FI120913B - Laite massan lajittelemiseksi - Google Patents

Description

5

LAITE MASSAN LAJITTELEMAKSI

Esillä oleva keksintö kohdistuu lajittimeen puunjalostusteollisuuden massojen käsittelyyn. Erityisesti se kohdistuu lajittimen roottorielementin rakenteeseen.

Painelajittimet ovat olennaisia laitteita massan ja paperin valmistuksessa. Ne poistavat massasuspensiosta pääasiallisesti epäpuhtauksia, ylisuuria puukappaleita ja kuitukimppuja ja muuta ei-toivottua ainesta. Läjitin voi myös fraktioida kuituja niiden pituuden mukaan massan ominaisuuksien parantamiseksi. Lajittimen tarkka tehtävä 10 riippuu, missä kohden prosessia sitä käytetään. Lajitusprosessissa tyypillisesti massakuitujen vesisuspensio pumpataan sylinterimäiseen kammioon, jossa suspensio tuodaan kosketukseen sihtipinnan ja nopeasti liikkuvan roottorin kanssa. Roottorin pyörimisnopeus panee kuitumaisen materiaalin liikkeelle, jolloin osa siitä menee sihtipinnan aukkojen läpi akseptina. Nopeasti liikkuva roottori saa aikaan po-15 sitiivisia ja negatiivisia pulsseja suspensioon, mikä aikaansaa säännöllisen sihtipinnan aukkojen takaisinhuuhtelun, jotta kuidut eivät tuki aukkoja.

Massasuspensio koostuu miljoonista joustavista kuiduista, jotka helposti kiinnittyvät toisiinsa muodostaen ns. kuituflokkeja. Jo alhaisessa sakeudessa kuten 0.01% kui-20 dut muodostavat epästabiileja flokkeja. Tyypillisessä lajitussakeudessa 1-3 % kuidut muodostavat koossapysyviä flokkeja ja kuituverkkoja, jotka häiritsevät lajitusta. Kuidut ja ei-toivotut kiintoaineet täytyy ajoittain vapauttaa verkosta, jotta lajitus rejektiin *ί*Ί ja akseptiin voi tapahtua. Kun massan sakeus nousee, kuituverkon hajottamiseen tarvittava voima kasvaa voimakkaasti ja viimein saavutetaan prosessiraja, jossa sih-25 tipinnan aukot tai rejektilinja tukkeutuu. On kehitetty suuri joukko erilaisia roottorirat-kaisuja, joilla tavoitteena on jatkuvan lajitustapahtuman takaaminen.

• i • · • *·

Roottorit voidaan jakaa periaatteessa kahteen pääryhmään, avoimet ja kiinteät root- ··· torit. Molemmat niistä ovat käytössä ja niiden tarkoitus, kuten tunnettua on pitää sih- i*.^ 30 tipinta puhtaana, ts. estää kuitumaton syntyminen sihtipinnalle. Ensimmäiselle ryh- .**·, mälle on tyypillistä että siinä sihtirummun sisäpuolella on pyörivä akseli tai roottori, • * · johon on varsien avulla kiinnitetty siivekkeitä. Esimerkkinä tästä tyypistä voidaan * · *··*[ esittää US-patenttijulkaisun 4193865 mukainen roottoriratkaisu, jossa sylinterimäi- sen, kiinteän sihtirummun sisälle on pyörivästi järjestetty roottori, joka koostuu lähel- j 35 le sihtirummun pintaa sijoittuvista siivistä, jotka mainitun patentin mukaisessa raken- «· • * • · ··· 2 teessä muodostavat kulman rummun akselin kanssa eli siivet ulottuvat vinosti sihti-rummun päästä päähän. Siivet kohdistavat liikkuessaan sihtipintaan painepulsseja, jotka avaavat pinnan aukot. On olemassa myös ratkaisuja, joissa siivet on sijoitettu molemmin puolin sihtirumpua. Tällöin käsiteltävä suspensio syötetään rummun si-5 sään tai ulkopuolelle ja aksepti poistetaan vastaavasti rummun uiko- tai sisäpuolelta.

Kiinteissä roottoreissa roottori on olennaisesti sylinterimäinen suljettu kappale, jonka pinnassa on pulssielimiä, esimerkiksi lähes puolipallomaisia uikonemia ns. kuplia. Tällaisessa laitteessa massa syötetään roottorisylinterin ja sen ulkopuolella olevan 10 sihtirummun väliseen käsittelyllään, jolloin roottorin kohoutumien, kuplien tarkoitus on sekä puristaa massaa sihtirumpua vasten että jättöreunallaan imeä huopautunut massa irti sihtirummun aukoista. Kuplien tilalla voi olla muunlaisia uikonemia.

Laajasti markkinoilla käytettyä ratkaisua edustaa Fl-patentin 77279 mukainen mene-15 telmä ja sen toteuttamiseksi kehitetty ratkaisu. Mainitun patentin mukaiselle menetelmälle on ominaista, että kuitususpensioon kohdistetaan voimakkuudeltaan ja vai-kutussuunnaltaan muuttuvia aksiaalisia voimia, joiden suunta ja suuruus määräytyvät vaikutuspisteen ja sihtirummun vastinpinnan keskinäisen aksiaaliaseman perusteella ja joilla muutetaan kuitususpension aksiaalista nopeusprofiilia pitäen kuitenkin 20 virtauksen suunta jatkuvasti kohti poistopäätyä. Roottorin pinta on edullisesti jaettu neljään vyöhykkeeseen: syöttö, syöttö ja sekoitus, sekoitus, ja tehokas sekoitus. Roottorin pinnalle on järjestetty tyypillisesti 10-40 kohoumaa, joiden muoto vaihtelee sen mukaan millä vyöhykkeellä ts. millä roottorin aksiaalisella osalla ne sijaitsevat. "1:2 Roottorin vaippapinnalla olevat kohoumat pääasiassa muodostuvat virtausta vas- 25 taanottavista otsapinnoista, edullisesti roottorin vaippapinnan suuntaisista pinnoista ja takapinnoista, jotka laskeutuvat kohti roottorin vaippapintaa. Roottorin vaippapin- *·· nalla on kahta tai useampaa eri muotoa olevia kohoumia, jotka on järjestetty rootto-rin vaipalle siten, että muodostuu kaksi tai useampia kehämäisiä roottorin aksiaali- ··· suunnassa toisistaan erottuvia vyöhykkeitä, kuten em. 4 vyöhykettä. Ainakin osa i1.^ 30 kohoumien otsapinnoista muodostaa kulman aksiaalisuunnan kanssa. Kohoutumien .··2. otsapinta voi olla jaettu kahteen osaan, jotka muodostavat erisuuruiset kulmat aksi- • · • · · aalisuunnan kanssa. Kulmien vaihteluväli on -45° - +45°aksiaalisuuntaan verrattuna.

2 • 1 · t · *···[ Kohoumien toiminta on kuitenkin periaatteeltaan sama kuin muissa vastaavissa lait teissa. Jyrkkä otsapinta kohdistaa sihtirummulla olevaan kuitumattoon voimakkaan :3: 35 paineiskun, jolloin aksepti puristetaan rummun aukoista läpi. Kohouman viisto taka- • 1 · • · • · 3 * 1 3 pinta imee jonkin verran vettä lajitteluvyöhykkeelle takaisin ja näin irrottaa urista ja aukoista niihin tarttuneet suuremmat partikkelit ja kuituflokit puhdistaen sihtirummun.

US-patentti 5,192,438 kuvaa roottorin, joka aikaansaa voimakkaan aksiaalisen leik-5 kausjännityksen voimakkaiden positiivisten ja negatiivisten pulssien lisäksi. Roottorin pinnalla on joukko kohoumia. Kohoumilla on otsaplnta, yläpinta, kallistettu pinta ja sivupinnat, jotka voivat olla suppenevia. Kohouman jättöpinta on jyrkkä.

Kaikissa tunnetuissa ratkaisuissa siis painelajittimien nykyinen toiminnallinen edelly-10 tys lähtee oletuksesta, että roottorin roottorielementin pitää kehittää riittävä positiivinen painepulssi kohtaamispinnalla, jotta kuitupartikkelit viilaavat sihtipinnan läpi ja että roottorielementin tulee luoda jättöpinnallaan negatiivinen painepulssi aikaansaaden turbulenssin, joka puhdistaa edeltäneen positiivisen pulssin tukkimat raot.

On myös yleisesti alalla esitetty, että negatiivinen pulssi imee nestettä takaisin kohti 15 syöttötilaa estäen syöttötilassa massasuspension liiallisen sakeutumisen ja puhdistaen osaltaan sihtipinnan aukkoja. Näiden olosuhteiden aikaansaamiseksi pitää roottorilla olla riittävä pyörimisnopeus, jota kuitenkin rajoittaa energian kulutus ja la-jittimen mekaaninen kestävyys, eräs tyypillinen arvo Fl-patentissa 77279 kuvatulle roottorille on 24 m/s.

20

Nykyisten teollisesti käytettävien painelajittimien sovellutuksissa on saavutettu mas-. san maksimisyöttösakeustaso niissä olevilla roottoriratkaisuilla. Sakeustaso on kai killa eri roottorityypeillä valmistajasta riippumatta lähes sama, esim. SW (softwood)-;;· massalla noin 2-3 %. Täten alalla on tarve kehittää lajittimen roottori, jolla voidaan • φ : 25 päästä korkeampiin syöttösakeuksiin.

• · • ♦ ··· ·· • ’* Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on taijota läjitin, jossa on sellainen rootto- ··· rielementtirakenne että sakeaa massaa voidaan käsitellä ja näin nostaa olennaisesti massan syöttösakeutta verrattuna tunnettuihin ratkaisuihin.

0’ 30 • · · ·...: Keksintö koskee laitetta massan lajittelemiseksi, joka käsittää vaipan, siinä olevat yhteet ainakin syötettävälle kuitususpensiolle, rejektille ja akseptille, sekä vaippaan asennetut roottorin ja sylinterimäinen sihtirummun, joista ainakin toinen on pyöritet- • · '•t tävä, jolloin roottorin pinnalla on roottorielementtejä, jotka ovat lähellä sihtirummun • · ’···* 35 pintaa, jolloin roottorielementti pääasiassa muodostuu virtausta vastaanottavasta • · · • · • · otsapinnasta, yläpinnasta ja laskevasta jättöpinnasta. Keksinnölle on tunnusomais ta, että roottorielementin jättöpinta on kaareva ja jättöpinnan sivureunat ainakin osal ta niiden pituutta lähestyvät toisiaan elementin takakärkeä kohden.

4 5 Esillä oleva keksinnön perusajatus poikkeaa siitä, mitä tähän asti alalla yleisesti pidetty perusolettamuksena. Keksintö lähtee olettamuksesta, että roottorielementin jättöpinnan toiminnan tulee päästää massa virtaamaan sakkaamatta, mahdollisimman jouhevasti ja voimakasta turbulenssia aiheuttamatta sihtipinnalla. Keksinnön mukaan ensin kehitetään positiivinen pulssi, mutta sen jälkeen roottorielementin jätit) töpinnan muotoilulla luodaan tilanne, jossa jättöpinta päästää massakuidut mahdollisimman rauhallisesti minimoiden pyörteilyn sihtipinnalla. Roottorin pyörimissuunnassa massa kohtaa ensin roottorielementin otsapinnan, joka ohjaa massan kapasi-teettialueelle, jossa massan läpivirtaus luodaan. Kapasiteettialueen muodostaa roottorielementin sihtikorin pintaa lähellä oleva alue, jossa kuituja menee akseptipuolel-15 le. Otsapinta voi olla tasomainen. Se voi olla kohtisuorassa tai vinosti roottorin pinnan suhteen. Otsapinta voi muodostua kahdesta palasta, jotka ovat symmetrisesti tai epäsymmetrisesti elementin pitkittäisen keskiviivan suhteen muodostaen kiilan vastaanottamaan virtausta. Roottorielementin otsapinta voi olla myös kaareva. Roottorielementin etuosan eli otsapinta, roottorin pinnan suuntainen ylätaso ja valinnai-20 sesti olake on muotoiltu niin, että massa ohjataan oleellisen tasaisena filminä sihti-pinnan ja roottorielementin väliseen tilaan, josta hyväksytyt massakuidut ajetaan ja , painetaan sihtipinnan läpi akseptipuolelle.

• · *··

Roottorielementin jättöpinta on kaareva ja jättöpinnan sivureunat ainakin osalta nii- • ♦ 25 den pituutta lähestyvät toisiaan elementin takakärkeä kohden. Erään suoritusmuo- • · '··· * don mukaan jättöpinnassa on ainakin ensimmäinen osa ja toinen osa, jolloin en- • · • “ simmäinen osa on lähinnä mahdollista olaketta ja sen sivureunat ovat olennaisesti ·*** yhdensuuntaiset eli leveys ei muutu, kun taas toisen osan sivureunat suppenevat takakärkeä kohti. Toisen suoritusmuodon mukaan jättöpinnan sivureunat suppene- e · * V : 30 vat takakärkeä kohden oleellisesti olakkeesta lähtien.

e · • φ φ φ φ ·· φ

Keksinnön mukaisesti kuitususpensio saadaan kalvomaisena virtauksena elementin ja sihtipinnan väliseen kapeaan tilaan, jossa kuitususpensiota puristetaan sihtipin-nan aukkojen läpi. Loivasti kaareva sivuilta takakärkeä kohti suppeneva jättöpinta φ φ [;*;* 35 ohjaa virtauksen kohti takakärkeä ja minimoi virtauksen sakkauksen, kavitaation ai- φ φ · φ φ φ 5 heuttaman virtausvastuksen kasvun ja pienentää pyörteilyä, mikä estää veden poistumista akseptipuolelle ja rejektin sakeutumista. Tällöin pienien epäpuhtauksien ja ennen kaikkea veden pako akseptiin estetään, koska katuverkoston pidätyskyky paranee rauhallisten virtausolosuhteiden takia. Näin rejektin sakeutuminen on alhai-5 sempaa kuin tunnetuissa lajittimissa.

Keksinnön mukainen muotoilu on aerodynaaminen, ja se mahdollistaa suuremman roottorin pyörimisnopeuden ilman merkittävää energian kasvua. Samalla lajittimen mekaaninen rasitus on pienempi. Keksinnön mukaiset elementit omaava roottori 10 toimii myös alhaisilla kehänopeuksilla, josta seuraa huomattavaa energian säästöä.

Keksintöä voidaan soveltaa kiinteän roottorin yhteydessä, joka muodoltaan tavallisimmin sylinterimäinen, mutta voi olla myös esim. kartiomainen. Roottori voi olla myös avoin, jolloin roottorielementit on tuettu varsiin tai muihin kannatuselimiin.

15

Esillä olevaa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, joissa

Kuvio 1 esittää kaaviomaisesti virtausolosuhteita tunnetun ja keksinnön mukaisen roottorielementin ympäristössä; 20 Kuvio 2 esittää eräitä edullisia suoritusmuotoja keksinnön mukaisesta roottoriele-mentistä;

Kuvio 3 esittää kaavamaista poikkileikkausta eräästä keksinnön mukaisesta läjitti- .1 mesta; ···

Kuvio 4 esittää osaleikkausta tasomuotoon taivutetusta roottorista, ja • · \ 25 Kuvio 5 esittää keksinnön mukaisen ja tunnetun lajittimen toimintakykyä.

• ♦ • · ··1 ·· • · 2 Kuviossa 1a sinänsä tunnettu roottorielementti 10 sivukuvantona ja päälikuvantona.

··· *...· Elementissä on otsapinta 11, roottorin pinnan suuntainen taso 12, olake 13 sekä roottorin pintaa kohden kulmikkaasti laskeva jättöpinta 14. Otsapinta 11 on koh- v : 30 tisuorassa roottorin pintaa vasten ja on jaettu kahteen toistensa kanssa auramaisen *·· pinnan muodostamaan osaan. Jyrkkä otsapinta kohdistaa sihtirummulle paineiskun, jolla aksepti puristetaan sihtirummun läpi. Olakkeen jälkeen massavirrassa alkaa voimakas pyörteily imupulssin vaikutuksesta. Pyörteily pitää sihtipinnan auki ja näin mahdollistaa veden virtauksen akseptiin, minkä seurauksena rejektiä sakeutuu.

:···: 35 2 · • · · • 1 • · 6

Kuvassa 1b on esitetty keksinnön mukainen roottorielementti 20 sylinterimäisen roottorin pinnalla. Elementissä on otsapinta 21, roottorin pinnan suuntainen yläpinta 22, olake 23 sekä roottorin pintaa kohden kaarevasti laskeva jättöpinta 24. Myös tässä otsapinta 21 on kohtisuorassa roottorin pintaa vasten ja on jaettu kahteen tois-5 tensa kanssa auramaisen pinnan muodostamaan osaan. Otsapinnan ja sitä seuraa-van ylätason 22 oikea muotoilu edesauttavat että massa ohjataan ohuena tasaisena kalvona sihtipinnalle, josta hyväksyttävä kuitujae menee akseptin puolelle alueella, missä sihtirummun ja roottorielementin välys on pienimmillään. Tämä alue on olak-keen läheisyydessä. Olakkeen jälkeen kaareva jättöpinta luo pitkän loivan jättökul-10 man, mikä minimoi virtauksen pyörteilyä ja luo sihtipinnan kaarevuutta myötäilevä homogeeninen massavirtaus. Tämä estää veden pääsyä akseptipuolelle ja näin re-jektin lajittelua haittaava sakeutuminen minimoituu.

Kuviossa 2 on kaavamaisesti esitetty eräitä edullisia keksinnön mukaisen rootto-15 rielementin muotoja, sekä sivukuvantona että päälikuvantona. Kuviossa 2a roottorielementti 30 on roottorin pinnassa 31 kohoutumana, mikä voi olla muotoiltu ko. pintaan tai elementti on kiinnitetty pintaan sinänsä tunnetuin sopivin välinein, kuten hitsaamalla, ruuvilla tms. Päälikuvannossa on esitetty kaksi eri suoritusmuotoa. Ensimmäisessä suoritusmuodossa Gatkuva viiva) otsapinta 32 on kohtisuorassa rootto-20 rin pintaan nähden, mutta etureuna 33 on kaareva, jolloin energiankulutus vähenee. Otsapinnan jälkeen seuraa roottorin pinnan suuntainen taso 34, joka päätyy olak- . keeseen 35. Keksinnön mukaisesti jättöpinta 36 on kaareva, mikä edesauttaa virta- • * , uksen tasoittumista olakkeen jälkeen. Tässä suoritusmuodossa jättöpinnassa on

Iti *;** ainakin ensimmäinen osa 37 ja toinen osa 38, jolloin ensimmäinen osa on lähinnä f · 25 olaketta ja sen sivureunat ovat olennaisesti yhdensuuntaiset, kun taas toisen osan • · ];··’ sivureunat suppenevat takakärkeä kohti.

• * • · ***** *···* Roottorielementin kaarevan jättöpinnan alkukohdassa jättökulma on edullisesti alle 10°, jolloin kulma a muodostuu jättöpinnan kaaren mainittua alkukohtaa leikkaavan

• II

V 1 30 tangenttitason T2 ja kaarevuussäteen r1 tangenttitason T1 välille.

*·* • · ··· ····{ Toisessa suoritusmuodossa (katkoviiva) otsapinta on jaettu kahteen toistensa kans- sa auramaisen pinnan muodostamaan osaan 40 ja 41 (katkoviiva). Tällöin etureunal-la on kiilamainen muoto. Jättöpinnan 42 sivureunat suppenevat takakärkeä 39' • · *;*;* 35 kohden jo oleellisesti olakkeesta 35 lähtien. Luonnollisesti myös kaarevan otsapin- * · · • · • · 7 nan yhteydessä voi olla olakkeesta asti suppeneva jättöpinta tai kiilamaisen otsa-pinnan yhteydessä ensimmäisen suoritusmuodon yhteydessä kuvattu kaksiosainen jättöpinta.

5 Kuviossa 2b roottorielementti 50 on kiinnitetty roottorin pintaan 52 kannattimen 51 välityksellä. Elementin 50 muoto päälikuvannossa on pääasiassa samanlainen kuin kuviossa 2a kuvatut suoritusmuodot. Tässä tapauksessa kuitenkin sivukuvantona on suoritusmuoto, jossa sekä otsapinta/etureuna 53 ja takareuna 54 ovat kaarevia.

10 Kuvion 3 mukaisesti koostuu keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukainen läjitin 60 seuraavista osista: ulkovaippa 62, siinä olevat yhde 63 tulevalle massalle ja poistoyhteet akseptille 64 ja rejektille 65, kiinteä sihtirumpu 67 ja sen sisällä oleva olennaisesti sylinterimäinen roottori 66. Sihtirumpu 67 voi olla periaatteessa mitä tahansa ennalta tunnettua tyyppiä, mutta parhaimmat tulokset saavutetaan, jos käy- 15 tetään profiloitua sihtirumpua. Pääpiirteissään kuvion mukainen laite toimii siten, että kuitususpensio syötetään yhteestä 63 sisälle, josta se joutuu sihtirummun 67 ja roottorin 66 väliseen rakoon. Sihtirummun aukoista läpivirrannut aksepti poistetaan yhteestä 64 ja sihtirummun 67 ja roottorin 66 välisen raon alapäähän saakka ja sieltä pois valunut massa poistetaan rejektiyhteestä 65.

20

Kuviosta 3 käy vielä ilmi, että roottorin 66 pinnalle sihtirummun 67 puolelle on järjes- " ((. tetty keksinnön mukaisia jättöpinnaltaan kaarevia ja suppenevia roottorielementtejä • * . 68 kohoumina.

e·· ···· • · * · ·..[* 25 Kuviossa 4 esitetään osaleikkaus tasomuotoon taivutetusta roottorista 66, jolloin • e [;··’ roottorielementtien 68 sijoitus käy paremmin ilmi. Keksinnön mukainen elementtien • · ; ’* muotoilu sallii suuremman elementtimäärän käytön samalla kehäsektorilla ilman että ··· ' • · *···* lajittelun hyvyyskriteerit huononevat. Lisäkapasiteettia voidaan saada sijoittamalla useampia paloja samalle kehäviivalle. Näin voidaan nostaa myös syöttösakeutta.

• M

v : 30 Tunnetuilla roottorielementtirakenteilla, joissa roottorielementin jättöpinnalla on voi- ··· ·...· makasta kavitaatiota ja sakkausta, ei elementtien lisääminen samalle kehäviivalle *:··· paranna laitteen toimintakykyä, mikä itse asiassa voi huonontua koska, mm. kavi- taation takia, pyörimissuunnassa seuraavan elementin toiminta häiriintyy niin että saadaan huonommat ajovasteet.

• · ’···* 35 • · · • « • · 8

Kuviossa 4 on esitetty suoritusmuoto (alempi kuvio), jossa keksinnön mukainen roottorielementti on kehänsuunnassa pitkänomainen. Pitkänomaisen elementin kaa-ripituus voi olla ainakin 35e, jopa 50° - 200°. Elementtejä voi olla samalla kehäsekto-rilla esimerkiksi kaksi.

5

Kuviossa 5 on esitetty keksinnön mukaisen ja tunnetun lajittimen maksimitoiminta-kykyä massan tuotantolinjassa normaalilla laitteistolla. Katkoviiva kuvaa rejektin sa-keutta syöttösakeuden funktiona, ja jatkuva viiva roottorin energian kulutusta syöt-tösakeuden funktiona. Kyseessä on happidelignifioitu SWSA (softwood sulphate) 10 massa. Viivat 1 kuvaavat keksinnön mukaista lajitinta, ja viivat 2 tunnettua lajitinta. Keksinnön mukainen laite voi toimia huomattavasti korkeammalla syöttösakeudella kuin tunnettu laite ja silti energian kulutus on alhaisempaa. Samoin rejektin sakeu-tuminen on alhaisempaa keksinnön laitteessa, vaikka toimitaan samalla tai korkeammalla syöttösakeudella. Keksinnön mukaiselle laitteelle on myös tyypillistä että IS voidaan toimia alhaisemmilla roottorinopeuksilla vaadittavalla syöttösakeudella, mikä alentaa energian kulutusta.

Esillä oleva keksintö tuo ainakin seuraavia etuja: 20 - matala rejektin sakeutumistaipumus - voidaan toimia korkeilla syöttösakeuksilla, esim. keksinnön mukaisella lait- ej teella SW-massan syöttösakeus on ollut 1.5 % korkeampi kuin tunnetulla lait- • · . teella. Tästä seuraa mm. että laitoksen vesikiertoja vähenee, pumppaustarve "1 alenee, laitteita, kuten säiliöitä, tarvitaan vähemmän, laitekoot pienevät, put- • · *.,]* 25 kistolinjat lyhenevät, kaikkiaan tilantarve vähenee.

• * **··* - tunnettuja alhaisempi energian kulutus • · :#i1 - lajittimen ajovarmuus parempi, koska kavitaatio vähäisempää, • · *···* - enemmän reservikapasiteettia.

··· V ·* 30 ··· • e • · ♦ ·· • * e···· • « ··· • · • ·

• M

· • t · • · * *

Claims (14)

1. Laite massan lajittelemiseksi, joka käsittää vaipan (62), siinä olevat yhteet (63, 64, 65) ainakin syötettävälle kuitususpensiolle, rejektille ja akseptille, sekä vaippaan 5 asennetut roottorin (66) ja sylinterimäinen sihtirummun (67), joista ainakin toinen on pyöritettävä, jolloin roottorin pinnalla on roottorielementtejä (20, 30, 50), jotka ovat lähellä sihtirummun pintaa, jolloin roottorielementti pääasiassa muodostuu virtausta vastaanottavasta otsapinnasta (21, 32, 53), yläpinnasta (22, 34, 44) ja laskevasta jättöpinnasta (24, 36, 42), tunnettu siitä, että roottorielementin jättöpinta (24, 36, 42) 10 on kaareva ja jättöpinnan sivureunat ainakin osalta niiden pituutta lähestyvät toisiaan elementin takakärkeä (39’) kohden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä että jättöpinnan sivureunat lähestyvät toisiaan olennaisesti symmetrisesti elementin pitkittäisen keskiviivan suh- 15 teen elementin takakärkeä kohden.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä että jättöpinta (36) käsittää ainakin ensimmäisen osan (37) ja toisen osan (38), jolloin ensimmäisen osan sivureunat ovat olennaisesti yhdensuuntaiset, kun taas toisen osan sivureunat sup- 20 penevat takakärkeä kohti.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä että roottorielementin ....: yläpinnassa on olake (35). • · · • «· · :·, 25

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä että jättöpinnan (42) sivureu- • ·· ]···. nat suppenevat takakärkeä (39’) kohden oleellisesti olakkeesta (35) lähtien. • · • M *· • · • · ·

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1-5 mukainen laite, tunnettu siitä että • * roottorielementin otsapinta (32) on tasomainen ja muodostuu kahdesta palasta (40, , . 30 41), jotka ovat symmetrisesti elementin pitkittäisen keskiviivan suhteen muodostaen • · » *;];* kiilan vastaanottamaan virtausta. • · • · • * ·

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1-5 mukainen laite, tunnettu siitä että *:**: roottorielementin otsapinta on tasomainen ja muodostuu kahdesta palasta, jotka * ··· • * * • · · • · ovat epäsymmetrisesti elementin pitkittäisen keskiviivan suhteen muodostaen kiilan vastaanottamaan virtausta.

8. Patenttivaatimuksen 1,2 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä että roottorielementin 5 otsapinta (32,33) on kaareva .

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä että ylä-pinta on olennaisesti sihtirummun pinnan suuntainen.

10. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä että root tori on sylinterimäinen ja roottorielementti (30) on muodostettu kohoumana roottorin pinnasta, mikä kohouma käsittää ainakin otsapinnan (32), sihtirummun pinnan suuntaisen yläpinnan (34) ja roottorin pintaa kohti laskevan jättöpinnan (36).

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1 -9 mukainen laite, tunnettu siitä että roottoriele mentti (50) on tuettu roottorin pintaan (52) tukielementin (51 Välityksellä.

12. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä että roottorin aksiaalisuunnassa roottorielementtejä (68) on järjestetty kaksi tai useampia 20 päällekkäin, osittain päällekkäin ja/tai limittäin.

. 13. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä että root torielementtejä on järjestetty peräkkäin ainakin kaksi etäisyyden päähän toisistaan ··· olennaisesti samalle roottorin kehäviivalle. !’··· 25

·· * · *···' 14. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä että jät- ·· : **· tökulma elementin (30) kaarevan jättöpinnan (36) alkukohdassa on alle 10°, jolloin • · · kulma a muodostuu jättöpinnan kaaren mainittua alkukohtaa leikkaavan tangenttita-son T2 ja kaarevuussäteen r1 tangenttitason T1 välille. • ·· :.·* ·* 30 ·»· • · • · * ·· • • · ··· : : 35 ·· · • · * • · • ♦ Patenkrav: