FI121008B - Menetelmä rullan vaihtamiseksi kuitumateriaalirainan rullausprosessissa ja rullan vaihtolaitteisto - Google Patents

Description

Menetelmä rullan vaihtamiseksi kuitumateriaalirainan rullausprosessis-saja rullan vaihtolaitteisto

Keksinnön kohteena on oheisten itsenäisten patenttivaatimusten joh-5 danto-osissa esitetty menetelmä rullan vaihtamiseksi kuitumateriaalirainan rullausprosessissa, kuten paperi- tai kartonkikoneen tai paperin tai kartongin jälkikäsittelylaitteiston rullaimessa. Keksintö kohdistuu erityisesti jatkuvatoimisella kiinnirullaimella rainan ajonopeutta laskematta tapahtuvaan vaihtoon.

10

Paperirainan rullaimessa, ns. pope-rullaimessa tai keskiökäyttöavustei-sessa rullaimessa suoritetaan kalanterin jälkeen valmiin paperin rullaus rullausytimen, kuten esimerkiksi tampuuritelan ympärille. Itse rullaus suoritetaan siten, että rullausydintä kuormitetaan rainaa ohjaavaa 15 elintä, rullaussylinteriä vasten, jonka kautta rullattava raina kulkee kiertyen valmiiksi rullaksi rullausytimen ympärille. Rullaus voi tapahtua pintavedolla (rullaussylinteri tai vastaava käytettävä ja samalla rullaa pyörittävä) tai keskiö käytöllä (myös rullausydin käytettävä).

20 Myös tämän paperikoneen osan tulee toimia keskeytyksettä ja ottaa vastaan paperikoneen edeltävistä osista tulevaa jatkuvaa paperirainaa. Tällöin vanhan rullan tultua täyteen raina täytyy katkaista ja aloittaa katkaisukohdan jälkeen tulevan rainan kiertäminen uuden rullausytimen ympärille. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että kun paperirulla 25 on kasvanut täyteen mittaansa, siirretään uusi tyhjä rullausydin eli esimerkiksi tampuuritela kontaktiin rullaussylinterin pinnalle kosketuksiin paperirainan kanssa, ja tämän jälkeen paperiraina katkaistaan tai saadaan repeämään jollain sopivalla tavalla, ja katkaisu- tai repeämiskoh-dan jälkeinen rainan pää ohjataan tyhjän rullausytimen kehälle, johon 30 alkaa nyt kerääntyä uutta rullaa.

Rullauksen kriittisimpiä vaiheita on juuri vanhaan rullaan tuotantono-peudella kulkevan paperirainan katkaisu tai sen repeämisen aiheuttaminen ja rainan uuden pään saaminen tyhjän rullausytimen ympärille. 35 Turhan hylyn välttämiseksi vaihdon tulee tapahtua ongelmitta. Ihanne-tapaus on saada rainan uusi pää heti siististi vasten tyhjän ytimen, kuten tampuuritelan kehäpintaa ilman ylimääräisiä irtopaloja tai rainan 2 laskostumisia, koska muussa tapauksessa voi tulla ns. pohjahylkyä. Vaihtoon käytetään rullattavan rainan lajista ja pintapainosta riippuen tunnetusti monia menetelmiä.

5 Vaihtotapoina on yleisesti käytössä pussivaihto, joka soveltuu kaikille lajeille, mutta joka aiheuttaa tavallisesti suurehkon pohjahylyn määrän ja voi aiheuttaa haitallisia iskuja rullaimeen. Toinen tapa on ns. han-henkaulavaihto, jossa em. ongelmat ovat pienempiä, mutta se soveltuu vain ohuille lajeille. Kolmas tapa on nauhavaihto, jossa nauha johde-10 taan rullausytimen ja rullaussylinterin väliseen nippiin lähellä rul-lausytimen ja rullaussylinterin päätyä, minkä jälkeen nauha kiertyes-sään spiraalimaisesti rullausytimen leveydelle leikkaa samalla viistosti rainan poikki ja johtaa rainan leikkauskohtaa seuraavan uuden pään rullausytimen ympärille.

15

Paperikoneiden nopeudet ovat nykyisin yleisesti 20 m/s tai yli, ja pyrkimyksenä on luonnollisesti saavuttaa yhä suurempia nopeuksia. Nopeasti kulkevan rainan katkaisu ei sinänsä ole ongelma, ja nopeudesta johtuvia voimia voidaan jopa käyttää hyväksi katkaisussa. Kriittinen 20 kohta on saada uuden rainan pää heti vasten tampuuritelan kehäpintaa ja seuraamaan sitä suuressa kehänopeudessa ja estää katkaisun jälkeen sen hallitsematon vaeltaminen tai väärä sijoittuminen tampuuri-telalle. Tämä ongelma pahenee pintapainon kasvaessa, eli ’’raskailla” lajeilla täytyy käyttää suurempia voimia hitausvoimien voittamiseksi, eli 25 rainan poikkeuttamiseksi alkuperäisestä liikesuunnasta, joka on kohti vanhaa rullaa.

Jatkuvatoimisella kiinnirullaimella ei rainan päätä voida liimata rullaus-ytimeen ennen rullauksen aloittamista, kuten pituusleikkureilla suori-30 tettavassa rullauksessa, koska tunnetuilla menetelmillä liimaus edellyttäisi koneen pysäyttämistä. Liimaus olisi muuten varma tapa vetää raina uuden rullausytimen ympärille sen pyörimisliikkeen avulla. Toisaalta liima sellaisenaan levitettynä käyttäytyy hallitsemattomasti, voi sotkea tampuuritelan pintaa, ja lisää puhdistustarvetta. Lisäksi 35 levitettävistä liimoista on muutenkin haittaa, koska liimaa menee hylyn mukaan, ja niiden pulpperoitavuus on heikko.

3

Puhallusten avulla suoritettuja vaihtoja, joissa voidaan käyttää hyväksi rainasta ennen uutta rullaussylinteriä leikattua kiilaa tai kärkeä, tai kahdella yhdensuuntaisella viillolla erotettua nauhaa ja sen alueelle terällä tehtyä poikittaisviiltoa, on esitetty mm. EP-patenteissa 658504 ja 5 765832 ja US-patenteissa 4445646 ja 5360179.

US-patentissa 5441211 on esitetty rainan poikkisuuntaisen raon ja sitä seuraavan liima-alueen avulla tapahtuva rainan vaihto uudelle rullaus-ytimelle. Rako ja sitä seuraava liima-alue tuotetaan rainaan ennen 10 vaihtonippiä sijaitsevalla pyörällä, jossa on leikkuuterä ja 2-puoleinen teippi heti sen jälkeen. Rainan siirtymistä raon jälkeen uuden rullaus-ytimen ympärille ja sen repeytymistä reunoille avustetaan nipin jälkeen tapahtuvalla puhalluksella.

15 Saksalaisessa hakemusjulkaisussa DE-2721883 on esitetty myös rainan keskialueelle erotettu nauha, joka katkaistaan rainan kulkusuunnassa vaihtonipin jälkeen ja puhalletaan uuden rullausytimen ympärille terällä ja sen alapuolelle sijoitetulla suuttimella.

20 Yleensä kaikki vaihtomenetelmät, joissa täydessä ajonopeudessa kulkevaan rainaan kosketaan ennen vaihtonippiä, aiheuttavat ratakatkoriskin. Näin on tentäessä viiltoja terällä tai kiinnitettäessä rainaan jokin osa, esimerkiksi tarra. Esimerkiksi ennen vaihtonippiä suoritettu viilto terällä, ’’puhkaisupuukolla”, tarkoituksena saada rako, 25 jonka kautta rata saadaan repeämään puhalluksella nipin jälkeen hanhenkaulavaihdossa, on yksi esimerkki tällaisesta riskitekijän sisältävästä vaihtomenetelmästä (esim. US-patentissa 5360179 kuvissa A1 ja A2 tekniikan tasona esitetty hanhenkaulavaihto).

30 Keksinnön tarkoituksena on poistaa em. epäkohdat ja esittää menetelmä, jolla raina voidaan saada varmasti uuden rullausytimen ympärille, ilman liiman levityksiä tai muita likaavia toimenpiteitä, tai ilman pohjahylkyä.

35 Tavoitteiden toteuttamiseksi menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnus-merkkiosassa. Menetelmässä käytetään materiaalia, joka sijoitetaan 4 rullausytimen tai liikkuvan rainan pintaan. Materiaalin ominaisuuksien muutoksilla, jotka voidaan toteuttaa rullauksen ollessa käynnissä ja paperirainan kulkiessa vanhaan täyteen rullaan, voidaan rullausytimen ja rainan välille saada riittävä adheesio, joka, mahdollisesti muilla 5 toimenpiteillä avustettuna, saa aikaan rainan siirtymisen vaihtonipin tai rainan ja rullausytimen vastaavan kontaktialueen jälkeen rullausytimen pinnalle.

Edullisen suoritusmuodon mukaan tällainen materiaali on 10 kaksikerrosrakenteinen pala, jossa on pohjakerros ja suojakerros ja joka voidaan sijoittaa edeltä käsin rullausytimen pintaan, esimerkiksi jo ennen rullausytimen siirtämistä rullaimeen rullanvaihtoa varten. Kun rullausydin on vaihtoasemassa, palasta poistetaan suojakerros, jolloin sen alla oleva tartunta-alue paljastuu, joka kiinnittää rainan rullasytimen 15 pintaan. Suojakerroksen poisto eli materiaalin muuttaminen tarttuvaksi voidaan tehdä rullausytimen pyöriessä, esimerkiksi käyttämällä ilmapuhallusta, mitä varten palaan on järjestetty sopiva ilmatasku, jotta puhallus pääsee vaikuttamaan.

20 Muita keksinnön mukaisia vaihtomenetelmiä on esitetty oheisissa epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa ja seuraavassa selityksessä.

Keksinnön mukaisen vaihtolaitteiston osalta viitatan oheiseen itsenäiseen patenttivaatimukseen. Vaihtolaitteisto käsittää 25 rakenteeltaan sopivan rullausytimen, ja/tai syöttö- tai käsittelylaitteen, joka on järjestetetty syöttämään rainalle materiaalia, jonka ominaisuudet muuttuvat rainan tarttumista edistävällä tavalla, tai vastaavasti käsittelemään rainaa ja/tai rullausydintä niin, että niiden ominaisuuksissa tapahtuu rainan ja rullausytimen välistä adheesiota 30 edistävä muutos.

Keksinnön mukaiselle teipille on puoleistaan ominaista oheisessa itsenäisessä patenttivaatimuksessa esitetyt piirteet. Teippi on erikoisrakenteinen ja muodostaa ennen rullanvaihtoa rullausytimen 35 pintaan helposti kiinnitettävän materiaalipalan, joka voidaan saada muuttamaan tartuntaominaisuutensa halutulla hetkellä.

5

Keksintö mahdollistaa vaihtoemenetelmät, joissa rainaan tai sen osaan ei kosketa mekaanisesti ennen vaihtonippiä tai rullausytimen ja rainan välistä vastaavaa kontaktialuetta. Jos rainaan tehdään rainan pituussuuntaisia leikkauksia vaihtoon tarkoitetun osan erottamiseksi 5 kokoleveästä rainasta, käytetään edullisesti rainan pintaan kohdistettua materiaalisuihkua, sopivimmin korkeapainevesisuihkua, mainitun leikkauksen leikkauksen muodostamiseen.

Sanalla adheesio tarkoitetaan tässä yhteydessä rullausytimen ja rainan 10 välistä vetovoimaa, eikä sitä tule aina tulkita liiman avulla syntyneeksi, vaan termin merkitys käy ilmi kulloinkin asiayhteydestä.

Keksintöä selostetaan seuraavassa oheisiin piirustuksiin viitaten, joissa 15 kuva 1a esittää erästä vaihtotilannetta rullaimen sivukuvantona keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti, kuvat 1 a-b esittävät rainaan tehtyjä leikkauksia, joita voidaan käyttää kuvan 1 a suoritusmuodossa mutta myös muissa suoritusmuodoissa, kuvat 2a-b esittävät kuvan 1a menetelmässä käytettäviä 20 materiaalipaloja, kuva 3 esittää kuvan 2a materiaalipalan toimintaa vaihtotilanteessa, kuvat 4-7 esittävät muita materiaalipaloja ja niiden toimintaa, kuva 8 esittää toista keksinnön suoritusmuotoa rullaimen 25 suivukuvantona, kuva 9 esittää kolmatta keksinnön suoritusmuotoa, kuva 10 esittää vaihtomenetelmän neljännessä suoritusmuodossa käytettäviä rullausytimiä, kuvat 11 ja 12 esittävät vaihtomenetelmän neljättä suoritusmuotoa, 30 kuva 13 esittää tekniikan tason mukaista vaihtomenetelmää, kuva 14 esittää vaihtomenetelmän viidettä suoritusmuotoa rullaimen sivukuvantona, kuva 15 esittää rullaimen sivukuvantona edullista tapaa siirtää raina rullausytimelle kuvan 1c mukaista menetelmää käytettäessä, ja 35 kuva 16 havainnollistaa kuvan 15 tapaa rainan tasossa.

6

Kuvan 1 a tilanteessa uutena rullausytimenä 2 toimiva uusi tampuuritela on tuotu rullanvaihtoasemaan vaihdon mahdollistavaan yhteyteen van-5 haan, täyteen tulevaan rullaan kulkevan kuitumateriaalirainan W, kuten paperirainan kanssa. Rullausydin 2 on tuotu kosketukseen rainaa ohjaavan elimen, rullaussylinterin 1, pinnalla kulkevan paperirainan kanssa siten, että se muodostaa rainaa ohjaavan elimen kanssa vaih-tonipin N pyörien oleellisesti rainan liikenopeutta vastaavalla kehäno-10 peudella. Rullausytimen 2 ja rullaussylinterin 1 välisen vaihtonipin N jälkeen raina kulkee rainaa ohjaavan elimen pinnalla varsinaiseen rul-lausnippiin, jonka kautta se kiertyy täyteen tulevalle rullalle. Jatkossa nipillä N tarkoitetaan vaihtoasemassa syntyvää nippiä, vaihtonippiä.

15 Kuvassa 1a esitettyyn rullanvaihtolaitteistoon kuuluu leikkauslaite 3, joka sijaitsee rainan kulkusuunnassa ennen uutta rullausydintä 2, tun-nistinlaite 4, joka sijaitsee uuden rullausytimen 2 pyörimissuunnassa ennen rullausytimen ja rullaussylinterin välistä nippiä, kuvassa rullausytimen 2 yläpuolella, sekä puhalluslaite 5, joka sijaitsee suhteellisen 20 pian em. nipin jälkeen (rullausytimen pyörimissuunnassa katsoen) ennen em. tunnistinlaitetta 4. Puhalluslaitteen suu suuntautuu rullausytimen pyörimissuuntaa vastaan nipin N jälkeen avautuvaa kitaa kohti. Puhalluslaitteessa voi olla tunnettu hanhenkaula.

25 Leikkauslaite 3 käsittää edullisimmin kaksi leikkaussuutinta, jotka kykenevät leikkuupisteessä puhkaisemaan rainan ilman mekaanista kosketusta, suuttimesta tulevan materaalisuihkun avulla, ja saamaan aikaan leikkuupisteen suhteen eteenpäin tuotantonopeudella kulkevaan rainaan pitkittäissuuntaisen leikkauksen. Leikkaussuuttimet 30 ovat nopeasti siirrettäviä radan poikkisuuntaan esimerkiksi radan poikki sijoitetussa runkopalkissa. Edullisesti käytetty kuitumateriaalirainaa leikkaava väliaine on korkeapainevesisuihku.

Kuvassa 1a on esitetty vain yksi mahdollinen eri osien sijoitus. Tunnis-35 tinlaite 4 voi olla periaatteessa missä tahansa, koska sen avulla lasketaan pyörimisen aikana rullausytimen 2 kehän määrätyn pisteen sijainti (erityisesti sijainti suhteessa nippiin N). Kuvassa on puhalluslaitteena 7 käytetty vanhaa ns. hanhenkaulaa. Puhalluslaite 5 voi olla kuitenkin ns. märän pään puolella, silloinkin edullisesti niin, että puhallussuunta on rullausytimen pyörimissuuntaa vastaan. Se voidaan kiinnittää esim. leikkauslaitteen 3 runkopalkkiin (katkoviivoilla merkitty vaihtoehtoinen 5 sijainti).

Rullausytimen 2 pinnassa on materiaalia, joka muutetaan kuitumate-riaalirainaan 1 tarttuvaksi halutulla hetkellä. Tämä materiaali voi kulkea vaihtoasemassa useita kierroksia nipin N läpi sen tarttumatta 10 kuitumateriaalirainaan, mutta kun on tarkoitus saada raina kulkemaan uuden rullausytimen pinnalle, materiaali muutetaan rainaan tarttuvaksi. Kuvassa esitetyssä vaihtomenetelmässä tämä on toteutettu uuden rullausytimen pintaan kiinnitetyn, suojakerroksella varustetun kaksipuolisen teipin 6 avulla. Suojakerros 6b peittää teipin pohjakerroksessa ole-15 van tartunta-alueen 6a ja tulee siis nipissä N vasten rainaa W rullausytimen 2 pyöriessä. Kun halutaan saada materiaali tarttuvaan tilaan, suojakerros 6b poistetaan tartunta-alueen päältä puhalluslaitteen 5 avulla. Kuvassa näkyy tilanne, jossa puhalluslaitteella tapahtuneen puhalluksen avulla suojakerros 6b on kääntynyt pyörimissuunnassa 20 katsoen tartunta-alueen taakse paljastaen tartunta-alueen 6a.

Kuvassa 1a havainnollistettu menetelmä suoritetaan seuraavasti: Kun vaihto halutaan suorittaa, puhalluksella avataan ensin teippi, eli sen suojakerros 6b poistetaan, jolloin tartunta-alue 6a paljastuu. Leikkaus-25 laite 3 on järjestetty leikkaamaan paperirainan keskialueelle rainan kulkusuuntaan suuntautuva ’’kieli” tai kärki, eli kiila, joka takaosastaan on kiinni rainassa. Leikkausajankohta täytyy valita niin, että tämä kieli menee samalla hetkellä nippiin kuin paljastunut tartunta-alue 6a. Tällöin kyseinen kieli tarttuu tartunta-alueeseen 6a ja lähtee seuraamaan rul-30 lausydintä 2. Leikkauslaitteella on samalla raina leikattu poikki kielestä reunoille asti, jotta koko raina seuraisi ongelmitta rullausytimen pintaan tarttunutta kieltä. Jos halutaan välttää edestä kokonaan muusta rai-nasta irti olevan kielen käyttö (ohuemmilla lajeilla, joilla voi olla ongelmia kielen menossa siististi nippiin), leikataan leikkuulaitteella 3 kapeaa 35 nauhaa, jonka etupää on kiinni rainassa, ja joka on irti muusta rainasta vain reunoilta. Jos tartunta-alueen pitovoima ylittää rainan vetolujuuden, nauha katkeaa, kun rullausydin tempaa sen mukaansa nipissä, tai 8 sitten se voidaan puhaltaa poikki tai katkaista muulla tavoin nipin jälkeen. Nauhaa käytettäessä leikkauslaitteen 3 levitysliike (suutinten liike keskeltä reunoille päin) ajoitetaan suhteessa tartunta-alueen nippiin-menohetkeen. Eräs tapa varmistaa nauhan katkeaminen on leikata rai-5 naan hyvin kapeaa nauhaa, esim. tartunta-alueen 6a leveyttä kapeampaa. Leikkuulaitteen suorittama nauhan levitys tartunta-aluetta 6a leveämmäksi ajoitetaan tartunta-alueen nippiinmenohetkeen niin, että leveämpi kohta menee nippiin samanaikaisesti tartunta-alueen 6a kanssa tai hieman ennen sitä.

10

Leikkauslaitteena 3 voidaan käyttää edellä kuvattua, sinänsä tunnettua vesileikkauslaitetta, jossa on kaksi suutinta, jotka liikkuvat sopivassa ohjauksessa, esimerkiksi palkissa, rainan poikkisuuntaan vastaavan leikkuupisteen siirtämiseksi poikkisuunnassa, ja jos tarkoituksena on 15 leikata edestä irti oleva kieli tai kärki, ne kykenevät menemään rainan keskialueella toistensa ’’ohi”. Kuvassa 1a leikkuulaite 3 leikkaa vesisuihkuilla rainaa rullaussylinterin 1 pintaa vasten, mutta laite 3 voidaan sijoittaa myös ennen rullaussylinteriä 1, jolloin rataa voi tukea alta erillinen tukialusta, esim. pelti, tai tukiviira, joka kulkee rainan alla 20 rullaussylinterin päällä ja nipin N läpi.

Kuvissa 1b ja 1c on havainnollistettu vaihtoa rainan tasoa vastaan kohtisuorissa suunnissa nähtynä. Nipin N sijaintia (kohtaa, jossa nippi-paine alkaa vaikuttaa niin, että tartunta-alue 6a ja raina W tarttuvat toi-25 siinsa) on merkitty pistekatkoviivalla. Kuvassa 1b on esitetty vaihto kielen eli kärjen, ’’kiilan”, avulla, ja siitä näkee, että levitys rainan W reunoille voi jatkua heti kielen muodostuksen jälkeen, esim. leikkauspisteet voivat jatkaa tasaisesti liikettään reunoille heti kielen kärjestä, tai on mahdollista hidastaa tai pysäyttää liike, ja vasta kun vaihto to-30 detaan varmuudella tapahtuneen (kieli mennyt rullausytimen ympärille), suoritetaan levitys reunoille (katkoviiva). Kuvassa 1c on puolestaan havainnollistettu tasaleveän nauhan erotusta rainasta ja sen levitystä reunoille, ja katkoviivalla rainan kiinnityskohtaa edeltävän kapeamman nauhan muodostamista, sen levittämistä ennen kiinnityskohtaa tartun-35 ta-aluetta 6a leveämmäksi, ja kiinnityskohdan (tartunta-alueen 6a) jälkeen tapahtuvaa levitystä reunoille.

9

Leikkauslaitteen 3 toiminnan ajoitus tapahtuu siten, että tunnistinlait-teella 4 havaitaan rullausytimen pinnassa oleva teippi 6 rullausytimen 2 pyöriessä. Tämä tunnistinlaite tunnistaa teipin 6 sijainnin jonkin teipin sijaintikohtaan liittyvän tunnistettavan ominaisuuden avulla, joka antaa 5 vasteen tunnistinlaitteelle 4. Tällöin riittää, että teipin kohdalle muualle rullausytimeen on sijoitettu merkki, esim. rullausytimen päähän, jolloin tunnistinlaitekin voi olla rullausytimen päässä. Merkki voi olla kehän suunnassa myös eri kohdassa rullausytimessä, kunhan tiedetään tarkasti etäisyys teippiin 6. Tunnistinlaite 4 voi olla esimerkiksi valokenno, 10 mutta jotain muutakin, edullisesti kosketuksetonta tunnistusmenetelmää voidaan käyttää. Tärkeintä on saada teipin sijainnin yksiselitteisesti kertovan merkin avulla tieto siitä, koska teippi 6 menee nipin N läpi. Nopealla ohjauslogiikalla voidaan tällöin suorittaa seuraavat toimenpiteet: Suojakerroksen 6b poisto tartunta-alueen 6a päältä ja leik-15 kauslaitteen 3 tahdistus mainittuun poistohetkeen nähden siten, että rainaan W muodostetaan leikkauspisteitä poikkisuunnassa siirtämällä vaadittava leikkaus oikealla hetkellä. Koska leikkauslaitteen 3 etäisyys nipistä N tunnetaan ja rainan W ratanopeus tunnetaan, voidaan em. tapahtumat ajoittaa aina toistensa suhteen oikein. On esimerkiksi mah-20 dollista, että leikkaus rainaan aloitetaan jo ennen kuin materiaali muutetaan tarttuvaksi (suojakerros 6b poistetaan), jos esimerkiksi leikkauslaitteen 3 etäisyys nipistä N rainaa W pitkin mitattuna on suurempi kuin suojakerroksen 6b poistokohdan etäisyys nipistä N rullausytimen kehää pitkin mitattuna (oletuksella, että rainan ratanopeus on yhtä 25 suuri kuin rullausytimen kehänopeus). Kuten edellä on mainittu, leikkauslaitteen 3 oikein ajoitettu rainan poikkisuunnassa leikkauspistettä siirtävä toiminta voi olla joko etupuolelta irrallisen kielen tai kärjen muodostus rainaan tai, mikäli leikkauslaitteella on muodostettu jatkuvaa nauhaa, poikkisuuntaisen liikkeen ajoitus niin, että kapea jatkuva 30 nauha levitetään vähintään tartunta-alueen 6a levyiseksi tai levitys alkaa suhteellisen lyhyen matkan päässä nauhan tartuntakohdasta.

Tartunta-alue 6a voi siis kulkea useita kertoja nipin N läpi suojakerros 6b sen päällä, kuin uuden rullausytimen 2 ja rainaa ohjaavan elimen 35 välinen nippi N on kiinni. Jos liimaa olisi paljaana vaihtoasemaan tuotavan tampuuritelan pinnalla, täytyisi nippi N sulkea oikealla hetkellä kielen tai kärjen tullessa nippiin. Epätarkkuudesta tässä suhteessa voi 10 aiheutua toimintahäiriöitä, kuten ennenaikaista tarttumista tai kielen kaksinkerroin menoa yms.

Kuvassa 2a on esitetty teipin 6 rakenne, vasemmalla puolella suojaker-5 ros 6b tartunta-alueen päällä ja oikealla puolella tartuntamateriaalista koostuva tartunta-alue 6a paljastuneena puhalluksen jälkeen. Suoja-kerros 6b on sijoitettu tartunta-alueen 6a päälle siten, että suojakerroksen etureunan alle muodostuu rako, ns. ’’ilmatasku” 6c, johon puhallus voidaan kohdistaa ja ilman tunkeutuessa suojakerroksen 6b alle suoja-10 kerros saadaan repeytymään irti tartunta-alueen 6a päältä. Ilmatasku 6c on luonteeltaan sellainen, että rullausytimen pyörimisliikkeestä johtuva ilmanvastus ei irrota suojakerrosta, vaan se irtoaa vasta riittävän suurella puhalluksella. Sopiva ilmatasku saadaan käytännössä muodostamalla teipin etuosaan alue, jossa suojakerros 6b on rullausytimen 15 2 pintaa vastapäätä ilman välissä olevaa teipin 6 pohjakerrosta, kuvas sa 2 muodostamalla pohjakerrokseen kiilamaisesti taaksepäin kapene-va leikkaus, jonka suojakerros 6b peittää.

Kuvassa 3 on esitetty kuvan 2 teippi sivu- ja yläkuvantoina. Puhallus-20 suuntaa on kuvattu nuolella B. Teipin pohjakerros voidaan muodostaa kaksipuoleisesta teipistä, joka liimataan rullausytimen 2 pintaan ja jonka yläpinnalla olevan tartuntamateriaalin, liiman, päällä on sopivaa materiaalia oleva suojakerros 6b, esimerkiksi irrokeaineella päällystetty, tarroista tunnettu taustapaperi, jonka irrokeainepäällyste tulee liimaa 25 vasten. Pohjakerrokseen, jonka yläpinnalla tarunta-alue 6a on, on tehty sopiva kolo, jonka päälle suojakerros 6b ulottuu ilmataskun 6c aikaansaamiseksi. Suojakerros 6b kiinnitetään mieluiten teippiin niin, että se irrotuksenkin jälkeen jää kiinni teippiin, pohjakerroksen takareunaan. Tällöin suojakerroskaan ei jää leijumaan irrallisena sen 30 poiston jälkeen. Kuvassa 3 on esitetty, kuinka suojakerroksen takareuna voidaan kääntää teipin 6 pohjakerroksen alle.

Jos ei haluta, että auenneessa teipissä osittain päällekkäin olevat suojakerros 6b ja pohjapaperi merkkaavat rullan pohjaa (paksumpi 35 kohta tartunta-alueen 6a takareunassa), voidaan pohjakerros ja suojakerros valmistaa yhtenäisestä materiaalista, joka taitetaan kaksinkerroin, jolloin auenneessa teipissä suojakerros jää kiinni 11 pohjakerrokseen taitoksen kohdalla. Tätä vaihtoehtoa on kuvattu kuvassa 2b. Teipin perusmateriaali on siis yhtenäinen pala, jonka toiseen reunaan on tehty sopiva leikkaus ilmataskun 6c aikaansaamiseksi. Pala taitetaan kaksinkerroin, mitä ennen vastakkain 5 käännettävät pinnat varustetaan sopivalla tartunta-aineella A (pohjakerros) ja irrotusaineella E (suojakerros 6b). Kuvan 2b alaosassa on esitetty valmis tarra 6. Pohjakerroksen alapuolella (rullausydintä vasten tulevalla pinnalla) on myös tartunta-ainetta. Käytön helpottamiseksi voi tämä alapuoli olla peitetynä vielä suojakerroksella 10 6d, jossa voi olla samanlainen tartunta-ainetta vasten tuleva irrokeaine E kuin suojakerroksessa 6b. Ilmatasku 6c voidaan muodostaa myös ilman pohjapaperin muodstavaan puoliskoon tehtäviä leikkauksia, muodostamalla suoran palan taitoskohta ’’sivuun” siten, että suokakerros ulottuu pohjakerroksen reunan ulkopuolelle. Tämä otetaan 15 luonnollisesti huomioon materiaaleilla A ja E päällystettyjen alueiden mitoituksessa, koska ne tulevat suoraan palaan taitoslinjan eri puolille. Teipin perusmateriaalina voidaan käyttää tarroissa yleisesti käytettyjä papereita.

20 Etuna teipin käytössä on, että se jää kiinni rullasytimeen ja ei mene näin rainan osien mukana esim. pulpperiin. Pohjakerroksen (pohjapaperin) alapuolen liimana voidaan käyttää sellaista tarraliimaa, jolla on hyvä pitävyys pohjapaperin tason suunnassa (rullausytimen kehän suunnassa), mutta joka on helposti irrotettavissa rullasytimestä 25 säteissuunnassa vetämällä.

Kuvassa 4 on esitetty alhaaltapäin nähtynä erilaisia vaihtoehtoja teipin 6 pohjakerroksen rakenteeksi. Ilmatasku 6c (pohjakerrokseen tehty leikkaus) voidaan muotoilla eri tavoin, mutta yhteistä on se, että sen 30 tulee avautua teipin 6 etureunaan niin, että ilma pääsee tunkeutumaan suojakerroksen 6b alle puhalluksessa. Myös teipin pohjakerroksen yleinen muoto voi vaihdella.

Kuvassa 5 on esitetty alhaaltapäin nähtynä (ilman pohjan suojakerrosta 35 6d) yksi teipin suoritusmuoto, jossa teippi 6 muodostuu tavallaan sarjasta kuvassa 3 esitettyjä teippejä, eli yhtenäisessä, rullausytimen aksiaalisuunnassa ulottuvassa teipissä on vierekkäin useita ilmataskuja 12 6c, jotka on saatu aikaan pohjakerrokseen muodostetuilla, pyörimissuuntaan avautuvilla leikkauksilla tai koloilla. Kuvan 5 teipillä saadaan aikaan tartunta leveämmälle alueelle rainaan. Tällä voidaan ajatella ohuilla lajeilla vaihtoa muodostamalla leikkuulaitteella 5 vastaavanlevyistä nauhaa ja aiheuttamalla nauhan repeäminen poikki, kun tartunta-alue 6a vetää nauhan mukaansa nipin N jälkeen. Puhalluslaitteen 5 suutin tai suuttimet voi olla vastaavasti järjestetty vaikuttamaan leveämmällä alueella. Pehmopapereilla voidaan ajatella jopa kokoleveää vaihtoa, jolloin teippi 6 ulottuu oleellisesti rainan W 10 koko leveydelle.

Myös kuvien 4 ja 5 suoritusmuodoissa suojakerros 6b peittää pohjakerrokseen tehdyn leikkauksen ja pohjakerroksen tartunta-alueen 6a, ja se poistetaan kääntämällä se puhalluksen avulla rullausytimen pyörimis-15 suunnassa katsoen pohjakerroksen taakse, kuten edellä on esitetty.

Kuvassa 6 on esitetty suoritusmuoto, jossa puhallus ei tapahdu kehän suuntaisena rullausytimen pyörimisliikettä vastaan, vaan se tulee rullausytimen pyörimisliikettä vastaan viistosti sivuilta (nuolet B), molem-20 miltä puolilta kohdistuen vastaaviin ilmataskuihin. Menetelmän periaate tarttumisen ja rainan W leikkauksen ajoituksen suhteen on aivan sama kuin edellä, ja erona on vain puhallussuunta ja teipin rakenne. Tässä ilmataskut 6c on muodostettu ottaen huomioon puhallussuunta, eli suojakerroksen 6b alapuolella oleva rako, johon ilma puhalluksessa 25 tunkeutuu, tulee olla auki puhallussuuntaa vastaan. Tässä tapauksessa suojakerros 6b ulottuu tartunta-alueen 6a ja teipin koko pohjakerroksen ulkopuolelle ilman pohjakerroksen muotoilua, eli rako muodostuu tässäkin tapauksessa suojakerroksen 6b ja rullausytimen 2 pinnan väliin. Kuvassa 5 suojakerros 6b on pohjakerrosta leveämpi, jolloin ilmataskut 30 6c muodostuvat teipin 6 pitkittäisreunoille.

Kuvassa 7 on esitetty eräitä teippien suoritusmuotoja siinä tapauksessa, että puhallus tapahtuu etuviistosta. Teipit on kuvattuna alta nähtyinä, eli niissä on nähtävissä alueet, joissa suojakerros 6b tulee pohja-35 kerroksen reunojen yli.

13

Puhallus voidaan suorittaa myös suoraan sivulta, aksiaalisuunnassa, eli ei välttämättä pyörimisliikettä vastaan, kunhan teipissä 6 on ilmatas-ku 6c puhallussuuntaa vastaan. Puhallus tapahtuu molemmilta puolilta, jolloin ilmataskut 6c ovat teipin 6 sivuilla.

5

Puhalluslaite 5 järjestetään irrotusmenetelmää (teipin rakennetta ja sijoitusta) vastaavasti, joko käyttämällä olemassa olevaa hanhenkaulaa, muuntamalla sitä teipin poistoon sopivaksi, tai rakentamalla uusi puhalluslaite. Suutinten lukumäärä ja sijainti järjestetään teipin muotoilua 10 ja sijoitusta vastaavaksi.

Keksintöä ei ole rajoitettu edellä kuvattuihin suoritusmuotoihin, vaan siinä voidaan käyttää menetelmiä ja apuvälineitä, joilla saadaan samat toiminnot ja sama lopputulos. On esimerkiksi mahdollista poistaa suo-15 jakerros tartuntapinnan päältä myös muulla keinoilla kuin puhalluksella, esimerkiksi mekaanisella kosketuksella. Teipin muotoilussa otetaan tällöin huomioon poistomenetelmä. Samoin tartunta-alueen sijaintia vaihtoasemassa olevassa rullausytimessä ei välttämättä tarvitse seurata jatkuvasti, mikäli tunnetaan tarkasti rullausytimen pyörimisnopeus 20 ja tartunta-alueen asema ainakin kerran rullausytimen pyörimisliikkeen aikana. Tällöin voidaan laskea, koska teippi on tulossa puhalluksen tai muun poistomenetelmän vaikutusalueelle ja/tai tartunta-alue (aktivoitu teippi) menossa nippiin.

25 Kevyillä paperilajeilla ei välttämättä tarvita etukäteen suoritettuja leikkauksia (kieli, nauha), vaan raina W voidaan saada repeämään ja seuraamaan rullausydintä 2 jo tarttumisen seurauksena. Rainan repeämistä reunoille voidaan avustaa tällöin levityspuhalluksin nipin N jälkeen.

30

Kuvassa 8 on esitetty menetelmä, jossa rullausytimen 2 pinnassa oleva materiaali, joka muuttuu halutulla hetkellä tarttuvaksi, on itse telapin-noite 2a. Ennen kuin tampuuritela tuodaan vaihtoasemaan, sitä lämmitetään (nuoli T), jolloin pinnoite muuttuu tahmeaksi. Lämmitys voidaan 35 toteuttaa samalla, kun rullausytimen 2 pyörimisnopeus kiihdytetään ke-hänopeuteen, joka vastaa ratanopeutta. Tämän jälkeen, kun rullaus-ydin 2 saatetaan kosketukseen paperirainan kanssa, viimeistään sil- 14 loin, kun nippi N sulkeutuu, paperiraina lähtee rullausytimen 2 pyörimisliikkeen mukaan. Rullausytimen tartunnan aiheuttava kosketus pa-perirainaan tai nippikosketus (nipin sulkeutuminen) voidaan ajoittaa sellaiseen ajanhetkeen, jolloin rainasta edeltävällä leikkauksella ero-5 tettu kieli tai kärki tulee kosketuskohtaan. Näin ollen riittää, että rullaus-ydin olisi vain vastaavanlevyisellä vyöhykkeellä pinnoitettu kyseistä erikoismateriaalia olevalla pinnoitteella ja muualla pinnoite voi olla yleisempää materiaalia, esimerkiksi normaali muovipinnoite. Vastaavasti kokoleveällä erikoismateriaalipinnoitteella voidaan keveiden paperi-10 laatujen raina repäistä samalla kun se seuraa rullausydintä. Kuvassa 8 on nuolella merkitty alhaalta päin (rainan vastakkaiselta puolelta tam-puuritelaan 2 nähden) suunnattua apupuhallusta AB, jolla voidaan avustaa rainan siirtymistä tampuuritelalle 2.

15 Tampuuritelaa 2 voidaan lämmittää myös sen ollessa jo nippikontaktissa. Tällöin kun pinnoite muuttuu riittävän tahmeaksi, raina tarttuu tampuuritelaan.

Etuna on se, että tampuuritelan pinta muuttuu tahmeaksi vasta vaihto-20 hetkellä, eikä sitä ennen, jolloin pinnan tahmeudesta ei ole haittaa rul-lausytimien, esimerkiksi tampuuritelojen ollessa varastossa.

Pinnoitteena voidaan käyttää erikoispolymeeria, jonka fysikaalisissa ominaisuuksissa tapahtuu tietyssä lämpötilassa sellainen muutos, että 25 siitä tulee tahmeaa. Tällaisia erikoispolymeereja tunnetaan esimerkiksi laastareista, jotka saadaan irtoamaan iholta jäähdyttämällä muutos-lämpötilan alapuolelle. Näille polymeereille, joita on esitetty mm. EP-patentissa 471757 ja US-patentissa 6572600, on ominaista kapea muutosalue ja reversiibeli muutos. Kun polymeeri jäähtyy, se on jälleen 30 tarttumattomassa tilassa. Rullanvaihdossa tästä ominaisuuksien palautumisesta ei ole haittaa, koska kuitumateriaaliraina W on siinä vaiheessa jo rullautunut useita kierroksia rullausytimen 2 ympärille. Menetelmä sopii hyvin sileiden paperilaatujen vaihtoon, jotka on suhteellisen helppo irrottaa rullausytimen pinnasta polymeerin jäähdyttyä, esim. 35 päällystetyille laaduille.

15

Voidaan käyttää myös polymeerejä, jotka muuttuvat reversiibelisti tahmeaksi muun ulkoisen ärsykkeen, kuten paineen alaisuudessa, tai ve-den/kemikaalien tai sähkövirran/magneettikentän vaikutuksesta. Kun pinnoitteeseen kohdistettu ulkoinen ärsyke lakkaa, polymeeri palautuu 5 jälleen alkutilaansa. Jos ärsykkeenä on lämpötila, voidaan rainan irtoamista rullausytimestä tarvittaessa avustaa jäähdyttämällä.

Kuvassa 9 on esitetty vaihtomenetelmä, jossa uuden rullausytimen 2 pintaan tuodaan materiaalia, joka paineen alaisena muuttuu nestemäi-10 seksi rullausytimen 2 ja rainaa ohjaavan elimen 1 välisessä nipissä N nipin viivapaineen vaikutuksesta. Kun paineen vaikutus lakkaa, materiaali muuttaa olomuotoaan jälleen jähmeäksi. Koska nestemäinen materiaali tarttuu sekä rullausytimen kiinteään pintaan että imeytyy rullausytimen päällä nipissä kulkevaan kuitumateriaalikerrokseen, jäh-15 mettyminen saa aikaan liimautumisen rullausytimen 2 pintaan, kun raina W kuvan 9 esittämällä tavalla seuraa nippipaineen laskettua rullausytimen 2 kehää tietyssä sektorissa ja tietyllä kireydellä nipin jälkeen ennen sen suuntautumista vanhaan rullaan R. Yleisin esimerkki materiaalista, joka muuttaa olomuotoaan paineen vaikutuksesta, on jää 20 (muuttuu vedeksi, joka taas jäätyy). Rullaimessa, joka on esitetty kuvassa 9, on materiaalia syöttävä laite 7, joka on sijoitettu rainaa ohjaavan elimen 1 (rullaussylinterin) ja uuden rullausytimen 2 välisen nipin N yläpuolelle, jolloin se syöttää materiaalin halutulla hetkellä rainan W ja rullausytimen 2 väliin nippiin N.

25

Kevyillä paperilaaduilla raina saadaan katkeamaan helpostikin tartunnan seurauksena ilman erikseen rainaan tehtyjä leikkauksia. On kuitenkin mahdollista ajoittaa rainaan ennen nippiä N tehty leikkaus siten, että tietty kohta leikkauksessa tulee nippiin N samalla hetkellä, kun 30 sinne syötetään kiinteää ainetta. Tässä voidaan toimia analogisesti edellä esitetyn teippivaihdon kanssa. Aineen syöttö rajoitetaan tällöin leveyssuunnassa sille vyöhykkeelle, johon esimerkiksi kieli tai kärki, joka ennen nippiä on erotettu rainasta W, tulee. Samoin voidaan erottaa rainan keskialueelle jatkuvaa nauhaa, ja rajoittaa aineen syöttö 35 poikkisuunnassa nauhan kohdalle.

16

Kuvassa 10 on esitetty rullausytimiä, joita voidaan käyttää menetelmässä, jossa raina kiinnitetään jäädyttämällä rullausytimen pintaan, siihen järjestettyyn kylmäelementtiin E. Vaihtotilanne voi olla sama kuin edellisessä kuvassa 9 esitetty, mutta tässä tapauksessa 5 nippiin N ei syötetä kiinteää ainetta. Vaihto kiinnijäätymisellä saadaan aikaan syöttämällä paperirainan W sille pinnalle, joka tulee vaihtoase-massa vasten rullausydintä 2, nestemäistä ainetta. Kylmäelementin E kanssa kosketuksiin tultuaan aine jäätyy kiinni rullausytimen pintaan. Rainaa voidaan kostuttaa alijäähtyneellä vedellä tai jäähileellä, joka 10 sulaa vedeksi paperirainan pinnalla ennen kosketusta kylmäelementin kanssa. Kylmäelementti E voi olla tietyn suuruisena alueena rullausytimen pinnassa (ylin rullausydin), tietynlevyisenä vyöhykkeenä rullausytimen ympäri kehän suunnassa menevänä (keskimmäinen rullausydin), tai aksiaalisuuntaisena alueena (alin rullausydin) tai vaihto-15 ehtoisesti spiraalimaisesti kulkevana, myös tällöin rullausytimen reunasta reunaan. Kaksi ylintä soveltuu rainasta ennen nippiä N leikatun kielen tai kärjen tai etupäästään kiinni olevan nauhan nostamiseen rul-lausytimelle, ja alin radan ns. kokoleveään nostoon (rata tarttuu koko leveydeltään ja repeää), mikä sopii ohuille lajeille. Kylmäelementti E on 20 materiaalia, joka eroaa lämmönjohtavuudeltaan muusta rullausytimen pintamateriaalista, esim. jotain metallia. Rullausydin 2 voi olla esim. jatkuvatoimisen kiinnirullaimen tampuuritela. Materiaaleina voi olla ruostumaton teräs, alumiini tai kupari.

25 Kuvissa 11 ja 12 on esitetty sivukuvantona rainan vaihto jollekin kuvassa 10 esitetylle tampuuritelalle kuitumateriaalirainan jatkuvatoimisessa kiinnitysrullaimessa. Ennen nippiä N syöttölaitteella 8 syötetään rainan W pintaan em. jäätyvää ainetta (kuva 11). Nipin N jälkeen raina W on tietyllä kireydellä vasten vaihtoasemassa olevaa tampuuritelaa 2 tietyn 30 sektorin pituudelta, minkä jälkeen se suuntautuu kohti vanhaa, täyteen tulevaa rullaa R. Tällä alueella raina ehtii jäätyä kiinni tampuuritelaan 2 kylmäelementin E kohdalla, raina katkeaa, ja lähtee seuraamaan tampuuritelaa 2 (kuva 12). Vastaava apupuhallus AB kuin kuvassa 8 on merkitty nuolella myös kuvaan 12. On edullista, että laitteella 35 syötettävä aine ehtii nestemäisenä imeytyä jonkin verran rainaan, koska tämä edistää tartuntaa.

17

Elementti E voidaan kylmentää rullausytimen 2 ulkopuolelta esimerkiksi puhaltamalla siihen kylmää ilmaa, esimerkiksi tunnetulla Vortex-put-kella, jossa paineilman syöttövirtaus muuttuu kuumaksi ja kylmäksi virtaukseksi putken eri päistä, jolloin kylmävirtauksessa päästään alle 5 -30°C, jopa n. -40°C lämpötiloihin. Yksi vaihtoehto on painaa kuiva- jäätä eli kiinteää hiilidioksidia suoraan kylmäelementtiä E vasten tai kylmäelementin E rakenne voi olla ontto siten, että se täytetään kyseisellä aineella.

10 Yksi mahdollisuus päästä -30°C tai sen alle on käyttää nestemäistä typpeä (-196°C) kylmäelementin jäähdyttämiseen. Käytännössä elementti jäähdytetään erillisellä jäähdytystoimilaitteella, joka painetaan kontaktiin elementin kanssa ennen rullausytimen sijoitusta vaihtoase-maan, esim. rullausytimien varastossa tai alkurullauslaitteessa.

15

Kaikki toimenpiteet kylmäelementin E jäädyttämiseksi riittävän alhaiseen lämpötilaan voidaan toteuttaa ennen rullausytimen kiihdyttämistä vaadittavaan kehänopeuteen ja sijoittamista kontaktiin rainan kanssa. Lisäksi voidaan käyttää edeltä käsin rainaan tehtyjä leikkauksia samo-20 jen periaatteiden mukaan, joita on jo edellä kuvattu, ja osuttaa leikkaus (ja siinä oleva nestemäinen aine) kylmäelementin E kanssa kohdakkain. Vastaavaa leikkauslaitetta 3, joka leikkaa rainaa rullaussylinterin 1 pintaa vasten ja joka voi olla toteutettu edellä teippivaihdon yhteydessä kuvatulla tavalla, on merkitty katkoviivoilla.

25

Kuvien 11—12 menetelmä sopii myös ns. viirarullaimeen, jossa on myös pitkä kontakti viiran painaessa rainaa tietyssä sektorissa tampuu-ritelaa vasten.

30 Rullausydin 2 voi kuvan 10 suoritusmuodossa olla myös rullaushylsy, kuten kartonkihylsy, jota käytetään pituusleikkurin jälkeen rullauksessa. Se voi olla myös tissue-paperin rullaimen rullaushylsy.

Kun jäädytys/jähmetysvaihdossa käytetään inerttejä aineita (vesi/jää, 35 hiilidioksidi), ei niistä ole myöhemmin haittaa. Rullausytimen pinnan ja kuitumateriaalirainan liitoksen sulaminen myöhemmin ei myöskään 18 haittaa rullausta, koska tässä vaiheessa rainaa on kiertynyt jo useita kierroksia rullausytimen ympärille.

Kuvassa 13 on esitetty havainnollisuuden vuoksi ennestään tunnettu 5 vaihtomenetelmä, ns. hanhenkaulavaihto, johon on jo aikaisemmin viitattu. Rullaimeen tuleva kuitumateriaaliraina W, esimerkiksi paperirai-na, leikataan leikkuulaitteella 3, jolla muodostetaan edellä kuvattujen periaatteiden mukaan rainan keskialueelle kieli tai kärki, ’’kiila”, joka nipin N jälkeen puhalletaan puhalluslaitteella 5 (hanhenkaula) uuden 10 rullausytimen 2 pinnalle. On myös mahdollista leikata rainan keskialueelle nauhaa, joka katkaistaan nipin jälkeen ja puhalletaan hanhen-kaulalla rullausytimen pinnalle. Leikkuu voidaan suorittaa edellisissä suoritusmuodoissa esitettyjen periaatteiden mukaan, esim. vesileik-kauksena rullaussylinterin 1 pintaa vasten.

15

Ongelmana pelkästään puhalluksen avulla tapahtuvassa vaihdossa on se, että puhallus pyrkii repimään kielen tai kärjen eli ’’kiilan” molemmilla puolilla olevaa ehjää rataa ohuilla lajeilla. Tämän johdosta esim. tissue-paperilla hanhenkaulan käyttö radan nostoon on lähes mahdotonta.

20

Kuvassa 14 on esitetty keksinnön mukainen vaihtomenetelmä, jossa kieli tai kärki varataan leikkauskohdan jälkeen staattisella sähköllä. Leikkauslaitteen 3 ja nipin N välissä on rainaa varaava laite 9, joka kohdistaa käsittelyn rainasta W leikkaamalla erotettuun osaan, joka voi 25 olla em. kieli tai kärki tai nauha. Etuna verrattuna puhalluksen käyttöön on se, että kielen tai kärjen reunoilla olevaa ehjää rataa ei revitä, minkä puhallus helposti tekee, vaan kiila saadaan siististi nousemaan uudelle rullausytimelle 2, ja rata saadaan seuraamaan sitä hallitusti levittämällä leikkaus rainan W reunoille. Nauha saadaan myös nousemaan rullaus-30 ytimelle 2, kun se katkaistaan nipin N jälkeen esimerkiksi vesileikkauk-sella nauhan poikkisuuntaan. Näin vältetään ’’rehun” eli irrallisten kui-tumateriaalirainasta lähteneiden palojen syntymistä.

Rainan W pinnan varaamiseen voidaan käyttää tunnettuja koronapiikki-35 elektrodeja. Rullausydin 2 (tampuuritela) on tällöin mieluiten metalli-päällysteinen ainakin sillä vyöhykkeellä, johon kieli tai kärki tai nauha osuu nipissä N, jolloin se on maapotentiaalissa.

19

Tarvittaessa voidaan kuitenkin myös uuden rullausytimen 2 (tampuuri-telan) pintaan muodostaa vastakkaismerkkinen sähkövaraus kuin rai-naan, mikä tehostaa rainan ja rullausytimen pinnan välistä adheesiota, 5 ja siihen voidaan käyttää samaa rullaussylinterin yläpuolelle sijoitettua laitetta 9, jonka toiset elektrodit on kohdistettu rullausytimeen 2. On myös mahdollista, että vain rullausytimen 2 pinta varataan.

Kuvassa 15 on esitetty lopuksi eräs tapa katkaista ja nostaa rainasta 10 ennen nippiä erotettu nauha rullausytimelle 2 (tampuuritelalle). Tätä voidaan käyttää avustamaan rainan siirtymistä rullausytimelle kahden pituussuuntaisen leikkauksen erottaman nauhan kohdalla jossakin edellä kuvatussa vaihtomenetelmässä, jossa nauha on tarkoitus saada katkeamaan nipin jälkeen ja siirtymään rullausytimelle kuitumateriaali-15 rainan ja rullausytimen pinnan välisen adheesion avulla, joka voi perustua mihin tahansa edellä kuvattuun ilmiöön. Sitä voidaan kuitenkin ajatella käytettäväksi sopivin järjestelyin myös ainoana apuvälineenä kuitumateriaalirainaa kapeamman nauhan nostossa rullausytimelle.

20 Menetelmässä katkaistaan nauha nipin jälkeen, jolloin ennen nippiä ei tarvitse suorittaa leikkausta kielen tai kiilan muodossa, vaan leikkaus-laitteella käytetään rainan poikkisuunnassa vakioetäisyydellä toisistaan sijaitsevia leikkuupisteitä. Tällöin ei tarvitse huolehtia irrallaan olevan kielen tai kiilan kulkeutumisesta nippiin ja sen läpi, joka vaatii ohuilla 25 (taipuisilla) lajeilla ainakin leikkausta erityistä alustaa tai rainaa ohjaavan elimen (rullaussylinterin 1) pintaa vasten ja mahdollisia ilmapuhal-luksia nippiin päin.

Vaihtolaitteessa 10, jota käytetään menetelmässä, on leikkaussuutin 30 10a ja puhallussuutin 10b. Leikkaussuuttimella leikataan rataa nipin N

ja puhallussuuttimen 10b osumakohdan välillä materiaalisuihkulla S, joka on edullisesti korkeapainevesisuihku. Suihku S leikkaa rataa ohjaavaa elintä (rullaussylinteriä 1) vasten radan poikkisuunnassa. Ennen leikkausta on aloitettu puhallus suuttimella 10b radan kulkusuuntaa 35 vastaan. Kun materiaalisuihkulla S on saatu rainaan riittävän leveä leikkaus, puhallussuuttimesta 10b tuleva puhallus nostaa leikkausta seu-raavan rainan rullausytimen pinnalle.

20

Mikäli radan keskiosalle on muodostettu ennen nippiä nauha leikkuu-laitteella 3, tarvitaan sen nostamiseksi poikittaisen leikkuun jälkeen vain keskipuhallus puhallussuuttimella 10b, eikä levityspuhalluksia.

5 Raina levitetään täysilevyiseksi rullausytimen ympärille levittämällä leikkuulaitteen 3 avulla nauha täysilevyiseksi radaksi.

Leikkaussuuttimella 10a on kaksi vaihtoehtoa. Voidaan käyttää esimerkiksi pyörivää suutinrunkoa, jonka pyörimisakseli on suunnilleen kohti-10 suorassa rainan tasoa vastaan. Suutin 10b leikkaa koko ajan poikki tietyn levyistä vyöhykettä, koska se on pyörivässä suutinrungossa tietyllä etäisyydellä pyörimisakselista. Rungossa voi olla kaksi tai useampia suuttimia pyörimisliikkeen eri vaiheissa. Tällaista leikkaussuutinta käytettäessä puhalluksen ajoitus leikkaukseen nähden ei ole tarkkaa, 15 koska yksi tai useampi suutin kykenee leikkaamaan tavallaan jatkuvasti rataa poikkisuuntaan tietyllä leveydellä. Jos tämä leveys on suurempi kuin nipin N läpi tulevan nauhan leveys, suutin/suuttimet 10a katkovat jatkuvasti nauhaa.

20 Toinen mahdollisuus on käyttää yhtä suutinta 10a, joko lineaariliik-keellä tai kääntöliikkeellä. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa tangon rai-naa kohti suuntautuvassa päässä on leikkaussuutin 10a ja tangon toisessa päässä kiertonivel. Tangosta tulee tehdä riittävän pitkä, jotta suutin 10a pysyy kaarevan liikeratansa joka kohdassa riittävän lähellä 25 rullaussylinterin 1 pintaa. Näin voidaan saada esimerkiksi 150 mm leveä leikkaus rainan W poikkisuuntaan ja vastaavasti leikata poikki näin leveä esileikattu nauha. Käytettäessä yhtä rainan ja nauhan poikki-suunnassa liikuteltavaa leikkaussuutinta 10a (lineaariliike tai kääntö-liike) on leikkauksen ja nostopuhalluksen ajoitus toisiinsa nähden olta-30 va tarkempia, jotta puhallus pääsee vaikuttamaan rainan W alle leikkauskohdasta.

Sekä leikkaussuutin 10a että puhallussuutin 10b voidaan kiinnittää samaan runkoon, esimerkiksi olemassa olevaan hanhenkaulalaitteeseen, 35 eli kuvassa ne on vaihtotilanteessa tuotu uuden rullausytimen 2 yläpuolelta nipin N jälkeen aukeavaan kitaan rullaussylinterin 1 ja uuden rullausytimen 2 väliin. Hanhenkaulalaitetta pitkin voidaan tuoda myös 21 leikkaussuuttimen 10a leikkaavan suihkun S materiaali, kuten korkea-painevesi. Korkeapainevesiletku tai -putki voidaan kiinnittää näin pu-hallussuuttimen 10b ilmakanavan rinnalle. Kun kysymyksessä on kor-keapainevesisuihku pyörivän, yhden tai useamman suuttimen käsittä-5 vään suutinlaitteen avulla, suutinlaitteen pyörityksen vaatima käyttövoima tai suuttimen liikuttamiseen rainan poikkisuunnassa (lineaariliike tai kääntöliike) tarvittava voima voidaan tuoda samaa kautta. Jos käytetään pyörivää korkeapainevesisuihkua, sen suutinrungon pyörimisliikkeen aikaansaavana väliaineena voi olla paineilma (ns. pneumaatti-10 sesti pyörivä suihku). Suihkun pyörityksen käyttövoima voidaan tällöin ottaa samasta paineilmalähteestä kuin nostopuhalluksessa tai nosto- ja levityspuhalluksessa käytetty ilma.

Kuvassa 16 on esitetty suuttimella, tässä tapauksessa suoraan nauhan 15 poikki kulkevalla suuttimella 10a, saatavaa leikkuulinjaa L ja puhallussuuttimen 10b sijaintia.

Edellä kuvatuilla leikkaussuuttimilla saadaan aikaan varma leikkaus ja sillä voidaan korvata nippiä edeltävät rainan poikittaissuuntaiset leik-20 kaukset tai ennestään käytetyt puhkaisupuukot. Samalla voidaan vähentää ennen nippiä suoritetuista poikkisuuntaisista leikkauksista ja viilloista johtuvat ratakatkoriskit, koska rainan poikkisuunnassa ulottuva leikkaus tapahtuu vasta nipin N jälkeen.

25 Kuvan 15 menetelmää voidaan käyttää myös sellaisen radan nostossa rullausytimelle (tampuuritelalle), johon ei ennen nippiä ole tehty kahdella pitkittäisellä leikkauksella nauhaa, vaan raina on ehjä reunasta reunaan. Tämä sopii ohuille paperilajeille. Jos poikkisuuntainen leikkaus suihkulla S tehdään ehjään rataan, täytyy vaihtolaitteella 10 suo-30 rittaa normaalit nosto- ja levityspuhallus, jotka tunnetaan sinänsä han-henkaulan käytöstä. Tämän johdosta puhalluslaitteessa voi olla useampia puhallussuuttimia 10b nosto- ja levityspuhallusta varten.

Kuvissa on esitetty sellainen rullain, jossa rainaa rullaimessa ohjaava 35 elin on rullaussylinteri 1, jota vasten vaihtonippi N muodostetaan. On mahdollista, että rullaussylinterin 1 kautta on viety jatkuva taipuisa tu-kielin, kuten tukiviira, joka tuo rainaa rullaimelle. Tällöinkin vaihtonippi 22 muodostetaan rullaussylinteriä 1 vasten, mutta kuitumateriaaliraina W on nipissä tällöin rullausytimen pinnan ja tukielimen välisenä. Rullain voi olla myös ns. viirarullain, jossa rullaussylinteriä vastaa viiralenkin johtotela. On myös mahdollista, että vaihto suoritetaan rullausytimen 2 5 ollessa rullaimessa pelkästään taipuisaa tukielintä vasten, joka painaa kuitumateriaalirainaa tietyllä kireydellä rullausytimen kehäpintaa vasten.

Claims (29)

1. Menetelmä rullan vaihtamiseksi kuitumateriaalirainan rullauspro-sessissa, jossa täyteen rullaan menevä kuitumateriaaliraina (W) vaih- 5 detaan kulkemaan rullanvaihtoasemaan tuodun uuden rullausytimen (2) ympärille siten, että raina saadaan tarttumaan uuden rullausytimen (2) pintaan, tunnettu siitä, että raina (W) saadaan tarttumaan rullausytimen (2) pintaan rullausytimen (2) pinnassa olevan materiaalin ominaisuuksien muutoksen avulla siten, että materiaali on rullausytimen 10 pinnassa olevan tartunta-alueen (6a) ja sen päällä olevan suojakerroksen (6b) yhdistelmä, ja materiaalin ominaisuudet muutetaan poistamalla suojakerros (6b).

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av, att kombinationen löper en eller flera gänger genom ett nyp (N) mellan ett banan i rullstolen styrande organ och rullningskärnan (2) med rotationsrörelsen före avlägsningen av skyddsskiktet (6b). 20

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 15 yhdistelmä kulkee yhden tai useamman kerran rainaa rullaimessa ohjaavan elimen ja rullausytimen (2) välisen nipin (N) läpi rullausytimen pyörimisliikkeen mukana ennen suojakerroksen (6b) poistoa.

3. Förfarande enligt patentkrav 1 eller 2, kännetecknat av, att avlägsningen av skyddsskiktet (6b) pä vidhäftningsomrädet (6a) och separeringen av en som första pä ytan av rullningskärnan (2) häftande tunga eller spets (kil) frän den övriga banan (W) eller utbredningen av 25 pä banan i längdriktningen bildade skärningar tili kanter synkroniseras relativt varandra sä att det efter skyddsskiktets (6b) avlägsning blottade vidhäftningsomrädet (6a) träffar omrädet av tungan eller spetsen när rullningskärnan (2) roterar eller pä motsvarande sätt skärningarnas utbredning tili banans kanter är pä ett önskat avständ frän 30 vidhäftningsomrädets (6a) vidhäftningsställe tili banan (W).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 20 että tartunta-alueen (6a) päällä olevan suojakerroksen (6b) poisto ja rullausytimen (2) pintaan ensin tarttuvan kielen tai kärjen (kiilan) erotus muusta rainasta (W) tai rainaan tehtyjen pituussuuntaisten leikkausten levitys reunoille tahdistetaan toisiinsa nähden niin, että suojakerroksen (6b) poiston jälkeen paljastunut tartunta-alue (6a) osuu rullausytimen 25 (2) pyöriessä kielen tai kärjen alueelle tai vastaavasti leikkausten levi tys rainan reunoille on halutulla etäisyydellä tartunta-alueen (6a) tartuntakohdasta rainaan (W).

4. Förfarande enligt patentkrav 3, kännetecknat av, att vidhäftningsomrädets (6a) position identifieras när rullningskärnan (2) roterar, och tungans eller spetsens separering frän banan (W) eller de 35 längsgäende skärningarnas utbredning tili kanterna synkroniseras enligt denna positionsinformation.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 30 tartunta-alueen (6a) sijainti tunnistetaan rullausytimen (2) pyöriessä, ja kielen tai kärjen erotus rainasta (W) tai pituussuuntaisten leikkausten levitys reunoille tahdistetaan tämän sijaintitiedon perusteella.

5. Förfarande enligt patentkrav 3 eller 4, kännetecknat av, att även skyddsskiktets (6b) avlägsning frän vidhäftningsomrädet (6a) synkroniseras enligt vidhäftningsomrädets (6a) positionsinformation. 5 6. Förfarande enligt nägot av de föregäende patentkraven 1-5, känne tecknat av, att skyddsskiktet (6b) avlägsnas frän vidhäftningsomrädet (6a) genom bläsning.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 35 että myös suojakerroksen (6b) poisto tartunta-alueen (6a) päältä tahdistetaan tartunta-alueen (6a) sijaintitiedon mukaan.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1—5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suojakerros (6b) poistetaan tartunta-alueen (6a) päältä puhalluksella.

7. Förfarande enligt patentkrav 6, kännetecknat av, att bläsningen 10 sker rakt eller snett mot rullningskärnans (2) rotationsrörelse.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puhallus tapahtuu suoraan tai viistosti rullausytimen (2) pyörimisliikettä vastaan.

8. Förfarande enligt patentkrav 7, kännetecknat av, att bläsningen sker i axialriktningen i riktningen av rullningskärnans (2) rotationsaxel. 15 9. Förfarande enligt nägot av de föregäende patentkraven, kännetecknat av, att före rullningskärnan (2) i bytesstationen frän banan (W) separeras genom en minst delvis längsgäende skärning ett omräde som häftar pä rullningskärnans (2) yta med hjälp av vidhäftningsomrädet (6a). 20

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10 puhallus tapahtuu aksiaalisuunnassa rullausytimen (2) pyörimisakselin suunnassa.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rainasta (W) erotetaan ennen vaihtoasemassa olevaa 15 rullausydintä (2) ainakin osaksi pituussuuntaisella leikkauksella alue, joka tarttuu rullausytimen (2) pintaan tartunta-alueen (6a) avulla.

10. Förfarande enligt patentkrav 9, kännetecknat av, att omrädet är en tunga eller en spets som framifrän är loss frän banan.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alue on rainasta edestä irti oleva kieli tai kärki. 20

11. Förfarande enligt patentkrav 9, kännetecknat av, att omrädet är ett 25 kontinuerligt band som skärs av eller sätts att bryta, varvid det brytningsstället följande bandet häftar pä rullningskärnans (2) yta.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alue on jatkuva nauha, joka katkaistaan tai saatetaan katkeamaan, jolloin katkeamiskohtaa seuraava nauha tarttuu kiinni rullausytimen (2) pintaan. 25

12. Förfarande enligt patentkrav 11, kännetecknat av, att bandet skärs av genom att skära i banans löpriktning efter rullningskärnan (2). 30

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nauha katkaistaan leikkaamalla rainan kulkusuunnassa rullausytimen (2) jälkeen.

13. Förfarande enligt patentkrav 12, kännetecknat av, att bandet skärs av med en materialsträle (S) mot ytan av ett banan styrande organ, säsom rullningskärnan (1). 35 14. Förfarande enligt patentkrav 12 eller 13, kännetecknat av, att bandets förflyttning tili rullningskärnan (2) understöds genom bläsning.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nauha katkaistaan materiaalisuihkulla (S) rainaa ohjaavan elimen, kuten rullausytimen (1) pintaa vasten.

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen menetelmä, tunnettu 35 siitä, että nauhan siirtymistä rullausytimelle (2) avustetaan puhalluksella.

15. Förfarande enligt patentkrav 14, kännetecknat av, att bläsningen införs med ett munstycke (10b) som är placerat i bandets löpriktning efter materialsträlens (S) träffpunkt. 5 16. Förfarande enligt nägot av de föregäende patentkraven 13-15, kännetecknat av, att materialsträlen (S) införs frän ett munstycke (10a) som rör sig i bandets tvärriktning.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puhallus tuodaan suuttimella (10b), joka on sijoitettu nauhan kulkusuunnassa materiaalisuihkun (S) osumiskohdan jälkeen.

16. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 13—15 mukainen menetel mä, tunnettu siitä, että materiaalisuihku (S) tuodaan suuttimesta (10a), joka liikkuu nauhan poikkisuuntaan.

17. Förfarande enligt patentkrav 16, kännetecknat av, att munstycket 10 (10a) överförs i bandets tvärriktning med en linear rörelse, svängrörelse eller rotationsrörelse.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10 suutinta (10a) siirretään nauhan poikkisuunnassa lineaariliikkeellä, kääntöliikkeellä tai pyörimisliikkeellä.

18. Anordning för rullbyte vid rullningsprocessen av en fibermaterialbana, vilken omfattar, placerade i fibermaterialbanans 15 rullstol: en ny, torn rullningskärna (2), organ för att placera den nya, tomma rullningskärnan (2) i en bytesstation i en förbindelse som möjliggör bytet med den tili den gamla, full blivande rullen (R) löpande fibermaterialbanan (W); ooh 20 - organ som är anordnade att befrämja banans vidhäftning eller att ästadkomma banans vidhäftning kring den nya, tomma rullningskärnan (2), kännetecknad av, att sagda organ för befrämjandet eller ästadkommandet av banans vidhäftning omfattar 25 - ett material (6) pä ytan av den nya, tomma rullningskärnan (2) och or gan som päverkar sagda material utanför rullningskärnan, vilka organ är anordnade att ästadkomma en förändring hos materialegenskaper, vilken förändring förändrar materialet frän pä fibermaterialbanan väsent-ligen icke-häftande tili pä banan väsentligen häftande, varvid materialet 30 (6) pä ytan av den nya rullningskärnan är en kombination av vidhäftningsomrädet (6a) och ett pä detta befintligt skyddsskikt (6b), och organen som päverkar materialet utanför rullningskärnan (2) är anordnade att avlägsna skyddsskiktet (6b) frän ytan av kombinationens vidhäftningsomräde (6a). 35

18. Rullan vaihtolaitteisto rullan vaihtamiseksi kuitumateriaalirainan rullausprosessissa, joka käsittää kuitumateriaalirainan rullaimeen sijoi- 15 tetut: uuden, tyhjän rullausytimen (2); elimet uuden, tyhjän rullausytimen (2) sijoittamiseksi vaihtoase-maan vaihdon mahdollistavaan yhteyteen vanhalle, täyteen tulevalle rullalle (R) menevän kuitumateriaalirainan (W) kanssa; ja 20 - elimet, jotka on järjestetty edistämään rainan tarttumista tai aiheut tamaan rainan tarttuminen uuden, tyhjän rullausytimen (2) ympärille, tunnettu siitä, että mainitut elimet rainan tarttumisen edistämiseksi tai aiheuttamiseksi käsittävät 25. uuden, tyhjän rullausytimen (2) pinnassa olevan materiaalin (6) ja mainittuun materiaaliin rullausytimen ulkopuolelta vaikuttavat elimet, jotka on järjestetty aiheuttamaan materiaalin ominaisuuksissa muutos, joka muuttaa materiaalin kuitumateriaalirainaan oleellisesti tarttu m aitomasta siiihen olellisesti tarttuvaksi, jolloin mate-30 riaali (6) uuden rullausytimen pinnassa on tartunta-alueen (6a) ja sen päällä olevan suojakerroksen (6b) yhdistelmä ja materiaaliin rullausytimen (2) ulkopuolelta vaikuttavat elimet on järjestetty poistamaan suojakerros (6b) yhdistelmän tartunta-alueen (6a) päältä. 35

19. Bytesanläggning enligt patentkrav 18, kännetecknad av, att skyddsskiktet (6b) är fäst pä kombinationen sä att det häftar pä kombinationen ovanför vidhäftningsomrädet (6a) efter avlägsningen.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen vaihtolaitteisto, tunnettu siitä, että suojakerros (6b) on kiinnitetty yhdistelmään niin, että se jää kiinni yhdistelmään tartunta-alueen (6a) päältä poiston jälkeen.

20. Bytesanläggning enligt patentkrav 18 eller 19, kännetecknad av, att bytesanläggningen omfattar en bläsanordning (5) för avlägsning av skyddsskiktet (6b) och en identifieringsanordning (4) som är anordnad att upptäcka eller beräkna kombinationens position under rullningskärnans (2) rotation. 10

20. Patenttivaatimuksen 18 tai 19 mukainen vaihtolaitteisto, tunnettu siitä, että vaihtolaitteisto käsittää puhalluslaitteen (5) suojakerroksen (6b) poistamiseksi ja tunnistuslaitteen (4), joka on järjestetty havaitsemaan tai laskemaan yhdistelmän sijainti rullausytimen (2) pyörimisen aiikana. 10

21. Bytesanläggning enligt nägot av de föregäende patentkraven 18- 20, kännetecknad av, att den omfattar före bytesstationen en skäranordning (3) som är anordnad att separera ett smalare omräde frän banan (W). 15

21. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 18-20 mukainen vaihtolaitteisto, tunnettu siitä, että siinä on ennen vaihtoasemaa sijaitseva leik-kauslaite (3), joka on järjestetty erottamaan rainasta (W) kapeampi alue. 15

22. Bytesanläggning enligt patentkrav 21, kännetecknad av, att bytesanläggningen omfattar i banans löpriktning efter rullningskärnan i bytesstationen en bytesanordning (10) som är anordnad att skära av det med den föregäende skäranordningen (3) separerade bandet, 20 varvid den företrädesvis omfattar ett munstycke (10a) som framkallar en skärande materialsträle (S).

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen vaihtolaitteisto, tunnettu siitä, että vaihtolaitteisto käsittää rainan kulkusuunnassa vaihtoasemassa olevan rullausytimen jälkeen sijaitsevan vaihtolaitteen (10), joka on järjestetty leikkaamaan edellisellä leikkulaitteella (3) erottu nauha 20 poikki, jolloin siinä on edullisesti suutin (10a), joka saa aikaan leikkaa-van materiaalisuihkun (S).

23. Bytesanläggning enligt patentkrav 22, kännetecknad av, att bytes-anordningen (10) omfattar även ett bläsmunstycke (10b) som är 25 anordnat att styra det skärade bandet tili rullningskärnan (2).

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen vaihtolaitteisto, tunnettu siitä, että vaihtolaitteessa (10) on myös puhallussuutin (10b), joka on järjes- 25 tetty ohjaamaan leikattu nauha rullausytimelle (2).

24. Bytesanläggning enligt patentkrav 23, kännetecknad av, att bläs-munstycket (10b) och skärmunstycket (10a) är anordnade pä samma stomme som kan förflyttas mellan beredskapsstationen och 30 bytesstationen.

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen vaihtolaitteisto, tunnettu siitä, että puhallussuutin (10b) ja leikkuusuutin (10a) on järjestetty samaan valmiusaseman ja vaihtoaseman välillä liikuteltavaan runkoon. 30

25. Bytesanläggning enligt patentkraven 22-24, kännetecknad av, att skärmunstycket (10a) är anordnat i en roterande munstyckstomme som omfattar ett eller flera skärmunstycken (10a). 35

25. Patenttivaatimuksen 22-24 mukainen vaihtolaitteisto, tunnettu siitä, että leikkuusuutin (10a) on järjestetty pyörivään suutinrunkoon, joka käsittää yhden tai useamman leikkuusuuttimen (10a).

26. Bytesanläggning enligt patentkrav 25, kännetecknad av, att den roterande munstycksstommen är anordnad att rotera med tryckluft och företrädesvis är den kopplad pä samma tryckluftskälla som bytesanordningens bläsmunstycke (10b).

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen vaihtolaitteisto, tunnettu siitä, että pyörivä suutinrunko on järjestetty paineilmalla pyöriväksi ja se on yhdistetty edullisesti samaan paineilmalähteeseen kuin vaihtolaitteen puhallussuutin (1 Ob).

27. Tejp som omfattar ett vidhäftningsomräde (6a) och ett skyddsskikt 5 (6b) pä vidhäftningsomrädet, kännetecknad av, att för tejpens användning i ett förfarande enligt nägot av patentkraven 1-8 är den en dubbelhäftande tejp som har ett bottenskikt, pä vilkets nedre yta och övre yta finns vidhäftningsmaterial, varvid vidhäftningsmaterialet pä den nedre ytan bildar ett omräde för att häfta tejpen pä ytan av 10 rullningskärnan (2), och vidhäftningsmaterialet pä den övre ytan bildar ett vidhäftningsomräde (6a) med ett skyddsskikt (6b) som kan lösgöras frän vidhäftningsomrädet (6a), och skyddsskiktet sträcker sig i tejpens pian minst i nägot ställe utanför bottenskiktet och bildar en luftficka (6c) nedanför sig. 15

27. Teippi, jossa on tartunta-alue (6a) ja suojakerros (6b) tartunta-5 alueen päällä, tunnettu siitä, että sen käyttämiseksi jonkin patenttivaatimuksen 1 - 8 mukaisessa menetelmässä se on kaksipuoleinen teippi, jossa on pohjakerros, jonka alapinnassa ja yläpinnassa on tartunta-materiaalia, jolloin alapinnan tartuntamateriaali muodostaa alueen teipin kiinnittämiseksi rullausytimen (2) pintaan, ja yläpinnan tartunta- 10 materiaali muodostaa tartunta-alueen (6a), jonka päällä on suojakerros (6b), joka on irotettavissa tartunta-alueesta (6a), ja suojakerros ulottuu teipin tasossa ainakin jossakin kohdassa pohjakerroksen ulkopuolelle muodostaen alapuolelleen ilmataskun (6c).

28. Tejp enligt patentkrav 27, kännetecknad av, att luftfickan (6c) är bildad genom en skärning pä bottenskiktets kant, vilken skärning blir täckt av skyddsskiktet (6b), eller genom att utsträcka skyddsskiktet längre än bottenskiktets kant. 20

28. Patenttivaatimuksen 27 mukainen teippi, tunnettu siitä, että ilma- tasku (6c) on muodostettu tekemällä pohjakerroksen reunaan leikkaus, jonka suojakerros (6b) peittää, tai ulottamalla suojakerros pidemmälle kuin pohjakerroksen reuna.

29. Patenttivaatimuksen 27 tai 28 mukainen teippi, tunnettu siitä, että suojakerros ja pohjakerros on muodostettu samasta materiaalipalasta ja sijoitettu päällekkäin tekemällä materiaalipalaan taitos. 5 1. Förfarande för rullbyte vid rullningsprocessen av en fibermaterialbana, i vilket förfarande den tili en full rulle löpande fibermaterialbanan (W) byts att löpa kring en tili en rullbytesstation bragd ny rullningskärna (2) sä att banan fäs att häfta pä ytan av den nya rullningskärnan (2), kännetecknat av, att banan (W) fäs att häfta 10 pä ytan av rullningskärnan (2) med hjälp av en förändring i egenskaper hos materialet pä ytan av rullningskärnan (2) sä att materialet är en kombination av ett vidhäftningsomräde (6a) pä ytan av rullningskärnan och ett pä detta befintligt skyddsskikt (6b), och materialegenskaper förändras genom att avlägsna skyddsskiktet (6b). 15

29. Tejp enligt patentkrav 27 eller 28, kännetecknad av, att skyddsskiktet och bottenskiktet är bildade av samma materialstycke och placerade pä varandra genom ett veck i materialstycket.