FI97105B - Kaari- tai tasosihti tai sihtikori ja menetelmä sen valmistamiseksi - Google Patents

Description

97105

Kaari- tai tasosihti tai sihtikori ja menetelmä sen valmistamiseksi - Bäg- eller plan-sikt eller siktkorg och förfarande för dess ffamställning 5 Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen sihti. Tekniikan tason kannalta viittaamme patenttiin DE-OS 37 38 746. Siinä sihtitangot on kiinnitetty aukkoihin pääasiassa hitsaamalla. Hitsaussaumojen haittana on kuitenkin ensinnäkin, ettei niitä voi aina tehdä täysin luotettaviksi ja, toiseksi, että niillä on myös helposti taipumusta esiintyä kestomurtumaväsymisilmiöitä. Lisäksi hitsa-10 usmenettelyn haittana on useimmiten, että esim. puristushitsauksen yhteydessä muodostuu hitsauspaakkuja tai teräväreunaisia hitsausulokkeita, jotka saattavat muodostaa, tarttuessaan yhteen sihdin eroteltavana olevan kuituliuoksen aineosien kanssa, alkuja kysymyksessä olevan sihtiraon jonkinasteisille tukkeumille.

15 Keksinnön tehtävänä on saada aikaan sihti, jossa vältetään hitsaukset ja mahdollis tetaan siitä huolimatta sihtitankojen yksiselitteinen kiinnitys tukirenkaisiin.

Keksinnön mukaan tämä tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuksen 1 tunnusomaisten piirteiden avulla. Menetelmää koskevissa patenttivaatimuksissa esitetään edullinen 20 tapa sihtikorin valmistamiseksi.

On erittäin edullista valmistaa yksittäisen sihtitangon ja tukitankojen välinen liitos pikaliitokseksi siten, että sihtitangot voidaan painaa sisään tukitankojen pitkittäis-ulokkeisiin. Tämä on edullista siksi, että tukitankojen aukkojen läpimitan tulee olla 25 vain epäolennaisen verran suurempi kuin sihtitankojen profiilin poikkileikkaus.

: Käytössähän on verrattain pieniläpimittaisen profiilin omaavia sihtitankoja - noin 15-20 mm^ - joten sihdin muodostaa suuri määrä sihtitankoja ja vain erittäin pieni, V2 ja 1° välille jäävä taivutuskulma syntyy tukitankoja tukirenkaisiin kierrettäessä. Vastaavasti myös tukitankojen muodonmuutos jää hyvin pieneksi, joten sihtitangon 30 profiilin ja tukitankojen aukon poikkileikkauksen ero on hyvin pieni. Tämä saattaa johtaa siihen, että sihtitangot voidaan vain vaivoin työntää sihtitankoihin sisään pituussuunnassa. Tämä vältetään eräänlaisella pikakiinnityksellä.

Keksintöä selitetään seuraavassa viittaamalla oheisiin kuvioihin, joista 35 kuvio 1 esittää perspektiivikuvaa sihtikorin osasta, kuvio 2 esittää sihtiprofiilitankoja tukirenkaan osassa, kuvio 3 esittää niiden tukitankoa ennen sen muotoilua tukirenkaaseen, 97105 2 kuviot 4-8 esittävät muita sihtitankoprofiilimuotoja ja kuvio 9 esittää taivutettua tasosihtiä.

Keksinnön perustana oleva sihtikori on käytännöllisesti katsoen lieriön muotoinen 5 ja sen akselille, pitkin ympäryskehää, on järjestetty sihtitankoja 3 kuvion 2 mukaisesti, akselin suuntaisesti. Tukirenkaat 1' pitävät ne kiinni aukoissa 2'. On kuitenkin niin, että sihtitangot 3 työnnetään ensin aukkoihin 2 olennaisilta osiltaan aluksi suorilla tukitangoilla 1. Tämä tapahtuu siten, että sihtitankojen profiilin poikkileikkaukseen on tehty ulokkeita tai aukkoja, jotka sopivat vastaaviin tukitankojen ulok-10 keisiin tai syvennyksiin; ts. sihtitangot 3 painetaan tukitankojen pituussuuntaan nähden poikittain näiden syvennyksiin.

Periaatteessa sihtisauvan proflilimuoto on tehty olennaisilta osiltaan tylpän kartion muotoiseksi ja paksumpi pää on järjestetty radiaalisuuntaisesti sihtikorin tai tuki-15 renkaan Γ sisään. Poikkileikkausmuotoa voisi myös tarkastella kapeana suippo-kulmaisena kolmiona, jossa kolmion kärjet on tasoitettuja kantapinta on kolmio-pinnoista pienin pinta. Molemmat pitkät sivupinnat poikkeavat määrätyn kulman a tai β verran ajateltujen kartioiden tai kolmioiden kärjen kautta vedetyistä sihtikorin tukirenkaiden aukkoja koskevista säteistä tai kulman μ tai δ verran suhteessa sihti-20 tangon profiilin poikkileikkaukseen. Käytännössä tilanne on sellainen, että sihtitan-gon profiilin kulmat μ ja δ ovat erittäin vähän pienempiä kuin vastaavat tukitankojen 1 aukkojen kulmat aja β; ts., että sihtitankojen profiilin poikkileikkaukset ovat hieman ohuempia kuin tukitankojen 1 aukot. Kuvioissa on esitetty tukitangot tukirenkaiksi muutettuina siten, että kulmat a ja β sekä μ ja δ ovat yhtä suuret. Tässä 25 tilassa sihtitankoprofiilien poikkileikkauspäät puristetaan kiinni tukirenkaiden Γ aukkoihin. Kun sihtitankojen annetaan napsahtaa kiinni aukkoihin, aukkojen välissä olevat tukitankojen hampaat muuttavat tietenkin muotoaan siten, että sihtitankojen ulokkeiden tai syvennysten tai tukitankojen vastaavien ei tarvitse olla niin suuria, koska sihtitangot ovat toisiinsa nähden erittäin tiiviisti asennettuja, sillä niiden ra-30 diaalisuuntaisesti hyvin ahdas sihtirako on suuruudeltaan sisältä 0,15 ja 0,3 mm välillä, kuten usein on asian laita. Siksi ulkonemien tai syvennysten paksuuden (tai syvyyden - kuten vain halutaan nähdä) tulee olla vain 0,2 ja 0,5 mm välisellä alueella. Valmiin sihtikorin läpimitasta riippuen, sihtikorin sylinterin ympäryksessä on noin 400-1300 sihtitankoa, tukitankojen suurimman profiilimitan ollessa pituus-35 suuntaan noin 4,0 mm. Poikittaissuunnassa, siis radiaalisuuntaan V, mitta on noin 5-7 mm. Sihtitankoprofiilit ovat vedettyjä profiileja ja tukitankojen syvennykset valmistetaan mieluiten laserleikkauksella ja automaattisesti. Tukitangot pidetään toisiinsa nähden samansuuntaisina vastakkaisilla, tukirenkaan väliä vastaavin välein 3 97105 olevassa välineessä ja sihtitangot painetaan sen jälkeen kaikkien tukitankojen aukkoihin samanaikaisesti. On tietysti myös mahdollista, silloin kun sihtitankoprofiili ja aukot tehdään mitoiltaan erittäin tarkoiksi, työntää sihtitangot niiden pituussuunnassa tukitankojen aukkoihin. Sen jälkeen käytännöllisesti katsoen samansuuntai-5 sista tukitangoista ja sihtitankoprofiileista tehty sihtimatto käännetään tukitankoja taivuttamalla lieriön muotoiseksi sihtikoriksi, minkä jälkeen kunkin tukitangon molemmat päät hitsataan yhteen. Näin valmistetun sihtikorin etuna on, ettei sihtitanko-jen ja tukirenkaiden liitoksessa ole mitään hitsauskohtia.

10 Tukirenkaat voidaan parhaiten sitoa radiaalisuuntaisesti ulkoapäin vahvistusrenkai- siin hitsaamalla ja nämä puolestaan kiinnittää akselin suuntaisilla pulteilla (38, katso kuviosta 1) hitsaamalla.

Kuvion 2 mukaan käytetään sihtitankoprofiilia, jossa on radiaalisuuntaisesti uloim-15 maila alueella yksisivuinen ulkonema 36, joka tarttuu vastaavaan tukitangon aukon syvennykseen. Kohtaan 36 on katkoviivoin merkitty, että sihtitangon ulkonemia voi olla myös kaksi. Kolmion sivupintojen 7 ja 8 kulmat μ ja δ on ilmoitettu. Kuviossa 3 on esitetty näihin liittyvät tukitankojen 1 aukot 2.

20 Kuvion 4 mukaan sihtitankoprofiileissa on ulkonemia myös molemmilla puolilla, jolloin kulmat μ ja δ niiden sivupinnoista ovat samat kuin vastaavat kolmion pintojen kulmat radiaaleihin V nähden. Tässä tapauksessa ulkonemat 27 ja 28 muodostavat käytännössä paksunnoksen, siis eräänlaisen sihtitankoprofiilin jalkaosan, joiden avulla ne pysyvät kiinni tukirenkaissa Γ tai tukitangoissa. Nämä ulkonemat . 25 pitävät sihtitankoprofiileja kiinni koko sen valmistusmenettelyn ajan, sihtitankojen liittämisestä tukitankoihin aina valmiiksi taivutettuun sihtikoriin saakka.

Kuviossa 4 on esitetty katkoviivoin jonkin verran yksinkertaisempi sihtitankoprofiilin muoto. Kuvion 5 mukaan sihtitankojen 22 profiilipoikkileikkauksissa on 30 myös kolmion muotoiset sivupinnat 39 ja 40 ja kullakin sivulla on syvennys 41 tai 42, ts. radiaalisuunnassa ulommat osat 21' ja 28' asettuvat jokseenkin samaan lin-• jaan sivupintojen 39 ja 40 kanssa radiaalisuunnassa sisemmällä alueella. Syvennyk set 41 ja 42 muodostetaan käytännössä profiilin poikkileikkauksen kolmiomaiseen perusmuotoon. Kuvion 6 mukaan syvennys 41" on vain yhdeltä puolelta tangon 35 profiilissa ja siihen tarttuu tukirenkaan aukon ulkonema 4 Γ. Tällainen muoto näyt tää olevan sihtitankoprofiilien valmistamisen kannalta verrattain edullinen. Tässä yhteydessä huomautetaan vielä, etteivät ulkonemat 41' sovi tarkkaan yhteen aukkojen 41" kanssa, mutta ne ovat radiaalisuunnassa ulommalla alueella tarkalleen yh- 97105 4 teensopivia siten, että sihtitankot voidaan asettaa paikalleen erittäin tarkkaan ra-diaalisuunnassa myös tukitankojen taivutuksen yhteydessä. Periaatteessa on niin, että tukirenkaiden tai tukitankojen aukkojen tulee olla vastaavien profiilipoikki-leikkausten kanssa vain noin 70 % yhteensopivia, koska kiinni puristaminen ei ole 5 tarpeen koko yhteisen mahdollisen puristusalueen ympäryksen alueella. Varsinkin tukirenkaiden aukot voivat olla varsinkin radiaalisuunnassa ulompana suurempia kuin mikä vastaa sihtitankoprofiilin muotoa, siten, että siellä voi esiintyä esim. 0,2-0,4 mm välys. Välys on pidettävä tukkeutumisvaaran välttämiseksi sielläkin mahdollisimman pienenä. Mahdolliset välykset sihtitangon ja tukitangon välillä tiiviste-10 tään taivutuksen jälkeen nestemäisellä muovilla (Loctite). Tämä on esitetty myös kuviossa 6. Periaatteena voi sanoa myös, että tankoprofiilin poikkileikkauksen perusmuodon kulmat μ + δ voivat olla 14 ja 34° välillä.

Kuviossa 7 on esitetty vielä yksi järjestely, joka voisi sopia erityisen hyvin pika-15 kiinnitysmenettelyä varten, johtuen sen hampaan 32 sopivasta muodosta tukitankojen aukkojen 5" tai 6" välissä, koska hampaan juuressa on verrattain hyvin taivutukseen sopiva pehmeä kohta sihtiprofiilin ainoan ulkoneman 29 alueella, joten on mahdollista aikaansaada vain yksi hampaan muodonmuutos, kun se liitetään pika-kiinnitysmenettelyllä joustavaan alueeseen, ilman tarvetta sen olennaiseen plasti-20 seen muodonmuutokseen. Toisaalta tukitankojen päähän voisi kuitenkin jättää yhden tavallista leveämmän "hampaan" esim. 10 mm:n vahvuisena, jotta viimeisen sihtitangon pikakiinnityksen jälkeen kaikki sihtitangot ja niiden välissä olevat hampaat painautuisivat oikeaan, tarjolla olevaan asentoonsa, ilman jäljellä olevaa muodonmuutosta. Sen jälkeen, kun tukitangot on taivutettu tai sihtimatto kierretty pyö-25 reäksi ja yksittäisten tukirenkaiden lähipäät on hitsattu kiinni, sihtitangot pysyvät ’ käytännössä vastakkain oikeassa asennossa. Kuten sanottu, koko sihtikorin lujuutta voidaan parantaa leventämällä tukirenkaita.

Kaikki kuvioiden 4-7 mukaiset toteutusmuodot sopivat myös niin kutsutun tasosih-30 din 123 muodostamiseen, katso kuviosta 9, joka voi olla aivan tasainen tai myös koottu taivutetuista tukitangoista, jolloin sihtitangot pikakilimitetään tukitankojen * syvennyksiin. Tässä tapauksessa sihtitankojen poikkileikkauksen ei tarvitse olla pienempi kuin tukitankojen aukkojen poikkileikkaus. Tällaisten sihtien tapauksessa tukitankojen aukkojen poikkileikkausten mittojen tulee olla noin 2/100 - 2/10 pie-35 nempiä kuin kiinnipuristamisalueella olevien sihtitankojen profiilin vastaava poik-kileikkausmitta. Sellaisissa kohdissa, joissa puristusta ei tapahdu, sihtitankojen ja tukitankojen aukkojen välillä voi olla suurempiakin välyksiä kuin mitä edellä on 5 97105 esitetty. Sihtitankojen poikkileikkaus tasosihdin tapauksessa voi nimittäin olla huomattavastikin suurempi kuin selitettyjen (lieriömäisten) sihtikorien mitta.

Voidaan toimia siten, että ensin taivutetaan (taaksepäin) tasaisia tukitankoja 145 5 niissä olevien syvennysten levittämiseksi niin, että sihtitangot 144 ovat napsautettavissa helpommin niihin kiinni. Vaatimusten mukaisesti tämä taaksepäin taivuttaminen voi tapahtua puhtaasti materiaalin elastisen kuin myös jo plastisenkin alueen puitteissa. Sen jälkeen tukitangot taivutetaan taas suoraan muotoon (vain elastisella takaisinjännittämisellä). Tukitankojen takaisintaivutus voidaan tehdä myös ul-10 koisen voiman avulla - pyöristyslaitteessa - siten, että sihtitangot puristuvat vieläkin lujemmin tukitankojen aukkoihin.

Tämä vaikutus tulee esiin tietysti myös silloin, kun suoria tukitankoja taivutetaan kuvion 9 mukaiseen, kaaren muotoisen tasosihdin taivutettuun muotoon. Siinä on 15 silloin mukana vielä poikittaistukitankoja 146.

Kuvio 8 esittää vielä yhden edullisen pikakiinnitysmenettelyn syvennyksillä (koloilla) 52 varustettuja sihtitankoja 51 varten käytettäviksi tasosihtiin, jonka tukitan-gossa 145 on säkkimäisiä syvennyksiä ja kurouma 52 siihen kuuluvassa tai sitä 20 vastaavassa sihtitangon poikkileikkauksessa. Tässä toteutusmuodossa sihtitanko-profiilin poikkileikkaus voi olla erittäin pieni, kuten jo edellä on luvun muodossa kerrottu, ja näin ollen voidaan valmistaa edullisesti kaarisuotimia kuituliuoksen vedenpoistoa varten. Sihtitankojen 51 sisään työntämisen helpottamiseksi tukitankojen 145 syvennyksen syvyys tukitangon poikkileikkauksessa on jonkin verran 25 suurempi kuin mikä vastaa paikassa sihtitangon leveyttä sinänsä, siten, että paikassa on välys, jolloin tällä alueella sihtitangon poikkileikkauksen leveyttä pienennetään jälleen vähitellen tukitangon syvennyksen pohjaa kohti. Välystä 53 ei tarvitse välttämättä olla lainkaan olemassa.

Claims (12)

97105 6

1. Sikt, säsom bag- eller plansikt eller siktkorg, med i förhällande tili varandra 20 parallella siktstänger (3,3', 22, 26, 144), vilka fasthälles i spär i med varandra pa- rallella, i siktstängemas tvärriktning sig sträckande stödstänger (1, Γ, 145), varvid siktstängema uppvisar med avseende pä siktytans vertikalrikming (V) sidoytor (7, 8; 7', 8'; 7", 8"), av vilka atminstone en är snedställd i en vinkel mot vertikalriktnin-gen (V), sä att det ger en konicitet mellan de bäda sidoytoma mellan 14° och 35°, 25 och vilka atminstone tili en stor del motsvaras av sidoytor (5, 6; 5', 6’; 5", 6") i spären (3) pä bärringama (Γ), sä att siktspärbredden vid siktytans inloppssida bil-das med det minsta inbördes avständet mellan siktstängemas (3, 3', 22, 26, 144) sidoytor (7, 8; 7', 8'; 7", 8"), kännetecknad av att utspräng respektive urtag i siktstängema (3, 3', 22, 26) motsvarar urtag respektive utspräng pä bärstängemas (1, 30 Γ) spär och tillsammans bildar en snäppförslutning när siktstängema infogas i bär-stängema (1, Γ) pä tvären i förhällande tili bärstängemas längddriktning.

1. Sihti, kuten kaari- tai tasosihti tai sihtikori, jossa on toisiinsa nähden samansuuntaisia sihtitankoja (3, 3', 22, 26, 144), jotka ovat kiinni sihtitankoihin nähden poikittaissuuntaan ulottuvissa tukitangoissa (1, Γ, 145), jolloin sihtitangoissa 5 on sihtipinnan pystysuorassa suunnassa (V) sivupintoja (7, 8; 7', 8'; 7", 8"), joista ainakin yksi on kallistettuna pystysuoraan suuntaan (V) nähden kulmaan, joka aikaansaa kumpaankin sivupintaan nähden 14° ja 35° välisen kartiomaisuuden, joita sivupintoja vastaavat ainakin suurimmaksi osaksi tukirenkaiden (Γ) syvennysten (3') vastaavat sivupinnat (5, 6; 5', 6'; 5", 6") siten, että sihtipinnan sisääntulopuolel-10 le syntyy sihtirakovälys sihtitankojen (3, 3', 22, 26, 144) sivupintojen (7, 8; 7', 8'; 7", 8") pienimmällä keskinäisellä etäisyydellä, tunnettu siitä, että sihtitankojen (3, 3', 22, 26) ulokkeet tai syvennykset vastaavat tukitankojen (1, Γ) aukkojen syvennyksiä tai ulokkeita, ja muodostavat yhdessä pikalukituksen sihtitankoja tukitankojen (1, Γ) pituussuuntaan nähden poikittain tukitankoihin liitettäessä. 15

2. Bäg- eller plansikt med sinsemellan parallella siktstänger, vilka är fastade i bärstänger som sträcker sig vinkelrätt mot siktstängema, kännetecknad av att sikt- 35 stängemas (144) utspräng eller urtag motsvarar urtagen eller utsprängen i bärstän-gema (145) och tillsammans bildar en snäppförslutning när siktstängema infogas i bärstängema pä tvären i förhällande tili bärstängemas längdriktning. 9 97105

2. Kaari- tai tasosihti, jossa on toisiinsa nähden samansuuntaisia sihtitankoja, joita kiinni pitämässä on sihtitankoihin nähden poikittaissuuntaan ulottuvia tukitan-koja, tunnettu siitä, että sihtitankojen (144) ulokkeet tai syvennykset vastaavat tukitankojen (145) syvennyksiä tai ulokkeita ja muodostavat yhdessä pikalukituk- 20 sen sihtitankoja tukitankojen pituussuuntaan nähden poikittain tukitankoihin liitettäessä.

3. Sikt enligt patentkrav 1 eller 2, kännetecknad av att utsprängen eller urtagen i siktstängemas sidoytor respektive urtagningama i bärringamas spar uppvisar ett djup - med avseende pa radiallinjen (V) för siktstängemas genomskämingsprofil, alltsä i bärringamas omkretsriktning - av minst 0,20 mm. 5

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sihti, tunnettu siitä, että sihtitankojen sivupinnoissa olevat ulokkeet tai syvennykset ja tukirenkaiden syvennysten kolot 25 ovat syvyydeltään - suhteessa sihtitankojen profiilin poikkileikkauksen radiaaliin (V) tai syvennyksiin, siis tukirenkaiden ympäryksen suuntaan - vähintään 0,20 mm.

4. Sikt enligt patentkraven 1-3, kännetecknad av att siktstängemas utspräng eller spar och bärringamas spar uppvisar liknande sidoytor som bärringamas profil-tvärsnitt respektive spär med ungefar saituna lutningsvinkel med avseende pä radiallinjen (V) för siktstängemas profiltvärsnitt respektive bärringamas spär.

4. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen sihti, tunnettu siitä, että sihtitankojen ulokkeissa tai syvennyksissä ja tukirenkaiden syvennyksissä on samanlaiset sivu- 30 pinnat kuin tukirenkaiden profiilin läpileikkaus tai syvennykset ja suunnilleen sama kallistuskulma sihtitankojen profiilin poikkileikkauksen radiaaliin (V) tai tukiren-* kaiden syvennyksiin nähden.

5. Sikt enligt nägot av patentkraven 1-4, kännetecknad av att siktstängemas (3, 14-18) bäda sidoytor (7, 8) uppvisar utspräng pä bäda sidor vid det ena ändomrä-det, vilket tjänar för fasthällande i bärringama, och bildar ett slags förtjockad fotdel (9, 14'-18'). 15

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen sihti, tunnettu siitä, että sihtitan-35 kojen (3, 14-18) molemmilla sivupinnoilla (7, 8) on molemmilla puolilla ulokkeita sillä pään alueella, joka vastaa kiinnityksestä tukirenkaisiin, ja nämä muodostavat eräänlaisen paksunnetun jalkaosan (9, 14'-18'). 7 97105

6. Sikt enligt nägot av patentkraven 1-5, kännetecknad av att periferiomrädet för siktstängemas (3, 30) profiltvärsnitt i det omräde av bärringama (Γ), som om-sluter desamma, tili minst 50 % exakt motsvarar periferiomrädet för bärringamas spär (2') när siktstängema är inklämda i de färdiga siktkorgamas bärringar. 20

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen sihti, tunnettu siitä, että sihtitan-kojen (3, 30) profiilin poikkileikkausalue sitä ympäröivien tukirenkaiden (Γ) alueella vähintään 50-%:isesti vastaa tarkasti tukirenkaiden syvennysten (2') reuna-aluetta sihtitankojen kiinni puristetussa tilassa valmiiden sihtikorien tukirenkaissa. 5

7. Sikt enligt nägot av patentkraven 1-6, kännetecknad av att utsprängen pä siktstängemas profiltvärsnitt uppvisar det största djupet - i radiallinjens (V) tvär-riktning - i sitt radiellt inre omräde respektive att spären i siktstängemas profiltvärsnitt uppvisar det största djupet i sitt radiellt yttre omräde, eller att djupet av ut- 25 sprängen pä eller spären i siktstängemas profiltvärsnitt är sä dimensionerat, att de, när siktstängema inklämmes i de stänger, som senare bildar bärringama, erhäller en noggrann inställning i radiell riktning.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen sihti, tunnettu siitä, että sihtitankojen profiilipoikkileikkauksen ulokkeet ovat syvimmillään - suhteessa radiaalin (V) poikkisuuntaan - radiaalisuunnassa sisemmällä tai vastaavasti sihtitankojen syvennykset radiaalisuunnassa ulommalla alueella tai että sihtitankojen profiilipoikki- 10 leikkauksen ulokkeiden tai vastaavasti syvennysten syvyys on mitoitettu siten, että ne sihtitankoja kiinni puristettaessa myöhemmin tukirenkaita muodostavissa tangoissa saavat radiaalisuunnassa tarkan sijainnin.

8. Sikt enligt patentkrav 7, kännetecknad av att siktprofiltvärsnittens motstä-30 ende utspräng respektive spär respektive bärstängemas spär respektive indrag- ningama i bärstängemas spär tillsammans bildar en snäppförslutning vid infogandet * av siktstängema i bärstängema pä tvären i förhällande tili bärstängemas längd- riktning.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen sihti, tunnettu siitä, että sihtiprofiilien poik-15 kileikkausten vastakkaiset ulkonemat tai syvennykset tai tukitankojen syvennykset tai tukitankojen aukkojen syvennykset muodostavat yhdessä pikalukituksen sihtitankoja tukitankojen pitkittäissuunnassa tukitankoihin liitettäessä.

9. Sikt enligt patentkrav 2, kännetecknad av att spären i en bärstäng (145) upp visar säckliknande form med en indragning (52) anordnad i det yttre omrädet av tillhörande respektive motsvarande siktstängstvärsnitt. 10 97105

9. Patenttivaatimuksen 2 mukainen sihti, tunnettu siitä, että tukitangon (145) 20 syvennysten muoto on säkkimäinen, jossa on kurouma (52) siihen kuuluvalla tai vastaavalla sihtitangon poikkileikkauksen ulkoalueella.

10. Förfarande för tillverkning av en siktkorg, vilken bestär av pä inbördes axiellt avstand anordnade, koaxiella bäningar (Γ) och i med öppen kant försedda spär (2') i desamma fasthällna, i huvudsak axiellt riktade siktstänger (3, 3', 3"; 14-18), kän-netecknat av att 5 a) det anordnas - i synnerhet raka - bärstänger pä den senare radiellt inre sida av bärringama (Γ), vilka har vid den radiellt inre kanten pä de senare av bärstän-gama (1) vildade bärringama med öppen kant försedda spär (2), vilka med avseende pä den senare radiella riktningen (V) väsentligen i det radiellt inre 10 omrädet uppvisar i förhällande till radiallinjen (V) snedställda eller parallella ytor - sä att spärens tvärsnitt avsmalnar koniskt i riktning radiellt iniffän utät -och vilka i anslutning tili dessa sidoytor uppvisar utspräng eller indragningar, vilka tillsammans med motsvarande spär (41, 42; 4Γ) eller utspräng (36, 36'; 27, 28), vilka är anordnade i anslutning tili motsvarande sidoytor pä sikt- 15 stängsprofiltvärsnitten, i form av en snäppförslutning fasthäller siktstängema i bärstängema (1), när siktstängema inskjutes i bärstängema pä tvären i förhäl-lande tili bärstängemas längdriktning, b) bärstängema rundas tili fullständiga ringar efter det att siktstängema (3', 3"; 20 22; 26) inskjutits i desamma, och c) de bäda ändama av varje bärstäng respektive bärring (Γ; 21, 23) sammansvet-sas med varan dra. 25 11. Förfarande enligt patentkrav 10, kännetecknat av att ffamställningen av spä- ren i bärstängema sker medelst laserskäming.

10. Sihtikorin valmistusmenetelmä, koostuen vastakkain aksiaalisuuntaisin välein järjestetyistä koaksiaalitukirenkaista (Γ) ja näiden reunoista auki olevissa syven- 25 nyksissä (2') kiinni pidettävistä, jokseenkin akselinsuuntaisista sihtitangoista (3, 3', 3"; 14-18), tunnettu siitä, että a) tukirenkaiden (Γ) myöhemmin radiaalisuunnassa sisäpuoleen asetetaan - varsinkin suoria - tukitankoja, joissa on radiaalisuunnassa myöhemmin tukitan-30 goista (1) muodostettujen tukirenkaiden sisäreunassa reunoistaan avoimia sy vennyksiä (2), joissa on suhteessa myöhempään radiaalisuuntaan (V) nähden ’ olennaisesti radiaalisuunnassa sisemmällä alueella radiaaliviivaan (V) päin kallistettuja tai sen suuntaisia pintoja - siten, että syvennysten poikkileikkaus ohenee kartiomaisesti radiaalisuunnassa sisältäpäin ulospäin katsoen - ja jois-35 sa on näihin sivupintoihin liittyen ulokkeita tai syvennyksiä, jotka kiinnittävät sihtitangot vastaavilla syvennyksillä (41, 42; 4Γ) tai ulokkeilla (36, 36'; 27, 28;), jotka kuuluvat sihtitangon profiilipoikkileikkauksen vastaaviin sivupin- 97105 8 töihin, pikalukituksen tavoin, sihtitankoja tukitankojen (1) suuntaan nähden poikittaissuunnassa sisään työnnettäessä tukitankoihin kiinni, b) sihtitankojen (3', 3", 3'"; 22; 26) tukitankoihin sisään työntämisen jälkeen nä- 5 mä pyöristetään täydellisiksi renkaiksi ja c) kunkin tukitangon tai tukirenkaan (1'; 21, 23) kummatkin päät hitsataan toisiinsa kiinni.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukitankojen syvennykset valmistetaan lasersädeleikkauksella.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 2, 8 tai 9 mukaisen sihdin valmistusmenetelmä, tunnettu siitä, että ennen sihtitankojen liittämistä tukitangot taivutetaan siten, että 15 niissä olevat syvennykset laajenevat ja helpottavat siten sihtitankojen pikakiinnitys-tä.

12. Förfarande för tillverkning av en sikt enligt patentkraven 2, 8 eller 9, kännetecknat av att bärstängema böjes innan siktstängema infogas, sä att spären i de- 30 samma utvidgas och säledes underlättar insnäppandet av siktstängema. il , m i I Ui I i i ai