FI108182B - Menetelmä päivittää koodigeneraattorin lineaarinen palautesiirtorekisteri - Google Patents

Description

108182

Menetelmä päivittää koodigeneraattorin lineaarinen palaute-siirtorekisteri

Keksinnön ala

Keksinnön kohteina ovat menetelmä päivittää koodigeneraattorin li-5 neaarinen palautesiirtorekisteri (Linear Feedback Shift Register) tunnetusta tilasta uuteen tilaan, ja menetelmää käyttävä koodigeneraattori. Koodilla tarkoitetaan radiojärjestelmässä käytettävää pseudokohinasekvenssiä (pseudo-noise sequence), esimerkiksi koodijakoista monikäyttömenetelmää (Code Division Multiple Access, CDMA) käyttävän radiojärjestelmän pitkää hajotuskoo-10 dia tai sekoituskoodia (scrambling code).

Keksinnön tausta

Koodijakoista monikäyttömenetelmää käyttävissä radiojärjestelmissä radioresurssi jaetaan useiden eri käyttäjien kesken koodijakoisesti. Kunkin käyttäjän hyötykuorma levitetään laajalle taajuuskaistalle, esimerkiksi viiden 15 megahertsin taajuuskaistalle, kertomalla hyötykuorma hajotuskoodilla. Vastaanotin pystyy erottamaan haluamansa signaalin kertomalla vastaanotetun signaalin levitykseen käytetyllä hajotuskoodilla. Hajotuskoodin osia nimitetään chipeiksi, jotka ovat itse asiassa bittejä. Chipin arvoa voidaan merkitä nollalla ja ykkösellä, tai reaalilukuina ykkösellä ja miinusykkösellä. Chippinopeus on 20 tyypillisesti huomattavasti, esimerkiksi yli sata kertaa, nopeampi kuin hyöty-kuormanopeus.

Hajotuskoodien lisäksi voidaan käyttää ns. sekoituskoodeja, joilla ei välttämättä enää levitetä signaalia, vaan sekoitetaan levitetyn signaalin bitit kertomalla kukin signaalin bitti vastaavalla sekoituskoodin bitillä. Sekoituskoo-25 dit voivat olla erittäin pitkiä, esimerkiksi 241-1 chipin pituisia.

Käytetyt hajotuskoodit ovat yleensä keskenään mahdollisimman or-togonaalisia. Hajotuskoodeja saadaan esimerkiksi Hadamard-matriisista. Ha- • · ... damard-matriisi Mn on n x n -matriisi (n on parillinen kokonaisluku), muodostet- tuna nollista ja ykkösistä siten, että mikä tahansa matriisin rivi poikkeaa mistä 30 tahansa matriisin toisesta rivistä täsmälleen n/2 -positiossa. Matriisin yksi rivi sisältää siten pelkkiä nollia, ja muut rivit puolet nollia ja puolet ykkösiä. Kun .. 1., n=2 saadaan Hadamard-matriisiksi: O M’=[o ,J <1> 2 108182

Hadamard-matriisista Mn saadaan Hadamard-matriisi M2n seuraa-valla relaatiolla: M„ Mn 1 M M (2) L w wj jossa matriisi Mn tarkoittaa matriisin Mn komplementtia, eli nollat 5 on korvattu ykkösillä ja ykköset nollilla. Siten matriisista 1 saadaan: [0 0 0 0" 0 10 1 M*=o o 1 . (3) 0 1 1 o

Edelleen matriisista 3 saadaan: '0 0 0 0 0 0 0 0' 0 10 10 10 1 0 0 1 1 0 0 1 1 0 110 0 110 Μ«“ 0 0 0 0 1 1 1 1 w 0 10 110 10 0 0 11110 0 01101001 10 Mikäli edelläkuvatuissa Hadamard-matriiseissa mahdollisia ele- ' ’: | menttejä, siis nollia ja ykkösiä, kuvataan ykkösillä ja miinusykkösillä, niin silloin

Hadamard-matriisin rivit ovat keskenään ortogonaalisia. Arvot voitaisiin myös , haluttaessa invertoida, eli vaihtaa nollat ykkösiksi ja ykköset nolliksi, mutta se '···' ei muuta matriisin ominaisuuksia. Esimerkiksi matriisi 1 voitaisiin siis esittää i t I • · · ‘ 15 myös muodoissa: :7·* fl 1] [1 1] *:**: Kukin matriisin rivi muodostaa yhden hajotuskoodin. Hajotuskoodin *2*: pituus vaihtelee halutun hajotustekijän (spreading factor) mukaisesti. Hajotus- # *.p koodit voidaan numeroida esimerkiksi siten, että ilmoitetaan hajotuskoodin « · « 20 koodiluokka ja sen järjestysnumero kyseisessä koodiluokassa. Koodiluokka voidaan ratkaista yhtälöstä: kaksi potenssiin koodiluokka on yhtäkuin hajotus-: : koodin pituus, eli koodiluokka on hajotuskoodin kaksikantainen logaritmi. Siten esimerkiksi matriisissa 4 on seuraavat hajotuskoodit (alaindeksi kuvaa koodi-luokkaa ja suluissa on järjestysnumero): 3 108182 SPREADINGCODE3(0)={0,0,0,0,0,0,0,0} SPREADINGCODE3(1)={0,1,0,1,0,1,0,1} SPREADINGCODE3(2)={0,0,1,1,0,0,1,1} SPREADINGCODE3(3)={0,1,1,0,0,1,1,0} 5 SPREADINGCODE3(4)={0,0,0,0,1,1,1,1} SPREADINGCODE3(5)={0,1,0,1,1,0,1,0} SPREADINGCODE3(6)={0,0,1,1,1,1,0,0} SPREADINGCODE3(7)={0,1,1,0,1,0,0,1}

Tunnetun tekniikan mukaisesti kaikki lyhyet hajotuskoodit tallenne-10 taan lähetinvastaanottimen muistiin. Esimerkiksi koodiluokan 8 koodille tämä tarkoittaa että 256 erilaista 256 chipin mittaista koodia tallennetaan muistiin, eli muistintarve on 256 x 256 bittiä eli yhteensä 65536 bittiä. Lyhyemmät hajotus-koodit voidaan generoida tallennetuista pitkistä koodeista, jolloin alempien koodiluokkien hajotuskoodeja ei tarvitse erikseen tallentaa.

15 Hajotuskoodit voivat olla huomattavan pitkiä, esimerkiksi 241-1 chi pin pituisia. Tekninen ongelma on tällöin kyetä muodostamaan kyseistä koodia reaaliajassa, sillä tyypillisesti käytetään samaa sekvenssiä, mutta eri lähettimet käyttävät sitä eri vaiheissa. Ideaalisesti muodostettava koodisekvenssi olisi täysin satunnainen, mutta tämä ei ole käytännöllistä, koska sekä lähettimen et-20 tä vastaanottimen on kyettävä muodostamaan käytettävä koodisekvenssi ja : ·.: vieläpä samalla ajoituksella eli vaiheella.

Koodin muodostus suoritetaan koodigeneraattorilla, esimerkiksi li- ’! neaarista palautesiirtorekisteriä käyttävällä koodigeneraattorilla. Julkaisussa WO 96/36137 kuvataan lineaarinen palautesiirtorekisteri, jolla generoidaan 25 koodina käytettäväksi pseudokohinasekvenssiksi ns. m-sekvenssi (maximal

'·* * length sequence), joka alkaa uudestaan alusta 2N-1 jakson kuluessa, jossa N

• · · : on palautesiirtorekisterin elementtien lukumäärä. Lineaarisissa palautesiirtore- kistereissä tiedetään aina alkutila, mutta ongelmana on suorittaa hyppy alkuti-·:·*: lasta tuntemattomaan uuteen tilaan. Kyseisessä julkaisussa kuvatussa ratkai- ·*": 30 sussa on tallennettu kutakin hyppyä, tai ainakin kutakin kakkosen potenssia vastaavan hypyn muunnosmatriisi, jossa muunnosmatriisissa kerrotaan, miten alkutilan kutakin elementtiä on muunnettava, jotta saadaan uuden tilan ele- « « ’·; mentit. Siten esimerkiksi 241-1 chipin pituiselle hajotuskoodille on tallennettu 41 :V: x 41 x 41 (kakkosen eri potenssien lukumäärä x palautesiirtorekisterin ele- 35 menttien lukumäärä x palautesiirtorekisterin pituus) bittiä, eli yhteensä 68921 bittiä.

4 108182

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on kehittää menetelmä generoida hajotus-koodi tarvittaessa, jolloin muistia ei tarvita jokaisen hajotuskoodin tallentamiseen, ja lisäksi säästää muistia tunnettuihin menetelmiin verrattuna. Tämä 5 saavutetaan seuraavaksi esitettävällä menetelmällä. Kyseessä on menetelmä päivittää koodigeneraattorin lineaarinen palautesiirtorekisteri tunnetusta tilasta uuteen tilaan, käsittäen: määritellään kakkosen eri potensseja vastaavat hypyt tunnetusta tilasta uuteen tilaan siirtymiseksi. Menetelmä käsittää lisäksi: muodostetaan kussakin hypyssä kyseisen hypyn tuloksena saatava palautesiirto-10 rekisteri seuraavasti: muodostetaan saatavan palautesiirtorekisterin yhden elementin arvo edellisen tilan ja etukäteen tallennetun kyseistä saatavaa elementtiä vastaavan maskirekisterin kesken, maskirekisterin määrätessä ne edellisen tilan palautesiirtorekisterin elementit, joita käyttäen kyseisen saatavan elementin arvo muodostetaan; toistetaan kullekin jäljellä olevalle saatavan 15 palautesiirtorekisterin elementille palautesiirtorekisterin yhden elementin arvon muodostus siirtämällä maskirekisteri kyseisen jäljellä olevan elementin kohdalle, ja muodostamalla saatavan palautesiirtorekisterin kyseisen jäljellä olevan elementin arvo edellisen tilan ja siirretyn maskirekisterin kesken.

Keksinnön kohteena on lisäksi radiojärjestelmän koodigeneraattori, 20 käsittäen: välineet määritellä kakkosen eri potensseja vastaavat hypyt koodi- : : generaattorin lineaarisen palautesiirtorekisterin päivittämiseksi tunnetusta tilas- ta uuteen tilaan. Koodigeneraattori käsittää lisäksi: välineet muodostaa kussa- . . . kin hypyssä kyseisen hypyn tuloksena saatava palautesiirtorekisteri, käsittäen: .··. välineet muodostaa saatavan palautesiirtorekisterin yhden elementin arvo !j'. 25 edellisen tilan ja etukäteen tallennetun kyseistä saatavaa elementtiä vastaa- van maskirekisterin kesken, maskirekisterin määrätessä ne edellisen tilan pa- *·* ‘ lautesiirtorekisterin elementit, joita käyttäen kyseisen saatavan elementin arvo muodostetaan; välineet toistaa kullekin jäljellä olevalle saatavan palautesiirto- rekisterin elementille palautesiirtorekisterin yhden elementin arvon muodostus 30 siirtämällä maskirekisteri kyseisen jäljellä olevan elementin kohdalle, ja muo- . !·. dostamalla saatavan palautesiirtorekisterin kyseisen jäljellä olevan elementin • · · arvo edellisen tilan ja siirretyn maskirekisterin kesken.

Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patentti-vaatimusten kohteena.

: 35 Keksintö perustuu siihen, ettei hajotuskoodeja tallenneta, vaan ne generoidaan tarvittaessa käyttäen esitettävää tehokasta laskentamenetelmää.

5 108182

Laskentamenetelmässä tallennetaan edullisimmin vain kunkin kakkosen potenssin yhden elementin maskirekisteri. Muut maskirekisterit muodostetaan tallennetusta maskirekisteristä. Keksinnöllä saavutetaan huomattava muistin-säästö, koska kaikille palautesiirtorekisterin elementeille ei tarvitse tallentaa 5 maskirekisteriä, eli esimerkiksi 241-1 chipin pituiselle hajotuskoodille on tallennettu vain 41 x 41 (kakkosen eri potenssien lukumäärä x palautesiirtorekisterin pituus) bittiä, eli yhteensä 1681 bittiä, tämä on vain yksi neljäskymmenesyh-desosa aikaisemmin mainitusta, tunnetun tekniikan mukaisesti 68921 bitistä.

Kuvioiden lyhyt selostus 10 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuviot 1Aja 1B esittävät esimerkkiä matkapuhelinjärjestelmästä;

Kuvio 2A esittää esimerkkiä matkapuhelinjärjestelmän lähetintä ja vastaanotinta; 15 Kuvio 2B esittää lähettimessä ja vastaanottimessa suoritettavaa hajotuskoodin käsittelyä;

Kuvio 2C kuvaa esimerkkiä yksinkertaisesta lineaarisesta palaute-siirtorekisteristä;

Kuviot 3A ja 3B ovat vuokaavioita esittäen menetelmää päivittää 20 koodigeneraattorin lineaarinen palautesiirtorekisteri;

Kuviot 4A-4I havainnollistavat päivitysmenetelmän toimintaperiaa- ; tetta.

« 4 I

: Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Keksintöä voidaan käyttää lineaarisia palautesiirtorekistereitä eri-25 laisten koodien generointiin käyttävissä erilaisissa matkapuhelinjärjestelmissä, esimerkiksi koodijakoista monikäyttömenetelmää (CDMA) käyttävissä matka-puhelinjärjestelmissä. Esimerkeissä kuvataan keksinnön käyttöä universaalis- • · ..... sa matkapuhelinjärjestelmässä (Universal Mobile Telephone System, UMTS) . *:* keksintöä siihen kuitenkaan rajoittamatta.

30 Viitaten kuvioihin 1A ja 1B selostetaan universaalin matkapuhelin- järjestelmän rakenne. Kuvio 1B sisältää vain keksinnön selittämisen kannalta oleelliset lohkot, mutta alan ammattimiehelle on selvää, että tavanomaiseen !.!. matkapuhelinjärjestelmään sisältyy lisäksi muitakin toimintoja ja rakenteita, joi den tarkempi selittäminen ei tässä ole tarpeen. Matkapuhelinjärjestelmän pää-35 osat ovat ydinverkko (core network) CN, universaalin matkapuhelinjärjestel- 6 108182 män maanpäällinen radioliittymäverkko (UMTS terrestrial radio access network) LITRAN ja tilaajapäätelaite (user equipment) UE. CN:n ja UTRAN:in välinen rajapinta on nimeltään lu, ja UTRANiin ja UE:n välinen ilmarajapinta on nimeltään Uu.

5 UTRAN muodostuu radioverkkoalijärjestelmistä (radio network sub system) RNS. RNS.ien välinen rajapinta on nimeltään lur. RNS muodostuu ra-dioverkkokontrollerista (radio network controller) RNC ja yhdestä tai useammasta B-solmusta (node B) B. RNC:n ja B:n välinen rajapinta on nimeltään lub. B-solmun kuuluvuusaluetta eli solua merkitään kuviossa 1B C:llä.

10 Kuviossa 1A esitetty kuvaus on hyvin abstrakti, joten sitä selvenne tään kuviossa 1B esittämällä mikä GSM-järjestelmän osa suunnilleen vastaa mitäkin UMTS:in osaa. On huomattava, että esitetty mappaus ei ole mitenkään sitova, vaan suuntaa antava, sillä UMTS:in eri osien vastuut ja toiminnot ovat vielä suunnittelun alla.

15 Kuviossa 1B esitetään pakettisiirron suorittaminen Internet-verkon

102 välityksellä matkapuhelinjärjestelmään liittyvästä tietokoneesta 100 tilaaja-päätelaitteeseen UE liitettyyn kannettavaan tietokoneeseen 122. Tilaajapäätelaite UE voi olla esimerkiksi kiinteästi sijoitettu, ajoneuvoon sijoitettu tai kannettava mukana pidettävä päätelaite. Radioverkon infrastruktuuri UTRAN muo-20 dostuu radioverkkoalijärjestelmistä RNS eli tukiasemajärjestelmistä. Radio-verkkoalijärjestelmä RNS muodostuu radioverkkokontrollerista RNC eli tuki-V asemaohjaimesta ja sen ohjauksessa olevasta ainakin yhdestä B-solmusta B

eli tukiasemasta.

B-solmussa B on multiplekseri 114, lähetinvastaanottimia 116, ja *···' 25 ohjausyksikkö 118, joka ohjaa lähetinvastaanottimien 116 ja multiplekserin : 114 toimintaa. Multiplekserillä 114 sijoitetaan useiden lähetinvastaanottimien • · · ; 116 käyttämät liikenne- ja ohjauskanavat siirtoyhteydelle lub.

B-solmun B lähetinvastaanottimista 116 on yhteys antenniyksikköön ·:··: 120, jolla toteutetaan kaksisuuntainen radioyhteys Uu tilaajapäätelaitteeseen 30 UE. Kaksisuuntaisessa radioyhteydessä Uu siirrettävien kehysten rakenne on • · « tarkasti määritelty.

• · « Y"* Radioverkkokontrolleri RNC käsittää ryhmäkytkentäkentän 110 ja :···' ohjausyksikön 112. Ryhmäkytkentäkenttää 110 käytetään puheen ja datan kytkentään sekä yhdistämään signalointipiirejä. B-solmun B ja radioverkko-35 kontrollerin RNC muodostamaan tukiasemajärjestelmään kuuluu lisäksi trans-kooderi 108. Radioverkkokontrollerin RNC ja B-solmun B välinen työnjako ja 7 108182 fyysinen rakenne voivat vaihdella toteutuksesta riippuen. Tyypillisesti B-solmu B huolehtii edellä kuvatulla tavalla radiotien toteutuksesta. Radioverkkokontrol-leri RNC hallinnoi tyypillisesti seuraavia asioita: radioresurssien hallinta, solujen välisen kanavanvaihdon kontrolli, tehonsäätö, ajastus ja synkronointi, tilaa-5 japäätelaitteen kutsuminen (paging).

Transkooderi 108 sijaitsee yleensä mahdollisimman lähellä matkapuhelinkeskusta 106, koska puhe voidaan tällöin siirtokapasiteettia säästäen siirtää matkapuhelinjärjestelmän muodossa transkooderin 108 ja radioverkko-kontrollerin RNC välillä. Transkooderi 108 muuntaa yleisen puhelinverkon ja 10 radiopuhelinverkon välillä käytettävät erilaiset puheen digitaaliset koodaus-muodot toisilleen sopiviksi, esimerkiksi kiinteän verkon 64 kbit/s muodosta solukkoradioverkon johonkin muuhun (esimerkiksi 13 kbit/s) muotoon ja päinvastoin. Tässä ei tarkemmin kuvata vaadittavia laitteistoja, mutta voidaan kuitenkin todeta, ettei muulle datalle kuin puheelle suoriteta muunnosta transkoode-15 rissa 122. Ohjausyksikkö 112 suorittaa puhelunohjausta, liikkuvuuden hallintaa, tilastotietojen keräystä ja signalointia.

Ydinverkko CN muodostuu UTRAN:in ulkopuolisesta matkapuhelinjärjestelmään kuuluvasta infrastruktuurista. Kuviossa 1B kuvataan ydinverkon CN laitteista matkapuhelinkeskus 106 ja porttimatkapuhelinkeskus 104, joka 20 hoitaa matkapuhelinjärjestelmän yhteydet ulkopuoliseen maailmaan, tässä In-ternetiin 102.

Tilaajapäätelaite voi olla esimerkiksi mukana kannettava matkapu-^ helin, autoon sijoitettava puhelin, langattoman tilaajaliittymän (wireless local '': loop) terminaali tai tietokoneeseen integroitu tiedonsiirtolaitteisto.

25 Kuviossa 2A kuvataan radiolähetin-radiovastaanotin -parin toimin- • · # *;[ ' taa. Radiolähetin voi sijaita B-solmussa B tai tilaajapäätelaitteessa UE, ja ra- : diovastaanotin tilaajapäätelaitteessa UE tai B-solmussa B.

Kuvion 2A yläosassa kuvataan radiolähettimen oleelliset toiminnot. *:·*: Erilaisia fyysiseen kanavaan sijoitettavia palveluita ovat esimerkiksi puhe, da- ·*“: 30 ta, liikkuva tai pysäytetty videokuva ja järjestelmän ohjauskanavat. Kuviossa ' /s kuvataan ohjauskanavan ja datan käsittely. Eri palvelut edellyttävät erilaisia lähdekoodausvälineitä, esimerkiksi puhe edellyttää puhekoodekkia. Lähdekoo- • « ' dausvälineitä ei ole selvyyden vuoksi kuitenkaan kuvattu kuviossa 2A.

:Y: Ohjauskanavaan 214 sijoitetaan myös pilottibitit, joita vastaanotin : ‘" 35 käyttää kanavaestimoinnissa. Datakanavaan sijoitetaan käyttäjän dataa 200.

8 108182

Eri kanaville suoritetaan sitten erilaista kanavakoodausta lohkoissa 202A ja 202B. Kanavakoodausta ovat esimerkiksi erilaiset lohkokoodit (block codes), joista eräs esimerkki on syklinen redundanttisuuden tarkistus (cyclic redundancy check, CRC). Lisäksi käytetään tyypillisesti konvoluutiokoodausta 5 ja sen erilaisia muunnelmia, esimerkiksi punkturoitua konvoluutiokoodausta tai turbokoodausta. Mainittuja pilottibittejä ei kuitenkaan kanavakoodata, koska tarkoitus on saada selville kanavan signaaliin aiheuttamat vääristymät.

Kun eri kanavat on kanavakoodattu, niin ne lomitetaan lomittimessa 204A, 204B. Lomittamisen tarkoitus on helpottaa virheenkorjausta. Lomittami-10 sessa eri palveluiden bitit sekoitetaan määrätyllä tavalla keskenään, jolloin hetkellinen häipymä radiotiellä ei välttämättä vielä tee siirrettyä informaatiota tunnistuskelvottomaksi. Sitten lomitetut bitit levitetään hajotuskoodilla (spreading code) lohkoissa 206A, 206B. Sitten saadut chipit sekoitetaan sekoi-tuskoodilla (scrambling code) ja moduloidaan lohkossa 208. Siten erilliset sig-15 naalit yhdistetään lohkossa 208 lähetettäväksi saman lähettimen kautta. Yhdistäminen voi olla esimerkiksi aikamultipleksausta tai IQ-multipleksausta (l=in-phase, Q=quadrature).

Lopuksi yhdistetty signaali viedään radiotaajuusosille 210, jotka voivat käsittää erilaisia tehonvahvistimia ja kaistanleveyttä rajoittavia suodattimia. 20 Lähetyksen tehonsäädössä käytetty suljetun silmukan säätö ohjaa yleensä tässä lohkossa olevaa lähetystehonsäätövahvistinta. Analoginen radiosignaali ‘ V lähetään sitten antennin 212 kautta radiotielle Uu.

Kuvion 2A alaosassa kuvataan radiovastaanottimen oleelliset toi-;;; minnot. Radiovastaanotin on tyypillisesti RAKE-vastaanotin. Radiotieltä Uu 2;;’ 25 vastaanotetaan analoginen radiotaajuinen signaali antennilla 232. Signaali vie- : dään radiotaajuusosiin 230, jotka käsittävät suodattimen, joka estää halutun ·«» : taajuuskaistan ulkopuoliset taajuudet.

Sen jälkeen signaali muunnetaan lohkossa 228 välitaajuudelle tai ·:**: suoraan kantataajuudelle, jossa muodossa oleva signaali näytteistetään ja ·***: 30 kvantisoidaan. Koska kyseessä on monitie-edennyt signaali, eri teitä pitkin * · · \ edenneet signaalikomponentit pyritään yhdistämään lohkossa 228, joka käsit- tää tunnetun tekniikan mukaisesti vastaanottimen varsinaiset RAKE-haarat (RAKE fingers). Lohkossa 228 suoritetaan siis eri kanavien demultipleksaus, sekoituskoodin poisto, hajotuskoodin poisto ja demodulointi.

35 Saatujen fyysisten kanavien lomitukset puretaan sitten lomituksen purkuvälineissä 226A, 226B. Kanavat ohjataan kukin omaan kanavakoodauk- 9 108182 sen purkulohkoon 222A, 222B, jossa puretaan lähetyksessä käytetty kanava-koodaus, esimerkiksi lohkokoodaus ja konvoluutiokoodaus. Konvoluutiokoo-daus puretaan edullisesti Viterbi-dekooderilla. Kukin lähetetty kanava 236, 220, voidaan sitten viedä tarvittavaan jatkokäsittelyyn, esimerkiksi data 220 5 viedään tilaajapäätelaitteeseen UE kytkettyyn tietokoneeseen 122. Järjestelmän ohjauskanavat viedään radiovastaanottimen ohjausosaan 236.

Kuviossa 2B kuvataan tarkemmin kanavan levittämistä hajotuskoo-dilla ja sen modulointia siten, että kuviossa 2A esitettyjä levittämisen kannalta epäoleellisia toimenpiteitä on jätetty pois. Kuvassa vasemmalta tulee kanavan 10 bittivirta 250A kertojaan 254A, jossa suoritetaan levitys kertomalla bittivirta 250A hajotuskoodilla 252A. Saatu levitetty kanava kerrotaan kertojassa 258A kantoaallolla 256A lähetystä varten. Vastaavasti vastaanotossa vastaanotettu signaali kerrotaan kertojassa 256B kantoaallolla 256B. Levitys poistetaan kertomalla vastaanotettu demoduloitu signaali kertojassa 254B käytetyllä hajotus-15 koodilla 252B. Tuloksena saadaan vastaanotetut bitit 250B, joista sitten poistetaan kuviossa 2A kuvatulla tavalla lomitus ja koodaus.

Tunnetun tekniikan mukaisesti hajotuskoodigeneraattori 260A, 260B toteutetaan siten, että hajotuskoodit on talletettu muistiin, tai sitten niin, että kutakin hyppyä, tai ainakin kutakin kakkosen potenssia vastaavan hypyn 20 muunnosmatriisi on talletettu muistiin, jossa muunnosmatriisissa kerrotaan, miten alkutilan kutakin elementtiä on muunnettava, jotta saadaan uuden tilan ele-.:, mentit. Ohjaustiedon 262A, 262B perusteella, esimerkiksi hajotuskoodin järjes- tysnumeron ja hajotuskoodin koodiluokan perusteella haetaan muistista haluttu hajotuskoodi 252A, 252B, tai sitten muodostetaan lineaarista palautesiirto-25 rekisteriä käyttäen haluttu hajotuskoodi tietystä vaiheesta alkaen.

* ♦ · *·[ * Keksinnön mukaisesti tarvittava hajotuskoodi generoidaan ohjaus- ν’ : tietojen 254A, 254B perusteella. Ohjaustiedot 254A, 254B kertovat lineaarisen palautesiirtorekisterin alkutilan arvot, ja halutun uuden tilan järjestysnumeron v·: alkutilasta laskettuna.

·***: 30 Kuviossa 3A kuvataan keksinnön mukaisen menetelmän askeleet.

« · «

Menetelmän suorittaminen aloitetaan alkulohkosta. Sitten lohkossa 300 määri- • · · tellään kakkosen eri potensseja vastaavat hypyt tunnetusta tilasta uuteen ti-laan siirtymiseksi.

:V: Sitten lohkossa 302A muodostetaan kussakin hypyssä kyseisen hy- : : 35 pyn tuloksena saatava palautesiirtorekisteri. Lohkon 302A sisältöä kuvataan tarkemmin kuviossa 3B. Lohkossa 302A on lisäksi lohko 302B, jossa muodos- 10 108182 tetaan saatavan palautesiirtorekisterin yhden elementin arvo edellisen tilan ja etukäteen tallennetun kyseistä saatavaa elementtiä vastaavan maskirekisterin kesken, maskirekisterin määrätessä ne edellisen tilan palautesiirtorekisterin elementit, joita käyttäen kyseisen saatavan elementin arvo muodostetaan.

5 Lohkossa 302A on sitten vielä lohko 302C, jossa toistetaan kullekin jäljellä olevalle saatavan palautesiirtorekisterin elementille palautesiirtorekisterin yhden elementin arvon muodostus siirtämällä maskirekisteri kyseisen jäljellä olevan elementin kohdalle, ja muodostamalla saatavan palautesiirtorekisterin kyseisen jäljellä olevan elementin arvo edellisen tilan ja siirretyn maskirekisterin 10 kesken.

Kuvioissa 4A-4I kuvataan menetelmän suorittamista käyttäen kuviossa 2C kuvattua lineaarista palautesiirtorekisteriä. Kuvio 2C havainnollistaa erästä yksinkertaista palautesiirtorekisteriä, mutta on selvää, että periaatteet sopivat myös pidempiin, esimerkiksi 41 elementtiä käsittäviin palautesiirtore-15 kistereihin. Kuvion 2C palautesiirtorekisteri muodostuu viidestä elementistä 272, 274, 276, 278, 280. Kukin elementti on kytketty toisiinsa siten, että ensimmäisen elementin 272 output on kytketty toisen elementin 274 inputiin, toisen elementin 274 output kolmannen elementin 276 inputiin, kolmannen elementin 276 output neljännen elementin 278 inputiin, ja neljännen elementin 278 out-20 put viidennen elementin 280 inputiin. Kyseisen palautesiirtorekisterin output : 290 on itseasiassa viidennen elementin 280 output 290. Kolmannesta elemen tistä 276 on palautekytkentä 282 summaimeen 284, samoin viidennestä eie-' ". mentistä 280 on palautekytkentä 286 summaimeen 284. Summaimessa 284 ' toteutetaan XOR-operaatio, jolla tarkoitetaan "looginen eksklusiivinen tai” - 25 operaatiota. XOR-operaation totuustaulu on seuraavanlainen: » · · t · « m

0A B A XOR B

0 0 0 **··: _0 1 1 ·*": 1 0 1 ·♦· .

. iio • · * — — * * ♦ · ♦ 0 t 9 4 4 ‘: ‘ Summaimessa 284 XOR-operaatiolla takaisinkytkennöistä 282, 286 :.:, ·’ saatu tulos 288 on kytketty ensimmäisen elementin 270 inputiksi.

* ’ 30 Kuviossa 2C kuvattu palautesiirtorekisteri generoi m-sekvenssin, jonka pituus on 25-1=31. Alkutilaksi voidaan asettaa mikä tahansa tila paitsi 11 108182 nollatila, eli tila, jossa kaikissa elementeissä on pelkkä nolla, eli palautesiirtore-kisterin sisältö on ”00000”.

Kuviossa 4A kuvataan kuvion 2C palautesiirtorekisterin sisältö kussakin eri 31 vaiheessa eli tilassa. Ajanhetkellä 0 palautesiirtorekisterissä on al-5 kutilana ”11111”. Ajanhetkellä 1 tilaksi muodostuu ”01111”, kuvion 2C yhteydessä selostettuja takaisinkytkentäsääntöjä käyttäen. Ajanhetkestä toiseen edeten palautesiirtorekisteri käy läpi kaikki 31 tilaansa. Ajanhetkellä 31 palau-tesiirtorekisteri saa jälleen saman tilan kuin ajanhetkellä 0, ja kierto alkaa uudestaan. Kyseistä palautesiirtorekisteriä voitaisiin käyttää esimerkiksi 31 erin 10 viiden chipin mittaisen hajotuskoodin muodostamiseen, tai sitten yhden pitkän hajotuskoodin muodostamiseen. Lyhyet hajotuskoodit olisivat tietysti kunkin tilan eri elementtien peräkkäiset arvot, eli ”11111”, ”01111”, ”00111”, jne. Pitkän hajotuskoodin pituus olisi 31, ja se muodostuisi viidennen elementin 280 ulostulojen peräkkäisistä arvoista 290 käytäessä läpi kaikki 31 eri palautesiirtore-15 kisterin tilaa. Pitkä koodi olisi siten kuviossa 4A viidennen elementin 280 arvot eli ”1111000110111010100001001011001”.

Kuvioissa 4B-4F on kuvattu tunnetun tekniikan mukaiset kunkin eri hypyn muunnosmatriisit. Kuviossa 4B kuvataan viidennelle elementille sen kunkin hypyn maskirekisteri, kuviossa 4C neljännelle elementille, kuviossa 4D 20 kolmannelle elementille, kuviossa 4E toiselle elementille, ja kuviossa 4F ensimmäiselle elementille. Maskirekisteri itse asiassa sisältää tiedon niistä alkuti- « ' . Iän elementeistä, jotka vaikuttavat uuteen tilaan. Esimerkiksi siirryttäessä kuvi- « < φ •"; on 4A ajanhetkestä 0 ajanhetkeen 1 nähdään kuvion 2C palautesiirtorekiste- ·'· ristä, että ajanhetkellä 1 palautesiirtorekisterin viidentenä elementtinä 280 on 25 ajanhetken 0 neljäs elementti 278, koska palautesiirtorekisterin neljännen ele- • · · : mentin 278 output on kytketty viidennen elementin 280 inputiin. Näin jatketaan kunnes kaikille ajanhetkille on muodostettu maskirekisterit.

Palautesiirtorekisterin palautekytkentöjen rakenteet on huomioitava huolellisesti maskirekisterien muodostamisessa. Esimerkeissä käytettävässä .···. 30 kuvion 2C palautesiirtorekisterissä palautekytkennät ovat kolmannesta ja vii- dennestä tilasta ensimmäiseen tilaan. Maskirekisteriä siirrettäessä ei molem-mistä elementeistä 1 ja 4 voi siirtyä arvoa elementtiin 3. Siksi hypyn elementin 3 arvo muodostetaan XOR-operaatiolla edellisen hypyn elementtien 1 ja 4 kesken. Esimerkiksi kuvion 4B hypyn 10 maskirekisterin elementin 3 arvo 35 muodostetaan XOR-operaatiolla hypyn 9 elementtien 1 ja 4 kesken, eli XOR(1,1) = 0.

12 108182

Kuviossa 3B kuvataan saatavan palautesiirtorekisterin yhden elementin arvon muodostusta lohkossa 302B. Edullisesti elementin arvo muodostetaan seuraavasti: ensin lohkossa 306 muodostetaan binaarinen summaluku AND-operaatiolla edellisen tilan ja binaarisen maskirekisterin kesken, eli kuvi-5 ossa 4B ”11111 ” AND ”00010”, jolloin saadaan tulokseksi ”00010”, sillä AND-operaatiolla tarkoitetaan ’’looginen ja” -operaatiota, jonka totuustaulu on seuraavanlainen: ______

A B A AND B

_0__0 0 0 1 0 J__0 0 T111 1 ~

Sitten lohkossa 308 muodostetaan XOR-operaatiolla summaluvun kaikkien bittien kesken arvo kyseiselle yhdelle elementille, eli kuvion 4B hypys-10 sä ajanhetkeen yksi saadaan XOR(00010), josta tulos on ”1”. Kuviosta 4A voidaan tarkastaa ja todeta, että ajanhetkellä 1 viidennen elementin 280 arvo on »11

Kuten jo aiemmin todettiin on kyseinen tunnetun tekniikan mukainen tapa tallentaa muunnosmatriisit kaikille tiloille melko paljon muistia kulutta-15 va. Kuvioiden 4B-4F esimerkissä muistia kuluu 31 x 5 x 5 = 775 bittiä. Vaikka tallennettaisiin vain kullekin kahden potenssille muunnosmatriisit, eli potens-\ seille 2°, 2\ 22, 23, 24, eli hypyille 1, 2, 4, 8, 16, joista kaikki muut hypyt voidaan | muodostaa, niin silti muistia tarvittaisiin vielä 5 x 5 x 5 = 125 bittiä, li! Seuraavaksi esitettävässä keksinnön mukaisessa menetelmässä 20 tarvitaan muistia kuvion 4A esimerkille vain 5 x 5 = 25 bittiä, koska kutakin • I « kakkosen potenssia vastaavaa hyppyä kohti tallennetaan yksi maskirekisteri edustaen jotakin palautesiirtorekisterin elementtiä. Edullisesti tallennettu maskirekisteri edustaa joko palautesiirtorekisterin vähiten merkitsevää bittiä tai pa-lautesiirtorekisterin eniten merkitsevää bittiä, jolloin maskirekisteriä tarvitsee ·"*: 25 siirtää vain yhteen suuntaan. Tietenkin sellainenkin ratkaisu on mahdollinen, # [·, jossa tallennettu maskirekisteri edustaa jotakin keskellä sijaitsevaa palautesiir- t · · torekisterin elementtiä, tällöin maskirekisteriä täytyy siirtää vuorollaan molem-: · ’ piin suuntiin, jotta kaikki eri elementit tulee läpikäytyä.

Kuviossa 4G kuvataan kakkosen eri potensseja 2°, 2\ 22, 23, 24 vas-' 30 taavien hyppyjen etukäteen tallennetut kutakin elementtiä 1, 2, 3, 4, 5 vastaa vat maskirekisterit. Esimerkiksi viidennelle elementille on tallennettu yhden ai- 13 108182 kayksikön suuruiselle hypylle maskirekisteri ”00010”, kahden aikayksikön suuruiselle hypylle ”00100”, neljän aikayksikön suuruiselle hypylle ”10000”, kahdeksan aikayksikön suuruiselle hypylle ”01101”, ja kuudentoista aikayksikön suuruiselle hypylle ”11011 5 Kuviossa 4H kuvataan esimerkki hypystä kuviossa 4A kuvatusta ajanhetkestä nolla ajanhetkeen kuusitoista. Ajanhetkellä nolla alkutila on ”11111”. Laskemalla viidennen elementin arvo kuvion 3B yhteydessä esitetyn vuokaavion lohkolla 302B, eli laskemalla AND-operaatio alkutilan ja maskire-kisterin ”11011” kesken saadaan ”11011”, josta XOR-operaatiolla saadaan ”0”. 10 Muille elementeille suoritetaan kuvion 3B lohkon 302C mukaiset toi menpiteet, eli maskirekisteri siirretään vastaamaan haluttua elementtiä. Esimerkiksi neljännen elementin maskirekisteriä on siirretty kuviossa ’’yksi askel vasemmalle”, jolloin maskirekisteri on ”10011”. Laskemalla neljännen elementin arvo kuvion 3B yhteydessä esitetyn vuokaavion lohkolla 302B, eli laskemal-15 la AND-operaatio alkutilan ja maskirekisterin ”10011” kesken saadaan ”10011”, josta XOR-operaatiolla saadaan ”1”. Toistamalla kuvattu operaatio jäljellä oleville elementeille saadaan kolmannen elementin arvoksi ”0”, toisen elementin arvoksi ”0”, ja ensimmäisen elementin arvoksi ”0”. Siten ajanhetkellä kuusitoista palautesiirtorekisterin arvo on ”00010”, joka tarkistamalla kuviosta 20 4A voidaan todeta oikeaksi.

Kuviossa 4I havainnollistetaan vielä monesta eri hypystä muodostu- ' . vaa päivitystä. Periaatteessa pisin päivitys on sellainen, jossa joudutaan suo- ‘; rittamaan kaikki kakkosen eri potensseja vastaavat hypyt. Kuvion 4I esimerkis- sä päivitys muodostuu kahdesta hypystä. Ensin suoritetaan neljän aikayksikön '··' 25 mittainen hyppy, ja sitten kahdeksan aikayksikön mittainen hyppy. Tulokseksi • · · v : saatu palautesiirtorekisterin arvo ”01011” ajanhetkellä kaksitoista voidaan tar- • · · :.· ·* kistaa kuviosta 4A ja todeta oikeaksi. Hyppyjen suoritusjärjestyksellä ei ole merkitystä lopputulokseen, kunhan hyppyjen summa vastaa haluttua ajanhet- ·:··· keä. Kuviosta 4I on syytä huomata, että edellinen tila on alussa alkutila, ja siitä .··*. 30 eteenpäin kunkin edellisen hypyn tuloksena saatu palautesiirtorekisteri.

’·] Eräässä edullisessa toteutusmuodossa radiosignaali muodostuu I- • · · haarasta ja Q-haarasta, joiden I- ja Q-haarojen välillä on tietty vaihe-ero, jolloin :mainittu maskirekisteri on tallennettu ensimmäiselle haaralle, ja toiselle haaral-le on tallennettu toinen maskirekisteri, toisen maskirekisterin määrätessä ne .·. 35 ensimmäisen haaran palautesiirtorekisterin elementit, joita käyttäen toisen haaran saatavan elementin arvo muodostetaan. Tällä tarkoitetaan itse asiassa 14 108182 sitä, että eri haarojen välinen vaihe-ero voidaan kuvata maskirekisterillä. Oletetaan esimerkiksi, että vaihe-ero I- ja Q-haarojen välillä on kiinnitetty 1024 chipiksi. Maskirekisteri voi sitten kertoa mitkä l-vaiheen palautesiirtorekisterin elementit on otettava huomioon laskettaessa vastaavan Q-vaiheen palautesiir-5 torekisterin elementtejä. Edullisesti maskirekisteri jälleen liitetään yhteen AND-operaatiolla l-vaiheen palautesiirtorekisterin kanssa. Tulokseksi saadulle sum-mavektorille suoritetaan sitten aiemmin kuvattu XOR-operaatio. Keksinnön mukainen maskirekisterin siirtäminen tehdään edullisesti vain yhden kerran kutakin elementtiä kohti, eli kunkin siirtämisen jälkeen muodostetaan ensin l-vai-10 heen elementti ja sitten Q-vaiheen elementti, tai päinvastoin, riippuen siitä kumman haaran suhteen maskirekisteri on tehty.

Hajotuskoodin generaattori toteutetaan edullisesti ASIC:ina (Application Specific Integrated Circuit). Toteutus voidaan myös tehdä perinteisenä HW-toteutuksena erillisistä komponenteista. Myös puhtaasti ohjelmallinen tois teutus on mahdollinen, tällöin käytetyn prosessorin täytyy olla tarpeeksi tehokas, jotta tarvittaessa yhden chipin aikana ehditään laskea kyseisen hajotus-koodin kyseisen chipin arvo. Kuviossa 2B on kuvattu ohjelmistototeutuksessa käytettävät osat. Periaatteessa koodigeneraattorissa 260A on tällöin ohjelmisto 264, prosessori 266 ohjelmiston suorittamiseksi, ja muisti 268 tallentaa tar-20 vittavat maskirekisterit. Näillä osilla 264, 266, 268 toteutetaan välineet määri-·:·, teliä kakkosen eri potensseja vastaavat hypyt, välineet muodostaa kussakin ' . hypyssä kyseisen hypyn tuloksena saatava palautesiirtorekisteri, välineet muo- : dostaa saatavan palautesiirtorekisterin yhden elementin arvo edellisen tilan ja *;;; ‘ etukäteen tallennetun kyseistä saatavaa elementtiä vastaavan maskirekisterin *···' 25 kesken, ja välineet toistaa kullekin jäljellä olevalle saatavan palautesiirtorekis- • · · : terin elementille palautesiirtorekisterin yhden elementin arvon muodostus siir- • -t * · tämällä maskirekisteri kyseisen jäljellä olevan elementin kohdalle ja muodosta malla saatavan palautesiirtorekisterin kyseisen jäljellä olevan elementin arvo ·:··: edellisen tilan ja siirretyn maskirekisterin kesken.

30 Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten « « · ·. mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan si- • · · tä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän ' ..: keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (14)

15 108182

1. Menetelmä päivittää koodigeneraattorin lineaarinen palautesiirto-rekisteri tunnetusta tilasta uuteen tilaan, käsittäen: (300) määritellään kakkosen eri potensseja vastaavat hypyt tunne-5 tusta tilasta uuteen tilaan siirtymiseksi; tunnettu siitä, että: (302A) muodostetaan kussakin hypyssä kyseisen hypyn tuloksena saatava palautesiirtorekisteri seuraavasti: (302B) muodostetaan saatavan palautesiirtorekisterin 10 yhden elementin arvo edellisen tilan ja etukäteen tallennetun kyseistä saatavaa elementtiä vastaavan maskirekisterin kesken, maskirekisterin määrätessä ne edellisen tilan palautesiirtorekisterin elementit, joita käyttäen kyseisen saatavan elementin arvo muodostetaan; (302C) toistetaan kullekin jäljellä olevalle saatavan 15 palautesiirtorekisterin elementille palautesiirtorekisterin yhden elementin arvon muodostus siirtämällä maskirekisteri kyseisen jäljellä olevan elementin kohdalle, ja muodostamalla saatavan palautesiirtorekisterin kyseisen jäljellä olevan elementin arvo edellisen tilan ja siirretyn maskirekisterin kesken.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 20 että saatavan palautesiirtorekisterin yhden elementin arvon muodostuksessa :: (302B): (306) muodostetaan binaarinen summaluku AND-operaatiolla edelli-: : sen tilan ja binaarisen maskirekisterin kesken; (308) muodostetaan XOR-operaatiolla summaluvun kaikkien bittien :T: 25 kesken arvo kyseiselle yhdelle elementille.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kutakin kakkosen potenssia kohti on tallennettu yksi maskirekisteri edus-taen jotakin palautesiirtorekisterin elementtiä. • ·

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, "** 30 että tallennettu maskirekisteri edustaa palautesiirtorekisterin vähiten merkitse- v*.· vää bittiä.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, .v. että tallennettu maskirekisteri edustaa palautesiirtorekisterin eniten merkitse- !.: vää bittiä. <fi 108182 Ίο

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lineaarisella palautesiirtorekisterillä muodostettava koodi on koodijakoista monikäyttömenetelmää käyttävän radiojärjestelmän koodi.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 5 että radiosignaali muodostuu Ι-haarasta ja Q-haarasta, joiden I- ja Q-haarojen välillä on tietty vaihe-ero, jolloin mainittu maskirekisteri on tallennettu ensimmäiselle haaralle, ja toiselle haaralle on tallennettu toinen maskirekisteri, toisen maskirekisterin määrätessä ne ensimmäisen haaran palautesiirtorekisterin elementit, joita käyttäen toisen haaran saatavan elementin arvo muodoste-10 taan.

8. Radiojärjestelmän koodigeneraattori, käsittäen: välineet (264, 266, 268) määritellä kakkosen eri potensseja vastaavat hypyt koodigeneraattorin lineaarisen palautesiirtorekisterin päivittämiseksi tunnetusta tilasta uuteen tilaan; 15 tunnettu siitä, että: välineet (264, 266, 268) muodostaa kussakin hypyssä kyseisen hypyn tuloksena saatava palautesiirtorekisteri, käsittäen: välineet (264, 266, 268) muodostaa saatavan palautesiirtorekisterin yhden elementin arvo edellisen tilan ja etukäteen tallennetun 20 kyseistä saatavaa elementtiä vastaavan maskirekisterin kesken, maskirekisterin määrätessä ne edellisen tilan palautesiirtorekisterin elementit, joita käyttäen ' 1 ' kyseisen saatavan elementin arvo muodostetaan; : välineet (264, 266, 268) toistaa kullekin jäljellä oleval- :. .: le saatavan palautesiirtorekisterin elementille palautesiirtorekisterin yhden ele- 25 mentin arvon muodostus siirtämällä maskirekisteri kyseisen jäljellä olevan ele-:T: mentin kohdalle, ja muodostamalla saatavan palautesiirtorekisterin kyseisen : Y: jäljellä olevan elementin arvo edellisen tilan ja siirretyn maskirekisterin kesken.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen koodigeneraattori, tunnettu siitä, että välineet (264, 266, 268) muodostaa saatavan palautesiirtorekisterin • · .·... 30 yhden elementin arvo käsittävät: T välineet muodostaa binaarinen summaluku AND-operaatiolla edelli- sen tilan ja binaarisen maskirekisterin kesken; välineet muodostaa XOR-operaatiolla summaluvun kaikkien bittien kesken arvo kyseiselle yhdelle elementille. 17 108182

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen koodigeneraattori, tunnet-t u siitä, että kutakin kakkosen potenssia kohti on tallennettu yksi maskirekis-teri edustaen jotakin palautesiirtorekisterin elementtiä.

11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen koodigeneraattori, tunnet-5 t u siitä, että tallennettu maskirekisteri edustaa palautesiirtorekisterin vähiten merkitsevää bittiä.

12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen koodigeneraattori, tunnet-t u siitä, että tallennettu maskirekisteri edustaa palautesiirtorekisterin eniten merkitsevää bittiä.

13. Patenttivaatimuksen 8 mukainen koodigeneraattori, tunnet- t u siitä, että radiojärjestelmä on koodijakoista monikäyttömenetelmää käyttävä radiojärjestelmä.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen koodigeneraattori, tunnettu siitä, että radiosignaali muodostuu l-haarasta ja Q-haarasta, joiden I-15 ja Q-haarojen välillä on tietty vaihe-ero, jolloin mainittu maskirekisteri on tallennettu ensimmäiselle haaralle, ja toiselle haaralle on tallennettu toinen maskirekisteri, toisen maskirekisterin määrätessä ne ensimmäisen haaran palautesiirtorekisterin elementit, joita käyttäen toisen haaran saatavan elementin arvo muodostetaan. • · · • · · » · · • · · • · · • · · • · • · · • · • · · 1 · · • · · • « « 108182 18