FI102446B - Solukkoverkon tukiasema - Google Patents

Description

102446

Solukkoverkon tukiasema

Keksinnön ala 5 Keksintö liittyy yleisesti televerkon infrastruktuuriin ja erityisesti soluk koverkon tukiaseman ja muiden tietoliikennepalvelujen integrointiin.

Keksinnön tausta

Televerkon infrastruktuuri on perinteisesti ollut sellainen, että solukko-10 verkko transmissioverkkoineen on tarjonnut matkaviestinpalveluja ja sen lisäksi toinen transmissioverkko päätelaitteineen muita tietoliikennepalveluja. Kuviossa 1 on havainnollistettu edellä kuvattua tilannetta kuvaamalla loppukäyttäjän ympäristönä rakennusta, jonka eri kerroksissa F1...F4 olevat tukiasemat BS muodostavat mikrosoluja, jotka palvelevat niissä liikkuvia matkaviestintilaajia 15 MS. Tukiasemat on tyypillisesti kytketty tähtimäisesti rakennuksen laitetiloissa olevaan ristikytkentälaitteeseen XCD, jonka kautta ne kytkeytyvät edelleen ylemmäs verkkoon. Tämän lisäksi voi samassa rakennuksessa olla esim. lähiverkko LAN, joka käsittää tyypillisesti laitetiloissa olevan keskittimen C1, johon on yleensä kytketty lähiverkon palvelimet (SE1 ja SE2). Keskittimestä on 20 vedetty runkokaapelisegmentit BSG kerroskohtaisiin jakamoihin, jotka käsittävät tyypillisesti alemman tason keskittimen C2, jolta on vedetty tähtimäinen kaapelointi eli kaapeli jokaiselle laitteelle, kuten työasemalle (TE1), kirjoittimelle (TE2) tms.

Mikäli samaa transmissioverkkoa on haluttu käyttää myös muiden 25 kuin solukkoverkon tarjoamien tietoliikennepalvelujen tarjoamiseen, kyseiset muut tietoliikennepalvelut on tarjottu erillisillä laitteilla, jolloin asiakas- tai laite-tiloihin on täytynyt asentaa kyseiset laitteet mahdollisine säänkestävine suoji-neen. Tällainen ratkaisu on havainnollistettu kuviossa 2, jossa rakennuksen * laitetilaan on asennettu erillinen ristikytkentälaite XCD, jonka kautta voidaan 30 tukiasemien kanssa samaan transmissioverkkoon kytkeä esim. lähiverkkoja, telefax-laitteita tai ISDN-puhelimia. Ristikytkentälaite erottaa tukiasemille menevät signaalit tukiasemajohdoille BL ja tukiasema muuntaa signaalin radiotielle sopivaan muotoon. Erillinen ristikytkentälaite voi olla myös yksittäisen tukiaseman yhteydessä. Esim. hakijalla on edellä kuvattuun tarkoitukseen 35 tuote, jota kaupataan nimikkeellä DN2 (Digital Node 2). Tämä laite tarjoaa 2 102446 2

Mbit/s-liitäntöjä ja se käsittää ristikytkentäkorttiyksiköitä, joiden jokaisen risti-kytkentäkapasiteetti on 2x2 Mbit/s.

Edellä kuvatun kaltaisia ratkaisuja käytettäessä joudutaan siis solukkoverkon lisäksi rakentamaan erillinen infrastruktuuri tai ainakin asentamaan 5 erilliset solmulaitteet muiden tietoliikennepalvelujen toteuttamiseen, mikä on ollut kallis ratkaisu. Voi myös käydä niin, että tilarajoitukset estävät kokonaan erillisten laitteiden asentamisen tukiasemien yhteyteen, koska tukiasemat on sijoitettava paikkoihin, joihin (suurikokoisia) erillislaitteita ei enää mahdu. Tämä ongelma korostuu tulevaisuudessa, koska sekä solujen että tukiasemien koko 10 pienenee ja tukiasemat tulevat yhä yleisemmin sijaitsemaan muualla kuin rakennusten katoilla, esim. asiakastiloissa. Tällaisissa tilanteissa palvelut on ollut pakko toteuttaa kahden erillisen transmissioverkon avulla (vrt. kuvio 1).

Tunnetut ratkaisut ovat myös vaatineet pitkiä asennusaikoja, koska käytännössä niiden asentamiseen vaaditaan useita eri asennusryhmiä. Tämä 15 lisää osaltaan kokonaiskustannuksia.

Palvelujen huonosta integroitavuudesta johtuen on myös verkonhallinta ollut ongelmallista, varsinkin, jos sama operaattori on halunnut tarjota mahdollisimman laajan palveluvalikoiman.

20 Keksinnön yhteenveto

Keksinnön tarkoituksena on päästä eroon edellä kuvatuista epäkohdista ja saada aikaan ratkaisu, joka mahdollistaa solukkoverkon tukiasemien ja muiden tietoliikennepalvelujen kustannustehokkaan integroinnin.

Tämä päämäärä saavutetaan ratkaisulla, joka on määritelty itsenäi-25 sessä patenttivaatimuksessa.

Keksinnön ajatuksena on integroida solukkoverkon tukiasema muita tietoliikennepalveluja taijoavien laitteiden kanssa yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi varustamalla tukiasema sisäisesti yksiköillä, jotka tarjoavat liityntära-japinnat erilaisiin palveluihin, sekä eri yksiköiden välisillä ristikytkentäominai-30 suuksilla. Nämä ristikytkentäominaisuudet voidaan toteuttaa joko hajauttamalla ne kaikille yksiköille tai keskitetysti varustamalla tukiasema erillisellä ristikyt-kentäyksiköllä.

Keksinnön mukaisen ratkaisun ansiosta palvelut saadaan toteutettua kompaktilla laitekokonaisuudella, joka on helposti ja nopeasti asennettavissa 35 paikoilleen. Koska laitekokonaisuus saadaan entistä pienempään tilaan, se 102446 3 voidaan asentaa paikkoihin, joihin tunnettujen ratkaisujen mukaisia suuria laiteryhmiä ei ole voitu asentaa (esim. julkisiin tiloihin).

Laitekokonaisuuden vaatimat investoinnit ovat entistä pienempiä, koska erillislaitteiden yhteiset toiminnallisuudet voidaan yhdistää.

5 Keksinnön mukaisen ratkaisun ansiosta operaattorin (esim. solukko verkko-operaattorin) on myös entistä helpompi tarjota asiakkailleen lisäpalveluja. Koska esim. verkonhallinnan kaikki toiminteet voidaan tämän jälkeen toteuttaa yhdestä ja samasta verkonhallintalaitteesta, laitekokonaisuuden operointi- ja käyttökustannukset ovat entistä pienemmät.

10

Kuvioluettelo

Seuraavassa keksintöä ja sen edullisia suoritusmuotoja kuvataan tarkemmin viitaten kuvioihin 3-8 oheisten piirustusten mukaisissa esimerkeissä, joissa 15 kuvio 1 havainnollistaa tietoliikennepalvelujen tyypillistä toteutusta loppukäyttäjän ympäristössä, kuvio 2 havainnollistaa toista tunnettua tapaa erilaisten tietoliikennepalvelujen toteuttamiseksi, kuvio 3a havainnollistaa tietoliikennepalvelujen erästä keksinnön 20 mukaista toteutusta loppukäyttäjän ympäristössä, kuvio 3b esittää vaihtoehtoista topologiaa kuvion 3a verkolle, kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen tukiaseman ensimmäisen toteutustavan mukaista arkkitehtuuria, kuvio 5 havainnollistaa kuvion 4 mukaisen tukiaseman sisäistä väylä-25 rakennetta, kuvio 6 esittää keksinnön mukaisen tukiaseman toisen toteutustavan mukaista arkkitehtuuria, kuvio 7 havainnollistaa kuvion 6 mukaisen tukiaseman sisäistä väylä-rakennetta, ja 30 kuvio 8 esittää tietoliikennepalvelujen keksinnön mukaista toteutusta verkkotasolla.

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus

Perinteisessä ratkaisussa on tukiasemassa tyypillisesti sekä trans-35 missioyksikköjä että tukiasemayksikköjä. Transmissioyksikkö hoitaa transmis- 102446 4 sioverkon ja tukiaseman välistä liikennettä ja siihen on muodostettu tukiaseman ulkoinen liitäntä transmissioverkkoa varten. Tukiasemayksikkö sisältää puolestaan tukiaseman radio-osat, jotka on kytketty antenniin. Näiden yksikköjen välinen kytkentä on toteutettu kiinteänä siten, että kaikki tukiaseman 5 radiorajapinnan kautta kulkeva liikenne kulkee myös transmissioyksikön muodostaman ulkoisen liitännän kautta. (Radiorajapinnalla tarkoitetaan tukiaseman ja matkaviestimien välistä (ilma)rajapintaa.) Yksi standardin mukainen 2 Mbit/s PCM-liitäntä riittää yleensä tukiaseman kokonaiskapasiteetille, jolloin myös kaikki radiorajapinnan kautta kulkeva liikenne kulkee kyseisen 2 Mbit/s-10 liitännän kautta.

Uudemmissa ratkaisuissa on tukiasemia myös ketjutettu peräkkäin transmissioverkkoon siten, että kukin tukiasema ottaa transmissioverkosta sen omille yksiköille allokoitujen aikavälien liikenteen ja kytkee loput aikavälit seu-raavalle tukiasemalle. Tällöin siis tukiaseman yhden korttiyksikön sisällä (tai 15 kahden eri korttiyksikön välillä) on kiinteästi määritelty haaroitus liikenteen haaroittamiseksi ketjussa seuraavana olevalle tukiasemalle.

Esillä olevan keksinnön mukaisessa ratkaisussa korvataan tukiaseman sisäinen kiinteä haaroitusominaisuus erillistä ristikytkentälaitetta vastaavilla ristikytkentäominaisuuksilla ja varustetaan tukiasema sisäisesti erilaisia 20 palvelurajapintoja tarjoavilla transmissioyksiköillä, jolloin ristikytkentää suoritetaan palvelurajapintojen ja transmissioverkon välillä tai kahden palvelurajapin-nan välillä. Jälkimmäisen vaihtoehdon avulla voidaan tukiaseman avulla tarjota matkaviestinpalvelujen ohella paikallisia tietoliikennepalveluja, esim. yhdistää lähiverkon osia.

25 Kuvioissa 3a ja 3b on havainnollistettu keksinnön mukaisen ratkaisun periaatteellista eroa verrattuna kuvioiden 1 ja 2 mukaisiin ratkaisuihin. Keksinnön mukaisesti perinteinen solukkoverkkotukiasema ja transmissiosolmulaite integroidaan siten, että niiden sisäiset väylä- ja mekaniikkaratkaisut ovat yhtei-*; siä. Näin saadaan uuden tyyppinen tukiasemasolmu BSN, joka tarjoaa sekä 30 matkaviestinpalveluja että muita tietoliikennepalveluja. Tukiasemasolmun transmissioyksiköt työnnetään suoraan tukiasemasolmun sisään siten, että ne liittyvät sen sisäisiin väyliin. Verkon topologia voi vaihdella; tukiasemasolmut BSN voidaan esim. liittää tähtimäisesti yhteiseen tukiasemasolmuun (kuvio 3a) tai ne voidaan ketjuttaa peräkkäin tukiasemasolmut yhdistävän kaapeloinnin 35 TN avulla (kuvio 3b). Verkon topologia voi olla myös tähtien, ketjujen tai silmu- 102446 5 koiden yhdistelmä siten, että se käsittää ainakin yhden näistä perustopologi-oista. Mikäli halutaan lisätä järjestelmän toimintavarmuutta, voidaan ketjutetuille tukiasemille käyttää silmukkavarmennusta. Yhteinen tukiasemasolmu (kuvio 3a) on rakenteeltaan samanlainen kuin muutkin tukiasemasolmut.

5 Joissakin tapauksissa voi yhteisen tukiasemasolmun kapasiteetti kuitenkin olla riittämätön ristikytkennän toteuttamiseen, jolloin se voidaan korvata suuremman kapasiteetin omaavalla ristikytkentäsolmulla.

Tukiasemasolmun ristikytkentätoiminnot voidaan toteuttaa kahdella rinnakkaisella tavalla: hajautetulla ristikytkennällä tai keskitetyllä ristikytken-10 nällä.

Hajautettua ratkaisua on esitetty kuvioissa 4 ja 5. Kuvio 4 esittää hajautetulla ristikytkennällä varustetun tukiasemasolmun arkkitehtuuria. Tukiasemasolmun tausta- tai emolevylle BP on toteutettu laitteen sisäiset väylät, joita havainnollistetaan kuviossa 5, jossa väylän leveydellä on havainnollistettu 15 sen suhteellista kapasiteettia. Tähän sisäiseen väylästöön liittyvät ensinnäkin ne korttiyksiköt, joille on muodostettu tukiasemayksiköt (tukiaseman radio-osat). Näitä korttiyksiköitä on kuviossa esitetty kaksi kappaletta ja ne on esitetty viitemerkeillä BSBU1 ja BSBU2 (korttiyksiköistä käytetään myös nimitystä pistoyksikkö). Lisäksi väylään liittyvät transmissiokorttiyksiköt, jotka on varus-20 tettu erilaisilla liityntärajapinnoilla muiden tietoliikennepalvelujen tarjoamiseksi tukiasemasolmusta. Näitä transmissiokorttiyksiköitä on kuviossa esitetty myös kaksi kappaletta ja ne on esitetty viitemerkeillä TRBU1 ja TRBU2. Ainakin yksi korttiyksiköistä tarjoaa myös liitännän transmissioverkkoon päin. Transmis-siokorttiyksiköiden lukumäärä voi vaihdella ja ne voidaan varustaa monen 25 tyyppisillä liityntärajapinnoilla. Transmissiokorttiyksiköt voivat tarjota esim. HDSL-, ISDN- ja V.35-rajapinnat tai standardien mukaisia lähiverkkojen liityn-tärajapintoja. Tällaiset rajapinnat muodostuvat kuvion mukaisessa esimerkissä transmissiokorttiyksiköiden etuliittimien (FC1 ja FC2) kautta.

: Keksinnön eräässä edullisessa toteutustavassa ainakin yksi transmis- 30 siokorttiyksiköistä on radiolinkkiyksikkö, joka muodostaa tukiasemaan radio-linkkirajapinnan. Tällaisen radiolinkkirajapinnan kautta voidaan tukiasema kytkeä radiolinkkiä käyttäen esim. naapuritukiasemaan tai tukiasemaa ohjaaviin elimiin.

Hajautetussa ratkaisussa taustalevyllä BP olevista väylistä yksi on 35 ristikytkentäväylä CCB (kuvio 5), johon ainakin tukiaseman transmissioyksiköt 102446 6 ovat kytkeytyneet. Ristikytkentäväylä on toteutettu sinänsä tunnetusti eli esim. siten, että se on jaettu aikajakoisesti niin, että tiettyjen korttiyksiköiden väliselle liikenteelle on varattu oma aikavälinsä väylän kehyksestä. (On myös olemassa muita tunnettuja toteutusvaihtoehtoja, esim. ATM-tyyppinen kytkentäkenttä, 5 jossa paketit kytketään sisäisen reititystunnisteen avulla oikeaan ulostuloon.) Jokaisessa korttiyksiköissä on oma ristikytkentäpiirinsä, jonka avulla ristikyt-kentää suoritetaan (eli ristikytkentä on hajautettu korttiyksiköille).

Keskitetyssä ratkaisussa, jota on havainnollistettu kuviossa 6 on sen sijaan erillinen ristikytkentäyksikkö eli erillinen korttiyksikkö CCBU ristikytken-10 tää varten, eikä korttiyksiköillä ole ristikytkentäominaisuuksia. Kaikkien muiden korttiyksiköiden liikenne on tässä tapauksessa kytketty ensin ristikytkentäyksi-kölle CCBU, minkä vuoksi eri korttiyksiköiltä tulee erillisiä ristikytkentäjohtimia CCL (kuvio 7) ristikytkentäyksikölle CCBU, joka suorittaa ristikytkennän (sinänsä tunnetusti).

15 Hajautetun ratkaisun etuna on se, että tukiasema on helposti laajen nettavissa, koska jokainen tukiasemaan lisättävä korttiyksikkö tuo tarvitsemansa ristikytkentäkapasiteetin mukanaan. Keskitetyssä ratkaisussa on sen sijaan mitoitettava ristikytkentäyksikkö jo alunperinkin niin suureksi, että sen kapasiteetti riittää kytkemään kaiken sen liikennemäärän, joka tulevaisuudessa 20 mahdollisesti kulkee tukiaseman kautta. Hyvin pienikin tukiasema saattaa näin ollen tarvita jo alunperinkin kallista ja suurikapasiteettista ristikytkentäkorttia, joka voi kapasiteettinsa puolesta olla hyvinkin pitkään vajaakäytössä.

Seuraavassa kuvataan lyhyesti kuvioissa 5 ja 7 esitettyjä väyliä.

Tukiaseman liikenneväylä TRB on se väylä, jonka kautta kulkee 25 tukiaseman ilmarajapinnan kautta kulkeva liikenne. Tähän väylään liittyvät näin ollen tukiasemakortit ja ne transmissiokorttiyksiköt, jotka välittävät ilmarajapinnan liikennettä.

Ristikytkentäväylällä CCB suoritetaan ristikytkentä eri korttiyksiköiden välillä. On myös mahdollista, että ilmarajapinnan kautta kulkeva liikenne tai 30 osa siitä kulkee ristikytkentäväylän kautta. Tällöin voi siis tukiaseman liikenneväylä TRB puuttua kokonaan tai se voi olla vain esim. puheliikennettä varten. Mikäli ilmarajapinnan kautta kulkevaa liikennettä välitetään sekä ristikytkentäväylän että liikenneväylän kautta, on tukiasemakorttiyksiköitä vastaavasti kahdenlaisia (ne, jotka kytkeytyvät liikenneväylään ja ne jotka kytkeytyvät 35 ristikytkentäväylään).

102446 7

Ajoitusväylä TB tarjoaa jokaiselle korttiyksikölle ajoituksen. Oikeaa ajoitusta tarvitaan esim. ristikytkennän oikea-aikaista suoritusta varten (hajautettu ristikytkentä).

Taajuushyppelyväylä FHB on pelkästään tukiasemakorttiyksiköiden 5 käytössä oleva väylä, jota käytetään taajuushyppelyn toteuttamiseen.

Kontrolleriväylä ICB (intercontroller bus) on väylä, jonka kautta eri korttiyksiköiden kontrollerit keskustelevat keskenään. (Käytännössä lähes jokaisella korttiyksiköllä on oma kontrollerinsa.)

Hallinta- ja ylläpitoväylän MB kautta siirretään verkonvalvontaan 10 liittyvät signaalit. Tähän väylään voidaan kytkeä ylläpitohenkilöstön käyttämä päätelaite, jos halutaan esim. päivittää eri korttiyksiköillä olevia ohjelmistoja.

Hälytysväylällä AB siirretään hälytykset.

Tehonsyöttöväylän PB kautta siirretään teho korttiyksiköille.

Keskitetyssä ratkaisussa on erillisen ristikytkentäväylän sijasta joukko 15 ristikytkentäjohtimia CCL. Jokainen näistä johtimista muodostaa pisteestä-pisteeseen-yhteyden ristikytkentäkorttiyksikön CCBU ja jonkun toisen korttiyk-sikön välille.

Edellä on kuvattu esimerkkiä, jossa laitteen sisäinen yksikkö muodostaa samalla korttiyksikön. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, vaan yksi 20 yksikkö voi olla esim. hajautettuna useammalle korttiyksikölle.

Koska ristikytkennän toteutus on tavanomaista ja hyvin tunnettua tekniikkaa, ei sitä kuvata tässä yhteydessä yksityiskohtaisemmin. Jonkin käytännön esimerkin mainitsemiseksi voidaan todeta, että ristikytkennän toteutuksessa voidaan käyttää esim. Siemensin piirin PEB 2045 käyttämää 25 periaatetta.

Kuviossa 8 on havainnollistettu keksinnön mukaista ratkaisua verkkotasolla. Paikallisesti syntyvä liikenne (tukiasemasolmut BSN3...BS6) kytketään transmissioverkossa solmujen kautta ylemmille tasoille. Perinteisessä I matkapuhelinverkossa kulkisi liikenne matkapuhelinkeskuksen MSC kautta, 30 joka on varustettu erilaisilla järjestelmärajapinnoilla matkapuhelinverkon liittämiseksi muihin verkkoihin, kuten esim. yleiseen valintaiseen puhelinverkkoon, ISDN-verkkoon, muihin matkapuhelinverkkoihin tai pakettikytkentäisiin dataverkkoihin. Perinteinen matkapuhelinverkko on siis hierarkialtaan puumainen, jossa matkapuhelinkeskus muodostaan puun juuren ja tukiasemat ja tilaajat 35 oksia ja lehtiä. Liikenne on perinteisesti kulkenut tässä “puussa" koko matkan 102446 8 juuresta lehtiin.

Koska keksinnön mukaista tukiasemasolmua käytettäessä erilaisiin palveluihin liittyvä liikenne tulee samaa runkoverkkoa pitkin, tarvitaan verkossa ristikytkentäpisteitä, joissa erotetaan eri palveluihin liittyvä liikenne toisistaan.

5 Liikenne ei siten kulje enää “vertikaalisuunnassa läpi koko puun", vaan verkossa on ristikytkentäpisteitä, jotka jakavat päätelaitteilta tulevan liikenteen “horisontaalisuunnassa" jo ennen kuin puun juuri on saavutettu. Koska solukkoverkon tukiasema varustetaan ristikytkentäominaisuuksilla, voivat tu-kiasemasolmut muodostaa tällaisia ristikytkentäsolmuja. Kuviossa on havain-10 nollistettu kahta tukiasemasolmua, BSN1 ja BSN2, jotka toimivat paitsi tukiasemina, myös transmissioverkon ristikytkentäpisteinä, joissa käyttäjiltä tuleva liikenne (nuoli A) jaetaan eri suuntiin (nuolet B ja C). Lisäksi verkossa on tyypillisesti palvelun edustasolmuja SFN, jotka jakavat eri palveluihin liittyvät liikenteet niitä hoitaville solmuille, esim. solukkoverkon liikenteen matkapuhe-15 linkeskukselle MSC (nuoli F), Internet-liikenteen Internet-palveluja tarjoavan operaattorin solmulle ISP (nuoli E) ja ISDN-puhelut yleisen puhelinverkon solmulle SW (nuoli D). Jos siis kuviossa 8 tukiasemat BSN3...BSN6 edustavat mikrosolutyyppisiä ratkaisuja, voivat verkossa “ylempänä" olevat tukiasemat BSN1 ja BSN2 olla makrosolutyyppisiä tukiasemia. Mikäli tukiasemasolmujen 20 BSN1 ja BSN2 kapasiteetti ei ole riittävä ristikytkennän toteuttamiseen, voidaan ne korvata suuremman kapasiteetin omaavilla ristikytkentäsolmuilla.

Kuten kuviossa 8 lisäksi esitetään tukiaseman BSN2 kohdalla, yksi transmissiokorttiyksikköjen tarjoamista liityntärajapinnoista voi olla myös radio-linkkirajapinta. Keksinnön mukaisessa täysin integroidussa radiolinkkiratkai-25 sussa erityisen suurena etuna on se, että radiolinkin sisäyksikkö on muiden transmissiokorttiyksiköiden kaltainen ja voidaan asentaa suoraan tukiasemaan (tai tukiasemasolmuun) ilman erillistä mekaniikkaa. (Perinteiset radiolinkki-päätelaitteet muodostuvat tyypillisesti uiko- ja sisäyksiköstä. Sisäyksikkö vaatii ; oman mekaanisen ratkaisunsa sekä tarvittavan kaapeloinnin muihin transmis- 30 sioyksiköihin tai tukiasemaan.) Keksinnön mukainen radiolinkki kytkeytyy suoraan ristikytkentäväylään ja pystyy kommunikoimaan koko transmissioka-pasiteetillaan kaikkien muiden transmissiokorttiyksiköiden sekä tukiaseman kanssa. Yhteinen väylä tarjoaa myös saumattoman verkonhallintakonseptin, koska radiolinkkilaite on sulautettu tukiasemaan.

35 Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten 102446 9 mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. Vaikka ne korttiyksiköt, joilla muodostetaan tu-kiasemasolmun liitäntä transmissioverkkoon ja radiorajapinta matkaviestimiin 5 ovatkin yleensä eri korttiyksiköitä kuin ne korttiyksiköt, joilla muodostetaan liityntärajapinnat ulkoisia laitteita varten, on mahdollista, että samalla korttiyksi-köllä on eri tyyppisiä liitäntöjä, esim. sekä liitäntä transmissioverkkoon että liityntärajapinta ulkoisia laitteita varten. On myös huomattava, että kun oheisissa vaatimuksissa puhutaan joukosta yksiköitä, voi tällaiseen joukkoon kuulua 10 vain yksi yksikkö, jossa voi olla yksi tai useampi liitäntä ulospäin tu-kiasemasolmusta. Oleellista on siis se, että tukiaseman yksiköille on muodostettu tavanomaisten transmissioverkko- ja radiorajapintojen lisäksi liityntäraja-pintoja, joiden kautta voidaan, solmun sisäisen ristikytkennän avulla, tarjota tietoliikennepalveluja yhteisen transmissioverkon kautta.

• < •«

Claims (7)

102446 10

1. Solukkoverkon tukiasema, joka on radiotien välityksellä yhteydessä tukiaseman muodostaman solun alueella oleviin matkaviestimiin (MS) ja 5 transmissioverkon (TN) avulla tukiasemaa ohjaaviin elimiin (MSC), joka tukiasema käsittää - ensimmäisen joukon yksiköitä, joka joukko muodostaa liitännän transmissioverkkoon ja radiorajapinnan matkaviestimiin (MS), ja - sisäisen väylästön, joka käsittää useita väyliä, joihin yksiköt on 10 kytketty ja joiden avulla yksiköt ovat yhteydessä toisiinsa, tunnettu siitä, että - tukiasemassa on lisäksi toinen joukko yksiköitä, joka joukko muodostaa ainakin yhden liityntärajapinnan muita ulkoisia laitteita varten, ja - tukiasema on varustettu sisäisellä ristikytkennällä, jolloin ristikytken-15 nän avulla kytketään liikennettä ainakin ulkoisten laitteiden ja transmissioverkon välillä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tukiasema, tunnettu siitä, että ristikytkentä on toteutettu lisäämällä tukiaseman sisäisiin väyliin ristikyt-kentäväylä (CCB) ja varustamalla yksiköt ristikytkentäominaisuuksilla.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tukiasema, tunnettu siitä, että ristikytkentä on toteutettu lisäämällä tukiasemaan yksikkö (CCBU), joka muodostaa erillisen ristikytkentäyksikön ja lisäämällä mainitun yksikön ja tukiaseman muiden yksiköiden välille ristikytkentälinjoja (CCL), joista kukin muodostaa yhteyden yhteen muuhun yksikköön.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tukiasema, tunnettu siitä, että ainakin yhteen liityntärajapinnoista on ulkoinen laite kytkettävissä langallisen yhteyden kautta.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tukiasema, tunnettu siitä, ;; että ainakin yksi liityntärajapinnoista on radiolinkkirajapinta.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tukiasema, tunnettu siitä, että tukiasema on varustettu useiden eri standardien mukaisilla liityntärajapin-noilla.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tukiasema, tunnettu siitä, että ristikytkentä on toteutettu kytkemään liikennettä myös kahden liityntäraja-35 pinnan välillä paikallisten tietoliikennepalvelujen tarjoamiseksi tukiasemasta. 102446 11