FI57990B - Anordning foer sk spetsdragningsapparater foer loepande banor t ex pappersbanor - Google Patents

Description

ESSFn [B] (t1)*UULUTUSJULKAISU C Π O O Q

LJ V /UTLÄGGN I NGSSKRIFT 0 f ? 7 V

·£&§ (4S) ^ ^ (51) Kv.ik.3/lnt.a3 D 21 F 7/00 SUOM I —Fl N LAN D pi) Pwnttltakimu«-hti«iniatalii| 76361? (22) HakamltpUvl — Ana5knlng*d«g 16.12.76 (23) Alkupltvt—GUtlihttadag 16.12.76 (41) Tullut JulklMktl — Bllvlt offuntllg 23.09.77

Patentti- ]a rakistarihallitua (44) Nthuviktip^ ). icu«.L]ulk*»n pvn,.-

Patent· och rcgisteratyralaan ' Antöktn utitgd och uti.*krif»n put>iic«r»d 31.07. Ö0 (32)(33)(31) Pyydetty «tuolkuu*—tegirt prloritat 22.03.76 USA (US) 6693^ (71)(72) Sidney C. Rooney, 5615 College Highroad, Vancouver B. C. V6T I H I, Kanada(CA) (7*0 Leitzinger Oy (5*0 Laitelma nk. reunanvetolaitteisiin juoksevia rainoja, esim.

paperirainoja varten - Anordning för sk. spetsdragningsapparater för löpande banor, t.ex. pappersbanor

Esillä oleva keksintö kohdistuu ensi sijassa paperin valmistukseen ja/tai käsittelyyn, lähemmin määriteltynä laitteeseen nk. arkin reunanvetoa varten tällaisissa koneissa, mikä nimitys johtuu toimenpiteestä, joka suoritetaan käynnistettäessä tai pysäytettäessä uuden paperirainan pään johtamiseksi esiin koneessa olevien telojen välistä, esim. paperikoneen kuivaussylintereiltä sitä seuraaviin kalanteriteloihin ja edelleen niiden välitse. Rainan pujottamiseksi telojen väliin suoritetaan " reunanveto", ts. hyvin leveä paperiraina jaetaan pituussuunnassaan läheltä toista reunaa niin. että erottuu kapea liuska, ja tämä johdetaan joko käsin tai paineilmasuihkun avulla telojen väliin, ja sitä mukaa kuin liuska varmasti ja oikeassa asennossa jatkaa liikettään koneen läpi, laajennetaan tai levitetään sitä käsittämään koko paperiraina.

Nykyaikaiset paperikoneet toimivat hyvin suurella nopeudella, ja usein syöksyy paperiraina eteenpäin koneen läpi nopeuksilla, jotka ovat suuruusluokkaa 1000 m/min. Jos paperiraina katkeaa täydessä vauhdissaan, syntyy hankala probleema, josta aiheutuu suurta ajanhukkaa käynnin uudelleen alkamiseksi, koska kone täytyy pysäyttää 2 57990 tai hidastaa ryömintänopeuteen ja käynnistää uudelleen. Kuten edellä on esitetty, vedetään paperirainan kärki murtumakohdassa ja siitä edelleen telojen läpi, jolloin on huomattava, että käsin käsittely voi olla erityisen vaarallista henkilökunnalle, ja kärjen ohjaaminen paineilmasuihkulla, jota voidaan käyttää, on hakalaa ja vaikeasti hallittavissa, johtuen siitä lepatuksesta, jonka alaiseksi liuska joutuu tämän väliaineen vaikutuksesta.

Aikaisemmin on ehdotettu, kts. esim. amerikkalaista patenttijulkaisua 3.355.349, käyttää mekaanis-pneumaattista apulaitetta eli reunanveto-laitetta paperirainan palauttamiseksi katkeamisen jälkeen, jolloin tarkoitus on, että apulaite, tai sarja tällaisia laitteita, olisi voitava asettaa koneeseen palauttamaan raina paikoilleen täydessä vauhdissa, ts. ilman, että koneen käyntiä on hidastettava paperirai-nassa sattuneen murtumisen jälkeen. Sen sijaan vedetään esiin reuna murtokohdassa esiinsyöksyvästä rainasta, minkä jälkeen apulaite tai -laitteet tarttuvat kärkeen tai liuskaan sen johdosta, että laitteesta kehitetyn tyhjön tai alipaineen avulla liuska "vedetään" esiin, joka sitten mekaanisin välinein, esim. pidinrullan aviilla pysytetään paikallaan. Laite johtaa sen jälkeen liuskan edelleen koneen läpi ilman, että viimeksi mainitun täytyy hidastaa nopeuttaan, ja tavalliseen tapaan levitetään liuska sitten täyteen rainaleveyteensä. Suomalaisessa patenttihakemuksessa 761364 selostetaan tällaista parannettua laitetta, jossa laitteessa kehitettyä alipainetta ohjataan niin, että kärjen tai liuskan kiinnisaaminen tapahtuu tehokkaamalla tavalla ilman mekaanisia pidinvälineitä. Viimeksi mainittu, edelleenkehitetty laite on osoittautunut toiminnaltaan tyydyttäväksi, mutta välillä syntyy probleemoja sen yhteydessä, kun kärjen eli liuskan täytyy poistua laitteesta, ts. se sinkoutuu siitä ulos jatkaakseen matkaansa koneen läpi. On olemassa tietty ristiriita toivomusten välillä, että laitteen täytyy toisaalta tarttua liuskaan ja pitää siitä kiinni, toisaalta sekunnin murto-osa sen jälkeen päästää liuska irti ja singota se edelleen. Irtipäästämisen helpottamiseksi on laitteen luovutuspäähän sovitettu paineilmasuuttimet, jotka sijaitsevat liuskan alapuolella ja luovuttavat paineilmasuihkuja liuskan "puhaltamiseksi" irti laitteesta. Mutta varsinkin kevyiden paperilaatujen kyseessä ollen voi muodostua vaikeaksi varmalla tavalla pakottaa 3 57990 nopeasti eteenpäin syöksyvä liuska jättämään laitteen ilman, että se tarttuu kiinni ja seuraa laitteeseen kuuluvia kuljetuselimiä.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan kyseessä olevan kaltaisissa arkin reunanvetolaitteissa laitelma mainittujen epäkohtien poistamiseksi sekä kärjen tai liuskan laitteesta irroittamisen yhteydessä esiintyvien hankaluuksien eliminoimiseksi. Tarkoitus saavutetaan ja tunnettuun tekniikan tasoon verrattuna huomattavasti parannettu arkin reunanvetolaite saadaan aikaan patenttivaatimuksessa 1 esitettyjen tuntomerkkien avulla.

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin seuraavassa esimerkin vuoksi viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuviot 1 ja 2 ovat kaaviollisia sivu- ja vastaavasti tasokuvia sellaisesta arkin reunanvetolaitteesta, johon keksintö kohdistuu.

Kuvio 3 on perspektiivikuva, esittäen laitetta asennettuna työasentoon paperikoneen kalanterivalssiparin kohdalle.

Kuvio 4 on kaaviollinen sivukuva paperikoneen osasta ja havainnollistaa, miten kolme tällaista laitetta voidaan asentaa johtamaan paperinkärki kahden kalanterivalssituolin välistä.

Kuvio 5 esittää niiden imurakojen jakoa, jotka ovat muodostetut laitteeseen kuuluvan imulaatikon yläsivulle sekä käyrää siitä alipaineesta, joka kehittyy imulaatikon yläpuolella sen pituussuunnassa.

Kuviot 6 ja 7 ovat sivu- ja vastaavasti tasokuva keksinnön mukaan muodostetun arkin reunanvetolaitteen luovutuspäästä.

Kuvio 8 esittää kuviosta 7 pitkin viivaa VIII-VIII otettua osaleikkausta.

Keksinnön taustan selvittämiseksi selostetaan ensin kuvioihin 1 ja 2 viitaten tunnettua arkin reunanvetolaitetta. Laite kokonaisuudessaan on merkitty viittausnumerolla 10 ja se käsittää imulaatikon 12, jossa saadaan aikaan alipaine vakuumijohdon 14 kautta, ja joka muodostaa laitteen rungon. Imulaatikon kummassakin vastakkaisessa 4 57990 päässä on kuljetushihnarullat 16 ja 18, jotka on laakeroitu sopivilla, imulaatikkoon kiinnitetyillä heloilla 17 ja 19. Rullien yli on johdettu päätön hihna 20, joka on rei'itetty ja joka on esimerkiksi verkkohihnan muotoinen, jonka silmukat ovet melko harvat niin, että ilma suuremmitta vastuksitta pääsee virtaamaan hihnan läpi. Imulaatikko 12 muodostaa myöskin kiinnityskohdan pienelle moottorin-alustalle 22, joka kannattaa sähkömoottoria 24, joka kiilahihnakäy-t töllä 26 käyttää hihnarullaa 16 ja sen mukana hihnaa 20. Kuljetus-hihnan 20 kuviossa 1 ylempi osa ulottuu aivan lähelle imulaatikon 12 yläsivua, kuitenkin liukumatta sitä pitkin, ollen hihnan liikesuunta merkitty nuolella. Imulaatikon 12 kuviossa 1 oikeanpuoleiseen päähän, ts. lähellä ylemmän osan päätä liikesuunnassa katsottuna, on sovitettu yksi tai useampi paineilmasuutin 28, joka tässä suuntaa ilmasuihkun ylös hihnaa kohti, kuten kuvioon 1 on merkitty.

Kun tartuntalaite on käynnissä, käyttää hihnaa 20 sähkömoottori 24 sellaisella nopeudella, joka sopivimmin vastaa sen paperikoneen rainan nopeutta, jota varten laite on tarkoitettu. Vakuumijohdon 14 kautta tyhjennetään imulaatikko 12, jonka yläsivu, välittömästi hihnan 20 ylemmän osan alapuolelta on varustettu raoilla tai aukoilla, joiden kautta ilma imetään laatikkoon, jolloin ilman niinmuodoin tulee kulkea rei1itetyn hihnan läpi. Katkoviivoin 30 on merkitty paperiliuska, johdannossa mainittu "kärki", joka erottuu paperi-rainasta esim. silloin, kun se katkeaa. Liuskaan tarttuu imulaatikon vasemmalla puolella sisäänvirtaava ilma ja kiinnittää sen kulje-tushihnaan, jolloin liuska seuraa hihnaa pitkin imulaatikkoa ja irtaantuu sen oikeanpuoleisessa päässä, suuttimesta 28 tulevien ilmasuihkujen vaikutuksesta. Oman liike-energiansa vaikutuksesta jatkaa liuska matkaansa suoraan vapaalle heittoradalle, ja koska laite on, kuten mainittu, säädettävä ja suunnattava, voidaan liuska ohjata haluttuun kohtaan, kuten kuviossa 3 on havainnollistettu.

Tässä on laite 10 sovitettu paperikoneen kalanterivalssiparin kosketuskohdan läheisyyteen, jolloin laite asettuu asentoon, joka on päinvastainen kuin kuviossa 1 esitetty, ts. kuljetushihnan 20 toimiva osa on suunnattu alaspäin ja sijaitsee heti eteenpäinsyöksyvän pa-perirainan yläpuolella, kun taas käyttömoottori 24 niin muodoin sijaitsee laitteen yläosassa tässä asennossa. Paperirainan katketessa vedetään kärki tunnetulla tavalla samanaikaisesti kuin tartuntalaite 10 käynnistetään. Kärki eli liuska joutuu imuvaikutuksen alaiseksi laitteessa ja kiinnittyy kuljetushihnaa vasten laitteen alasivulla, 5 57990 johdetaan nopeasti eteenpäin ja singotaan pois hihnan oikeanpuoleisesta päästä, jolloin laite on siten suunnattu, että liuska joutuu telojen väliseen kosketuskohtaan ja tulee syötetyksi niiden väliin.

Kun tämä on tapahtunut, tehdään laite toimimattomaksi, jolloin se päästää liuskan irti, joka heti, kun asema on vakiintunut, pakotetaan leviämään, kuten pistekatkoviivalla 30' kuviossa 3 on esitetty, käsittämään koko rainan, ja näissä teloissa on siis palautettu normaali toiminta-asento.

Kuviossa 4 on esitetty kaaviollisesti, kuinka joukko tartuntalaitteita voidaan järjestää yhteistoimintaan johtamaan paperinkärki suurempien välimatkojen yli, esim. kahden kalanterilaitteeseen kuuluvan valssi-tuolin välistä. Paksulla ehjällä viivalla 40 on merkitty oletettu paperiraina, joka kulkee tiettyjen telojen kautta ensimmäisessä valssituolissa 42 tullakseen sen jälkeen johdetuksi välitelojen 44 ja 46 kautta, toiseen valssituoliin 48, jossa raina kulkee tuolissa olevien ylempien telojen väliin. Valssituolien väliin on sovitettu kolme arkin reunanveto- tai tartuntalaitetta 50, 52 ja 54, ollen kaikki laitteet periaatteessa rakenteeltaan samanlaiset eroten toisistaan ainoastaan kuljetushihnan pituudessa. Oletetaan, että paperiraina katkeaa valssituolien välistä. Ilman, että koneen nopeutta muutetaan, käynnistetään kaikki laitteet 50, 52 ja 54 (mahdollisesti sen jälkeen, kun ne on käännetty esiin syrjässä olevasta asennosta, kuten laitteen 50 suhteen on esitetty piste-katkoviivalla) , samalla kun kärki vedetään esiin ensimmäisestä vals-situolista 42 ulostulevasta paperirainasta, kun taas rainan loppuosan annetaan poistua alaspäin koneen alla lattiassa olevaan kokoo-jakammioon. Katkoviivalla 40' on merkitty kärjen matka valssituolista 42 valssituoliin 48. Samalla, kun liuska poistuu ensimmäisestä tuolista, tarttuu siihen kuviossa oikeanpuoleinen tartuntalaitteen 50 pää, joka työntää sen seuraavan tartuntalaitteen 52 sisäänmeno-osaan, joka laite vuorostaan työntää liuskan edelleen kolmannen tartunta-laitteen 54 sisäänmenopäähän, joka lopuksi sinkoaa liuskan molempien ylempien telojen väliseen kosketuskohtaan valssituolin 48 kohdalla johdettavaksi edelleen tuolin valssien väliin. Samalla kun kaikki kolme tartuntalaitetta sitten päästävät liuskan irti, ojentuu se välitelojen 44 ja 46 yli ja paperiraina voi nyt vähitellen saavuttaa täyden leveytensä.

Kuten johdannossa mainittiin, on tartuntalaitteen varman toiminnan 6 57990 edellytyksenä, että paperirainasta erottunut kärki tai liuska nopeasti ja varmasti otetaan kiinni ja pidetään paikallaan ennenkuin se johdetaan eteenpäin laitteen avulla. Kuten edellä mainitussa suomalaisessa patenttihakemuksessa 761364 on esitetty, voidaan tämä vaikutus saada aikaan käyttämättä aikaisemmin tarvittuja mekaanisia välineitä, nimittäin ilmanvirtauksen keskityksen johdosta esiintyvässä imulaatikossa sen sisääntulopäähän ja muuten sopivalla tavalla vaihtelemalla sisäänvirtausta, esimerkiksi siten kuin kaaviollisesti on esitetty kuviossa 5.

Viittausnumerolla 60 on tässä merkitty imulaatikon pitkänomainen, suurin piirtein suorakaiteen muotoinen yläsivu eli imupuoli, joka sijaitsee välittömästi kuljetushihnan toimivan osan alapuolella. Yläsivuun 60 on järjestetty joukko sisäänvirtausrakoja tai -uria 62, jotka ulottuvat poikittain laatikon pituussuunnassa. Yksittäiset raot tai urat ovat yhtä suuret, mutta epätasaisesti jakaantuneet laatikon pituussuunnassa, lähemmin määriteltynä siten, että lähellä laatikon tulopäätä, ts. sitä laatikonosaa, joka sijaitsee kuljetus-hihnan vastaanottavan osan alapuolella, sijaitsevar raot tiheässä, laatikon poistopäässä taas harvemmassa. Laatikon yläsivun ja heti sen yläpuolella kulkevan rei'itetyn kuljetushihnan väliin muodostuu tällöin ilmaveto, joka on voimakkaampi laatikon tulopään kuin sen poistopään läheisyydessä, ja kun paperinkärki koskettaa sitä, muodostuu vastaavasti alipaine, joka on suurempi sisääntulopäässä. Kuviossa 5 on merkitty paine p imulaatikon yläpuolen ja sen yläpuolella sijaitsevan kuljetushihnan välillä ja kuten huomataan, kehittyy voimakas alipaine sillä alueella, jossa paperinkärki kohtaa tartunta-laitteen. Tämä suuri alipaine on tietenkin saavutettu alipaineen kustannuksella rainan muussa osassa, mutta on osoittautunut, että varmaa ja tasaista käyttöä silmälläpitäen on riittävää, että paperinkärki pakotetaan iskemään lujasti kuljetusrainaa vastaan, kun taas ohjausta ja kiinnipitoa varten jatkossa riittää kohtuulisempi imu tai alipaine.

Edellä selostetulla laitteella voidaan niin muodoin paperikoneen pa-periraina nopeasti korjata katkeamisen jälkeen, jolloin laitteen toiminta on suurin piirtein riippumaton itse paperirainan laadusta, mitä tulee sen paksuuteen, painoon, huokoisuuteen jne. Kuten alussa mainittiin, voi kuitenkin esiintyä vaikeuksia hyvin ohuiden ja keveiden rainojen ollessa kyseessä niin, että saattaa olla hankalaa 7 57990 saada kiinniotettu liuska tai kärki tällaisesta kevyestä aineesta irtaantumaan kuljetushihnasta laitteen luovutuspäässä. Se pyrkii sen sijaan takertumaan kiinni hihnaan 20 (kts. kuvio 1) ja seuraamaan sen mukana taittorullan 18 yli, huolimatta suuttimien 28 luovuttamista, hihnan läpi suunnatuista ilmasuihkuista, joiden vaikutus tässä tapauksessa tulee liian paikallisesti ja ajallisesti rajoitetuksi, jotta heikko ja veltto paperiliuska notkeasti ja tasaisesti poistuisi hihnalta ja jatkaisi suoraan eteenpäin. Itse asiassa ovat lähemmät tukimukset osoittaneet, että kuljetushihnan suuri nopeus aiheuttaa sen, että syntyy laminäärinen ilmavirtaus, jonka hihna siirtää edelleen ja joka seuraa sen liikettä imulaatikon ympäri.

Tämä ilmavirtaus on se, joka pyrkii vetämään mukanaan kärjen eli liuskan alaspäin taittorullan ympäri luovutuspäässä niissä tapauksissa, jolloin liuska on hyvin kevyttä paperia.

Keksinnön mukaan poistetaan tämä epäkohta niiden laitteiden avulla, jotka on havainnollistettu kuvioissa 6, 7 ja 8, joissa on esitetty tartuntalaitteen 10' luovutuspää, joka on modifioitu keksinnön mukaisesti, ja jonka avulla myöskin hyvin kevyet ja ohuet paperirainat voidaan ottaa kiinni ja ohjata halutulla tavalla. Laite 10' on suurin piirtein sellainen kuin edellä on selitetty, ja siinä on vastaava kuljetushihna 20', joka kulkee etäisyydellä δ (suuruusluokkaa 3 mm) raoilla tai muilla aukoilla 62' varustetusta imulaatikon 12' yläsivusta 60'. Tässä tapauksessa jäävät kuitenkin paineilma-suihkuja luovuttavat suuttimet 28 (kuv. 1) pois, ja sen sijaan on sovitettu painelaatikko 80 taittorullan 18’ ulkosivun läheisyyteen laitteen luovutuspäässä, kuten kuvioissa 6 ja 7 on esitetty. Paine-laatikon 80 taittorullaa 18' kohti suunnattu seinämä 82 on osittain pyöristetty ja toimii taittorullan 18' yli kulkevan kuljetushihnan 20' peite-elimenä siten, että tämän seinämän ja taittorullan 18' yli kulkevan kuljetushihnan 20' väliin muodostuu rako 84. Seinämään 82 on järjestetty joukko suuttimia 86, jotka päättyvät rakoon 84 ja ovat suunnatut viistosti ylöspäin rakoa rajoittavan kuljetus-hihnan 20' liikesuuntaa vastaan, kuten kuviosta 6 ilmenee. Paineilma, joka johdetaan painelaatikon 80 sisäosaan, tulee niin muodoin virtaamaan ulos suuttimen 86 välisestä raosta 84 ja poikittain hihnan 20' yli muodostamaan ilmaverhon, joka tunkeutuu ylöspäin ja ulos raon suuaukosta. Tällöin kohtaa ilmaverho edellä mainitun, kuljetushihnan 20' mukana kulkevan laminäärisen ilmavirran, ja molempien ilmavirtojen kohdatessa syntyy pyörrevirtauksia, varsinkin raon 84 sisään-tulokohdan ympärillä. Samanaikaisesti tunkeutuu ilmaa hihnaan 20' 8 57990 liuskan alapuolella, ja tulokseksi saadaan, että juuri pyörrealueella 84 raon 84 sisäänmenokohdan ympärillä hellittää liuska hihnasta ja jatkaa suurin piirtein suoraan eteenpäin painelaatikon 80 ylä-sivun 88 yläpuolella, jolloin se kulkee lähellä tämän yläsivua, kuitenkaan siihen koskematta. Muuttamalla ilmanpainetta painelaatikossa 80 voidaan edellä mainittua pyörrevaikutusta lisätä tai vähentää. Tästä pyörrevaikutuksen muutoksesta on vuorostaan seurauksena, että kuljetushihnalta 20' poistuva liuska muuttaa suuntaansa, ja on esimerkiksi mahdollista jopa saada liuska suuntautumaan selvästi ylöspäin samalla kun se irtoaa hihnasta, kuten viittausnumerolla 31' on merkitty kuviossa 6. Tämä on erityisen arvokas keksinnön erityispiirre, koska on mahdollista "suunnata sisään" liuska sellaisiin suuntiin, jotka muuten eivät olisi mahdollisia, ts. jolloin asennus-mahdollisuudet eivät salli itse kuljetushihnan suuntaamista kokonaisuudessaan haluttuun suuntaan. Kuten edellä esitetystä huomattaneen, on tärkeää, että ilmasuihkut suuttimista 86 todella suunnataan viistosti ylöspäin niin, että ulosvirtaavan ilman muodostama ilmaverho pakotetaan ylöspäin suuntaan, joka on vastakkainen kuin se, mihin alaspäin kulkeva, taittorullaa 18' seuraava hihna 20' liikkuu. Suuttimet muodostuvat sopivimmin yksinkertaisesti rei'istä 86, jotka on porattu viistosti painelaatikon 80 seinämän 82 läpi, ja jotta ilma-suihkut voitaisiin tehokkaasti suunnata, voi laatikonseinämä 82, ainakin suuttimien 86 kohdalla, olla tehty ainepaksuudeltaan sellaiseksi, esim. päällehitsatun listan avulla, että suutinreiät tulevat niin pitkiksi verrattuna halkaisijaansa, että ne saavat aikaan varman ohjaavan vaikutuksen läpivirtaavaan ilmaan. Mahdollisesti voidaan järjestää lyhyet, viistoon suunnatut putkenkappaleet laatikon-seinämän 82 sisäsivulle reikien sisälle ohjausvaikutuksen parantamiseksi .

Varsinkin kun on kysymyksessä tietyn tyyppiset, hyvin ohuet paperit, annetaan paperiliuskalle tai -kärjelle 31 sopivimmin lisäohjaus ja kantava vaikutus ennenkuin se poistuu tartuntalaitteesta 10. Tämä ohjaava ja kantava vaikutus saadaan aikaan suhteellisen kapeilla, nopeilla ilmasuihkuilla, jotka aikaansaadaan sarjasta suuttimia 92, jotka ovat järjestetyt putkeen 90, joka ulottuu pitkin mainittua painelaatikkoa 80 sen liuskan liikesuunnan suhteen ulommassa päässä eli luovutuspäässä, kuten kuvioista 6-8 ilmenee. Putki 90 on kiertyvä painelaatikon 80 suhteen, ja paineilma, joka johdetaan putkeen, voidaan niin muodoin saattaa virtaamaan ulos suuttimista 92 haluttuun 57990 suuntaan, mikä sopivimmin valitaan niin, että ilmasuihkut virtaavat lähtevää paperiliuskaa tai -kärkeä 31 kohti ja sen alapuolelle ja muodostavat eräänlaisen kannattavan ja tukevan "ilma-alustan" liuskan alle ennenkuin tämä jatkaa eteenpäin omin neuvoin. Toisaalta vaihtelemalla suuttimista 92 lähtevien ilmasuihkujen intensiteettiä (nopeutta ja virtausvolyymiä) toisaalta niidensuuntaa, voidaan lähtevän paperiliuskan 31 suuntaa edelleen säätää, kuten viittausnumeroin 31" ja 31"' kuvioissa 6 ja 8 on havainnollistettu. Kuten edellä on mainittu, on tämä "ilma-alusta" erityisen arvokas silloin, kun paperiliuska on hyvin kevyttä materiaalia. On kuitenkin osoittautunut, että kiertyvä putki 30 suuttimineen on suureksi hyödyksi myöskin käsiteltäessä tiettyjä painavanpia rainamateriaaleja, varsinkin niissä tapauksissa, joissa laitetta käytetään alhaisemmilla nopeuksilla.

Painelaatikko 80 on toisesta päästään sopivimmin yhdistetty helaan 96, joka vuorostaan on sopivalla, lähemmin esittämättä jätetyllä tavalla säädettävästä yhdistetty tartuntalaitteen muuhun kantavaan rakenteeseen.

Putkea 90 kannattavat päistään laakeroinnit 94, jotka tekevät mahdolliseksi putken halutun kiertyvyyden. Sopivilla liitoksilla 81 ja 91 syötetään painelaatikkoon 80 ja vastaavasti putkeen 90 paineilmaa.

Kuvioissa 6 ja 7 esitettyä laitelmaa voidaan helposti soveltaa siten, että se toimii parhaalla mahdollisella tavalla erilaatuisten paperi-rainojen ollessa kyseessä.

Toisaalta voidaan esiintyvien ilmasuihkujen intensiteettiä muunnella vaihtelemalla ilmanpainetta painelaatikossa 80 ja putkessa 90, toisaalta voidaan suihkujen suuntaa suuttimista 92 ja putkesta 90 muuttaa kiertämällä putkea laakeroinneissaan 94. Nämä säätömahdolli-suudet ovat hyvin suurimerkityksellisiä niissä tarkkuutta vaativissa tapauksissa, jolloin paperiraina tai paperiliuska on keksinnön mukaisen laitteen avulla johdettava paksuusmittarin raon tai kidan läpi.

Lopuksi korostetaan, että lankeaa luonnollisesti keksinnön puitteisiin, että erityistapauksissa järjestetään myös kuvion 1 mukaiset suuttimet 28 hihnan 20' alle antamaan liuskalle 31 ylimääräinen irtaantumisim-pulssi ennenkuin se kohtaa raosta 84 tulevan ilmaverhon.

Claims (8)

1. 5 7 9 9 0 10
2. 1. Laitelma nk. reunanvetolaitteisiin juoksevia arkin muodossa olevia materiaalirainoja varten, esimerkiksi tarttumiseksi paperikoneen paperirainasta erotettuun liuskaan (30, 31) ja sen johtamiseksi edelleen koneen telojen välitse, joka laite (10) käsittää sen rungossa olevan vakuumi- eli imulaatikon (12) , jossa on aktiivinen ilman βίε äänimuaukoi11a (62) varustettu imupuoli (60) ja jonka päihin on laakeroitu taittorullat (16, 18) päätöntä käyttömoottorin (24) käyttämää (26) kuljetushihnaa (20) varten siten, että hihnan (20) toinen osa tulee ulottumaan tulopäästä luovutuspäähän ja tällöin kulkemaan mainitun imupuolen läheisyydessä mutta siihen koskematta, jolloin kulje-tushihna on muodostettu rei'itetyksi tai läpipäästäväksi niin, että sisäänimuaukkojen (62) kautta imetty ilma pääsee kulkemaan eteenpäin-kulkevan hihnan (20) läpi ja täten ottamaan kiinni ja väliaikaisesti painamaan hihnaa vastaan mainitun liuskan (30, 31) ja saattamaan sen seuraamaan hihnan mukana luovutuspäähän, johon on sovitettu välineet (28, 80) liuskan hihnasta irroittamisen helpottamiseksi ja sen saattamiseksi vapaaseen heittoliikkeeseen laitteesta ulos, tunnet-t u siitä, että välineet liuskan (31) kuljetushihnasta (20') vapauttamiseksi käsittävät osaksi peite-elimen (80, 82) sovitettuna hihnan (20') lähtöpäähän rajoittamaan yhdessä hihnan ulkosivun kanssa raon tai aukon (84), osaksi paineilmaa synnyttävät elimet, jotka ovat järjestetyt johtamaan ilmaa raon kautta suunnassa, joka on vastakkainen hihnan liikesuunnan suhteen, jolloin rako (84) on siten suunnattu hihnan (20') suhteen, että raosta ulosvirtaava ilma kohtaa hihnan mukana kulkevan liuskan (31) ja saattaa sen päästämään otteensa hihnasta (20 ') .
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitelma, tunnettu siitä, että peite-elimen muodostaa profiloitu kotelo eli laatikko (80), joka on säädettävässä asennossa sovitettu hihnan (20') loppupäässä sijaitsevan taittorullan (18') läheisyyteen, jolloin laatikon taittorullaan päin suunnattu seinämä (82) ainakin osittain on muodostettu rullan ja sen yli kulkevan kuljetushihnan (20') mukaan muodostaen sen kanssa mainitun raon (84) , kun taas paineilmaa synnyttävät elimet käsittävät yhden tai useamman suuttimen (86), jotka on sovitettu seinämään (82) ja ovat siten suunnatut, että ne luovuttavat laatikkoon johdetun paineilman suihkuja sanottuun rakoon (84) laatikon (80) ja hihnan (20') välissä hihnan liikesuunnan suhteen vastakkaisessa suunnassa. 11 57990 3. ' Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitelma, tunnettu siitä, että suuttimet muodostuvat sarjasta mainitun laatikonseinämän läpi viistosti meneviä reikiä (86).
4. 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitelma, tunnettu siitä, että mainitun laatikonseinämän (82) materiaalipaksuus ainakin viistosti läpimenevien reikien (86) kohdalla on sellainen, että reiät tulevat riittävän pitkiksi suhteessa niiden halkaisijaan antaakseen läpivirtaavalle ilmalle halutun suunnan.
5. 5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitelma, tunnettu siitä, että suuttimet muodostuvat laatikonseinämän sisäpuolelle sovitetuista lyhyistä putkenkappaleista.
6. 6. Jonkin patenttivaatimuksista 2-5 mukainen laitelma, tunnettu siitä, että kotelo tai laatikko (80) käsittää poistuvaa liuskaa (31) kohti suunnatun seinämän, jonka ulkosivu (88) ulottuu lähelle liuskaa mutta ei kosketukseen sen kanssa.
7. 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitelma, tunnettu siitä, että paineilmaa synnyttävät elimet käsittävät yhden tai useamman li-säsuuttimen (92), joka on sovitettu luovuttamaan ilmasuihkuja poistuvan liuskan (31, 31', 31") alapuolelle sellaisessa suunnassa, että liuska vapaan heittoliikkeensä alussa laitteesta ulos on ilmasuihku-jen ohjaama ja tukema.
8. 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitelma, tunnettu siitä, että mainitut lisäsuuttimet (92) ovat sovitetut paineilmalla syötettyyn putkeen (90), joka ulottuu varjostinelimen (80) taittorullan (18') suhteen vastakkaiseen sivuun ja sitä pitkin, jolloin putki (90) on kiertyvästä laakeroitu (94) putken suuttimista (92) lähtevien ilmasuihkujen suunnan säätelemiseksi. 12 57990