FI103208B

FI103208B - Menetelmä sihtisylinterin valmistamiseksi sekä sihtisylinteri

Info

Publication number: FI103208B
Application number: FI974084A
Authority: FI
Inventors: Erkka Nieminen
Original assignee: Valmet Corp
Priority date: 1997-10-29
Filing date: 1997-10-29
Publication date: 1999-05-14
Also published as: EP1071843A1; FI103208B1; NO315127B1; WO1999022064A1; KR100530484B1; AU9630698A; FI974084A0; CA2307158C; DE69823558D1; EP1071843B1; JP2001521076A; CN1103834C; CA2307158A1; KR20010096403A; US6589424B1; NO20001737D0; JP4270747B2; NO20001737L; CN1278311A; DE69823558T2

Description

103208

Menetelmä sihtisylinterin valmistamiseksi sekä sihtisylinteri

Keksinnön kohteena on menetelmä sihtisylinterin valmistamiseksi, jossa menetelmässä sihtilankoja asetetaan ennalta määrätyin välein vierekkäin 5 ja kiinnitetään sihtisylinterin akselin suuntaisesti tukivanteiden sisäpinnalle, jonka jälkeen tukivanteet taivutetaan rengasmaiseksi, jolloin sihtilangat muodostavat sylinterimäisen sihtipinnan tukivanteiden sisäpuolelle.

Edelleen keksinnön kohteena on sihtisylinteri kuitumassaseoksen puhdistamiseksi tai lajittelemiseksi, joka sihtisylinteri käsittää ennalta määrätyin ίο välein sylinterimäiseksi sihtipinnaksi asennettuja sihtisylinterin akselin suuntaisia sihtilankoja, jotka sihtilangat on kiinnitetty niitä ympäröivien tukivanteiden sisäpinnalle.

Sihtisylintereitä käytetään mm. kuitumassaseoksen puhdistamiseen ja lajittelemiseen. Sihtisylintereitä valmistetaan kiinnittämällä samansuuntaisia 15 sihtipinnan muodostavia sihtilankoja vieri viereen sylinterimäiseen muotoon niin, että niiden väliin jää halutun suuruinen rako. Yleisimmin tämä tehdään muodostamalla erillisiin tukilankoihin tasaisin välein uria, joihin sihtilangat asetetaan säännöllisin välein. Tämän jälkeen sihtilangat yleensä kiinnitetään tukilankoihin hitsaamalla tai kovajuottamalla, jonka jälkeen muodostunut levymäi-2 0 nen kokonaisuus taivutetaan sylinteriksi ja tukilankojen päät hitsataan kiinni niin, että ne muodostavat tukivanteet. Sihtisylintereiden valmistaminen tunne-

• « I

_!. tulla tavalla on kuitenkin hankalaa ja hidasta. Lisäksi hitsauksessa syntyy pur- seita, roiskeita ja muita kohtia, joihin kuidut tarttuvat kiinni ja irtoavat sitten • · · isompina kasoina ja aiheuttavat ongelmia seuraavissa vaiheissa.

• · : ” 25 Edelleen tunnetaan EP 0 705 649 -julkaisusta sellainen menetelmä · · sihtisylinterin valmistamiseksi, joka perustuu muotolukitukseen. Julkaisun mukaisessa ratkaisussa sihtilankojen profiili samoin kuin tukivanteisiin muodoste- « · · v : tut kiinnitysurat on muotoiltu siten, että uriin työnnetyt sauvat pysyvät kiinni

«M

v : urissa, kun tukivanteet on taivutettu. Sihtilankojen profiili ja tukivanteen urat * .'..f 30 ovat kuitenkin kalliita valmistaa. Valmistustarkkuudesta johtuvat poikkeamat .. saavat helposti aikaan puutteellisen kiinnityksen, josta puolestaan aiheutuu ; sihtisylinterin toiminnalle ja kestävyydelle haitallisia värähtelyjä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan aikaisempaa parem-': / pi menetelmä sihtisylinterin valmistamiseksi sekä sihtisylinteri, joka välttää tun- 35 netun tekniikan haitat.

2 103208

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että sihti-langat liitetään tukivanteeseen hitsaamalla ne kiinni tukivanteeseen sihtilan-kaan nähden tukivanteen vastakkaiselta puolelta niin, että hitsaussauma ulottuu sihtilankaan asti, liittäen kunkin sihtilangan ja tukivanteen tukevasti toisiin-5 sa.

Edelleen on keksinnön mukaiselle sihtisylinterille tunnusomaista se, että sihtilangat on kiinnitetty tukivanteisiin hitsaamalla ne kiinni tukivanteisiin sihtilankaan nähden tukivanteen vastakkaiselta puolelta sihtilankoihin ulottuvalla hitsaussaumalla, jolloin hitsaussauman näkyvä osuus on sovitettu jäämään ίο sihtisylinterin ulkopinnan puolelle.

Keksinnön olennainen ajatus on, että sihtisylinteri koostuu ainakin sihtilangoista ja tukivanteista, jotka liitetään toisiinsa tasomaiseksi kokonaisuudeksi. Tukivanteen sisäpinnalle, eli sille pinnalle, joka valmiissa sihtisylinterissä on sen sisäpuolella, on edullisesti muodostettu sopivin välein kiinnitysuria sihti-15 lankoja varten. Sihtilangat työnnetään näihin uriin, jonka jälkeen ne liitetään tukivanteen ulkopinnan puolelta eli kiinnitysurien vastakkaiselta puolelta tehtävällä hitsaussaumalla tukivanteeseen. Liittämisen jälkeen muodostetaan tuki-vanteet taivuttamalla sylinterimäinen rakenne. Keksinnön erään sovellutuksen olennaisena ajatuksena on, että sihtilangan ja tukivanteen liittävä hitsaussauma 20 tehdään riittävän syvän tunkeutuman omaavalla hitsausmenetelmällä tukivan- teen ulkopinnan puolelta niin, että hitsaussauma ulottuu tukivanteen lävitse '' aina matkan verran sihtilangan rakenteeseen saakka. Erään toisen sovellutuk- ' · ;' sen olennaisena ajatuksena on se, että tukivanteen ulkopintaan on muodostet- ···: tu matkan verran kiinnitysuriin päin ulottuva hitsausura, josta liitoshitsaus voi- : **· 25 daan tehdä. Vielä on erään kolmannen sovellutuksen ajatuksena se, että tuki- • · · vanteen sisäpuolen kiinnitysurat ja ulkopuolen hitsausura leikkaavat matkan verran toisensa niin, että kiinnitysuraan sovitettu sihtilanka on nähtävissä hit-:T: sausuran puolelta ja on sieltä liitettävissä hitsaussaumalla. Tällöin hitsausta ei :T: siis tehdä tukivanteen läpi.

.·! ; 30 Keksinnön etuna on, että hitsaus suoritetaan nyt tukivanteen siltä !. / puolelta, joka jää sihtisylinterin ulkopinnalle. Sihtisylinterin sisäpuolisiin osiin ei *: · muodostu liittämisen seurauksena mitään epätasaisuuksia, kohoumia tai muita :.;.: kohtia, joihin kuidut ja muut osaset voisivat tarttua ja johon ne alkaisivat aikaa myöten kerääntyä. Hitsaussaumaa ei myöskään tarvitse välttämättä viimeistellä 3 5 ja siistiä, jolloin hidas ja kallis valmistusvaihe jää pois. Edelleen on keksinnön -* i 3 103208 erään sovellutusmuodon etuna se, että tukivanne voi olla tukivanteen ulkopintaan muodostetun uran ansiosta varsin leveä ja siten jäykkä rakenteeltaan. Liitoshitsi saadaan hitsausuran ansiosta silti tehtyä niin, että hitsauksen tunkeutuma riittää liittämään sihtilangan tukevasti tukivanteeseen. Vielä on keksinnön 5 erään kolmannen sovellutusmuodon etuna se, että hitsaus voidaan tehdä normaaleilla hitsausmenetelmillä käyttäen yhtenäistä hitsausuran pohjalle tehtävää hitsaussaumaa, jolloin hitsisaumaa ei tarvitse kohdistaa erikseen kunkin sihtilangan kohdalle. Tällöin ei ole myöskään tarpeen muodostaa mitään erillistä hitsausrailoa. Kyseisen hitsaussauman tekeminen on siten nopeaa ja se voi-10 daan helposti automatisoida.

Keksintöä selitetään tarkemmin oheisissa piirustuksissa, joissa kuvio 1 esittää kaavamaisesti erästä keksinnön mukaisen sihtisylinte-rin poikkileikkausta sen akselin suunnassa katsottuna, kuviot 2a - 2c esittävät kaavamaisesti erästä keksinnön mukaista 15 tapaa sihtisylinterin sihtilankojen kiinnittämiseksi tukivanteeseen, kuvio 3 esittää kaavamaisesti erästä toista keksinnön mukaista tapaa sihtilankojen kiinnittämiseksi tukivanteisiin, kuvio 4 esittää kaavamaisesti vielä erästä kolmatta keksinnön mukaista tapaa kiinnittää sihtilangat tukivanteisiin ja 20 kuvio 5 esittää kaavamaisesti erästä neljättä keksinnön toteutusmuo- toa.

Kuviossa 1 on kaavamaisesti esitetty keksinnön mukainen sihtisylinte-ri poikki leikattuna ja sen akselin suunnasta katsottuna. Kuviossa näkyy sih- • · · ··♦* tisylinterin 1 sisäpinnalla olevat sihtilangat 2, joita on sihtisylinterin 1 koko sisä- : '*· 25 kehän ympäri niin, että ne muodostavat sihtipinnan. Sihtilankojen 2 välissä on ·♦· ; sihtiraot 3, joiden kautta neste ja haluttu osa kuiduista pääsee virtaamaan sih tisylinterin 1 ulkopuolelle. Samalla tikut, liian suuret kuidut, kuitukimput sekä muu eroteltava aines jää sihtisylinterin 1 sisäpinnalle. Eroteltu aines poistetaan :T: sitten sihtisylinterin 1 toisesta päästä. Sihtisylinteri 1 on valmistettu siten, että . ·] · 3 0 sihtilangat 2 on kiinnitetty tukivanteisiin 4 ennen kuin tukivanteet 4 on taivutettu halutun kokoiseksi renkaaksi. Kun sihtilankojen 2 kiinnitys tehdään ennen tuki-vanteiden 4 taivutusta, on valmistus nopeampaa ja helpommin automatisoita-.: vissa tasomaisessa muodossa. Tukivanteita 4 on sihtisylinterin 1 akselin suun nassa sopivin välein niin, että sihtilangat 2 pysyvät riittävän jäykästi ja tukevasti 35 paikoillaan. Sihtilangat 2 on liitetty hitsaamalla tukivanteeseen 4, mutta niiden 4 103208 kiinnipysymistä edesauttaa myös tukivanteen 4 taivutuksesta johtuva puristus tukivanteen 4 sisäreunassa. Kuviossa on tukivanteiden päät kiinnitetty toisiinsa hitsaamalla kohdasta 4a niin, että muodostuu rengasmainen rakenne. Edelleen kuviossa on sihtilankojen välinen etäisyys varsin suuri ja lukumäärä vastaavasti 5 varsin pieni, vaikkakin todellisessa sihtisylinterissä lankojen lukumäärä on varsin suuri ja niiden väli hyvin pieni.

Kuviossa 2a on esitetty yksinkertaistettuna sihtilanka 2 sekä tukivanne 4 ennen niiden yhteen liittämistä. Sihtilanka 2 voi olla poikkileikkaukseltaan muunkin muotoinen kuin kuviossa esitetty yksinkertaistettu suorakulmainen io muoto. Tukivannetta 4 vasten asettuva reuna on edullisesti pyöristetty samoin kuin tukivanteen 4 kiinnitysuran 5 pohja, jolloin vältytään kestävyyttä heikentävältä lovivaikutukselta. Valmistuksen kannalta on edullisinta, mikäli kiinnitysurat ovat suoraseinäisiä, jolloin ne on helppo esimerkiksi jyrsiä tai polttoleikata. Olennaista on se, että tukivanteen 4 sisäpinnalle 4a on muodostettu sihtilangan 15 2 poikkileikkausta vastaavia kiinnitysuria 5, joihin sihtilangat 2 työnnetään ku viosta 2b nähtävällä tavalla. Kiinnitysurat 5 ja sihtilangat 2 tukeutuvat edullisesti tiiviisti sivu- ja vastinpinnoiltaan toisiinsa niin, että sihtilanka 2 ei pääse värähte-] lemään painevaihteluiden seurauksena. Kuviossa 2c on esitetty sihtilangan 2 liittäminen tukivanteeseen 4 hitsaamalla se tukivanteen 4 ulkopinnalta 4b ulot-20 tuvalla syvän tunkeutuman omaavalla hitsaussaumalla. Kukin sihtilanka 2 liite-| t tään erikseen omalla hitsaussaumallaan. Hitsausmenetelminä tulevat kysee- 4 seen esimerkiksi kaarihitsaus, vastushitsaus sekä sädehitsausmenetelmät.

Hitsaussauman tunkeutumaa voidaan parantaa luonnollisesti tekemällä tuki- • · · vanteen ulkopintaan 4b hitsausrailo, kuten esimerkiksi kolo tai reikä. Kuviosta ·’ " 25 2c voidaan nähdä, miten hitsaussauma 6 ulottuu tukivanteen 4 läpi sen ulkopin- v : nasta 4b aina sihtilankaan 2 saakka. Tällöin hitsaussauman 6 näkyvät osat jäävät sihtisylinterin 1 ulkopuoliselle pinnalle, eikä niihin siten jää kiinni helposti v : tarttuvia aineksia suodatettavasta massasta. Lisäksi hitsaussauma 6 on tuki- vanteen 4 takana suojassa sihtisylinteristä viilaavalta lajitellulta massavirralta. ,·' · 3 0 Niinpä hitsaussaumaa 6 ei ole tarpeen viimeistellä hiomalla eikä sen pinnan laadulla ja ulkonäöllä ole olennaista merkitystä. Riittää, että hitsaussauma 6 varmistaa sihtilangan 2 tukevan kiinnityksen.

Kuviossa 3 on puolestaan esitetty eräs sovellutus, jossa tukivanteen ulkopinnalle 4b on muodostettu tukivanteen 4 pituuden mittainen hitsausura 7, 3 5 jonka pohjan 7a läpi voidaan hitsata sihtilangan 2 ja tukivanteen 4 liittävä hit- 5 103208 saussauma. Kyseinen rakenne mahdollistaa tukivanteen 4 suuremmat dimensiot sihtisylinterin säteen suunnassa, jolloin jäykempi rakenne on mahdollinen. Ainevahvuus hitsausuran pohjan 7a ja kiinnitysuran 5 pohjan välillä voidaan sovittaa sellaiseksi, että käytettävän hitsausmenetelmän tunkeutumissyvyys 5 riittää. Nyt hitsausauma jää suojaan hitsausuraan 7. Tähän uraan voidaan vielä tukivanteiden 4 taivuttamisen jälkeen sovittaa ja kiristää erillinen lisävanne, jossa on uraa vastaava uloke. Tällainen lisävanne parantaa entisestään rakenteen kestävyyttä.

Kuviossa 4 on vielä esitetty eräs mahdollisuus sihtilankojen 2 liittämi-10 seksi. Nyt tukivanteen sisäpinnan 4a kiinnitysurat 5 ja ulkopinnan 4b hitsausura 7 on muodostettu siten, että ne leikkaavat toisensa ja ovat siten yhteydessä toisiinsa. Kun sihtilanka 2 on työnnettynä kiinnitysuraan 5, ulottuu sen tukivanteen 4 puoleinen reuna hitsausuran pohjan 7a yli tai on tasan hitsausuran pohjan 7a kanssa ja on siten näkyvissä tukivanteen ulkopinnan 4b puolelta. Niinpä 15 sihtilankaa 2 ei tässä sovellutusmuodossa hitsatakaan tukivanteen 2 läpi ulottuvalla hitsaussaumalla, vaan se voidaan tehdä nyt yksinkertaisesti esimerkiksi yhtenäisellä koko tukivanteen 4 mittaisella saumalla. Hitsaus on tällöin nopea tehdä ja se voidaan helposti automatisoida.

Kuviossa 5 on kaavamaisesti esitetty kuinka erillinen lisävanne voi-2 0 daan helposti asentaa kuvioiden 3 ja 4 mukaisiin keksinnön toteutusmuotoihin. Tässä toteutusmuodossa lisävanne 8 käsittää tukivanteen 4 uraan 7 ulottuvan I I | ulokkeen 9, joka lukitsee lisävanteen 8 sihtisylinterin aksiaalisuunnassa paikalleen. Lisävanne 8 voi olla esimerkiksi tukivanteen 4 levyinen sihtisylinterin aksi- ·»» ;;·· aalisuunnassa tai se voi olla sitä leveämpi kuvion osoittamalla tavalla, jolloin • · 25 lisävanteen 8 sihtisylinterin puoleisessa reunassa on viisteet 10, joiden avulla '·’ : lisävanteen 8 sihtisylinterin puoleinen reuna liittyy juoheasti tukivanteeseen 4 laajeten sitten sihtisylinteristä poispäin. Kuviossa 5 näkyy myös, kuinka hitsaus- • · « v ; sauma 6 on muodostunut tukivanteeseen 4 suoritettaessa hitsaus hitsausuran ··· : 7 pohjasta. Vaikka tässäkin tapauksessa voitaisiin käyttää kuvion 2c kuvaamaa m .·, · 30 lankakohtaista hitsausta, on hitsaus yksinkertaisempaa suorittaa jatkuvana hitsauksena, jolloin hitsaussauma muodostuu myös niihin kohtiin tukivannetta, joissa ei ole sihtilankoja. Kuvion 4 versiossa puolestaan hitsaussauma syntyy tukivanteen 4 hitsausuran 7 pohjalle ja kulkee hitsilankojen 2 hitsausuran 7 puoleisten reunojen läpi.

35 Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollista- 6 103208 maan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Niinpä tukivanteen hitsausura luonnollisesti mitoitetaan siten, että liittäminen on kullekin hitsausmenetelmälle sopiva. Samoin sovellutuksissa, joissa hitsataan tukivanteen läpi, mitoitetaan läpäistävä osuus tieten-5 kin niin, että valitun hitsausmenetelmän tunkeuma on riittävä ja liitos siten kestävä. Mikäli sihtilangan ja tukivanteeseen muodostetun kiinnitysraon välille jää valmistuksen epätarkkuuksista tai taivutuksen johdosta rakoja, voidaan koko sihtisylinteri niin halutessa kromata tai muulla tavoin pinnoittaa, jolloin mahdolliset raot täyttyvät pinnoitteesta eikä ole vaaraa sihtilankojen värähtelemisestä. ίο Vielä on mahdollista se, että tukivanteeseen ei muodosteta lainkaan kiinni-tysuria, vaan sihtilangat asetetaan sopivin välein ja hitsataan tukivanteen ulkopinnan puolelta ulottuvalla syvän tunkeutuman omaavalla hitsaussaumalla tukivanteen läpi. Tällöin tukivanteen valmistaminen on tietenkin yksinkertaista ja myös hinnaltaan edullista. Tällainen sihtirakenne ei ole tietenkään yhtä tukeva 15 kuin sellainen, jossa käytetään kiinnitysuria sekä hitsausta, mutta sitä voidaan kuitenkin menestyksellä käyttää tietyissä kohteissa.

j ' • · · • * « · • * • · • · · • · · < « *

• · V

• · · • · · -- · · · « · · • · · • · · * 1 « i

M

Claims

103208

1. Menetelmä sihtisylinterin valmistamiseksi, jossa menetelmässä sihtilankoja (2) asetetaan ennalta määrätyin välein vierekkäin ja kiinnitetään 5 sihtisylinterin (1) akselin suuntaisesti tukivanteiden sisäpinnalle (4a), jonka jälkeen tukivanteet (4) taivutetaan rengasmaiseksi, jolloin sihtilangat (2) muodostavat sylinterimäisen sihtipinnan tukivanteiden (4) sisäpuolelle, tunnettu siitä, että sihtilangat (2) liitetään tukivanteeseen (4) hitsaamalla ne kiinni tuki-vanteeseen (4) sihtilankaan (2) nähden tukivanteen (4) vastakkaiselta puolelta ίο (4b) niin, että hitsaussauma (6) ulottuu sihtilankaan (2) asti, liittäen kunkin sihtilangan (2) ja tukivanteen (4) tukevasti toisiinsa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukivanteen sisäpinnalle (4a) muodostetaan sihtilankojen (2) profiilia olennaisesti vastaavat kiinnitysurat (5), joihin sihtilangat (2) työnnetään ennen hit- 15 saamista.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukivanteen ulkopinnalle (4b) muodostetaan tukivanteen (4) pituinen hitsausura (7), ja että sihtilangat (2) ja tukivanteen (4) liittävä hitsaus tehdään tukivanteen hitsausuran kohdalta.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hitsausura (7) ja kiinnitysurat (5) muodostetaan niin, että ne leikkaavat toisensa, jolloin hitsaus tehdään hitsausuran (7) puolelta.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, t u n- • * » ;;·· n e 11 u siitä, että sihtilanka (2) hitsataan erillisellä hitsaussaumalla kiinni vas- • « : ” 25 taavaan tukivanteeseen (4). v

: 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että sihtilankojen (2) hitsaus suoritetaan yhtenäisenä hitsauksena * · · v : kunkin tukivanteen (4) pituudelta niin, että tuloksena on olennaisesti jatkuva !j'! hitsaussauma. ? 30

7. Sihtisylinteri kuitumassaseoksen puhdistamiseksi tai lajittelemisek- si, joka sihtisylinteri (1) käsittää ennalta määrätyin välein sylinterimäiseksi sihti-pinnaksi asennettuja sihtisylinterin (1) akselin suuntaisia sihtilankoja (2), jotka sihtilangat (2) on kiinnitetty niitä ympäröivien tukivanteiden sisäpinnalle (4a), tunnettu siitä, että sihtilangat (2) on kiinnitetty tukivanteisiin (4) hitsaamalla 3 5 ne kiinni tukivanteisiin (4) sihtilankaan (2) nähden tukivanteen (4) vastakkaiselta 103208 puolelta (4b) sihtilankoihin (2) ulottuvalla hitsaussaumalla, jolloin hitsaus-sauman (6) näkyvä osuus on sovitettu jäämään si htisy Iin te ri n (1) ulkopinnan puolelle.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen sihtisylinteri, tunnettu siitä, 5 että tukivanteen sisäpinnalle (4a) on muodostettu sihtilankoja (2) varten samansuuntaiset kiinnitysurat (5) ja että sihtilangat (2) on sovitettu kiinnitysuriin (5) ennen hitsaamista.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen sihtisylinteri, tunnettu siitä, että tukivanteen ulkopinnalla (4b) on tukivanteen (4) pituinen hitsausura ίο (7), josta sihtilangat (2) ja tukivanteen (4) liittävä hitsaussauma (6) on tehty.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen sihtisylinteri, tunnettu siitä, että kiinnitysurat (5) ja hitsausura (7) on sovitettu leikkaamaan toisensa, jolloin sihtilangat (2) ja tukivanteen (4) liittävä hitsaus on tehty hitsausuran (7) puolelta.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 7-10 mukainen sihtisylinteri tunnettu siitä, että sihtilanka (2) on hitsattu erillisellä hitsaussaumalla kiinni vastaavaan tukivanteeseen (4).

12. Jonkin patenttivaatimuksen 7-10 mukainen sihtisylinteri tunnettu siitä, että sihtilankojen (2) hitsaus on suoritettu yhtenäisenä hitsaukse- I 20 na kunkin tukivanteen (4) pituudelta niin, että tuloksena on olennaisesti jatkuva * hitsaussauma. T , , :x il» ' II· • · · .— · ♦ · · · • · • · • ·« • # » • 1 · • · · I-: »M • · * 1 1 • · · • I « « » · S 3 · f ' 103208 g