FI109103B - Menetelmä ja laite kiintoaineen siirtämiseksi - Google Patents

Description

109103

MENETELMÄ JA LAITE KIINTOAINEEN SIIRTÄMISEKSI

Tämä keksintö koskee menetelmää kappaleina tai osasina olevan kiintoaineen, esimerkiksi puunrunkojen, hakkeen tai kuoren, siirtämiseksi siirtolaitteen avulla rinnakkaisten, ! 5 siirtosuunnassa edestakaisin liikkuvien pitkänomaisten siirtoelimien avulla, jolloin siirtoliikkeen aikana siirrettävän aineen kanssa kosketuksessa olevien siirtoelimien pinnasta pääosa liikkuu samanaikaisesti siirtosuuntaan ja siirtoelimien pinnasta ainakin osa on ! kallistettu pituusakselinsa ympäri siirtolaitteen keskiosaa kohti. Keksintö koskee myös kappaleina tai osasina olevan kiintoaineen, esimerkiksi puunrunkojen, hakkeen tai kuoren, 10 siirtämiseen tarkoitettu siirtolaitetta, joka muodostuu rinnakkaisista, siirtosuunnassa edestakaisin liikutettavista pitkänomaisista siirtoelimistä, jolloin siirrettävän aineen kanssa kosketuksessa olevien siirtoelimien pinnasta pääosa on samanaikaisesti liikutettavissa siirtosuuntaan ja siirtoelimien pinnasta ainakin osa on kallistettu pituusakselinsa ympäri siirtolaitteen keskiosaa kohti.

is Esimerkiksi sellupuun kuljetukseen on viime vuosina kehitetty patenttien FI 83181 ja US 5,063,981 mukainen laite, joka on osoittautunut hyvin käyttökelpoiseksi sellupuun syötössä kuorimarumpuun. Laitteessa lisätään siirtoelimien kallistuksen avulla siirrettävien kappaleiden välistä kitkavoimaa, jolloin kappaleet eivät pyri palaamaan siirtoelimien pa-luuliikkeen aikana taaksepäin. Mainitun keksinnön mukainen laite vaatii kuitenkin suhteel-’ ‘ ‘, 20 lisen suuren siirtoelimien määrän. Käytännössä vaaditaan 6-8 kpl siirtoelimiä, joiden liik- ... # keen tarkka ohjaus on toiminnan kannalta välttämätön. Nykyään pyritään tunnetun keksin- ,*·. nön mukaiset sellupuun syöttölaitteet rakentamaan palkkimaisilla rullakannatteisilla siir- .·*.·. toelimillä. Tästä seuraa suhteellisen kallis rakenne, joka sisältää paljon osia.

| ; ‘ | ‘; Keksinnön mukaiselle siirtolaitteelle on tunnusomaista, että 25 kallistettujen sivummaisten siirtoelimien päällä olevia kappaleita tai osasia • i * : _: kannatetaan sivummaisten siirtoelimien alemman pitkittäisen reunan avulla, jonka kallistuskulma pituusakselin ympäri on pienempi kuin sivummaisten siirtoelimien • * · *: ylemmän reunan kallistuskulma; : : jolloin sivummaisten siirtoelimien päällään oleviin kappaleisiin tai osasiin kohdistama | 30 tukivoima sekä sivummaisten siirtoelimien ja niiden päällä olevien kappaleiden tai osasten välinen kitkavoima kasvaa; 2 109103 ja jolloin sivummaisia siirtoelimiä alempana olevien toisten siirtoelimien päällään oleviin kappaleisiin tai osasiin kohdistama tukivoima sekä toisten siirtoelimien ja niiden päällä olevien kappaleiden tai osasten välinen kitka pienenee.

Keksinnön mukaiselle siirtolaitteelle on tunnusomaista se, että ainakin osassa siir-5 toelimiä siirtoelimen alempana olevan osan kallistuskulma pituusakselin ympäri on pie-j nempi kuin sen ylempänä olevan osan kallistuskulma.

Keksinnön mukaan siirtolaitteen sivuilla olevien, yleensä vähintään 45° kohti keskiötä kallistettujen siirtoelimien kuormitusta lisätään siirtämällä kyseisen elimen kuormituksien antaman pakkausvoimien suunnanmuutoksen antama lisäkuormitus niille. Siirtolaitteen ίο sivummaisten siirtoelinten pinta voidaan taivuttaa niin, että siirtoelimen alareunan kallistus on sama tai jonkin verran suurempi kuin seuraavan siirtoelimen kallistuskulma kohti siirto-laitteen keskiötä.

Keksintöä ja sen yksityiskohtia selostetaan lähemmin seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin.

! is Kuvio 1 esittää poikkileikkauksena aikaisemmin tunnettua siirtolaitetta.

Kuvio 2 esittää kolmella siirtoelimellä varustettua siirtolaitetta.

Kuvio 3 esittää neljällä palkilla varustettua siirtolaitetta.

Kuvio 4 esittää kuormitustilannetta aikaisemmin tunnetun siirtolaitteen toiminnassa.

Kuvio 5 esittää poikkileikkauksena keksinnön mukaista siirtolaitetta, jossa sovelletaan “**. 2o kuormituksen uudelleenjakomenetelmää.

• « * « · ... t Kuvio 6 esittää kuormituksen optimointia keksinnön avulla.

,· ··. (Kuviot 2 - 6 ovat periaatepiirustuksia.) . ·: ·. Kuvio 7 esittää keksinnön käyttöä kolmipalkkisella siirtolaitteella.

: ‘ : Kuvio 8 esittää keksinnön käyttöä nelipalkkisella siirtolaitteella.

25 Kuvio 9 esittää sivulta nähtynä keksinnön mukaista siirtolaitetta kuorimarummun syö- : # 11: tössä.

Kuvio 10 esittää kuvion 9 mukaisen laitteen poikkileikkausvaihtoehtoa.

: * * ‘: Kuvio 1 esittää nykyään käytössä olevia patenttien FI 83181 ja US 5,063,981 mukaisia : siirtolaitteita, joilla sellupuunippujen tehokas siirto aikaansaadaan kahdeksan siirtoelimen 30 muodostaman kuljetuspohjan kourumaisella muodolla. Koska kuvion 1 mukaiset siirtolait-·,’·,· teet ovat siirtosuuntaan nousevia ja kuljetettavan materiaalin kitka laitaa vasten on haitalli- 3 109103 nen, on laitimmaiset siirtoelimet käännetty pituusakselin suhteen jyrkässä noin 60° kulmassa ja ne lisäävät täten liikkuvaa sivupintaa vähentäen laitakitkaa.

Siirtolaitteen pohjan muodostaa 6 kpl keskenään pituusakselin suhteen yhtä paljon kallistettua samanlaista palkkimaista siirtoelintä 1. Laitteen laitoihin 3 ja 3’ on kiinnitetty 5 siirtoelimet 2 ja 2’. Laitteen laitoja kannattavat ja tukevat jalat 4 ja 4’, jotka myös kannattavat poikittaisia loivan V:n muotoisia palkkeja 5. Näiden päälle on asennettu rullatelineet 6 ja poikittaisten akselien ympäri pyörivät rullat 7.

Palkkien 5 etäisyys toisistaan on laitteen kuormauskohdassa 1 - 2 m ja siirtoalueella 2 - 3 m. Käytännössä on rakenteen kustannussäästöjen takia kourun pohjan muodostavat ίο kuusi palkkia asennettu siten, että siirtopalkeista on kolme kullakin sivulla täysin samassa kallistuskulmassa. Käytetty rakenne on johtanut epätasaiseen siirtopalkkien kuormitukseen etenkin suurikokoisella puulla, joka antaa vain muutaman kuormituspisteen pohjalle ja muodostaa tästä syystä rajoitukset siirtolaitteen nousukulmalle. Lisäksi johtaa epätasainen i kuormitus siihen, että kuvion 1 mukaisella laitteella pitää olla monta siirtoelintä, ja täten on is myös kannatustelineiden ja rullien määrä suuri. Puurunkojen 9 kuormitus antaa siirtolaitteen keskustaan ja sivummaisten siirtoelinten 2 ja 2’ juurelle kuormitushuipun, koska puunippuja koossapitävä pakkausvoima antaa kulmissa kallistussuunnan muutoksesta johtuvan tukivoimalisän. (Katso kuvio 6)

Kuvion 1 mukainen laite vaatii kantavien rullien lisäksi tietyllä välillä sivuohjausrullia i ’ · 20 8 siirtopalkkien pitämiseksi oikeassa asemassa sivusuunnassa. Tämän lisäksi on jokaisella .···. palkilla oltava oma käyttölaite, joka käytännössä on hydraulisylinteri. Kuten mainitut patenttijulkaisut esittävät, pitää siirtoelinten liikkeiden toteutua tietyn ohjelman mukaan.

I I ( : ’ · ’: Tästä seuraa, että mitä useampi siirtoelin laitteella on, sitä monimutkaisempi on sen : ’: ’: toiminnan ohj aus.

25 Huomioiden tämän tyyppisen siirtolaitteen hyvät ominaisuudet on siirtopalkkeja pyritty vähentämään. Kuviot 2 ja 3 kuvaavat siirtolaitetta, joilla on kolme ja neljä siirtoelintä. Ehjällä viivalla kuvatut siirtoelimet muodostavat toivotun siirtolaitemallin ja : * (! katkoviivat esittävät pienoismallikokeiden mukaista parhaan kuljetuskyvyn antavaa pohjan muotoa.

30 Kuvion 1 mukaisessa laitteessa siirtoliike on jatkuva siten, että siirtoelimien pinnasta suurempi osa liikkuu samanaikaisesti eteenpäin kuin taaksepäin ja siirtoelimien paluuliikkeen nopeus on suurempi kuin syöttöliikkeen nopeus. Tällaiselle jatkuvan 4 109103 siirtoliikkeen antavalle siirtolaitteelle on pyritty löytämään yksinkertaisempi vaihtoehto laitteesta, jolla on kolme tai neljä siirtoelintä, jotka toimivat jaksoittain. Tällä laitetyypillä liikkuvat kaikki siirtoelimet samanaikaisesti eteenpäin ja suorittavat paluuliikkeen yksitellen. Tällöin pystytään hyödyntämään laitakitka ja sen avulla saadaan parempi s kuljetuskyky. Kuvion 1 mukaisella jatkuvan siirtoliikkeen antavalla siirtolaitteella on kiinteiden liikkumattomien laitojen antama jarruttava kitka vain haitaksi. Tästä seuraa, että kuvion 1 mukaisella laitteella pitää olla suuri kallistuskulma sivummaisilla siirtoelimillä niin, että ne peittävät suuren osan sivulaitojen pinnasta. Jaksoittain toimivalla laitakitkaa hyödyntävällä laitteella on sopiva sivummaisten siirtoelinten kallistuskulma noin 45°, joka ίο antaa riittävän pakkausvoiman kohti siirtolaitteen keskiötä.

Kuvion 2 mukaisen siirtolaitteen pienoismallikokeet osoittavat, että keskellä oleva siirtoelin 11 pyrkii kantamaan liian suuren kuorman ja se vetää kuljetettavat osat taaksepäin paluuliikkeen aikana. Kokeet osoittavat myös, että laitimmaisten siirtoelinten kallistus pienemmän kallistuskulman omaavaan asentoon 13’ pienentää osan 11 kuormaa. is Pienempi kulma johtaa kuitenkin myös siihen, että osan 13’ päällä olevat kuljetettavat osat seuraavat taaksepäin sen paluuliikkeen aikana. Asettamalla toinen kallistetuista siirtoelimistä puolestaan kohtaan 13”, lähemmäs vastakkaista laitaa, voidaan saavuttaa kokeissa tasainen kuormitus, mutta tilanne on epävakaa, etenkin osien kappalekoon vaihdellessa. Lisäksi johtaa keskimmäisen siirtoelimen kaventaminen kokoon 11’ ja ” ". 20 laitteiston pienentäminen siihen, että laitteiston siirtokyky pienenee tai sivulla olevia osia .,. > 12 ja 13 pitää leventää huomattavasti.

,···. Kuvion 3 mukaisen siirtolaitteen vasen puoli koostuu siirtoelimistä 15 ja 16.

I · Käytännön kokeet osoittavat, että keskimmäinen siirtoelin 15 pyrkii vetämään taaksepäin koko kuorman etenkin, kun siirtolaite asennetaan loivaan nousukulmaan. Kokeiden 25 mukaan on todettu, että siirtoelimien leveyssuhteen pitää olla kuvion 3 oikean puolen : : mukaan eli siirtoelimen 15’ leveys on noin 70 % siirtoelimen 16’ leveydestä.

• Kuten edellä mainitusta ilmenee, antavat kuvioiden 2 ja 3 mukaiset siirtolaitteet huo- ·' ·'; non poikkileikkausprofiilin, joilla on kapeat siirtoelimet keskellä, ja etenkin kuljetettavan : tavaran holvausriski lisääntyy. Lisäksi poikkeaa laitteen muoto huomattavasti pyöreästä , ·. : 30 kourumaisesta pohjasta, josta seuraa esimerkiksi huonompi kuorimarummun syöttö.

Kuvio 4 esittää kaaviomaisesti kuvion 2 mukaisen siirtolaitteen kuormitus- ja kitka-voimatilannetta sellupuun kuljetuksessa. Tapaus on yksinkertaistettu lähtemällä siitä, että 5 109103 puut painavat keskenään yhtä paljon ja niillä on sama halkaisija. Siirtolaitteen poikittais-suuntaan vaikuttavaa kitkaa ei huomioida, koska sen vaikutus pakkausvoimiin häipyy siir-toelimen paluuliikkeen aikana.

j Sivuilla olevat siirtoelimet 12 ja 13 ovat 45° kulmassa ja antavat painon P omaavalle 5 puulle 21 kitkavoimakomponentit Pk siirtoelintä vastaan ja kohti rinnakkaista puuta pak-kausvoiman Pp. Puulla 22 on samat voimat, mutta pakkausvoima puuta 23 vastaan on Pp + P’p = 2Pp. Siirtoelimen 11 päällä lepäävän puun 23 painoon P tulee täten 45° vaikutus-kulmalla lisävoimaksi 2Pp = P eli kitkavoima osaa 11 vasten muodostuu tukivoimasta 2P. Sama tukivoima on myös puulla 23’, ja puiden 23, 24 ja 23’ ollessa yhtä suuria antaa ίο puu 24 tukivoiman P. Yhteenvetona voidaan todeta, että sivummaisille siirtoelimille 12 ja 13 syntyy kitkavoima kuormista 2x2 J0,5P eli yhteensä noin 2,8P kuormasta. Keskimmäiselle siirtoelimelle syntyy kitkavoima yhteiskuormasta 5P.

Tästä on helppo arvioida, että vaikka laitetta ja siirtoelintä 11 kavennetaan puun 24 j halkaisijan verran, niin osan 11 kuormitus on silti suurempi kuin osien 12 ja 13 yhteinen i5 tukivoima ja keskellä oleva siirtoelin vetää koko kuorman taaksepäin paluuliikkeen aikana. Teoreettisen tutkielman mukaan voidaan todeta, että siirtoelinten kallistuksen ollessa 45° tai suurempi joudutaan tilanteeseen, jolloin laite ei toimi. Toisaalta on jo aikaisemmin todettu, että sivummaisten siirtoelinten kulman pitää olla vähintään 45°.

,;. Edellä mainittu selostus kuvion 4 mukaisen laitteen toiminnasta kuvaa, miksei kolmel- ....: 20 la siirtoelimellä varustettu kuvion 4 mukainen siirtolaite ole käyttökelpoinen.

a · . Hyvä toiminta vaatii, että tukivoima ΣΡ on yhtä suuri kaikilla siirtoelimillä eli ΣΡ12 = ΣΡΠ = ΣΡ13. Laitteen toimintaraja saavutetaan kuitenkin ΣΡ12 + ΣΡη ollessa suurempi kuin :T: ΣΡη.

· · · Kuvio 5 osoittaa kuinka perusteellisesti siirtolaitteiston kuormitusolosuhteet muuttuvat 25 keksinnön mukaisella menetelmällä. Sivummaisille siirtoelimille on tehty kuormituksen *... ‘ ’’optimointitaivutus” 18 niin, että niiden alaosa on osan 11 suuntainen. Kuten kuvio 5 näyt- ’ · · · * tää, keskimmäiselle siirtoelimelle 11 kohdistuu 3P suuruinen tukivoima. Sivuilla oleville * i · • V siirtoelimille 17 ja 17’ syntyy kuvion 4 mukaisella kuormalla kullekin tukivoima » 3,4P.

:... * Kuvio 5 osoittaa hyvin selvästi, kuinka sivummaisten siirtoelinten taivutettu alaosa muut- ; ·.: 30 taa täysin koko laitteiston kuormitustilanteen. Ongelmaksi kuvion 5 mukaisella laitteella muodostuu se, että kuljetettavan tavaran siirtoelimien välinen pakkausvoima Pp (17-11) jää 6 109103 liian pieneksi. Täten voidaan todeta, että keksinnön mukaisen menetelmän toteutus kuvion 5 mukaan ei ole paras mahdollinen.

Kuvio 6 osoittaa kuinka keksinnön mukaisella menetelmällä saavutetaan lähes optimaalinen kuormituksen jakautuminen. Keskimmäinen siirtoelin 20 on taivutettu loivaan V-5 muotoon niin, että kallistus kohti siirtolaitteen keskiötä on noin 9°. Keskimmäisen siir-toelimen tukivoimat PK24 + 2PK25 + P^. ovat yht. noin 3,4P ja sivummaisilla siirtoelimillä 19 ja 19’ kullakin Ρ,^ + Pk22+ Pk23 yht· noin 3,1P. Sivummaisten siirtoelimien yläosan kallistuskulma on 45°, ja optimointitaivutus 18 vähentää siirtoelimen alaosan kallistuksen 15°:eeseen. Kyseessä on siirtolaite, jonka siirtoelimien kuorma on lähes oikea. Kuormat ίο tasoittuvat täysin, jos optimointitaivutuksen kulmaa lisätään vähän, eli niin että osien 19 ja 19’ alaosan kallistus on noin 10° kohti keskiötä.

Kuvio 7 esittää keksinnön mukaista jaksoittain toimivaa laitetta, jolla on kolme palk-kimaista siirtoelintä ja joka muodostaa roskaamattoman siirtolaitteen, koska keskimmäinen siirtopalkki 31 muodostaa roskien keräys-ja kuljetuskourun ja sivummaiset siirtopalkit 32 is ja 32’ pudottavat hienon irtoaineen tälle. Roskia keräävä laite valmistetaan parhaiten parittomalla palkkimäärällä 3, 5 tai 7.

Kannatusrullat 33 ja 33’ keskittävät siirtopalkin 31 ja se ei tarvitse sivusuuntaista ohjausta. Sivummaiset palkit on kannatettu rullilla 34 ja 34’. Niiden tuenta sivusuuntaan hoidetaan ohjausrullalla 35, joka on akselin 36 avulla tuettu palkkiin 32. Huomioiden palk-20 kien 31, 32 ja 32’ suuri massa saavutetaan riittävä keskitysvoima, joka pitää palkiston asennossa keskipalkin loivan V-muodon ansiosta.

Kuvion 7 mukainen siirtolaite on jaksottain toimiva ja kiinteiden sivulaitojen 3 ja 3’ , ·: ·. korkeus valitaan niin, että niiden yhteinen kitkavoima on yhtä suuri kuin yhden palkin yk- sittäinen kitkavoima. Usein pitää laitojen korkeus turvallisuussyistä valita suuremmaksi, 25 jolloin kuormauskorkeus valitaan sopivaksi huomioiden laitteen optimaalinen toiminta.

; ”: Kuvio 8 kuvaa jatkuvatoimista siirtolaitetta, jolla on keskellä pohjalla 4 kpl kuvion 1 _ t· mukaista siirtopalkkia 1, jotka lepäävät kuvion 1 mukaisten siirtorullien 7 päällä. Kuviosta 1 poiketen on palkeilla 1 ja Γ eri kallistuskulma kohti kuljettimen keskiötä siten, että : “ ’: ulommat palkit on kallistettu enemmän kuin keskellä olevat. Koska kuvion 8 mukainen . ·, : 30 siirtolaite halutaan asentaa siirtosuunnassa jyrkästi nousevaan kulmaan, on sivummaiset •t ’ . · siirtoelimet 40 ja 40’ sijoitettu niin, että ne muodostavat syvän kuljetuskourun ja kiinteiden laitojen 3, 3’ sivulaitakitka jää pieneksi. Sivussa oleville palkeille 40 ja 40’ saadaan riittävä 7 109103 kuormitus ’’optimointitaivutusten” 18 avulla. Kannatusrullia 7 kantava tukikehä 41 valmistetaan polttoleikkaamalla paksusta teräslevystä. Rullat 7 on tuettu tukikehän 41 päälle levyjen 42 avulla. Tällöin ei synny kustannuslisää valmistuksen yhteydessä, kun siirtopalkit halutaan asentaa optimaalisen kuormituksen antavaan kulmaan. Kuvion 1 s mukainen tukipalkki 5 muodostuu vaikeaksi valmistaa, jos kannatusrullat 7 pitää asentaa eri kulmiin.

Keksinnön ja kuvion 8 mukainen siirtolaitteen kuormien optimointijäijestelmä mahdollistaa patenttien FI 83181 ja US 5,063,981 mukaisia siirtolaitteita huomattavasti yksinkertaisemman kappaletavaran siirtolaitteen rakentamisen. Kuormituksen optimointi mah-lo dollistaa myös huomattavat nousukulmat ja täten voidaan usein valmistaa huomattavasti lyhyempi siirtolaite.

Kuvio 9 esittää pyörivää kuorimarumpua 50, jota syötetään keksinnön mukaisella siirto- tai syöttölaitteella 51. Katkoviivalla on kuvattu siirtolaite 5Γ, jolla on siirtoelimien kuormitus epätasainen. Siirtolaitteissa, joilla on ’’optimointitaivutuksella” valmistetut sivu-ls palkit ja hyvästä toiminnasta johtuva pieni palkkien lukumäärä, voidaan siirtopalkit tehdä niin jäykäksi, että kantavat tukijalat 42 ja 42’ sekä tukikehät 41 ovat etäällä toisistaan. Tällöin voidaan kuormausosan 52 ja kuorimarummun syöttötunnelin 53 välillä käyttää 4 - 6 m tukijalkojen 42 väliä.

Kuvion 9 mukainen kuorimarummun syöttölaite voidaan myös valmistaa kuvion 10 ‘ ‘. 20 mukaisen poikkileikkausratkaisun mukaan, jolloin laitimmaiset palkit 54 ja 54’ toimivat ... myös siirtoeliminä ja tukijalkojen 42 välillä ei ole liikkumatonta siirtolaitteen osaa. Kuvion , · · ·. 7 mukaisen kannatusjäijestelmän lisäksi on sivummaisilla siirtoelimillä kannatuspyörät 55 . ·: ·. ja rullat 33. Rullat on tuettu kuvion 8 mukaiseen teräslevykehään, joka on asennettu tukija- • * · .‘: lan 42 päälle. Kuvion 10 mukaisen laitteen ’’optimointitaivutuksen” paikka siirtoelimillä 54 25 valitaan siirtolaitteen kuormituksen mukaan.

: Lisäksi on keksinnön ja kuvion 9 mukaisella laitteella etuna, että kuoria keräävä hih- : nakuljetin 56 tarvitaan vain kuorimarummun alla, koska kuvion 7 mukainen loivan V:n muotoinen keskipalkki 31 kuljettaa irtokuoren rumpuun. Täten saavutetaan huomattava ; : säästö, koska hihnakuljettimen jatkoa 57 ei tarvitse tehdä.

. ‘: 30 Tässä keksinnön selostuksessa on lähinnä tarkistettu laitteen toimintaa sellupuun kulje- tuksen yhteydessä. Keksinnön mukaiset kuormituksen tasaus- ja pakkausvoimien ohjaus-

Claims (10)

109103 säännöt pätevät pienellä muunnoksella myös muulle kappaletavaralle, esim. puunkuorelle tai hakkeelle. Keksintöä voidaan soveltaa myös jatkuvatoimisissa siirtolaitteissa, joissa siirtoelimien pääosa liikkuu eteenpäin ja samanaikaisesti pienempi osa palautuu taaksepäin paluuliik-j s keen nopeuden ollessa suuremman kuin nopeuden eteenpäin. Jaksottain toimivassa laitteessa siirtoelimet palautetaan sopivimmin yksitellen, mutta ne voidaan palauttaa myös ryhmittäin vähintään kahdessa osassa. Sanaa ’’taivutus” on tässä yhteydessä käytetty ilmaisemaan sitä, että siirtoelimen osien kallistuskulmat pituusakselin ympäri poikkeavat toisistaan. 10

1. Menetelmä kappaleina tai osasina olevan kiintoaineen, esimerkiksi puunrunkojen (9), hakkeen tai kuoren, siirtämiseksi siirtolaitteella (51) avulla rinnakkaisten, siirtosuunnassa edestakaisin liikkuvien pitkänomaisten siirtoelimien (1, 20, 31, 32, 40, 54) avulla, is jolloin siirtoliikkeen aikana siirrettävän aineen kanssa kosketuksessa olevien siirtoelimien pinnasta pääosa liikkuu samanaikaisesti siirtosuuntaan ja siirtoelimien pinnasta ainakin osa on kallistettu pituusakselinsa ympäri siirtolaitteen keskiosaa kohti, tunnettu siitä, että kallistettujen sivummaisten siirtoelimien (32, 40, 54) päällä olevia kappaleita (9) tai osasia kannatetaan sivummaisten siirtoelimien alemman pitkittäisen reunan avulla, jonka dll i > " ", 20 kallistuskulma pituusakselin ympäri on pienempi kuin sivummaisten siirtoelimien ylem- ,,. män reunan kallistuskulma; t · * · t jolloin sivummaisten siirtoelimien päällään oleviin kappaleisiin tai osasiin kohdistama , ·: ·. tukivoima sekä sivummaisten siirtoelimien ja niiden päällä olevien kappaleiden tai osasten ,. välinen kitkavoima kasvaa; 25 ja jolloin sivummaisia siirtoelimiä alempana olevien toisten siirtoelimien (1, 20, 31) : ” : päällään oleviin kappaleisiin tai osasiin kohdistama tukivoima sekä toisten siirtoelimien ja : t, *· niiden päällä olevien kappaleiden tai osasten välinen kitka pienenee.

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat därav att flyttelementens (1, 20, 31, 32, 40, 54) returrörelse sker individuellt.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siirtoelimien (1, : ’ ”: 20, 31, 32,40, 54) paluuliike tapahtuu yksitellen. : 30 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siirrettävässä materiaalissa (9) olevia kuoria ja muuta jätettä kerätään siirtolaitteen keskimmäisen siirtoelimen (20, 31) muodostamaan kouruun. 9 109103

3. Förfarande enligt patentkrav 1 eller 2, kännetecknat därav att bark och annat avfall is i det material (9) som flyttas samlas i en ränna formad av det centralt liggande flyttelemen- tet (20,31) i flyttanordningen.

4. Flyttanordning (51) för flyttning av fast material i stycken eller delar, tili exempel trädstammar (9), flis eller bark, utformad av parallella, längsträckta i transportriktningen fram och äter rörliga flyttorgan (1, 20, 31, 32, 40, 54), varvid huvuddelen av den yta av i il» ; 20 flyttorganen som är i beröring med det transporterade materialet är samtidigt rörlig i trans portriktningen och ätminstone en del av transportorganen är vridna kring sin längdaxel att luta mot flyttanordningens mitt, kännetecknad därav att för ätminstone en del av flyttor- t i (; , ganen (32, 40, 54) den lägre delen av flyttorganet har en mindre lutningsvinkel kring , · \ längdaxeln än den högre liggande delen. » · »

4. Kappaleina tai osasina olevan kiintoaineen, esimerkiksi puunrunkojen (9), hakkeen tai kuoren, siirtämiseen tarkoitettu siirtolaite (51), joka muodostuu rinnakkaisista, siirto-suunnassa edestakaisin liikutettavista pitkänomaisista siirtoelimistä (1, 20, 31, 32, 40, 54), jolloin siirrettävän aineen kanssa kosketuksessa olevien siirtoelimien pinnasta pääosa on 5 samanaikaisesti liikutettavissa siirtosuuntaan ja siirtoelimien pinnasta ainakin osa on kallistettu pituusakselinsa ympäri siirtolaitteen keskiosaa kohti, tunnettu siitä, että ainakin osassa siirtoelimiä (32, 40, 54) siirtoelimen alempana olevan osan kallistuskulma pituusakselin ympäri on pienempi kuin sen ylempänä olevan osan kallistuskulma.

5. Anordning enligt patentkrav 4, kännetecknad därav att de flyttorganets delar vilka ; ’": har olika lutningsvinkel är plana ytor vilka mellan sig bildar en konkav vinkel. : ”': 6. Anordning enligt patentkrav 4 eller 5, kännetecknad därav att anordningens lägsta, centrala flyttorgan (20, 31) tili sitt tvärsnitt är utformat som en ränna. : 7. Anordning enligt nägot av patentkrav 4-6, kännetecknad därav att de ytterst lig- • t · ; 30 gande flyttorganen (32) stöder sig med hjälp av rullar (35) mot det centrala, rännformade flyttorganet (31). 109103

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että siirtoelimen (32, 40, 54) /o erilaisen kallistuskulman omaavat osat ovat tasopintoja, jotka muodostavat väliinsä koveran kulman.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteen alimmainen, keskellä oleva siirtoelin (20, 31) on poikkileikkaukseltaan kourumainen.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 4-6 mukainen laite, tunnettu siitä, että sivummaiset j /5 siirtoelimet (32) tukeutuvat rullien (35) avulla vasten keskellä olevaa kourumaista siir- toelintä (31).

8. Anordning enligt patentkrav 4 eller 5, kännetecknad därav att de i anordningens mitt belägna flyttorganen (1) har olika lutningsvinkel mot flyttanordningens centrum.

8. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteen keskellä olevat siirtoelimet (1) ovat eri kallistuskulmissa kohti siirtolaitteen keskiötä.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 4 - 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että kannatusrullia ', 2o (7) kantava kehä (41) on valmistettu polttoleikkaamalla paksusta levystä. Mill ,10. Jonkin patenttivaatimuksen 4-9 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteen pystysuora sivulaitaosa on valmistettu liikkuvasta sivummaisesta siirtoelimestä (54) ja laitteen | · , ·; ·, tukijalkojen (42) välissä olevat laitalevyt (3) ovat kaikki liikkuvia. * * * i * ·

25 Patentkrav : * ’ *: 1. Förfarande för flyttande av delar eller stycken av ett fast material, till exempel träd- v t' stammar (9) flis eller bark, med en flyttanordning (51) med hjälp av parallella, i transport- riktningen fram och äter rörliga, längsträckta flyttorgan (1, 20, 31, 32, 40, 54), varvid hu-:'' ’: vuddelen av den yta av flyttorganen som är i beröring med det transporterade materialet rör : 30 sig samtidigt i transportriktningen och ätminstone en del av transportorganen är vridna .'. t« kring sin längdaxel att luta mot flyttanordningens mitt, kännetecknat därav att 10 109103 stycken (9) eller delar liggande pä de ytterst liggande lutande flyttelementen (32, 40, 54) stöds av den nedre längskanten pä de ytterst liggande flyttelementen, vars lutningsvin-kel i förhällande till längdaxeln är mindre än lutningsvinkeln hos den övre längskanten pä de ytterst liggande flyttelementen; s varvid den stödkraft som de ytterst liggande flyttelementen utövar pä de därpä liggan de styckena eller delama, och friktionskraften mellan de ytterst liggande flyttelementen och de därpä liggande styckena eller delama ökar; och varvid den stödkraft som de andra flyttelement (1, 20, 31) vilka ligger lägre än de ytterst liggande flyttelementen utövar pä de därpä liggande styckena eller delama, och frik-lo tionskraften mellan andra flyttelementen och de därpä liggande styckena eller delama minskar.

9. Anordning enligt nägot av patentkrav 4 - 8, kännetecknad därav att ramen (41) som bär upp stödrullama (7) är tillverkad av grov stälskiva genom skärbränning. j 5

10. Anordning enligt nägot av patentkrav 4-9, kännetecknad därav att anordningens vertikala sargdel är tillverkad av ett rörligt yttersta flyttorgan (54), och att sargskivoma (3) mellan anordningens stödben (42) alla är rörliga. # · *