FI106643B - Höyrynpuhalluslaatikko - Google Patents

Description

106643 Höyrynpuha1luslaat ikko Ängbläsläda Tämä keksintö koskee höyrynpuhalluslaatikoa höyryn syöt-5 tämiseksi ohikulkevalle materiaalirainalle, jossa on ainakin yksi höyrynpuhalluskammio, joka on täysin ympäröity vapaan koteloseinämän, jossa on useita höyryn menoaukko-ja, ja toisten kammioseinämien avulla ja on varustettu höyryventtiilillä höyryn päästämiseksi sisään höyrynpu-10 hailuskammioihin.

Tämäntyyppinen höyrynpuhalluslaatikko tunnetaan patenttijulkaisun DE 37 01 407 Cl perusteella. Tällaisia höyrynpuhal lus laatikoita käytetään pääasiassa paperinvalmistuk-15 sen yhteydessä. Tunnetun höyrynpuhalluslaatikon tehtävänä on materiaalirainalle syötetyn höyryn avulla nostaa mate-riaalirainan lämpötilaa materiaalirainan vedenpoiston helpottamiseksi. Höyrynpuhalluslaatikoiden eräs toinen käyttötarkoitus on höyryn syöttäminen materiaalirainan 20 pinnalle ennen pintakäsittelyä, kuten esimerkiksi tehdään nk. soft-compact-kalantereiden avulla. Tällöin voidaan materiaalirainan pinta esimerkiksi kiillottaa. Pehmeillä teloilla, siis pehmeän pinnan omaavilla teloilla varus- j*". tettujen kalantereiden yhteydessä pehmeät telat kuluvat « « « .·.··. 25 käytön aikana ja ne on ajoittain vaihdettava uusiin. Täl- :vt laisen pehmeän telan vaihtamiseksi tarvittava aika on suuruusluokkaa muutamia kymmeniä minuutteja, esimerkiksi 20 minuuttia. Tämän ajanjakson aikana on materiaalirainan • · · käsittely keskeytetty. Koska materiaalirainaan tämän • · · *·* * 30 ajanjakson aikana ei tarvitse syöttää höyryä ei myöskään höyrynpuhalluskammioon syötetä mitään tuoretta höyryä.

• # V·· Höyrynpuhalluskammio jäähtyy ja siinä vielä oleva höyry : lauhtuu. Vaikka suuri osa lauhdevedestä voidaan poistaa menon kautta on tällä se epäkohta, että jälleenkäynnistä- • · · 35 misen yhteydessä telanvaihton jälkeen tarvitaan huomatta- « · ·;·* va höyrymäärä höyrynpuhalluskammioon jääneen veden kuu- mentamiseksi ja muuttamiseksi takaisin höyryksi. Pintakä-sittelyä varten käytettävien suhteellisten pienten höyry- 2 106643 määrien yhteydessä on höyrynpuhalluskammion läpi virtaa-van höyryvirran energiasisältö yleensä liian pieni lauhdeveden riittävän kuumentamisen ja höyryksi takaisinmuut-tamisen turvaamiseksi. Tämä johtaa tällöin siihen, että 5 vesipisarat tempautuvat mukaan höyryn kanssa ja poistuvat höyrynpuhallusaukoista. Iskeytyessään materiaalirainaan ne vaikuttavat kuin massiiviset kappaleet, jotka ammusten tavoin iskeytyvät materiaalirainan läpi. Toiset vesipisarat tarttuvat kiinni pehmeän telan pintaan ja 10 leikkaavat materiaalirainaa tai läpäisevät sen pehmeän telan kunkin kierroksen yhteydessä niin, että tässä yhteydessä muodostuu eräänlainen rei'itys. Stabiilien käyttöolosuhteiden saavuttamiseksi tarvitaan tästä syystä telan vaihtamisen jälkeen suhteellisen pitkä ajanjakso, 15 jona aikana tuotetaan käytännöllisesti katsoen vain hyl-kymateriaalia.

DE-kuulutusjulkaisussa 22 03 973 on esitetty menetelmä ja laite rainan kostuttamiseksi. Tunnetun laitteen yhteydes-20 sä suihkutetaan höyryä johtojen kautta suoraan materiaa-lirainalle, joka suihkutuskohdasta on tuettu temperoidun telan tai muuntyyppisen ohjauksen avulla. Johdot on viety tilan rajoittavan koteloseinämän sisäpuolelta. Materiaa-: : : lirainaa päin suunnattu höyrysuihku on myös suunnattu 25 tilaa päin niin, että materiaalirainalta kimmonnut höyry < « • V. joutuu tilaan. Sen estämiseksi, että kotelon seinämille • · .·. : muodostuva lauhde tippuu käsiteltävälle rainalle voivat • · · .···[ kotelon sisäseinämät olla lämmitetyt tai voidaan käyttää • · · laitetta tippunesteen poistamiseksi raina-alueelta. Tämän . . 30 avulla vältytään tosin suuressa määrin nesteen alastippu- » · · *· ]· miselta rainalle käytön aikana. Nämä toimenpiteet eivät • m · ’·’ ’ kuitenkaan riitä sen turvaamiseksi, että myös käynnistä- ·*·.. misen yhteydessä materiaalirainalle syötettävä höyry ai- .**·. nakin suurin piirtein on vapaa pisaroista.

*·’. 35 ' * Patenttijulkaisussa WO 91/14045, joka on julkaistu tämän • · · : .* julkaisun ilmoittamispäivämäärän jälkeen, on esitetty 3 106643 laite höyryn syöttämiseksi, jossa höyrynsyöttöjohdosta lähtee kaksi höyrykanavaa tai -johtoa. Ensimmäisen tehtävänä on kuumentaa useita peräkkäin kytkettyjä höyrynjake-lutiloja. Toinen toimii syöttöjohtona ensimmäisen häyryn-5 jakelutilan syöttämiseksi. Myös tässä yhteydessä ilmenee se ongelma, että jälleenkäynnistämisen yhteydessä käyttö-keskeytyksen jälkeen voi syöttöjohtoon lauhtunut höyry muuttua vesipisaroiksi. Tämän ongelman poistamiseksi on tunnetussa laitteessa höyryn tielle sijoitettu lankaverk-10 koja tai -punoksia, joille tällaisten nestepisaroiden tulisi tiivistyä.

Tämän keksinnön tehtävänä on saada aikaan höyrynpuhallus-laatikko, jonka avulla materiasiirainan käsittely telan 15 vaihtamisen jälkeen voidaan viedä eteenpäin nopeammin.

Tämä tehtävä ratkaistaan edellä esitetyn tyyppisen höy-rynpuhalluslaatikon kohdalla siten, että höyrynpuhallus-kammion seinämiä lämmitetään höyrykäyttöisen 20 lämmityslaitteen avulla, jolloin lämmityslaite on varustettu höyrynkuivatusosaksi muodostetulla ensimmäisellä höyrykanavalla, joka kulkee yhdestä päästä pääasiassa I « < materiaalirainan kulkusuunnan poikki aina toiseen päähän asti, ja toisella höyrykanavalla, joka kulkee toisesta 25 päästä pääasiassa materiaalirainan kulkusuunnan poikki « · aina ensimmäiseen päähän asti, jolloin ainakin yksi höy- • · .·. : rynpuhalluskammio on sijoitettu ensimmäisen ja toisen • · · höyrykanavan väliin, ensimmäinen ja toinen höyrykanava ♦ · ♦ ovat yhteydessä keskenään toisesta päästä, höyry virtaa . , 30 höyrynpuhalluskammion läpi lähes U-muotoisella tavalla ja • · · *· materiaalirainan syöttämiseksi käytetty höyry otetaan • · · *.* * pois vasta höyrynkuivatusosan jälkeen.

·· • · • · · .*··. Höyrynpuhalluskammion lämmitetyn seinämän kautta johde- • # 35 taan riittävästi lämpöä höyrynpuhalluskammion sisään ’ ' niin, että höyryspuhalluskammiossa oleva höyry ei enää • ·’ tai ei enää aikaisemmin tunnetussa määrin voi lauhtua.

4 106643 Höyrynpuhalluskammion lämpötila pidetään siis korkeammalla tasolla myös tuotantoprosessin keskeytyksien, siis esimerkiksi telanvaihdon aikana. Jälleenkäynnistyksen jälkeen höyrynpuhalluskammioon sisäänsyötettyä höyryä ei 5 tällöin enää tarvitse käyttää höyrynpuhalluskammion lämmittämiseksi vaan sitä voidaan sen sijaan käyttää käyttötarkoitustaan vastaavalla tavalla, eli syöttää materiaa-lirainan pinnalle. Pisaroiden muodostumisvaara höyrynpu-halluskammiossa pienenee tällöin ratkaisevalla tavalla 10 niin, että materiaalirainan vaurioitumista ei enää esiinny vaikkakin seisokkiajät tulevat suunniteltua pidemmiksi. Höyryä on joka tapauksessa käytettävissä niin, että mitään muuta energiamuotoa, kuten sähkövirtaa, ei tarvitse syöttää höyrynpuhalluslaatikkoon. Ensimmäinen ja toils nen höyrykanava muodostavat suurin piirtein U:n haarat. U:n kanta muodostaa ensimmäisen ja toisen höyrykanavan välisen yhteyden. Kaikkien höyrynpuhalluskammioiden ympäri virtaa tällöin höyryä ainakin kahdelta puolelta niin, että ainakin kaksi höyrynpuhalluskammioiden seinämää ovat 20 lämmitetyt. Höyrynkuivatusosassa ne nestepisarat erotetaan pois, jotka mahdollisesti ovat muodostuneet höyryn kuljetuksen aikana kattilasta höyrynpuhalluslaatikkoon. Lämmittäminen tapahtuu tällöin yksinomaan kuivalla höy-ryllä. Koska materiaalirainalle syötettäväksi tarkoitettu 25 höyry otetaan vasta höyrykuivatusosan jälkeen on varmis-tuttu siitä, että materiaalirainalle ei voi joutua mitään • · .·. : lauhdepisaroita.

• ·· ♦ ♦ • ♦· • · · • · · Höyryventtiili ja lämmityslaite ovat yhdistetyt samaan . , 30 höyrynsyöttöliitäntään. Lämmityslaitetta varten ei täi- • « · *· '' löin tarvita mitään erillistä höyrynsyöttöliitäntää. Yksi ♦ · · *·* * ainoa johto riittää, joka yhdistää höyry lähteen, esimer- ·*·.. kiksi kattilan, höyrynpuhalluslaatikkoon.

« · · • · * . 35 Tässä yhteydessä on edullista, että ainakin vapaata kote- | ‘ loseinämää lämmitetään. Kun vesipisaroita on muodostunut • · · : .* tulevat ne joka tapauksessa ulosvirtaavan höyryn avulla 5 106643 siirretyiksi vapaan koteloseinämän suuntaan. Kun ne iskeytyvät vapaaseen koteloseinämään ne höyrystyvät.

Lämmityslaite on sopivimmin varustettu ainakin yhdellä 5 höyrykanavalla, joka yhdeltä puolelta on rajoitettu lämmitetyn seinämän avulla. Höyrykanava pakottaa höyryn virtaamaan lämmitettyä seinämää pitkin. Tällöin se luovuttaa lämpöä tähän seinämään ja lämmittää sitä.

10 Useita väliseinämien avulla toisistaan erotettuja höyryn-puhalluskammioita on sopivimmin sijoitettu riviin vierekkäin materiaalirainan kulkusuunnan poikki, jolloin lämmityslaite on varustettu ainakin yhdellä höyrykanavalla, joka lämmittää kaikkia höyrynpuhalluskammioita. Tämä höy-15 rynpuhaliuskanava on tämän mukaisesti myös sijoitettu materiaalirainan kulkusuunnan poikki. Tämän suhteellisen yksinkertaisen toimenpiteen avulla voidaan kaikkia höyrynpuhalluskammioita lämmittää jossakin määrin tasaisesti.

20

Toisen höyrykanavan kummankin pään välillä vallitsee sopivimmin paine-ero. Tämä kehittää höyryvirtauksen toises- « « « sa höyrykanavassa.

• « I

• · I » I 4 • 25 Eräässä edullisessa rakennemuodossa on vapaalle • « ·*·'; koteloseinämälle sijoitettu lähes U-muotoisia profiileja, « · : jotka kulkevat pääasiassa yhdensuuntaisesti toisen höyry- • « kanavan kanssa, jolloin U:n aukko on peitetty vapaan ko-

• · I

teloseinämän avulla. Vapaa koteloseinämä on niin ohut, . . 30 että se ei voi vastaanottaa mitää höyrykanavia. Toisaalta • · · on vapaan koteloseinämän lämmittämiseksi käytetty höyry ♦ * · *·* * kanavoitava koska se muutoin vaikuttaisi ohikulkevaan ·*·.. materiaalirainaan samassa määrin kuin vapaaseen koteloseinämään. Tätä tarkoitusta varten käytetään U-muo- • · · * . 35 toisia profiileja. Koska höyrykanavan kummankin pään vä- ^ / Iillä vallitsee paine-ero ja U-muotoiset profiilit kulke- • · · : ·* vat pääasiassa yhdensuuntaisesti toisen höyrykanavan 6 106643 kanssa kehittyy myös U-muotoisten profiilien avulla muodostettuihin kanaviin höyryvirtaus niin, että vapaata seinämää koko leveydeltään, tai useampien höyrynpuhallus-kammioiden yhteydessä, kaikkien höyrynpuhalluskammioiden 5 vapaita koteloseinämiä lämmitetään tasaisesti.

Profiilit ulottuvat sopivimmin höyryn menoaukkojen väliltä. Tämän avulla voidaan höyrynpuhalluskammioiden lämmittämiseksi ja materiaalirainan käsittelemiseksi käytetty 10 höyry tarkasti erottaa toisistaan.

Pidetään myös sopivana, että väliseinämät ovat varustetut lämmityskanavilla, jotka yhdistävät keskenään ensimmäisen ja toisen höyrykanavan. Tämän rakennemuodon yhteydessä 15 lämmitetään tällöin viittä kuuudesta höyrynpuhalluskammi- oita rajoittavasta seinämästä. Tässä yhteydessä voidaan käyttää suhteellisen alhaisia lämpötiloja koska höyrynpu-halluskammiota lämmitetään lähes kaikilta puolilta. Höy-rynpuhalluskammion sisäinen lämpötilan gradientti on suh-20 teellisen loiva.

Ensimmäinen ja toinen höyrykanava työntyvät edullisesti « « « materiaalirainaa päin vapaan koteloseinämän ohi. Tämä :T: johtaa siihen, että höyrynpuhalluslaatikon reunat ovat 25 lämmitetyt.

I « 4 I « « « c • · • · : Eräässä sopivassa rakennemuodossa on kukin höyryventtiili « · · ,··/ yksilöllisesti ohjattavissa. Sitä höyrymäärää vast, höy- • · · rypainetta, joka kunkin höyrynpuhalluskammion avulla koh- . 30 distetaan materiaalirataan, voidaan tällöin ohjata mate- • « « riaalirainan leveydeltä. Tämän avulla on kosteusprofiilin ♦ · · *·* * ohjaus mahdollinen.

• · • · « Höyryventtiili on sopivimmin varustettu useilla venttii- « · φ • t 35 lisuuttimilla, joiden akselit muodostavat 69°- 75°:een kulman höyrynpuhalluskammion sivuseinämien kanssa. Tällä « · « : .: kulma-alueella on venttiilistä ulosvirtaavalla höyryllä 7 106643 tosin suuri seinämää päin suunnattu komponentti. Se kimpoaa kuitenkin seinämästä vastaavassa kulmassa niin, että höyrynpuhalluskammioon muodostuu erittäin tasainen höyryn jakauma. Höyrynjakauman tasaisuuden vuoksi höyrynpu-5 halluskammiossa muodostuu myös vapaan koteloseinämän kohdalle hyvin tasainen höyryn menoprofiili, so. höyry virtaa kaikista höyryn menoaukoista lähes samalla nopeudella. Tässä yhteydessä ei siis tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin sellaisten yksittäisten höyrysuihkujen vaarattomiksi 10 saattamiseksi, jotka voisivat iskeytyä materiaalirainaan. Höyryn tasaisen jakautumisen vuoksi voidaan höyrynpuhal-luskammiossa vallitsevaa painetta myös pitää suhteellisen alhaisena niin, että pienennetään ulostulomelua.

15 Höyrynpuhalluskammio on sopivimmin vapaan koteloseinämän ja/tai vapaata koteloseinämää vastapäätä olevan seinämän yhteydessä varustettu vedenpoistoaukolla. Höyrynpuhallus-laatikot sijoitetaan normaalisti siten, että ne sijaitsevat materiaalirainan ylä- tai alapuolella. Vapaa kotelo-20 seinämä sijaitsee tällöin höyrynpuhalluslaaatikon ylä- tai alaosassa, mutta on joka tapauksessa suunnattu mate-riaalirainaa päin. Silloin kun kehittyy suurempia määriä

• « I

lauhdevettä voi tämä vesi ongelmitta virrata pois höyryn- 4 1« V : puhalluskammion alimmasta kohdasta. Kun höyrynpuhallus- j 1(i 25 kammio on sijoitettu materiaalirainan yläpuolelle on tämä alin kohta sijoitettu vapaan koteloseinämän yhteyteen, •\j mutta kun häyrynpuhalluslaatikko sen sijaan sijaitsee • · materiaalirainan alapuolella, vastapäätä olevalle puolel-le. Tällöin säästytään siitä, että esimerkiksi käynnistä-t . 30 misen yhteydessä höyrynpuhalluskammiota on lämmitettävä niin kauan kunnes kaikki neste on höyrystynyt.

• · » « · · * • 1 : Vedenpoistoaukko on tässä yhteydessä sopivimmin yhdistet- ty sifoniin, jossa on pysyvä vesipatsas, joka on korkeam- * . 35 pi kuin mitä höyrynpuhalluskammiossa vallitseva pitopaine • · ,,. vastaa. Vesipatsas muodostaa vastapainon höyrypainetta « 1 w ** vastaan. Koska vesipatsas vaikuttaa suuremmalla paineella 8 106643 kuin höyrynpuhalluskammiossa vallitseva pitopaine sifonin kautta ei voi poistua mitään höyryä. Lauhdevesi sen sijaan voi esteettä virrata pois.

5 Höyryn menoaukkojen halkaisija on sopivimmin pienempi kuin vapaan koteloseinämän paksuus. Tällöin muodostuu siis vapaan koteloseinämän ulkopinnasta suunnattuja höy-rysuihkuja, jotka ovat sopivia höyryn tehokkaaksi kohdistamiseksi materiaalirainalle.

10 Höyrynpuhalluskammiossa olevan ainakin yhden seinämän lämpötila on sopivimmin 102° - 110°C. Tällainen lämpötila on riittävä sen estämiseksi, että höyrynpuhalluskammiossa oleva höyry lauhtuu.

15 Tämä keksintö selitetään seuraavassa erään sopivan rakenne-esimerkin pohjalta samalla kun viitataan oheiseen piirustukseen, jossa: 20 Kuv. 1 esittää poikkileikkausta höyrynpuhalluslaatikosta,

Kuv. 2 esittää pitkittäisleikkausta höyrynpuhalluslaati-: i kosta, ja ill 4 4 « il· t\\ 25 Kuv. 3 esittää höyrynpuhalluslaatikkoa päältä katsottuna.

I I il I < I · ♦ · .·/. Höyrynpuhalluslaatikko 1 on varustettu useilla höyrynpu- • ·· halluskammioilla 2, jotka ovat rajoitetut vapaan kotelo- • · · * seinämän 3 ja muiden seinämien, eli etuseinämän 4, taka- 30 seinämän 5, vasemman sivuseinämän 6 ja oikean sivu- * S 4 ** ” seinämän 7 vast, väliseinänhän 8, joka erottaa yksittäiset # · i V * höyrynpuhalluskammiot 2 toisistaan, ja kansiseinämän 9 * i*.t> avulla. Höyrynpuhalluskammioon 2 avautuu höyryventtiili .·*·, 10. Kutakin höyryventtiiliä 10 voidaan ohjata yksilöni- « · 35 sesti käytön 11 kautta.

• i • * « i \* Höyrynpuhalluslaatikko on varustettu ensimmäisellä höyry- 9 106643 kanavalla 12 ja toisella höyrykanavalla 13, jotka liitos-kanavan 14 kautta ovat yhteydessä keskenään. Kuristuslai-te 15 voi olla sijoitettu liitoskanavan 14 ja toisen höy-rykanavan 13 väliin. Kuristuslaite 15 on tässä yhteydessä 5 esitetty erillisenä elementtinä. Se voi kuitenkin myös olla muodostettu yksittäisten höyrykanavien 13 ja 14 geometrian avulla. Ratkaisevaa on ainoastaan se, että kuris-tuslaitteen 15 avulla saadaan aikaan paine-ero liitos-kanavan 14, siis toisen höyrykanavan 13 alkupään, ja toi-10 sen höyrykanavan 13 loppupään välille. Ensimmäinen höyry-kanava 12 on yhteydessä höyryliitäntään 16, jonka kautta höyryä syötetään höyrynpuhalluslaatikkoon. Toisen höyry-kanavan 13 pää, siis toisen höyrykanavan 13 liitos-kanavasta 14 poispäin suunnattu pää on yhteydessä menoon 15 17, jonka kohdalla höyry vast, höyrystä lauhtunut vesi voi virrata pois höyrynpuhalluslaatikosta 1.

Ensimmäisessä ja toisessa höyrykanavassa 12, 13 oleva höyry virtaa höyrynpuhalluskammioiden 2 ympäri lähes U-20 muotoisesti, so. kunkin höyrynpuhalluskammion 2 etuseinämä 4 ja takaseinämä 5 on ulkopinnastaan yhteydessä höyry-kanavissa 12, 13 virtaavan höyryn kanssa. Höyry luovuttaa tässä yhteydessä lämpöä seinämille 4, 5. Seinämät 4, 5 t · · lämmittävät puolestaan jälleen höyrynpuhalluskammioita 2.

:v. 25 ««.·. Vasenta sivuseinämää 6 ja oikeata sivuseinämää 7 lämmite- • · *. *. tään myös ohivirtaavan höyryn avulla. Väliseinämiin 8, *..* jotka erottavat toisistaan kaksi vierekkäistä höyrynpu- • · « *·* * halluskammiota 2, on hitsattu kiinni U-muotoisia profii- 30 leja 18 siten, että U:n avoin pää on peitetty väli- • · ·.**: seinämien 8 avulla. Profiileihin muodostuvat kanavat 19 • · · V * ovat tiiviit niin, että höyryventtiilin 10 kautta höyryn- puhalluskammioon 2 syötetty höyry ei tule kosketukseen • · * *···, kanavissa 19 olevan höyryn kanssa ja sekoitu siihen. Tä- 35 ten ovat myös väliseinämät 8 lämmitetyt. Vastaavia pro-fiileja 20 on kiinnitetty vapaan koteloseinämän 3 uiko- «♦ ♦ • V pinnalle. Ne muodostavat kanavia 21, jotka ulottuvat ma- 10 106643 teriaalirainan 22 kulkusuunnan poikki höyrynpuhalluskam-mioiden leveydeltä. Koska kuristuslaitteen 15 vuoksi, jonka ei nimenomaan tarvitse olla rakenteeltaan kuristin, vaan joka voi olla muodostettu liitosmatkan kuristusvai-5 kutuksen avulla, toisen höyrykanavan 13 kummankin pään välillä vallitsee paine-ero johdetaan höyryä kanavien 21 kautta materiaalirainan 22 kulkusuunnan poikki vapaata koteloseinämää pitkin ilman että tämä höyry joutuu mate-riaalirainalle 22. U-muotoisten profiilien 20 väliin on 10 muodostettu höyryn ulospuhallusaukkoja 23, joiden läpi höyrynpuhalluskammiosta 2 tuleva höyry voi joutua zmate-riaalirainalle. Höyruyn ulospuhallusaukot omaavat tällöin halkaisijan, joka on pienempi kuin vapaan koteloseinämän 3 paksuus.

15

Kuristuslaitteen 15 avulla aikaansaadun paine-eron vaikutuksesta virtaa höyryä myös ensimmäisestä höyrykanavasta 12 toiseen höyrykanavaan 13 ja lämmittää siten väli-seinämiä. Höyryvirtaus on kuviossa 3 esitetty nuolien 20 avulla.

Höyryventtiilit 10 ovat liitosputkien 24 kautta yhteydes-sä toisen höyrykanavan 13 kanssa. Siellä vallitseva paine « · « riittää välttämättömän paineen kehittämiseksi myös höy- « 25 rynpuhalluskammioon 2, joka painaa höyryä materiaalirai- • · ··,·, nan 22 suuntaan.

• · • · • · • i · Höyryventtiili 10 on varustettu aukoista 25 muodostuvalla • * · *·* * rivillä, jotka aukot ovat suunnatut siten, että niiden 30 akseli muodostaa kulman A sivuseinämien, so. etuseinämän • · ·.*·: 4, takaseinämän 5, vasemman sivuseinämän 6, oikean sivu- ·· · V : seinämän 7 tai väliseinämän 8 kanssa, joka kulma on 69° ja 75° välillä. Koska höyryventtiili 10 on pääasiassa • · · /··, rakenteeltaan sylinterinmuotoinen, mutta mainitut höyryn- * · 35 puhalluskammion 2 seinämät kuitenkin muodostavat pää- asiassa suorakulman, pätevät nämä kulma-arvot vain höyry- • « « • V venttiilin aukkojen 25 osalta, jotka sijaitsevat kohti- 11 106643 suoraan mainittuja seinämiä 4-8 vastaan olevassa tasossa. Kaikkien muiden aukkojen osalta on aukkojen 25 akselin kulma projisoitava vastaavalle tasolle.

5 Kaikki höyryä kuljettavat ja ulkopuolella sijaitsevat kanavat, siis erityisesti ensimmäinen höyrykanava ja toinen höyrykanava, ovat ulkoapäin peitetyt eristeen 26 avulla. Tämä eriste on kuvioissa 2 ja 3 poistettu havainnollisuuden takia.

10

Kuten kuvion 1 pohjalta voidaan havaita työntyy ensimmäinen ja toinen höyrykanava 12, 13 vapaan koteloseinämän 3 ohi materiaalirainaa 22 päin. Tämä johtaa siihen, että materiaalirainan 22 ja vapaan koteloseinämän 3 väliin voi 15 muodostua höyrynleviämistila 27, jossa höyry ulosvirtaa-misen jälkeen höyryn menoaukoista 23 voi tasaantua. Tällä on tämän lisäksi myös se seuraus, että höyrynpuhaUuslaatikon 1 kotelo on lämmitetty myös materiaalirainaa 22 päin suunnatuista reunoistaan 28, 29.

20

Ensimmäinen höyrykanava 12 on rakenteeltaan höyrynkuiva- tusosa. Höyryliitännän 16 kautta syötetty höyry voi, eri- tyisesti silloin kun matka höyrylähteestä, kuten höyry- :*|; kattilasta höyrynpuhaUuslaatikkoon on pidempi, sisältää :v< 25 vesipisaroiden muodossa olevaa lauhtunutta höyryä. Nämä < « vesipisarat erotetaan ensimmäisessä höyrykanavassa 12.

• · ]·/: Tämän yksinkertaisen toimenpiteen avulla voidaan saavut- • · · !..* taa se, että höyry ensimmäisen höyrykanavan 12 jälkeen on * kuiva niin, että sitä voidaan välittömästi käyttää pro-30 sessihöyrynä materiaalirainaan 22 kohdistamista varten.

· · • · · • · • · · V * Höyrynpuhalluskammion 2 vast, ensimmäisen tai toisen höy- rykanavan 12, 13 tai myös liitoskanavan 14 kulloinkin .···. alimmalla sijaitseviin kohtiin on muodostettu poistoauk- • · *·*# 35 koja 30, 31, 32 ja 33. Höyrynpuhalluskammioon 2 tai höy- * * rykanaviin 12, 13 lauhtunut vesi voi virrata pois näiden •« · : ’.· aukkojen kautta. Poistoaukot 30-33 ovat tarkoitetut sitä 12 106643 tapausta varten, että höyrynpuhalluslaatikkoa 1 käytetään kuvioissa 1 ja 2 esitetyllä tavalla, eli siten, että vapaa koteloseinämä 3 on suunnattu alaspäin. Höyrynpuhal-luslaatikko 1 sijaitsee tällöin materiaalirainan 22 ylä-5 puolella. Lisäksi on kulloinkin korkeimpiin kohtiin sijoitettu toisia poistoaukkoja 34, 35, 36. Sen lisäksi että höyrynpuhalluslaatikko 1 voidaan sijoittaa materiaa-lirainan yläpuolelle, jolloin höyry virtaa alaspäin ulos höyrynpuhalluskammiosta 2, voidaan se myös sijoittaa ma-10 teriaalirainan 22 alapuolelle, jolloin höyry virtaa ylös päin ulos. Tällöin kohdistetaan höyryä materiaalirainan 22 alapintaan. Tässä tapauksessa ovat poistoaukot 34, 35, 36, jotka kuvioissa 1 ja 2 esitetyssä asennossa sijaitsevat korkeimmassa kohdassa, sijoitetut höyrynpuhalluskam-15 mion vast, höyrykanavien 12, 13 alimpaan kohtaan. Myös liitoskanava 14 voi tietenkin käsittää tällaisen poisto-aukon. Kuten kuviossa 2 esimerkin avulla on esitetty in poistoaukko 35 yhdistetty sifoniin 37. Selityksenä oletetaan, että höyrynpuhalluslaatikkoa käytetään 180°:een 20 verran käännetyssä asennossa, jolloin materiaaliraina 22 siis sijaitsee höyrynpuhalluslaatikon 1 yläpuolella. Vesi poistetaan tällöin höyrynpuhalluskammioista 2 aukon 35 ja i « « sifonini 37 kautta. Sifoniin 37 muodostuu tällöin yhtyvi-: : : en astioiden periaatteen mukaisesti kaksi vesipatsasta.

;v; 25 Vapaa kaasun läpikulku, jonka avulla höyry voisi poistua, t < jv. on suljettu poistoaukon 35 ja sifonin menon väliltä. Ve- » · .·. : sipatsas on niin korkea, että se kestää höyrynpuhallus- kammiossa 2 vallitsevaa painetta, eli se ei siis voi pai- • · · nautua niin pitkälle ulos sifonista 37, että höyryä voi . . 30 poistua. Heti kun vesi virtaa sisään sifoniin 37 poisto- • * · ’·*· aukon 35 kautta voi vesi kuitenkin virrata pois sifonin • · · *·* * 37 toisella puolella, siis sen menon kautta, koska tasa- paino yhtyvien astioiden periaatteen mukaisesti on jäi-leen asetuttava. Sifonin kautta tapahtuvaa vedenpoista-• , 35 mistä käytetään jokaisen poistoaukon 3 0-3 6 kohdalla. Se on havainnollisuussyistä kuitenkin esitetty vain poisto- • · » : .* aukon 35 osalta.

106643

Ensimmäisessä ja toisessa höyrykanavassa 12, 13, liitos-kanavassa 14 ja kanavissa 19 ja 21 olevan höyryn avulla lämmitetään höyrynpuhalluskammion seinämät lämpötilaan, 5 joka on 102°C ja 110°C väliltä. Tämä lämpötila riittää lauhteenmuodostumisen estämiseksi seinämillä.

Höyrynpuhalluslaatikko 1 kokonaisuudessaan on pysyvästi höyrypaineen alaisena. Höyrynpuhalluskammioista 2 materi-10 aalirainan 22 suuntaan ulosvirtaavan höyryn ohjaus tapahtuu yksinomaan höyryventtiilin 10 kautta. Tämän avulla on höyryn höyrynpuhalluskammioiden 2 läpi tapahtuvan virtauksen hyvin hieno ohjaus mahdollinen. Tämä hieno ohjaus mahdollistaa sen, että riittävällä tarkkuudella voidaan 15 ohjata myös hyvin pieniä, suuruusluokaltaan 1-10 kg/h, siis muutamia kuutiometrejä höyryä per tunti, olevia höy-rymääriä. Höyrynpuhalluslaatikossa l vallitsee tämän lisäksi paine, joka on 1,2 - 1,3 bar.

20 Esitetystä rakennemuodosta voidaan poiketa hyvin monella eri tavalla. Esimerkiksi profiilit 20 voidaan siten sijoittaa myös höyrynpuhalluskammion 2 sisätilaan niin, :<it: että vapaa koteloseinämä 3 on tasainen ulkopinnastaan.

: ! : Väliseinämät voivat myös olla rakenteeltaan kaksois- iv: 25 seinämiä, jolloin höyry tällöin virtaa läpi kahden seinä- • t män välistä.

• · • · • ► ♦

• M

* · · I I » • · 1 » • · • · · • · « • · • · · • · « • · · • · • · • · · • · · • · · • · · • · • «

Claims (11)

14 106643

1. Höyrynpuhalluslaatikko höyryn syöttämiseksi ohikulkevalle materiaalirainalle, jossa on ainakin yksi höyrynpu- 5 halluskammio, joka on täysin ympäröity useita höyryn me-noaukkoja omaavan vapaan koteloseinämän ja muiden kam-mioseinämien avulla ja on varustettu höyryventtiilillä höyryn päästämiseksi höyrynpuhalluskammioiden sisään, tunnettu siitä, että höyrynpuhalluskammion (2) seinämät 10 (3-8) ovat lämmitetyt höyrykäyttöisen lämmityslaitteen (19, 21, 12, 12, 14) avulla, jolloin lämmityslaite on varustettu rakenteeltaan höyrynkuivatusosaksi muodostetulla ensimmäisellä höyrykanavalla (12), joka kulkee yhdestä päästä pääasiassa materiaalirainan (22) kulkusuun-15 nan poikki aina toiseen päähän asti, ja toisella höyry-kanavalla (13), joka kulkee toisesta päästä pääasiassa materiaalirainan (22) kulkusuunnan poikki ensimmäiseen päähän asti, jolloin tämä ainakin yksi höyrynpuhalluskam-mio (2) on sijoitettu ensimmäisen ja toisen höyrykanavan 20 (12, 13) väliin, ensimmäinen ja toinen höyrykanava (12, 13. ovat toisesta päästä yhteydessä (14) keskenään, höyry virtaa höyrynpuhalluskammion (2) ympäri lähes U-muotoi-sesti ja materiaalirainaan kohdistamiseksi tarkoitettu höyry otetaan vasta höyrynkuivatusosan jälkeen. j'.\ 25

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen höyrynpuhalluslaatikko, • · ]·/; tunnettu siitä, että ainakin vapaa koteloseinämä (3) on • «· I..1 lämmitetty. i ♦ » • · ·

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen höyrynpuhallus- *. ” laatikko, tunnettu siitä, että lämmityslaite on varus- • · · V : tettu ainakin yhdellä höyrykanavalla (12, 13, 14, 19, 21) , joka yhdeltä puolelta on rajoitettu lämmitetyn sei- ,···, nämän (3, 4, 5, 6, 8) avulla. ··:·· 35 » * 1 4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen höyrynpuhal- • · · luslaatikko, tunnettu siitä, että useita väliseinämien 15 106643 (8) avulla toisistaan erotettuja höyrynpuhalluskammioita on sijoitettu riviin vierekkäin materiaalirainan (22) kulkusuunnan poikki, jolloin lämmityslaite on varustettu ainakin yhdellä höyrykanavalla (12, 13, 19), joka lämmit-5 tää kaikkia höyrynpuhalluskammioita.

5. Patenttivaatimuksien 1-4 mukainen höyrynpuhalluslaa-tikko, tunnettu siitä, että toisen höyrykanavan (13) kahden pään välillä vallitsee paine-ero. 10

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen höyrynpuhal-luslaatikko, tunnettu siitä, että vapaalle koteloseinä-mälle (3) on sijoitettu lähes U-muotoisia profiileja (20), jotka ulottuvat pääasiassa yhdensuuntaisesti toisen 15 höyrykanavan (13) kanssa, jolloin U:n aukko on peitetty vapaan koteloseinämän (3) avulla.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen höyrynpuhalluslaatikko, tunnettu siitä, että profiilit (20) ulottuvat höyryn 20 menoaukkojen (23) väliltä.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen höyrynpuhal-luslaatikko, tunnettu siitä, että väliseinämät (8) ovat v : varustetut lämmityskanavilla (19), jotka yhdistävät en- j * *': 25 simmäisen ja toisen höyrykanavan (12, 13) keskenään. «« « • · « « 1 2 3 Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen höyrynpuhal- « · 2 luslaatikko, tunnettu siitä, että ensimmäinen ja toinen • t · höyrykanava (12, 13) työntyvät materiaalirainaa (22) päin . . 30 vapaan koteloseinämän (3) ohi. « · · • · *·· * * * * 10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukainen höyrynpu- !*·.. halluslaatikko, tunnettu siitä, että kutakin höyryvent- tiiliä (10) voidaan ohjata yksilöllisesti. * . 35 3 Jonkin patenttivaatimuksista 1-10 mukainen höyrynpu-: ·* halluslaatikko, tunnettu siitä, että höyryventtiili 16 106643 (10) on varustettu usealla venttiilisuuttimella (25), joiden akselit muodostavat kulman (A), joka on 69° - 75°, höyrynpuhalluskammion (2) sivuseinämien (4, 5, 6, 7, 8) kanssa. 5

12. Jonkin patenttivaatimuksista l-ll mukainen höyrynpu-halluslaatikko, tunnettu siitä, että höyrynpuhalluskam-mio (2) vapaan koteloseinämän (3) yhteydessä ja/tai vapaata koteloseinämä (3) vastapäätä olevan seinämän (9) 10 yhteydessä on varustettu vedenpoistoaukolla (30-36).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen höyrynpuhaUuslaatikko, tunnettu siitä, että vedenpoistoaukko (35) on yhdistetty sifoniin (37), jossa on pysyvä vesipatsas, joka 15 on korkeampi kuin mitä höyrynpuhalluskammiossa (2) vallitseva pitopaine vastaa.

14. Jonkin patenttivaatimuksista 1-13 mukainen höyrynpu-halluslaatikko, tunnettu siitä, että höyryn menoaukko- 20 jen (23) halkaisija on pienempi kuin vapaan koteloseinämän (3) paksuus. «·_ 15. Jonkin patenttivaatimuksista 1-14 mukainen höyrynpu- ,‘,‘i halluslaatikko, tunnettu siitä, että tässä ainakin yh- • · · , 25 dessä höyrynpuhalluskammiossa (2) oleva seinämä omaa läm- pötilan, joka on 102° - 110°C. « « I • « • · 17 106643 12, 13, 14), varvid värmeanordningen uppvisar en som äng-torkningsavsnitt utbildad första ängkanal (12), som frän en ände löper väsentligen tvärs mot materialbanans (22) löpriktning fram tili den andra änden, och en andra ängka-5 nai (13), som löper frän den andra änden väsentligen tvärs mot materialbanans (22) löpriktning tili den första änden, varvid denna ätminstone ena ängbläskammare (2) är anordnad mellan den första och den andra ängkanalen (12, 13), den första och den andra ängkanalen (12, 13) i den andra änden 10 stär i förbindelse (14) med varandra, ängan inströmmar i ängbläskammaren (2) ungefär U-formigt och den för päverkan av materialbanan avsedda ängan uttas först efter ängtork-ningsavsnittet. 15 2. Ängbläsläda enligt patentkrav 1, kännetecknad därav, att ätminstone den fria husväggen (3) är uppvärmd. 3. Ängbläsläda enligt patentkrav 1 eller 2, kännetecknad därav, att värmeanordningen uppvisar ätminstone en äng-20 kanal (12, 13, 14, 19, 21), som pä en sida är begränsad av den uppvärmda väggen (3, 4, 5, 6, 8). ,,, 4. Ängbläsläda enligt nägot av patentkraven 1-3, kanne- tecknad därav, att flera av mellanväggarna (8) skilda äng- « « « '·' 2 5 bläskammare är anordnade i en rad tvärs mot materialbanans « « * .* .* (22) löpriktning bredvid varandra, varvid värmeanordningen «< < i *.· uppvisar ätminstone en ängkanal (12, 13, 19), som uppvär- ·/·· mer alla ängbläskammare. • · « • · · 30 5. Ängbläsläda enligt patentkrav 1-4, kännetecknad därav, .*··. att mellan de bäda ändarna av den andra ängkanalen (13) • · · .···. räder en tryckdifferens. * · · • · · *·' * 6. Ängbläsläda enligt nägot av patentkraven 1-5, känne- < · · *...· 35 tecknad därav, att pä den fria husväggen (3) är anbringade ungefärligen U-formiga profiler (20), som löper väsentli- a • · «aa «a 18 106643 gen parallellt med den andra ängkanalen (13), varvid U-ets öppning är täckt av den fria husväggen (3). 7. Ängbläsläda enligt patentkrav 6, kännetecknad därav, 5 att profilerna (20) löper mellan ängutloppsöppningarna (23). 8. Ängbläslada enligt nägot av patentkraven 1-7, kännetecknad därav, att mellanväggarna (8) uppvisar uppvärm- 10 ningskanaler (19), sora förbinder den första och den andra ängkanalen (12, 13) med varandra. 9. Ängbläslada enligt nägot av patentkraven 1-8, kännetecknad därav, att den första och den andra ängkanalen 15 (12, 13) utskjuter förbi den fria husväggen (3) i riktning mot materialbanan (22). 10. Ängbläslada enligt nägot av patentkraven 1-9, kännetecknad därav, att varje ängventil (10) är enskilt styr- 20 bar. 1 Ängbläsläda enligt nägot av patentkraven 1-10, kännetecknad därav, att ängventilen (10) uppvisar ett antal ventildysor (25), vilkas axlar med ängbläskammarens (2) 25 sidoväggar (4, 5, 6, 7, 8) bildar en vinkel (A) vilken är 69° - 75°. • · !#‘.j 12. Ängbläsläda enligt nägot av patentkraven 1-11, känne- tecknad därav, att ängbläskammaren (2) i omrädet för den 30 fria husväggen (3) och/eller i omrädet för den den fria .·*·. husväggen (3) motliggande väggen (9) uppvisar en vattenut- • · · .···. loppsöppning (30-36) . M t • · · * 13. Ängbläsläda enligt patentkrav 12, kännetecknad därav, • · « 35 att vattenutloppsöppningen (35) är förbunden med en sifon (37), i vilken permanent stär en vattenpelare, som är hög- • · « · · « I I « · 19 106643 re än vad soin motsvarar ett börtryck i ängbläskammaren (2). 14. Ängbläsläda enligt nägot av patentkraven 1-13, känne-5 tecknad därav, att ängutloppsöppningen (23) uppvisar en diameter, som är mindre än den fria husväggens (3) tjock-lek. 15. Ängbläsläda enligt nägot av patentkraven 1-14, känne-10 tecknad därav, att väggen i denna ätminstone ena ängbläs- kammare (2) uppvisar en temperatur, vilken är 102° -110°C. • ♦ • · • · · * ♦ · • · • · · • · · « · · • · · • t · • · · • · · • » · • · · • · · • · · • · * · « · · • ·