FI105019B - Menetelmä ja laite paperi- tai kartonkirainan katkaisemiseksi - Google Patents

Description

1 105019

Menetelmä ja laite paperi- tai kartonkirainan katkaisemiseksi

Keksintö kohdistuu menetelmään paperi- tai kartonkirainan katkaisemiseksi rainaan kohdistettavalla katkaisuiskulla. Keksintö kohdistuu myös 5 laitteeseen paperi- tai kartonkirainan katkaisemiseksi, jossa on katkaisun suorittava iskevä elin.

Paperi- tai kartonkikoneissa tai rainan jälkikäsittelylaitteistoissa, kuten päällystyskoneissa, käytetään rainankatkaisulaitteita, joiden tehtävänä 10 on katkaista liikkuva raina toimintahäiriön, kuten hallitsemattoman rata-katkon sattuessa.

Samoin nopeasti liikkuva paperi- tai kartonkiraina tulee katkaista väli-: ajoin vaihdettaessa paperi- tai kartonkirainan rullaimessa rulla kone- 15 rullan tullessa täyteen, jolloin katkaisukohdan jälkeinen rainan pää ohjataan uuden tampuuritelan ympärille.

Nykyisin käytetään paperi- tai kartonkiradan katkaisussa seuraavia menetelmiä: 20

Kartonki- ja paperilajit, joiden neliömassa on korkea (tyypillisesti >150 g/m2) katkaistaan käyttäen ns. pussivaihtoa tai katkaisunauhaa tai -narua. Pussivaihdossa valmistuvaa konerullaa hidastetaan puhaltaen samanaikaisesti paineilmaa radan alle. Rata nousee pussiksi ja joutuu 25 nippiin. Äkillinen nykäisy katkaisee radan. Nauhavaihdossa, jota on kuvattu mm. US-patenteissa 4,659,029 ja 4,757,850 syötetään erillinen nauha tai naru, johon on järjestetty tartuntapinta esim. tarraa käyttäen nipin tulopuolelle siten, että tartuntapinta kiinnittää nauhan tyhjän tam-puuritelan pintaan radan ulkopuolelle ja nauha repii radan poikki nipissä 30 kiertäen sen spiraalinomaisesti tampuuritelan ympärille.

Keskiraskailla paperilajeilla (noin 80—150 g/m2) käytetään ns. joutsen-kaulavaihtoa, jossa viilletään rataan veitsellä pieni viilto ennen nippiä ja nipin jälkeen puhalletaan viiltokohtaan paineilmaa, joka auttaa rainaa 35 repeämään reunoille saakka.

Ohuilla paperilajeilla (noin alle 100 g/m2) käytetään rainan alapuolista tai sivulta tulevaa puhallusta puhkaisemaan ja katkaisemaan raina.

2 105019

Edelleen löytyy sovelluksia, joissa käytetään katkaisevana elementtinä korkeapaineista vettä (vesisuihku/suihkut, jotka kuljetetaan radan poikki nopeasti) sekä erilaisia mekaanisesti iskeviä teriä, jotka katkaisevat rai-5 nan koko leveydeltään samanaikaisesti tai liikkuen radan poikkisuun-nassa. Esimerkiksi täysileveän katkaisun suorittava teräkatkaisulaite on esitetty mm. suomalaisessa patentissa 97339.

Nykyisin käytössä olevissa nauhavaihtolaitteissa kartonki- tai paperira-10 dan katkaiseva nauha jää valmistuvan konerullan sisään tampuuritelan pinnalle, jossa se aiheuttaa pohjahylkyä. Kartonki/paperi kiillottuu nauhan kohdalla useiden kymmenien kierrosten paksuudelta. Nauha-vaihtolaitteiden toimintavarmuus ei myöskään monimutkaisen raken-: teen vuoksi ole hyvä.

15

Paperiradan katkaisu nykyisillä menetelmillä (puhallukset) tuottaa erityisesti ohuilla paperilajeilla ja suurilla ajonopeuksilla haitallista paperisilppua, koska katkaisutapahtuma ei ole hallittu. Paksummilla paperi-lajeilla tulee pelkällä paineilmalla puhallettaessa puolestaan ongelmia, 20 koska paineilma ei pysty lävistämään rataa, eli puhalluskatkaisua voidaan käyttää vain ohuille lajeille.

Katkaisutapahtuman vaatimien yksi- tai kaksisuuntaisten nopeiden (siirto- tai katkaisuisku) liikkeiden toteuttaminen mekaanisesti 25 (teräkatkaisu ym.) johtaa ratkaisuihin, joiden käyttövarmuus ei ole hyvä ja joita joudutaan usein huoltamaan. Nopeat mekaaniset liikkeet voivat myös aiheuttaa turvallisuusriskejä.

Vesisuihkuleikkauksen heikkoutena on hyvin nopeiden lineaariliikkeiden 30 tarve radan poikkisuunnassa ja siitä huolimatta pitkät leikkaushännät. Esimerkiksi 2000 m/min ratanopeus, 10 m/s leikkuunopeus ja 10 m leveä rata tuottaa 33 m pitkän hännän. Korkeapainelaitteisto itsessään sekä suuttimet ovat yleensä varsin kalliita. Levittävien vesisuuttimien tilavuusvirrat ovat lisäksi suuria ja kokoleveän katkaisupalkin hinta 35 muodostuu korkeaksi.

Keksinnön tarkoituksena on esittää uusi menetelmä katkaisuiskulla tapahtuvaan rainan katkaisuun. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi kek- 3 105019 sinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, että katkaisu suoritetaan saattamalla kiinteitä partikkeleita liikkeeseen kohti ralnan pintaa, jolloin niiden lyhyen vapaan lentoliikkeen liike-energian avulla saadaan katkaisuun tarvittava energia. Partikkelit ovat ympäris-5 tön lämpötilassa olomuotoaan kiinteästä toisenlaiseksi muuttavia. Olomuodon muutos haitattomaksi ja helposti poistettavaksi tapahtuu viimeistään katkaisun jälkeen. Näin esimerkiksi jääpartikkeleita tai hiili-dioksidijäätä käyttämällä jää katkaisun suorittavasta materiaalista jäljelle vesi tai vastaavasti kaasu, joka on harmiton jäännös, verrattuna 10 esimerkiksi siihen, että katkaisuun käytettäisiin huoneenlämpötilassa kiinteinä pysyviä rakeita.

Partikkelit saatetaan riittävän suurella nopeudella rainan pintaan, joka : myös on liikkeessä suurella nopeudella. Partikkelit iskeytyvät rainaan ja 15 puhkaisevat sen iskulla, joka aiheuttaa nopean pintapaineen lisäyksen rataan. Puhkaisevina elementteinä voidaan käyttää jäärakeita tai -pellettejä, jotka pitävät terävän muotonsa törmäyshetkellä ja saavat aikaan puhkaisun omalla liike-energiallaan, tai hiilidioksidijään hiukkasia, jotka laajenevat voimakkaasti ja aiheuttavat näin katkaisuhetkellä suuren 20 pintapaineen kosketuskohtaan. Partikkelit sulavat nopeasti haitattomaksi vedeksi tai muuttuvat suoraan kaasuksi (hiilidioksidijää).

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa 25 kuva 1 esittää sivukuvantona paperi- tai kartonkirainan rullainta, jossa katkaisulaite sijaitsee, kuva 2 esittää katkaisulaitetta osittaisena leikkauskuvantona, 30 kuva 3 esittää toisentyyppistä katkaisulaitetta osittaisena leikkauskuvantona, kuva 4 esittää kuvan 3 katkaisulaitteesta muunnettua katkaisulaitet-35 ta osittain leikattuna perspektiivissä, ja kuva 5 esittää kaavamaisesti joitakin katkaisuun käytettäviä partikkelien muotoja.

105019

Kuvassa 1 on esitetty paperi- tai kartonkirainan rullain, joka käsittää rullaussylinterin 1, jonka kautta paperi- tai kartonkiraina W tulee kone-rullalle R. Kuvassa on esitetty tilanne, jossa konerulla R on valmistu-5 massa lampuuritelan 2 ympärille, jolloin rullan ja rullaussylinterin välinen nippikontakti on poistettu ja rulla ja rullaussylinteri on saatettu erilleen. Tämä on tehty siirtämällä rullaa R kauemmaksi rullaussylinteris-tä 1 pitkin rullaa kannattavaa rakennetta, joka kuvassa on katkoviivalla 3 merkitty, tampuuritelan 2 päätyä rullan kummallakin puolella kan-10 nattava rullauskisko 3. Rullausasemassa oleva tampuuritela 2 on edullisesti käytettävä, eli kysymyksessä on keskiökäyttöavusteinen rullain.

Kuvassa 1 on esitetty vaihtotilanne, jossa uusi, tyhjä tampuuritela 2 on : tuotu kontaktiin rainan W kanssa. Raina W kulkee tietyn matkaa rul- 15 laussylinterin 1 kehällä, ja rullaussylinterin 1 ja tampuuritelan 2 välisen nipin N kautta se siirtyy tampuuritelan 2 kehälle, josta se suuntautuu kohti täyttyvää rullaa R. Katkaisukohta K, johon keksinnön mukaisella katkaisulaitteella suunnataan katkaisuisku, sijaitsee tampuuritelan 2 ja rullan R välisellä rainan W juoksulla hieman sen kohdan jälkeen, jossa 20 raina W erkanee tampuuritelan 2 kehältä. Nuoli K kuvaa myös katkaisu-iskun suuntaa, eli se tulee alapuolelta eli tampuuritelan 2 vapaan vaipan puolelta katsottuna vastakkaiselta puolelta rataa.

Kuvassa 2 on esitetty katkaisulaite 4, joka on järjestetty suuntaamaan 25 katkaisuvaikutus kuvassa 1 nuolen K suunnassa rainaan W. Katkaisu-laitteessa on paineilmasäiliö 5. Paineilmasäiliöön on yhteydessä sarja suuttimia 6, joiden suuaukot 6a suuntautuvat kohti ohi kulkevaa Tainaa W. Paineilman pääsyä suuttimiin ohjataan yhdellä tai useammalla sulkulaitteella, jotka avaavat suutinten ja säiliön välisen yhteyden. 30 Suuttimiin suuaukon 6a ja sulkulaitteen/sulkulaitteiden välisellä alueella on yhteydessä veden syöttökanava 7, josta kuhunkin suuttimeen 6 johdetaan vettä jakokanavien 8 välityksellä. Suuttimet 6 on sijoitettu pystysuuntaan nähden vinoon asentoon, jolloin suurin piirtein kohtisuorassa niihin päättyvät jakokanavat 8 ovat myös vinossa asennossa niin, että 35 vesi pääsee syöttökanavasta 7 painovoiman avulla valumaan suutti-^ mien pohjiin. Syöttökanavan 7 ja suuttimen 6 välillä voi olla venttiili, jolla säädetään tarkalleen tietyn vesimäärän pääsy vastaavaan suuttimeen.

5 105019

Suuttimeen on lämmönsiirtoyhteydessä jäähdytyselementti 9, joka sijaitsee suuttimen pohjaosan korkeudella ja voi esimerkiksi ympäröidä suuttimen holkklmaista runkoa. Jäähdytyselementin 9 avulla saadaan 5 suuttimen pohjaosaan keräytynyt vesi jäätymään, jolloin suuttimen 6 läpi menevän reiän vinosta asennosta johtuen pohjaan muodostuvan jääpalan B kärjestä tulee terävä.

Katkaisu tapahtuu siten, että ennen katkaisuiskun suorittamista jää-10 palan B ja suuttimen reiän sisäpinnan välinen rajapinta sulatetaan suuttimeen lämmönsiirtoyhteydessä olevan lämmityselementin 10 avulla. Jäätä tulee sulattaa vain siinä määrin, että jääpala suurimmaksi osaksi jää jäätyneeksi, ja sen pinnan ja suuttimen sisäseinämän väliin muo-: dostuu ohut voiteleva vesikerros. Tämän jälkeen sulkulaite/sulkulaitteet 15 avataan, jolloin paineilma pääsee vaikuttamaan jääpaloihin B ja ampuu ne suurella nopeudella ulos suuttimista. Jääpalat iskeytyvät terävä kärki edellä rivissä rainan W pintaan, ja aiheuttavat sen repeämisen, minkä varmistaa vielä jääpalojen jälkeen suuttimista suurella nopeudella tuleva paineilma. Paineilma varmistaa lisäksi katkaisukohtaa seuraavan 20 rainan W osuuden kiertymisen uuden tampuuritelan 2 ympärille, koska puhallus suuntautuu suunnilleen tampuuritelan 2 vapaan vaipan tangentin suuntaisesti tai tampuuritelan vapaata vaippaa kohti.

Suutinten 6 pohja voi olla varustettu paineilmaa ohjaavista sulkuelimis-25 tä erillisillä tiivistyselimillä, jotka sulkevat ja tiivistävät suutinreikien pohjat ja estävät veden valumisen alas. Vähän ennen paineilman kytkemistä suuttimiin tiivistyselimet siirretään pois tieltä.

Kuvassa 3 on esitetty ejektoriperiaatteella toimiva katkaisulaite 4. Pai-30 neilmasäiliöön 5 on yhteydessä putki 11, joka päättyy suuttimeen 6. Ennen suutinta 6 on ejektorirakenne 12, jonka sisäänmenoaukko avautuu kohti jäärakeiden muodostusyksikköä 13. Jäärakeiden muo-dostusyksikössä on metallia oleva alusta 14, joka on yläpinnaltaan sellainen, että siihen pääsee kerääntymään syöttökanavasta tuotu vesi.

35 Alusta voi olla esimerkiksi kuvioitua metallilevyä. Veden yläpinta voidaan määrätä alustan yläpuolella olevan poistoaukon 15 avulla. Alustan alapintaan on yhteydessä jäähdytyselementti 9, jonka avulla alustan päällä oleva vesi voidaan jäädyttää rakeiksi, joiden koon määrää alus- 6 105019 tan kuviointi. Jäähdytyselementtiin on järjestetty kanavat 9a jäähdytys-väliaineen kiertoa varten. Jäähdytysväliaine voi olla nestemäinen läm-mönsiirtoväliaine, joka jäähdyttää elementin suoralla lämmönsiirrolla elementistä lämmönsiirtoväliaineeseen, jonka lämpötila on selvästi ve-5 den jäätymispisteen alapuolella.

Alustan alla olevaan tilaan on johdettavissa paineilmaa paineilma-kanavasta 16, joka eristää alustan jäähdytyselementistä. Samanaikaisesti paineilma taivuttaa peltiä ja huoneenlämpöisenä lämmittää sitä, 10 jolloin raemaiset jääpalat B eivät enää ole kiinnijäätyneinä alustaan, vaan ovat ulkoisen voiman avulla siitä irrotettavissa. Tämän jälkeen venttiili avaamalla johdetaan paineilma putkeen, jolloin ejektorista tuleva imu tempaa jääpalat B alustalta ja ohjaa ne paineilmavirtaukseen, joka ampuu ne suuttimesta 6 kohti ohi kulkevaa rainaa W. Suurella no-15 peudella sinkoutuvien jääpalojen B ja niitä seuraavan ilmapuhalluksen vaikutus rainan W katkaisussa ja rainan ohjaamisessa uuden tampuuri-telan ympärille ovat samat kuin edellä on kuvattu.

Syöttötavasta johtuen jääpalojen asento niiden osuessa rainaan W ei 20 ole ennalta määrätty. Raemaiset jääpalat B voidaan saada alustan "kuoppien" muodolla halutuiksi, jolloin niihin voidaan järjestää teräviä särmiä, ja näin voidaan varmistaa, että tilastollisesti ainakin osa jääpaloista tulee terävä särmä edellä rainan pintaan. On kuitenkin huomattava, että suuresta nopeudesta johtuen myös tylppäkärkiset palat pys-25 tyvät puhkaisemaan rainan.

Kuvissa esitetyt laitteet voidaan järjestää vaikuttamaan koko rainan W leveydelle tai vain osalle siitä, t.s. ne voidaan järjestää suorittamaan kokoleveä katkaisu tai vain osalle rainan leveyttä kohdistuva katkaisu. 30 Kummassakin tapauksessa laitteet toteutetaan rakenteellisesti siten, että kuvan 2 laitteessa on samaan halutulle leveydelle ulottuvaan pai-neilmasäiliöön yhteydessä oleva sarja vierekkäisiä suuttimia, ja kuvan 3 laitteessa taas on sarja vierekkäisiä putkia ja suuttimia, jotka on järjestetty keräämään raemaisia jääpaloja samalta alustalta. Kuvan 3 35 mukainen laite on mahdollista toteuttaa myös järjestämällä putki leveäksi virtauskanavaksi ja ejektorirakenne vastaavasti alustan koko leveydelle, jolloin putki päättyy leveään suutinrakoon, josta rakeet tulevat haluttua vaikutusleveyttä vastaavana rintamana.

7 105019

Kuvassa 4 on esitetty eräs kuvan 3 suoritusmuodosta muunnettu katkaisulaite 4. Muodostusalusta 14 sijaitsee sopivalla leveydellä, ja siihen johdetaan jäädytettävä vesi poikkisuunnassa alustan lyhyemmästä 5 päästä, esimerkiksi samanaikaisesti molemmista päistä. Samoin irro-tusilma jäädytettyjen jääpalojen ja alustan välisen kontaktin heikentämiseksi voidaan tuoda poikkisuunnassa katkaisulaitteen 4 päästä, edullisesti samanaikaisesti molemmista päistä. Alustan takareunaan avautuu alustan leveydellä sijaitsevaan paineilmasäiliöön 5 yhteydessä 10 olevat paineilmayhteet, jotka pidetään normaalisti sulkulaittein suljettuna. Ennen katkaisua jääpalojen ja alustan välistä kontaktia heikennetään edellä kuvatulla tavalla, ja katkaisuhetkellä paineilmayhteet avataan, jolloin suurella nopeudella alustan päälle purkautuva paineilma ampuu edellään jääpalat B leveänä rintamana kohti rainaa kapean, kat-15 kaisuleveydelle rainan poikkisuunnassa ulottuvan suutinraon 6a kautta. Alusta ja siitä katkaisukohtaan päin suuntautuva suutinrako 6a sijaitsevat halutulla katkaisuleveydellä edullisesti oleellisesti rainan W koko leveydellä, jolloin voidaan suorittaa kokoleveä katkaisu. Suutinraosta voidaan lisäksi tehdä riittävän ahdas, jotta paine ei pääse vuotamaan 20 suutinraosta ennen siihen kasautuvia rakeita, jolloin paineilma voi työntää rakeet edellään suurella nopeudella katkaisukohtaan. Katkaisu-kohta voi sijaita samassa kohtaa kuin edellä on kuvattu, ja raerintaman jälkeen tulevan paineilman aiheuttamaa ilmapuhallusta voidaan käyttää apuna rainan kääntämiseksi tampuuritelan 2 vaipalle.

25 Jään käyttöön perustuva katkaisu voidaan toteuttaa siis joko muodoltaan määrätyillä "jääammuksilla" (pelleteillä) tai muodoltaan epämääräisillä rakeilla. Kuvassa 5 on havainnollistettu joitakin jääpalojen B muotoja ja niiden aikaansaamaa "osumakuviota" rainassa. Laskennalli-30 sesti voidaan osoittaa, että teräväkärkisillä jääpelleteillä voidaan saada n. 100 kertaa suurempi puhkaisupaine kuin työntövoimaltaan vastaavalla ilmapuhalluksella, koska ilman osumakuvio pyrkii aina leviämään tarkasti ilmaa kohdistavista suutinrakenteista riippumatta. Muodoltaan määrättyjen, tietyssä asennossa rainaan osuvien "jääammusten" käyttö 35 on katkaisun kannalta tehokkainta, koska niillä aikaansaatava iskuvoima sekä paikallinen pintapaine on suuri.

8 105019

Kuvan 2 suoritusmuodon reikäsuuttimilla 6 saadaan haluttu, reiän poikkileikkauksen määräämä jääpalan vaippapinnan muoto ja jäädytys-asennosta riippuva kärjen terävyys. On lisäksi huomattava, että jääpalat B voidaan jäädyttää reikäsuuttimiin 6 aina tarkoituksenmukaisim-5 massa asennossa, joka ei ole riippuvainen suutinten asennosta katkaisuhetkellä, koska katkaisulaite 4 voidaan jäädytyksen jälkeen kääntää katkaisuiskun suunnan vaatimaan asentoon.

Keksintöä ei ole rajoitettu sellaiseen katkaisuun, joka kuvan 1 mukai-10 sesti suoritetaan rainan W vapaalle juoksulle. Raina voidaan katkaista jollakin edellä kuvatuista tavoista myös vasten tampuuritelan 2 pintaa, kuten on esitetty katkonuolella kuvassa 1. Partikkelit B suunnataan siis kohti rainan W pintaa sillä osuudella, jolla raina kulkee tampuuritelan 2 : päällä. Etuna on se, että käytettäessä esim. jäätä voi partikkeleissa jo 15 oleva tai niiden johdosta syntyvä kosteus auttaa rainan kiinnittymisessä tampuuritelan pintaan. Tampuuritelan pinta voi olla myös uritettu, jolloin katkaisuiskun antamaa sysäystä voidaan käyttää rainan pään kiinnittämiseksi uriin. Tämän rakenteen ansiosta rainan pää voi taipua ainakin osittain sisäänpäin, jolloin raina lähtee varmemmin seuraamaan telaa.

; 20

Kiinteinä olomuotoaan muuttavina kappaleina voidaan käyttää myös hiilidioksidijääpellettejä (kuivajää), jotka sublimoituvat törmäyskohdas-sa laajentuen samanaikaisesti voimakkaasti. Myös nämä voidaan ampua paineilman avulla suutinten/suuttimen kautta säiliöstä, jossa ne pi-25 detään sublimoitumispisteen alapuolella.

Ratkaisun merkittävimpinä etuina nykyisiin katkaisulaitteisiin nähden ovat yhteenvedonomaisesti seuraavat seikat: 30 - suuren pintapaineen/iskuenergian ansiosta voidaan tehok kaasti puhkaista lujiakin/paksujakin papereita ja kartonkeja normaalia paineilmaa käyttäen, katkaisu voidaan suorittaa hallitusti tietystä kohdasta koko leveydellä, 35 - ei suurella nopeudella liikkuvia mekaanisesti kiinnitettyjä osia (käyttövarmuus), ii katkaisujälki lyhyt, ei pitkää "häntää", f 9 105019 katkaisu voidaan suorittaa rullan vaihdon kannalta oikeassa paikassa ja oikeaan suuntaan, ja katkaisuiskua seuraavaa ilmapuhaliusta voidaan käyttää hyväksi, yksinkertainen rakenne.

5

Vaikka edellä onkin kuvattu rainan katkaisua rullaimessa rullanvaihdon yhteydessä, voidaan keksintöä käyttää myös muissa sopivissa kohdissa rataa paperi- tai kartonkikoneessa tai paperi- tai kartonkirainan jälkikäsittely laitteistossa.

Claims (26)

105019

1. Menetelmä paperi- tai kartonkirainan katkaisemiseksi rainaan (W) 5 kohdistettavalla katkaisuiskulla, tunnettu siitä, että katkaisu suoritetaan kohti liikkuvan rainan (W) pintaa suunnattujen kiinteiden partikke-leiden (B) liike-energiaa hyödyntämällä, jolloin partikkelit ovat viimeistään katkaisun jälkeen ympäristön olosuhteissa olomuotoaan kiinteästä toisenlaiseksi muuttavia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että partikkeleille (B) annetaan tarvittava liike-energia kytkemällä paikoillaan olevien partikkelien (B) taakse paineväliaineen paine, joka työntää : partikkelit kohti rainaa (W). 15

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että partikkelit (B) syötetään kaasumaisen paineväliaineen virtaukseen, joka saattaa partikkelit (B) liikkeeseen kohti rainaa (W).

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnet tu siitä, että partikkeleina (B) käytetään jähmettynyttä nestettä olevia paloja, jotka katkaisun jälkeen muuttuvat ympäristön olosuhteissa nesteeksi.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palat ovat teräväkärkisiä ja ne saatetaan iskeytymään terävä kärki edellä rainaan (W).

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 30 että se käsittää seuraavat vaiheet. palojen muodostamisen jähmettämällä nesteestä, ja muodostettujen palojen saattamisen liikkeeseen kaasumaisen paineväliaineen avulla kohti rainaa (W).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää seuraavat vaiheet: nesteen syöttäminen muottirakenteeseen katkaisulaitteeseen (5), jonka ohi paperi- tai kartonkiraina (W) kulkee, 11 105019 nesteen jähmettäminen muottirakenteeseen, ja palojen saattaminen liikkeeseen muottirakenteesta kaasumaisen paineväliaineen avulla rainaan (W).

8. Patenttivaatimuksen 5, 6 tai 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palat muodostetaan jähmettämällä neste kaltevan seinämän yhteydessä, jolloin kalteva seinämä ja siihen rajoittuva vapaa vaakasuora nestepinta muodostavat terävän nurkan palaan.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 4—8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että partikkelit (B) ovat vedestä jäätymisen kautta muodostuneita jääpaloja.

: 10. Jonkin patenttivaatimuksen 1—3 mukainen menetelmä, tunnettu 15 siitä, että partikkeleina (B) käytetään kiinteästä olomuodosta kaasuksi katkaisuhetkellä sublimoituvia partikkeleita, kuten hiilidioksidijäätä.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että katkaisu suoritetaan paperi- tai kartonkirainan rullai- 20 messa rullanvaihdon yhteydessä.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että katkaisuisku suoritetaan vasten uuden tampuuritelan (2) pintaa.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että katkaisu suoritetaan kokoleveänä katkaisuna kohdistamalla partikkelien (B) vaikutus oleellisesti paperi- tai kartonkirainan (W) koko leveydelle.

14. Laite paperi- tai kartonkirainan katkaisemiseksi, jossa on katkaisun suorittava iskevä elin, tunnettu siitä, että katkaisulaite (4) käsittää iskevänä elimenä sarjan kiinteitä partikkeleita (B), jotka ovat ympäristön olosuhteissa olomuotoaan kiinteästi toisenlaiseksi muuttavia, ja 35. elimet kiinteiden partikkeleiden (B) liike-energian ja vastaavan liik keen aikaansaamiseksi kohti katkaisulaitteen (4) ohi liikkuvan Tainan (W) pintaa. « 105019 ϋ

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että katkaisulaite (4) käsittää rainaa (W) kohti avoimen tilan/tilat partikkelien (B) pitämiseksi paikoiltaan ja tilaan/tiloihin sukuelimien välityksellä yhteydessä olevan kaasumaisen paineväliaineen säiliön (5) partikkelien (B) 5 liikkeen aikaansaamiseksi kohti rainaa (W) paineella työntämällä.

16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että katkaisulaite (4) käsittää kaasumaisen paineväliaineen virtauskanavan (11), jonka suuaukko avautuu kohti rainaa (W), ja virtauskanavaan (11) 10 liitetyn ejektorirakenteen (12) partikkelien (B) syöttämiseksi virtaus-kanavaan (11) ja niiden liikkeen aikaansaamiseksi sen suuaukosta kohti rainaa (W).

: : 17. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 14—16 mukainen laite, tun- 15 nettu siitä, että partikkelit (B) ovat jähmettynyttä nestettä olevia paloja, joiden sulamispiste on ympäristön lämpötilaa alempi.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laite, tunnettu siitä, että palat ovat teräväkärkisiä ja katkaisulaite (4) käsittää tilat palojen sijoittami- 20 seksi kärki edellä kohti rainaa (W).

19. Patenttivaatimuksen 17 tai 18 mukainen laite, tunnettu siitä, että katkaisulaite (4) käsittää muottirakenteen, 25. nesteen syöttöyhteen nesteen syöttämiseksi muottirakenteeseen, jäähdytyselementin nesteen jähmettämiseksi muottirakenteeseen, kaasumaisen paineväliaineen säiliön (5), ja kaasumaisen paineväliaineen säiliön (5) ja muottirakenteen välillä olevan virtausyhteyden jähmettyneen nesteen palojen irrottami-30 seksi muottirakenteesta paineväliaineen säiliöstä (5) purkautuvan paine-väliaineen avulla ja niiden saattamiseksi liikkeeseen kohti rainaa (W) paineväliaineen vaikutuksesta.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen laite, tunnettu siitä, että muotti-35 rakenteen yhteydessä on paineväliaineen säiliöstä (5) ja virtausyhtey- destä erillinen laite muottirakenteen ja palojen välisen kontaktin heikentämiseksi ennen palojen irrottamista paineväliaineen säiliöstä purkautuvan paineväliaineen avulla. 13 105019

21. Patenttivaatimuksen 19 tai 20 mukainen laite, tunnettu siitä, että muotorakenne koostuu sarjasta erillisiä reikäsuuttimia (6).

22. Patenttivaatimuksen 19 tai 20 mukainen laite, tunnettu siitä, että muotorakenne koostuu alustasta (14), jossa on useita vierekkäisiä syvennyksiä nesteen keräämiseksi ja jähmettämiseksi.

23. Jonkin patenttivaatimuksen 19—22 mukainen laite, tunnettu siitä, 10 että muotorakenteessa on vapaan vaakasuoran nestepinnan korkeudella useita jähmetettävän nesteen tilaa rajoittavia kaltevia seinämiä terävien nurkkien muodostamiseksi nestepinnan ja kaltevien seinämien yhtymäkohtaan paloihin.

24. Jonkin patenttivaatimuksen 14—23 mukainen laite, tunnettu siitä, että partikkelit (B) ovat kiinteästä olomuodosta kaasuksi ympäristön lämpötilassa sublimoituvia partikkeleita, kuten hiilidioksidijäätä.

25. Jonkin patenttivaatimuksen 1A—24 mukainen laite, tunnettu 20 siitä, että katkaisulaite (4) on sijoitettu paperi- tai kartonkirainan rullai- meen.

26. Jonkin patenttivaatimuksen 14—25 mukainen laite, tunnettu siitä, että kiinteät partikkelit (B) on katkaisulaitteessa (4) järjestetty oleelli- 25 sesti paperi- tai kartonkirainan (W) koko leveydelle kokoleveän katkai-suiskun suorittamiseksi. 105019