FI101082B - Menetelmä vierteen jatkuvaksi valmistamiseksi - Google Patents

Description

101082

Menetelmä vierteen jatkuvaksi valmistamiseksi Tämä keksintö koskee prosessia vierteen valmistamiseksi jatkuvatoimisesti käsittäen mallaksen jatkuvan ent-5 symaattisen konversion mäskiksi. Lisäksi keksintö koskee mallastamattomaan viljaan, entsyymilähteeseen ja veteen perustuvan seoksen jatkuvatoimista liisteröimistä ja nes-teyttämistä. Keksintö koskee myös vierteen jatkuvatoimista valmistusprosessia, joka käsittää yllämainitut vaiheet 10 sekä niitä seuraavan käytetyn viljan jatkuvatoimisen erot tamisen mäskistä.

Valmistettaessa juomia viljasta, erityisesti pantaessa olutta, käytetään vierrettä. Vierteen tavanomainen valmistus tapahtuu sekoittamalla lähtöaineet, esimerkiksi 15 mallastamaton vilja (maissi) ja vesi. Kiinteät aineet rou hitaan (jauhetaan) ensin ja sekoitetaan sitten veteen. Näin saatua suspensiota pidetään sitten jonkin aikaa ainakin 40 °C:n lämpötilassa entsyymilähteen, esimerkiksi mallaksen, läsnä ollessa. Siten liisteröityminen ja nesteytys 20 voi tapahtua. Seuraavassa vaiheessa seoksen (mäskin) ent- symaattinen konversio jatkuu mallaksen ja/tai ulkoisen entsyymilähteen ylimääräisen lisäyksen jälkeen.

On myös mahdollista valmistaa vierrettä maltaan ja veden pohjalle. Silloin ensimmäinen vaihe jää pois.

25 Näin saatu tuote koostuu pääasiassa vedestä, raaka- aineiden liukenemattomista komponenteista kuin myös niiden liukenevista komponenteista, kuten käymiskykyisistä ja ei-käymiskykyisistä sokereista ja proteiineista. Tavanomaisessa menetelmässä tämä seos suodatetaan liukenemattomien 30 komponenttien, käytetyn viljan, poistamiseksi. Suodate tai ·' uute on vierre. Oluen panemiseksi vierteeseen lisätään humala ja sitten sitä keitetään. Mahdollisesti muodostuvat hiutaleet poistetaan ja vierre jäähdytetään noin 8 °C:n lämpötilaan ja käytetään.

2 101082

Aiemmin tutkittiin paljon jatkuvatoimista liiste-röintiä, nesteytystä ja konversiota käymiskelpoisiksi ja ei-käymiskelpoisiksi sokereiksi. Erityisesti tutkittiin näiden vaiheiden suorittamista vaippalämmönvaihtimessa 5 (Food Engineering Int'l, Dec. 76, sivut 22 - 27). Tämä tutkimus ei kuitenkaan johtanut kaupalliseen käyttöön.

Tämän keksinnön kohde on tuottaa menetelmä vierteen jatkuvatoimiseksi valmistamiseksi, jossa ei esiinny ongelmia likaantumisen tai vastaavan suhteen, ja jonka lisäetu-10 na on se, että se ei aseta lainkaan tai juuri lainkaan rajoituksia käytettävien raaka-aineiden hiukkaskoon suhteen .

Keksintö koskee sen vuoksi prosessia vierteen jatkuvatoimista valmistamista varten, mikä käsittää mallaksen 15 jatkuvan entsymaattisen konversion pyörivässä levykontak- tori -laitteessa ja käytetyn viljan erottamisen mäskistä erotusyksikössä. Keksintö koskee myös sellaista prosessia, joka käsittää mallastamattomasta viljasta, entsyymiläh-teestä ja vedestä koostuvan seoksen jatkuvatoimisen liis-20 teröitymisen ja entsymaattisen nesteytyksen pyörivässä levykontaktori -laitteessa, mallaksen ja/tai entsyymiläh-teen lisäyksen saatuun tuotteeseen, tuon tuotteen entsymaattisen konversion ja käytetyn viljan erottamisen mäskistä erotusyksikössä.

25 Edullisesti entsymaattinen konversio suoritetaan jatkuvatoimisesti pyörivässä levykontaktori -laitteessa.

On mahdollista suorittaa prosessi yhdessä tai useammassa pyörivässä levykontaktori -laitteessa. Kontaktori -laitteiden lukumäärä riippuu osittain käytettävien raaka-30 aineiden luonteesta.

Käytettäessä mallastamatonta viljaa suoritetaan kaksi reaktiovaihetta, joista ensimmäisessä vaiheessa jauhettu materiaali liisteröidään ja nesteytetään entsyymi-järjestelmän vaikutuksen alaisena. Tämä entsyymijärjestel-35 mä on usein peräisin maltaasta. Toisessa vaiheessa mallas 3 101082 ja/tai lisäentsyymijärjestelmä lisätään, ja reaktio jatkuu edelleen. Täten on välttämätöntä käyttää kahta reaktiovai-hetta, jotka voidaan edullisesti suorittaa kahdessa reaktorissa, vaikka on myös mahdollista käyttää yhtä reaktoria 5 sillä ehdolla, että se on varustettu sisäänmenoilla oi keissa kohdissa. Kun käytetään vain mallasta, eikä mallas-tamatonta viljaa, on riittävää suorittaa vain toinen reak-tiovaihe, joka voidaan suorittaa yhdessä reaktorissa.

Yllättäen on havaittu, että mainiosti on mahdollis-10 ta keksinnön mukaisen prosessin avulla valmistaa vierrettä ilman, että prosessissa esiintyy tunnettuihin vierteen valmistusprosesseihin luontaisesti liittyviä ongelmia.

Kesksinnön mukaisesti käytettävät kiinteät komponentit, kuten mallas ja mallastamaton vilja, jauhetaan 15 ensin, esimerkiksi vasaramyllyssä, hiukkaskokoon, joka voi päästä seulojen läpi, joiden silmäkoko on 5 /im 5 mm.

Jauhetut kiinteät aineet sekoitetaan veteen ja syötetään reaktoriin tai reaktoreihin. Kun käytetään mal-lastamatonta viljaa, ensimmäisessä reaktiovaiheessa pide-20 tään lämpötila noin 40 - 100 °C:ssa. Liisteröinti ja nes teytys entsyymijärjestelmän vaikutuksen alaisena voi tällöin tapahtua. Toisessa reaktiovaiheessa mallas ja/tai entsyymilähde ja vesi lisätään yhdessä ensimmäisestä reak-tiovaiheesta saadun tuotteen kanssa. Tässä reaktiovai-• 25 heessa entsymaattinen konversio tapahtuu. Lämpötila tässä reaktiovaiheessa vaihtelee yleensä 30 - 80 °C:n välillä. Kun mallastamatonta viljaa ei käytetä, tämä on ainoa reak-tiovaihe, ja maltaan ja veden seos syötetään tähän reak-tiovaiheeseen.

30 Keksinnön mukaisesti käytetään pyörivää levykon- taktori -laitetta, joka on tunnetun tyyppinen pylväsreak-tori, jota kuvataan esimerkiksi Kirk-Othmer, Encyclopedia of Chemical Technology, 3. painos, osa 9, sivu 702.

Tällainen reaktori yleensä koostuu pylväästä, joka 35 on varustettu keskellä olevalla sekoitusvarrella, johon on 4 101082 liitetty 10 tai enemmän levyjä tai kiekkoa. Nämä kiekot tai levyt peittävät ainakin 80 % pylvään poikki leikkauksesta. Yleensä tämä pinta ei ylitä 95 %:a. Pyörittämällä vartta ja kiekkoja pylväässä tapahtuu nesteessä 5 olevan kiinteän aineen oikea dispersio.

Haluttaessa puhdistaa pylväs käytetään edullisesti järjestelmää, jossa varsi voidaan helposti poistaa, esimerkiksi johtuen pylvään ohjauslevyjen puutteesta.

Pyörivän levykontaktori -laitteen käytöllä on yl-10 lättävänä etuna se, että raaka-aineiden hiukkaskokoa voi daan säätää melkein riippumatta käytettävästä laitteistosta. Käytettäessä jatkuvatoimista vierteen suodatusta, tämä tarkoittaa sitä, että lähtöaineiden hiukkaskoko voidaan valita melkein vapaasti niin, että tämä hiukkaskoko voi-15 daan säätää optimaalisesti riippumatta prosessilaitteiston luonteesta.

Käytetyn viljan erottaminen mäskistä voidaan suorittaa eri tavoilla. On mahdollista esimerkiksi suorittaa tavanomainen vierteen suodatus. Tämä on erityisesti mah-20 dollista tilanteessa, jossa olemassaolevaa panimoa täytyy laajentaa. Lisäämällä yksinkertaisesti pyörivä levykontaktori -laite puskuriastian yhteyteen, voidaan panimon kapasiteettia ja tehokkuutta huomattavasti lisätä. Siinä tapauksessa, että entsymaattinen konversio edullisesti • 25 myös tapahtuu tavanomaisella ei-jatkuvatoimisella tavalla.

Keksinnön mukaisen prosessin etuja voidaan paremmin käyttää hyväksi kuitenkin, jos vierteen suodatus voidaan myös suorittaa jatkuvatoimisesti, esimerkiksi käyttämällä sekoittimien ja selkeytysyksiköiden yhdistelmää. Edullista 30 on käyttää membraanisuodatusta, koska tämä johtaa optimi- ·' maaliseen vaikutukseen prosessin jatkuvuudessa ja vierteen valmistuksen tehokkuudessa.

Keksinnön mukaisen prosessin edulliselle suoritusmuodolle on ominaista, että käytetty vilja erotetaan mäs-35 kistä ainakin yhdessä kalvosuodatinyksikössä, ja jota ha- 5 101082 luttaessa seuraa humalan lisäys vierteeseen ja vierteen keitto.

Kalvosuodatus suoritetaan käyttämällä ainakin yhtä kalvosuodatinta, mutta edullisesti käyttämällä monivaihe-5 suodatinta, esimerkiksi monivaihevastavirtasuodatinlait- teistoa, kuten kolmivaihelaitteistoa tai monivaiheista poikittaisvirtaussuodatinlaitteistoa. Kalvosuodattimen kalvojen huokoskoko ei saa ylittää 2,0 μτα, edullisesti sen koko on 0,1 - 1,5 μτη. Tällainen huokoskoko johtaa suoda-10 tinyksikön optimiaktiivisuuteen, koska tällä huokoskoolla saavutetaan hyvä kirkas vierre suurella uutossaannolla. Kalvosuodattimellä on myös hyvä itsepuhdistuskyky. Kalvon materiaali ei ole kovin kriittinen. Erityisen tärkeätä on mekaaninen stabiilisuus suodatettavan vierteen lämpötilas-15 sa. Lisäksi materiaalin täytyy olla elintarvikelaatua.

Erityisen sopivia ovat keraamisista materiaaleista valmistetut kalvot.

On havaittu, että EP-patenttihakemus 0 265 152 kuvaa vierteen suodatuksen, jossa käytetään kalvoa, jonka 20 huokoskoko on 10,0 - 100,0 μπι. Kuten tämän julkaisun teks tistä ilmenee, kalvon avulla on tarkoitus erottaa käytetty vilja mäskistä, ja sen etuna on se, että voidaan käyttää lähtötuotteiden pienempää hiukkaskokoa. Tällä on etuja raaka-aineiden sokereiden uutostehokkuudessa.

;· 25 Kuitenkin tämän julkaisun mukainen kalvosuodatus ei johda kirkkaaseen vierteeseen, joka sopii yksinkertaisesti edelleenkäytettäväksi. Erityisesti hakemuksen tekstistä ilmenee, että alunperin tuotettu vierre ei ole vailla sus-pensoituneita hiukkasia ja siten vaaditaan lisäpuhdistus-30 ta. Siinä on tämän menetelmän haittapuoli.

’·' Käytettäessä kalvoa, jonka huokoskoko on tämän kek sinnön rajojen piirissä, uutoksen saanto on parempi kuin käytettäessä suuremmilla huokoilla varustettua kalvoa. Lisäksi tapahtuu paljon vähemmän kalvon likaantumista. Vii-35 memainitulla on etuna se, että prosessi voidaan suorittaa 6 101082 jatkuvatoimisesta., koska kalvojen puhdistusta vaaditaan vähemmän.

Keksinnön mukaisen prosessin avulla saavutetun vierteen kirkkaus mitattuna EBC-yksikköinä 65 °C:n lämpö-5 tilassa on 0,25 - 5. Kirkas vierre sekoitetaan humalan kanssa ja seosta keitetään. Materiaalin, kuten proteiinien ja polyfenolien, flokkulaatiota voi tapahtua. Haluttaessa tämä flokkuloitunut aines voidaan poistaa, esimerkiksi erottimessa. Sen jälkeen kun vierre on jäähdytetty 2 -10 25 °C:n lämpötilaan, edullisesti noin 8 °C:n lämpötilaan, vierre voidaan käyttää olueksi.

Vierteen keittäminen tapahtuu edullisesti jatkuva-toimisesti ja ainakin osa lämmöstä otetaan talteen. Tähän tarkoitukseen sopivia laitteita tunnetaan kirjallisuudes-15 sa. Nämä laitteet voivat perustua esimerkiksi monivaiku- tushaihduttimiin, joissa tapahtuu lämmönvaihtoa käytettyjen kaasujen ja keitettävän nesteen välillä. Lämpöä voidaan edullisesti käyttää liisteröitymisessä, nesteytyksessä ja/tai entsymaattisessa konversiossa.

20 Jäähdytetty vierre voidaan käyttää, vaihtoehtoises ti puskuriastiassa viipymisajan jälkeen. Sen vuoksi keksintö myös koskee prosessia oluen panemiseksi käyttäen edellä kuvatulla tavalla valmistettua vierrettä.

Keksinnön mukaisen prosessin yllättävä piirre on 25 siinä, että kiinteiden materiaalien hiukkaskoko vaikuttaa vain vähän suodattimien aktiviteettiin päinvastoin kuin mainitussa EP-patenttihakemuksessa esitettiin.

Keksintöä kuvataan seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa esitetään keksinnön edullisen suori-30 tusmuodon mukainen esimerkki prosessikaaviosta sekä kahden ; kalvosuodatinjärjestelmän suoritusmuoto.

Piirustuksissa, kuviossa 1 esitetään keksinnön mukaisen prosessin edullisen suoritusmuodon prosessikaavio. Kuvio 2 esittää yksityiskohtaista suoritusmuotoa kolmivai-35 heisesta vastavirtakalvosuodatuksesta. Kuvio 3 esittää suoritusmuotoa poikittaisvirtakalvosuodatuksesta.

7 101082

Kuvion 1 prosessikaavio esittää sekoitinta 1, johon putkia 2, 3 ja 4 pitkin johdetaan noin 55 °C:inen vesi, jauhettu mallastamaton vilja ja jauhettu mallas. Sekoittamisen jälkeen, seos kuljetataan putkea 5 pitkin ensimmäi-5 seen pyörivään levykontaktori -laitteeseen 6, joka käsit tää sekoitusvarren 7, johon on liitetty kiekkoja 8. Reaktori 6 on varustettu lämmityselementeillä, ei kuvassa, joiden avulla reaktorin sisällön lämpötila voidaan säätää halutuksi ja pitää siinä.

10 Reaktorista 6 saatu tuote kuljetetaan putkea 9 pit kin pyörivään levykontaktori -laitteeseen 10. Sekoittimeen 11 johdetaan putkia 12 ja 13 pitkin noin 55 °C:ista vettä ja jauhettua mallasta. Näin saatu seos johdetaan putkea 14 pitkin pylvään 10 pohjalle, jossa se sekoitetaan tietyn 15 viipymäajan jälkeen reaktorista 6 tulevan tuotteen kanssa.

Putkea 15 pitkin tuloksena saatu mäski johdetaan kalvosuo-dattimeen 16, johon johdetaan lisäksi vettä putkea 17 pitkin. Kalvosuodatinyksiköstä tuleva kirkas vierre poistetaan putkea 18 pitkin. Käytetty vilja poistetaan putkea 19 20 pitkin.

Kirkas vierre sekoitetaan putkea 20 pitkin johdettavan humalan kanssa. Vierteen ja humalan seos syötetään lämmönvaihtimeen 21, jossa sitä esilämmitetään keittovai-heesta tulevalla lämmöllä. Esilämmitetty vierre syötetään · 25 vierteen keittokattilaan 22, jossa sitä keitetään jonkin aikaa. Keitetty tuote johdetaan putkea 23 pitkin erotti-meen 24, jossa flokkuloituneet aineet, kuten proteiinit ja polyfenolit, erotetaan. Sitten kirkas keitetty vierre johdetaan putkea 25 pitkin jäähdyttimeen 26, jossa se jäähdy-30 tetään. Putkea 27 pitkin vierre voidaan laskea esimerkiksi käymisvaiheeseen.

Kuvio 2 esittää kolmivaiheisen vastavirtakalvosuo-datuksen mahdollista järjestelyä.

Tässä kuviossa mäski johdetaan putkea 51 pitkin en-35 simmäiseen kalvosuodattimeen 52, josta kirkas vierre pois- 8 101082 tetaan putkea 53 pitkin. Osa suodattimen 52 jäännösmäskis-tä palautetaan putkea 54 pitkin suodattimen syöttöpäähän, yhdessä toisen kalvosuodattimen 55 kautta läpimenneen mäs-kin kanssa. Loppu mäskistä joutuu putkea 56 pitkin toiseen 5 kalvosuodattimeen 55. Tämän kalvon läpi menevä aine palau tuu putkea 57 pitkin ensimmäiseen suodattimeen. Toisen suodattimen 55 jäännös palautuu osaksi toisen kalvosuodattimen 55 syöttöpäähän putken 58 kautta samalla, kun loput kulkee putkea 59 pitkin kolmanteen kalvosuodattimeen 60. 10 Tämän kolmannen kalvosuodattimen läpi mennyt aines palau tuu putken 61 kautta toisen kalvosuodattimen 55 syöttöpäähän. Kolmannen suodattimen 60 jäännöksestä osa palautuu putkea 62 kolmannen suodattimen syöttöpäähän yhdessä putkea 63 pitkin syötettävän veden kanssa. Loppu jäännökses-15 tä, käytetty vilja, poistetaan putkea 64 pitkin.

Tämän järjestelmän kuvaus perustuu kolmivaihesuoda-tinyksikköön, mutta on tietysti mahdollista sovittaa vaiheiden lukumäärä halutuksi samaa periaatetta käyttäen.

Kuvio 3 esittää poikittaisvirtaussuodatinyksikön 20 suoritusmuotoa perustuen kolmivaiheiseen laitteistoon, mutta vaiheiden lukumäärää voidaan haluttaessa säätää samaa periaatetta käyttäen.

Kuviossa 3 mäski johdetaan putkea 100 pitkin ensimmäiseen kalvosuodattimeen 101, josta kirkas vierre poiste-25 taan putkea 102 pitkin. Osa suodattimen 101 jäännösmäskis- tä joutuu putkea 103 pitkin toiseen kalvosuodattimeen 104 ja osa palautuu putkea 112 pitkin suodattimen 101 syöttöpäähän. Putkea 105 pitkin johdetaan vettä suodattimen 104 syöttöpäähän. Kalvosuodattimen 104 läpi mennyt osa poiste-30 taan putken 106 kautta ja yhdistetään ensimmäisen kalvo- : suodattimen 101 läpi menneen osan kanssa. Toisen suodat timen 104 jäännös kulkee putkea 107 pitkin kolmanteen kalvosuodattimeen 108 yhdessä putken 109 kautta syötettävän veden kanssa ja osa palautuu suodattimen 104 syöttöpäähän 35 putken 113 kautta. Tämän kolmannen kalvosuodattimen 108 9 101082 läpi mennyt aines yhdistyy putken 110 kautta kahden ensimmäisen suodattimen läpi menneeseen ainekseen. Loppu jäännöksestä, käytetty vilja, poistetaan osaksi putkea lii pitkin ja osaksi palautetaan putkea 114 pitkin suodattimen 5 108 syöttöpäähän.

Keksintöä kuvataan seuraavassa esimerkkiin viitaten, mutta ei siihen rajoittuvasti.

Esimerkki

Kuviossa 1 esitetyn laitteiston sekoittimeen 1 li-10 sätään tunnissa 5 kg maissia, 2,5 kg mallasta ja 22,5 1 55 °C:ista vettä. Maissi ja mallas jauhettiin vasaramyl-lyssä hiukkaskokoon, joka voi kulkea 1,5 mm seulan läpi. Seoksen lämpötila oli 50 °C. Seos kuljetettiin pyörivään levykontaktori -laitteeseen, jossa sen lämpötilaa nostet-15 tiin 95 °C:seen. Seoksen kokonaisviipymisaika 50 °C:n läm pötilassa oli 5 minuuttia, kun taas viipymisaika 95 °C:ssa oli 10 - 15 minuuttia.

Seokseen 11 lisättiin tunnissa 15 kg saman hiukkas-koon omaavaa mallasta ja 45 1 55 °C:ista vettä. Näin saa- 20 dun seoksen lämpötila oli 50 °C ja se johdettiin toisen pyörivän levykontaktori -laitteen pohjalle.

Ensimmäisestä pyörivästä levykontaktori -laitteesta saatu tuote johdettiin toiseen pyörivään levykontaktori -laitteeseen sellaiselle tasolle, jossa mallas/vesiseoksen 25 viipymisaika oli noin 15 minuuttia 50 °C:n lämpötilassa.

Kuumaa tuotetta lisäämällä lämpötila nousi 65 °C:seen. Tämä lämpötila säilytettiin 30 minuuttia, jonka jälkeen se nostettiin 76 °C:seen, joka pidettiin 5 minuuttia.

Tämän käsittelyn jälkeen saatiin mäski, jonka uute-30 pitoisuus on noin 21,5 %, joka sitten johdettiin kalvosuo- : datinyksikköön 16. Tämä yksikkö oli kuviossa 2 esitetyn mukainen. Kalvosuodatus, jossa käytettiin kalvoja, joiden huokoskoko on 0,4 μπι, antoi vierrettä, jonka kirkkaus oli 0,3 EBC-yksikköä (65 °C:n lämpötilassa). Humalan sekoit-35 tamisen, keittämisen, muodostuneiden hiutaleiden erottelun ja jäähdytyksen jälkeen saatiin kylmää vierrettä, jonka : lämpötila oli 8 °C, ja josta voitaisiin käyttää olutta.

Claims (12)

101082

1. Prosessi vierteen valmistamiseksi jatkuvatoimisesta, tunnettu siitä, että se käsittää mallaksen 5 jatkuvatoimisen entsymaattisen konversion ainakin yhdessä pyörivässä levykontaktori -laitteessa ja käytetyn viljan erottamisen mäskistä yhdessä erotinyksikössä.

2. Prosessi vierteen valmistamiseksi jatkuvatoimi-sesti, tunnettu siitä, että se käsittää mallasta- 10 mattomaan viljaan, maltaaseen ja/tai entsyymilähteeseen ja veteen pohjautuvan seoksen jatkuvatoimisen liisteröitymi-sen ja entsymaattisen nesteytyksen pyörivässä levykontaktori -laitteessa, maltaan ja/tai entsyymilähteen lisäämisen näin saatuun tuotteeseen ja näin saadun tuotteen 15 entsymaattisen konversion ja käytetyn viljan erottamisen mäskistä erotinyksikössä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että entsymaattinen konversio suoritetaan jatkuvatoimisesti pyörivässä levykontaktori -lait- 20 teessä.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että käytetyt kiinteät aineet voivat kulkea seulojen läpi, joiden silmäkoko on 5 μπι - 5 mm.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen pro sessi, tunnettu siitä, että käytetyn viljan erottaminen mäskistä suoritetaan kalvosuodatinyksikössä, jossa suodattimen huokoskoko ei ylitä 2,0 μτη tai tavanomaisessa suodattimessa, tai sekoitus/selkeytysyksikössä, ja josta 30 tuloksena on kirkas vierre. : 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen prosessi, tun nettu siitä, että käytetyn viljan erottaminen mäskistä suoritetaan jatkuvatoimisesti kalvosuodatinyksikössä.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen prosessi, 35 tunnettu siitä, että kalvosuodatusyksikkö käsittää ainakin kolme vaihetta. 101082

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että vierrettä keitetään humalan lisäämisen jälkeen.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen prosessi, t u n - 5. e t t u siitä, että vierre keitetään järjestelmässä, jossa lämpöä otetaan talteen.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että lämpöä käytetään liisteröitymises-sä, nesteytyksessä ja/tai entsymaattisessa konversiossa.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-10 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että keitetty vierre, vaihtoehtoisesti selkeytyksen jälkeen, jäähdytetään ja siirretään käymisvaiheeseen.

12. Prosessi oluen panemiseksi, tunnettu 15 siitä, että se käsittää vierteen käyttämisen käyttäen jon kin patenttivaatimuksista 1-11 mukaista prosessia. 101082