FI101692B - Menetelmä betonituotteiden valmistamiseksi - Google Patents

Description

, 101692

Menetelmä betonituotteiden valmistamiseksi Tämä keksintö koskee menetelmää raudoituksilla varustettujen betonituotteiden valmistamiseksi siten, että valetaan ainakin kaksi tuotetta jonossa peräkkäin jatkuvana kappalee- 5 na, jolloin tuotteiden yhteiset raudoitukset kulkevat kappaleessa jonon suuntaisesti jatkuvina, ja valun jälkeen katkaistaan kappale tuotteiksi, ja jolloin - mitoitetaan jatkuvan kappaleen pituus siten, että ainakin kahden peräkkäisen tuotteen väliin jää väliosa; 10 - raudoitukset esijännitetään ennen valua; - valun jälkeen, ennen betonin kovettumista poistetaan ainakin kahden peräkkäisen tuotteen välisestä väliosasta betonia raudoitusten yläpuolelta raudoitusten yläpintaan asti; is - betonin annetaan kovettua edelleen; - jännitys päästetään valun päistä ennen raudoitusten katkaisua; - raudoitukset katkaistaan ainakin yhden väliosan päiden välisessä kohdassa siten, että raudoitus jää ulkonemaan 20 valmiiden tuotteiden päistä; - jäljellä oleva väliosan betoni poistetaan.

Keksinnön tarkoituksena on katkaista ontelolaatta siten, että jännepunokset jäävät halutun mittaisina näkyviin tartunnoiksi jälkivalua varten.

25 Useilla, varsinkin maanjäristyksille alttiilla alueilla rakentamismääräykset edellyttävät välipohjina käytettävien ontelolaattojen liittämistä toisiinsa yhtenäisiksi kentiksi. Samoin tuelle tuleva laatan pää pitää ankkuroida siten, että järistykset eivät aiheuta laatan putoamista tuelta. Tämä ank- 30 kurointi edellyttää, että laatan päihin voidaan järjestää tartunnat. Esijännitetyssä laatassa tartunta pitää saada nimenomaan esijännityspunoksiin, jotka ottavat vastaan veto-: jännityksen lähellä laatan alapintaa.

Tavanomainen liukuvalama11a pitkälle alustalle valettu 35 ontelolaatta katkaistaan halutun mittaiseksi sahaamalla. Täl löin laatan pää on suora ja sileä eli sitä on vaikea kiinnittää luotettavasti tuen mahdollisen siirtymisen varalta esim. juuri maanjäristyksissä.

2 101692

Julkaisusta FR 2 211 874 tunnetaan menetelmä, jonka avulla saadaan aikaan esijännitysraudoituksista laatan päähän tartunnat ankkurointia varten. Poistettava betoniosa leikataan tuoreena ylhäältä alas asti käyttäen tärytettyjä teriä.

5 Terien alareunoissa on lovet, joiden kautta raudoitukset kulkevat terien ala-asennossa. Kun laatan alareuna katkaistaan täryttämällä betonin ollessa vielä pehmeää, laatan pään alareunasta tulee kuitenkin helposti epätasainen.

Julkaisussa DE 2 631 331 on kuvattu menetelmä, missä io raudoitusten ja laattojen katkaisu suoritetaan ennen betonin kovettumista ja raudoituksien päät taivutetaan laattojen sisälle. Raudoitukset eivät jää ulkonemaan valmiista laatoista ankkurointia varten.

Tämän keksinnön perusideana on se, että yllä mainittu tar-15 tunta on paras silloin, jos esijännityspunokset saadaan näkyviin laatan päihin siten, että niiden päät ulkonevat laatasta. Ne voidaan sen jälkeen esim. lisäteräksillä, kiila-ankkureilla yms. ja jälkivalamalla kiinnittää tuelle tai jatkuvassa laatastossa seuraavaan laattaan.

20 Toisena tavoitteena on saada tukea vasten tuleva laatan alareuna säilymään mahdollisimman suorana ja ehjänä, että se kestäisi siihen syntyvän puristuskuormituksen.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että 25 - raudoitusten (4) katkaisemisen jälkeen jäljelle jäänyt tuotteiden (1, 1') välinen kovettunut väliosa (7) katkaistaan sahaamalla laatan alapuolelta käsin.

Keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan yksinkertaisella tavalla aikaan betonituote, jonka päistä ulkonee raudoituksen 30 päät. Näitä raudoituksen päitä voidaan käyttää hyväksi liitettäessä betonituotetta kannatustukeen siten, ettei se pääse .! putoamaan tuen päältä. Keksinnön mukaisella menetelmällä saavutetaan laatan pään alareunan mahdollisimman suuri lujuus ja muototarkkuus. Tällä seikalla on suuri merkitys, koska 35 juuri tämän reunan varassa laatta lepää tuen päällä.

Kun betonia poistetaan väliosasta raudoitusten yläpuolelta ennen betonin kovettumista ja raudoituspunosten jännitys '· päästetään ennen katkaisua, katkaisun jälkeen voidaan myös nähdä punosluisto eli se miten hyvin punosten tartunta on 3 101692 pitänyt. Mikäli tartunta ei pidä, punos liukuu jonkin verran katkaisun jälkeen laatan sisään. Mahdollinen punosluisto voidaan havaita punoksen ja väliosan alaosan pituuserosta ja näin voidaan valvoa laatua.

5 Keksintöä ja sen yksityiskohtia selostetaan lähemmin seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää sivulta nähtynä keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettavia tuotteita heti valun jälkeen, kuvio 2 esittää samaa sen jälkeen kun väliosasta on pois-10 tettu betonia ja kuvio 3 esittää keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettua tuotetta sen jälkeen, kun se on katkaistu valetusta kappaleesta.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä valetaan koko valualus-15 tan pituus yhtenäisenä kappaleena, jonka pituus voi olla noin 100 - 150 m. Kuviossa 1 on halutun mittaiset laata- 1, 1' merkitty välittömästi valun jälkeen siten, että aina edellisen laatan loppupään ja seuraavan laatan alkupään väliin jätetään kaksi kertaa halutun tartuntapituuden a mittainen 20 osuus 2 käyttämättä. Tämän jälkeen peräkkäisten laattojen 1, 1' päät on sahattu ennen betonin kovettumista tuoresahauksena siten, että sahaussyvyys 3, 3' ulottuu lähelle jännepunosten 4 yläpintaa.

Seuraavaksi kuviossa 2 nähdään, että tuoresahausten 3, 3' 25 välinen vielä kovettumaton betoni on poistettu valun yläosas- . . ta jännepunosten 4 tasoon asti. Betoni voidaan poistaa joko lapiolla tai koneellisesti. Haluttaessa poistettua betonia voidaan käyttää onteloilla 5 varustettujen laattojen onteloi-den päiden tulppina 6.

30 Lisäetuna tästä betonin poistamisesta saadaan se, että vältetään kutistumishalkeamat, joita normaalisti tulee koko alustan mittaisena kovettuvaan laattaan. Tämä selittyy sillä, että betonin kovettumisen aiheuttamat kutistumisjännitykset pääsevät purkautumaan kohdissa, joista betoni on poistettu. 35 Sitten koko valualustan annetaan kovettua normaalisti, kunnes ns. purkulujuus on saavutettu ja betonin tartunta jännepunoksiin 4 on riittävä. Tällöin punosten jännitys voi-·. daan päästää alustan päistä. Seuraavaksi laattojen alaosa 7 4 101692 vaijereineen 4 katkaistaan yläpuolelta kohdista 8, joista betoni on jo poistettu punosten yläpuolelta.

Menetelmässä saavutetaan lisäksi se etu, että sahan terä voi olla pienempi ja saha näin ollen kevyempi ja halvempi 5 kuin sahattaessa täyskorkeata kovettunutta laattaa, kuten tavallisesti tehdään.

Kuviossa 3 on esitetty seuraava vaihe, missä laatta on nostettu sahauslaitteen 9 päälle. Laatan päiden alaosat 7 sahataan alapuolelta lähelle jännepunosten 4 alapintaa salo moista kohdista 3 kuin yläpuoli oli sahattu kovettumattomana.

Alapinnan 7 sahaaminen vasta kovettuneena takaa laatan pään alareunan virheettömyyden. Toinen mahdollisuus olisi poistaa tuoresahausten välinen betoni kovettumattomana myös punosten alapuolelta ja väleistä. Tällöin kuitenkin helposti 15 aiheutetaan punoksiin värähtelyä, joka voi heikentää niiden tartuntaa ja joka tapauksessa laatan pään alareunasta tulee epätasainen ja jo tiivistynyttä betonia häiritään.

Sen jälkeen punosten 4 alapuolella oleva väliosan jäljellä oleva betoniosa irrotetaan varsinaisesta laatasta taittamalla 20 esimerkiksi sahauslaitteeseen kuuluvan työntimen 10 avulla.

Lopuksi punosten 4 päässä kiinni oleva, mutta muutoin laatasta jo irrallinen betoni poistetaan joko manuaalisesti vasaroimalla tai tarkoitukseen sopivalla murskauslaitteella. Näin saadaan laatan päihin ulkonevat tartuntapunosten päät, joita 25 voidaan käyttää laatan kiinnitykseen.

Edellä kuvatun prosessin jälkeen lopputuloksena on esijännitetty ontelolaatta, jonka pään tuelle tuleva alareuna on suora ja ehjä ja jonka jännepunokset 4 jatkuvat halutun mittaisina tartuntoina yli laatan pään.

30 Näkyvissä olevat punosten päät voidaan vielä taivuttaa halutulla tavalla, jolloin esimerkiksi jälkivaluun tulevien poikittaisterästen kiinnittäminen niihin on helppoa. Tarvittaessa voidaan punosten päihin kiinnittää esim. kiila-ankku-reita tartunnan varmistamiseksi.

35 Keksintö ei rajoitu vain edellä esitettyyn sovellutukseen, vaan se voi vaihdella eri tavoin patenttivaatimusten puitteissa. Valettavassa tuotteessa ei välttämättä tarvitse olla ontelolta ja tuote voi olla muukin kuin laatta. Valaminen 5 101692 voidaan suorittaa muutenkin kuin liukuvaluna. Raudoitusten ei välttämättä tarvitse olla esijännitettyjä.

Claims (1)

1. 6 101692 Patenttivaatimus Menetelmä raudoituksilla (4) varustettujen betonituotteiden (1, 1') valmistamiseksi siten, että valetaan ainakin kaksi tuotetta jonossa peräkkäin jatkuvana kappaleena, jol-5 loin tuotteiden yhteiset raudoitukset kulkevat kappaleessa jonon suuntaisesti jatkuvina, ja valun jälkeen katkaistaan kappale tuotteiksi, ja jolloin - mitoitetaan jatkuvan kappaleen pituus siten, että ainakin kahden peräkkäisen tuotteen (1, 1') väliin jää väliosa 10 (2); - raudoitukset (4) esijännitetään ennen valua; - valun jälkeen, ennen betonin kovettumista poistetaan ainakin kahden peräkkäisen tuotteen (1, 1') välisestä väli-osasta (2) betonia raudoitusten (4) yläpuolelta raudoitusten 15 yläpintaan asti; - betonin annetaan kovettua edelleen; - jännitys päästetään valun päistä ennen raudoitusten (4) katkaisua; - raudoitukset (4) katkaistaan ainakin yhden väliosan (2) 20 päiden (3, 3') välisessä kohdassa (8) siten, että raudoitus jää ulkonemaan valmiiden tuotteiden (1, 1') päistä; - jäljellä oleva väliosan betoni (7) poistetaan, tunnettu siitä, että - raudoitusten (4) katkaisemisen jälkeen jäljelle jäänyt 25 tuotteiden (1, 1') välinen kovettunut väliosa (7) katkaistaan sahaamalla laatan alapuolelta käsin. 101692 Förfarande för framställning av betongprodukter (1, 1') försedda med armeringar (4) genom att i ett kontinuerligt 5 stycke gjuta ätminstone tvä produkter i en kedja efter varandra, varvid produkternas gemensamina armeringar i stycket sträcker sig parallellt med kedjan och varvid stycket efter gjutningen bryts av i produkter och varvid - det kontinuerliga stycket dimensioneras sä med avseende pä 10 längden att mellan ätminstone tvä pä varandra följande produkter (1, 1') blir en mellandel (2); - armeringarna (4) förspänns före gjutningen; - frän mellandelen (2) mellan de ätminstone tvä pä varandra följande produkterna (1, 1')/ ovanför armeringarna (4), efter 15 gjutningen avlägsnas betong ända tili armeringarnas övre yta; - betongen fär härdna vidare; genom gjutstyckets ändor utförs avspänning innan armeringarna (4) bryts av; - armeringarna (4) bryts av i en punkt (8) mellan ätminstone 20 en mellandels (2) ändor (3, 3')/ varvid armeringen blir utskjutande frän de färdiga produkternas (1, 1’) ändor; - resten av betongen (7) i mellandelen avlägsnas, kännetecknat av att - den efter avbrytningen av armeringarna (4) äterstäende 25 härdnade mellandelen (7) mellan produkterna (1, 1') skärs av genom att säga underifrän plattan.