FI109222B - Tasomainen rakenne, menetelmä tasomaisten rakenteiden valmistamiseksi, yhdistävä elementti tasomaisia komposiittirakenteita varten sekä menetelmä rakenteiden pystyttämiseksi - Google Patents

Description

109222

Tasomainen rakenne, menetelmä tasomaisten rakenteiden valmistamiseksi, yhdistävä elementti tasomaisia komposiittirakenteita varten sekä menetelmä rakenteiden pystyttämiseksi En flat struktur, ett förfarande för att tillverka flata struk-turer, ett sammanbindande element för flata kompositstrukturer samt ett förfarande för att resa strukturer

Esillä olevan keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen menetelmä levymäisten olennaisesti tasomaisten komposiittirakenteiden valmistamiseksi matriisi-materiaalista saattamalla kyseinen materiaali kovetusprosessin kohteeksi. Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 6 johdannon rakenne, joka käsittää ainakin kaksi vastakkaista levyä, jolloin kulloinkin kaksi tällaista levyä on vastaavasti liitetty yhteen yhdistävällä elementillä, jolloin tämän(näiden) välissä olevan(ien) elementin(tien) vastakkaiset ulko-osuudet on kiinnitetty vastaavien vastakkaisten levyjen materiaaliin. Keksinnön kohteena on edelleen patenttivaatimuksen 12 johdannon mukainen yhdistävä elementti, joka on sovitettu järjestettäväksi olennaisesti levymäiseen kompo-.(·*: siittirakenteeseen vastakkaisten levyjen väliin ja joka pystyy rakenteen valmistuksen aikana olemaan olennaisesti litteänä levyjen vastakkaisten sisäpintojen välisessä saumavyöhyk- • * keessä. Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 17 johdannon mukainen menetelmä olennaisesti litteiden rakentei-;;; den, kuten seinien, lattioiden, välikattojen ja senkaltaisten ’·’ ’ pystyttämiseksi, jolloin nämä rakenteet käsittävät ainakin kaksi vastakkaista levyä tai senkaltaista elementtiä, jolloin ' nämä levyt on liitetty yhteen ainakin yhdellä yhdistävällä ele- *ii(! mentillä, jolloin tämän yhdistävän elementin vastakkaiset ; kiinnitysosuudet on kiinnitetty vastaavasti mainittujen levy- ! jen materiaaliin.

: Suomalaisessa patentissa no. 22607 on esitetty rakennuslevy, joka muodostuu rakennuslevyistä, joiden väliin on järjestetty i 2 109222 paperista tai pahvista muodostettuja kennomaisia väliseiniä. Saksalainen julkaisu OS 26 44 738 kuvaa taas betonin paikalla-valutekniikkaa, jossa muottina käytetään esivalmistettua rakenne-elementtiä, joka valun jälkeen jää kiinteäksi osaksi rakennetta. Saksalainen julkaisu OS-27 06 598 kuvaa eräänlaista ontelolaattaelementtiä, jonka ontelot ovat täytettävissä painoa lisäävällä materiaalilla. US-patentti 2,630,615 kuvaa betonielementtitekniikkaa, jossa valmistetaan ontelolta käsittävä seinäelementti. US-patentti 3,481,093 kuvaa taas kokoontaitettavaa seinärakennetta, joka asennuspaikalla täytetään betonilla. Saksalainen julkaisu OS-1 559 507 kuvaa rakenne-elementtiä, joka käsittää vastakkaiset levyt ja niiden väliin levyjen valmistuksen yhteydessä sijoitettu, levy-verkosta muodostettu U-muotoisesti edestakaisin levyjen välillä ulottuva raudoitusjärjestely.

Perinteisessä talonrakennusteollisuudessa suhteellisen kevyet rakenteet, kuten seinät, välikatot, lattiat ja senkaltaiset usein käsittävät vastakkaiset levymateriaaliparit, jotka on yhdistetty siinä välissä välin päässä toisistaan olevilla tolpilla, palkeilla tai senkaltaisilla rangoilla (joita • · · ·” kutsutaan tämän jälkeen rangoiksi) . Mainittu levymateriaali : saattaa käsittää puulevyjä, vaneria, lastulevyjä, ;·; epäorgaanisen sidekomponentin käsittäviä levyjä jne.

Perinteisesti tällaiset rangat on tehty puusta, mutta . .·, nykyaikaisessa rakennustoiminnassa nämä on joskus korvattu metallilevystä tehdyillä rangoilla.

Tunnetun tekniikan mukaan kyseiset rangat sijoitetaan seinän, välikaton, lattian tai senkaltaisen aiotulle kohdalle, minkä jälkeen vastakkaiset kerrokset mainittua levymateriaalia kiin-nitetään rangoille käyttäen nauloja, ruuveja, liimaa tai sen-

» I

kaltaista. Rakenteen aiotusta käytöstä riippuen saattaa vastak-; kaisten levyjen välinen tila olla täytettynä eristeellä, ja V ’ tätä tilaa käytetään usein myös putkituksen, sähköjohtojen tai “·'* senkaltaisen piilottamiseen.

3 109222 Tällaisten tasomaisten rakenteiden kokoaminen on rakennusteollisuudessa huomattava tehtävä. Perinteiset kokoamismenetelmät muodostavat rakennustyön hyvin työlään vaiheen, joka on suoritettava ennen mitään sitä seuraavaa asennustyötä ja viimeistelyä. Perinteisellä tavalla pystytetyt rakenteet muodostavat myös rakennuksen suhteellisen kiinteitä osuuksia, ja näin tällaiset rakenteet eivät sovi käytettäviksi tilapäisluontei-sesti. Tilapäistä käyttöä varten on olemassa varsin paljon erityisratkaisuja, jotka kuitenkin ovat vähemmän sopivia pysyvämpää käyttöä varten.

Perinteisesti tällaisessa ranka-levyrakenteessa käytettäväksi tarkoitettu levymateriaali käsittää kaksi olennaisesti tasaista pintaa, joista toinen kuitenkin on käännettynä mainitun rakenteen sisätilaan päin, ja näin kyseinen pinta todellisuudessa voisi olla rakenteeltaan vähemmän viimeistelty. Jotta levymateriaalin kiinnitys rankoihin helpottuisi, tulee materiaalilla kuitenkin kaikissa tapauksissa olla täsmällinen poikittainen mitta. Kokoonpuristetusta matriisimateriaalista kuten puulastuista tai senkaltaisesta tehtyjen levyjen valmis-' tuksessa tämä täsmällisten mittojen vaatimus muodostaa suuren ongelman erityisesti kehitysmaissa, missä saattaa olla vaikea-ta täyttää nykyaikaiselle levyteollisuudelle tyypillisiä erit-täin tiukkoja toleranssivaatimuksia.

Tässä keksinnössä tätä ongelmaa tarkastellaan aivan uudesta näkökohdasta. Valmiissa seinässä tai senkaltaisessa rakentees-. sa tulee itse asiassa ainoastaan käytettyjen levyjen uloimmil- la pinnoilla välttämättä olla tasainen pinta valmiin rakenteen tulevan käytön tyydyttämiseksi. Vastakkaisten sisäsivujen : 'välinen tarkka mitta on tarpeen ainoastaan siitä syystä, että levyt kiinnitetään ennalta määritettyä kokoa oleviin rankoi-hin. Jos näiden rankojen mitat voitaisiin tehdä jonkin verran * t vaihteleviksi vastakkaisten levyjen mittojen mukaisesti, voi taisiin tyytyä alhaisempaan mittojen täsmällisyysvaatimukseen.

4 109222

Ongelmia syntyy kuitenkin siksi, että tällaisia rankoja tavallisesti on järjestettävä sellaisiin kohtiin, missä kaksi vierekkäistä levyä liitetään yhteen. Toinen ongelma on sellaisten rankojen käytännön järjestäminen, joiden mitat olisivat sovitettuina levyjen todellisiin mittoihin, samalla kun ulkopintoja tulisi tehdä tasaisiksi aiottua käyttöä ajatellen.

Mainituista ongelmista ensimmäinen on ratkaistavissa järjestämällä vierekkäisten levyjen vierekkäisiin reunoihin sinänsä tunnetun uraponttimuotouman. Mittasuhdeongelman suhteen esillä oleva keksintö antaa täysin uuden ratkaisun, jonka tunnusmerkit ilmenevät oheisista itsenäisistä patenttivaatimuksista ja erityisesti niiden tunnusmerkkiosista. Keksinnöllinen päärat-kaisu käsittää sen, että tunnetun tekniikan mukaiset rangat korvataan sillä, että järjestetään vastakkaisten levyjen välillä olevia olennaisesti litteitä yhdistäviä elementtejä kompo-siittirakenteisen levyrakenteen valmistuksen tai kokoamisen aikana. Litteät yhdistävät elementit järjestetään edullisesti jo levyjen valmistusvaiheen aikana ainakin kahden vastakkaisen levyn väliin. Alussa levyt ovat läheisesti vierekkäin, jolloin yhdistävä elementti on litteänä niiden välissä, mutta käytössä • · · · levyt irrotetaan toisistaan ja vedetään erilleen niin paljon kuin yhdistävä elementti sallii, jolloin muodostuu lopullinen »··: rakenne kuten seinä, katto, lattia tai senkaltainen. Tällaises- j'*·; sa komposiittirakenteessa on levyn paksuusvaihteluilla ja ..·. siitä seuraavalla epätasaisella sisäpinnalla vähäisempi merki- ;·. tys.

Käytännössä voidaan keksintöä toteuttaa käyttämällä suhteellisen ohuesta, muodoltaan muutettavissa olevasta materiaalista tehtyjä yhdistäviä "ranka"-elementtejä, joiden päät ulottuvat sisään levyjen matriisimateriaaliin ja kiinnittyvät siihen lujasti. Yhdistävien elementtien päät on edullisesti kiinnitetty matriisimateriaaliin upotetulla tavalla, jolla termillä ’ tarkoitetaan sitä, että ainakin näiden elementtien kiinnitys- • * osuuksia on upotettu matriisimateriaaliin levyn valmistuksen 5 109222 aikana matriisimateriaalin ollessa vielä pehmeää, eli ennen sen kovettumista. Menetelmä laitteiden kiinnittämiseksi kovettuviin levyihin on esitetty saman hakijan rinnakkaisessa suomalaisessa patenttihakemuksessa FI-962943, joka on saman keksijän tekemä. Mainittu hakemus esittää menetelmän kiinnikkeiden kiinnittämiseksi kokoonpuristettuun rakenteeseen, jolloin erilliset välineet tällaisten levyjen kiinnittämiseksi ulkoisiin rakenteisiin tai ulkoisten rakenteiden kiinnittämiseksi tällaisiin levyihin käsittävät kielekemäisiä välineitä, jotka on upotettu matriisimateriaaliin jo levyn valmistuksen aikana. Mainitussa FI-patenttihakemuksessa esitetyt seikat katsotaan näin viitteellä sisällytetyiksi tähän hakemukseen. Alan asiantuntijat ymmärtävät, että näin aikaansaatu upotettu kiinnitys tulee olemaan ratkaisevasti lujempi kuin sellainen kiinnitys, joka saadaan aikaan painamalla, naulaamalla, ruuvaamalla, liimaamalla tai senkaltaisilla aikaisemmin tunnetuilla kiinnitysmenetelmillä. Tätä keksintöä ei kuitenkaan tule katsoa rajatuksi ainoastaan upotettuihin kiinnitysrakenteisiin, ja on ilmeistä, että keksintö antaa etuja myös aikaisemmin tunnetun tekniikan mukaisen kiinnityksen yhteydessä.

"·' ‘ Tarkemmin sanottuna esillä olevan keksinnön mukainen valmistus- :...· menetelmä käsittää vaiheet, että a) levitetään ensimmäinen kerros mainittua matriisimateriaalia ainakin yhden ensimmäisen :’ : muotoilualueen yli, ensimmäisen levymäisen rakenteen omaavan ; kappaleen aikaansaamiseksi, b) järjestetään ainakin yksi muo- . vailtavissa olevaa materiaalia oleva erillinen yhdistävä ele mentti, joka käsittää välissä olevan uumaosuuden ja siihen sen ; vastakkaisiin ulompiin osuuksiin liitettyinä kiinnitysväli- neet, jotka sisältävät kiinnitysosuuksia, jotka ainakin yhden mainitun ulomman osuuden luona on suunnattu pois mainitusta uumaosuudesta, ja c) järjestetään mainitun levitetyn matriisi-materiaalin pinnalle ainakin yksi kerros päästömateriaalia. Lisävaiheessa d) mainittu erillinen yhdistävä elementti järjes-

I I I

‘ . tetään olennaisesti litteäksi mainitun ensimmäisen matriisi- materiaalikerrosken luona siten, että välissä oleva uumaosuus 6 109222 tulee olemaan olennaisesti yhdensuuntainen mainitun pinnan kanssa ja mainittu(ut) suunnan suhteen poikkeava(t) kiinnitys-osuus (det) mainitun ainakin yhden ulomman osuuden kohdalla ulottuu(vat) upotetulla tavalla mainittuun ensimmäiseen matrii-simateriaalikerrokseen, jolloin vastakkainen(set) kiinnitys-osuus (det) on sovitettu ulottumaan sellaiseen toiseen matriisi-materiaalikerrokseen, joka muodostaa mainitun komposiittirakenteen toisen rakenteellisen kappaleen, minkä jälkeen vaiheessa e) mainittu matriisimateriaaliin ja mainittuun upotettuun kiinnitysosuuteen kohdistetaan mainittu kovetusprosessi. Tässä on huomioitava, että tässä yhteydessä termi "upotetulla tavalla" on tarkoitettu määrittämään sitä, että mainittu upotus tapahtuu ennen matriisimateriaalin kovettumista.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisessa olennaisesti litteässä rakenteessa valetaan vastakkaisista levyistä ainakin järjestyksessä toinen suoraan ainakin yhtä mainituista vastakkaisista levyistä ensimmäisen levyn pinnalle järjestettyä päästömateriaalikerrosta vasten, jolloin mainitun(tujen) välissä olevan(ien) elementin(tien) ainakin uumaosuus ulottuu rakenteen valmistuksen aikana olennaisesti päästömateriaalin vastakkaisten levyjen väliin muodostaman saumavyöhykkeen suun-nassa. Mainitun välissä olevan elementin vastakkaiset uloimmat osuudet käsittävät kiinnitysvälineitä, jotka on mainitussa Ϊ saumavyöhykkeessä vastaavasti liitetty vastakkaisten levyjen : viereisiin vastakkaisiin sisäpintoihin, jolloin nämä vastakkai- set levyt on sovitettu molemminpuolista irrotusta varten siten, että laajennetaan niiden välinen etäisyys, jolloin tämä irrotus on rajoitettu mainitun välissä olevan uumaosuuden ulottuvuuden perusteella.

/·· Keksinnön mukaisessa yhdistävässä elementissä, jota valmiissa ·;··: rakenteessa käytetään tolppana, palkkina, rankana tai senkal- d. täisenä välineenä, joka antaa rakenteelle sen mittasuhteet ja * » * rakenteellisen jäykkyyden, kyseinen yhdistävä elementti, joka on tarkoitettu järjestettäväksi mainitun rakenteen ainakin 7 109222 toiseen vastakkaiseen sisäpintaan, käsittää olennaisesti litteän välissä olevan uumaosuuden, sekä tämän kahdella ulommalla osuudella kiinnitysvälineet, jotka käsittävät kiinnitysosuuk-sia, jotka on sovitettu vastaavasti ulottumaan mainittujen ulompien osuuksien kohdalla vastakkaisiin ja olennaisesti poikittaisiin suuntiin suhteessa mainittuun välissä olevaan uumaosuuteen. Kyseinen yhdistävä elementti valmistetaan muodoltaan muutettavissa olevasta materiaalista ja se on sovitettu taipumaan mainittujen kiinnitysvälineiden läheisyydessä ja mainitun matriisimateriaalin kovettumisen jälkeen suuntaan, joka on olennaisesti poikittainen mainittujen levyjen vastakkaisiin sisäpintoihin nähden.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä rakenteiden pystyttämiseksi järjestetään yhdistäviä elementtejä ulottumaan litteästi vierekkäisten levyelementtien välisen saumavyöhykkeen suunnassa. Toistensa lähellä olevat vastakkaiset levyt pakotetaan mainitussa saumavyöhykkeessä molemminpuolisesti erilleen toisistaan, jolloin mainittu yhdistävä elementti tai sen välissä olevat osuudet pakotetaan taittumaan ja ulottumaan olennaises-ti poikittain mainittuun saumavyöhykkeeseen nähden.

Keksintöä esitetään nyt yksityiskohtaisemmin viitaten oheisiin ·" piirustuksiin, jotka kuitenkin on katsottava ainoastaan esimer- | keiksi ja joita ei millään tavalla ole tarkoitettu rajoitta- : maan keksintöä. Piirustuksissa

Kuvio 1 sivukuvana esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista rakennetta,

Kuvio 2 leikkauksena esittää tasomaista rakennetta, joka on ','·· koottu kuvion 1 mukaisista rakenteista, jolloin sen vastakkaiset levyt on saumavyöhykkeessä pakotettu •h, erilleen.

Kuvio 3 leikkauksena ja yksityiskohtaisemmin esittää keksinnön 109222 8 erään suoritusmuodon mukaista kokoonpuristusjärjeste-lyä,

Kuvio 4 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista yhdistävää elementtiä,

Kuvio 5 esittää keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaisen yhdistävän elementin osuutta,

Kuvio 6 leikkauskuvana esittää keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaisen menetelmän, kokoonpuristusjärjestelyn osaa,

Kuvio 7 esittää keksinnön vielä erään toisen suoritusmuodon mukaisen rakenteen kokoamista, ja

Kuvio 8 leikkauksena ja yksityiskohtaisemmin esittää esimerkkiä rakennuksen seinä- ja lattiarakenteesta, jotka molemmat on valmistettu keksinnön suoritusmuotoja käyttäen.

··.· · Kuvioon 1 viitaten keksinnön mukainen yleinen rakenne käsittää ainakin kaksi vastakkaista olennaisesti tasomaista rakennetta :··; 1, la, jotka on tehty materiaalista, jolla on sellainen ominai- I'·'; suus, että se mahdollistaa olennaisesti kielekemäisten ja/tai ..·. sormimaisten kiinnitysosuuksien 2, 2a upottamisen materiaa- ♦ · * liin, jotka osuudet on järjestetty ulottumaan vastakkaisiin suuntiin yleisesti viitteellä 4 merkityn yhdistävän elementin , litteästä välissä olevasta uumaosuudesta 3. Levymateriaali ’ ’ saattaa käsittää mitä tahansa sopivaa matriisimateriaalia, • johon kyseiset kiinnitysosuudet 2, 2a on lujalla tavalla kiin- ·/·.·, nitettävissä. Kyseinen välissä oleva uumaosuus 3 ulottuu olen- naisesti saumavyöhykkeessä 5, joka on järjestetty mainittujen vastakkaisten levymäisten rakenteiden 1, la väliin. Kyseinen ’·* ’ saumavyöhyke 5 on sovitettu edesauttamaan näiden vastakkaisten ‘ levyjen 1, la erottamista toisistaan. Mainittu sauma saadaan 9 109222 edullisesti aikaan järjestämällä ainakin yksi kerros päästö-materiaalia mainittuun saumavyöhykkeeseen 5, jolloin päästö-materiaali olennaisesti estää vastakkaisten levyjen 1, la sisäosuuksien keskinäistä kiinnittymistä.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti mainittu matriisimateriaali käsittää kuitumateriaalin, kuten puulastuja tai senkaltaista, sekä kovettuvan komponentin, jolloin matriisimateriaali puristuselementtien välissä puristetaan kokoon sinänsä tunnetulla tavalla lastulevyn muodostamiseksi, johon mainitut kiinnitysosuudet 2, 2a tulevat upotetuiksi. Toisessa suoritusmuodossa mainittu matriisimateriaali käsittää kovetettavissa olevan materiaalin, joka kovettuu myös ilman olennaista kokoonpuristumista, ja joka valetaan muotoiluelementtien välissä. Muotoiluprosessissa mainitut kiinnitysosuudet 2, 2a tulevat upotetuiksi matriisimateriaaliin. Sinänsä nämä matrii-simateriaalit ja kovettuvat komponentit saattavat käsittää kipsiä, betonia tai senkaltaisia kovettuvia materiaaleja, ja myös kovetettavissa oleviin hartseihin tai senkaltaisiin orgaanisiin liimoihin tai puolijuokseviin materiaaleihin perustuvia .·> materiaaleja. Päästömateriaaleina voidaan käyttää yhtä tai "... useampaa kerrosta mitä tahansa tunnettua sopivaa materaalia, ···_ mukaan lukien muovia, edullisesti hyvin öljyttyä paperia tai senkaltaista levymäistä materiaalia, tai jotakin sopivaa nes-: tettä, joka perustuu esim. Tefloniin , silikoniin tai sen- kaltaiseen materiaaliin, joka mainitussa saumavyöhykkeessä : : : estää matriisimateriaalin keskinäisen tarttumisen.

Rakenteiden pystyttämistä varten sovitetun keksinnöllisen .···, menetelmän mukaisesti kyseiset vastakkaiset levymäiset raken- _· _ teet 1, la pakotetaan liikkumaan mainitussa saumavyöhykkeessä ' 5 erilleen toisistaan, jolloin käytetään kiilavälineitä, kiris- '*”· täviä välineitä, imuvälineitä tai muuta senkaltaista tunnettua mekaanista tai muuta vaikutusta. Kuviossa 2 tämä proseduuri on esitetty nuolella "A", joka esittää toisen levyn 1 suhteelli- sen liikkeen suhteessa vastakkaiseen levyyn la. Pakotusoperaa- I * 10 109222 tion aikana muodostuu mainitussa saumavyöhykkeessä 5 välissä oleva tila 6, jota voidaan käyttää eristystarkoituksiin ja/tai i putkien, sähkön ja senkaltaiseen järjestämiseen. Mainitun operaation aikana mainituista yhdistävisä elementeistä 4 jokainen tulee taittumaan normaalisti ainakin levyn 1, la sisäpinnan 8 läheisyydessä olevan juuriosuuden 7 kohdalla. Mainittu pakotusoperaatio jatkuu, kunnes levyjen 1, la ulkopintojen 9 välinen etäisyys vastaa rakenteen haluttuja mittasuhteita. Tavallisesti välissä oleva uumaosuus 3 tulee ulottumaan tavanomaisen metallilevystä valmistetun rangan uuman tavoin olennaisesti kohtisuorassa mainittuihin vastakkaisiin levyihin 1, la nähden. Tietyissä tapauksissa (ei esitetty) tämä välissä oleva uuma saattaa ulottua vinolla tai kokoontaitetulla tavalla, mikä mahdollistaa sovituksen esim. olemassa olevaan seinään, jolla on poikkileikkausmitta, joka poikkeaa keksinnön mukaisen rakenteen maksimipaksuudesta.

Kuviossa 2 esitetyssä suoritusmuodossa saavutetaan kaksois- rakenteinen seinämä, sisäkatto tai senkaltainen rakenne, jossa on olennaisesti tasaiset ulkopinnat 9. Koska vastakkaisten levyjen 1, la sisäpinnat 8 mainitussa rakenteessa on käännetty ··/ : päin välissä olevaa tilaa 6, jota tavallisesti ei voida ulko- : _ : puolelta nähdä, kyseiset sisäpinnat voivat viimeistelyltään :··· olla yleisesti niin karkeita, kuin mitä syntyy, kun valetaan j'.'. ja/tai puristetaan vastakkaiset levyt 1, la toisiaan vastaan, , jolloin siinä välissä on vain ohut päästömateriaali, joka * * » ;>_ pitää levyt erillään ja estää levyjen 1, la matriisimateriaa- lien sekoittumisen. Levyjen 1, la materiaalit voivat haluttaessa olla eri materiaaleja.

Käytännössä tällaisen kaksoisrakenteisen seinän peräkkäiset osat sovitetaan muodostamaan jatkuvan rakenteen, josta osa esitetään kuviossa 2. Tätä tarkoitusta varten on vastakkaisil- i » la levyillä 1, la edullisesti erityisesti käsitellyt reunat, ’·’ ‘ sopivasti uraponttiliitoksen tai senkaltaisen toisiinsa liitty- ’ * vät osuudet, mitä kuviossa 2 on yleisesti esitetty viitteellä 11 109222 10. Tässä tapauksessa ehdotetaan, että useita levyjä valmistetaan rinnakkaisella tavalla, minkä jälkeen yksittäiset elementit leikataan suuremmasta levystä ennen reunojen muotoilua. Toisessa suoritusmuodossa kyseinen reunamuotouma 10 tehdään suoraan levyjen 1, la muotoiluprosessin aikana, tai erillisenä muotoiluaskeleena myöhemmässä prosessissa. Kuvioissa 1 ja 2 esitetyissä suoritusmuodoissa nämä liitokset 10 sijaitsevat siirretyllä tavalla, mikä antaa hyvän ääni- ja paloeristyksen.

Kuvio 3 esittää yksityiskohtaisemmin, miten yhdistävät välineet 4 kiinnittyvät kiinnitysosuuksien 2 avulla matriisimateri-aaliin 11, jota on levitetty peruslevylle 12, joka eräissä edullisissa suoritusmuodoissa (kts. myös kuvio 6) saattaa olla ennalta valmistettu levy, johon jo on kiinnitetty muita yhdistäviä elementtejä 4. Ainakin yksi kerros päästömateriaalia 13, 13a on järjestetty matriisimateriaalin 11 pinnalle 14. Yllä esitetyn mukaisesti kyseinen päästömateriaali saattaa käsittää mitä tahansa materiaalia, jolla on kyky erottaa vastakkaiset matriisimateriaalikerrokset 11, lla toisistaan ja muodostaa mainitun saumavyöhykkeen vastakkaisten levyjen 1, la välillä. Keksinnön erään edullisen menetelmän mukaisesti mainitut yhdis-tävät elementit 4 on järjestetty etukäteen arkkimaisen päästö-materiaalin kuten öljytyn paperin, sopivasti muovikalvojen tai ' 1 senkaltaisten vastakkaisten arkkien 13, 13a väliin muodosta- • ’.· maan nauhamaiset välineet, jotka sellaisinaan järjestetään ensimmäisen matriisimateriaalikerroksen päälle. Tässä tapauk-: sessa kyseiset yhdistävien elementtien kiinnitysosuudet sopivasti ulottuvat mainittujen päästömateriaaliarkkien 13, 13a läpi.

* >

Toinen kerros matriisimateriaalia lla järjestetään nyt maini-tun(tujen) päästömateriaalikerroksen (ien) 13, 13a päälle.

”·"· Mainittujen yhdistävien elementtien 4 kiinnitysosuudet 2, 2a tulevat nyt ulottumaan kulloinkin yhteen viereiseen matriisi-; materiaalikerrokseen 11, lla, jolloin mainittujen yhdistävien välineiden välissä oleva uumaosuus 3 ulottuu materiaalikerrok- 12 109222 sien 11, 11a välistä saumavyöhykettä 5 pitkin.

Kuviossa 3 esitetyssä suoritusmuodossa järjestetään nyt ylempi puristuslevy 12a mainitun toisen matriisimateriaalikerroksen 11a päälle. Käytännössä kyseinen ylempi puristuslevy 12a saattaa muodostaa alemman puristuslevyn 12 toiselle matriisimateri-aalikerrosparille, ja niin edelleen, missä tapauksessa monta rakennetta voidaan pinota päällekkäin ja valmistaa yhdessä prosessissa. Kuten edellä on esitetty, voidaan mainitut puris-tuslevyt 12, 12a tai useiden rakenteiden pinossa ainakin välissä olevat puristuslevyt eräissä tapauksissa korvata ennalta valmistetuilla levyillä 1, joilla on yhdistäviä elementtejä 4 upotettuina ainakin yhteen pintaan.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan kyseinen mat-riisimateriaali 11, 11a käsittää kuitumateriaalia ja sidekompo-nentin, jolloin matriisimateriaali levyjen valmistuksen aikana puristetaan kokoon paksuuteen, joka on noin 1/2...1/10 alkuperäisen matriisimateriaalin paksuudesta. Tämä proseduuri on tarkemmin esitetty mainitussa rinnakkaisessa patenttihakemuk-... sessa FI-962943. Kokoonpuristusvaiheen aikana kiinnitysosuudet 2 tulevat upotetuiksi matriisimateriaaliin, mikä antaa yhdistä-'···’ välle elementille 4 erityisen lujan kiinnityksen kovetettuun ‘ * levyyn 1. Kuviossa 3 on kokoonpuristusta yleisesti merkitty : nuolilla "B", "B1" . Esillä olevan keksinnön eräässä toisessa suoritusmuodossa kyseinen matriisimateriaali kovetetaan mainit-: : : tujen levyjen muodostamiseksi sellaisenaan ilman mitään eri tyistä kokoonpuristusvaihetta. Tämä saattaa erityisesti olla tilanne, kun mainittuna matriisimateriaalina käytetään betonia , *, tai kipsimateriaalia. Matriisimateriaalia voidaan täryttää * tiiviimmän rakenteen aikaansaamiseksi, ja lujitusta voidaan i t » '. sinänsä tunnetulla tavalla järjestää esim. levitysprosessin aikana tai erillisessä vaiheessa.

i i i . i>: Kuviot 4 ja 5 esittävät esimerkkejä mainittujen yhdistävien elementtien 4 edullisista järjestelyistä. Kuvion 4 mukaisessa , 109222 13 ί suoritusmuodossa kyseinen elementti 4 käsittää välissä olevan uumaosuuden 3, jonka ulkopäissä on kiinnitysvälineitä. Kiinni-tysvälineet on saatu aikaan siten, että kielekemäisiä tai sormimaisia ulkonemia on järjestetty ryhmittäin tai pareittain ja ne ulkonevat yleisesti vastakkaisiin kohtisuoriin suuntiin siten, että ne muodostavat mainitut kiinnitysosuudet 2, 2a. j Kuten kuviossa 4 on esitetty, poikkeaa näiden ulkonemien 2, 2a suunta edullisesti ainakin kulloisessakin päätyosuudessa jonkin verran suorasta kulmasta ja sopivasti vastakkaisiin suuntiin. Puristustoiminta tulee pakottamaan nämä osuudet 2, 2a jonkin verran taipumaan mainitussa matriisimateriaalissa 11, 11a siten, että ne siinä ulottuvat eri suunnissa. Koska mainittu välissä oleva osuus 3 tulee huolehtimaan tavanomaisen rangan uumaosuuden tehtävistä, on tämä osuus 3 mitoitettava vastaavalla tavalla, ottaen huomioon, että kyseistä osuutta 3 myöhemmin pakotetaan taittumaan ainakin sillä alueella 15, missä kiinnitysosuudet 2, 2a liittyvät mainittuun välissä olevaan osuuteen 3. Kyseinen osuus 3 saattaa edelleen käsittää lovia 16 tai senkaltaisia, kuten myös erityisiä osuuksia 17, jotka käsittävät esim. poikkeavan materiaalin, haluttujen palo- tai äänisuojauksen tai senkaltaisen ominaisuuden saavut-.y ί tamiseksi.

:*'· Kuvio 5 esittää vastaavasti suoritusmuotoa, missä mainitut kielekemäiset tai sormimaiset kiinnitysosuudet käsittävät , ,·. kielekkeitä 2, 2a, jotka on meistetty ulos laippamaisesta » » * kiinnitysvälineestä 18, joka valmiissa rakenteessa jää olennaisesti litteänä kunkin mainitun vastakkaisen levyn sisäpintaa vasten. Mainitun välissä olevan osuuden 3 ylöstaittamisen helpottamiseksi sekä sen seikan varmistamiseksi, että kyseinen taittuminen tapahtuu määrätyllä ja halutulla tavalla, voidaan mainittuun elementtiin 4 järjestää peräkkäisiä edullisesti pitkänomaisia lovia ja/tai muita syvennyksiä 19 tai senkaltai- > » siä muotoumia uumaosuuden 3 ja kiinnitysvälineiden 18 välisel-V 1 le rajalle. Kuviossa 5 esitetyssä suoritusmuodossa on toisella i sivulla olevien kielekkeiden tai sormien 2 lukumäärä suurempi 14 109222 kuin vastakkaisella puolella olevien lukumäärä. Tämän tyyppinen yhdistävä elementti 4 täyttää kaksi tehtävää. Ensimmäiseksi kyseinen elementti 4 tulee toimimaan yhdistävänä välineenä keksinnön mukaisesti. Toinen tarkoitus on järjestää erityisesti alapohjissa, katoissa tai senkaltaisissa käytettävissä rakenteissa, missä esiintyy laajennusvaihteluita esim. eri kosteusolosuhteista johtuen, siten, että nämä hallitaan käyttämällä myös mainittua laippaa 18 ja siihen liitettyjä kielekkeitä 2 sellaisena elementtinä, joka "pintajännitetyn" elementin tavoin ottaa vastaan mainituista kosteusolosuhteista johtuvat taivutusvoimat.

Kuvio 6 esittää suoritusmuotoa, missä enemmän kuin kaksi mat-riisimateriaalikerrosta on järjestetty muodostamaan levyjä 1, la, Ib, jotka levyt 1, la, Ib on pareittain yhdistetty yhdistävillä elementeillä 4, 4a. Tässä suoritusmuodossa saavutetaan rakenne, joka käsittää kaksi ulkolevyä 1 ja la sekä välissä olevan levyn Ib. Kuvio 7 esittää, miten tällainen rakenne on järjestettävissä kolme kerrosta käsittävän seinän aikaansaamiseksi, jossa on sisempi seinälevy 1 sekä uloin seinälevy la. Kummankin levyn uloimmat pinnat käsittävät rakenteellisen ,···, seinämän aiottuja pintoja. Näiden uloimpien levyjen 1, la väliin on järjestetty kolmas levy Ib, mikä antaa kaksi erillis-,, . tä tilaa 6, 6a mainittujen levyjen 1, la ja Ib välissä. Näistä * | tiloista sisempää 6 käytetään tavanomaisella tavalla eristystä 20 tai senkaltaista varten, ja tässä levyt 1 ja Ib edullisesti v * käsittävät ainoastaan yhden yhdistävän elementin 4. Tämä mah dollistaa sen, että taitetaan kyseinen levy 1 jonkin verran ulospäin (mikä on esitetty katkoviivalla) , mikä helpottaa eristemateriaalin 8 asettamista levyjen 1 ja Ib väliseen tilaan 6.

i i t f »

Kuvioon 6 viitaten saavutetaan lisäetu siitä, että tämän suori-tusmuodon mukainen asianmukainen päästömateriaali samalla muodostaa höyrysulun, missä tapauksessa kyseinen materiaali sopivasti käsittää muovikalvon 13b. Tämä höyrysulku 13b puris- 15 109222 tuu sopivasti levyn 1 sisäpinnan ja ylimääräisten lujitusele-menttien 21 välissä (kts. kuvio 7), jotka kulkevat poikittaisessa suunnassa mainittuihin yhdistäviin elementteihin 4 nähden. Useimmissa tapauksissa kussakin kerroksessa olevat matrii-simateriaalit 11, 11a, 11b tulevat olemaan olennaisesti saman-I laiset, mutta joissakin suoritusmuodoissa eri kerroksien mate riaalit on sovitettu kunkin kerroksen erityistä tarkoitusta varten. Näin ollen esim. sisin kerros 11 saattaa olla sellaista materiaalia, joka tarjoaa asianmukaisen vastuksen hyöryjen läpimenoa, tulta tai senkaltaista vastaan, esim. läpäisemättömään hartsimateriaaliin, betoniin tai senkaltaiseen perustuvaa materiaalia. Toiset kerrokset, esim. levy Ib saattaa toimia tuulilevynä, joka sallii kosteuden päästä eristyksestä 20 tämän levyn lb ja uloimman levyn 1 väliseen tilaan 6a, jolloin levy la vuorostaan saattaa toimia puhtaasti sade-esteenä. Tässä mainittu tila 6a tulee sinänsä tunnetulla tavalla toimimaan tuuletustarkoituksissa. Näin ollen kyseiset levyt saattavat käsittää erilaisia matriisimateriaaleja, jotka ovat sopivat valmiin rakenteen haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi .

Viitaten edelleen kuvioon 7 siinä vielä näytetään järjestely, missä mainitut levyt 1, Ib todellisuudessa pakotetaan erilleen olennaisesti yhdensuuntaisella tavalla, ja jokainen tässä i » · : välissä oleva elementti on rakenteeltaan sellainen, ett se *,·.· sallii taittamisen tai taittumisen myös keskiviivaa 22 pitkin.

! Edullisesti tämä viiva käsittää yhden tai useamman rivin mai nittuja lovia 19, painaumia tai senkaltaisia muotoumia, mitkä ;>·· edesauttavat taittumista asianmukaisessa kohdassa. Tässä suori- tusmuodossa kyseinen yhdistävä elementti 4 on alussa taitettu-* t na mainittua viivaa pitkin siten, että mainitut kielekemäiset '· v tai sormimaiset kiinnitysosuudet tulevat sijaitsemaan olennai- ‘ sesti toisiinsa nähden vastakkain.

t i » il»

Kuvio 8 esittää keksinnön mukaisen rakenteen käyttöä rakennuksessa. Tässä lattiarakenne 22 käsittää ylemmät ja alemmat 16 109222 levyt 1, la, joita yhdistää yhdistävä elementti 4, jossa on lävistetty uumaosuus 3. Uumaosuuden kumpaankin reunaan on järjestetty kiinnityslaipat 18, joihin laippoihin kuuluu kielekkeiden 2 rivit, jotka kielekkeet sopivasti on jokaisesta laipasta meistetty ulos 18 ulottumaan sisään levyihin 1, la. Näistä laipoista 18 alempi edullisesti käsittää suurennetun lukumäärän kielekkeitä 2, jotta vahvistettaisiin lattiarakenne sellaista taipumista vastaan, joka esim. riippuu rakennuksen sisä- ja ulkopuolella vallitsevista erilaisista kosteusolosuh-! teista. Lattiarakenne saattaa edelleen käsittää erilliset lujituslaipat 21, jotka on kiinnitetty samalla tavalla kuin | mainitut yhdistävät elementit 4, jotka laipat 21 on taitettu ylös ja kiinnitetty käyttäen mitä tahansa sopivaa kiinnitys-välinettä 23 kuten ruuveja tai senkaltaista. Seinäosuus, esim. sellainen kuin on esitetty kuvioissa 6 ja 7 kiinnitetään sitten mainittuun lattiaosuuteen käyttämällä esim. kiinnitysväli-neitä 24, jotka on vastaavalla tavalla kiinnitetty asianmukaisiin seinälevyihin 1, Ib.

Yleisesti ottaen keksintö antaa aivan uuden rakennetyypin, ··_ joka on helppo valmistaa myös yksikertaista tekniikkaa käyt täen, joka säästää työtä ja joka levyjen ja yhdistävän elemen-’ , tin välisestä erittäin lujasta kiinnityksestä johtuen toimii rankana tai senkaltaisena. Tämän lujan kiinnityksen johdosta, ! jossa rakennesuunnittelijan näkökulmasta katsottuna käytettäti/ vissä olevat voimat hyvin paljon ylittävät ne voimat, jotka ovat mahdollisia esim. tavanomaisessa ruuviliitoksessa, voi daan myös säästää huomattava määrä materiaalia verrattuna ;··· tunnettuun tekniikkaan. Näin ollen yhdistävät elementit 4 /‘t voidaan tehdä sellaisesta levymateriaalista, kuten teräksestä t· > tai senkaltaisesta, joka on ohuempi kuin tavallisissa rangois- # i * ’ ’! sa. Kukin välissä oleva uumaosuus 3 saattaa edelleen käsittää ’*’ reikiä 16 tai senkaltaisia, mikä materiaalisäästön ohella vähentää lämmön ja/tai äänen siirtymistä ja mikä myös helpot-taa putkien tai senkaltaisten järjestämistä. Jos keksinnön mukaista järjestelyä toisaalta käytetään pysyvänä muottina, 17 109222 voidaan levyjen 1, la välinen tila täyttää betonilla, kun taas ulkopinnat voivat toimia lopullisena seinäpintana. Tässä välissä olevassa uumaosuudessa olevat reiät mahdollistavat betonin lujitukseen käytettyjen raudoitustankojen sijoittamisen (ei näytetty). Edellä esitettyjen edullisten piirteiden lisäksi on keksinnön mukainen rakenne erityisen helppo asentaa. Se on myös helposti purettavissa ja varastoitavissa.

Edellä on joitakin edullisia suoritusmuotoja esitetty ainoastaan esimerkinomaisesti, ja on ymmärrettävä, että keksintöä voidaan muunnella monella tavalla oheisten patenttivaatimuksien puitteissa.

t *

Claims (17)

18 109222

1. Menetelmä levymäisten olennaisesti tasomaisten komposiitti rakenteiden valmistamiseksi matriisimateriaalista saattamalla kyseinen materiaali kovetusprosessin kohteeksi, jossa levitetään ensimmäinen kerros (11) matriisimateriaalia ainakin yhden ensimmäisen muotoilualueen (12) yli ensimmäisen levymäisen rakennerungon (1) aikaansaamiseksi, johon upottamalla kiinnitetään yksi tai useampi erillinen yhdistävä elementti (4, 4a), joka yhdistää tämän rakennerungon (1) toiseen vastaavan runkoon (la) , tunnettu siitä, että menetelmä vaiheina käsittää, että a) ainakin yksi erillinen yhdistävä elementti (4, 4a) järjes tetään muodoltaan muovailtavissa olevasta materiaalista, jolloin tämä elementti (4, 4a) käsittää välissä olevan uumaosuuden (3) sekä siihen sen ulko-osuuksiin liitettyinä kiinnitysvälineet, joihin sisältyy kiinnitysosuuksia (2, 2a), jotka ainakin yhden ulko-osuuden luona on suunnan suhteen saatettu poikkeamaan uumaosuuden suunnasta, b) järjestetään levitetyn matriisimateriaalin pinnalle aina- ·;·. kin yksi kerros päästömateriaalia (13, 13a, 13b), c) erillinen yhdistävä elementti (4, 4a) järjestetään olennai- * · ’**, sesti liitteänä ensimmäisen matriisimateriaalikerroksen * · · · « · (11) pinnalle siten, että välissä oleva uumaosuus (3) on ·' olennaisesti yhdensuuntainen pintaan nähden ja suunnassa * » · M.' poikkeutettu (tut) kiinnitysosuus (det) (2, 2a) ainakin V · yhden ulko-osuuden luona ulottuu upotetulla tavalla ensim mäiseen matriisimateriaalikerrokseen (11), jolloin vastak-;·*: kainen(set) kiinnitysosuus (det) on sovitettu ulottumaan toiseen matriisimateriaalikerrokseen (11a), joka muodostaa ,· , komposiittirakenteen toisen rakennerungon, ja • * I ’· '· e) saatetaan matriisimateriaali (11, 11a) ja kiinnitysosuus • »II» mainitun kovetusprosessin kohteeksi. • * »

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toinen matriisimateriaalikerros (11a) valetaan ensimmäisen matriisimateriaalikerroksen (11) ja yhdistävän 19 109222 elementin (4, 4a) päälle, jolloin elementin vastakkaiset kiin-nitysosuudet (2, 2a) suuntautuvat uumaosuudesta (3) poispäin ja ulottuvat toiseen matriisimateriaalikerrokseen (11a), jolloin päästömateriaali (13, 13a, 13b) muodostaa ensimmäisen ja toisen matriisimateriaalikerroksien (11 ja vastaavasti 11a) väliin saumavyöhykkeen (5), ja kovetetaan tämä toinen matriisi-materiaalikerros (11a) sopivasti samanaikaisesti ensimmäisen matriisimateriaalikerroksen (11) kovetuksen kanssa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että valetaan useita matriisimateriaaliker-roksia (11, 11a, 11b) ja kovetetaan ainakin jotkut näistä kerroksista samanaikaisesti, jolloin jokaisen kerroksen (11, 11a, 11b) väliin järjestetään yhdistävä elementti (4, 4a) ja järjestetään vastaavaa päästömateriaalia (13, 13a, 13b) muodostamaan kaikkien matriisimateriaalikerroksien (11, 11a, 11b) väliin saumavyöhykkeen (5).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1...3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kovetetaan ainakin yksi matriisi- ... materiaalikerroksista (11, 11a, 11b) erillisenä prosessina, jolloin järjestetään yhdistäviä välineitä (4, 4a) ja edulli- sesti myös päästömateriaalia (13, 13a, 13b) sen ainakin yhdelle pinnalle. :t·^

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1...4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kovetusprosessi sisältää sen, että puristetaan ainakin yhden kuitukomponentin ja ainakin yhden kovettuvan komponentin käsittävä matriisimateriaali, jolloin ,···, kyseinen kovettuva komponentti saatetaan kovetuksen kohteeksi.

6. Ainakin kahta vastakkaista levyä (1, la, Ib) käsittävä olennaisesti tasomainen komposiittirakenne, jolloin jokainen pari tällaisia levyjä on vastaavasti yhdistetty yhdistävällä ' i i elementillä (4, 4a), jolloin tämän(näiden) yhdistävän(ien) elementin(ien) ulko-osuudet (2, 2a) on upottamalla kiinnitetty vastaavien vastakkaisten levyjen (1, la, Ib) matriisimateriaa- 20 109222 liin (11, 11a, lib), jolloin yhdistävän(ien) elementin (tien) (4, 4a) ainakin yksi uumaosuus (3) ulottuu komposiittiraken teen valmistuksen aikana olennaisesti kahden läheisesti vierekkäin olevien vastakkaisten levyjen (1, la, Ib) väliin järjestetyn saumavyöhykkeen (5) suunnassa, tunnettu siitä, että yhdistävän(ien) elementin(tien) (4, 4a) ulommat osuudet käsittävät kiinnitysvälineitä (2, 2a), jotka on materiaaliin uppoavalla tavalla vastaavasti kiinnitetty näiden vastakkaisten levyjen (1, la, Ib) viereisiin vastakkaisiin sisäpintoihin (8) saumavyöhykkeen (5) kohdalla, jolloin nämä vastakkaiset levyt (1, la, Ib) on sovitettu keskinäisesti erotettaviksi toisistaan kasvattamalla niiden välistä välimatkaa, joka erottaminen on uumaosuuden (3) ulottuvuuden rajoittama.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen rakenne, tunnettu siitä, että vastakkaisista levyistä (1, la, Ib) ainakin yksi toinen (la, Ib) on valettu suoraan vastakkaisista levyistä (1, la, Ib) ensimmäisen (1, Ib) pinnalle (8) järjestettyä ainakin yhtä päästömateriaalikerrosta (13, 13a, 13b) vasten. • ;*t

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen rakenne, tunnet - t u siitä, että kiinnitysvälineiden olennaisesti kieleke-mäiset tai sormimaiset kiinnitysosuudet (2, 2a) ulottuvat olennaisesti poikittain saumavyöhykkeeseen (5) nähden ja ulko-• ·’ osuuksien luona vastaavasti vastakkaisiin suuntiin, jolloin ne M.’ siten ulottuvat upotetulla tavalla sisäpintojen (8) läpi ·’,· · vastakkaisten levyjen (1, la, Ib) matriisimateriaaliin.

·;*· 9. Jonkin patenttivaatimuksen 6...8 mukainen rakenne, t u n - n e t t u siitä, että vastakkaisista levyistä (1, la, Ib) / _ ainakin toinen käsittää kokoonpuristetun kuiturakenteen. » f

· * 10. Jonkin patenttivaatimuksen 6...9 mukainen rakenne, t u n - n e t t u siitä, että päästömateriaalista ainakin yksi kerros (13b) muodostaa valmiissa rakenteessa höyrysulun tai vastaavan rakenteellisen elementin. 21 109222

11. Patenttivaatimuksien 6...10 mukainen rakenne, tunnet -t u siitä, että ainakin yksi vastakkaisista levyistä (1, la, Ib) käsittää vastakkaiset erityisesti viimeistellyt reunat (10), edullisesti uraponttiliitoksen osat.

12. Olennaisesti levymäiseen komposiittirakenteeseen vastak kaisten levyjen (1, la, Ib) väliin järjestettäväksi sovitettu, poikittaisen kiinnitysosuuden käsittävä yhdistävä elementti (4, 4a), joka pystyy rakenteen valmistuksen aikana olemaan olennaisesti litteänä vastakkaisten sisäisten levypintojen väliin muodostetussa saumavyöhykkeessä (5), tunnettu siitä, että tämä yhdistävä elementti (4, 4a) käsittää olennaisesti litteän välissä olevan uumaosuuden (3) ja sen kahden ulko-osan luona kiinnitysvälineet, joiden kiinnitysosuudet (2, 2a) on sovitettu suuntauksen suhteen poikkeamaan vastaavasti ulko-osuuksien luona vastakkaisiin suuntiin, jotka ovat olennaisesti poikittaiset välissä olevaan uumaosuuteen (3) nähden, jolloin tämä yhdistävä elementti (4, 4a) on valmistettu muodoltaan muovailtavissa olevasta materiaalista ja sovitettu taittumaan, kiinnitysvälineiden läheisyydessä ja sen jälkeen, kun ·:·. kyseiset kiinnitysosuudet (2, 2a) on suljettu rakenteen mat- riisimateriaaliin (11, 11a, 11b), suuntaan, joka on olennai- sesti poikittainen levyjen (1, la, Ib) sisäpintoihin (8) nähden.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen elementti, tunnettu v · siitä, että välissä oleva osuus (3) on muodoltaan pitkän omainen ja yleiseltä konfiguraatioltaan edullisesti levymäinen ;·· ja siinä on peräkkäiset kiinnitysosuudet, sopivasti kieleke- mäisten tai sormimaisten välineiden (2, 2a) ryhmät tai parit / f järjestettyinä kiinnitysvälineisiin, jolloin jokaisen tällai- '· sen ryhmän tai parin kielekemäiset tai sormimaiset välineet (2, 2a) sopivasti pystyvät suunniltaan jonkin verran poikkea-maan eri suuntiin. > * ·

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen elementti, tunnettu siitä, että uumaosuus (3) käsittää edullisesti 22 109222 pitkänomaisia lovia (18) ja/tai ohennettuja kohtia taittamisen helpottamiseksi.

15. Patenttivaatimuksien 12...14 mukainen elementti, joka on tarkoitettu käytettäväksi edullisesti sellaisen valmistusprosessin yhteydessä, johon sisältyy levyjä (1, la, Ib) muodostavan matriisimateriaalin (11, 11a, 11b) kovettaminen, tunnettu siitä, että yhdistävät elementit (4, 4a) edelleen käsittävät levymäisen päästömateriaalin (13, 13a, 13b), edullisesti paperia tai muovia, joka on sovitettu yhdistävän elementin (4, 4a) ainakin yhdelle sivulle, jolloin kiinnitys- välineiden kiinnitysosuus(det) (2, 2a) ulottuu(vat) tämän päästömateriaalin (13, 13a, 13b) läpi.

16. Menetelmä olennaisesti tasomaisten rakenteiden, kuten esimerkiksi seinien, lattioiden tai kattojen pystyttämiseksi, jolloin nämä rakenteet käsittävät ainakin kaksi vastakkaista levyä (1, la, Ib) tai vastaavaa elementtiä, jotka on yhdistetty ainakin yhdellä yhdistävällä elementillä (4, 4a), jol loin tämän yhdistävän elementin vastakkaiset kiinnitysosuudet ... (2, 2a) on vastaavasti kiinnitetty näiden levyjen (1, la, Ib) materiaaliin, tunnettu siitä, että järjestetään yhdis- ' ···" tävä elementti (4, 4a) ulottumaan vierekkäisten levyelement- ! · » * ' * tien (1, la, Ib) välissä olevan saumavyöhykkeen (5) suunnassa, ; ’.· että elementin (4, 4a) vastakkaiset päät on upottamalla sul- : ;(l jettu vastakkaisten levyjen levymateriaaliin, ja pakotetaan : nämä vierekkäiset vastakkaiset levyt (1, la, Ib) keskinäisesti eroamaan toisistaan saumavyöhykkeessä (5), jolloin näin pakote-taan yhdistävä(t) elementti (it) (4, 4a) tai sen(niiden) välis- ,···, sä olevat osuudet (3) taittumaan ja ulottumaan olennaisesti poikittain saumavyöhykkeeseen (5) nähden.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiinnitetään ainakin jotkut levyelementeistä (1, • » i ii->; la) viereisiin tällaisiin elementteihin (1, la) ja/tai ulkoi siin rakenteisiin. 23 109222