FI108459B - Analogiamenetelmõ uusien, terapeuttisesti kõytt÷kelpoisten, kapeasti poly- tai monodisperssien vesiliukoisten anionisten oligomeerien valmistamiseksi, menetelmõ kyseistõ oligomeeriõ sisõltõvõn farmaseuttisen valmisteen valmistamiseksi sekõ kyseisen oligomeerin kõytt÷ - Google Patents

Analogiamenetelmõ uusien, terapeuttisesti kõytt÷kelpoisten, kapeasti poly- tai monodisperssien vesiliukoisten anionisten oligomeerien valmistamiseksi, menetelmõ kyseistõ oligomeeriõ sisõltõvõn farmaseuttisen valmisteen valmistamiseksi sekõ kyseisen oligomeerin kõytt÷ Download PDF

Info

Publication number
FI108459B
FI108459B FI943268A FI943268A FI108459B FI 108459 B FI108459 B FI 108459B FI 943268 A FI943268 A FI 943268A FI 943268 A FI943268 A FI 943268A FI 108459 B FI108459 B FI 108459B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
oligomer
formula
methylphenyl
poly
produced
Prior art date
Application number
FI943268A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI943268A (fi
FI943268A0 (fi
Inventor
Alan D Cardin
William A Fordyce
Michael J Fazio
Michael J Mullins
Thomas A Chamberlin
Original Assignee
Dow Chemical Co
Merrell Dow Pharma
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Dow Chemical Co, Merrell Dow Pharma filed Critical Dow Chemical Co
Publication of FI943268A publication Critical patent/FI943268A/fi
Publication of FI943268A0 publication Critical patent/FI943268A0/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI108459B publication Critical patent/FI108459B/fi

Links

Classifications

    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C08—ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
    • C08G—MACROMOLECULAR COMPOUNDS OBTAINED OTHERWISE THAN BY REACTIONS ONLY INVOLVING UNSATURATED CARBON-TO-CARBON BONDS
    • C08G69/00—Macromolecular compounds obtained by reactions forming a carboxylic amide link in the main chain of the macromolecule
    • C08G69/02—Polyamides derived from amino-carboxylic acids or from polyamines and polycarboxylic acids
    • C08G69/08—Polyamides derived from amino-carboxylic acids or from polyamines and polycarboxylic acids derived from amino-carboxylic acids
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A61—MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61K—PREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K31/00—Medicinal preparations containing organic active ingredients
    • A61K31/185—Acids; Anhydrides, halides or salts thereof, e.g. sulfur acids, imidic, hydrazonic or hydroximic acids
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A61—MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61K—PREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K31/00—Medicinal preparations containing organic active ingredients
    • A61K31/21—Esters, e.g. nitroglycerine, selenocyanates
    • A61K31/215—Esters, e.g. nitroglycerine, selenocyanates of carboxylic acids
    • A61K31/216—Esters, e.g. nitroglycerine, selenocyanates of carboxylic acids of acids having aromatic rings, e.g. benactizyne, clofibrate
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A61—MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61K—PREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K31/00—Medicinal preparations containing organic active ingredients
    • A61K31/21—Esters, e.g. nitroglycerine, selenocyanates
    • A61K31/215—Esters, e.g. nitroglycerine, selenocyanates of carboxylic acids
    • A61K31/235—Esters, e.g. nitroglycerine, selenocyanates of carboxylic acids having an aromatic ring attached to a carboxyl group
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A61—MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61K—PREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K31/00—Medicinal preparations containing organic active ingredients
    • A61K31/74—Synthetic polymeric materials
    • A61K31/785—Polymers containing nitrogen
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A61—MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61K—PREPARATIONS FOR MEDICAL, DENTAL OR TOILETRY PURPOSES
    • A61K31/00—Medicinal preparations containing organic active ingredients
    • A61K31/74—Synthetic polymeric materials
    • A61K31/795—Polymers containing sulfur
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A61—MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61P—SPECIFIC THERAPEUTIC ACTIVITY OF CHEMICAL COMPOUNDS OR MEDICINAL PREPARATIONS
    • A61P31/00—Antiinfectives, i.e. antibiotics, antiseptics, chemotherapeutics
    • A61P31/12—Antivirals
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A61—MEDICAL OR VETERINARY SCIENCE; HYGIENE
    • A61P—SPECIFIC THERAPEUTIC ACTIVITY OF CHEMICAL COMPOUNDS OR MEDICINAL PREPARATIONS
    • A61P31/00—Antiinfectives, i.e. antibiotics, antiseptics, chemotherapeutics
    • A61P31/12—Antivirals
    • A61P31/14—Antivirals for RNA viruses
    • A61P31/18—Antivirals for RNA viruses for HIV
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07C—ACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C309/00—Sulfonic acids; Halides, esters, or anhydrides thereof
    • C07C309/01—Sulfonic acids
    • C07C309/28—Sulfonic acids having sulfo groups bound to carbon atoms of six-membered aromatic rings of a carbon skeleton
    • C07C309/45—Sulfonic acids having sulfo groups bound to carbon atoms of six-membered aromatic rings of a carbon skeleton containing nitrogen atoms, not being part of nitro or nitroso groups, bound to the carbon skeleton
    • C07C309/51—Sulfonic acids having sulfo groups bound to carbon atoms of six-membered aromatic rings of a carbon skeleton containing nitrogen atoms, not being part of nitro or nitroso groups, bound to the carbon skeleton at least one of the nitrogen atoms being part of any of the groups, X being a hetero atom, Y being any atom
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C08—ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
    • C08G—MACROMOLECULAR COMPOUNDS OBTAINED OTHERWISE THAN BY REACTIONS ONLY INVOLVING UNSATURATED CARBON-TO-CARBON BONDS
    • C08G63/00—Macromolecular compounds obtained by reactions forming a carboxylic ester link in the main chain of the macromolecule
    • C08G63/68—Polyesters containing atoms other than carbon, hydrogen and oxygen
    • C08G63/685—Polyesters containing atoms other than carbon, hydrogen and oxygen containing nitrogen
    • C08G63/6854—Polyesters containing atoms other than carbon, hydrogen and oxygen containing nitrogen derived from polycarboxylic acids and polyhydroxy compounds
    • C08G63/6856—Dicarboxylic acids and dihydroxy compounds
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C08—ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
    • C08G—MACROMOLECULAR COMPOUNDS OBTAINED OTHERWISE THAN BY REACTIONS ONLY INVOLVING UNSATURATED CARBON-TO-CARBON BONDS
    • C08G63/00—Macromolecular compounds obtained by reactions forming a carboxylic ester link in the main chain of the macromolecule
    • C08G63/68—Polyesters containing atoms other than carbon, hydrogen and oxygen
    • C08G63/688—Polyesters containing atoms other than carbon, hydrogen and oxygen containing sulfur
    • C08G63/6884—Polyesters containing atoms other than carbon, hydrogen and oxygen containing sulfur derived from polycarboxylic acids and polyhydroxy compounds
    • C08G63/6886—Dicarboxylic acids and dihydroxy compounds
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C08—ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
    • C08G—MACROMOLECULAR COMPOUNDS OBTAINED OTHERWISE THAN BY REACTIONS ONLY INVOLVING UNSATURATED CARBON-TO-CARBON BONDS
    • C08G63/00—Macromolecular compounds obtained by reactions forming a carboxylic ester link in the main chain of the macromolecule
    • C08G63/68—Polyesters containing atoms other than carbon, hydrogen and oxygen
    • C08G63/692—Polyesters containing atoms other than carbon, hydrogen and oxygen containing phosphorus
    • C08G63/6924—Polyesters containing atoms other than carbon, hydrogen and oxygen containing phosphorus derived from polycarboxylic acids and polyhydroxy compounds
    • C08G63/6926—Dicarboxylic acids and dihydroxy compounds
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C08—ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
    • C08G—MACROMOLECULAR COMPOUNDS OBTAINED OTHERWISE THAN BY REACTIONS ONLY INVOLVING UNSATURATED CARBON-TO-CARBON BONDS
    • C08G64/00—Macromolecular compounds obtained by reactions forming a carbonic ester link in the main chain of the macromolecule
    • C08G64/04—Aromatic polycarbonates
    • C08G64/06—Aromatic polycarbonates not containing aliphatic unsaturation
    • C08G64/08—Aromatic polycarbonates not containing aliphatic unsaturation containing atoms other than carbon, hydrogen or oxygen
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C08—ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
    • C08G—MACROMOLECULAR COMPOUNDS OBTAINED OTHERWISE THAN BY REACTIONS ONLY INVOLVING UNSATURATED CARBON-TO-CARBON BONDS
    • C08G69/00—Macromolecular compounds obtained by reactions forming a carboxylic amide link in the main chain of the macromolecule
    • C08G69/02—Polyamides derived from amino-carboxylic acids or from polyamines and polycarboxylic acids
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C08—ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
    • C08G—MACROMOLECULAR COMPOUNDS OBTAINED OTHERWISE THAN BY REACTIONS ONLY INVOLVING UNSATURATED CARBON-TO-CARBON BONDS
    • C08G69/00—Macromolecular compounds obtained by reactions forming a carboxylic amide link in the main chain of the macromolecule
    • C08G69/02—Polyamides derived from amino-carboxylic acids or from polyamines and polycarboxylic acids
    • C08G69/08—Polyamides derived from amino-carboxylic acids or from polyamines and polycarboxylic acids derived from amino-carboxylic acids
    • C08G69/10—Alpha-amino-carboxylic acids
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C08—ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
    • C08G—MACROMOLECULAR COMPOUNDS OBTAINED OTHERWISE THAN BY REACTIONS ONLY INVOLVING UNSATURATED CARBON-TO-CARBON BONDS
    • C08G69/00—Macromolecular compounds obtained by reactions forming a carboxylic amide link in the main chain of the macromolecule
    • C08G69/02—Polyamides derived from amino-carboxylic acids or from polyamines and polycarboxylic acids
    • C08G69/26—Polyamides derived from amino-carboxylic acids or from polyamines and polycarboxylic acids derived from polyamines and polycarboxylic acids
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C08—ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
    • C08G—MACROMOLECULAR COMPOUNDS OBTAINED OTHERWISE THAN BY REACTIONS ONLY INVOLVING UNSATURATED CARBON-TO-CARBON BONDS
    • C08G71/00—Macromolecular compounds obtained by reactions forming a ureide or urethane link, otherwise, than from isocyanate radicals in the main chain of the macromolecule
    • C08G71/02—Polyureas

Description

1 108459
Analogiamenetelmä uusien, terapeuttisesti käyttökelpoisten, kapeasti poly- tai monodisperssien vesiliukoisten anionisten oligomeerien valmistamiseksi, menetelmä kyseistä oligomeeriä sisältävän farmaseuttisen valmisteen val-5 mistamiseksi sekä kyseisen oligomeerin käyttö
Keksinnön kohteena on analogiamenetelmä uusien, terapeuttisesti käyttökelpoisten, kapeasti poly- tai monodisperssien vesiliukoisten anionisten oligomeerien valmis- 10 tamiseksi, joiden polydispersiteettisuhde· on välillä 1,0 - 1,3 ja joita esittää mikä tahansa seuraavista kaa voista :
A) polyurea, jolla on kaava I
i5 Γη Ί Γη h oi h t » i « 1 ,
R -N-C---N-X-N-C -N~RJ
II
0 ” m n jossa: 20 R on vetyatomi, C^Q-alkyyliryhmä, fenyyliryhmä tai fenyyliryhmä, joka on substituoitu 1-2 R1-ryhmällä ja/tai korkeintaan 3 substituentilla, jotka on kukin erikseen valittu fluori-, kloori- tai bromiatomeista tai \V CVzo-alkyyliryhmistä; ;.;.: 25 R1 on -S03R2, -C02R2, -P03(R2)2 tai -0P03R?; • » - ./.· R on vetyatomi tai farmaseuttisesti hyväksyttävä ·’·1: kationi; m on kokonaisluku 0 tai 1, sillä ehdolla, että kun m on 0, silloin R on vetyatomi; • · 1 3 0 X on R1 R1 R1 Rl ' o ’ ·; : 35 Rl 'hi • « « * 1 « · • « · ♦ · f • · 2 1 08 459 -(0^ - -(§>-R' . v .
R1 Rl 5 r1 _R H 0 _/ —(5)-, »
Rl 10 15 Rl Rl
Rl
R1 I
20 I ^ . · i .
/k. /χ tai lx :ti \V Y on -C02-, -CSC-, -N=N-, O’: — C — N_ _N = N_ . -C = N-N = C-
·· " II I ' i tal | I
OHO R R
• ·« • · φ · n on kokonaisluku väliltä 3 - 15; ja 30 R3 on -R tai -X-NH2/ jossa R ja X on määritelty ku- . ten edellä; • ·
... B) polykarbonaatti, jolla on kaava II
• · Γ° • * · »f • 35 χ1-0 — C-O-X-O--X2 ::: n • * * • « 3 108459 jossa: X ja n on määritelty kuten edellä kaavassa I; XI on ryhmä HO-X-, jossa X on määritelty kuten edel-5 lä kaavassa I, tai C^o-alkyyliryhmä, fenyyliryhmä tai fe- nyyliryhmä, joka on substituoitu 1-2 ^-ryhmällä ja/tai korkeintaan 3 substituentilla, jotka on kukin erikseen valittu fluori-, kloori- tai bromiatomeista tai C1.20-alkyy-liryhmistä; ja 10 X2 on vetyatomi tai -CC^X1, jossa X1 on määritelty kuten edellä;
C) polyesteri, jolla on kaava III
ro 0 1 n n 15 R^o— C-X3-C-0-X-a- r5 *- -1 n jossa: X ja n on määritelty kuten edellä kaavassa I; 20 R4 on -R2, kuten edellä kaavassa I määriteltiin, tai -X1, kuten edellä kaavassa II määriteltiin;
Rs on 0 0 u " v/ R^o—c —χ3 — c — : 25 • · · jossa R4 on määritelty kuten edellä kaavassa III, tai se on « · j1·1. -R2, jossa R2 on määritelty kuten edellä kaavassa I; « · 1 .:. X3 on *··· » • · -• · · -d • t · \_ « : 1 : Rt 108459
Rl 5 Rl R'1
Rl.
10 ·
Rl | tai [ ; 20 joissa R1 ja Y on määritelty kuten edellä kaavassa I; tai
D) polyamidi, jolla on kaava IV
f 0 0 Ί
Il '1 R5--C-X3—C —n — X—N R7 25 I | _
. H H
• · :1·1: jossa: *» · • j. X ja n on määritelty kuten edellä kaavassa I; • · · · X3 on määritelty kuten edellä kaavassa III; • · · 30 R6 on H2N-X-NH-, R20-, RNH- tai R-C (O)-NH-X-NH-, . joissa R, R2 ja X on määritelty kuten edellä kaavassa I; R7 on vetyatomi, • · 1:1 oo o
• "1•35 II II II
··.1 R20 - C - X3 - C - ; R - C - tai
: O O
* Il II
: . 1. RNH - C - X3 - C - 5 108459 joissa R ja R2 on määritelty kuten edellä kaavassa I; ja X3 on määritelty kuten edellä kaavassa I.II, tai niiden farmaseuttisesti hyväksyttävien suolojen valmistamiseksi .
5 Lisäksi keksinnön kohteena on menetelmä keksinnön mukaisesti saatavaa oligomeeriä sisältävän farmaseuttisen valmisteen valmistamiseksi sekä kyseisen oligomeerin käyttö terapeuttisen tai diagnostisen koostumuksen valmistukseen.
10 Tämän keksinnön mukaisesti saatavat kapeasti poly- tai monodisperssit anioniset oligomeerit ovat käyttökelpoisia arvokkaina ihmisen immuunikatoviruksen aktiviteettia vastustavina aineina. Nämä anioniset oligomeerit ovat siten käyttökelpoisia saadun immuunikato-oireyhtymän 15 (AIDS) hoidossa sekä sellaisten sairauksien hoidossa, jotka aiheutuvat Herpes Simplex -viruksen (HSV) tyypeistä 1 ja 2, sekä Cytomegaloviruksesta.
Tällä hetkellä on tekeillä suuri määrä tutkimustyötä hoito- ja parannuskeinojen kehittämiseksi ihmisten ja 20 eläinten virusperäisiin infektioihin, erityisesti Herpes Simplex -viruksen (HSV) tyyppejä 1 ja 2 vastaan sekä AIDS:ia ja AIDS:iin liittyvää kompleksia (ARC) vastaan. Erityisesti AIDS:in ja ARC:n esiintyminen ihmisissä li- • · sääntyy hälyttävällä nopeudella. Viiden vuoden hengissä-25 säilymisennuste AIDS-potilaille on masentava, ja AIDS-po- • · ♦.*·; tilaat, joiden immuunijärjestelmät ovat vakavasti vaurioi- :*·*: tuneet tartunnan vuoksi, kärsivät lukuisista tilaisuutta • · · ··· hyväkseen käyttävistä infektioista, kuten Kaposin sarkoo- ·*·« masta ja Pneumocystis carninii pneumoniasta. AIDS: iin ei 30 tunneta parannuskeinoa, ja nykyisiltä hoitomenetelmiltä ' . puuttuu suurelta osin riittävä todistus tehokkuudesta ja • · ... niillä on lukuisia valitettavia sivuvaikutuksia. Taudin • · ·”’ pelko on johtanut taudin kantajien tai sellaisiksi epäil- :* *: tyjen sosiaaliseen ulkopuolelle sulkemiseen tai syrjin- *. 35 tään.
• ♦ · • 4 · » I I » · 6 108459
Retrovirukset on sellaisten ribonukleiinihappo (RNA) -virusten luokka, jotka lisääntyvät käyttäen käänteistä transkriptaasia muodostaen pätkän komplementti-DNA:ta (cDNA), josta muodostuu kaksisäikeinen, proviraali-5 nen DNA. Tämä proviraalinen DNA liittyy sitten satunnaisesti isäntäsolun kromosomi-DNA:hän tehden mahdolliseksi viruksen monistumisen virussanoman myöhemmällä tulkinnalla integroidusta virusperäisestä perintötekijästä.
Useat tunnetuista retroviruksista ovat onkogeenisiä 10 tai kasvaimia aiheuttavia. Itse asiassa ensimmäisten kahden löydetyn ihmisen retroviruksen, jotka on nimetty ihmisen T-soluleukemiaviruksiksi I ja II tai HTLV-I ja -II, havaittiin aiheuttavan harvinaisia leukemioita ihmisissä T-lymfosyyttien infektoitumisen jälkeen. Kolmannen löyde-15 tyn tällaisen ihmisen viruksen, HTLV-III:n, josta nyt käytetään nimitystä HIV, havaittiin aiheuttavan solun kuoleman T-lymfosyyttien infektoitumisen jälkeen, ja sen on tunnistettu olevan AIDS:ia ja ARC:tä aiheuttava tekijä.
HIV:iä ympäröivä proteiini on 160 kDa:n glykopro-20 teiinia. Proteaasi hajottaa tämän proteiinin tuottaen 120 kDa:n ulkoista proteiinia, gpl20, sekä transmembraanista glykoproteiinia, gp41. Gpl20-proteiini sisältää aminohapposekvenssin, joka tunnistaa CD4-antigeenin ihmisen T-aut- • · V.: taja (T4) -soluissa.
: 25 Eräs lähestymistapa, jota tutkitaan, on estää HIV: in sitoutuminen kohteeseensa, ihmisen T4-soluihin.
• · j·.** Näissä T4-soluissa on erityinen alue, CD4-antigeeni, joka • · * vuorovaikuttaa gpl20:n kanssa. Mikäli tämä vuorovaikutus voidaan katkaista, voidaan isäntäsolun infektoituminen » * < 30 estää.
Virusta ympäröivän glykoproteiinin muodostumisen häiritseminen saattaisi estää alkuperäisen virus-isäntäso- « · · • · lu-vuorovaikutuksen tai sitä seuraavan fuusioitumisen, tai se saattaisi estää viruksen monistumisen estämällä oikean
< · I
,, : 35 virusmembraaniin tarvittavan glykoproteiinin muodostumi- ♦ · « · · « * · « · • < · • * * 7 108459 sen. On kuvattu [katso H. Blough et ai., Biochem. Biophys. Res Comn. 141(1), 33 - 38 (1986)], että ei-spesifiset gly-kosylaation estäjät 2-deoksi-D-glukoosi ja β-hydroksinor-valiini hidastavat HIV-glykoproteiinien muodostumista ja 5 estävät solusitkosten muodostumista. Näillä aineilla käsiteltyjen HIV-infektoitujen solujen virusperäinen monistuminen pysähtyy oletettavasti johtuen virusmembraanin muodostumisessa tarvittavan glykoproteiinin puutteesta. Toisessa raportissa [W. McDowell et ai., Biochemistry 24(27).
10 8145-52 (1985)], glykosylaation estäjän 2-deoksi-2-fluori- D-mannoosin havaittiin hidastavan antiviraalista aktiivisuutta influenssainfektoituja soluja vastaan estämällä virusmembraaniproteiinin glykosylaatiota. Tämä raportti tutki myös 2-deoksiglukoosin ja 2-deoksi-2-fluoriglukoosin 15 antiviraalista aktiivisuutta ja havaitsi, että ne molemmat estivät virusperäisen proteiinin glykosylaatiota erilaisilla mekanismeilla. On kuitenkin osoitettu muita tunnettuja glykosylaation estäjiä, joilla ei ole antiviraalista aktiivisuutta. Täten antiviraalinen aktiivisuus viruksia 20 vastaan yleisesti sekä viraalinen aktiivisuus erityisesti, glykosylaation estäjillä on melko mahdotonta ennustaa.
Tällä hetkellä on maailmanlaajuisesti tekeillä tutkimustyötä hoito- ja parannuskeinojen kehittämiseksi HSV- · tyypeille 1 ja 2. Molemmilla HSV-tyypeistä 1 ja 2 on tai- » · 25 pumus infektoida ektodermaalisia kudoksia, jolloin tällai- • · . set virusinfektiot aiheuttavat vaurioita ihossa, suuonka- ·’**: lossa, vaginassa, sidekalvoilla sekä hermojärjestelmässä.
• · · ··· Yleisesti HSV-tyypin 1 (HSV 1) aiheuttama infektio liittyy • · · · suun, kasvojen ja silmien vaurioihin. Infektio HSV-tyypil-30 lä 2 (HSV 2) johtaa yleisesti sukuelinten ja peräaukon vaurioihin. Hoitamatta jätetyt HSV-infektiot johtavat ... usein sokeuteen, vastasyntyneiden kuolemiin, sekä enkefa- • · liittiin. HSV-tyypin 2 infektiot ovat epidemian tasolla
Yhdysvalloissa veneerisen välittymisen ansiosta. Yli noin *.· j 35 20 miljoonaa henkilöä kärsii tässä maassa tästä taudista • · • · · • · * * · 8 108459 uusien tapausten ja uusiintumisten ylittäessä vuosittain puolen miljoonan määrän. HSV-infektioiden aiheuttamat vuosittaiset kustannukset johtavat huomattaviin taloudellisiin tappioihin diagnooseissa ja hoidossa. HSV:n epidemio-5 loginen kontrolli on heikkoa, koska suuri osa väestöstä, jopa 90 %, on alttiina tälle virukselle.
Ihminen toimii luonnollisena isäntänä HSV-tyyppien 1 ja 2 infektioille, jolloin virus tarttuu läheisen henkilökohtaisen kontaktin välityksellä. Alkuperäiset tai en-10 simmäiset infektiot HSV-tyypeillä 1 ja 2 tapahtuvat limakalvon vaurioiden kautta. Terveessä kantajassa virus saattaa eristyä kyynelnesteeseen, sylkeen, vaginaalisiin ja muihin eritteisiin, myös silloin kun ilmeistä tautia ei ole. Limakalvoilta ne kykenevät toisiintumaan ja leviämään 15 alueellisiin imusolmukkeisiin. Toisinaan nämä virukset saattavat infektoida punasoluja muodostavan järjestelmän soluja ja aiheuttaa viremiaa.
Osa HSV-infektioiden hoitamisen vaikeudesta johtuu näiden virusten kyvystä säilyä latentissa tai passiivi-20 sessa muodossa. Primaari-infektion heikentyessä tai lakatessa virus yleensä säilyy latentissa muodossa keskushermoston hermosolmuissa, jotka hermottavat primaari-infektion aluetta. Silmien tai suun infektioissa HSV-tyypillä 1 ·.·.· virus yleensä säilyy trigeminaalisessa hermosolmussa. HSV- • · :,j.: 25 tyypin 2 virus säilyy yleensä sakraalihermosolmukkeessa, /1.: joka palvelee sukuelimiä ja vatsan alaosaa. HSV-viruksen ·1·1: latenssin determinatiivista jaksoa ei tiedetä muutoin kuin • · · .j. että tämän jakson saattavat sekoittaa lämpö, kylmyys, au- « « « · .···, ringonvalo, hormonaaliset ja tunneperäiset häiriöt tai « · · 30 immunosuppressiiviset aineet, mikä tavallisesti johtaa . infektion uusiintumiseen.
HSV-infektioiden hoito on suurelta osin ollut teho- « · · ♦ 1 ·;·’ tonta. On kehitetty lukuisa määrä strategioita viruksen pysäyttämiseksi. Nämä aineet yleisesti estävät jotakin - ] 35 tietyistä viraalisista toiminnoista, kuten (1) adsorptio- « · * · · • · ♦ · · • · 9 108459 ta, (2) kuoriutumista, (3) transkriptiota, (4) proteiini-synteesiä, (5) nukleiinihapon kopioitumista, (6) kypsymistä ja (7) irtoamista.
Useimmat tähän mennessä käytetyistä antiviraalisis-5 ta aineista, joita on käytetty HSV-infektioiden hoitamisessa, ovat olleet yhdisteitä, jotka vaikuttavat viruksen DNA:hän. Näitä yhdisteitä ovat idoksuridiini, sytosiini-arabinosidi, adeniiniarabinosidi ja trifluoritymidiini. Tällaiset aineet vaikuttavat myös vastaaviin isäntätoimin-10 töihin, mikä johtaa ihmisillä yleisiin ongelmiin solumyr-kyllisyyden ja systeemisen käytön osalta. Tällä hetkellä asyklovir on edullinen lääkeaine HSV1- ja HSV2-infektioi-den hoitamiseen johtuen sen voimakkaasta antiviraalisesta tehosta ja olemattomasta myrkyllisyydestä. Huono liukoi-15 suus korkealla annostuksella ja lääkeainetta sietävien virusten ilmaantuminen rajoittavat kuitenkin tämän lääkkeen käyttöä.
Joukolla RNA:ta ja DNA:ta sisältäviä viruksia on kuoret, joihin sisältyy viruskoodattuja glykopeptidejä. 20 HSV ja sytomegalovirus (CMV) ovat kaksi tällä tavoin ympäröityä virusta. Isäntäsolun infektoituminen ympäröidyillä viruksilla perustuu aluksi isäntäsolun pinnan erilaisten reseptoreiden vuorovaikutukseen viruskalvon kuoriglykopro-'.V teiinien kanssa. Seuraavaksi viruksen ja solun kalvot su- :,j,: 25 lautuvat yhteen ja viruksen sisältö vapautuu isäntäsolun sytoplasmaan. Viruksen glykoproteiinia sisältävä kuori ·*·*: näyttelee tärkeää osaa sekä viruksen ja isännän alkuperäi- • · # sessä vuorovaikutuksessa että viruksen ja isäntäsolun kai- • φ · * vojen myöhemmässä yhteensulautumisessa. Viruskuori näyttää • · · 30 olevan peräisin solukalvosta, mutta spesifisyys johtuu viruksen koodaamista glykopeptideistä. Tämän vuoksi estä-jä, joka kykenee häiritsemään virusspesifisten kalvojen muodostumista, saattaa estää infektiota aiheuttavan viruk-sen muodostumisen.
• « • · · • ·« 10 1 08 459 EP-patenttihakemuksessa 0 406 512, julkaistu 9.1.1991, on kuvattu, että hepariinin, sulfatoidun polysakkaridin, puhdistettu muoto sitoutuu vuorovaikutusten kautta virusproteiiniin, joka vastaa solun tunnistamisesta 5 ja tuottaa isäntäsolun infektoitumisen rajoitettua estymistä. Hepariini aiheuttaa kuitenkin joitakin sivuvaikutuksia, nimittäin verenvuotoa ja pidentynyttä verenhyyty-mien muodostumisaikaa samoin kuin verihiutaleiden vähyyttä. Hepariinin käyttö on kontraindikoitua potilailla, jot-10 ka vuotavat aktiivisesti verta, tai joilla on hemofiliaa, purpuraa, trombosytopeniaa, kallonsisäistä verenvuotoa, bakteeriperäistä endokardiittia, aktiivinen tuberkuloosi, kohonnut kapillaariläpäisevyys, ulkusvaurioita ruoansula-tusjärjestelmässä, vakava hypertensio, abortoitumisen uhka 15 tai sisäelinkarsinooma. Hemofilian aiheuttama käytön kontraindikaatio on erityisen huolen aihe, koska monet tällaiset yksilöt ovat nyt HIV-positiivisia.
Jo kauan on tiedetty, että tietyillä synteettisillä, vesiliukoisilla polymeereillä on laaja biologisen ak-20 tiivisuuden kirjo [R.M. Ottenbrite julkaisussa "Biological Activities of Polymers", Amer. Chem. Soc. Symp. Ser. No. 182, s. 205 - 220, toimittajat C.E. Carraher ja C.G. Gebe-lein (1982)]. Divinyylieetterin ja maleiinihappoanhydridin ·.*.* kopolymeerin on osoitettu olevan aktiivinen joukkoa viruk- 25 siä vastaan ja sen käyttöä syövän kemoterapiassa on tut- t t . *.j kittu vuosien ajan [Breslow, D.S. Pure and Applied Chem.
·*·*: 46., 103 (1976)]. Polyakryylillä, polymetakryylillä ja va- • » · ·;· likoimalla muita alifaattisen rungon vesiliukoisia poly- • · · · meerejä on myös osoitettu olevan laaja spektri biologisia * * · 30 aktiivisuuksia [ W. Regelson et ai. Nature 186. 778 . (1969)]. EP-patenttihakemus 0 043 974 kuvaa sulfonoituja polyuretaaneja, joilla ei ole haluttua antiviraalista » * ·;' käyttöä. GB-patentti 781 479 kuvaa sulfonoituj en poly- ureoiden erottamista sentrifugoinnilla, mutta tuetettu ·. ; 35 lukukeskimääräinen moolimassa on 10 000 tai suurempi. Va- • · • · · « * · * · il 1 08459 litettavasti näiden polymeerien äärimmäinen myrkyllisyys on estänyt niiden kliinisen käytön. Myös näillä polymeereillä on korkea moolimassa eivätkä ne kykene läpäisemään munuaismembraanej a.
5 On tehty yrityksiä kiertää näitä toksisuus- ja erittymisongelmia syntetisoimalla matalan moolimassan (1 000 - 10 000) alifaattisia polymeerejä [R.M. Ottenbrite julkaisussa "Biological Activities of Polymers", Amer. Chem. Soc. Symp. Ser. No- 182, s. 205 - 220, toimittajat 10 C.E. Carraher ja C.G. Gebelein (1982)]. On havaittu, että tällaiset polymeerit ovat vähemmän toksisia mutta niiden antiviraalinen aktiivisuus on alentunut paljon. Nämä matalan moolimassan alifaattiset polymeerit voidaan luokitella "satunnaiskierrepolymeereiksi". Tällaisilla polymeereillä 15 on ennalta ennustamaton rakenne johtuen rungon silloittavien ryhmien joustavuudesta. Satunnaiskierrepolymeerien muotoa liuoksessa voidaan yleisesti kuvata pallomaiseksi. Vaikka tällaisten vesiliukoisten polymeerien toimintamekanismi on tuntematon, on eräs ehdotus se, että polymeeri 20 sitoutuu viruskalvoon, esim. viruksessa, joka aiheuttaa enkefelomyokardiittia ionisen vetovoiman kautta, siten muuttaen viruksen kykenemättömäksi infektoimaan isäntäso-luja.
Vielä eräs synteettisen polymeerin lähestymistapa • · M.· 25 on sijoittaa ionisia ryhmiä sellaisen polymeerin runkoon, • · ..1·· jolla on paremmin määritelty geometria. On olemassa lukui- :1·1: siä esimerkkejä ei-ionisista synteettisistä polymeereistä, * · · ♦ ·· joilla on lineaarisempi geometria ei-vesipohjaisessa «·»1 liuoksessa kuin edellä kuvatuilla alifaattisilla polymee- • · · 30 reillä [J. Macromol. Sci-Reviews in Macromol. Chem. Phys. C26(4), 551 (1986)]. Kyseiset tekijät, jotka aiheuttavat • · ... tämän ei-satunnaisen kierrerakenteen, ovat monimutkaisia • t . ·«·' ja huonosti ymmärrettyjä. Yleisesti tällaisilla polymee- reillä on joko erittäin rajoittunut sellaisten kiertyvien . · 35 sidosten lukumäärä, jotka eivät ole yhdensuuntaisia poly- * · · • 1 · · 12 1 08 459 meeriakseliin nähden, tai niissä on vetysidoksia tai dipo-laarisia vuorovaikutuksia, jotka suosivat lineaarisia rakenteita. Näistä polymeereistä käytetään nimitystä sellaiset, joilla on "jäykkä runko". Polyamidi, joka on johdettu 5 tereftaalihaposta ja p-diaminobentseenistä (tunnetaan kaupallisesti nimellä Kevlar™, toimittaja DuPont) on tunnettu esimerkki tällaisista polymeereistä.
Synteettiset, vesiliukoiset, jäykät polymeerit ovat paljon vähemmän yleisiä, mutta tunnetaan joitakin korkean 10 moolimassan esimerkkejä (esim. ks. US-patentit 4 824 916 ja 4 895 660). Tämän polymeeriluokan ei-satunnainen kier-rerakenne johtaa korkeisiin liuoksen viskositeetteihin annetulla moolimassalla ja pitoisuudella.
Nyt on löydetty tiettyjä anionisia oligomeerejä, 15 jotka hidastavat virusten kopioitumista ilman hepariinillä ja tunnetuilla polymeereillä esiintyviä sivuvaikutuksia. Näillä oligomeereillä on järjestynyt anionien etäisyys, niillä on jäykkä runko ja ne ovat vesiliukoisia. Näitä oligomeerejä, polydispersseinä seoksina, on kuvattu EP-20 patenttihakemuksessa 0 467 185, julkaistu 22. tammikuuta 1992. Vaikka näissä hakemuksissa on kuvattu erilaisia anionisia oligomeerejä, olivat kaikki nämä anioniset oli-gomeerit moolimassojen seoksia.
Olisi selvästi toivottavaa löytää sellainen hoito- • · M.· 25 ja parannusmenetelmä AIDS:ille, ARC:lle ja HSV:lle, jolla • · . 1·ί olisi minimaaliset sivuvaikutukset tai ei lainkaan sivu- • · vaikutuksia, ja joka muodostaisi selkeän parannuksen lääk- • 1 · ··· keinä aikaisemmin käytettyihin polymeereihin nähden. Täi- ··«· laisilla oligomeereillä tulisi myös edullisesti olla kapea 30 moolimassa-alue, alhainen toksisuus, ja niiden tulisi olla . helposti tunnistettavissa.
• · ... Liitteenä seuraavissa kuvioissa 1-4 pystysuora • · ···1 akseli on UV-absorbanssi ja vaakasuora akseli on aika mi- • -1 nuutteina.
« · • · • « · • · · « · • « 13 1 08459
Kuvio 1 esittää lähtöaineena olevaa kaavan I mukaista raakaa polydisperssiä sulfonoitua polyureaa, jolla on leveä polydispersiteetti.
Kuvio 2 esittää dispersisyyden vähenemisen sivulla 5 27 määritellyn vaiheen 1 jälkeen, kuvion 1 raa'asta poly- disperssistä sulfonoidusta polyureasta kapean polydisper-siteetin sulfonoiduksi polyureaksi, yhtenä useista jakeista .
Kuvio 3 esittää yhdistelmän jakeista 7-17 kuvion 10 1 raa’an polydisperssin oligomeerin geelisuodatuskromato- grafiästä yhdistelmänä kuvion 2 jakeista.
Kuvio 4 esittää monodisperssiä sulfonoitua poly-ureaoligomeeriä, joka on jaettu kuvion 1 raa'asta polydis- " perssistä oligomeeristä käyttäen käänteisfaasinestekroma-15 tografiaa.
Kuvioissa 5-9 pystysuora akseli on suhteellinen absorbanssi ja vaakasuora akseli on aika minuutteina.
Kuvio 5 esittää erilaisia HPLC-profiileja kuvion 1 polyurealle.
20 Kuvio 6 esittää HPLC-profiilin kuvion 1 mukaiselle kapean polydispersiteetin polyurealle käytettäessä eluoin-tiaineena trietyyliamiiniasetaatin (Et3NHOAc) vesiliuosta.
Kuvio 7 esittää HPLC-profiilin kuvion 1 mukaiselle kapean polydispersiteetin polyurealle käytettäessä eluoin-25 tiaineena tetrabutyyliammoniumfosfaatin [ (n-Bu4N) POJ vesi- • · ·.1·· liuosta.
Kuvio 8 esittää HPLC-prof iilin kuvion 1 mukaisille • · · ·;· monodispersseille polyureajakeille käytettäessä eluointi- ···· aineena tetrabutyyliammoniumfosfaatin [ (n-Bu4N) P04] vesili-30 uosta.
. Kuvio 9 esittää histogrammin IC50-antiviraalisista • ·
... pitoisuuksista erilaisilla oligomeerijakeilla kaavan I
• · ·;' mukaisista polydispersseistä ja monodispersseistä poly- : : ureoista.
• « · » » · » * · • · • « ♦ • · · ·« · 14 1 08459 Tämän keksinnön mukaisesti saadaan kapeasti pölyjä monodisperssejä, vesiliukoisia oligomeerejä, jotka koostuvat 3-15 toistuvasta yksiköstä, jotka ovat yhdistyneet yhdistävillä karbonyyliryhmillä, mainittujen oligo-5 meerien sisältäessä anionisia ryhmiä ja pääasiassa lineaarisen geomietrian, siten että vesipohjaisessa väliaineessa anionisten ryhmien välillä on säännölliset tilat. Tämän keksinnön mukaisesti saatavia oligomeerejä esittää mikä tahansa edellä esitetyistä kaavoista I - IV.
10 Tämän keksinnön mukaiselle analogiamenetelmälle edellä määriteltyjen kapeasti poly- tai monodisperssien anionisten oligomeerien valmistamiseksi on tunnusomaista, että a) rajoitetaan vastaava raaka polydisperssi anio-15 ninen oligomeriseos kapeaksi polydisperssiksi anioniseksi oligomeeriseokseksi geelisuodatuksella, selektiivisellä saostuksella, membraaniläpäisyllä tai käänteisfaasikroma-tografialla, joka tuottaa tuloksena halutun polydispersi-teettisuhteen välillä 1,0 - 1,3; tai 20 b) rajoitetaan vastaava raaka polydisperssi anio- ninen oligomeeriseos kapeaksi polydisperssiksi anioniseksi oligomeeriseokseksi geelisuodatuksella, selektiivisellä saostuksella, membraaniläpäisyllä tai käänteisfaasikroma-V·1 tografialla, joka tuottaa tuloksena halutun polydispersi- 25 teettisuhteen välillä 1,0 - 1,3 ja • · ♦ .2.· eristetään monodisperssi anioninen oligomeeri gee- :3: lielektroforeesilla tai käänteisfaasikromatografiällä; tai •« · ··· c) eristetään monodisperssi anioninen oligomeeri ···· geelielektroforeesilla tai käänteisfaasikromatograf iällä; • · 1 30 ja . 1) valinnaisesti muutetaan menetelmällä a, b tai c • · ... saatu kapea poly- tai monodisperssi anioninen oligomeeri- • « ·;·1 suola halutuksi farmaseuttisesti hyväksyttäväksi suolaksi.
Nämä kapeasti poly- tai monodisperssit oligomeerit ·;·; 35 ovat hyödyllisiä vastustamaan ihmisen immuunikatoviruksen • · • « · • · 1 • 1 · ♦ 2 • · · 3 • ♦ 15 1 08459 aktiivisuutta ja herpes simplex -viruksen vasta-aineina, ja nämä oligomeerit ovat siten käyttökelpoisia AIDS tin, ARC tn ja HSVtn hoidossa sekä vaikuttavina aineina valmisteissa, joita käytetään lääkeaineina AIDStin, ARCtn ja 5 HSVtn hoidossa.
Edut, jotka seuraavat siitä, että näillä oligomee-reillä on kapea moolimassa-alue, ovat suurempi aktiivisuus kuin vastaavilla seoksilla sekä oligomeerien helpompi tunnistettavuus .
10 Tässä patenttijulkaisussa käytetyt termit määritel lään seuraavasti t
Termi "C1_20-alkyyli", joka sisältää "C1.4-alkyylin", käsittää sekä haaroittuneet että suoraketjuiset ryhmät, kuten esimerkiksi metyylin, etyylin, isopropyylin, t-bu-15 tyylin, n-dekyylin, n-dodekyylin ja vastaavat.
Termi "farmaseuttisesti hyväksyttävä kationi" tarkoittaa kationia, joka on farmaseuttiseen käyttöön hyväksyttävä. Ne kationit, jotka eivät ole merkittävästi toksisia halutun vaikutuksen saavuttamiseksi käytetyissä annos-20 tusmäärissä ja joilla ei ole erillistä merkittävää farmakologista aktiivisuutta, sisältyvät termiin "farmakologisesti hyväksyttävä kationi". Kuvaavia tällaisia suoloja ovat alkalimetallien suolat, kuten natriumin ja kaliumin; • 1 ^ « · maa-alkalimetallien, kuten kalsiumin ja magnesiumin; am- • · 25 moniumin; ryhmän IIIA kevytmetallien, alumiini mukaan lu-•#1.j kien; sekä orgaanisten kationien, jotka ovat peräisin pri- maarisista, tertiaarisista ja sekundaarisista amiineista, • · · ··· ammoniumista tai alkyyliammoniumista, erityisesti tertiaa- • · · 4 risista ammoniumsuoloista. Esimerkkejä ovat trialkyyli- 9 30 amiinit, mukaan lukien trietyyliamiini, prokaiini, dibent-syyliamiini, N,N'-dibentsyylietyleenidiamiini, dihydroabi- • · ... etyyliamiini, N- (C^) alkyylipiperidiini, sekä mitkä tahansa • · . muut sopivat amiinit. Natrium- ja kaliumsuolat ovat edul- : 1: lisiä. Termi "farmaseuttisesti hyväksyttävä" tarkoittaa ·;· ; 35 sopivaa annosteltavaksi lämminveriseen eläimeen, erityi- * · · • · · • · · · 16 108 459 sesti ihmiseen, ja siihen sisältyy ei-toksisuus, esim. sopivuus farmaseuttiseen käyttöön ja se ei ole myrkyllistä lämminveriselle eläimelle. Tämän keksinnön mukaisesti saatavien oligomeerien farmaseuttisesti hyväksyttävät ka-5 tionit valmistetaan tavanomaisilla ioninvaihtomenetelmillä tai käsittelemällä happo R1 sopivalla emäksellä. Erityisesti trietyyliammoniumsuolat, jotka valmistetaan osana tätä menetelmää (vaihe 2), muutetaan edullisemmiksi farmaseuttisesti hyväksyttäviksi suoloiksi, kuten natriumsuolaksi. 10 Keksinnön mukaisesti saatavat oligomeerit ovat ka peasti poly- sekä monodisperssejä matalan moolimassan vesiliukoisia polymeerejä. Lisäksi näillä oligomeereillä on järjestyneet anionien väliset tilat. "Järjestyneillä anio-nien välisillä tiloilla" tai "säännöllisillä tiloilla 15 anionisten ryhmien välillä" tarkoitetaan sitä, että anioniset ryhmät (R1) ovat kiinni polymeerin rungossa välein, jotka on määritelty käytetyllä lähtöainereagenssilla ja anionisten ryhmien esiintyminen on kontrolloitu ennustettavalla tavalla. Vaikka tässä ei haluta olla minkään 20 teorian sitomia, uskotaan että nämä oligomeerien anioniset ryhmät ovat se osuus, joka sitoutuu HIV:iin, HSV:hen ja/tai solukalvoon ja siten keskeyttää viruksen kyvyn kopioitua .
Termit "pääasiassa lineaarinen geometria" vesipoh-25 jäisessä väliaineessa viittaavat oligomeerin muotoon li- • · ·.*·· uoksessa. Alalla hyvin tunnettu menetelmä polymeerimole- :**]: kyylien muotoon liuoksessa perustuu seuraavaan kaavaan, ··· josta käytetään nimitystä Mark-Houwinkin yhtälö ["Intro- ·»«» duction to Physical Polymer Science", toim. L.H. Sperling, 30 julk. John Wiley & sons (1985), s. 81 - 83], !..* t1?] = KM“ • · « jossa (7J) on rajaviskositeetti; M on painokeskimääräinen ·. [ 35 moolimassa; K on vakio, joka liittyy ketjun sidosmittaan; • · • · · • · t « « « lv 1 08459 ja a on vakio, jonka määrittelee polymeerin konfiguraatio. Vakio a satunnaiskierrepolymeerille on 0,5 < a < 0,8; ja lineaarisille polymeereille on 0,8 < a < 1,8. Tämä kaava yhdistää liuosviskositeetin " " moolimassaan "M" . Tätä 5 keksintöä varten lineaariset polymeerit määritellään sellaisiksi, joiden "a":n arvot ovat suurempia tai yhtä suuria kuin 0,8. Jäykälle sauvapolymeerille teoreettinen yläraja on 1,8. Tietyllä moolimassalla saavutetaan korkeampi liuosviskositeetti polymeereillä, joilla on lineaarinen 10 muoto suhteessa niihin polymeereihin, jotka esiintyvät satunnaisina kierteinä. Vielä eräs seikka on se, että "a":n arvo on funktio käytetystä liuottimesta. Tietyn vesiliukoisen polymeerin "a" saattaa olla erilainen erilai- -sissa suolapitoisuuksissa. Tätä keksintöä varten suolapi-15 toisuus on asetettu tasoille, jollaisia on läsnä seerumissa (noin 80 g/1 NaCl:a, 4 g/1 KCl:a).
Termit "monodisperssi" ja "polydisperssi" oligomee- ri (sekä vastaavat termit) viittaavat näytteessä olevien oligomeerien jakautumaan. Näytteen polydispersisyys mita- 2 0 taan painokeskimääräisen moolimassan, Mw, suhteena lukukes- kimääräiseen moolimassaan, Mn. (Katso G. Odian, "Principles of Polymerization", 2. painos, s. 20 - 25, John Wiley & -
Sons, 1981.) Tämän keksinnön mukaisia tarkoituksia varten "raa'at polydisperssit" oligomeerinäytteet ovat Mw/Mn-ar- :.V 25 voiltaan ä 1,3 (katso kuvio 1). Tämän keksinnön mukaisia * « ·.1·· tarkoituksia varten oligomeeri on "kapeasti polydisperssi" Γ2: oligomeeri, silloin kun Mw/Mn = 1,0 - 1,3 (katso kuvio 2); ··· edullisesti 1,0 - 1,2; ja edullisemmin 1,0 - 1,15. Kapeas-
MM
ti polydisperssi oligomeeri on valmistettu raa'asta poly- 30 disperssistä oligomeeriseoksesta. Tämän keksinnön mukai- . sessa tarkoituksessa oligomeeri on "monodisperssi" oligo- ... meeri, silloin kun Mw/Mn on 1,0 - 1,1 (katso kuvio 4), mikä • ·” on kapeampi alue kapean polydisperssin alueen sisällä.
: Termi "kapea moolimassajakautuma-alue" viittaa polydisper- • · < • · • »
I I I
1 1 2 • · « • « 108459 18 siteettisuhteen pienenemiseen verrattuna aikaisempaan näytteeseen.
Termi "jäykkä runko" tarkoittaa, että uudelleen esiintyvä yksikkö, josta käytetään myös nimitystä toistuva 5 yksikkö, koostuu pääasiassa ryhmistä, jotka rajoittavat rotaatiota poispäin ketjun akselista. Esimerkiksi p-feny-leeni- ja amidiryhmät (-C(O)-NR-) eivät taivu helposti poispäin ketjun akselista. Rajoitettu määrä taipuvia ryhmiä hyväksytään ketjun akselissa, kuten m-fenyleeni ja 10 urea. Keksinnön mukaisesti saatavilla oligomeereillä on edullisesti tällainen jäykkä runko.
Minkä tahansa halutun n:n jakeen kunkin monodis-perssin jakeen puhtaus on vähintään 75 %, edullisesti noin 85 - noin 100 %. Puhtaus määritellään halutun oligomeerin 15 pinta-alasuhteena suhteessa kaikkien HPLC-analyysissä havaittujen piikkien pinta-alaan.
Tässä käytettynä termi "oligomeeri" käsittää kaikki mahdolliset n:n arvot, esim. 3 - 15. Oligomeerit ovat edullisesti lineaarisia n:n ollessa kokonaisluku väliltä 20 3-15, edullisesti 5-10, edullisimmin 6-9. Moolimassa on luonnollisesti suoraan suhteessa tuloksena olevan oligomeerin n:n arvoon. On olennaista, että näiden oligomee-rien moolimassa on riittävän matala, jotta ne läpäisevät *·'·' munuaisten puhdistavan kalvon, mutta silti ne kykenevät • * \\: 25 estämään HIV-virusta.
·,*·· Tämän keksinnön mukaista tarkoitusta varten tässä kuvattuja oligomeerejä ja niiden fysiologisesti hyväksyt- ··’ täviä suoloja pidetään ekvivalentteina. Fysiologisesti • · « ·.
hyväksyttävät suolat viittaavat sellaisten emästen suoloi-30 hin, jotka muodostavat suolan ainakin yhden ryhmän R1 hap-poryhmän kanssa eivätkä ne aiheuta merkittäviä fysiologi- • · ... siä vaikutuksia annosteltuina siten kuin tässä on kuvattu.
• 4 ·;· Sopivia emäksiä ovat esimerkiksi alkalimetalli- ja maa- '• '1 alkalimetallihydroksidit, -karbonaatit ja -bikarbonaatit, * 35 kuten natriumhydroksidi, kaliumhydroksidi, kalsiumhydrok- 4*4 4*4 • 4 » > t • * f 4 « 19 108459 sidi, kaliumkarbonaatti, natriumbikarbonaatti, magnesium-karbonaatti ja vastaavat, ammoniakki, primaariset, sekundaariset ja tertiaariset amiinit sekä vastaavat. Erityisen edullisia emäksiä ovat alkalimetallihydroksidit, -karbo-5 naatit ja -bikarbonaatit. Fysiologisesti hyväksyttävät suolat voidaan valmistaa tavanomaisilla ioninvaihtomene-telmillä tai käsittelemällä happo R1 sopivalla emäksellä. Esimerkkejä muista suoloista on kuvattu tässä tekstissä.
Keksinnön mukaisesti saatavat farmaseuttiset valio misteet, jotka sisältävät keksinnön mukaisesti saatavaa oligomeeriä sekä farmaseuttiset! hyväksyttävää kantaja-ainetta, ovat kiinteässä tai nestemäisessä muodossa. Nämä valmisteet voivat olla sellaisessa pakkausmuodossa, että erilliset komponentit sekoitetaan sopivalla hetkellä ennen 15 käyttöä. Olivatpa ne esisekoitettuja tai erillisiä, vaativat valmisteet tavallisesti farmaseuttisesti hyväksyttävän kantaja-aineen tai lisäaineen.
Keksinnön mukaisesti saatavat oligomeerit liukenevat veteen ja suolaliuoksiin, erityisesti fysiologisessa 20 pH:ssa, ja ruokasuolaliuoksiin. Täten nämä oligomeerit ovat helposti valmistettavissa sopivaan vesipohjaiseen farmaseuttiseen annostelumuotoon. Myös sen jälkeen kun tämä oligomeerivalmiste on annosteltu, pysyy oligomeeri < « '·’·* liuenneena in vivo.
25 Edulliset merkitykset edellä kuvatuissa kaavoissa I
• · ·,*·· -IV ovat seuraavat: R ja R3 ovat 4-metyylifenyyliryhmiä; ·:* m on l; • · »· n on 3 - 15; • · · ' 3 0 R1 ja R2 3 ovat vetyjä; r6 on fenyyli; ... R7 on bentsoyyli; * · V X1 on 4-metyylifenyyliryhmä; ·« ί(ιιϊ X on -C02- (4-metyylifenyyli) ryhmä; 35 X3 on • · t · j ♦ * · « · * « 2 • » 4 3 % i 108459 20 ’ ^SOjR2 5 tai ^-S03r2 = 3.
r2o3s X on 10 SOoR2 r2°3S\ SO3R2 -0- r2o3s
15 /°Ba2 X
-# · so3r2 r2o3s 20 -(0^- so3r2 , -/0^~sq3r2 r2o3s so3R2 h 0 s - ;;=—’ !: r2o3s ! r2o3s/ • · · jolloin erityisen edullinen on « * • · 21 1 08459 ^so3r2 R203sy/^ 5 Erityisen edullisia ovat kaavan I mukaiset poly- ureat, joissa R ja R3 ovat 4-metyylifenyyliryhmiä; m on l; n on 3 - 15; X on SO3R2 r2°3Sv SO3R2 " 0- ·
B^OjS
S03R* _/
Nvso3r2 r2o3s -(cff so3R2 . —/q^- s03r2^ r2o3s 20 SO3R2 H 0 (ö)-, : 25 0 • < * • ♦ • · • ♦ ♦ _/so3r2 so,r2 λ tai VT7 r2o3s/ » *·**· ja R2 on määritelty kuten edellä. Erityisiä esimerkkejä • · · . tällaisista polyureoista ovat: .···. StDS/P/T = poly[imino(3-sulfo-l,4-fenyleeni)-1,2- 35 eteenidiyyli- (2-sulfo-l,4-fenyleeni) iminokarbonyyli] -,ai- • ♦ « ♦ 22 1 08 459 fa-{[(4-metyylifenyyli)aminokarbonyyli}-omega-[(4-metyyli-fenyyli)amino-, ja sitä esittää edellä oleva kaava I, silloin kun R ja R3 ovat 4-metyylifenyylejä, R2 on vety, X on
SO3R2 /-V
PDS/P/T = poly[imino(2,5-disulfo-l,4-fenyleeni)imi-nokarbonyyli]-,alfa-{[(4-metyylifenyyli)amino]karbonyyli}-10 omega-[(4-metyylifenyyli)amino]-, ja sitä esittää edellä oleva kaava I, silloin kun R ja R3 ovat 4-metyylifenyylejä, R2 on vety, X on so3h2 r2o3s BPDS/P/T = poly{imino[2,2'-disulfo(1,1'-bifenyyli)-20 4,4'-diyyli]iminokarbonyyli}-,alfa-{[(4-metyylifenyyli)a- mino]karbonyyli}-omega-[(4-metyylifenyyli)amino]-, ja sitä esittää edellä oleva kaava I, silloin kun R on 4-metyylifenyyli, R2 on vety, X on :¾ 25 ;°312 Ö -&Ψ
··· R^ChS
• · · 1 J • · · • · · 30 ja erityisesti silloin kun n on 5, 6, 7, 8, 9 tai 10.
Erityisen edullisia ovat kaavan II mukaiset poly- '·2· karbonaatit, joissa X1 on 4-metyylifenyyli; X2 on -C02- (4- • · · metyyli f enyyli) ; n on 3 - 15; ja X on • · · * · • · · • > 1 » · « · · • · · 2 • · 1 23 108459 S03»2 R2o3S 2 -0- .0· .· r2°3s __( SO^R2 - R203S \o3R2 -<g> S03R2 , s03r2 10 R203S/^ so3r2 H 0 .
15 r2o3s
S03r2 SOoR2 · J-V
20 o / X / o- -/
r203S tai ' ' R 03S
Erityisiä esimerkkejä tällaisista polykarbonaateista ovat: HBDS/P/C = poly[oksi(2,5-disulfo-l,4-fenyleeni)ok-sikarbonyyli] -alfa- [ (4-metyylifenoksi) karbonyyli] -omega-; 25 (4-metyylifenoksi) - ja sitä esittää edellä oleva kaava II, ·. j silloin kun X1 on 4-metyylifenyyli, R2 on vety, X on ;:·:·· _/°3R2 ! 30 ~^-V~ > *2 °n -C-0—Cli3'
R20oS
*ί**ί J
• · · ja n on kokonaisluku väliltä 3-15.
,···. HBPDS/P/C = poly{oksi[2,2'-disulfo(1,11)-bifenyy- 35 li) -4,4' -diyyli] oksikarbonyyli} -alfa- [ (4-metyylifenok- • · « · * « « » • ♦ * 108459 24 si)karbonyyli]-omega-(4-metyylifenoksi) - ja sitä esittää edellä oleva kaava II, silloin kun X1 on 4-metyylifenyyli, R2 on vety, X on ’ *2 on -"‘-*-<Ö^ch3 r2o3s 10 ja n on kokonaisluku väliltä 3-15.
Erityisen edullisia ovat kaavan III mukaiset polyesterit, joissa R4 ja R5 ovat vetyjä; n on 3 - 15; ja X3 on -©--O; , so3r2 -(O/ tai -# S03r2 ; ja.
R203S
X on '•V „ SOjR2 r2°3S\ SOjR2 SO3R2 r -0- :· ·/ R203S SO3R2 • · · ^ • · · · • · · • · · · 30 ·:··: -(c^ -^(O^s03r2 , -/g^-SOjR2 _ ’·[ R203S r2o3s * · 35 • * ♦ * < » « « · · » · • « ♦ f · ♦ • · 25 . 1 08459
SO3R2 H O
-<ofeM'c-(δ)- , r2o3s/ 5 S03R2 r203/ tai \2/ „2033/ ’ 10 Erityisiä esimerkkejä tällaisista polyestereistä ovat: HBPDS/TPC = poly{oksi[2,2'-disulfo(1,1'-bifenyyli)-4,4'-diyyli]oksikarbonyyli-1,4-fenyleenikarbonyyli}- ja sitä esittää edellä oleva kaava III, silloin kun R4 ja R5 ovat vetyjä, X3 on p-fenyleeni, X on 15 ? ?03"2 -wf)-
20 R203S
ja n on kokonaisluku väliltä 3-15.
HBDS/TPC = poly[oksi(2,5-disulfo-l,4-fenyleeni)ok-.Y; sikarbonyyli-1,4-fenyleenikarbonyyli]- ja sitä esittää * 25 edellä oleva kaava III, silloin kun R4 ja R5 ovat vetyjä, ·. : X3 on p-fenyleeni, X on /o3«2 Yö/-
R20oS
• · · • ja n on kokonaisluku väliltä 3-15.
«t» -J
• Il « · t · 26 1 08 459
Erityisen edullisia ovat kaavan IV mukaiset polyamidit, joissa R6 on fenyyli; R7 on metyylibentsoyyli; n on 3 - 15; ja X3 on 5 ’ so3r2 10 H^-S03r2 ; r2o3s ja X on 15 _/ S°3r2 h2o3s ^so3r2 20 S°3rZ R2°3\ /03r2 R203S _/ is ” · • · · :*Y S03R2 H 0 Φ 3o —®"· ..... R2°3s ^S03R2 S03b2 ,-.
35 _/o)—^ ’
: λ Ipöis' ^/ . r2°3S
• · 27 1 08459
Erityisiä esimerkkejä tällaisista polyamideista ovat: BPDS/TPC/MBC = poly{imino[2,2'-disulfo(1,1'-bife-nyyli) -4,4' -diyyli] iminokarbonyyli-1,4-fenyleenikarbonyy-li}-alfa-{[(4-metyylifenyyli)amino]karbonyyli}-omega-[(4-5 metyylifenyyli)amino]- ja sitä esittää edellä oleva kaava IV, silloin kun R6 on R-C(O)-NH-X-NH-, R on 4-metyylifenyyli, R2 on vety, R7 on 4-metyylibentsoyyli, X3 on p-fenylee-ni, X on SO3R2 r2o3s 15 ja n on kokonaisluku väliltä 3-15.
Tämän keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan sellaisia kapeasti poly- tai monodisperssejä anionisia ol-gomeerejä, joilla on kapea moolimassa-alue.
Tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä kapeasti 20 poly- tai monodisperssien anionisten oligomeerien valmistamiseksi voidaan eri vaiheet suorittaa seuraavalla tavalla.
Vaihe 1 - raa'an polydisperssin anionisen oligomee-riseoksen rajoittaminen kapeaksi polydisperssiksi anioni-: 25 seksi oligomeeriseokseksi - voidaan suorittaa geelisuoda- tuksella, selektiivisellä saostuksella, membraanipermeaa-·1·1· tiolla tai käänteisfaasikromatografiällä; ja/tai • 4 ·
Vaihe 2 - monodisperssin anionisen oligomeerin ··«1 erottaminen - voidaan suorittaa geelielektroforeesilla tai • · · 30 käänteisfaasikromatografiällä. Kunkin halutun n-fraktion monodisperssinen puhtaus on vähintään 75 %, edullisesti noin 85 - noin 100 %; ja • · ··’ Vaihe 3 - kapean poly- tai monodisperssin oligomee- risuolan vaiheesta 1 tai 2 muuttaminen valinnaisesti halu-.·] 35 tuksi farmaseuttisesti hyväksyttäväksi suolaksi - voidaan I t · • · · · · • · 1 28 1 08459 suorittaa joko ioninvaihdolla, erityisesti silloin kun on muodostunut tetrabutyyliammoniumsuola, tai lisäämällä heikon, haihtuvan hapon suolaa.
Tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettävät 5 menettelytavat ovat alalla tavallisia ja tunnettuja. Koska nämä tekniikat ovat tunnettuja, voidaan joitakin esimerkkejä näiden menetelmien kuvauksesta löytää seuraavasti:
Geelisuodatus - "Protein Purification", toim. Charles R. Cantor, Springer-Verlag, 1987, Robert K. Scopesin 10 luvussa "Separation in Solution", s. 186 - 198.
Selektiivinen saostus - "Polymer Fractionation", toim. Manfred J.R. Cantow, Academic Press, 1967, Akira Koteran luvussa "Fractional Precipitation", s. 43 - 65.
Membraanipermeaatio - "Polymer Fractionation", 15 toim. Manfred J.R. Cantow, Academic Press, 1967, s. 462.
Käänteisfaasikromatografia - J. Chrom. Library, 4IA, "High-Performance Liquid Chromatography of Biopolymers and Biooligomers11, toim. 0. Mikes, Elsevier, 1988, s. A127 - A208, A303 - A399.
20 Geelielektroforeesi - "Protein Purification", toim.
Charles R. Cantor, Springer-Verlag, 1987, Robert K. Scopesin luvussa "Separation in Solution", s. 199-215.
Ioninvaihto - "Dowex::Ion Exchange", The Dow Chemi-cal Company, The Lakeside Press, 1958, s. 39-66. ί : 25 Heikon, haihtuvan hapon suolan lisääminen - liuok- .*·.· sessa haihtuvien amiinien ammoniumsuoloina olevat oligo- ·*·*. meerit voidaan muuttaa edullisemmiksi farmaseuttisesti hyväksyttäviksi suoloiksi, kuten natrium- ja kaliumsuo-loiksi, käsittelemällä liuos heikon haihtuvan hapon aika- « · · 30 limetallisuolalla. Konsentroitaessa liuos haihduttamalla , tai lyofilisoimalla amiini ja heikko happo poistuvat ja * ' oligomeerit erottuvat alkalimetallisuoloinaan. Sopivia • · esimerkkejä ammoniumsuoloista, joita voidaan muuttaa tässä vaiheessa, ovat ammoniakin, monoetyyliamiinin, trietyyli- • * · 35 amiinin, trimetyyliamiinin tai dimetyyliamiinin suolat • · • · · • · · « · · • « 23 1-08459 (tästedes "ammoniumsuolat"). Esimerkkejä alkalimetallisuo-loista ovat natrium- tai kaliumhydroksidi, bikarbonaatti, asetaatti, formaatti tai propionaatti.
Raakojen polydisperssien anionisten oligomeeriläh-5 töaineiden valmistaminen
Raa'at polydisperssit anioniset oligomeerit, joita käytetään lähtöaineina tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä kapeasti poly- ja monodisperssien anionisten oligo-meerien valmistamiseksi, valmistetaan menetelmällä, joka 10 on kuvattu EP-patenttihakemuksessa 0 467 185, julkaistu 22. tammikuuta 1992. Menetelmä näiden polydisperssien oli-gomeerien valmistamiseksi käyttää muunnelmaa Kershnerin menettelytavasta (US-patentti 4 895 660, kuvattu tarkemmin jäljempänä) korvaamalla osa toisesta difunktionaalisesta 15 monomeeristä monofunktionaalisella päättävällä aineella ja suorittamalla reaktio ilman pinta-aktiivista ainetta. Lu-kukeskimääräistä moolimassaa (Mn) säätelee reagenssien stö-kiometria.
Polydisperssit anioniset oligomeerit valmistetaan 20 jäljempänä kuvatuilla erilaisilla reaktioilla.
Polydisperssit polyureat ja polyamidit (edellä olevien kaavojen I ja III mukaiset)
Edullinen menetelmä edellä olevien kaavojen I ja * ♦ III mukaisia polydisperssejä polyureoita ja polyamideja ·,·/ 25 varten on kuvattu alalla (Kershnerin US-patentti julkaisu 4 824 916) ja sitä selitetään lisää seuraavassa. Eri rea-♦*·*: gensseja ja olosuhteita on myös kuvattu.
• j. Diamiinit: Näihin sisältyy laaja valikoima aromaat- • · · · tisia diamiineja. Mahdollisten substituenttien alue on • · « 30 samalla tavoin laaja, ja siihen kuuluvat hydroksyyli, al-. kenyyli, alemmat alkyyliryhmät, karboksylaatti, sulfonaat- ti ja halogeenit. Nämä substituentit eivät välttämättä ole a · ·;*' anionisia neutraalissa pH:ssa vedessä.
Difunktionaaliset elektrofiilit: Fosgeeni (karbo- ♦ · · 35 nyylidikloridi) , karbonyylidibromidi, C13C0C0C1, karbonyy- • · * % * I · « » · 30 1 08459 lidi-imidatsoli, Cl3C0C02CCl3, aromaattisten kaksiemäksisten happojen, kuten tereftaali-, isoftaali- ja 2,6-naftaleeni-dihappojen dihappohalogenidit.
Hapon vastaanottajat: Useita emäksiä on käytetty, 5 kuten natriumkarbonaattia, natriumhydroksidia ja tributyy-liamiinia.
Sekalaiset lisäaineet: Useita erilaisia pinta-ak-tiivisia aineita voidaan lisätä. Sopivat pinta-aktiiviset aineet voivat olla ionittomia, kuten sorbitaanimonolau-10 raatti, sorbitaanimonostearaatti, etyleeniglykolidistea- raatti, polyetyleenioksi/polypropeeni-oksipolymeeri. Tällaiset pinta-aktiiviset aineet voivat olla vaikeita poistaa tuotteesta, ja sen vuoksi pinta-aktiivisten aineiden käyttö ei ole edullista.
15 Liuottimet: Yksiliuotinmenetelmissä käytetään po laarisia aproottisia liuottimia, kuten N,N-dimetyyliaset-amidia ja N,N-dimetyyliformamidia. Soveltuvia ovat myös yhdistelmät vedestä ja toisesta liuottimesta, kuten to-lueenista, hiilitetrakloridista, bentseenistä, asetonista, 20 etyleenidikloridista ja vastaavista. Tyypilliset orgaa nisten liuotinten suhteet vesipohjaisiin ovat noin 0,5 -noin 2.
Alalla kuvatuissa menetelmissä dihappohalogenidi lisätään muiden lähtöaineiden sekoitettuun liuokseen tai » ::: 25 suspensioon. Joissakin tapauksissa emäs lisätään dihappo- halogenidin lisäyksen aikana. Lämpötila pidetään välillä ·*·*: 0-50 °C, edullisesti 20 - 30 °C. Reagenssien suhdetta • * * (diamiinin moolisuhde dihappohalogenidiin) noin 0,9 - noin « · · · 1,2 voidaan käyttää, olennaisesti ekvimolaaristen määrien 30 ollessa edullisia.
. Reaktioseosta sekoitetaan riittävällä nopeudella, jotta saavutetaan reagenssien sekoittuminen keskenään.
.··' Reaktionopeus riippuu osittain faasien välisestä pinta- alasta, ja sen vuoksi voimakas sekoitus on edullista. Tä- ..... 35 hän tarkoitukseen voidaan käyttää kaupallisesti saatavissa olevaa sekoittajaa.
* · · 3i 1 08459
Polydisperssien polyureoiden valmistamisessa käytetty menetelmä on muunnelma edellä kuvatusta menetelmästä .
Diamiinit: Tämän keksinnön mukaiset diamiinit ovat 5 pääasiassa aromaattisia, ja niiden kaavat on kuvattu edellisissä kappaleissa. Tällaiset diamiinit on substituoitu ainakin yhdellä ryhmällä, joka on varautunut neutraalissa pH:ssa, edullisesti sulfonaatilla. Monovalenttiset ali-faattiset substituentit ovat mahdollisia. Pientä sarjaa 10 alifaattisia sitovia ryhmiä, jotka sitovat aromaattiset radikaalit yhteen, voidaan käyttää, kuten trans-substi-tuoitua etyleeniä ja asetyleeniä. Edullisia diamiineja ovat ne, joissa hiili-typpisidokset on pakotettu yhden- * suuntaisiksi, kuten 2,5-diamino-l,4-bentseenidisulfonihap-15 po (PDS), 4,41-diamino(1,1'-bifenyyli)-2,2'-disulfonihappo (BPDS), trans-2,2'-(1,2-eteenidiyyli)bis(5-aminobentseeni-sulfonihappo) (StDS) ja 2,5-diaminobentseenisulfonihappo.
Difunktionaaliset elektrofiilit: Polyureoiden valmistuksessa voidaan käyttää fosgeenia (karbonyylidiklori-20 dia) ja karbonyylidibromidia, sekä muita urean esimuotoja, kuten karbonyylidi-imidat soi ia, heksaklooriasetonia, Cl3CO-C02CC13:a, CCl3COCl:a ja Cl3COCOCl:a.
Hapon vastaanottajat: Valikoimaa epäorgaanisista ' emäksistä voidaan käyttää, kuten alkalimetalli- tai diva- 25 lenttisten metallien hydroksideja, karbonaatteja, bikarbo- .‘.j naatteja ja fosfaatteja. Sellaiset hapon vastaanottajat, ·*·*: joilla on puskurointikapasiteettia, ovat edullisia silloin • · · kun kaikki emäs lisätään ennen difunktionaalisen elektro-fiilin lisäämistä. Orgaanisia emäksiä, kuten trialkyyli- • ♦ · 30 amiineja, voidaan käyttää, mutta ne eivät ole edullisia.
. Monofunktionaalinen pääteryhmän muodostava aine:
Valikoimaa tällaisia moolimassaa rajoittavia aineita voi- • · ··’ daan käyttää. Tällaiset aineet voivat olla alifaattisia tai aromaattisia yhdisteitä, jotka reagoivat diamiinien -·; 35 tai difunktionaalisten elektrofiilien kanssa. Esimerkkejä I 1 · • · « •. ' · • ·
• I I
t « 32 1 08459 sopivista monofunktionaalisista aineista ovat amiinit, kuten aniliini, metyylianiliini, metyyliamiini, etyyli-amiini, butyyliamiini, dietyyliamiini, ammoniakki, N-me-tyylianiliini, fenoli ja kresoli. Esimerkkejä monofunktio-5 naalisista amiinireaktiivisista aineista ovat bentsoyyli-kloridi, metyylibentsoyylikloridi, asetyylikloridi ja fe-nyylikloroformaatti. Nämä pääteryhmän muodostavat aineet voivat myös sisältää varautuneita substituentteja, esimerkiksi kalium-2-sulfofenoli tai kalium-2-sulfoaniliini.
10 Sekalaiset lisäaineet: Pinta-aktiivisten aineiden lisääminen ei ole tarpeellista tai edullista, ja se saattaa vaikeuttaa erotusprosessia.
Liuottimet: Yksi liuotin, vesi, on edullinen silloin kun difunktionaalinen elektrofiili on nestemäinen 15 reaktion lämpötilassa. Esimerkki tällaisesta difunktionaa-lisesta elektrofiilista on fosgeeni. Käytettäessä kiinteitä, veteen liukenemattomia reagensseja, on pieni määrä veteen liukenematonta apuliuotinta toivottava. Esimerkkejä tällaisista veteen liukenemattomista apuliuottimista ovat 20 kloroformi, hiilitetrakloridi, tolueeni ja metyylikloridi. Tyypilliset orgaanisten liuotinten suhteet vesipohjaisiin ovat välillä 0-1, välin 0 - 0,1 ollessa edullinen.
Menetelmä suoritetaan lämpötiloissa, jotka mahdol-listavat reaktion etenemisen, tyypillisesti välillä noin :.i.' 25 0 - 100 °C. Edulliset lämpötilat ovat 0-25 °C. Käytet- • · • *·ί täessä matalalla kiehuvia lähtöaineita, esimerkiksi fos- ·*·*: geeniä (kp. 6 °C) , on hyödyllistä toimia lämpötiloissa, • · · ··· jotka ovat kiehumispisteessä tai sen alapuolella. Paine ei • · · · ole tärkeä, ja tyypillisesti käytetään ympäristön painet-30 ta. Reaktion pH on pidettävä huolellisesti yllä optimipro- . sessin saavuttamiseksi. Matalassa pH:ssa (< 6) reaktio on • · ... erittäin hidas, kun taas korkeassa pH:ssa (> 10) difunk- • · ·;·' tionaalinen elektrofiili on epästabiili hydroksidin tai muun emäksen hyökkäystä vastaan. Myös polyurean hajoamista • · • ·
( I I
• f * • · 4 * * f • · · • « «> 33 1 O B 4 59 saattaa tapahtua korkeassa pH:ssa. pH pidetään edullisesti välillä 7-9.
Silloin kun pääteryhmiä muodostavaa ainetta ei käytetä, voidaan moolimassan hallinta saavuttaa reagenssien 5 stökiometrian huolellisella säätämisellä. Joko diamiinia tai difunktionaalista elektrofiilia voidaan käyttää ylimääränä, esimerkiksi 1 - 100 %:n molaarisena ylimääränä. Tämän stökiometrian on otettava huomioon se mahdollinen difunktionaalisen elektrofiilin määrä, joka tuhoutuu hyd-10 rolyysissä ennen reaktiota diamiinin kanssa. Esimerkiksi käytettäessä fosgeenia korkeassa pH:ssa tarvitaan suuri ylimäärä kompensoimaan sitä tuhoava nopea reaktio hydroksidin kanssa. Koska tämän sivureaktion määrä on vaikea hallita, käytetään monofunktionaalista pääteryhmiä muodos-15 tavaa ainetta edullisesti moolimassan säätämiseen. Vaikka mainittua tekniikkaa voidaan käyttää lukukeskimääräisen moolimassan säätämiseen, ovat tuotteet seoksia polymeereistä, joilla on useita moolimassoja, joille on tunnusomaista jakautuma.
20 Reagenssien lisäysjärjestys ei ole kriittinen.
Edullinen järjestys on kuitenkin lisätä difunktionaalinen elektrofiili ensin. Kun käytetään hapon vastaanottajia, jotka eivät ole puskureita, kuten hydroksidia, on edulli- ' •.V sinta lisätä osa alussa halutun pH:n saavuttamiseksi, ja 25 sitten lisätä loput samanaikaisesti difunktionaalisen . elektrofiilin kanssa. Lopuksi on edullista suorittaa nämä ·*·': polymeroinnit korkeissa pitoisuuksissa. Tämä alentaa tuot- φ * · •i. teen erottamiseksi poistettavan liuottimen määrää. Tie- « · · · tyissä tapauksissa tuote myös saostuu pois liuoksesta lä- • · · 30 hellä reaktion loppua, ja se voidaan erottaa yksinkertaisesti dekantoimalla liuotin. Suurin osa epäorgaanisesta suolasta, joka on tuloksena hapon vastaanottajan reaktios- • · *··* ta, poistuu tässä menetelmässä. Pitoisuus ei ole kriitti- :***: nen tekijä, ja se voi olla välillä 0,5 - 50 paino-% il- • · I « · • · · • · 34 1 0 8 4 5 9 maistuna diamiinin painon suhteena liuottimen painoon. Edullinen alue on 1 - 10 paino-%.
Raaka polydisperssi tuote voidaan erottaa saosta-malla reaktioliuos liuottimella, joka on veteen liukeneva 5 mutta huono liuotin tuotteelle. Esimerkkejä tällaisista liuottimista ovat asetoni, metanoli, etanoli ja isopropa-noli.
Polykarbonaatit ja polyesterit (edellä olevien kaavojen II ja IV mukaiset) 10 Käytettiin edellä kuvattua menetelmää polyureoille ja polyamideille seuraavin poikkeuksin: difenoleita käytettiin diamiinien sijasta: sopivia aromaattisia difenoleita, jotka sisältävät ainakin yhden substituentin, joka on anioninen pH:ssa 7. Näillä difenoleilla on identtinen 15 rakenne diamiineihin nähden, paitsi että amiinit on korvattu hydroksyyliryhmillä. On mahdollista esikäsitellä diolit yhdellä tai kahdella moolilla emästä muodostaen mono-tai difenoksideja1 Joitakin erityisiä esimerkkejä ovat dikalium-4,4'-dihydroksi(1,1'-bifenyyli)-2,2'-disulfonaat-20 ti (HBPDS) ja dikalium-2,5-dihydroksi-1,4-bentseenidisul-fonaatti (HBDS).
Prosessiolosuhteet ovat paljon kriittisemmät johtuen tuotteiden epästabiilisuudesta vesipohjaisissa liuok-\V sissa. Erityisen tärkeää on pH:n hallinta. pH:n tasoilla ’.i.: 25 alle 7 polymeroitumisnopeus on erittäin hidas, kun taas • · ..‘•j korkeassa pH:ssa (> 9) tapahtuu polymeerin karbonaatti- ·***: tai esteriryhmissä hydrolyysi. Edullinen pH-alue on 7 - 8, « · · ··· ja on toivottavaa käyttää automaattista pH:n säätäjää sen • · · · ylläpitämiseksi. Käyttökelpoinen lämpötila-alue, jolla 30 polymerointi voidaan suorittaa, on kapeampi, 0 - 40 °C, ja . edullisesti välillä 0-25 °C.
• · ... Sen jälkeen kun dihappokloridin lisääminen on lop- « · •y1 punut, on toivottavaa odottaa jonkin aikaa, tyypillisesti :***: 15 - 120 minuuttia, jotta varmistutaan siitä, että lähtö- ·,<·1 35 aineiden konversio on täydellinen. Lisää emästä voidaan • · « · · * · · 1 « 4 · 35 1 08459 lisätä tämän jakson aikana, mutta pH:n ei koskaan anneta kohota edellä kuvattujen rajojen yläpuolelle. Raaka poly-disperssi tuote erotetaan kuten edellä kuvattiin.
Käyttömenetelxnät 5 Näitä kapeasti poly- ja monodisperssejä anionisia oligomeerejä voidaan käyttää estämään samantumaisuuden muodostumista soluissa, jotka ovat infektoituneet HIV-I-viruksella tai muilla sen sukuisilla viruksilla. Anti-HIV-anionisia oligomeerejä voidaan käyttää AIDS:in ja ARC:n 10 sekä muiden retrovirus HIV-I:n tai muiden sen sukuisten virusten aiheuttamien tautien hoitamiseen. Keksinnön mukaisesti saatavia poly- tai monodisperssejä anionisia oligomeerejä voidaan käyttää seoksena, jossa polydispersi-teettisuhde ei ole suurempi kuin 1,3, tai monodisperssinä 15 oligomeerinä, kuten valituilla n:n arvoilla kaavoissa I -IV, tai useamman kuin yhden kaavan yhdistelmänä, esim. kaavan I ja kaavan II mukaisista yhdisteistä, tai seoksina muiden tunnettujen aineiden kanssa, joilla on nykyisin antiviruskäyttöä, kuten 3'-atsido-3'-deoksitymidiinin 20 (AZT).
HIV:iä vastustavien kapeiden poly- ja monodispers-sien anionisten oligomeerien määrä, joka tarvitaan estämään samantumaisuuden muodostuminen HIV-infektoituneissa V.: soluissa, voi olla mikä tahansa tehokas määrä. Kokeelli- 25 sesti on määritetty, että anti-HIV-anioniset oligomeerit, joita käytettiin pitoisuudessa 10 pig/ml vesipohjaista ·’·*: koostumusta, johtivat täydelliseen samantumaisuuden muo- Φ · · dostumisen estoon sekä vähensivät p24-antigeenin läsnä-oloa. AIDS: in, ARC:n tai muiden HIV-infektion aiheuttamien • · · 30 tautien hoitamiseksi annosteltavat anti-HIV-anionisten oligomeerien määrät voivat vaihdella laajalla alueella riippuen kyseessä olevasta käytetystä annosteluyksiköstä, * · ·"’ hoitojaksosta, hoidettavan potilaan iästä ja sukupuolesta, hoidettavan häiriön luonteesta ja etenemisvaiheesta, sekä ..? 35 muista lääketiedettä harjoittavien hyvin tuntemista teki- « · « · * * 4 · « I < · < * • < · • «* t * 36 1 08459 joista. Lisäksi anti-HIV-anionisia oligomeerejä voidaan käyttää yhdessä muiden aineiden kanssa, joiden tiedetään olevan käyttökelpoisia retrovirusperäisten tautien hoidossa sekä sellaisten aineiden kanssa, joiden tiedetään ole-5 van hyödyllisiä hoidettaessa oireita ja komplikaatioita, jotka liittyvät retrovirusten aiheuttamiin sairauksiin ja tiloihin.
Annosteltava, HIVriä vastustamaan tehokas määrä keksinnön mukaisesti saatavia, HIVriä vastustavia kapeita 10 poly- tai monodisperssejä anionisia oligomeerejä on yleisesti alueella noin 0,1 - 500 mg/kg potilaan ruumiinpainoa, ja se voidaan annostella kerran tai useampia kertoja päivässä. HIVriä vastustavat anioniset oligomeerit voidaan annostella farmaseuttisen kantajan kanssa käyttäen tavan-15 omaisia annosteluyksikkömuotoja joko suun kautta tai ruoansulatuskanavan ulkopuoleisesti.
Keksinnön mukaisesti saatavien poly- tai monodis-perssien oligomeerien kyky toimia antivirusaineina voidaan osoittaa niiden kyvyllä estää HSV-viruksen kasvua ja kopi-20 oitumista. Tässä käytettynä termi "menetelmä herpesvi-rusinfektion hoitamiseksi" viittaa potilaaseen, joka on infektoitunut herpesviruksella, joko tyypillä 1 tai tyypillä 2, ja mainittuun potilaaseen annostellaan viruksen • « kannalta tehokas määrä jonkin kaavoista I - IV mukaista 25 kapeaa poly- tai monodisperssiä yhdistettä. Lisäksi edel- .t1.J lytetään myös, että termi "virusinfektio" viittaa mihin :1·1: tahansa tilaan tai olosuhteisiin, joille on tunnusomaista • · · ··· se, että virus on läsnä mainitun potilaan soluissa tai ke- ««»· hossa.
« · · 30 Keksinnön mukaisesti saatavien oligomeerien antivi- . rusaktiivisuus voidaan määrittää täplien vähenemiskokeel- • · la, jonka aikaisemmin ovat kuvanneet Tyms et ai., J. Anti- • 9 ·1·1 microbial Chemotherapy, 8, 65 - 72 (1981) . Lyhyesti esi- tettynä ihmisen sikiön sidekudosemosoluja (MRC5) viljel- • v « 35 tiin 24-kuppaisissa kudosviljelyvadeissa Eaglen minimi- · • ♦ · • « · tlk 1 « • » « • · · t 1 37 1 08 459 olennaisväliaineessa (MEM), johon oli lisätty 10 % vasikan sikiön seerumia. Kun solujen monokerrokset olivat puoliksi yhtyneet, niihin istutettiin 30 - 50 täpliä muodostavaa yksikköä HSV2-suodosta HG52 tai HSVl-suodosta 17i [Davison 5 & Wilkie, J. General Virology, 55, 315 - 331 (1981)] . Yh den tunnin adsorptiojakson jälkeen huoneenlämpötilassa infektoitujen monokerrosten päälle laskettiin MEM:iä, joka sisälsi 2 % vasikan sikiön seerumia, 0,5 % matalassa lämpötilassa geeliytyvää agaroosia sekä antiviraalista yhdis-10 tettä eri pitoisuuksina. 3 päivän inkuboinnin jälkeen solut kiinnitettiin 10 %:lla formaliinia suolavedessä ja sen jälkeen ne värjättiin 0,3-%:isella metyleenisinisellä. Piirrettiin annosvastekäyrät läsnä olevien täplien keskiarvosta yhdisteen pitoisuuden logaritmin funktiona. 15 50-%:isesti tehokas annos (EDS0) laskettiin lineaariregres-sioanalyysin jälkeen.
Keksinnön mukaisesti saatavien poly- tai monodis-perssien anionisten oligomeerien käyttäminen ihmisten HSV-infektioiden hoitamiseen on erittäin tärkeää. Termi "her-20 pesvirusinfektio" tarkoittaa infektioita, jotka aiheuttaa herpestyypin 1 virus tai herpestyypin 2 virus. Tässä käytetyllä termillä "potilas" tarkoitetaan sellaisia nisäkkäitä kuin korkeampia eläimiä, mukaan lukien ihmiset, lam- « « \V paat, hevoset, karjan, siat, koirat, kissat, rotat ja hii- 25 ret.
Kaavojen I - VI mukaisen kapeasti poly- tai mono- ·*·*: disperssin anionisen oligomeerin annosteltava määrä saat- « · * taa vaihdella laajasti käytettävän kyseisen annostelumuo- • · · · ,···, don, hoitojakson, hoidettavan potilaan iän ja sukupuolen, » » · 30 hoidettavan häiriön luonteen ja laajuuden, sekä valitun kyseessä olevan anionisen oligomeerin mukaan. Lisäksi tätä \t’ anionista oligomeeriä voidaan käyttää muiden sellaisten • · ·'*’ aineiden yhteydessä, joiden tiedetään olevan hyödyllisiä HSV- ja CMV-infektioiden hoidossa sekä sellaisten aineiden • . > ’ 35 kanssa, joiden tiedetään olevan hyödyllisiä hoidettaessa « * " * « * • · « • · 38 1 08459 oireita ja komplikaatioita, jotka liittyvät viruksen aiheuttamiin sairauksiin ja tiloihin. Herpesvirusta vastustamaan tehokas ja sytomegalovirusta vastustamaan tehokas kaavan I mukaisen anionisen oligomeerin annosteltava määrä 5 on yleisesti alueella noin 15 - 500 mg/kg. Yksikköannos voi sisältää 25 - 500 mg anionista oligomeeriä ja se voidaan ottaa kerran tai useampia kertoja päivässä. Anioninen oligomeeri voidaan annostella farmaseuttisen kantaja-aineen kanssa käyttäen tavanomaisia annosteluyksikkömuotoja 10 joko suun kautta, ruoansulatuskanavan ulkopuolisesta tai paikallisesti.
Suun kautta tapahtuvaa annostelua varten anti-HIV-tai anti-HSV-anioniset oligomeerit voidaan valmistaa kiinteiksi tai nestemäisiksi valmisteiksi, kuten kapseleiksi, 15 pillereiksi, tableteiksi, napeiksi, pastilleiksi, suliksi, jauheiksi, liuoksiksi, suspensioiksi tai emulsioiksi. Kiinteä yksikköannosmuoto voi olla kapseli, joka voi olla tavallista kova- tai pehmeäkuorista gelatiinityyppiä, joka sisältää esimerkiksi pinta-aktiivisia aineita, voiteluai-20 neita ja inerttejä täyteaineita, kuten laktoosia, sakkaroosia, sorbitolia, kalsiumfosfaattia ja maissitärkkelys-tä. Toisessa suoritusmuodossa keksinnön mukaisesti saatavat oligomeerit voivat olla tabletoituina tavanomaisten • · \V tablettipohja-aineiden, kuten laktoosin, sakkaroosin ja 25 maissitärkkelyksen kanssa yhdessä sellaisten sideaineiden • · kuin arabikumin, maissitärkkelyksen tai gelatiinin kanssa, disintegrointiaineiden, jotka on tarkoitettu auttamaan • · · ··· tabletin hajoamista ja liukenemista annostelun jälkeen, • ··· kuten perunatärkkelyksen, algiinihapon, maissitärkkelyksen 30 tai guargumin kanssa, voiteluaineiden, jotka on tarkoitet- , tu parantamaan tablettirakeiden virtausta ja estämään tab- ... lettimateriaalin kiinnittymistä tablettimuottien ja puns- • · •y* seleiden pinnoille, esimerkiksi talkin, steariinihapon tai :* *: magnesium-, kalsium- tai sinkkistearaatin kanssa, väriai- ·; ' 35 neiden, värjäävien aineiden ja makuaineiden, joiden tar- « * · « i » « . i t I «
4*9 t t C
39 1 08459 koituksena on parantaa tablettien esteettistä laatua ja tehdä ne hyväksyttävämmiksi potilaalle. Sopivia lisäaineita käytettäviksi suun kautta annettavissa nestemäisissä annostelumuodoissa ovat laimennusaineet, kuten vesi ja 5 alkoholit, esimerkiksi etanoli, bentsyylialkoholi, sekä polyetyleeniglykolit, joko farmaseuttisesti hyväksyttävän pinta-aktiivisen aineen, suspendoivan aineen tai emul-goivan aineen lisäyksen kanssa.
Keksinnön mukaisesti saatavat anti-HIV- tai anti-10 HSV- kapeat poly- tai monodisperssit anioniset oligomeerit voidaan annostella myös ruoansulatusjärjestelmän ulkopuolisesta toisin sanoen ihon alaisesti, suonen sisäisesti, lihaksen sisäisesti tai vatsaontelon sisäisesti, injektoi- ~ tavina annoksina anionisia oligomeerejä fysiologisesti 15 hyväksyttävässä laimennusaineessa farmaseuttisen kantaja- aineen kanssa, joka voi olla steriili neste tai seos nesteistä, kuten vesi, suolavesi, dekstroosin vesiliuos ja vastaavat sokeriliuokset, alkoholi, kuten etanoli, isopro-panoli tai heksadekyylialkoholi, glykolit, kuten propylee-20 niglykoli tai polyetyleeniglykoli, glyseroliketaalit, kuten 2,2-dimetyyli-1,3-dioksolaani-4-metanoli, eetterit, kuten poly(etyleeniglykoli) 400, öljy, rasvahappo, rasvahapon esteri tai glyseridi, tai asetyloitu rasvahappogly-seridi ja joko lisäten tai lisäämättä farmaseuttisesti : 25 hyväksyttävää pinta-aktiivista ainetta, kuten saippuaa tai /·.· pesuainetta, suspendointlainetta, kuten pektiiniä, karbo- • ·.
meerejä, metyyliselluloosaa, hydroksipropyylimetyylisellu- * loosaa tai karboksimetyyliselluloosaa, tai emulgointiai-netta ja muita farmaseuttisia apuaineita.
• · · ‘ 30 Kuvaavia öljyjä, joita voidaan käyttää keksinnön mukaisesti saatavissa ruoansulatuskanavan ulkopuolisissa ’ ’ valmisteissa, ovat maaöljy-, eläin-, kasvi- tai synteet- • · · . tisperäiset öljyt, kuten esimerkiksi pähkinäöljy, soijaöl- .···. jy, sesamöljy, pellavansiemenöljy, maissiöljy, oliiviöljy, ____·. 35 petroliöljy ja mineraaliöljy. Sopivia rasvahappoja ovat « * • · · « · 40 1 08 4 59 oleiinihappo, steariinihappo ja isosteariinihappo. Sopivia rasvahappoestereitä ovat esimerkiksi etyylioleaatti ja isopropyylimyristaatti. Sopivia saippuoita ovat rasvahappojen alkalimetalli-, ammonium- ja trietanoliamiinisuolat 5 ja sopivia pesuaineita ovat kationiset pesuaineet, esimerkiksi dimetyylidiammoniumhalogenidit, alkyylipyridiiniha-logenidit ja alkyyliamiinien asetaatit; anioniset pesuaineet, esimerkiksi alkyyli-, aryyli- ja olefiinisulfonaa-tit, alkyyli-, olefiini-, eetteri- ja monoglyseridisulfaa-10 tit ja -sulfosukkinaatit; ionittomat pesuaineet, esimerkiksi rasvahappojen amiinioksidit, rasvahappojen alkanoli-amidit ja polyoksietyleenipolypropeenikopolymeerit; sekä amfoteeriset pesuaineet, esimerkiksi alkyyli-beeta-amino-propionaatit ja 2-alkyyli-imidatsoliinin kvaternaariset 15 ammoniumsuolat, samoin kuin seokset. Keksinnön mukaisesti saatavat, ruoansulatuskanavan ulkopuoliset koostumukset sisältävät tyypillisesti noin 0,5 - 25 paino-%anti-HIV-anionista oligomeeriä liuoksessa. Hyödyllisesti voidaan käyttää myös säilöntäaineita ja puskureita. Injektointi-20 kohdan ärsytyksen minimoimiseksi tai eliminoimiseksi tällaiset koostumukset voivat sisältää ionitonta pinta-aktiivista ainetta, jonka hydrofiili-lipofiilitasapaino (HLB) on noin 12 - noin 17. Pinta-aktiivisen aineen määrä täi- • · •.V laisissa valmisteissa on alueella noin 5 - noin 5 paino-%.
: 25 Pinta-aktiivinen aine voi olla yksittäinen komponentti, ,*·.· jolla on edellä mainittu HLB tai se voi olla seos kahdesta • · tai useammasta komponentista, joilla on haluttu HLB. Ku- • · · vaavia ruoansulatuskanavan ulkopuolisissa valmisteissa käytettyjä pinta-aktiivisia aineita ovat polyetyleenisor- • · · * 30 hitaani-rasvahappoestereiden luokka, esimerkiksi sorbi- taanimono-oleaatti.
Keksinnön mukaisesti saatavia kapeasti poly- tai
«M
...* monodisperssejä anionisia oligomeerejä voidaan käyttää » myös ennalta ehkäisevästi, toisin sanoen estämään viruksen 35 siirtymistä infektoituneesta yksilöstä infektoitumattomaan « · • · • · ·
I I I
I · • « · • »‘ • · 4i 1 08 459 kohteeseen. Virus leviää pääasiassa veren vaihtumisen kautta, mutta se saattaa välittyä yhtä hyvin myös muiden kehon nesteiden vaihdon kautta. Siten keksinnön mukaisesti saatavat oligomeerit voidaan valmistaa standardipesutuot-5 teiden kanssa käytettäviksi puhdistuksessa, erityisesti tutkimuksessa ja kliinisissä laboratorioissa ja sairaaloissa, joissa infektoitujen yksilöiden verituotteita käsitellään. Valmisteita, jotka sisältävät keksinnön mukaisesti saatavia oligomeerejä, voidaan käyttää puhdistamaan 10 lääketieteellisiä/kirurgisia välineitä ja tarvikkeita sekä terveydenhoitohenkilökunnan käsiä ja muita ihon alueita. Keksinnön mukaisesti saatavia oligomeerejä voidaan levittää myös nestemäisenä tai jauhemaisena koostumuksena suku-' puoliehkäisyvälineiden, kuten kondomien, pinnalle joko 15 käyttäjän toimesta tai ehkäisyvälineen valmistajan toimesta ennen sen myymistä. Keksinnön mukaisesti saatavat oligomeerit voidaan valmistaa suihkekoostumuksiksi naisten käytettäviksi ennen myöhempää sukupuolikontaktia infektoituneen yksilön kanssa. Keksinnön mukaisesti saatavat oli-20 gomeerit voidaan valmistaa myös voiteluaineiksi tai siittiöitä tuhoaviksi hyytelöiksi tai voiteiksi. Lopuksi keksinnön mukaisesti saatavat oligomeerit voidaan valmistaa myös koostumuksiksi, joita lisätään kuumavesialtaisiin, ·.·.· porealtaisiin ja uima-altaisiin mahdollisen virusaktiivi- : : 25 suuden poistamiseksi.
Tämä keksintö selvenee lisää tarkasteltaessa seu- • « i1·1· raavia esimerkkejä, jotka on tarkoitettu puhtaasti esimer- •« · keiksi tästä keksinnöstä.
• · · · • · · • · # • · ♦ ♦ • ♦ • · ♦ • · « · » « · · • · • ♦ « · 1 1 · 42 1 08459 Määritelmät Näissä esimerkeissä käytetyt termit määritellään seuraavasti, ellei toisin ole ilmoitettu, ja esimerkiksi ne edustavat sopivan laitteiston tai hartsin esiintymistä, 5 mutta samanlaisia laitteistoja tai poikkeavia parametreja tai hartseja voidaan käyttää:
Diodisarjalimaisin = 280 nm tai 320 nm tai 340 nm tai 550 nm UV, jonka kaistan leveys on 4 nm tai 100;
Geelisuodatuskolonni = Sephadex™ G-25 geelisuoda- 10 tuskolonni (3,0 cm x 94 cm); HPLC = korkean erotuskyvyn nestekromatografia; ICS0 = inhiboiva annos, joka estää 50 % viruksen kasvusta;
Nestekromatografi = Hewlett Packard™ 1090; 15 Membraanisuodatin 10 000 Daltonin leikkauksella =
Amicon Centricon-10;
Membraanisuodatin 3000 Daltonin leikkauksella = Amicon Centricon-3; MT4 = ihmisen T-solusta muunnettu solulinja; 20 MTT = tetra-atsoliini-pelkistysreagenssi, 3-(4,5- dimetyylitiatsol-2-yyli)-2,5-difenyylitetra-atsoliinibro-midi ;
Peristalttinen pumppu = Gilson Miniplus™ peristalt-·.·.· tinen pumppu; 'I"' 25 pfu = täplän muodostava yksikkö; Käänteisfaasikromatografiakolonni I = Alltech Hy- :1·1: perprep™ 120 ODS; • · · Käänteisfaasikromatografiakolonni II = Alltech Ab- • · · · sorbosphere HS suurella hiilikuormalla C18; • · · 3 0 RPMI 1640 = standardisoluviljelyväliaine, jota saa- . tiin GIBCO:lta;
Pipettipanoskolonni = Alltech Maxi-Clean™ SCX; • · .··' TCID50 = kudosviljelmän infektoiva annos, eli se määrä viljelynestettä, joka on tehokas infektoimaan 50 % • > · • « · • » «
• f I
• · f ·
t I
• · · 43 1 0 8 4 5 9 soluista (50-%:inen sytofaattinen vaikutus) 7 päivän kuluttua infektoinnista; ja UV-ilmaisin = Isoon malli UA-5 ultravioletti-ilmaisin.
5 Lähtöaineiden valmistaminen
Esimerkki A: Bromipääteryhmä 4-kaulaiseen kolviin kiinnitettiin pipettikäytävä, lämpömittarin putki, mekaaninen sekoitin, pH-elektrodi, kuivajääkondensoija sekä fosgeenikaasun syöttöputki. Kol-10 viin panostettiin 8,00 g (23,23 mmol) 4,4'-diaminobifenyy-li-2,21-disulfonihappoa, 0,961 g (5,162 mmol) 2-bromi-4-metyylianiliinia ja 250 ml vettä. Kolvi jäähdytettiin 12 °C:seen ja sekoitettua suspensiota käsiteltiin li ml :11a 5 M natriumhydroksidia, kunnes kaikki kiintoaine 15 oli liuennut ja pH saavuttanut arvon 11,5. Seokseen lisättiin 10 minuutin jakson aikana 4,5 g (45 mmol) fosgeenia yhdessä vielä 5 M natriumhydroksidin kanssa pH:n pitämiseksi välillä 8-9.3 tunnin sekoittamisen jälkeen lisättiin vielä 1,848 g (9,93 mmol) 2-bromi-4-metyylianiliinia 20 yhdessä 100 ml:n vettä kanssa. Sitten lisättiin vielä 3,7 g (37 mmol) fosgeenia yhdessä riittävän määrän kanssa 5 M natriumhydroksidia pH:n pitämiseksi välillä 8 - 9.
Sekoitusta jatkettiin yön yli (noin 16 tuntia) ja sitten ·.*.· sisältö saostettiin 1 000 ml :11a asetonia. Tuote suodatet- : :: 25 tiin ja pestiin 3 kertaa 100 ml:11a asetonia. Sitten suo- datinkakku siirrettiin kiteytysvadille ja kuivattiin ali- • · ;*·*; paineuunissa yön yli 50 °C:ssa, jolloin saatiin 11,249 g • · · raakaa luonnonvalkoista jauhetta. Muodostuneella tuotteel-la oli kaava i · « * 30 f S03Na .* : 35 Br Na03S Br * · 4 · • * · • * · « * · 44 1 08459
ja sen raakapolydispersiteetti Mw/Mn oli noin 1,4. Esimerkki B
Menetelmä kaavojen I - IV mukaisten raakojen poly-disperssien oligomeerien valmistamiseksi on kuvattu EP-5 patenttihakemuksessa 0 467 185, julkaistu 22. tammikuuta 1992.
Raa'an oligomeeriseoksen rajoittaminen kapeammin polydisperssiksi oligomeeriseokseksi; Vaihe 1 Esimerkki 1: Geelisuodatus 10 A:
Liuos 0,542 g:sta 8,34 mlrssa vettä kaavan I mukaista raakaa polydisperssiä sulfonoitua polyureaa, lähtöaineiden esimerkistä B, lukukeskimääräisen polymeroitumis-asteen ollessa 9 (esitetty kuviossa 1, M„ = 2 348, Mw = 15 3 408, Mw/Mn = 1,45) syötettiin geelisuodatuskolonnin läpi.
Pidettiin yllä vakiovirtausta 5,0 ml:n deionisoitua vettä käyttäen peristalttista pumppua. Eluentista seurattiin 310 nm:llä UV-ilmaisimen avulla anionisen oligomeeriseoksen läsnäoloa. 40 minuutin kuluttua näyte alkoi ilmestyä, ja 20 siitä kerättiin 4,0 ml:n jakeita. Analysointi analyyttisellä HPLC:llä ilmaisi, että kunkin jakeen dispersisyys oli huomattavasti alentunut lähtömateriaalin luvusta. Esimerkiksi jae 14 (esitetty kuviossa 2) koostui 25 mg:sta ·.·.· kapean dispersisyyden oligomeeriä (Mn = 2 549, Mw = 2 880, * 25 Mw/Mn = 1,13). Jakeet 7-17 yhdistettiin, jolloin saatiin 271 mg näytettä (esitetty kuviossa 3, Mn = 2 860, Mw = • · ·*·*· 3 830, Mw/Mn = 1,34), lyhyen retentioajan epäpuhtauksien •« · määrän ollessa alentunut.
IIM
Kuvioissa 1-4 piikit aika-alueella 0-3 min • · · 30 esittävät pääteryhmättömiä oligomeerejä, 3-5 min esittä-. vät yksipääteryhmäisiä oligomeerejä, 5-14 min esittävät haluttuja kaksipääteryhmäisiä oligomeerejä, joissa n = 1 • · .·.* ajassa 14 min, n = 2 ajassa 13 min, n = 3 ajassa 12 min ja samalla tavoin laskien n oikealta vasemmalle.
* 45 1 08459
Pystysuora akseli esittää UV-adsorptiota 280 nm:llä milliadsorptioyksiköissä ("mAU"). Näytteen pitoisuutta ei määritetty; tästä syystä piikkien koon vaihtelulla näytteiden välillä ei ole merkitystä.
5 B:
Valmistettiin geelisuodatuskolonni antamalla 115 g:n Pharmacia Sephadex™ G-10 (40 - 120 μπκη helmikoko) -hartsin paisua noin 500 ml:ssa tislattua vettä yhden tunnin ajan. Hienojakoiset aineet dekantoitiin hartsiseokses-10 ta sen jälkeen kun suspension oli annettu laskeutua yhden litran sylinterissä. Lasikolonni slurrypakattiin hartsilla ja 500 ml tislattua vettä syötettiin kolonnin läpi, jolloin tuloksena oli 2,5 x 50 cm:n peti. Kolonnin läpi pidettiin yllä vakiovirtausta käyttäen peristalttista pump-15 pua (virtausnopeus noin 3-4 ml/min). Eluentista seurattiin 310 nm:llä kapeamman polydispersiteetin anionisen oligomeeriseostuotteen läsnäoloa.
Liuos 50 mgrsta polydisperssiä kaavan I mukaista anionista polyureaa, lähtöaineiden esimerkistä B, Mn:n ol-20 lessa 2 730 määritettynä ‘H-NMR: llä, liuotettiin 2,5 ml: aan tislattua vettä ja levitettiin kolonnin huipulle. Materiaalia eluoitiin tislatulla vedellä ja talteen otettiin kolme jaetta, joista kukin oli 25 ml. Jakeiden analysointi ·.·’.· HPLC:llä ilmaisi, että jae 1 oli rikastunut korkeamman *,·,· 25 moolimassan oligomeereistä, kun taas jakeet 2 ja 3 olivat rikastuneet matalamman moolimassan oligomeereistä suhtees- ·*·*: sa lähtömateriaaliin.
• * · C: • · · ·
Liuos raakaseoksesta, 1,078 g 10 ml:ssa vettä, » · · 30 edellä mainittua bromipääteryhmäistä tuotetta, lähtöainei den esimerkistä A, syötettiin läpi geelisuodatuskolonnis- |ti* ta. Pidettiin yllä vakiovirtausta 5,0 ml/min deionisoitua • » ···’ vettä käyttäen peristalttista pumppua. Eluentista seurat- tiin 310 nm: llä UV-ilmaisimen avulla oligomeeriseoksen ·; ·' 35 läsnäoloa. 40 minuutin kuluttua näyte alkoi ilmestyä, ja « · * • · · 46 108459 siitä kerättiin 3,0 ml:n jakeita. Analysointi analyyttisellä HPLC:llä ilmaisi, että kunkin jakeen dispersisyys oli huomattavasti alentunut lähtömateriaalin luvusta. Ja-keet 8-11 yhdistettiin, jolloin saatiin noin 300 mg bro-5 mipääteryhmäistä näytettä, jossa oli alentunut matalan retentioajan epäpuhtauksien määrä. Näin erotettiin bromi-pääteryhmäinen polydispersinen oligomeeri, jolla oli parantunut puhtaus.
Esimerkki 2: Selektiivinen saostus 10 Valmistettiin liuos 3,93 g:sta 40,0 mlrssa vettä kaavan I mukaisen raa'an polydisperssin sulfonoidun poly-urean seoksesta, lähtöaineiden esimerkistä B, lukukeski-määräisen polymeroitumisasteen ollessa 6. Tähän liuokseen lisättiin 40,0 ml asetonia, mikä aiheutti saostuman, joka 15 erotettiin sentrifugoimalla. Liukeneva osuus haihdutettiin, jolloin saatiin 0,82 g kapean polydisperisiteetin jaetta, jonka keskimääräinen polymeroitumisaste oli noin 4 .
Esimerkki 3: Membraanipermeaatio 20 Raakaseos 167 μl:sta 10 mg/ml liuosta kaavan I mu kaisesta polydisperssistä sulfonoidusta polyureasta, lähtöaineiden esimerkistä B, lukukeskimääräisen polymeroitumisasteen ollessa 6 syötettiin läpi membraanisuodattimes-ta, jossa oli 10 000 Daltonin leikkaus käyttäen sentrifu- * * 25 gia. Osa, joka läpäisi suodattimen, jaettiin samalla ta- voin käyttäen membraania, jonka leikkaus oli 3 000 Dalto- ·*♦*; nia. Tämä erotussarja tuotti tuloksena oligomeeriseoksen, • · · jossa kunkin jakeen dispersiteetti oli huomattavasti alen- • 44* tunut lähtöaineen arvosta ja matalan ja korkean moolimas- • · · 30 san osuudet halutusta polymeroitumisasteesta olivat pois-, sa. Kuvio 5 esittää ylempänä jäljen raa'asta polydispers sistä kaavan I mukaisesta polyureasta ja toisen jäljen • 4 ...* materiaalista, joka läpäisee 10 000 Daltonin suodattimen mutta pysyy 3 000 Daltonin suodattimena.
... : 35 • · ♦ · * · « • · « ♦ * · • «♦ « · 108459 47
Esimerkki 4: Käänteisfaasikromatografia
Nestekromatografi, joka oli varustettu diodisarja-ilmaisimella (280 nm), modifioitiin 250 ml:n näytesilmu-kalla. Käytettiin käänteisfaasikromatografiakolonnia I 5 (9,4 x 50 mm) täytettynä 10 /im:n partikkeleilla. Liuos 3,8 g:sta raakaseosta 2,65 mlrssa vettä kaavan I mukaista polydisperssiä sulfonoitua polyureaa, lähtöaineiden esimerkistä B, lukukeskimääräisen polymeroitumisasteen ollessa 6 injektoitiin 200 /il:n annoksina. Käytettäessä kahden 10 eluentin vakiosuhdetta, 5 mM (n-Bu3N) P04:n vesiliuosta ja asetonitriiliä 45:55 (v/v), havaittiin leveä piikki, joka jaettiin osiin manuaalisesti. Kukin jakeista analysoitiin HPLC:llä ja niiden osoitettiin oleva oligomeerien seoksia, joiden polydispersiteetit olivat kapeammat kuin raa'alla 15 lähtömateriaalilla.
Monodisperssin oligomeerin erottaminen sen ammo- niumsuolana; vaihe 2
Esimerkki 5: Käänteisfaasikromatografia A: 20 Nestekromatografi, joka oli varustettu diodisarja- ilmaisimella (320 nm), modifioitiin 250 ml-.n näytesilmu-kalla. Käytettiin käänteisfaasikromatografiakolonnia I ' (10 x 250 mm) täytettynä 3 μτη:η partikkeleilla. Liuos " y; 905,2 mg:sta raakaseosta 18,0 ml:ssa vettä kaavan I mu- : .·. 25 kaista polydisperssiä sulfonoitua polyureaa, lähtöaineiden ; esimerkistä B, lukukeskimääräisen polymeroitumisasteen • ·« .1 ollessa 6 injektoitiin 200 /il:n annoksina.Eluointiaine, * ♦ · ·· 1, jota pumpattiin nopeudella 1,5 ml/min, oli liuos 5 mM Et3N- • · · ···'· HOAc:n vesiliuoksesta, asetonitriilistä ja tetrahydrofu- « « « .1 1 30 raanista. Näiden kolmen komponentin suhteet olivat alussa 80:20:0 (v/v/v) ja ne muuttuivat lineaarisesti, kunnes *”'1· 21,5 minuutin kohdalla ne olivat 70:30:0 (v/v/v) ja ne . ·“1: muuttuivat lieaarisesti, kunnes ne olivat 27 min:n kohdal- • · · la 30:40:30 (v/v/v), mikä pidettiin vakiona 36 minuuttiin • 1 35 saakka, jolloin ajo lopetettiin. 5 minuutin kuluttua in- « 1 • · ♦ ♦ « 48 108459 jektoitiin seuraava näyte. Eluentti otettiin talteen käyttäen jakeenkerääjää. Noin 24 tunnin jatkuvan eluoinnin jälkeen jakeet analysoitiin. Saatiin useita jakeita, jotka sisälsivät oligomeerejä (puhtaus 85 - 100 pinta-ala-%), 5 joissa oli 2-9 toistuvaa yksikköä. Nämä jakeet haihdutettiin noin 2,66 kPa:ssa (20 mmHg) 50 - 55 °C:ssa ja sitten niitä kuivattiin yön yli alipaineuunissa 50 °C:ssa. Polyurean trietyyliammoniumsuolat vaalean ambranvärisinä laseina saatiin saannolla 10 - 30 mg.
10 B:
Nestekromatografi, joka oli varustettu diodisarja-ilmaisimella (320 nm), modifioitiin 250 ml:n näytesilmu-kalla. Käytettiin käänteisfaasikromatografiakolonnia II (10 x 250 mm) täytettynä 3 μηΐ:η partikkeleilla. Liuos esi-15 merkin 1C raakaseoksesta liuotettiin 5 ml:aan vettä ja suodatettiin. Käytettiin 75 μ1:η injektiokokoa. Eluointi-aine, jota pumpattiin nopeudella 1,5 ml/min, oli liuos 50 mM Et3NH0Ac:n vesiliuoksesta ja asetonitriilistä. Näiden kahden komponentin suhde oli alussa 70:30 (v/v), se pysyi 20 vakiona 10 minuutin ajan, ja muuttui lineaarisesti, kunnes 15 minuutin kohdalla se oli 60:40 (v/v), mikä pidettiin vakiona 25 minuuttiin saakka, jolloin ajo lopetettiin. 5 minuutin kuluttua injektoitiin seuraava näyte. Eluentti otettiin talteen käyttäen jakeenkerääjää. Noin 24 tunnin • · : .·. 25 jatkuvan eluoinnin jälkeen jakeet analysoitiin. Saatiin •m ; yhdeksän jaetta, jotka sisälsivät oligomeerejä (puhtaus • · ♦ .1 .* 95 - 100 pinta-ala-%) , joissa oli 1-9 toistuvaa yksik- • · · ·' * köä. Nämä jakeet haihdutettiin noin 2,66 kPa:ssa (20 mmHg) • « · 50 - 55 °C:ssa ja sitten niitä kuivattiin yön yli alipai- *.* * 3 0 neuunissa huoneenlämpötilassa. Monodisperssin polyurean trietyyliammoniumsuolat, Mw/Mn alle 1,1, vaalean ambranvä- *:**: risinä laseina saatiin saannolla 5 - 10 mg.
·"*: C: • « ·
Nestekromatografi, joka oli varustettu diodisarja-35 ilmaisimella (340 nm), modifioitiin 250 ml:n näytesilmu- • · • · » ·« 108459 49 kalla. Käytettiin käänteisfaasikromatografiakolonnia II (10 x 250 mm) täytettynä 7 μιη:η partikkeleilla. Liuos 200 mg-.sta raakaa seosta kaavan IV mukaisesta polyamidista (Mn = noin 1 300) , ja joka oli valmistettu analogisesti 5 esimerkin 1C kanssa, liuotettiin 3 ml:aan vettä ja suodatettiin. Käytettiin 75 μ1:η injektiokokoa. Eluointiaine, jota pumpattiin nopeudella 1,0 ml/min, oli liuos 50 mM Et3NHOAc:n vesiliuoksesta ja asetonitriilistä. Näiden kahden komponentin suhde oli 72:28 (v/v). Eluentti otettiin 10 talteen käyttäen jakeenkerääjää. Noin 24 tunnin jatkuvan eluoinnin jälkeen jakeet analysoitiin. Saatiin jakeita, jotka sisälsivät oligomeerejä, joissa oli 1-4 toistuvaa yksikköä. Nämä jakeet haihdutettiin noin 2,66 kPa:ssa (20 — mmHg) 60 °C:ssa ja sitten niitä kuivattiin yön yli ali-15 paineuunissa 50 °C:ssa. Saatiin monodisperssin polyurean trietyyliammoniumsuoloja valkoisena kiintoaineena. Muodos-•tuneella tuotteella oli kaava t (Tv* | Ϊ °~^y
Et3N03S EtjNOjS
D: V. Kun erotus suoritettiin Et3NHOAc:n läsnä ollessa, : 25 oligomeerin ketjunpituus aleni retentioajan kasvaessa; kun taas käänteinen eluointijärjestys saatiin, kun erotus suo- • · · .1 .* ritettiin tetrabutyyliammoniumfosfaatin läsnä ollessa, eli • · · 50 1 08459 jälki edustaa raakaa polydisperssiä oligomeerilähtöainet-ta. Komponenttien ketjunpituus kasvaa retentioajan pidentyessä (yhtäpitävästi kuvion 7 kanssa). Toinen jälki on oligomeeri sen jälkeen kun raaka anioninen oligomeeriseos 5 on rajoitettu kapeammaksi polydisperssiksi oligomeeriseok-seksi esimerkin 3 tavalla käyttäen membraanisuodattimia kokojakautuman rajoittamiseksi alueelle, joka on välillä 3 000 - 10 000 Daltonia. Erilliset oligomeerijakeet otettiin talteen ja sitten niille suoritettiin uudelleen HPLC 10 tetrabutyyliammoniumfosfaatilla ja tulokset on esitetty muissa erillisissä profiileissa kuviossa 8, jossa kukin monodisperssi n = 1 - 9 on esitetty. Viimeinen profiili kuviossa 8 esittää oligomeeriseosta, jossa n = 10 - 13.
Oligomeerin anunoniumsuolan muuttaminen vastaavaksi 15 natriumsuolaksi; vaihe 3
Esimerkki 6: Ioninvaihto A:
Esimerkin 5 näytteet liuotettiin kukin erikseen noin 2 ml:aan deionisoitua vettä ja ne syötettiin läpi 20 pipettipanoskolonneista, jotka oli täytetty 0,5 meqrlla sulfonoitua silloitettua polystyreeniä happomuodossa. Ko-lonni huuhdeltiin kahdesti 1 ml :11a vettä. Haihdutuksen jälkeen kaikki näytteet analysoitiin protoni-NMR:llä, joka osoitti, että trietyyliammoniumioni oli poistunut täydel- « · : .·, 25 lisesti ja korvautunut vedyllä.
· t I’*. Näytteet, jotka sisälsivät oligomeerejä, joissa oli • · · .1 .* useampia kuin yksi toistuva yksikkö, olivat diastereomee- • * * S1 1 08 459 ja, joka on tulosta pääkomponentin hydrolyysistä erotuksen aikana.
Oligomeerien Mn laskettiin vertaamalla päiden metyy-liryhmien pinta-alan integraatiota aromaattisiin alueisiin 5 ^-NMRrllä. Valitut näytteet analysoitiin myös lentoaika-massaspektroskopialla, joka varmisti NMR-määrityksen.
B:
Pipettipanoskolonneja, jotka oli täytetty 0,5 meqtlla sulfonoitua polystyreeniä happomuodossa, esikäsi-10 teitiin 2 ml :11a 5 M NaCl:a ja huuhdeltiin 5 ml :11a vettä. Esimerkin 5 B näytteet liuotettiin kukin erikseen noin 2 ml:aan deionisoitua vettä ja syötettiin näiden kolonnien läpi Et3NH+-kationin vaihtamiseksi Na+:iin. Kolonni huuhdeltiin kahdesti 1 ml:11a vettä. Haihdutuksen jälkeen kaikki 15 näytteet analysoitiin protoni-NMR:llä, joka osoitti, että trietyyliammonium-ioni oli poistunut. Valitut näytteet analysoitiin myös lentoaikamassaspektroskopialla, joka varmisti NMR-määrityksen.
C: 20 Pipettipanoskolonneja käytettiin, kuten esimerkissä 6A kuvattiin, esimerkin 5C polyamidin trietyyliammoniumka-tionien muuttamiseksi vastaaviksi natriumsuoloiksi.
Esimerkki 7: Heikkojen, haihtuvien happojen suolo-jen lisääminen : .·. 25 Lyofilisoituja kaavan I mukaisia polyureaoligomee- • t · ·*’; rejä (valmistettu BPDS:sta ja toluidiinista ja eristetty • · · .1 .* preparatiivisellä HPLC:llä käyttäen Et3NHOAc-puskuria) • · * * liuotettiin deionisoituun veteen ja käsiteltiin natrium- «*« ···· asetaatilla. Yksi ekvivalentti natriumasetaattia lisättiin • · · • ♦ · *·* * 3 0 yhtä ekvivalenttia oligomeerin sulfonaattia kohti. Liuosta lyofilisoitiin 20 tunnin ajan veden, trietyyliamiinin ja etikkahapon poistamiseksi.
*"*: Oligomeerifraktio, jonka n oli 9, 63 mg, liuotet- tiin 10 ml:aan vettä ja 195 /xl:aan 1,1 M natriumasetaatin • f | I k « · 52 1 08 459 (NaOAc) liuosta. Liuos lyofilisoitiin ja saatiin 57 mg oligomeeriä.
Samalla tavoin oligomeerifraktio, jonka n oli 7, 82 mg, liuotettiin 10 ml:aan vettä ja 250 /il:aan 1,1 M NaOAc-liuosta. Liuos lyofilisoitiin ja saatiin 79 mg oli-5 gomeeriä.
Oligomeerifraktio, jonka n oli 5, 162 mg, liuotettiin 10 ml: aan vettä ja 277 μ1:Β.&η 1,1 M NaOAc - liuosta. Liuos lyofilisoitiin ja saatiin 144 mg oligomeeriä.
Biologiset tulokset 10 Esimerkki I: Erilaisten anti-hiv-oligomeerien kyky
estää viruksen aiheuttamia solukuolemia käyttäen MT4-soluja ja HIV-l-suodosta RF
Kaavan I mukaisen polyurean eri monodisperssien oligomeerien antivirusaktiivisuus määritettiin standardi-15 tetratsoliinikokeella [Nakashima et ai, J. Virol. Methods, 26. 319 - 330 (1989)]. Oligomeerit liuotettiin RPMIrhin standardipitoisuudessa (noin 100 μg/ml) ja sitten niistä muodostettiin sarja anti-HIV-aktiivisuuden määrittämistä varten tekemällä tuplauslaimennuksia liuoksista 96-paik-20 kaisen mikrotitrauslevyn poikki. Kuhunkin paikkaan lisättiin sitten 5 x 104 MT4-solua ja 100 TCID50-virusta (HIV-1 suodos RF) ja levyjä inkuboitiin 37 °C:ssa 7 päivän ajan. MTT:tä lisättiin kuhunkin paikkaan ja levyjä inkuboitiin ,Y: vielä 2 tunnin ajan. Siniset formatsaanikiteet liuotettiin : .1. 25 käyttäen hapanta isopropanolia ja absorbanssi mitattiin »·· ·. : 540 nm:llä. Tulokset on esitetty taulukossa I.
• · · • · ·· · * · · • · ·« · ·· ♦ a ···· * a a a · t • · · • · t · · • · * · · v « ( » ♦ ΙΙ1Ί • · · • » 1 * . .. ♦ • · • « · * · · 53 1 0 8 4 59
Taulukko I MTT-koe
Jae Mn IC50 IC50 n= Mg/ml μΜ 5 2 976 >2 >24 3 1 344 >2 >14 4 1 712 >2 >11,6 5 2 080 1,8 0,86 6 2 448 0,88 0,35 10 7 2 816 0,72 0,25 8 3 184 0,7 0,21 9 3 552 0,7 0,19 10-13 >3 920 1,7 «0,42 polydisp. 2 448 1,1 «0,44 15 Esimerkki II: Kyky käsitellä soluja erilaisilla oligomeereillä ja estää HIV-I-infektio käyttäen JM-soluja ja HIV-I:n GB8-suodosta
Kaavan I mukaisen polyurean eri monodisperssien oligomeerien antivirusaktiivisuutta määritettiin standar- 20 disolusitkoskokeella [Cardin et ai., Trans. Assoc. Amer.
Phys. C, 101 - 109 (1989) ja Cardin et ai., J. Biol. Chem.
266. 13355 - 13363 (1981)] JM-soluja käsiteltiin 37 °C:ssa erilaisilla yhdisteillä eri pitoisuuksissa (g/ml) tai jä- : *·*· tettiin käsittelemättä. Solut RPMI-väliaineessa infektoi- • · · : 25 tiin HIV-I:llä (GB8) 2 tunnin ajan huoneenlämpötilassa.
·. ; Sitten solut pestiin 2 kertaa RPMI-väliaineella ja suspen- « · ♦ / doitiin uudelleen tuoreeseen väliaineeseen, joka sisälsi » · '* * jakeisiin jaettuja oligomeerejä ennen kuin ne jaettiin • · · •••j kaksoismaljoihin ja inkuboitiin 37 °C:ssa. 3 päivän jäl- *.* * 30 keen laskettiin solusitkokset. Tulokset on esitetty taulu kossa II.
• · • * • t · • · t • · * ♦ • t · t f 54 1 08459
Taulukko II Solusitkoskoe
Jae IC50 IC50 n= μg/ml μΜ 52 9 9,2 3 7,8 5,8 4 1,9 1,1 5 0,35 0,17 6 0,25 0,10 10 7 0,15 0,05 8 0,22 0,07 9 0,14 0,04 10-13 0,36 0,09 polydis- 0,18 0,07 15 perssi
Kuvio 9 esittää histogrammin IC50-antiviruspitoi-suuksista eri oligomeerijakeille. Antivirustehokkuus kohoaa oligomeerin ketjun pituuden kasvaessa aina n = 9 saakka. Polydisperssin jakeen ja seoksen n = 10 - 13 ja-20 keen anti-HIV-I-aktiivisuus oli suunnilleen yhtä tehokas, mutta kumpikin näistä jakeista oli vähemmän tehokas kuin kukin n = 6 - n = 9 -jakeista monodispersseistä oligomee-rijakeista.
‘. Esimerkki III: Kaavan I mukaisten kapeiden polydis- ; 25 perssien ja monodisperssien polyureoiden vaikutus HSV-2- toisiin tumiseen • · * · · .! .* Vero-soluja kasvatettiin yhtenäisiksi 24-paikkai- « * * *· * sissa kudosviljelylevyissä. Solut infektoitiin HSV-2:lla ·· * ···* moninkertaisella infektiolla 50 pfu/paikka. Infektointi « * * V * 30 suoritettiin joko erilaisten pitoisuuksien yhdistettä, joka on BPDS/P/T, ja jonka nimi on poly{imino[2,2'-disul- *:**: f o (1,1'-bif enyyli)-4,4 ' diyyli] iminokarbonyyli}-alfa{ [ (4- ·"*·. metyylifenyyli) amino] karbonyyli} -omega [ (4-metyylifenyyli) - « · « amino] , ja jota esittää patenttivaatimuksen 1 kaava I, 35 silloin kun R on 4-metyylifenyyli, R2 on vety, X on * · • · » ♦ · « · * «4 55 1 0 8 4 5 9 S°3r2
R20iS
5 ja n on, kuten taulukossa I on esitetty, läsnä tai poissa ollessa. 2 tunnin absorption huoneenlämpötilassa jälkeen istute poistettiin ja soluja inkuboitiin agaroosin kerroksen, joka sisälsi sopivan pitoisuuden yhdistettä, kanssa. 10 2 päivän 37 °C:ssa jälkeen solut kiinnitettiin ja värjät
tiin metyleenisinisellä. Täplät laskettiin ja prosentuaalinen inhibitio laskettiin kullekin yhdisteen pitoisuudelle. Kunkin yhdisteen IC50 laskettiin käyttäen lineaarire-gressioanalyysiä ja tulokset on esitetty taulukossa III 15 Taulukko III
Herpes Simplex tyyppi II Jae IC50 n= μg/ml 2 >10 20 3 <10 4 <10 5 <10 6 <1 7 <1 » i < 25 8 <1 • « \ : 9 <λ 10-13 <1 t » · e · «» · *·1 • 1 · • · ♦ • # · • · ♦ 4 **» « « » ♦ * 1 « 1 » i > ·1 • · · • · « • 1 1 • 1 « · ♦ 1 1 ♦ ♦ 1 4 «

Claims (40)

  1. 56 1 08 459
  2. 1. Analogiamenetelmä uusien, terapeuttisesti käyttökelpoisten, kapeasti poly- tai monodisperssien vesiliu-5 koisten anionisten oligomeerien valmistamiseksi, joiden polydispersiteettisuhde on välillä 1,0 - 1,3 ja joita esittää mikä tahansa seuraavista kaavoista: A) polyurea, jolla on kaava I ίο Γη Ί Γη h οΊ h i f I f! i R -N-C---N-X-N-C -N-R3 fl 0. m n jossa: 15. on vetyatomi, C^Q-alkyyliryhmä, fenyyliryhmä tai fenyyliryhmä, joka on substituoitu 1-2 R1-ryhmällä ja/tai korkeintaan 3 substituentilla, jotka on kukin erikseen valittu fluori-, kloori- tai bromiatomeista tai Ci-20-alkyyliryhmistä;
  3. 20 R1 on -S03R2, -C02R2, -P03(R2)2 tai -0P03R2; R2 on vetyatomi tai farmaseuttisesti hyväksyttävä kationi; m on kokonaisluku 0 tai 1, sillä ehdolla, että kun m on 0, silloin R on vetyatomi; 25. on • · · r1 m ri ri R I -0- 3. r1 « • · f"'· 35 -0) , -0}-1' ' ’ · * · · 57 '108 459 R1 ? ° R1 δο^δ)- n~c—(δ)- > δοΚον * R1 Rl 5 ίο Rl ri Rl Rl |
  4. 15. Liljv! m i R1 Y on -C02-, -CsC-, -N=N-, — C — N — ( -H = N — tai . C = N N = C Il I t I I
  5. 0 H 0 R R n on kokonaisluku väliltä 3 - 15; ja 25 R3 on -R tai -X-NH2, jossa R ja X on määritelty kuten edellä; • · ·.*·* B) polykarbonaatti, jolla on kaava II «« ♦ • < * * * ·:· Γ0 *··* f» V·'1 30 x1-o — c-o-x-o--X2 n • · jossa: "* X ja n on määritelty kuten edellä kaavassa I; 108459 58 X1 on ryhmä HO-X-, jossa X on määritelty kuten edellä kaavassa I, tai C^Q-alkyyliryhmä, fenyyliryhmä tai fenyyliryhmä, joka on substituoitu 1-2 R1-ryhmällä ja/tai korkeintaan 3 substituentilla, jotka on kukin 5 erikseen valittu fluori-, kloori- tai bromiatomeista tai C;L_2o-alkyyliryhmistä; ja X2 on vetyatomi tai -CC^X1, jossa X1 on määritelty kuten edellä; C) polyesteri, jolla on kaava III 10 ro 0 Ί Il T» R^O— C-X^-C-O-X-O-- R5 n 15 jossa: X ja n on määritelty kuten edellä kaavassa I; R4 on -R2, kuten edellä kaavassa I määriteltiin, tai -X1, kuten edellä kaavassa II määriteltiin; R5 on 0 0 2 0 . » n ^0_c —χ3 — c — jossa R4 on määritelty kuten edellä kaavassa III, tai se on -R2, jossa R2 on määritelty kuten edellä kaavassa I;
  6. 25 X3 on « « ♦ ♦ * * · ♦ ♦ · · • * • · Λ ·. ·: Rl ;€ .· -{δy -$> · · o . Rl ♦ · · • * 59 108459 Rl
  7. 5 R1 r1 . 10 xOC^ai φΟ ! joissa R1 ja Y on määritelty kuten edellä kaavassa I; tai D) polyamidi, jolla on kaava IV - 0 0 20. ii H , r6 c _ χ3 — c —N — x — N—pR T I I - n H H jossa: ' ‘ ' 25 X ja n on määritelty kuten edellä kaavassa I; X3 on määritelty kuten edellä kaavassa III; • · ·.*·· R6 on H2N-X-NH-, R20-, RNH- tai R-C (O)-NH-X-NH-, • · · joissa R, R2 ja X on määritelty kuten edellä kaavassa I; ·** R7 on vetyatomi, IMI 30 • · « 0. o Π M Π R20 - C - X3 - C - ; R - c - tai • · ... 0 0 RNH - C - X3 - C - « | · · * 108459 60 joissa R ja R2 on määritelty kuten edellä kaavassa I; ja X3 on määritelty kuten edellä kaavassa III, tai niiden farmaseuttisesti hyväksyttävien suolojen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että 5 a) rajoitetaan vastaava raaka polydisperssi anio- ninen oligomeriseos kapeaksi polydisperssiksi anioniseksi oligomeeriseokseksi geelisuodatuksella, selektiivisellä saostuksella, membraaniläpäisyllä tai käänteisfaasikroma-tografiällä, joka tuottaa tuloksena halutun polydispersi-10 teettisuhteen välillä 1,0 - 1,3; tai b) rajoitetaan vastaava raaka polydisperssi anio-ninen oligomeeriseos kapeaksi polydisperssiksi anioniseksi oligomeeriseokseksi geelisuodatuksella, selektiivisellä saostuksella, membraaniläpäisyllä tai käänteisfaasikroma- 15 tografiällä, joka tuottaa tuloksena halutun polydispersi- teettisuhteen välillä 1,0 - 1,3 ja eristetään monodisperssi anioninen oligomeeri gee-lielektroforeesilla tai käänteisfaasikromatografiällä; tai c) eristetään monodisperssi anioninen oligomeeri 20 geelielektroforeesilla tai käänteisfaasikromatografiällä; ja 1. valinnaisesti muutetaan menetelmällä a, b tai c saatu kapea poly- tai monodisperssi anioninen oligomeeri-suola halutuksi farmaseuttisesti hyväksyttäväksi suolaksi. t *
  8. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, < · :.i.· tunnettu siitä, että valmistetaan oligomeeri, • · .t'.· joka on kaavan I mukainen polyurea, jolloin n on monodis- ·*·*: perssi jae väliltä 5-10. * · · .·· 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, • · · · 30 tunnettu siitä, että valmistetaan oligomeeri, joka • · · on kaavan I mukainen polyurea, jolloin n on monodisperssi . jae väliltä 6-9. • · « · · • · 35 « » » • · • · « · * » · • #♦ • · 61 108459
  9. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan oligomeerin ammonium-, natrium-tai kaliumsuola.
  10. 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että lisäreaktio 1 suoritetaan ioninvaihdolla tai lisäämällä heikon haihtuvan hapon suolaa.
  11. 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan monodisperssi 10 materiaali, jonka puhtaus on vähintään 75 %.
  12. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan monodisperssi materiaali, jonka puhtaus on välillä noin 85 - noin 100 %.
  13. 8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan oligomeeri, jonka polydispersiteettisuhde on välillä 1,0 - 1,2.
  14. 9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan oligomeeri, 20 jonka polydispersiteettisuhde on välillä 1,0 - 1,1.
  15. 10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan oligomeeri, jossa n on välillä 5-10.
  16. 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, ' ' ‘ 25 tunnettu siitä, että valmistetaan oligomeeri, ( i jossa n on välillä 6-9. • · ·.’·· 12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, • · · tunnettu siitä, että valmistetaan oligomeeri, ·;· joka on kaavan I mukainen polyurea, jossa n on 3 - 15; ja • · · · .*·.*. 30 X on • · · • · • · * • · « · · • « » . * t * · * ♦ ♦ ♦ · * 62 ‘I 08459 S03r2 o J-S R2°3\S03R2 /s03h . so3R2 -<ÖX.,.! , · b2o3s 10 , SO3R2 H 0 . , 15 r2o3s r2o3s _/S03r2 SO3R2 ,—v ja R2 on määritelty kuten patenttivaatimuksessa 1.
  17. 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, \V 25 tunnettu siitä, että valmistetaan oligomeeri * · :.j.: StDS/P/T, jonka nimitys on poly [imino (3-sulfo-l, 4-fenylee- • · ·,1·· ni) -1,2-eteenidiyyli- (2-sulfo-l, 4-fenyleeni) iminokarbonyy- i#1#i li] -alfa- { [ (4 -metyylifenyyli) amino] karbonyyli} -omega- [ (4 - ··· metyylifenyyli) amino-, ja jota esittää kaava I pa- 30 tenttivaatimuksessa 1, silloin kun R ja R3 ovat 4-metyyli-fenyylejä, R2 on vety, X on ·«· SO-^R2 / \ x - r203/ « t 1 •. « · « 63 108459 ja n on määritelty kuten kaavalle I patenttivaatimuksessa 1.
  18. 14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että valmistetaan oligomeeri PDS/P/T jonka nimi on poly[imino(2,5-disulfo-l,4-fenyleeni)iminokarbonyyli]-alfa-{[(4-metyylifenyyli)a-mino]karbonyyli}-omega-[(4-metyylifenyyli)amino]-, ja jota esittää kaava I patenttivaatimuksessa 1, silloin kun R ja 10 R3 ovat 4-metyylifenyylejä, R2 on vety, X on SO3R2 B.20oö 15 -3 ja n on määritelty kuten kaavalle I patenttivaatimuksessa 1.
  19. 15. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan oligomeeri, jol- 20 la on kaava I, jossa X on SO3R2 ,, ^ vi r2°3s • * • · • ·· • · • · · 2 ja R on määritelty kuten patenttivaatimuksessa 1. *:* 16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, * · ♦ · ' ;*· *: 30 tunnettu siitä, että valmistetaan oligomeeri BPDS/P/T, jonka nimi on poly{imino[2,2'-disulfo(1,1'-bi-fenyyli)-4,4'-diyyli]iminokarbonyyli}-alfa-{[(4-metyyli- ♦ · fenyyli) amino] karbonyyli}-omega- [ (4-metyylifenyyli) ami-*;* no]-, ja jota esittää kaava I patenttivaatimuksessa 1, '· 35 silloin kun R on 4-metyylifenyyli, R2 on vety, X on • I » * · « · « < * · • < * «4 1 08459 so3r2 r2o ?s
  20. 5 J ja n on määritelty kuten kaavalle I patenttivaatimuksessa 1.
  21. 17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan oligomeeri, 10 jossa n on 5.
  22. 18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan oligomeeri, jossa n on 6.
  23. 19. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että valmistetaan oligomeeri, jossa n on 7.
  24. 20. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan oligomeeri, jossa n on 8.
  25. 21. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan oligomeeri, jossa n on 9.
  26. 22. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan oligomeeri, 25 jossa n on 10.
  27. 23. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, ♦ · ·,*·· tunnettu siitä, että valmistetaan oligomeeri, ♦ · ♦ _ ί *φί jossa R on fenyyliryhmä, joka on substituoitu 1-2 R - ··· ryhmällä ja korkeintaan 3 bromisubstituentilla. • · · ♦
  28. 24. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, ♦ · · ♦ tunnettu siitä, että valmistetaan kaavan II mu- • kainen polykarbonaatti, jossa n on 3 - 15; ja X on määri- « · ... telty kuten patenttivaatimuksessa 1. • · ·;* 25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen menetelmä, ^ ’· 35 tunnettu siitä, että valmistetaan oligomeeri t , « • * * 65 108459 HBDS/P/C, jonka nimi on poly[oksi(2,5-disulfo-l,4-feny-leeni)oksikarbonyyli]-alfa-[(4-metyylifenoksi)karbonyy-li]-omega-(4-metyylifenoksi)- ja jota esittää kaava II patenttivaatimuksessa 1, silloin kun X1 on 4-metyyli-5 fenyyli, R2 on vety, X on S°3r2 -ffi- , X2 on -c-o—(^3^— ch3 10 r2o3S ja n on kuten määriteltiin patenttivaatimuksen 1 kaavalle I.
  29. 26. Patenttivaatimuksen 24 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että valmistetaan oligomeeri HBPDS/P/C, jonka nimi on poly{oksi[2,2'-disulfo(1,1'-bi-fenyyli)-4,4'-diyyli]oksikarbonyyli}-alfa-[(4-metyyli-fenoksi)karbonyyli]-omega-(4-metyylifenoksi)- ja jota esittää kaava II patenttivaatimuksessa 1, silloin kun X1 2 0 on 4-metyylifenyyli, R2 on vety, X on S°3r2 -{OHO)- ’ χ2 °n -C-0—ch3
  30. 25 J R20pS « * · j ··· • · ja n on määritelty kuten kaavalle I patenttivaatimuksessa M · ♦ * * "1 • « 1. • · · ‘i* 27. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, |t|< ' ;*·*< 30 tunnettu siitä, että valmistetaan oligomeeri, joka on kaavan III mukainen polyesteri, jossa R4 ja R5 ovat vetyjä; n on 3 - 15; R2 on määritelty kuten patent- • · tivaatimuksessa 1, ja X3 on I I ' J a* * 1 t * * · « 1 > » I * « * < « ! I * * X I * < I · I « « « « 66 1 08459 S03R2 -{Ö^ tai H^-SOjR2 ; r2o3s ja X on 10 SOoR2 S°3r2 R^03S SO3R2 15 r2°3Sn^ ^SC^R2 , -(0)- , -<ö>, -0.«^ r2o3s r2o3s 25 /o3rz h 0 s -®- , : R20oS// ···< j * · · • · · • * t -”!** ”j'z γλ 5 -ψβι> :***: r2°3s '-' R^S7 67 108459
  31. 28. Patenttivaatimuksen 27 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan oligomeeri HBPDS/TPC, jonka nimi on poly{oksi[2,2'-disulfo(1,1'-bi-fenyyli)-4,4'diyyli]oksikarbonyyli-1,4-fenyleenikarbonyy-5 li}- ja jota esittää kaava III patenttivaatimuksessa 1, silloin kun R4 ja R5 ovat vetyjä, X3 on p-fenyleeni, X on S°3R2 10 -<@kpy r2o3s ja n on määritelty kuten patenttivaatimuksessa 1.
  32. 29. Patenttivaatimuksen 27 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan oligomeeri HBDS/TPC, jonka nimi on poly[oksi(2,5-disulfo-l,4-feny-leeni)oksikarbonyyli-1,4-fenyleenikarbonyyli]- ja jota esittää kaava III patenttivaatimuksessa 1, silloin kun R4 20 ja R5 ovat vetyjä, X3 on p-fenyleeni, X on SO-dR2 ΐ / ·:· 25 p / R203S • · • · » ja R2 ja n ovat kuten määriteltiin patenttivaatimukses-*:1 sa l. • M I
  33. 30. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että valmistetaan oligomeeri, joka on kaavan IV mukainen polyamidi, jossa n on 3 - 15, .«··. R2 on määritelty kuten patenttivaatimuksessa 1, ja X3 on ♦ • · · • · t < M I • 1 I » I • « · « · · · t « ♦ ♦ * « t • · 68 1 08459 xso3r2 -<c£ -(cijr S03r2 : R203S ja X on 10 SOoR2 P !-< S0382 /°3R Φ . φ . ls r203S Zs*** Jc$ , -/oW - -&so/ H r2o3s/^ r2°3S
  34. 20 SO3R2 H 0 —©- ./: R203s 25 ·.·: SO3R2 SO3R2 r~\ R203S ^ 30 ....: 31. Patenttivaatimuksen 30 mukainen menetelmä, • · tunnettu siitä, että valmistetaan oligomeeri BPDS/TPC/MBC, jonka nimi on poly{imino [2,2 1-disulfo (1,11 - • M ·*..,! bifenyyli) -4,4' -diyyli] iminokarbonyyli-1,4-fenyleenikar- 35 bonyyli}-alfa-{[ (4-metyylifenyyli) amino] karbonyyli}-omega- ♦ * « · · • · · 69 1 08459 [(4-metyylifenyyli)amino] - ja jota esittää kaava IV patenttivaatimuksessa 1, silloin kun R6 on R-C(O)-NH-X-NH-, R on 4-metyylifenyyli/ R2 on vety, R7 on 4-metyylibentso-yyli, X3 on p-fenyleeni, X on 5 so3r2 a2o3s 10 ja n on määritelty kuten patenttivaatimuksessa 1.
  35. 32. Patenttivaatimuksen 1, 12, 16 tai 23 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan kapean polydispersiteetin oligomeeri, jonka polydispersiteet- 15 tisuhde on välillä 1,0 - 1,2.
  36. 33. Patenttivaatimuksen 1, 12, 16 tai 23 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistetaan mo-nodisperssi oligomeeri, jonka polydispersiteettisuhde on välillä 1,0 - 1,1.
  37. 34. Patenttivaatimuksen 16 tai 23 mukainen menetel mä, tunnettu siitä, että valmistetaan monodis-perssi oligomeeri, jonka polydispersiteettisuhde on 1,05. . 35. Menetelmä farmaseuttisen valmisteen valmista- *·*;' miseksi, tunnettu siitä, että minkä tahansa pa- « * *·ί·* 25 tenttivaatimuksista 1-34 mukaista kapeasti poly- tai mo- ·.**: nodisperssiä oligomeeriä yhdistetään farmaseuttisesti hy- • · · ·.*,· väksyttävään kantaja-aineeseen. >#*j' 36. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-34 mu- :*·*; kaisen kapeasti poly- tai monodisperssin oligomeerin käyt- 30 tö terapeuttisen tai diagnostisen koostumuksen valmistuk-seen. • ·
  38. 37. Patenttivaatimuksen 36 mukainen käyttö, ♦ tunnettu siitä, että koostumus valmistetaan sai- 4 « | rauden hoitoon, joka ja on AIDS ja/tai ARC tai HSV. ·:··: 35 « # « · I 70 1 08459
  39. 38. Patenttivaatimuksen 36 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että koostumus valmistetaan virusinfektioiden hoitoon.
  40. 39. Patenttivaatimuksen 36 mukainen käyttö, 5 tunnettu siitä, että koostumus valmistetaan sairauksien ennalta ehkäisyyn. • · • · · • · • · · « · 1 • · * 1 · • 1 · · • « · « t » « • · · • · 7i 1 08459
FI943268A 1992-01-09 1994-07-08 Analogiamenetelmõ uusien, terapeuttisesti kõytt÷kelpoisten, kapeasti poly- tai monodisperssien vesiliukoisten anionisten oligomeerien valmistamiseksi, menetelmõ kyseistõ oligomeeriõ sisõltõvõn farmaseuttisen valmisteen valmistamiseksi sekõ kyseisen oligomeerin kõytt÷ FI108459B (fi)

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
US81875392 1992-01-09
US07/818,753 US5424063A (en) 1992-01-09 1992-01-09 Narrow poly- and mono-dispersed anionic oligomers, and their uses, formulations and process
US9300094 1993-01-07
PCT/US1993/000094 WO1993014146A1 (en) 1992-01-09 1993-01-07 Narrow poly- and mono-dispersed anionic oligomers, and their uses, formulations and process

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI943268A FI943268A (fi) 1994-07-08
FI943268A0 FI943268A0 (fi) 1994-07-08
FI108459B true FI108459B (fi) 2002-01-31

Family

ID=25226322

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI943268A FI108459B (fi) 1992-01-09 1994-07-08 Analogiamenetelmõ uusien, terapeuttisesti kõytt÷kelpoisten, kapeasti poly- tai monodisperssien vesiliukoisten anionisten oligomeerien valmistamiseksi, menetelmõ kyseistõ oligomeeriõ sisõltõvõn farmaseuttisen valmisteen valmistamiseksi sekõ kyseisen oligomeerin kõytt÷

Country Status (24)

Country Link
US (4) US5424063A (fi)
EP (1) EP0620833B1 (fi)
JP (1) JPH07509446A (fi)
KR (1) KR100255282B1 (fi)
CN (1) CN1049670C (fi)
AP (1) AP381A (fi)
AT (1) ATE159961T1 (fi)
AU (1) AU665056B2 (fi)
CA (1) CA2127356A1 (fi)
CZ (1) CZ282312B6 (fi)
DE (1) DE69315058T2 (fi)
DK (1) DK0620833T3 (fi)
ES (1) ES2110594T3 (fi)
FI (1) FI108459B (fi)
GR (1) GR3026019T3 (fi)
HU (1) HUT70831A (fi)
IL (1) IL104354A (fi)
MX (1) MX9300081A (fi)
NO (1) NO307610B1 (fi)
NZ (1) NZ246791A (fi)
OA (1) OA09962A (fi)
RU (1) RU2160746C2 (fi)
WO (1) WO1993014146A1 (fi)
ZA (1) ZA93136B (fi)

Families Citing this family (27)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US5670144A (en) * 1990-07-09 1997-09-23 Merrell Pharmaceuticals Inc. Anti-herpes virus and cytomegalovirus polyester oligomers
US5276182A (en) * 1990-07-09 1994-01-04 The Dow Chemical Company Process for preparing polyurea oligomers
EP0498095B1 (en) * 1991-02-05 1995-01-04 Merrell Dow Pharmaceuticals Inc. Sulfonic stilbene derivatives in the treatment of viral diseases
US5424063A (en) * 1992-01-09 1995-06-13 The Dow Chemical Company Narrow poly- and mono-dispersed anionic oligomers, and their uses, formulations and process
WO1994004165A1 (en) * 1992-08-19 1994-03-03 Merrell Dow Pharmaceuticals Inc. Antiangiogenic oligomers
US5614559A (en) * 1993-11-23 1997-03-25 Procept Inc. Compound for inhibiting HIV infectivity
IL112174A (en) * 1994-01-03 1999-05-09 Merrell Dow Pharma Oligomers of polythioureas pharmaceutical compositions containing them and a process for their preparation
DE19504913A1 (de) * 1995-02-15 1996-08-22 Basf Ag Neue chiral neumatische Polyester
WO1996025157A1 (en) * 1995-02-17 1996-08-22 Smithkline Beecham Corporation Il-8 receptor antagonists
US5780483A (en) * 1995-02-17 1998-07-14 Smithkline Beecham Corporation IL-8 receptor antagonists
US6005008A (en) * 1996-02-16 1999-12-21 Smithkline Beecham Corporation IL-8 receptor antagonists
US5747639A (en) * 1996-03-06 1998-05-05 Amgen Boulder Inc. Use of hydrophobic interaction chromatography to purify polyethylene glycols
US6262113B1 (en) 1996-03-20 2001-07-17 Smithkline Beecham Corporation IL-8 receptor antagonists
US6211373B1 (en) 1996-03-20 2001-04-03 Smithkline Beecham Corporation Phenyl urea antagonists of the IL-8 receptor
US6271261B1 (en) 1996-06-27 2001-08-07 Smithkline Beecham Corporation IL-8 receptor antagonists
WO1997049680A1 (en) * 1996-06-27 1997-12-31 Smithkline Beecham Corporation Il-8 receptor antagonists
US6126919A (en) * 1997-02-07 2000-10-03 3M Innovative Properties Company Biocompatible compounds for pharmaceutical drug delivery systems
US6060235A (en) 1997-09-19 2000-05-09 Geltex Pharmaceuticals, Inc. Antiviral polymers comprising acid functional groups and hydrophobic groups
US6290946B1 (en) 1999-05-13 2001-09-18 Geltex Pharmaceuticals, Inc. Anionic polymers as toxin binders and antibacterial agents
US6270755B1 (en) 1999-05-13 2001-08-07 Geltex Pharmaceuticals, Inc. Anionic polymers as toxin binders
EP1214293A1 (en) 1999-09-08 2002-06-19 Guilford Pharmaceuticals Inc. Non-peptidic cyclophilin binding compounds and their use
CA2314494A1 (en) 2000-05-02 2001-11-02 Geltex Pharmaceuticals, Inc. Anionic polymers as species specific antibacterial agents
JP2004532187A (ja) 2001-01-25 2004-10-21 ギルフォード ファーマシュウティカルズ インコーポレイテッド 三置換カルボサイクリックサイクロフィリン結合化合物とその用途
JP4170214B2 (ja) 2001-03-08 2008-10-22 ザ・トラスティーズ・オブ・ザ・ユニバーシティ・オブ・ペンシルベニア 抗感染用剤としての表面両親媒性ポリマー
EP2471526A3 (en) * 2003-03-17 2012-12-12 The Trustees Of The University Of Pennsylvania Facially amphiphillic polymers and oligomers and uses thereof
EP2468711A3 (en) 2004-01-23 2012-09-19 The Trustees Of The University Of Pennsylvania Facially amphiphilic polyaryl and polarylalkynyl polymers and oligomers and uses thereof
US10017462B1 (en) * 2018-03-05 2018-07-10 The Florida International University Board Of Trustees Antimicrobial poly(guanylurea)s

Family Cites Families (30)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
GB781479A (en) * 1953-08-27 1957-08-21 Ciba Ltd New polyureas and process for making them
US2833744A (en) * 1953-08-27 1958-05-06 Ciba Pharm Prod Inc Polyureas and process of preparing same
DE1067212B (de) * 1956-06-04 1959-10-15 Farbenfabriken Bayer Aktiengesellschaft, Leverkusen-Bayerwerk Verfahren zur Herstellung von löslichen Polyharnstoffen
US3164571A (en) * 1959-12-31 1965-01-05 Union Carbide Corp Polyureas from n-phenyl, phenylene biscarbamyl halide and a diamine
BE660945A (fi) * 1964-03-12 1965-07-01
US3528949A (en) * 1968-05-07 1970-09-15 Atlas Chem Ind Polymers from ureas and dihalides
US4312855A (en) * 1970-11-16 1982-01-26 Colgate-Palmolive Company Compositions containing aminopolyureylene resin
US3833744A (en) * 1972-08-24 1974-09-03 Gen Mills Inc Texturizing materials for foods
DE2516305A1 (de) * 1975-04-15 1976-10-28 Dynamit Nobel Ag Wasserdispergierbare esterharze
US4107202A (en) * 1977-03-28 1978-08-15 American Cyanamid Company Substituted 4,4'-biphenylylene bis(2-thioureylene)di-naphthalenetrisulfonic acids and salts thereof
JPS56147822A (en) * 1980-04-17 1981-11-17 Dainippon Ink & Chem Inc Preparation of novel water-soluble or water-dispersible polyester resin
US4328244A (en) * 1980-05-21 1982-05-04 The Dow Chemical Company Novel (((substituted-phenyl)methyl)amino)benzenesulfonic acids and pharmaceutically-acceptable salts thereof
US4349568A (en) * 1980-06-12 1982-09-14 The Dow Chemical Company Sulfur-substituted diphenyl ethers having antiviral activity
JPS5719660A (en) * 1980-07-09 1982-02-01 Fuji Photo Film Co Ltd Microcapsule for immune reaction
JPS5719662A (en) * 1980-07-09 1982-02-01 Fuji Photo Film Co Ltd Preparation of microcapsule reagent for immune reaction
DE3026575A1 (de) * 1980-07-12 1982-02-04 Bayer Ag, 5090 Leverkusen Antitumoral wirkende mittel
DE3345902A1 (de) * 1983-12-20 1985-08-29 Cassella Ag, 6000 Frankfurt In wasser loesliche polymischester, verfahren zu ihrer herstellung und ihre verwendung
US4824916A (en) * 1985-03-15 1989-04-25 The Dow Chemical Company Water-insoluble, crosslinked, sulfonated aromatic polyamide
US4604404A (en) * 1985-04-03 1986-08-05 A. H. Robins Company, Inc. Antiviral sulfonated naphthalene formaldehyde condensation polymers
US4783446A (en) * 1985-11-22 1988-11-08 Neushul Mariculture Incorporated Method for the treatment of AIDS virus and other retroviruses
US4895660A (en) * 1986-07-14 1990-01-23 The Dow Chemical Company Water-soluble aromatic polyamides and polyureas
DE3626309A1 (de) * 1986-08-02 1988-02-18 Stockhausen Chem Fab Gmbh Antivirusmittel
DE3744119A1 (de) * 1987-12-24 1989-07-06 Basf Ag Verwendung von polysulfatierten heparinen
US5670144A (en) * 1990-07-09 1997-09-23 Merrell Pharmaceuticals Inc. Anti-herpes virus and cytomegalovirus polyester oligomers
US5276182A (en) * 1990-07-09 1994-01-04 The Dow Chemical Company Process for preparing polyurea oligomers
FR2669535A1 (fr) * 1990-11-26 1992-05-29 Medgenix Group Sa Utilisation a titre de medicament de macromolecules polysulfonees.
EP0498095B1 (en) * 1991-02-05 1995-01-04 Merrell Dow Pharmaceuticals Inc. Sulfonic stilbene derivatives in the treatment of viral diseases
US5424063A (en) * 1992-01-09 1995-06-13 The Dow Chemical Company Narrow poly- and mono-dispersed anionic oligomers, and their uses, formulations and process
KR100275843B1 (ko) * 1992-02-20 2000-12-15 슈테펜엘.네스비트 설폰산 유도체 및 이를 포함하는 약제학적 조성물
US5460807A (en) * 1992-08-19 1995-10-24 Merrell Dow Pharmaceuticals Inc. Antiproliferative oligomers

Also Published As

Publication number Publication date
US5424063A (en) 1995-06-13
FI943268A (fi) 1994-07-08
AP381A (en) 1995-04-19
US5512177A (en) 1996-04-30
NO942574D0 (no) 1994-07-08
DK0620833T3 (da) 1997-12-22
RU94038426A (ru) 1996-07-20
WO1993014146A1 (en) 1993-07-22
OA09962A (en) 1995-12-11
US5986044A (en) 1999-11-16
DE69315058T2 (de) 1998-06-10
IL104354A0 (en) 1993-05-13
JPH07509446A (ja) 1995-10-19
ZA93136B (en) 1994-07-08
CZ165594A3 (en) 1995-03-15
AU3436093A (en) 1993-08-03
EP0620833B1 (en) 1997-11-05
ATE159961T1 (de) 1997-11-15
AU665056B2 (en) 1995-12-14
CN1074437A (zh) 1993-07-21
CZ282312B6 (cs) 1997-06-11
GR3026019T3 (en) 1998-04-30
KR100255282B1 (ko) 2000-05-01
NZ246791A (en) 1996-08-27
EP0620833A1 (en) 1994-10-26
HU9402058D0 (en) 1994-09-28
CA2127356A1 (en) 1993-07-22
MX9300081A (es) 1993-12-01
IL104354A (en) 1995-11-27
CN1049670C (zh) 2000-02-23
ES2110594T3 (es) 1998-02-16
HUT70831A (en) 1995-11-28
FI943268A0 (fi) 1994-07-08
AP9300482A0 (en) 1993-01-31
RU2160746C2 (ru) 2000-12-20
NO307610B1 (no) 2000-05-02
US6013251A (en) 2000-01-11
DE69315058D1 (de) 1997-12-11
NO942574L (no) 1994-09-09

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI108459B (fi) Analogiamenetelmõ uusien, terapeuttisesti kõytt÷kelpoisten, kapeasti poly- tai monodisperssien vesiliukoisten anionisten oligomeerien valmistamiseksi, menetelmõ kyseistõ oligomeeriõ sisõltõvõn farmaseuttisen valmisteen valmistamiseksi sekõ kyseisen oligomeerin kõytt÷
RU2102406C1 (ru) Водорастворимый, жесткоцепный полиамидный олигомер, способ его получения и фармацевтическая композиция
AU693853B2 (en) Pharmaceutical formulations comprising polythiourea and method of use thereof
RU2070554C1 (ru) Водорастворимый олигомер и способ его получения
MXPA94005969A (en) Oligomers their uses and formulations