FI104131B - Laitetilan sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden säätö - Google Patents

Description

104131

Laitetilan sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden säätö Keksinnön ala

Keksintö liittyy yleisesti laitetilojen sisäilman ominaisuuksien hallin-5 taan, erityisesti lämpötilan ja suhteellisen kosteuden hallintaan sähkö- tai telelaitetiloissa, jotka sijaitsevat kosteassa ympäristössä ja tarvitsevat jäähdy-tyslaitteistoa luotettavan toiminnan takaamiseksi.

Keksinnön tausta 10 Sähkö- ja telelaitetilojen (joihin viitataan jatkossa yleisemmällä termillä laiteilla), kuten esim. ulkoasennuskaappien sisäilman suhteellisen kosteuden pysyminen sallituissa rajoissa on tärkeää laitteiden normaalin toiminnan takaamiseksi. Sisäilman liian korkea/matala suhteellinen kosteus lyhentää laitteiden elinikää ja saattaa myös aiheuttaa virhetoimintoja.

15 Sähkölaitteet tuottavat toimiessaan lämpöä. Suuria lämpömääriä ei kuitenkaan pystytä poistamaan suljetuista tiloista ilman mekaanista työtä tekeviä laitteita, kuten ilma-ilma lämmönsiirtimiä, ilma-neste lämmönsiirtimiä tai ns. heat-pipe lämmönsiirtimiä (joita kaikkia kutsutaan jatkossa lämmönsiirti-miksi). Ympäristön lämpötilan ja/tai kosteusarvojen vaihdellessa voimakkaasti, 20 kuten tapahtuu esim. trooppisissa olosuhteissa, laitetilassa ja siihen liittyvässä ’ . lämmönsiirtimessä tapahtuu sisäilman kosteuden tiivistymistä/lauhtumista vedeksi. Tiivistymistä tapahtuu tyypillisesti ympäristön lämpötilan laskiessa • · • ; (ilta- tai yöaikaan). Tämä saattaa vaarantaa sähkölaitteiden toiminnan.

*·/··/ Aikaisemmin on sähkö- tai telelaitetilojen kosteuden tiivistymisongel- • · ’·" 25 ma pyritty ratkaisemaan mm. tiivistämällä laitetila ympäristöstään siten, että vesihöyry ei pääse tunkeutumaan laitetilaan. Tämä on kallis ratkaisu ja lisäksi sen luotettavuus on ajan mittaan kyseenalainen.

Toinen kosteusongelman poistoon käytetty tunnettu ratkaisu on * «*· asentaa laitetilaan erilaisia kemiallisia kosteuden poistajia. Näiden kemiallisten • · · : .*· 30 kosteuden poistajien toiminta-aika on kuitenkin varsin rajallinen, ja ne vaativat .·*.· regenerointia/virkistystä olosuhteista riippuen hyvinkin usein.

.···. Kosteusolosuhteiden hallintaan on käytetty myös erilaisia mekaanisia «* * laitteita, kuten esim. kylmälaitteita, joilla luodaan tiettyyn kohtaan laitetilaa ns.

'; ; ·' kylmäpiste, jossa vesihöyry tiivistyy vedeksi, joka ohjataan hallitusti pois.

' ···' 35 Edellä kuvattujen tunnettujen ratkaisujen yhteisenä epäkohtana on se, 104131 2 että ne ovat laitetilan jäähdytyslaitteiston kannalta lisälaitteita, jotka tekevät laitteistosta entistä monimutkaisemman, edellyttävät lisäinvestointeja, kasvattavat kokonaisenergiankulutusta ja/tai lisäävät laitteiston huoltotarvetta.

5 Keksinnön yhteenveto

Keksinnön tarkoituksena on päästä eroon edellä kuvatuista epäkohdista ja saada kosteusongelmaan ratkaisu, jonka avulla voidaan mahdollisimman hyvin käyttää hyödyksi laitetilassa olemassa oleva teknologia.

Tämä päämäärä saavutetaan ratkaisulla, joka on määritelty itsenäi-10 sissä patenttivaatimuksissa.

Keksinnön ajatuksena on hallita laitetilan sisäilman suhteellista kosteutta saman jäähdytyslaitteiston avulla, jolla hoidetaan lämpötilan säätö. Tämä tapahtuu tyypillisesti siten, että suhteellista kosteutta vähennetään nostamalla laitetilan sisäilman lämpötilaa vasteena suhteellisen kosteuden kasvulle. Tämä 15 tapahtuu yksinkertaisesti vähentämällä jäähdytyslaitteiston avulla laitetilaan kohdistettavaa jäähdytystehoa. Ratkaisu perustuu ensinnäkin siihen, että j laitetilan absoluuttisen kosteuden annetaan seurata ulkoilman absoluuttisen kosteuden arvoa ja toisaalta siihen tosiseikkaan, että sama vesihöyrymäärä aiheuttaa alemmassa lämpötilassa suuremman suhteellisen kosteuden kuin 20 ylemmässä lämpötilassa (eli absoluuttisen kosteuden pysyessä ainakin likimain vakiona lämpötilan nosto pienentää suhteellista kosteutta). Laitetilan sisäilman kosteusolosuhteet hallitaan siis suorittamalla vasteena sisäilman suhteelliselle kosteudelle (tai sitä indikoivalle suureelle) sisäilman lämpötilan säätöä sellaisella lämpötila-alueella, joka on laitetilassa olevien laitteiden • · 25 kannalta sallittu lämpötila-alue.

Keksinnön mukaisen ratkaisun etuja ovat sen edullisuus (taloudellisessa mielessä) ja varmatoimisuus. Edullisuus perustuu olemassa olevan laitteiston tehokkaampaan hyödyntämiseen ja tarvittavien lisäkompo-nenttien minimaaliseen määrään. Huollon kannalta keksinnön mukainen 30 ratkaisu tulee myös hyvin edulliseksi. Tämä johtuu siitä, että säädön vaatima .··’ logiikkapiiri on tyypillisesti varsin varmatoiminen ja huoltovapaa.

··· Keksinnön mukaisen ratkaisun ansiosta laitetilaa ei enää tarvitse ψ • · "'· eristää ympäristöstään höyrytiiviisti, mikä omasta puolestaan mahdollistaa ;. i merkittävät taloudelliset säästöt.

• · · 35 Keksinnön mukaisen ratkaisun eräs tärkeä lisäetu on se, että laiteti- 3 104131 laan sijoitettujen laitteiden tai niiden komponenttien elinikä pitenee ja niiden luotettavuus paranee hyvin suurella todennäköisyydellä. Tämä johtuu siitä, että suhteellisen kosteuden johdosta suoritettava lämpötilan säätö pienentää sitä lämpötilan vaihtelua, joka laitetilassa esiintyy ajan funktiona (esim. vuorokau-5 den aikana esiintyvän suurimman ja pienimmän lämpötilan välinen ero pienenee).

Kuvioluettelo

Seuraavassa keksintöä ja sen edullisia suoritusmuotoja kuvataan tar-10 kemmin viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, joissa kuvio 1 havainnollistaa keksinnön mukaisella säätömekanismilla varustettua laitetilaa, ja kuvio 2 on vuokaavio, joka havainnollistaa keksinnön mukaista säätöä, kun käytetään sekä lämpötilan että suhteellisen kosteuden mittausta, ja 15 kuvio 3 on vuokaavio, joka havainnollistaa keksinnön mukaista sää töä, kun käytetään pelkästään lämpötilan mittausta.

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus , . Seuraavassa keksintöä selitetään tarkemmin viitaten esimerkkiin, I I * ‘: 20 jossa esim. tele- tai elektroniikkalaitteiden laitetila on varustettu jollakin sinänsä

I I

tunnetulla lämmönsiirtimellä, jolla hoidetaan ko. laitteiden edellyttämä jäähdy-;; tys.

: Tavallisesti laitetilan ilman suhteellinen kosteus nousee lauhtumisra- v.. jalle (100% RH) silloin, kun ulkolämpötila laskee riittävän alas. Tällöin laitetilan • » 25 lämmönsiirtimen teho on olosuhteisiin nähden liian suuri ja laitetilan ilma jäähtyy liikaa. Keksinnön mukaisesti laitetilan sisäilman suhteellisen kosteuden hallinta perustuu siihen, että lämmönsiirtimen lämmönsiirtokykyä heikennetään vasteena suhteellisen kosteuden kasvulle. Lämmönsiirtokyvyn heiketessä ‘ : sisäilman lämpötila nousee ja sen suhteellinen kosteus pienenee (koska sama :T 30 vesihöyrymäärä aiheuttaa alemmassa lämpötilassa suuremman suhteellisen ···' kosteuden kuin ylemmässä lämpötilassa). Lämmönsiirtimen lämmönsiirtoky- · kyä säätämällä toteutetaan siis sekä riittävä elektroniikkalaitteiden jäähdytys että hyväksyttävä sisäilman suhteellinen kosteus.

:.i. Kuviossa 1 on havainnollistettu keksinnön mukaista periaatetta esit- 35 tämällä kaaviomaisesti keksinnön mukaista laitekaappia 10, joka on varustettu 104131 4 tavanomaisella lämmönsiirtimellä 13. Lämmönsiirtimen sisäkiertoa hoitaa puhallin (tai pumppu, jos kysymyksessä on nestekierto) 14a ja ulkokiertoa puhallin (tai pumppu) 14b. Sisä- ja ulkokiertojen välissä on varsinainen siir-rinosa 15 (kennosto, levypakka tms.), joka varaa lämpöä ja siirtää sitä sisäkier-5 rasta ulkokiertoon.

Laitetilaan on sijoitettu laitetilan sisäilman lämpötilaa mittaava anturi 11 sekä mahdollisesti myös laitetilan sisäilman suhteellista kosteutta mittaava anturi 12. Edellinen on edullista sovittaa sellaiseen paikkaan tilassa, jossa lämpötila on korkein (laitetilan yläosaan tai kuumimpien laitteiden läheisyy-! 10 teen). Jälkimmäinen on puolestaan edullista sijoittaa paikkaan, jossa suhteelli nen kosteus on suurin.

Suhteellista kosteutta mittaava anturi 12 ei kuitenkaan ole välttämätön, minkä vuoksi se on esitetty katkoviivalla. Tämä johtuu siitä, että suhteellinen kosteus voidaan hallita pelkästään lämpötila-anturin antaman ohjausvies- 15 tin avulla, kun tiedetään laitetilan maantieteellinen sijaintipaikka. Sijaintipaikan perusteella voidaan nimittäin selvittää se absoluuttinen kosteus, jota ei missään olosuhteissa ylitetä (poislukien sateen aiheuttamat piikit; laite on suojattu roiskevedeltä). Esim. trooppisissa olosuhteissa absoluuttisen kosteuden tyypillinen maksimiarvo on 0,025 (kg H20/kg k.i. eli kiloa vesihöyryä kuivailmakiloa I 4 1 20 kohti). Tätä absoluuttista kosteutta ja suurinta sallittua suhteellista kosteutta vastaa tietty lämpötila-arvo (joka saadaan selville esim. kostean ja märän ilman Mollier-diagrammista). Suhteellisen kosteuden hallinnassa riittää näin < I ! : ollen se, että lämpötilan säädössä otetaan huomioon tämä lämpötila-arvo siten, että sisäilman lämpötilan ei anneta alittaa tätä arvoa. Näin ollen tiede-

I I

25 tään, että laitetilan suhteellinen kosteus pysyy aina sallituissa rajoissa.

Laitetilan sisäilman absoluuttisen kosteuden annetaan siis seurata vapaasti ulkoilman arvoa. Toisin sanoen, laitetilaa ei eristetä ympäristöstään höyrytiiviisti. Tässä suhteessa on riittävää, että ulkopuolisen veden pääsy : laitetilaan ja merkittävä uiko-ja sisäilman sekoittuminen (lisäjäähdytys) este- :T 30 tään.

.L‘ Lämpötila-anturin 11 ja kosteusanturin 12, mikäli viimemainittua

«I

käytetään, signaali kytketään ohjauslogiikkapiirille 16, jonka avulla säädetään lämmönsiirtimen tehoa. Tämä voidaan toteuttaa esim. säätämällä siirtimen sisä- ja ulkokierron ilmavirtojen/massavirtojen suhdetta (virtausmäärien suh-r ·...· 35 detta) tai lämmönsiirtopinta-alaa. Käytännössä yksinkertaisinta ja edullisinta a 5 104131 lienee ilmavirtojen/massavirtojen suhteen säätö.

Lämmönsiirtimen sisä- ja ulkokierron ilmavirtojen suhteen säätö voidaan toteuttaa esim. lämmönsiirtimen ulkokierron puhaltimen 14a kierroslu-' kua säätämällä. Näin laitetilan sisäilman kierto toimii edelleenkin vakionopeu- 5 della toteuttaen elektroniikan jäähdytyksen edellyttämät ilmavirtausolosuhteet.

Kun lämpötila laskee laitetilassa ja sisäilman suhteellinen kosteus kohoaa tiettyyn ennalta määrättyyn arvoon (esim. 60% RH), ohjauslogiikka 16 vähentää laiteillaan kohdistuvaa jäähdytystehoa pienentämällä lämmönsiirtimen ulkokierron puhaltimen 14b kierroslukua. Tieto suhteellisen kosteuden muu-10 toksesta saadaan joko suoraan suhteellisen kosteuden arvona anturilta 12, mikäli sellaista käytetään, tai pelkästään lämpötila-anturilta 11, jonka antama signaali osoittaa lämpötilan laskeneen sellaiseen arvoon, että se vastaa mainittua tiettyä ennalta määrättyä suhteellisen kosteuden arvoa (kun absoluuttisen kosteuden arvo on tietty vakio).

15 Kierroslukua pienennetään, kunnes tilan suhteellinen kosteus saa vuttaa halutun arvon (tai laitetilan sisäilman lämpötila saavuttaa sallitun maksimiarvonsa).

Kuviossa 2 on esitetty vuokaavio, joka havainnollistaa ohjauslogiikka-. , piirin suorittamaa säätöä, kun käytetään sekä lämpötilan että suhteellisen t ψ ';’ 20 kosteuden mittausta.

• ·

Aluksi asetetaan sallitun alueen ylärajat lämpötilalle (Tmax) ja suhteelli- <;; selle kosteudelle (pmax) sekä ala-raja suhteelliselle kosteudelle (pmin), vaihe 20.

i « Tämän jälkeen siirrytään jatkuvan tilan toimintaan, joka alkaa siten, että ohja- \i. uslogiikkapiiri lukee laitetilan sisäilman lämpötilan T anturilta 11 (vaihe 21) ja « * 25 vertaa luettua arvoa suurimpaan sallittuun arvoon (vaihe 22). Mikäli todetaan lämpötilan olevan suurempi kuin suurin sallittu arvo, kasvatetaan jäähdytystehoa lämpötilan pudottamiseksi sallitulle alueelle (vaihe 23). Kun lämpötila on pienempi tai yhtäsuuri kuin suurin sallittu arvo, luetaan anturilta 12 saatava ' : suhteellisen kosteuden arvo p (vaihe 24) ja luettua arvoa verrataan suurim- 30 paan sallittuun arvoon (vaihe 25). Mikäli luettu arvo on suurempi kuin suurin sallittu arvo, pienennetään tilaan kohdistettavaa jäähdytystehoa (vaihe 27).

9 *

Mikäli luettu arvo todetaan pienemmäksi (tai yhtäsuureksi) kuin suurin sallittu arvo, testataan seuraavaksi, onko luettu arvo pienempi kuin pienin sallittu arvo (vaihe 26). Mikäli näin on, kasvatetaan tilan jäähdytystehoa, mutta mikäli näin 35 ei ole, palataan alkuun lukemaan uusi lämpötila-arvo.

104131 6

Kuviossa 3 on esitetty vuokaavio, joka havainnollistaa ohjauslogiikka-piirin suorittamaa säätöä, kun käytetään pelkästään lämpötilan mittausta.

Säätöä varten määritetään ensin suurin sallittu suhteellinen kosteus ja suurin sallittu lämpötila, jotka laitetilassa voidaan sallia. Asennuspaikan ilmas-5 to-olosuhteiden (absoluuttisen kosteuden minimi ja maksimi, lämpötilan minimi ! ja maksimi) perusteella määritetään tämän jälkeen laitetilan sisäilman minimi- lämpötila esim. Mollier-diagrammin avulla. Näin voidaan asettaa sallitun alueen ylä- ja alarajat lämpötilalle (Tmax ja Tmin), vaihe 30. Lämpötilan alaraja on siis riippuvainen siitä, kuinka suuri suhteellinen kosteus sallitaan. Tämän 10 jälkeen siirrytään jatkuvan tilan toimintaan, joka alkaa sillä, että ohjauslogiikka-piiri lukee anturilta 11 saatavan, laitetilassa vallitsevan lämpötilan T (vaihe 31). Luettua arvoa verrataan asetettuun ylärajaan (vaihe 32). Mikäli vallitseva lämpötila on suurempi kuin suurin sallittu arvo, kasvatetaan tilan jäähdytyste-hoa (vaihe 33). Mikäli näin ei ole, tutkitaan seuraavaksi, onko vallitseva lämpö-15 tila pienempi kuin pienin sallittu arvo (vaihe 34). Mikäli näin on, vähennetään jäähdytystehoa (vaihe 31). Päinvastaisessa tapauksessa jatketaan lukemalla uusi arvo vallitsevalle lämpötilalle. Edellä kuvatulla tavalla lämpötila pyritään " jatkuvasti pitämään sallitulla alueella.

:. ·ί Pelkällä lämpötila-anturilla ja kuvion 3 mukaisella säätöalgoritmilla 20 varustettu laitteisto on luonnollisestikin taloudellisesti edullisempi vaihtoehto kuin sekä lämpötila-anturilla että kosteusanturilla varustettu laitteisto. Kar-keammasta säädöstä huolimatta se saattaa monesti kuitenkin olla täysin riittävä vaihtoehto. Sekä lämpötila-anturilla että kosteusanturilla varustettu laitteisto tarjoaa puolestaan tarkemman säädön ja sen seurauksena esim.

25 lisääntyneen luotettavuuden. Jos halutaan tarkkaa säätöä, on käytettävä myös kosteusanturia.

Keksinnön mukaisen periaatteen toteutukselle on runsaasti erilaisia . vaihtoehtoja, joita kuvataan lyhyesti seuraavassa.

."· Esim. jäähdytystehon vähennys/kasvatus voidaan hoitaa monella eri 30 tavalla. Koska nämä tavat ovat sinänsä tunnettuja, eivätkä ne liity varsinaiseen : ·: keksinnölliseen ajatukseen, ei niitä kuvata tässä yhteydessä tarkemmin.

Ulkokierron puhaltimen säätö voidaan toteuttaa esim. kahdessa tai : :V useammassa tehoportaassa. Esim. kahden nopeuden käyttö saattaa olla : ’1 ‘: käytännössä riittävä vaihtoehto.

35 Ilma- tai massavirtojen suhteen säätö voidaan toteuttaa vaikuttamalla | 7 104131 molempiin tai vain toiseen virtauksista. Säätö voidaan myös suorittaa esim. kuristamalla ilmavirtoja säätöpelleillä tai vaikuttamalla siimnosaan (kennosto, levypakka tms.) tulevan virtauksen määrään kanavoinnilla.

Keksinnön mukaista ajatusta voidaan hyödyntää myös kompressori-5 jäähdytyksen yhteydessä. Tällöin voidaan säätö toteuttaa esim. rajoittamalla sitä laitetilan ilmamäärää, joka kulkee höyrystimen läpi, jolloin laitetilaan kohdistuva jäähdytysteho pienenee.

Kosteuden ja lämpötilan mittaus voidaan myös toteuttaa hyvin monin eri tavoin. Kosteutta voidaan tunnetusti mitata esim. lämpötilaan perustuen, 10 optisesti, sähköisesti, paine-eroon perustuen, punnitsemalla (materiaalin paino muuttuu kosteusolosuhteiden mukaan) tai mittaamalla fyysisiä muutoksia materiaalissa. Lämpötilaa voidaan mitata esim. nesteen lämpölaajenemiseen perustuen, kiinteän aineen lämpölaajenemiseen perustuen, kapillaari-ilmiöön perustuen, lämpösähköilmiöön perustuen, materiaalin sähkönvastukseen 15 perustuen tai aineen emittoivaan lämpösäteilyyn perustuen. Koska mittausten toteutus ei liity varsinaiseen keksintöön, ei niitä kuvata tarkemmin. Oleellista mittausten osalta on se, että ne voidaan toteuttaa sinänsä tunnetuilla tavoilla ja mittauksiin voidaan valita tunnettuja ja kaupallisesti saatavissa olevia antureita. Eräät mahdolliset kaupallisesti saatavissa olevat anturit ovat Vaisala HMP 35D Y 20 (suhteellisen kosteuden mittaukseen) ja Vaisala DTS12A (lämpötilan mittauk-seen).

i' γ Vaikka edellä on kuvattu tyypillistä käyttöä, jossa lämpötilaa nostetaan suhteellisen kosteuden noustessa sallitun rajan yli, ei voida poissulkea mah-:Y: dollisuutta käyttää samaa ajatusta päinvastaisessa valvontasuunnassa (eli 25 alentaa lämpötilaa, jos suhteellinen kosteus pienenee liiaksi), jos se ympäristöolosuhteiden ja laitetilaan sijoitettavien laitteiden kannalta on järkevää. Keksinnön mukaista ajatusta voidaan periaatteessa käyttää myös missä tahansa . .·. laite- tms. tilassa, jonka sisäilmalle asetetaan samankaltaiset vaatimukset kuin • t · . ·· sähkö- tai telelaitetilan sisäilmalle, joten käytetty termi laitetila on ymmärrettävä • · 30 tässä mielessä terminä, joka ei rajoitu välttämättä pelkästään sähkö- tai tele-laitetiloihin.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten : mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn 35 keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (6)

104131

1. Menetelmä laitetilan (10) sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden säätämiseksi, jonka menetelmän mukaisesti 5 - laitetilan sisäilman lämpötilaa säädetään muuttamalla laiteillaan ! kuuluvan jäähdytyslaitteiston (13) laitetilaan kohdistamaa jäähdytystehoa siten, että sisäilman lämpötila pysyy laitetilassa olevien laitteiden asettamien lämpö-tilavaatimusten kannalta sallitulla lämpötila-alueella, ja - laitetilan sisäilman suhteellista kosteutta säädetään saman jäähdy-10 tyslaitteiston avulla pitämällä lämpötila lisäksi sellaisena, että sisäilman suh- I teellinen kosteus pysyy laitetilassa olevien laitteiden asettamien ilmankosteus- j vaatimusten kannalta sallitulla arvoalueella, ; tunnettu siitä, että I - laitetilan maantieteellisellä sijaintipaikalla vallitsevan absoluuttisen 15 kosteuden sekä laitteiden asettamien lämpötila- ja ilmankosteusvaatimusten perusteella valitaan laitetilan sisäilman lämpötilalle alin ja ylin sallittu arvo, ja - sekä lämpötilaa että suhteellista kosteutta säädetään pelkästään lämpötilaa mittaavan anturin antaman ohjausviestin perusteella pitämällä lämpötila valitun alimman ja ylimmän sallitun arvon välissä. :. 20

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, :V. että laitetila (10) varustetaan lämmönsiirtimellä ja säätö suoritetaan heikentä- ;;· mällä lämmönsiirtimen lämmönsiirtokykyä vasteena kohonnutta suhteellista :' · kosteutta osoittavalle lämpötilalle.

: : : 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, «M 25 että lämmönsiirtimen lämmönsiirtokykyä heikennetään muuttamalla sen sisä-ja ulkokiertojen virtausmäärien suhdetta.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämmönsiirtimen lämmönsiirtokykyä heikennetään pelkästään pienentä-mällä sen ulkokierron virtausmäärää.

5. Laitekaappi (10), joka käsittää -jäähdytyslaitteiston (13) kaapin sisäilman lämpötilan säätämiseksi, ‘ ·: · - ensimmäiset elimet, jotka mittaavat sisäilman suhteellisen kosteuden :' indikoivaa suuretta, ja - toiset elimet (15, 16), jotka säätävät sisäilman suhteellista kosteutta ·/·.; 35 muuttamalla sisäilman lämpötilaa vasteena sille, että mainittu suure osoittaa 104131 suhteellisen kosteuden saavuttaneen tietyn raja-arvon, tunnettu siitä, että ensimmäiset elimet käsittävät pelkästään lämpötilaa mittaavan anturin (11), ja että toisille elimille on lisäksi talletettu tieto mainittua raja-arvoa vastaavasta lämpötila-arvosta.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitekaappi, jossa jäähdytyslait teista käsittää lämmönsiirtimen, tunnettu siitä, että toiset elimet käsittävät lämmönsiirtimen ulkokiertoa ylläpitävän puhaltimen (14b) ja sen kierrosnope-utta säätävän ohjauslogiikkapiirin (16). • 1 I · I « 1 V « 1 · • · · • · » Ψ · · • · M • I I • • f « • I • · · • · · · 104131