FI110645B - Vastaanottomenetelmä ja tukiasemavastaanotin - Google Patents

Description

1 110645

Vastaanottomenetelmä ja tukiasemavastaanotin

Keksinnön kohteena on vastaanottomenetelmä CDMA-so-lukkoradiojärjestelmässä, joka käsittää kussakin solussa 5 ainakin yhden tukiaseman, joka on yhteydessä alueellaan oleviin liikkuviin asemiin, jotka tukiasemat mittaavat kultakin liikkuvalta asemalta tulevan signaalin suuntakulman tukiasemaan nähden, ja jotka tukiasemat lähettävät ja vastaanottavat liikkuvien asemien signaalit useasta ele-10 mentistä koostuvan antenniryhmän avulla vaiheistaen lähetettävää ja vastaanotettavaa signaalia siten, että anten-niryhmästä saatava vahvistus on suurimmillaan halutuissa suunnissa.

Koodijakomonikäyttö, CDMA (Code Division Multiple Ac-15 cess) on hajaspektritekniikkaan perustuva monikäyttö-menetelmä, jota on viime aikoina ryhdytty soveltamaan so-lukkoradiojärjestelmissä aiempien FDMArn ja TDMA:n ohella. CDMArlla on useita etuja verrattuna aiempiin menetelmiin, kuten esimerkiksi spektritehokkuus ja taajuussuunnittelun 20 yksinkertaisuus. Eräs esimerkki tunnetusta CDMA-järjestel-. .·. mästä on julkaisussa EIA/TIA Interim Standard: Mobile Sta tion-Base Station Compability Standard for Dual-Mode Wide-. band Spread Spectrum Cellular System, TIA/EIA/IS-95, July " 1993, EIA/TIA IS-95.

: ·' 25 CDMA-menetelmässä käyttäjän kapeakaistainen datasig- :.: : naali kerrotaan datasignaalia huomattavasti laajakaistai- ' semmalla hajotuskoodilla suhteellisen laajalle kaistalle.

Tunnetuissa koejärjestelmissä käytettyjä kaistanleveyksiä on esimerkiksi 1,25 MHz, 10 MHz sekä 25 MHz. Kertomisen yh-30 teydessä datasignaali leviää koko käytettävälle kaistalle. .·. : Kaikki käyttäjät lähettävät samaa taajuuskaistaa käyttäen samanaikaisesti. Kullakin tukiaseman ja liikkuvan aseman *;*. välisellä yhteydellä käytetään omaa hajotuskoodia, ja eri : / käyttäjien signaalit pystytään erottamaan toisistaan vas- ·:··· 35 taanottimissa kunkin käyttäjän hajotuskoodin perusteella.

2 110645

Vastaanottimissa olevat sovitetut suodattimet tah-distuvat haluttuun signaaliin, joka tunnistetaan hajotus-koodin perusteella. Datasignaali palautetaan vastaanotti-messa alkuperäiselle kaistalle kertomalla se uudestaan lä-5 hetyksen yhteydessä käytetyllä hajotuskoodilla. Ne signaalit, jotka on kerrottu jollain toisella hajotuskoodilla, eivät ideaalisessa tapauksessa korreloi ja palaudu kapealle kaistalle. Täten ne näkyvät kohinana halutun signaalin kannalta. Järjestelmän hajotuskoodit pyritään valitsemaan si-10 ten, että ne olisivat keskenään korreloimattomia eli orto-gonaalisia.

Tyypillisessä matkapuhelinympäristössä tukiaseman ja liikkuvan aseman väliset signaalit etenevät useaa reittiä lähettimen ja vastaanottimen välillä. Tämä monitie-etenemi-15 nen aiheutuu pääosin signaalin heijastumisista ympäröivistä pinnoista. Eri reittejä kulkeneet signaalit saapuvat vastaanottimeen eri aikoina erilaisen kulkuaikaviiveen takia. CDMA poikkeaa perinteisistä FDMA:sta ja TDMArsta siinä, että monitie-etenemistä voidaan käyttää hyväksi signaalin 20 vastaanotossa. CDMA-vastaanotinratkaisuna käytetään ylei-. .·. sesti monihaaraista vastaanotinrakennetta, jossa kukin eri haara on tahdistunut eri tietä edenneeseen signaali-. komponenttiin. Kukin haara on itsenäinen vastaanotin- '· elementti, jonka tehtävänä on siis koostaa ja demoduloida 25 yksi vastaanotettu signaalikomponentti. Perinteisessä CDMA-· vastaanottimessa eri vastaanotinelementtien signaalit yh- : : : distetään edullisesti, joko koherentisti tai epäkohe- rentisti, jolloin saadaan hyvätasoinen signaali.

Toisten yhteyksien halutulle yhteydelle aiheuttamat 30 häiriöt näkyvät vastaanottimessa siis tasaisesti jakautu-. . neena kohinana. Tämä pätee myös tarkasteltaessa signaalia vastaanottimissa havaittujen signaalien tulosuuntien mu-;· kaisesti kulma-avaruudessa. Toisten yhteyksien halutulle : ’ yhteydelle aiheuttamat häiriöt näkyvät vastaanottimessa ·:·· 35 siis jakautuneena myös kulma-avaruudessa, eli ne ovat ver- 3 110645 rattain tasaisesti jakautuneina eri tulosuuntiin.

CDMA-järjestelmien monikäyttöhäiriötä voidaan pienentää myöskin erilaisten tunnettujen monikäyttöhäiriöiden poistomenetelmien (IC, Interference Cancellation) ja usean 5 käyttäjän samanaikaisen ilmaisun (MUD, Multi-User Detection) avulla. Näiden menetelmien avulla voidaan pienentää parhaiten käyttäjän oman solun alueelta tulevia häiriöitä, ja täten parantaa järjestelmän kapasiteettia noin kaksinkertaiseksi verrattuna ilman häiriönpoistoa toteutettuun 10 järjestelmään. IC/MUD-tekniikat ovat kuitenkin monimutkaisia toteuttaa suuren laskentamäärän takia varsinkin signaalien lukumäärän kasvaessa.

Toinen vaihtoehto on pyrkiä rajoittamaan häiriön-poisto tai monen käyttäjän ilmaisu vain tiettyyn määrään 15 signaaleja, jolloin loput häiritsevät signaalit jäävät saman kanavan häiriöksi. Tällainen menetelmä on ns. SDMA (Space Division Multiple Access)-menetelmä, jossa käyttäjät erotetaan toisistaan sijainnin avulla. Tämä tapahtuu siten, että tukiasemassa vastaanottoantennien keiloja säädetään 20 haluttuihin suuntiin liikkuvien asemien sijainnin mukaan.

. Tätä tarkoitusta varten käytetään adaptiivisia antenniryh- miä eli vaiheistettuja antenneja sekä vastaanotetun signaa-’. . Iin käsittelyä, jonka avulla liikkuvia asemia seurataan.

/ Antennin tai antenniryhmän suuntakuvion adaptiivinen muut- : ·' 25 taminen voidaan toteuttaa alan ammattimiehelle tunnetulla '. tekniikalla esimerkiksi vaiheistamalla antenneilla vastaan- •V ' otettua signaalia siten, että summasignaali vastaa haluttua suuntakuviota. Vaiheistus voidaan aikaansaada esimerkiksi adaptiivisella suodatuksella, mikä voi toimia myös kanta-30 taajuudella.

,·, ; Artikkelissa R.Kohno, H. Imai, M.Hatori, S. Pasupat- hy: Combination of an Adaptive Array Antenna and a Cancel-Ί . ler of Interference for Direct-Sequence Spread-Spectrum : Multiple Access System, IEEE J-SAC, Vol 8, No. 4, pp.675- •:··* 35 682, May 1990, joka otetaan tähän viitteeksi, on kuvattu « 110645 tunnetun tekniikan mukaista ratkaisua, jossa häiriönpoistoa on sovellettu adaptiivisten antennien yhteydessä. Kuvatussa ratkaisussa laskennan määrä on kuitenkin huomattavan suuri, koska häiriösignaaleille ei suoriteta minkäänlaista valin-5 taa vaan ainoastaan painotettu vähennyslasku.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on toteuttaa menetelmä ja vastaanotin, jolla aiempien menetelmien antamaa suorituskykyä voidaan entisestäänkin parantaa ilman laskentamäärän kasvua. Keksinnön mukaisen menetelmän tar-10 koituksena on yksinkertaistaa kantataajuista prosessointia häiriönpoistossa ja monen käyttäjän samanaikaisessa ilmaisussa, ja täten parantaa ilmaisimen suorituskykyä eli herkkyyttä .

Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä me-15 netelmällä, jolle on tunnusomaista, että halutun signaalin ilmaisussa hyödynnetään samanaikaisesti useilta liikkuvilta asemilta vastaanotettuja signaaleja, joita signaaleja valittaessa otetaan huomioon signaalien tulosuunta.

Keksinnön kohteena on lisäksi tukiasemavastaanotin 20 CDMA-radiojärjestelmässä, joka käsittää useasta elementistä ..·. koostuvan antenniryhmän, antenniryhmään kytketyn joukon ra- diotaajuusyksikköjä, joukon ilmaisinvälineitä, jotka väli-\ . neet käsittävät joukon vastaanotettavaan signaaliin sovi- ’· tettuja suodattimia ja signaali-ilmaisimia ja välineet vas- ί ·' 25 taanotetun signaalin vaiheistamiseksi siten, että antenni- ·.· ' ryhmästä saatava vahvistus on suurimmillaan halutuissa suunnissa. Keksinnön mukaiselle tukiasemalle on tunnusomaista, että vastaanotin käsittää ensimmäiset ilmaisinvä-lineet, joiden sisäänmenossa on radiotaajuusosilta saatava 30 signaali, jotka välineet suorittavat alustavan estimoinnin (·( . vastaanotetuille signaalikomponenteille, ja kytkentämatrii- sin, jonka sisäänmenossa on ensimmäisiltä ilmaisinvälineil-·;. tä saatava signaali, ja toiset ilmaisinvälineet, joiden si- säänmenossa on radiotaajuusosilta saatava signaali ja kyt-·;· 35 kentämatriisin ulostulosignaali, jotka välineet suorittavat 5 110645 signaalin ilmaisun ja estimoinnin hyödyntämällä joukkoa eri päätelaitteilta vastaanotettuja signaalikomponentteja, ja ohjainvälineet, jotka valitsevat ja ohjaavat kytkentämat-riisin avulla hyödynnettävät signaalit niiden tulosuunnan 5 perusteella ensimmäisiltä ilmaisinvälineiltä toisille il-maisinvälineille.

Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan hyödyntää sekä adaptiivisia antennikeiloja että häiriönpoisto- ja monen käyttäjän samanaikaisia ilmaisumenetelmiä siten, että 10 etenkin kantataajuudella tapahtuva prosessointi on käytännössä toteutettavissa ilman erittäin raskasta laskenta-määrää. Keksinnön edullisen toteutusmuodon mukaisessa ratkaisussa voidaan häiriönpoistossa hyödyntää jo ilmaistuja muilta päätelaitteilta vastaanotettuja signaaleita, jotka 15 ovat häiriöksi halutulle signaalille.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa järjestelmässä, jossa adaptiiviset antennikeilat on aikaansaatu joko analogisen tai digitaalisen vaiheistuksen avulla .

20 Seuraavassa keksinnön edullisia toteutusmuotoja seli- . .·, tetään tarkemmin viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, joissa kuvio 1 havainnollistaa solukkoradiojärjestelmää, I* *· jossa keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa, ·“ 25 kuvio 2 esittää erästä mahdollista adaptiivisen an- ·.: ! tenniryhmän toteutusta, kuvio 3 havainnollistaa ensimmäistä esimerkkiä suunnatuista antennikeiloista yhden päätelaitteen tapauksessa, kuvio 4 havainnollistaa toista esimerkkiä suunnatuis-30 ta antennikeiloista kahden päätelaitteen tapauksessa, . . kuvio 5 havainnollistaa kolmatta esimerkkiä suunna- I,. tuista antennikeiloista kahden päätelaitteen tapauksessa, *; _ kun päätelaitteet sijaitsevat eri soluissa, : kuvio 6 havainnollistaa esimerkkiä keksinnön mukaisen ·;*·* 35 vastaanottimen rakenteesta lohkokaavion avulla, 6 110645 kuviot 7 ja 8 havainnollistavat tarkemmin keksinnön mukaisen vastaanottimen rakennetta lohkokaavioiden avulla ja kuviot 9 ja 10 havainnollistavat keksinnön mukaisen 5 vastaanottimen rakennetta lohkokaavioiden avulla käytettäessä analogista vaiheistusta.

Kuviossa 1 havainnollistetaan CDMA-solukkoradiojärjestelmää, jossa keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa. Järjestelmä käsittää kussakin solussa ainakin yhden 10 tukiaseman 100 sekä joukon tilaajapäätelaitteita 102 - 108, jotka kukin ovat yhteydessä 110 - 116 tukiasemaan. CDMA:lle tyypillisesti kaikki päätelaitteet käyttävät samaa taajuuskaistaa liikennöintiin tukiaseman kanssa, ja niiden väliset kanavat erotetaan toisistaan kullakin yhteydellä käytetyn 15 hajotuskoodin perusteella. Samaa taajuuskaistaa voidaan myös käyttää vierekkäisissä soluissa.

Keksinnön mukaisessa järjestelmässä tukiasemassa sovelletaan siis ajallisesti muuttuvia antennikeiloja, jotka voidaan toteuttaa esimerkiksi adaptiivisten antenniryhmien 20 avulla. Adaptiivinen antenniryhmä on useasta eri elementis- . .· tä koostuva antenniryhmä. Kuviossa 2 havainnollistetaan .1" adaptiivisen antenniryhmän erästä mahdollista toteutusta.

. Antenniryhmä käsittää L kappaletta antennielementtejä 200, j [ 202, 204, jotka voivat olla esimerkiksi ympärisäteileviä • ·* 25 antenneja. Kuhunkin antennielementtiin on kytketty radio- . taajuusosat 206, 208, 210, jotka muuntavat vastaanotetun signaalin välitaajuudelle ja näytteistävät signaalin (I,Q)— komponentteihin tunnetun tekniikan mukaisesti. Saadut kompleksiset näytteet kerrotaan seuraavaksi vastaavilla komp-30 leksisilla painokertoimilla Wi, jossa i = 1,...,L kertojis-· sa 212, 214, 216. Näin kerrotut näytteet 222, 224, 226 vie- dään summaimen 218 kautta edelleen vastaanottimen muihin ; ( osiin.

: Kompleksiset painokertoimet Wj valitaan jonkin, ·;··' 35 yleensä adaptiivisen algoritmin mukaan siten, että aikaan- ^ 110645 saadaan halutun muotoinen antennikuvio. Kyseistä tapaa muokata vastaanotettua signaalia voidaan kutsua signaalin digitaaliseksi vaiheistamiseksi, sillä se tapahtuu kantataa-juudella digitalisoidulle signaalille, mutta sen ansiosta 5 vastaanotettu signaalin antennivahvistus voidaan suunnata haluttuihin suuntiin. Antenniryhmä sinänsä voi käsittää joko suuntaavia tai ympärisäteileviä antennielementtejä. Vaiheistamalla eri antenneista saatua signaalia ja yhdistämällä vaiheistetut signaalit saadaan aikaan eräänlaiset virtu-10 aaliset antennikeilat haluttuihin suuntiin.

Esillä olevassa keksinnössä ei sinänsä ole oleellista, millä tavoin ajallisesti muuttuvat antennikeilat on tukiasemassa toteutettu ja yllä kuvattu menetelmä on tarkoitettu vain havainnollistavaksi esimerkiksi. Tarkastel-15 laan seuraavassa keksinnön mukaista menetelmää ensin sovellettaessa häiriönpoistoa ja kantataajuudella suoritettavaa digitaalista vaiheistusta. Jäljempänä tarkastellaan erikseen digitaalista vaiheistusta ja monen käyttäjän samanaikaista ilmaisua.

20 Kuviossa 3 havainnollistetaan esimerkkiä tilanteesta, , ,· jossa tukiasema 100, joka käsittää radiotaajuusosat 304 ja

» I

kantataajuusosat 306, on yhteydessä alueellaan olevaan pää- . telaitteeseen 102 ja jossa tukiaseman vastaanotto on jo • > · ’ adaptoitunut päätelaitteelta 102 tulevaan signaaliin. Tässä : . 25 esimerkissä, kuten myöhemmässäkin osassa selostusta olete- » t ;.· taan yleisyyttä rajoittamatta, että tukiasema hyödyntää vastaanotossa kahta voimakkainta monitie-edennyttä signaa-likomponenttia. Tällä varmistetaan antennidiversiteetin hyödyt ja estetään pahimmat Raleigh-jakautuneet häipymä-30 tilanteet, joissa signaalin koko kaista häipyy samanaikaisesti, mihin yhden signaalikomponentin tapauksessa saate-taan joutua.

Kuvion 3 esimerkissä oletetaan edelleen, että pääte-laitteen lähettämän signaalin kaksi merkittävintä signaa-·;··’ 35 likomponenttia 110a ja 110b tulevat heijastuneina kahdesta

MM

8 110645 maastoesteestä 300, 302. Tukiasema vastaanottaa kutakin signaalikomponenttia 110a, 110b omalla suunnatulla anten-nikeilalla A ja B. Tämä edellyttää kahdennettua signaalin vaiheistukseen käytettyä logiikkaa, jotta saadaan kaksi 5 erillistä toisistaan riippumatonta suunnattua antennikei-laa. Tukiasema 100 pitää yllä kutakin yhteyttä 110a, 110b ja antennikeilaa A, B kohden tietoa signaalin vaiheistuksesta, mikä vastaa jotain absoluuttista signaalin tulosuuntaa. Tätä tietoa käytetään hyväksi myöhemmin arvioi-10 taessa muiden käyttäjien aiheuttamaa häiriötä vastaanotetussa signaalissa.

Tukiaseman lähettämää signaalia vaiheistetaan kullekin yhteydelle vastaamaan säteilykuviota, mihin vastaanotto on adaptoitunut. Näin parannetaan myös päätelaitteen vas-15 taanottaman signaalin laatua. Tätä voidaan soveltaa olosuhteissa, missä kanava on resiprookkinen, eli signaalin eteneminen on molemmissa siirtosuunnissa samanlaista.

Kuviossa 4 havainnollistetaan esimerkkiä tilanteesta, jossa tukiasema 100 on yhteydessä kahteen alueellaan ole-20 vaan päätelaitteeseen 102 ja 104. Kuten edellä, kummaltakin , · päätelaitteelta otetaan huomioon kaksi signaalikomponenttia ,1 ' 110a,110b ja vastaavasti 112a, 112b. Kuvion esimerkissä » · päätelaitteen 104 signaalikomponentit 112a, 112b heijastu- * » ‘ vat maastoesteistä 302, 400, siten, että toinen komponentti ‘ . 25 112a saapuu tukiasemalle samasta suunnasta kuin yksi pääte- » · !,· laitteen 102 signaalikomponenteista 110a osuu saman anten- • · nikeilan B alueelle. Molempien päätelaitteiden signaalien vastaanotossa toisen lähettämä signaali näkyy häiriönä, koska antennikeilat eivät vaimenna häiriösignaalia.

30 Tällaisessa tilanteessa keksinnön ideana on käyttää hyödyksi tukiasemassa päätelaitteiden 102, 104 jo ilmais- • · tuja signaaleja toistensa suorituskyvyn parantamiseen. Häi-t ritsevä signaali ei ole tuntematon signaali, vaan se on jo : kerran ilmaistu vastaanottimen ensimmäisissä ilmaisin- t I » ·;· 35 välineissä, joita kuvataan tarkemmin myöhemmin, ja se voi- • · i ti» 9 110645 daan poistaa halutusta signaalista, jolloin vastaanottimen herkkyys paranee. Vastaanottimen toimintaa selostetaan tarkemmin tuonnempana.

Kuviossa 5 havainnollistetaan esimerkkiä tilanteesta, 5 jossa tukiasema 100 on yhteydessä alueellaan olevaan päätelaitteeseen 102. Kuviossa on myös esitetty naapurisolua palveleva tukiasema 500 ja siihen yhteydessä 504a oleva päätelaite 502 sekä myös tukiasemaohjain 506, johon molemmat tukiasemat ovat yhteydessä. Kuvion esimerkissä pääte-10 laitteen 502 signaali 504b saapuu myös tukiasemalle 100 samasta keilan B kattamasta suunnasta kuin päätelaitteen 102 signaalikomponentti 110a. Signaali 504b näkyy päätelaitteen 102 signaalin vastaanotossa häiriönä, koska antennikeilat eivät vaimenna häiriösignaalia.

15 Tässä tapauksessa sanottua häiriösignaalia 504b ei ilmaista samassa tukiasemassa 100 kuin haluttua signaalia 110a, koska päätelaite 502 ei ole yhteydessä tukiasemaan 100 vaan tukiasemaan 500. Signaali 504b ei täten ole tunnettu signaali. Häiritsevä päätelaite 502 ja sen käyttämä 20 kanava voidaan kuitenkin kertoa tukiasemalle 100 tukiasemaohjaimen 506 kautta. Tällöin tukiasema 100 voi ak-tivoida ylimääräisen vastaanottimen vastaanottamaan sanot-\ , tua häiritsevää signaalia ja näin ilmaistua signaalia voi- '· daan käyttää hyväksi muiden signaalien vastaanotossa kuin : ’.· 25 mitä tahansa tukiaseman 100 vastaanottamaa signaalia.

·.· · Keksinnön ensisijaisessa toteutusmuodossa häiritsevän : : : päätelaitteen parametrien ilmoittaminen naapuritukiasemalle on liitetty kanavanvaihtoalgoritmin päivitykseen. Keksinnön mukaisessa solukkoradiojärjestelmässä päätelaitteet mittaa-30 vat ajoittain omalta ja ympäröiviltä tukiasemilta vastaan-. . ottamansa signaalin laadun ja raportoivat mittaustulokset omalle tukiasemalle, joka välittää tulokset tukiasemaoh-jaimelle. Mittaustuloksista voidaan päätellä, vertaamalla saatua laatuarvoa annettuihin kynnysarvoihin, koska pääte-·...; 35 laite häiritsee viereistä tukiasemaa ja koska kanavanvaihto 10 110645 tukiasemalta toiselle on edullisinta suorittaa.

Kuvion 5 esimerkkitilanteessa päätelaite 504 suorittaa yllä kuvattuja mittauksia tukiasemilta 500 ja 100 havaitsemistaan signaaleista ja raportoi ne tukiasemalle 500, 5 joka välittää tulokset tukiasemaohjaimelle 506. Mittaus-raportin perusteella aktivoidaan häiritsevän kanavan mittaus tukiasemassa 100. Mittaus tehdään normaalilla kanava-yksiköllä ja siihen voidaan liittää antennikeilojen adap-tiivisuus, jolloin aiheutetun häiriön poisto voidaan koh-10 dentaa vain tietystä suunista vastaanotettaville kanaville.

Kuvatun menetelmän etuna on edullisen häiriönpoiston lisäksi se, että menetelmällä mahdollistetaan kanavanvaih-tomarginaali CDMA-verkossa, koska naapurisoluun aiheutettu häiriö voidaan eliminoida.

15 Kuvatun menetelmän etuna on edelleen se, että tu kiasema 100 on valmiiksi synkronoitunut päätelaiteen 502 signaaliin, joten päätelaitteen mahdollisesti siirtyessä kohti tukiasemaa 100 voidaan mahdollinen kanavanvaihto suorittaa nopeasti. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa riittää, 20 että tukiasema 100 alkaa lähettää ilmaistun kanavan 504b informaatiota tukiasemaohjaimelle 506 samalla kun tu-kiasemaohjain 506 aktivoi tukiaseman 100 lähettämään pääte-\ " laitteelle 502 tarkoitettua signaalia ja deaktivoi tukiase- '· ’· man 500 lähetyksen. Tukiasema 500 voidaan tarvittaessa jät- : 25 tää seuraamaan kanavanvaihdon suorittaneen päätelaitteen I/; : 502 signaalia häiriönpoistoa varten. Se ei kuitenkaan ole :Y: välttämätöntä, koska päätelaite 502 on jo kanavanvaihto- marginaalin päässä tukiaseman 500 kattamasta alueesta.

On myös muita vaihtoehtoja häiritsevän päätelaitteen 30 parametrien ilmoittamiseksi naapuritukiasemalle. Solusuun-, . nittelussa voidaan kartoittaa paikat ja suunnat, joissa '· olevat päätelaitteet muita todennäköisemmin aiheuttavat häiriötä muille tukiasemille. Kuvion esimerkissä tukiasema 500 voi mitata päätelaitteiden sijainnin antennikeilan 35 suunnan ja signaalin etenemisviiveestä saatavan etäisyysin- n 110645 formaation perusteella. Vastaavat häiriösuunnat täytyy määritellä tukiaseman 100 kannalta, jolloin ilmoitettu häiritsevä signaali voidaan huomioida kyseessä olevista suunnista tulevien signaalien ilmaisussa. Suunnat ilmoitetaan vaihe-5 vektoreiden avulla. Eräs todennäköisimmistä suunnista on luonnollisesti tukiasemien välinen suora linja.

Jatkossa voidaan yleisyyttä rajoittamatta olettaa häiritsevän signaalin tulevan saman tukiaseman alueelta kuin haluttu signaali, eli kyseessä on jokin päätelaite, 10 johon tukiasema on yhteydessä.

Tarkastellaan seuraavaksi keksinnön mukaisen vastaanottimen rakennetta ja toimintaa aluksi kuviossa 6 esitetyn lohkokaavion avulla.

Kuviossa 6 on esitetty tukiaseman vastaanotinrakenne, 15 jolla pystytään vastaanottamaan N käyttäjää. Vastaanotin käsittää K antennielementtiä 600. Kullekin antennielemen-tille on oma radiotaajuinen etuosansa 602, missä kantoaal-totaajuinen signaali alassekoitetaan ja suodatetaan tunnetuilla menetelmillä. Kaikki K signaalia 622 viedään ensim-20 mäisille ilmaisinvälineille 604, joiden lukumäärä on N. Ensimmäisissä ilmaisinvälineissä 604 suoritetaan alustava il-maisu vastaanotetuille signaaleille kunkin signaalin aihe-\ _ uttaman häiriön estimoimiseksi.

'·'· Ilmaisinvälineitä 604 aktivoidaan vain se määrä, joka : ’.· 25 vastaa aktiivisten käyttäjien määrää solun alueella. II- ·.· ; maistu signaali painotetaan ja vaiheistetaan vastaamaan kahta monitiesignaalia eli häiriösignaalia. Kukin ilmaisimen ulostulo 624a - 624c käsittää siis kuvion esimerkissä kaksi komponenttia. Mainittakoon tässä yhteydessä, että 30 tässä esimerkissä siis oletetaan, että tukiasemassa hyö-. . dynnetään vastaanotetuista signaaleista kaksi komponenttia, mutta keksintöä voidaan vastaavasti soveltaa muillakin il-> maistujen signaalien lukumäärällä, joista luku kaksi on vain esimerkki. Sanotut häiriösignaalit 614 johdetaan ris-·...: 35 tikytkentämatriisille 608, jonka kautta ne 618 viedään toi- i2 1 10645 sille ilmaisinvälineille 606. Ilmaisinvälineille 616 tuodaan sisäänmenona myös alassekoitetut K signaalia 634 viive-elimen 612 kautta. Viive-elimen 612 viive asetetaan vastaamaan ensimmäisten ilmaisinvälineiden 604 prosessoin-5 tiviivettä siten, että toisten ilmaisinvälineiden 606 si-säänmenossa ilmaistu häiriösignaali ja radiokanavalta vastaanotettu alassekoitettu signaali ovat ajallisesti oikeassa vaiheessa.

Kullekin ilmaisinvälineelle kytkettävät häiriösig-10 naalit valitaan keksinnön mukaisessa menetelmässä niiden saapumissuuntien ja signaalivoimakkuuksien perusteella. Vastaanotin käsittää eri lohkojen toimintaa valvovan ohjausyksikön 610, ja kytkentä hoidetaan ohjausyksikön 610 toimesta. Toiset ilmaisinvälineet 606 suorittavat vastaan-15 otettujen signaalin vaiheistuksen, ja tieto 626 suoritetusta vaiheistuksesta viedään ohjausyksikölle 610. Ohjausyksikkö 616 välittää vaiheistustiedon 628 vastaavalle ensimmäiselle ilmaisinvälineelle 604, minkä avulla päivitetään sanottua tietoa ensimmäisissä ilmaisinvälineissä.

20 Ensimmäiset ilmaisinvälineet 604 eivät siis suorita itse laskentaa keilojen vaiheistamiseksi, vaan käyttävät hyväk-,I ' seen toisissa ilmaisinvälineissä 606 saatua tietoa.

Ristikytkentämatriisi 608 on toteutukseltaan ta-• ’ vanomainen tunnetun tekniikan mukainen matriisi, ja se toi- ; ’.· 25 mix siis ohjausyksikön ohjaamana. Kullekin suunnalle validi ; taan häiriösignaaliksi voimakkain jonkun toisen päätelait- :*:* teen lähettämistä signaaleista. Näin saadaan pahin häiriö poistettua ja muu osa jätetään vastaanottimen ilmaisuvah-vistuksen tehtäväksi. On huomioitava, että koska antenni-30 keiloilla saadaan jo merkittävä osa häiriöistä poistettua, , . niin on todennäköistä, että riittää, että kantataajuudella poistetaan vain pahin häiriösignaali kustakin suunnasta.

Esimerkkitapauksessa käytetään kunkin kanavan il-t" maisussa kahta monitiekomponenttia, joten toisille il- 35 maisinvälineille 606 viedään kullekin kaksi häiriösignaa- 13 110645 lia. Kukin ristikytkentämatriisin ulostulo 632a - 632c käsittää siis kaksi komponenttia. Ohjausyksikön 610 tulee siis päätellä kunkin toisen ilmaisinvälineen kummallekin antennikeilalle pahin häiriösignaali. Kytkentämatriisin 608 5 ohjaus ei vaadi erityisen nopeaa prosessointia, koska sen nopeus on riippuvainen vain päätelaitteiden liikkeistä ja yhtäkkiset muutokset eivät ole todennäköisiä.

Toisten ilmaisinvälineiden 606 ulostuloista saadaan ilmaistut käyttäjien signaalit 620. Vastaanottimen asteita 10 voidaan tarvittaessa lisätä siten, että kuvatut ilmaistut signaalit 620 ovatkin uudet ja tarkemmat estimaatit häi-riösignaaleista, joita käytetään vastaanottimen seuraavassa asteessa tarkempaan häiriönpoistoon. Samoin signaalien vaiheistuksen määrittäminen voidaan siirtää luotettavammin il-15 maistuun signaaliin viimeisimmässä asteessa.

Tarkastellaan seuraavassa tarkemmin ensimmäisten ilmaisinvälineiden 604 rakennetta kuvion 7 esittämän lohkokaavion avulla. Kuviossa on esitetty esimerkki alustavan estimoinnin suorittavan ensimmäisen ilmaisinvälineen peri-20 aatteellisesta rakenteesta.

Ilmaisinväline käsittää vaiheistusvälineet 700, 702, joille tuodaan sisäänmenona alassekoitetut signaalit 622 ^ kultakin radiotaajuusvälineeltä. Vaiheistusvälineissä sig- ’· ‘ naalit vaiheistetaan ja summataan siten, että ulostulossa ; ’.· 25 saadaan haluttuihin suuntiin vahvistetut signaalit 716, I,· ) 718. Signaalien vaiheistus vastaa kahta eri antennisuunta- :Y kuviota. Vaiheistukselle, joka voidaan toteuttaa komplek sisena kertolaskuna, tulee ohjaus 628 toisilta ilmaisinvä-lineiltä 606 joko suoraan tai ohjausyksikön 610 välityk-30 sellä. Vaiheistetut signaalit viedään ilmaisinyksiköille , . 704, 706, missä laajakaistainen signaali koostetaan infor- ;i( maatiokaistalle. Koostamisessa käytetään kyseessä olevan yhteyden hajotuskoodia, jota käytetään korreloimaan tu-’ losignaalia tunnetun tekniikan mukaisesti.

il 110645

Ilmaistut signaalit 720, 722 viedään diversiteet- tiyhdistelijälle 708, missä kahdesta suunnasta tulevat mo-nitiesignaalit yhdistetään. Diversiteettiyhdistely voi olla joko koherenttia tai epäkoherenttia, joista jälkimmäinen on 5 tukiaseman kyseessä ollessa todennäköisempi ratkaisu. Di-versiteettiyhdistelijässä tehdään myös kova päätös infor-maatiosignaalista, ja näin saatu signaali 724 viedään edelleen signaalin regenerointivälineille 710, joissa signaali kerrotaan uudelleen hajoituskoodilla laajakaistaiseksi sig-10 naaliksi. Näin saatu laajakaistainen signaali viedään pai-notusvälineille 712, 714, joissa uudelleen generoitu signaali painotetaan ja viivästetään vastaamaan todellista oikeassa vaiheessa olevaa häiriösignaalia häiriönpoistoa varten .

15 Mikäli halutaan edelleen parantaa häiriösignaalin il maisun luotettavuutta, voidaan ensimmäisissä ilmaisinvä-lineissä 604 myös purkaa mahdollinen kanavakoodaus. Tällöin signaalin regenererointivälineet 710 käsittäisi myös signaalin uudelleenkoodauksen spektrin hajotuksen lisäksi. Tä-20 mä luonnollisesti kasvattaa prosessointiviivettä.

, t> Tarkastellaan seuraavassa tarkemmin toisten ilmai- .!" sinvälineiden 606 rakennetta kuvion 8 esittämän lohkokaa- , vion avulla. Kuviossa on esitetty esimerkki varsinaisen il- » * maisun suorittavan toisen ilmaisinvälineen periaatteel- : . 25 lisesta rakenteesta.

! Toisen ilmaisinvälineen sisäänmenona ovat viivästetyt K alassekoitettua signaalia 634 K:Itä antennivastaan-ottimelta sekä ilmaistut ja regeneroidut häiriösignaalit 632a. Ilmaisinvälineet käsittävät kaksi erillistä diversi-30 teettihaaraa. Kummassakin haarassa suoritetaan aluksi häi-. riönpoisto välineissä 800, 802, joissa siis sisääntulevasta i,, signaalista vähennetään regeneroitu ristikytkentämatriisin ’kautta tuotu häiriösignaali. Häiriönpoisto voidaan suorit-taa tunnetun tekniikan mukaisilla menetelmillä. Häiriöstä ‘ 35 puhdistettu signaali viedään vaiheistusvälineille 804, 806 » · is 110645 ja demodulointi- ja ilmaisuvälineille 808, 810. Demoduloin-ti- ja ilmaisuvälineissä suoritetaan vaiheistetun signaalin koostaminen ja demodulointi sekä myös vaiheistuksen ohjaus sopivalla algoritmilla, jonka tarkotuksena on optimoida an-5 tennin efektiivinen säteilykeila kullekin signaalikomponen-tille erikseen. Vaiheistustieto ja ilmaistu säteilyteho 626 lähetetään ensimmäisille ilmaisinvälineille 604 joko suoraan tai ohjausyksikön 610 välityksellä.

Signaalin vaiheistusalgoritmi voi yksinkertaisimmil-10 laan olla vain pääkeilan suunnan määräävä menetelmä, mikä ei suoraan pyri muodostamaan kuoppia häiriösignaalien suuntaan. Tämä on CDMA-verkossa keskimäärin riittävää, koska saman kanavan häiriö keskiarvoistuu ja yksittäisiä häiriö-lähteitä on vaikea erotella. Häiriötä poistava algoritmi 15 voidaan toteuttaa esimerkiksi adaptiivisella FIR-suodatti-mella, jonka kertoimia päivitetään esimerkiksi LMS-algorit-milla.

Signaalit ilmaistaan ilmaisuvälineissä 808, 810 kummassakin haarassa erikseen ja viedään edelleen diversi-20 teettiyhdistelijälle 812, joka tässäkin tapauksessa voi olla joko koherentti tai epäkoherentti yhdistelijä. Yhditetty t ' signaali 814 on valmis päätöksen tekoa varten ja edelleen kanavadekoodaukseen, mitkä voidaan toteuttaa tavanomaisin '· ' menetelmin : . 25 Tarkastellaan seuraavassa keksinnön mukaista mene- » · ;,· telmää sovellettaessa analogista vaiheistusta. Keksinnön :: perusidea on riippumaton käytetystä vaiheistuksesta, mutta vastaanottimen rakenteet eri toteutusvaihtoehdoissa poikkeavat hiukan toisistaan. Kuviossa 6 on esitetty tukiaseman 30 vastaanotinrakenne, jolla pystytään vastaanottamaan N käyttäjää. Vastaanotin käsittää K antennielementtiä 600. Anten- » » nielementit 600 on kytketty RX-matriisiin, joka suorittaa *>; > antennielemeteillä vastaanotetulle analogisessa muodossa olevalle signaalille vaiheistuksen siten, että matriisin ... 35 ulostulossa on K kappaletta signaaliulostuloja, joista ku- • · ie 110645 kin ulostulo vastaa tiettyyn, etukäteen määrättyyn signaalin tulosuuntaan osoittavan antennikeilan vastaanottamaa signaalia. Matriisi voidaan toteuttaa tunnetun tekniikan mukaisilla ratkaisuilla, kuten esimerkiksi Butler-matrii-5 silla, joka on toteutettu passiivisilla 90° hybrideillä ja vaiheen siirtäjillä. Matriisilla luotujen antennikeilojen lukumäärä ei välttämättä ole sama kuin antennielementtien lukumäärä.

Matriisin ulostulosignaalit viedään radiotaajuiselle 10 etuosalle 602, joita on kutakin antennikeilaa varten omansa ja missä kantoaaltotaajuinen signaali alassekoitetaan ja suodatetaan tunnetuilla menetelmillä. Kaikki K signaalia 622 viedään ensimmäisille ilmaisinvälineille 604, joiden lukumäärä on N. Ensimmäisissä ilmaisinvälineissä 604 suori-15 tetaan alustava ilmaisu vastaanotetuille signaaleille kunkin signaalin aiheuttaman häiriön estimoimiseksi.

Tarkastellaan seuraavassa tarkemmin ensimmäisten il-maisinvälineiden 604 rakennetta analogisen vaiheistuksen yhteydessä kuvion 7 esittämän lohkokaavion avulla.

20 Ilmaisinväline käsittää tässä tapauksessa aiemmin ku- : : vattujen vaiheistusvälineiden tilalla kytkinvälineet 700, 702, joille tuodaan sisäänmenona alassekoitetut signaalit ; 622 kultakin radiotaajuusvälineeltä, ja jotka signaalit vastaavat siis eri antennikeiloilla vastaanotettuja kompo-! 25 nentteja. Kytkinvälineissä valitaan antennikeila, joka vas- *;·/ taanottaa haluttua signaalia. Ohjaus 628 kytkinvälineille '·' ' 700, 702 tulee toisilta ilmaisinvälineiltä 606 joko suoraan tai ohjausyksikön 610 välityksellä. Valitut signaalit viedään ilmaisinyksiköille 704, 706, missä laajakaistainen 30 signaali koostetaan informaatiokaistalle. Koostamisessa käytetään kyseessä olevan yhteyden hajotuskoodia, jota käy-."· tetään korreloimaan tulosignaalia tunnetun tekniikan mukai- ; = sesti. Muutoin ensimmäisten ilmaisinvälineiden 604 rakenne ···’ on aiemmin digitaalisen vaiheistuksen yhteydessä kuvatun • · 35 kaltainen.

i7 110645

Tarkastellaan seuraavassa tarkemmin toisten ilmai-sinvälineiden 606 rakennetta analogisen vaiheistuksen yhteydessä kuvion 10 esittämän lohkokaavion avulla. Kuviossa on esitetty esimerkki varsinaisen ilmaisun suorittavan toi-5 sen ilmaisinvälineen periaatteellisesta rakenteesta.

Toisen ilmaisinvälineen sisäänmenona ovat viivästetyt K alassekoitettua signaalia 634 K:Itä antennivastaan-ottimelta sekä ilmaistut ja regeneroidut häiriösignaalit 632a. Ilmaisinvälineet käsittävät kaksi erillistä diver-10 siteettihaaraa. Kummassakin haarassa suoritetaan aluksi häiriönpoisto välineissä 800, 802, joissa siis sisääntule-vasta signaalista vähennetään regeneroitu ristikytkentä-matriisin kautta tuotu häiriösignaali. Häiriönpoisto voidaan suorittaa tunnetun tekniikan mukaisilla menetelmillä. 15 Häiriöstä puhdistettu signaali viedään kytkinvälineille 816, 818 ja demodulointi- ja ilmaisuvälineille 808, 810.

Kytkinvälineissä 816, 818 valitaan halutun antennikeilan vastaanottama signaali kuten ensimmäisten ilmaisinvälinei-den yhteydessä on kuvattu. Demodulointi- ja ilmaisuväli-20 neissä suoritetaan valittujen signaalien koostaminen ja de-·. modulointi sekä myös kytkinvälineiden ohjaus 816, 818 sopi valla algoritmilla. Tieto kytkimien ohjauksesta ja ilmaistu . . : säteilyteho 626 lähetetään ensimmäisille ilmaisinvälineille 604 joko suoraan tai ohjausyksikön 610 välityksellä. Muu-; 25 toin ilmaisinvälineiden 606 rakenne on aiemmin digitaalisen *;·/ vaiheistuksen yhteydessä kuvatun kaltainen.

*·* ' Tarkastellaan seuraavassa keksinnön mukaista mene telmää sovellettaessa monen käyttäjän samanaikaista ilmaisua häiriönpoiston sijasta. Keksinnön perusidea sovel-30 tuu, kuten on jo aiemmin mainittu, kumpaankin yllämainit-tuun tapaukseen sekä myös kumpaankin aiempaan kuvattuun vaiheistusmenetelmään.

Tarkastellaan seuraavassa kuviota 6. Monen käyttäjän saman aikaisen ilmaisun ollessa kyseessä vastaanottimen 35 toiminta on oleellisesti aiemmin kuvatun kaltainen lukuun 18 110645 ottamatta toisten ilmaisinvälineiden 606 toimintaa. Ensimmäisissä ilmaisinvälineissä 604 suoritetaan signaalien alustava estimointi ja samasta suunnasta vastaanotetut signaalit viedään toisille ilmaisinvälineille 606 matriisin 5 608 kautta, kuten aiemmin on kuvattu. Toisissa ilmaisin- välineissä suoritetaan samasta suunnasta vastaanotetuille signaaleille samanaikainen ilmaisu, jolloin voidaan hyödyntää kaikkea saapuvaa informaatiota samanaikaisen ilmaisun periaatteiden mukaisesti. Ilmaisu voidaan suorittaa alan 10 ammattimiehelle tunnetuin menetelmin, eikä ilmaisumenetelmä sinänsä ole keksinnön kannalta olennaista. Toisten ilmaisuvälineiden 606 tarkempi rakenne poikkeaa aiemmin kuvatusta rakenteesta ollen riippuvainen käytetystä ilmaisumenetelmästä, kuten on alan ammattimiehelle selvää. Toisten ilmai-15 suvälineiden ulostulossa 620 kunkin välineen ulostulosignaali käsittää tässä tapauksessa yhden tai useamman käyttäjän ilmaistun signaalin riippuen montako käyttäjää kussakin välineessä on ilmaistu.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheis-20 ten piirustusten mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei : : keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnelit la monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän kek- .·, : sinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (14)

19 1 10645

1. Vastaanottomenetelmä CDMA-solukkoradiojärjestel-mässä, joka käsittää kussakin solussa ainakin yhden tuki-5 aseman (100), joka on yhteydessä alueellaan oleviin liikkuviin asemiin (102-108), jotka tukiasemat (100) mittaavat kultakin liikkuvalta asemalta (102-108) tulevan signaalin suuntakulman tukiasemaan nähden, ja 10 jotka tukiasemat lähettävät ja vastaanottavat (100) liikkuvien asemien (102-108) signaalit useasta elementistä koostuvan antenniryhmän (600) avulla vaiheistaen lähetettävää ja vastaanotettavaa signaalia siten, että antenni-ryhmästä (600) saatava vahvistus on suurimmillaan halu-15 tuissa suunnissa, tunnettu siitä, että halutun signaalin ilmaisussa hyödynnetään samanaikaisesti useilta liikkuvilta asemilta vastaanotettuja signaaleja, joita signaaleja valittaessa otetaan huomioon signaalien tulosuunta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n - ; n e t t u siitä, että halutun signaalin ilmaisussa hyö- ;·. dynnetään samanaikaisesti ne merkittävät signaalit, jotka ·_ ; saapuvat samasta suunnasta kuin haluttu signaali.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n - ; 25 n e t t u siitä, että tukiasemat (100) poistavat vastaan- · otetusta lähetteestä haluttua signaalia häiritseviä sig- naalikomponentteja, ja että suoritettaessa häiriösignaalien poistoa kustakin halutusta signaalista otetaan huomioon häiriösignaa-30 lien tulosuunta ja voimakkuus, ja että halutusta signaalista valitaan poistettaviksi ne merkittävät signaalit, jotka saapuvat samasta suunnasta kuin haluttu signaali.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, t u n -35 n e t t u siitä, että liikkuvalta asemalta vastaanotetun 20 110645 signaalin häiriönpoistossa hyödynnetään jo ilmaistuja muilta liikkuvilta asemilta vastaanotettuja signaaleita.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liikkuvat asemat (502) mittaavat 5 ajoittain omalta ja ympäröiviltä tukiasemilta (100, 500) vastaanottamansa signaalin laatua, ja raportoivat mittaustulokset oman tukiaseman (500) kautta tukiasemaohjaimelle (506), ja että tukiasemaohjain (506) havaitsee mittaustulosten perusteella koska sanotun liikkuvan aseman (502) lä-10 hetyksen aiheuttama häiriö ympäröivissä tukiasemissa (100) ylittää annetun kynnyksen, ja koska häiritsevän kanavan mittaus aloitetaan ympäröivissä tukiasemissa (100), ja että tukiasemaohjain (506) ilmoittaa häiriösignaalia koskevat parametrit haluttua signaalia ympäröivälle tukiasemalle 15 (100), joka aktivoi vastaanottimen ilmaisemaan sanottua häiriösignaalia (504b) häiriönpoistoa varten.

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastaanotetut radiotaajuiset signaalit muunnetaan välitaajuudelle, ja että signaalista il- 20 maistaan haluttujen signaalien suunnalta saapuva yksi tai : useampi häiriösignaali ja että häiriösignaalit yhdistetään, moduloidaan ja painotetaan suunta- ja painokertoimilla, ja .·. : viedään halutun signaalin ilmaisimelle, jossa suoritetaan häiriönpoisto ennen halutun signaalin ilmaisua. ,'25

7. Tukiasemavastaanotin CDMA-radiojärjestelmässä, jo- ·;· ka käsittää useasta elementistä koostuvan antenniryhmän (600), antenniryhmään kytketyn joukon radiotaajuusyksikköjä (602), joukon ilmaisinvälineitä (606), jotka välineet (606) käsittävät joukon vastaanotettavaan signaaliin sovitettuja 30 suodattimia ja signaali-ilmaisimia (808, 810) ja välineet (804, 806, 636) vastaanotetun signaalin vaiheistamiseksi . · siten, että antenniryhmästä (600) saatava vahvistus on suu rimmillaan halutuissa suunnissa, tunnettu siitä, että vastaanotin käsittää ensimmäiset ilmaisinvälineet ’ "· 35 (604), joiden sisäänmenossa on radiotaajuusosilta (602) 2i 110645 saatava signaali, jotka välineet (604) suorittavat alustavan estimoinnin vastaanotetuille signaalikomponenteille, ja kytkentämatriisin (608), jonka sisäänmenossa on ensimmäisiltä ilmaisinvälineiltä (604) saatava signaali, ja toi-5 set ilmaisinvälineet (606), joiden sisäänmenossa on radio-taajuusosilta (602) saatava signaali ja kytkentämatriisin (608) ulostulosignaali, jotka välineet (606) suorittavat signaalin ilmaisun ja estimoinnin hyödyntämällä joukkoa eri päätelaitteilta vastaanotettuja signaalikomponentteja, ja 10 ohjainvälineet (610), jotka valitsevat ja ohjaavat kytkentämatriisin (608) avulla hyödynnettävät signaalit niiden tulosuunnan perusteella ensimmäisiltä ilmaisinvälineiltä (604) toisille ilmaisinvälineille (606).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tukiasemavastaan-15 otin, tunnettu siitä, että vastaanotin käsittää välineet (606) suorittaa halutulle signaalille häiriösig-naalien poiston ja estimoinnin, ja ohjainvälineet (610), jotka ohjaavat kytkentämatriisin (608) avulla poistettavat häiriösignaalit ensimmäisiltä ilmaisinvälineiltä (604) toi-20 sille ilmaisinvälineille (606).

: 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen tukiasemavastaan- • · j\ otin, tunnettu siitä, että toiset ilmaisinvälineet .·. · (606) käsittävät yhdet tai useammat välineet (800, 802) poistaa haluttua signaalia häiritsevä signaali vastaanote- ! 25 tusta signaalista, yhdet tai useammat välineet (804, 806) vastaanotetun signaalin vaiheistamiseksi siten, että an-tenniryhmästä saatava vahvistus on suurimmillaan halutuissa suunnissa, yhdet tai useammat välineet (808, 810) demo duloida haluttu signaali ja välineet (812) edullisesti yh-30 distää demoduloidut signaalit.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tukiasemavastaan-otin, tunnettu siitä, että toiset ilmaisinvälineet > · (606) käsittävät yhdet tai useammat välineet (808, 810) laskea suunta, jossa antenniryhmästä saatava vahvistus on 35 suurimmillaan, ja välineet (808, 810) välittää tieto sano- > · i ^ 110645 tusta suunnasta välineille (804, 806) vastaanotetun sig naalin vaiheistamiseksi ja vastaanottimen ohjainvälineille (610) .

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tukiasemavastaan-5 otin, tunnettu siitä, että ensimmäiset ilmaisin- välineet (604) käsittävät yhdet tai useammat välineet (700, 702) vastaanotetun signaalin vaiheistamiseksi vastaanottimen ohjausvälineiden tai toisten ilmaisinvälineiden (606) ohjaamana siten, että antenniryhmästä saatava vahvis-10 tus on suurimmillaan halutuissa suunnissa, yhdet tai useammat välineet (704, 706) demoduloida signaali, välineet (708) edullisesti yhdistää demoduloidut signaalit, välineet (710) moduloida yhdistetty signaali takaisin laajalle kaistalle ja välineet (712, 714) painottaa ja vaiheistaa modu-15 loitu signaali vastaanotettua signaalia vastaavaksi.

12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen tukiasemavastaan-otin, tunnettu siitä, että vastaanotin käsittää an-tenniryhmään (600) kytketyt välineet (636) analogisesti vaiheistaa vastaanotettua signaalia siten, että antenni- 20 ryhmästä saatava vahvistus on suurimmillaan halutuissa kei-: ’· lamaisissa suunnissa, ja että vastaanottimen toiset il- maisinvälineet (606) käsittävät yhdet tai useammat välineet ; (800, 802) poistaa haluttua signaalia häiritsevä signaali vastaanotetusta signaalista, yhdet tai useammat välineet ; ; 25 (808, 810) demoduloida haluttu signaali, yhdet tai useammat ;* * välineet (816, 818) kytkeä halutuilla antennikeiloilla vas- I i V taanotetut signaalit demodulointivälineille (808, 810) ja välineet (812) edullisesti yhdistää demoduloidut signaalit.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen tukiasemavastaan-30 otin, tunnettu siitä, että toiset ilmaisinvälineet (606) käsittävät yhdet tai useammat välineet (808, 810) oh-,··* jata kytkinvälineitä (816, 818) vastaanotetun signaalin pe- • · rusteella.

14. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tukiasemavastaan-35 otin, tunnettu siitä, että vastaanotin käsittää vä- t f 23 1 10645 lineet (606) ilmaista samanaikaisesti useita samasta suunnasta saapuvia signaaleita, ja ohjainvälineet (610), jotka ohjaavat kytkentämatriisin (608) avulla samanaikaisesti ilmaistavat signaalit toisille ilmaisinvälineille (606). t t t » I t · I I I · • » > » i » < » > » 24 110645