien 88a - 88d suurin pituus L2 on tässä « · · suoritusmuodossa 53°. Koska toisen jonon profiilielementtien lukumäärä keksinnön : ‘ V mukaan on yhtä suuri kuin ensimmäisen jonon profiilielementtien lukumäärä, tulee •;;; 25 toisen jonon aukkojen 88a’ - 88d’ pienimmän pituudeksi L2’ pienempi arvo, joka v ’ tässä on 37°.

Kuten kuvasta 5 samaten nähdään, ovat toisen jonon profiilielementit 88a - 88d ja . ·; ·. siten niiden aukot pyörimissuuntaa U vastaan siirrettyjä ensimmäisen jonon profiilielementtien ja vastaavasti niiden aukkojen suhteen, jolloin siirtymän suuruus *. ’ ’: 30 on sovitettu profiilielementtien ja vastaavasti aukkojen pituuteen niin, että *:": kummankin jonon akselin suunnassa vierekkäiset aukot limittyvät * . ·: ·. pyörimissuunnassa U eli roottorin kehän suunnassa niin paljon, että ne akselin ,,.,; suunnassa muodostavat yhtenäisen kanavan, joka ulottuu roottorin vaipan 84 ensimmäisestä akselin suuntaisesta päästä 84a sen toiseen akselin suuntaiseen 35 päähän. Kuvassa 5 esitetyssä suoritusmuodossa tämän kanavan vapaa leveys L3 on 25°, jolloin vapaalla leveydellä tarkoitetaan sitä leveyttä, jonka katsoja näkee katsoessaan roottorin päädystä akselin suuntaan.

110011 18

Esitetyssä edullisena pidetyssä suoritusmuodossa ensimmäisen jonon profiilielementtien pituudet ovat siis likimain yhtä suuret kuin ensimmäisen jonon aukkojen pituudet, toisen jonon profiilielementtien pituudet ovat suuremmat kuin ensimmäisessä jonossa, ja toisen jonon aukkojen pituudet ovat pienemmät kuin 5 toisen jonon profiilielementtien pituuden ja pienemmät kuin ensimmäisen jonon aukkojen pituudet.

Molempien jonojen profiilielementtien keksinnön mukaisen järjestelyn johdosta muodostuu portaita 90, joiden avulla aikaansaadaan seuraava vaikutus: kuitujen ja epäpuhtauksien kertymät, jota voi esiintyä ensimmäisen jonon profiilielementtien 10 86a - 86d ensimmäisten kylkien I kohdalla, liukuvat sisäänmenotilassa 54 olevan kuitususpension akselin suuntaisten virtauskomponenttien takia ensimmäisen jonon profiilielementtien ensimmäisiä kylkiä I pitkin sisäänmenotilan 54 toista akselin suuntaista päätä 54b kohti ja pääsevät siten portaisiin 90, joiden alueella ne siellä vaikuttavien voimakkaiden pyörteiden takia liukenevat ja sekoittuvat 15 kuitususpensioon. Kuitujen ja epäpuhtauksien kertymät toisen jonon profiilielementtien 88a - 88d ensimmäisissä kyljissä I kulkevat myös akselin suuntaan ja pääsevät karkeapoisteen tilaan 56.

Edellä ilmaistiin profiilielementtien ja aukkojen pituudet kehäkulmina. Keksinnön mukaisen painelajittimen käytännön toteutuksessa pituudet L, ja L2 ovat alueella : * · * ;20 noin 200 mm - noin 450 mm.

•;;; Roottorin kierrosluvun säädöllä saavutetut roottorin kehänopeudet ovat •' ‘ tarkoituksenmukaisesti välillä noin 10 m/s - noin 40 m/s, jolloin yleensä parhaat : lajitustulos saavutetaan, kun kehänopeudet ovat noin 15 - noin 30 m/s.

.* :·. Jos seulan 38 aukkojen 38a osalta kyseessä ovat reiät, niin niiden halkaisija on 25 tarkoituksenmukaisesti noin 1 mm - noin 3,5 mm, kun roottoria käytetään kehänopeudella noin 10 - noin 15 m/s. Suuremmilla kehänopeuksilla voidaan ’i käyttää pienempi reikiä. Tarkoituksenmukaisesti keksinnön mukaista painelajitinta ’ · ’ käytetään roottorien kehänopeuksilla, jotka ovat noin 15 - noin 40 m/s, ja tällöin : \: seulan aukoiksi valitaan reiät, joiden halkaisija on noin 0,5 - noin 1,5 mm. Jos •: · ·: 30 seulan aukkojen 38a osalta kyseessä ovat raot, niin roottorin kehänopeuksien , *.. ollessa noin 10 - noin 15 m/s, niiden leveyden tulisi olla noin 0,4 - noin 0,6 mm.

’ ’ Myös rakojen tapauksessa roottorin suuremmilla kehänopeuksilla voidaan käyttää pienempi seulan aukkoja, ja koska edullisina pidetään roottorin kehänopeuksia noin 15 - noin 40 m/s, tässä tapauksessa suositellaan raon muotoisia seulan aukkoja, 35 joiden leveys on noin 0,1 mm - noin 0,35 mm.

Kuvista 3 ja 4 nähdään esitetyn edullisena pidetyn suoritusmuodon 110011 19 profiilielementtien 86a - 86d ja vastaavasti 88a - 88d rakenne. Jokainen näistä profiilielementeistä käsittää - kun jätetään roottorin vaippa 84 huomiotta -ensimmäisen kyljen I muodostavan listan 100, toisen kyljen II muodostavan taivutetun pellin 102, ja kaksi sivuseinää 104, jolloin kuvion 3 osalta mainittakoon, 5 että tässä kuvassa lista 100 ei ole leikattu kohtisuoraan vaan viistosti sen pituuden suhteen, koska ensimmäiset kyljet I ja siten listat 100 ulottuvat viistosti. Roottorin vaipan 84, listan 100 ja pellin 102 sekä sivuseinän 104 rajaaman profiilielementm ontelothan 106 on oltava nestetiivis tai täytetty täyteaineella, kuten vaahtomuovilla, jotta vältettäisiin roottorin epätasapainon syntyminen. Sama pätee roottorin rungon 10 82 ontelotilojen suhteen.

Lopuksi mainittakoon, että kanavat, joiden vapaa leveys on L3, voidaan erityisen selvästi nähdä kuvassa 4, ja siinä ne on merkitty viitenumerolla 200.

m • * ·

Claims (28)

1. Painelajitin (10) kuitususpensiota varten, erityisesti keräyspaperista saadun kuitususpension käsittelyä varten, jolloin painelajittimessa on runko 5 (14), johon on sovitettu kiinteä, seulan keskiviivan (34) suhteen pyörähdys- symmetrinen seula (38), joka erottaa seulan ympäröivän sisäänmenotilan (54) seulan ulkopuolella olevasta saannetilasta (58); sekä moottorin (18) avulla seulan keskiviivan ympäri pyöritettävä roottori (36), jolloin roottorin kehäpinta ja seulan sisäänmenopuoli yhdessä rajoittavat sisäänmenotilan 10 säteen suunnassa; sekä sisäänmenotilan (54) ensimmäiseen akselin suuntaiseen päähän (54a) yhteydessä oleva käsiteltävän kuitususpension sisäänmeno (46) ja sisäänmenotilan (54) toiseen akselin suuntaiseen päähän (54b) yhteydessä oleva karkeapoisteen ulostulo (50), jolloin positiivisten ja negatiivisten paineiskujen aiheuttamiseksi kuitususpensioon roottorin (36) kehäpin-15 nalle on järjestetty profiilielementtejä (86a - 86d, 88a - 88d), jotka ulottuvat roottorin kehän ja seulan keskiviivan (34) suunnassa ja käsittävät kulloinkin pyörimissuunnassa (U) edessä olevan ensimmäisen kyljen (I) kuitususpension ajamiseksi pyörimissuuntaan sekä pyörimissuuntaa vastaan, ensimmäisen kyljen takana olevan toisen kyljen (II) nesteen imemiseksi takaisinpäin saan-.. Γ 20 netilasta (58) seulan (38) läpi sisäänmenotilaan (54), tunnettu siitä, että •,; : jokaiseen seulaan (38) vaikuttavaan roottorin kehäpinnan akselin suuntai- : : : seen osuuteen (90, 92) on järjestetty kahden roottorin kehän suunnassa pe- •;;; räkkäisen profiilielementin (86a - 86d, 88a - 88d) väliin roottorin kehäpinnan sektori (86a' - 86d', 88a' - 88d‘), joiden yläpuolelle nämä profiilielementit t. t . 25 nousevat säteen suuntaan, ja jotka ovat seulan sisäänmenopuolen kanssa . ’ · \ samansuuntaisen ja seulan akselin (34) suhteen pyörähdyssymmetrisen , . vaippapinnan (84) osana, jolloin - roottorin kehän suunnassa mitaten - jokai- I * k ' - ’ sen profiilielementin (86a - 86d, 88a - 88d) suurin pituus (Li,L2) on vähintään , ’ ’ yhtä suuri kuin pyörähdyssuuntaa (U) vastaan seuraavana olevan roottorin ! 30 kehäpinnan sektorin (86a1 - 86d’, 88a' - 88d') likimääräinen pienin pituus 110011 21 (Li', L2'), jolloin viimeksi mainitun pienin osuus (ίι',Ι^') on vähintään 30% pyörimissuunnassa sen edellä olevan profiilielementin likimääräisestä suurimmasta pituudesta (Li,l_2), ja jolloin profiilielementit (86a - 86d, 88a - 88d) on muotoiltu ja järjestetty roottorin kehälle siten, että - seulan keskiviivan 5 (34) suunnassa katsoen - roottorin kehäpinnan sektorit (86a' - 86d', 88a - 88d') muodostavat yhtenäisiä kanavia (200) profiilielementtien välissä seulan ympäröimällä roottorin alueella, ja että ensimmäisen kyljen (I) pituussuunta muodostaa terävän kulman (a) keskiviivan (34) suunnan suhteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen painelajitin, tunnettu siitä, että en simmäisten kylkien pituussuunta on viistossa akselin suuntaan siten, että ensimmäiset kyljet vaikuttavat sisäänmenotilassa olevaan kuitususpensioon akselin suuntaisella kuljetusvaikutuksella sisäänmenotilan toista akselin suuntaisesta päätä kohti. 15

3. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen painelajitin, tunnettu siitä, että toisen kyljen takareuna on seulan akselin suuntainen.

. : 4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen painelajitin, tun- • 20 nettu siitä, että ensimmäiset kyljet ulottuvat likimain säteen suuntaisina / edessä olevan roottorin kehäpintasektorin yläpuolelle. • t ·

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-4 mukainen painelajitin, tunnettu siitä, että roottorilla on ainakin yksi ensimmäistä akselin suuntaista '. : 25 päätä kohti osoittava ensimmäinen akselin suuntainen roottorin kehäpinnan •" ‘: osuus sekä akselin suunnassa viimeksi mainitun vieressä oleva toinen akselin : . . suuntainen roottorin kehäpinnan osuus, jolloin toisen osuuden profiiliele- :: menttien ensimmäiset kyljet ovat pyörimissuuntaa vastaan siten taaksepäin : X siirrettyjä ja profiilielementtien roottorin kehän suunnassa mitatut pituudet 30 siten mitoitettuja, että kummankin roottorin akselin suuntaisen osuuden ak- 22 1 1001 1 selin suunnassa vierekkäiset roottorin kehäpinnansektorit limittyvät pyörimissuunnassa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen painelajitin, tunnettu siitä, että limi-5 tys on - roottorin kehän suunnassa mitattuna - ainakin noin 50% roottorin kehäpinnan sektorin pituudesta.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen painelajitin, tunnettu siitä, että ensimmäisen roottorin kehäpinnan osuuden profiilielementit mitoitetaan - 10 roottorin kehän suunnassa mitaten - lyhyemmiksi kuin toisessa roottorin kehäpinnan osuudessa.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 5-7 mukainen painelajitin, tunnettu siitä, että ensimmäisen akselin suuntaisen roottorin kehäpinnan osuu- 15 den profiilielementtien ensimmäisten kylkien korkeus - säteen suunnassa mitaten - on pienempi kuin toisessa roottorin kehäpinnan osuudessa.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen painelajitin, tunnettu : siitä, että moottori on vaihtovirtamoottori, jota syötetään taajuusmuuttajalla, 20 jonka lähtötaajuutta voidaan säätää. :,V

10. Patenttivaatimuksen 10 mukainen painelajitin, tunnettu siitä, että ':taajuusmuuttajaa voidaan ohjata mittauslaitteella, jolla mitataan sisäänme-notilan ja saannetilan välinen paine-ero. 25

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen painelajitin, tunnettu ; siitä, että roottorilla on sylinterin muotoinen ja ontto roottorin runko, jonka i » i ,· *. kehäpinta muodostaa roottorin kehäpintasektorit, että profiilielementtien en- . simmäiset kyljet muodostuvat roottorin runkoon kiinnitetyistä listoista ja pro- ' ‘ i 30 fiilielementtien toiset kyljet muodostuvat sivulta katsoen kaaren muotoisista 110011 23 kaarevista pelleistä, joiden etureunat on kiinnitetty listoihin ja takareunat roottorin rungon kehäpintaan.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen painelajitin, tunnettu siitä, että listat 5 on hitsattu roottorin runkoon.

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen painelajitin, tunnettu siitä, että pellit on hitsattu listoihin ja roottorin runkoon.

14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 11-13 mukainen painelajitin, tunnettu siitä, että roottorin rungon kehäseinän ja profiilielementtien muodostamat ontelotilat on tiivistetty.

15. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 11-14 mukainen painelajitin, 15 tunnettu siitä, että roottorin rungon kehäseinän ja profiilielementtien muodostamat ontelotilat on täytetty muovilla.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen painelajitin, tunnettu siitä, että : muovi on paikan päällä vaahdotettua vaahtomuovia. ::: 20

17. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-10 mukainen painelajitin, tun- • ·:; nettu siitä, että profiilielementit ovat kokonaan muovikappaleita.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen painelajitin, tunnettu siitä, että : 25 profiilielementtien edessä oleva otsapinta muodostuu metallilistasta.

!·. 19. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen painelajitin, tunnettu -. siitä, että seulan sisäänmenopuolella on pyörteitä muodostava profiili. 110011 24

20. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen painelajitin, tunnettu siitä, että profiilielementtien roottorin kehän suunnassa mitattu pituus on noin 200 mm - 450 mm.

20 1 1001 1

21. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen painelajitin, tunnettu siitä, että roottoria voidaan käyttää moottorin avulla kehänopeudella, joka on noin 10 - 40 m/s.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen painelajitin, tunnettu siitä, että root-10 toria voidaan käyttää moottorin avulla kehänopeudella, joka on noin 15-30 m/s.

23. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen painelajitin, tunnettu siitä, että kun roottorin kehänopeus on noin 10 -15 m/s, seulan aukkoina 15 ovat reiät, joiden halkaisija on noin 1 mm - 3,5 mm.

24. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1 - 22 mukainen painelajitin, tunnettu siitä, että kun roottorin kehänopeus on noin 15 - noin 40 m/s, seulan .: : aukkoina ovat reiät, joiden halkaisija on noin 0,5 mm -1,5 mm. 20 /’/ 25. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1 - 22 mukainen painelajitin, tun- :,Y nettu siitä, että kun roottorin kehänopeus on noin 10 - noin 15 m/s, seulan |.’! !t aukkoina ovat raot, joiden leveys on noin 0,4 mm - 0,6 mm.

: 25

26. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1 - 22 mukainen painelajitin, tun- nettu siitä, että kun roottorin kehänopeus on noin 15 - noin 40 m/s, seulan : !. aukkoina ovat raot, joiden leveys on noin 0,1 mm - 0,35 mm. » » * « I

27. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen painelajitin, tunnettu !".: 30 siitä, että profiilielementtien ensimmäiset kyljet on muotoiltu niin, että niillä 110011 25 kuitususpensiota voidaan kiihdyttää pyörimissuuntaan jopa roottorin kehäno-peuteen asti.

28. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 5 - 8 mukainen painelajitin, tun-5 nettu siitä, että akselin suunnassa vierekkäiset profiilielementit liittyvät akselin suunnassa välittömästi toisiinsa. 26 1 1001 1