FI100353B

FI100353B - Laite telan kiinnittämiseksi runkorakenteeseen

Info

Publication number: FI100353B
Application number: FI934499A
Authority: FI
Inventors: Pekka Koivukunnas; Raimo Immonen
Original assignee: Valmet Corp
Priority date: 1993-10-12
Filing date: 1993-10-12
Publication date: 1997-11-14
Also published as: GB9419161D0; GB2282846B; JPH07189167A; FI934499A0; GB2282846A; US6203668B1; CA2117970A1; DE4434509A1; DE4434509C2; FI934499A

Description

100353

Laite telan kiinnittämiseksi runkorakenteeseen 5 Keksinnön kohteena on laite telan kiinnittämiseksi runkorakenteeseen paperikoneessa, paperin jälkikäsittely koneessa tai vastaavassa, jossa tela on päistään varustettu laakerein, joiden laakeripesät tai niihin muodostetut kiinnitysalustat on järjestetty asennettaviksi runkorakenteeseen muodostettua vastepintaa vasten telan asemoimiseksi paikalleen koneen runkoon siten, että koneen runkoon on järjestetty olennaisesti kohtisuoraan 10 runkorakenteeseen muodostettua vastepintaa vastaan siirrettävät, olakkein tai vastaavin muotokappalein varustetut kiinnityselimet ja että laakeripesät tai niissä olevat kiinnitysalustat on varustettu kiinnityselinten muotokappaleiden muotoa vastaavin urin, joihin mainitut muotokappaleet on järjestetty menemään telaa paikalleen asennettaessa.

15 Tietyissä paperikoneiden, kartonkikoneiden ja vastaavien ja/tai paperin ja kartongin jälkikäsittelykoneiden osissa edellytetään nopeaa telanvaihtoa, jotta vältyttäisiin kohtuuttoman pitkiltä seisonta-ajoilta. Nopea telanvaihto on erityisen tärkeä ominaisuus soft-kalantereissa, joissa kalanterointinipin muodostavista teloista joudutaan pehmeäpintainen tela aika-ajoin ja varsin usein vaihtamaan kunnostusta varten. Tavanomaisissa rakenteissa 20 telan kiinnitysruuvien avaaminen ja toisaalta kiristäminen oikeaan kiristysmomenttiin on kuitenkin varsin työläs ja aikaavievä työvaihe. Kiinnitysruuvit sijaitsevat erittäin hankalissa paikoissa, esim. korkealla lattiatasosta, kaukana hoitosilloista, kapeissa väliköissä ja lähellä kuumia telan pintoja. Lisäksi ruuvien kiristämiseksi oikeaan momenttiin edellytetään suurta voimaa, jonka aikaansaaminen edellä kuvatuissa olosuh-25 teissä on hankalaa ja jopa vaarallista. Edellä mainituista haittapuolista johtuen on aikaisemmin yritetty myös kehittää erilaisia kiinnitysjärjestelyjä, joissa tela kiinnitetään runkorakenteeseen ilman ruuveja erityisten kiinnittimien avulla. Näihin kiinnitysjärjeste-lyihin on kuitenkin liittynyt useita huomattavia haittapuolia, kuten kiinnitysjärjestelyn monimutkaisuus ja kiinnityksen epävarmuus, mistä johtuen tällaiset kiinnitysjärjestelyt 30 toimivissa konekonstruktioissa ovat olleet hyvin harvinaisia. Tällaisista kiinnitysjärjeste-lyistä ei sellaisenaan ole lisäksi mitään voitu soveltaa soft-kalanteriin.

100353 2

Nyt esillä olevan keksinnön päämääränä on saada aikaan laite telan kiinnittämiseksi runkorakenteeseen, jonka laitteen avulla vältetään edellä kuvatut tekniikan tasoon liittyvät haittapuolet ja jolla telan kiinnittäminen sekä irrottaminen ovat helposti ja nopeasti suoritettavissa. Tähän päämäärään pääsemiseksi on keksinnölle pääasiassa 5 tunnusomaista, että kiinnityselimet on varustettu voimalaitteella, voimaelimellä tai vastaavalla, joka on pakkotoimisesti sovitettu siirtämään kiinnityselimiä olennaisesti kohtisuorassa suunnassa kohti vastepintoja ja kiristämään laakeripesät tai vastaavasti kiinnitysalustat paikalleen vasten runkorakenteen vastepintoja sekä toimilaitteella, jolla kiinnityselimet ovat siirrettävissä vastakkaiseen suuntaan kiinnityksen ja kiristyksen 10 vapauttamiseksi.

Keksinnöllä saavutetaan tunnettuun tekniikkaan nähden useita etuja, joista merkittävimpiä ovat laitteen turvallisuus ja toimintavarmuus. Keksinnön mukaisen laitteen avulla tela pysyy paikallaan myös kaikissa häiriötilanteissa. Keksintöä voidaan edullisimmin 15 soveltaa siten, että keksinnön mukaista laitetta käytettäessä tela voidaan kiinnittää runkorakenteeseen ja irrottaa siitä kokonaan käsin koskematta ohjauspulpetin välityksellä. Manuaalinen käyttö on kuitenkin myös täysin mahdollista niin haluttaessa. Keksinnön muut edut ja ominaispiirteet käyvät ilmi jäljempänä seuraavasta keksinnön yksityiskohtaisesta selostuksesta.

20

Seuraavassa keksintöä selitetään esimerkinomaisesti oheisen piirustuksen kuvioihin viittaamalla.

Kuvio 1 on täysin kaaviomainen sivultapäin otettu kuva kaksinippisestä soft-kalanterista, 25 johon keksinnön mukainen laite on sovellettavissa.

. Kuvio 2 on suurennettu leikkauskuva kuvion 1 mukaisen soft-kalanterin toisen nipin yläpositiossa olevan pehmeän telan kiinnitysjärjestelystä, jossa keksinnön mukaista laitetta on sovellettu.

Kuvio 3 on kaaviomainen leikkauskuva pitkin linjaa III-III kuviosta 2.

30 3 100353

Kuvio 4 on kaaviomainen ja suurennettu leikkauskuva kuvion 1 mukaisen soft-kalanterin ensimmäisen nipin alapositiossa olevan pehmeän telan kiinnitysjärjestelystä, jossa keksinnön mukaista laitetta on sovellettu.

5 Kuvio 5 on kaaviomainen leikkauskuva pitkin linjaa V-V kuviosta 4.

Kuvio 6 on kaaviomainen perspektiivikuva, joka esittää kuvioiden 4 ja 5 mukaiseen kiinnityslaitteeseen kuuluvaa kiinnitysalustaa ja kiinnityselintä.

10 Kuvio 7 on vaihtoehtoinen suoritusmuoto kuviossa 4 esitetylle ratkaisulle kuviota 4 vastaavana kuvantona.

Kuvio 8 esittää kuviota 6 vastaavana kuvantona kuvion 7 mukaiseen kiinnityslaitteeseen kuuluvaa kiinnitysalustaa ja kiinnityselintä.

15

Kuvio 1 esittää siis kaaviomaisesti kaksinippistä Nj ,N2 soft-kalanteria, joka on tarkoitettu paperirainan W molemmin puoliseen kalanterointiin. Kalanterointinipit Nj ja N2 muodostuvat kuumennettavan, kovan telan sekä pehmeäpintaisen telan väliin. Ensimmäisen nipin N j teloista on ylempi tela 2 kovapintainen kuumennettava tela ja tämän telan 20 laakeripesä 3 on jäykästi kiinnitetty kiinnitysalustan 4 välityksellä suoraan kalanterin , runkoon 1. Ensimmäisen nipin Nj alempi tela 5 on pehmeäpintainen tela ja mainitun pehmeäpintaisen telan 5 laakeripesä 6 on kiinnitysalustan 7 välityksellä kiinnitetty kuormitusvarteen 8, joka on koneen poikkisuuntaisella nivelöintiakselilla 9 kääntyvästi nivelöity kalanterin runkoon 1. Kuormitusvarren 8 ja kalanterin rungon 1 väliin on 25 asennettu kuormitussylinteri 10, jolla hoidetaan nipin Nj kuormitus sekä nipin avaaminen.

Toisen nipin N2 teloista on ylempi tela 11 pehmeäpintainen tela, jonka laakeripesä 12 on kiinnitysalustan 13 välityksellä kiinnitetty suoraan ja jäykästi kalanterin runkoon 1. 30 Vastaavasti on nipin N2 alempi tela 14 kuumennettava, kovapintainen tela, jonka laakeripesä 15 on kiinnitysalustan 16 välityksellä kiinnitetty kuormitusvarteen 17.

4 100353

Kuormitusvarsi 17 on koneen poikkisuuntaisen nivelöintiakselin 18 avulla kääntyvästi nivelöity kalanterin runkoon 1. Kuormitusvarren 17 ja kalanterin rungon 1 väliin on asennettu kuormitussylinteri 19, jolla hoidetaan toisen nipin N2 kuormitus sekä nipin aukaisu. Paperirata W johdetaan ja viedään ohjaus-, taitto- ja levitystelojen 20,21,22,23 5 ohjaamana kalanterin kummankin nipin Nj,^ läpi siten, että kalanterin ensimmäisessä nipissä Nj kalanteroidaan paperin toinen puoli ja toisessa nipissä N2 vastakkainen puoli.

Kuvioissa 2 ja 3 on suurennettuina leikkauskuvina esitetty kuvion 1 mukaisen soft-kalanterin toisen nipin N2 ylätelan kiinnitysjäijestely, jossa on sovellettu keksinnön 10 mukaista laitetta telan kiinnittämiseksi runkorakenteeseen. Kuvio 2 on koneen pituussuuntaisessa pystytasossa otettu leikkauskuva kiinnitysjärjestelystä ja vastaavasti on kuvio 3 leikkauskuva pitkin linjaa III-III kuviosta 2. Kuvioiden 2 ja 3 suoritusmuodossa telan laakeripesä 12 on varustettu kiinnitysalustalla 13, jonka välityksellä laakeripesä 12 on kiinnitetty soft-kalanterin runkoon 1. Laakeripesän 12 kiinnityskohdan alueella soft-15 kalanterin runkorakenne 1 koostuu kotelopalkkirakenteesta, joka käsittää yläseinän 61, alaseinän 63 sekä sivuseinät (kuvio 3). Kotelopalkin alaseinän 63 alapintaan on työstetty vastepinta 65, jota vasten laakeripesän kiinnitysalusta 13 kiinnitetään.

Kuvioiden 2 ja 3 suoritusmuodossa kiinnitysalustaan 13 on muodostettu koneen pituus-20 suunnassa eli kohtisuoraan telan akselia vastaan kulkevat takaleikatut urat 30, jotka kuvioiden 2 ja 3 suoritusmuodossa ovat T-muotoiset. Kuten kuvioista 2 ja 3 nähdään, ovat mainitut T-urat 30 avoimet kohti runkoon 1 muodostettua vastepintaa 65 ja edelleen kuvioiden 2 ja 3 suoritusmuodossa mainitut T-muotoiset urat 30 ulottuvat koneen pituussuunnassa yli koko kiinnitysalustan 13 pituuden. Kalanterin runkoon 1 on järjestet-25 ty urien 30 muotoa vastaavat kiinnityselimet 32, jotka ovat siirrettävät kohtisuorassa suunnassa vastepinnan 65 suhteen. Kiinnityselimet 32 ovat kuvioiden 2 ja 3 suoritusmuodossa levymäiset siten, että niiden alapäähän on järjestetty T-muotoinen osa 33, joka sopii työntymään kiinnitysalustan 13 T-uriin. Kalanterin rungon 1 muodostavan kotelo-palkin alaseinään 63 on muodostettu aukot 31, joiden läpi kiinnityselimet 32 työntyvät 30 mainitun alaseinän 63 läpi kotelopalkin sisään.

5 100353

Keksinnön mukaiseen kiinnitysjärjestelyyn kuuluu edelleen pystysuuntainen akseli 38, joka on alapäästään laipalla 39 kiinni kalanterin rungossa 1. Esitetyssä suoritusesimer-kissä on rungon 1 kotelopalkin alaseinään 63 muodostettu läpimenevä reikä, jonka kautta akseli 38 on työnnetty ulottumaan kotelopalkin sisään. Akselin laippa 39 estää akselin 38 5 liikkeen ylöspäin. Akselille 38 on alaseinän 63 yläpintaa 64 vasten pujotettu aluslevy 37 ja edelleen on akselille 38 pujotettu aluslevyn 37 päälle holkki 41. Hoikin 41 päälle on edelleen sovitettu lautasjousista koostuva jousipakka 34, jonka aksiaalinen ulottuvuus on suurempi kuin hoikin 41 aksiaalinen pituus. Jousipakan 34 päälle on edelleen järjestetty vaakasuuntainen levy 35, jonka läpi akseli 38 työntyy. Levyn 35 päälle on sovitettu 10 ontto sylinteri 40, jonka aksiaalisuuntaisen reiän läpi akseli 38 ulottuu ja lopuksi on akselin 38 yläpää varustettu kierreosalla 42, johon on kierretty mutteri 43 vasten onton sylinterin 40 yläpäätyä. Kiinnityselimiin 32 on muodostettu läpimenevät aukot 36, joiden läpi vaakasuuntainen levy 35 ulottuu siten, että kiinnityselimet 32 on ripustettu mainitun levyn 35 varaan.

15

Kiinnitysjärjestelyyn kuuluu vielä paikoituslaite, joka on lähemmin esitetty kuviossa 2. Paikoituslaite käsittää sylinterin 44, joka on kiinnitetty kotelopalkin yläseinän 61 sisäpintaan. Sylinterin 44 männänvarteen 45 on kiinnitetty kiilakappale 46, ja vastaavasti on runkorakenteen 1 alaseinään 63 muodostettu kiilakappaletta 46 varten aukko 48, 20 jonka läpi mainittu kiilakappale 46 työntyy kuvion 2 esittämällä tavalla sylinterin 44 männän ollessa ulostyöntyneenä. Kiilakappale 46 on muotoiltu siten, että sen laakeri-pesän 12 kiinnitysalustaa 13 päin oleva pinta on pääasiassa suora eli männänvarren 45 suuntainen. Kiilakappaleen 46 vastakkainen sivupinta 47, eli kiinnitysalustasta 13 poispäin oleva pinta on sitävastoin muodostettu vinoksi tai kaltevaksi sylinterin 44 25 männän liikkeen suuntaan nähden. Vastaavalla tavalla on aukon 48 toinen reuna muodostettu kaltevaksi siten, että mainitun reunan 49 kaltevuus on pääasiassa yh-• teneväinen kiilakappaleen 46 kaltevan pinnan 47 kanssa.

Kiinnitysjärjestelyn toiminta ja käyttö telaa paikalleen asennettaessa ja vastaavasti telaa 30 poistettaessa on seuraavanlainen. Kuten kuvioista 2 ja 3 käy ilmi, jousipakka 34 kuormittaa kiinnityselimiä 32 ylöspäin tietyllä voimalla. Jousipakan 34 esikiristys 100353 6 säädetään mutterin 43 avulla ja jousipakan 34 jäykkyys sekä mutterilla 43 aikaansaatu esikiristys valitaan ja sovitetaan sellaiseksi, että jousipakan 34 jousivoima on riittävän suuri kiinnitettävän telan painoon nähden kaikkine varusteineen. Sopiva jousivoima on esim. 3-4 kertainen telan painoon nähden. Kuvioissa 2 ja 3 esitetystä rakenteesta johtuen 5 on runkorakenteen 1 kotelopalkin yläseinään 61 muodostettu aukko 62, jonka kautta voidaan mm. esikiristystä säätää. Kun esikiristys on kertaalleen oikeaksi säädetty, ei mutteriin 43 enää tarvitse koskea. Näin ollen ei teloja poisotettaessa ja paikalleen asennettaessa tarvitse esikiristystä erikseen aina säätää uudelleen.

10 Kun tela halutaan asentaa keksinnön mukaisen kiinnitysjärjestelyn avulla paikalleen, on ensinnäkin sylinterin 44 mäntä vedetty sisään siten, että kiilakappale 46 ei haittaa laakeripesän paikalleenasennusta. Sylinterin 40 avulla puristetaan jousipakkaa 34 kokoon siten, että kiinnityselimet 32 siirtyvät alaspäin asemaan, jossa kiinnitysalustan 13 paikalleenasennus on mahdollinen. Tämän jälkeen tela esim. nosturin avulla siirretään 15 sopivaan asemaan ja edelleen sitä siirretään vaakasuunnassa ja koneen pituussuunnassa niin, että kiinnityselinten 32 T-kappaleet 33 osuvat kiinnitysalustan 13 T-uriin 30. Telan siirtämistä jatketaan, kunnes kiinnitysalustan pääty osuu runkorakenteeseen 1 muodostettuun vastepintaan 51. Tämän jälkeen voidaan onton sylinterin 40 painetta pienentää siten, että jousipakan 34 voima vetää telan laakeripesiä 12 ylöspäin, jolloin kiinni-20 tysalustan yläpinta tulee vasten runkorakenteeseen muodostettua vaakasuuntaista vastepintaa 65. Onton sylinterin 40 painetta ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa syytä kokonaan päästää pois.

Kun kiinnitysalusta 13 on näin sovitettu paikalleen, paikoitetaan se lopulliseen asemaansa 25 sylinterin 44 käyttämän kiilakappaleen 46 avulla. Sylinterin 44 männänvartta 45 työnnetään ulospäin, jolloin kiilakappaleen 46 kalteva pinta 47 osuu vasten aukon 48 kaltevaa pintaa 49, jolloin näiden kaltevien pintojen 47,49 ohjaamana kiilakappale 47 siirtyy alaspäin ja tulee kosketukseen kiinnitysalustan 13 päätypinnan 50 kanssa. Kun kiilakappaletta 47 siirretään edelleen alaspäin, asemoituu kiinnitysalusta 13 tarkasti 30 paikalleen vasten vastepintaa 51. Tämän jälkeen voidaan paineet lopullisesti vapauttaa 7 100353 ontosta sylinteristä 40, jolloin laakeripesä 12 on kiinnitysalustasta 13 kiinnityselinten 32 kannattamana paikoillaan tarkoitetussa asemassa.

Telaa poistettaessa menetellään luonnollisesti päinvastaisella tavalla siten, että ensin 5 vedetään sylinterillä 44 kiilakappale 46 ulos ja ylös, minkä jälkeen ontto sylinteri 40 paineistetaan ja tela voidaan nosturin avulla siirtää pois paikaltaan konesuunnassa. Paikoituslaitteen sylinteri 44 sekä jousipakkaa 34 puristavan sylinterin 40 käyttäminen voidaan hoitaa kauko-ohjatusti ohjauspulpetista, joten keksinnön mukaisessa järjestelyssä telanvaihto on aikaisempaan verrattuna merkittävästi nopeampaa ja yksinkertaisempaa.

10

Kuviot 4 ja 5 esittävät kaaviomaisina leikkauskuvina keksinnön mukaisen kiinnitysjär-jestelyn soveltamista kuvion 1 mukaisen kalanterin ensimmäisen nipin Nj alapositiossa olevan telan 5 kiinnitykseen. Kuvio 4 on konesuuntaisessa pystytasossa otettu leikkaus telan kiinnityssysteemistä ja kuvio 5 on leikkauskuva pitkin linjaa V-V kuviosta 4. 15 Lisäksi kuvio 6 esittää kaaviomaista perspektiivikuvaa kuvioiden 4 ja 5 mukaisessa kiinnityksessä käytetystä kiinnitysalustasta sekä kiinnityselimestä. Pääperiaatteiltaan kuvioiden 4 ja 5 kiinnitysjärjestely vastaa olennaisesti kuvioissa 2 ja 3 esitettyä systeemiä ollen vain "ylös-alaisin” käännettynä. Niinpä on kuvioiden 4 ja 5 suoritusmuodossa telan 5 laakeripesään 6 kuuluva kiinnitysalusta 7 asennettu kuormitusvarren 8 päälle 20 kuormitusvarteen muodostetulle vastepinnalle 165.

Kuormitusvarsi 8 muodostuu kuvioiden 4 ja 5 suoritusesimerkissä ko te ^palkkirakenteesta, joka käsittää alaseinän 161, yläseinän 163 sekä sivuseinät (kuvio 5). Kotelopalkki-rakenteen sisään sovitettu kiinnityssysteemi vastaa pääosin jo kuvioiden 2 ja 3 yh-25 teydessä esitettyä järjestelyä ja näin ollen kiinnityssysteemiin kuuluu akseli 138, joka on sovitettu kotelopalkkirakenteen yläseinään 163 muodostettuun reikään laipan 139 varaan. Laippa 139 estää akselia 138 siirtymästä kuvioiden 4 ja 5 esityksessä alaspäin. Kotelo-palkkirakenteen sisään on yläseinän 163 alapintaa 164 vasten asetettu akselille 138 aluslaatta 137. Edelleen on akselille 138 sovitettu holkki 141 ja tämän hoikin päälle on 30 asennettu lautasjousista muodostettu jousipakka 134. Jousipakan 134 alle on asennettu poikittaissuuntainen levy 135, jonka läpi akseli 138 kulkee. Levyn 135 vastakkaiselle 100353 8 puolelle on asennettu ontto sylinteri 140, joka siis käsittää aksiaalisuunnassa läpimenevän reiän, jonka reiän läpi akseli 138 ulottuu. Akseliin 138 on edelleen muodostettu kierreosa 142, johon on kierretty mutteri 143, joka pitää koko rakennelman koossa.

5 Kiinnitysjärjestelyyn kuuluu edelleen kiinnityselimet 132, jotka ovat levymäisiä kappaleita ja joiden päähän on muodostettu kuvioita 2 ja 3 vastaavalla tavalla T-kappale 133. Kotelopalkkirakenteen yläseinään 163 on muodostettu aukot 131, joiden läpi kiinnityseli-met 132 työntyvät. Edelleen on kiinnityselimiin 132 muodostettu aukot 136, joiden läpi akselille 138 sovitettu poikittaissuuntainen levy 135 on viety siten, että kiinnityselimet 10 132 ovat mainitun poikittaissuuntaisen levyn 135 varassa. Kiinnitysalustaan 7 on vastaavalla tavalla kuin kuvioiden 2 ja 3 suoritusesimerkissä muodostettu kiinnityselinten 132 T-kappaleen muotoa 133 vastaavat T-urat 130, joihin kiinnityselimet 132 on kuvioiden 4 ja 5 esittämällä tavalla sovitettu. Tässä suhteessa kuvioiden 4 ja 5 ratkaisu poikkeaa kuvioissa 2 ja 3 esitetystä suoritusmuodosta siten, että kiinnitysalustaan 7 15 muodostetut T-urat 130 ovat koneen poikkisuuntaiset, jolloin luonnollisesti myös kiinnityselimet 132 on asennettu vastaavalla tavalla. Tämän johdosta laakeripesä 6 ja kiinnitysalusta 7 on asennettava paikoilleen koneen poikkisuunnassa siirtämällä, eikä konesuuntaisesti, kuten kuvioiden 2 ja 3 suoritusmuodossa tapahtuu.

20 Kuten erityisen selvästi kuviossa 6 on kuitenkin havainnollistettu, kiinnitysalustaan 7 on muodostettu myös konesuunnassa ulottuva takaleikattu ura 155 kiinnityselimiä 132 varten. Näin ollen on myös kiinnityselimet 132 muotoiltu vastaavalla tavalla siten, että kiinnityselinten 132 T-kappaleiden 133 muoto vastaa konesuuntaisen takaleikatun uran 155 muotoa, jolloin T-kappaleiden 133 ulottuvuus koneen poikkisuunnassa on uran 155 25 muotoa vastaavalla tavalla suurempi kuin kiinnityselinten 132 levymäisen osan ulottuvuus. Tämä ratkaisu mahdollistaa sen, että laakeripesät 6 ja kiinnitysalustat 7 voidaan • asentaa paikalleen myös konesuuntaisesti, kuten on asianlaita kuvioiden 2 ja 3 suoritus muodossakin.

30 Kiinnitysjärjestelyyn kuuluu edelleen paikoituslaite, joka käsittää kotelopalkkirakenteen alaseinään 161 kiinnitetyn sylinterin 144, jonka männänvarteen 145 on asennettu 9 100353 kiilakappale 146, jonka kiinnitysalustaan 7 päin oleva pinta on pääasiassa männänvarren 145 liikkeen suuntainen ja jonka vastakkainen pinta 147 on kalteva ja kiilamainen. Kiilakappaletta 146 varten on kotelopalkkirakenteen yläseinään 163 muodostettu aukko 148, joka on muotoiltu kiilakappaleen 146 muotoa vastaavalla tavalla siten, että aukon 5 148 kiinnitysalustan 7 puoleinen reuna on suora ja vastakkainen reuna eli kiinnitysalus tasta 7 poispäin oleva reuna 149 on kalteva muodostaen vastepinnan kiilakappaleen 146 kaltevalle pinnalle 147.

Kuvioiden 4-6 suoritusmuodossa telan paikalleenasennus suoritetaan seuraa valla tavalla. 10 Ensinnäkin mutterin 143 avulla kiristetään jousipakka 134 haluttuun esikireyteen ja sylinterin 140 avulla jousipakka 134 puristetaan kasaan, jolloin kiinnityselimet 132 työntyvät yläasentoonsa. Kuten edellä jo selostettiin, suoritetaan esikireyden säätö vain kerran, eikä tähän esikireyteen tämän jälkeen puututa teloja vaihdettaessa. Laakeripesän 6 paikalleenasennusta varten on paikoituslaitteen sylinterin 144 mäntä luonnollisesti 15 vedetty sylinterin sisään siten, että kiilakappale 146 ei haittaa kiinnitysalustan 7 paikalleenasennusta. Tämän jälkeen tela asennetaan paikalleen ja se voidaan tehdä kahdella vaihtoehtoisella tavalla.

Ensinnäkin telaa voidaan asentaa paikalleen siten, että se siirretään paikalleen telan 20 aksiaalisuunnassa eli koneen poikkisuunnassa, jolloin kiinnitysalustassa 7 olevat T-urat , 130 osuvat kiinnityselinten 132 T-kappaleisiin 133. Telaa siirretään poikittaissuunnassa, kunnes se on halutussa asemassa, minkä jälkeen voidaan painetta osittain vapauttaa sylinteristä 140. Tämän jälkeen työnnetään paikoituslaitteen sylinterin 144 männänvartta 145 ulospäin siten, että kiilakappaleen 146 kalteva pinta 147 liukuu vasten aukon 148 25 vastaavalla tavalla kaltevaa reunaa 149, jolloin kiilakappaleen 146 vastakkainen pinta osuu kiinnitysalustan 7 vastepintaan 150 ja pakottaa kiinnitysalustan 7 siirtymään pitkin ‘ tasopintaa 165 siten, että kiinnitysalusta 7 tulee vasten kotelopalkkirakenteeseen järjeste tyn vastakappaleen 166 tarkasti koneistettua vastepintaa 151. Kun kiinnitysalusta 7 on tiukasti vasten mainittua vastepintaa 151, voidaan paine kokonaan vapauttaa sylinteristä 30 140, jolloin jousipakka 134 vetää kiinnityselimiä 132 kuvioiden 4 ja 5 esityksessä alaspäin ja kiristää kiinnitysalustan 7 tiukasti paikalleen haluttuun asemaan. Telan 5 100353 10 paikaltaan poisottaminen suoritetaan edellä kuvatut toimenpiteet tekemällä päinvastaisessa järjestyksessä.

Kuvioiden 4-6 suoritusesimerkissä voidaan tela 5 asentaa paikalleen myös vaihtoehtoi-5 sella tavalla. Koska tässä suoritusesimerkissä on kiinnitysalustaan 7 muodostettu myös konesuunnassa ulottuva takaleikattu ura 155, voidaan tela asentaa paikoilleen myös konesuunnassa siirtämällä. Tällöin telan paikalleenasennus suoritetaan siten, että ensin sylinteriä 140 käyttämällä siirretään kiinnityselimet 132 yläasentoonsa. Paikoituslaitteen sylinteri 144 on luonnollisesti tässä vaiheessa sisäänvedetyssä asennossa. Tela 5 voidaan 10 tällöin asentaa paikoilleen konesuunnassa siirtämällä siten, että kiinnityselinten 132 T-kappaleet 133 osuvat takaleikattuun uraan 155, jolloin telaa 5 siirretään konesuunnassa niin pitkälle, kunnes kiinnitysalustan 7 reuna osuu vastepintaan 151. Tämän jälkeen voidaan sylinterin 140 painetta osittain vapauttaa ja paikoituslaitteen sylinteriä 144 käyttämällä kiinnitysalusta 7 siirretään lopullisesti oikeaan asemaansa siten, että kiinni-15 tysalusta 7 tulee tiukasti vasten vastepintaa 151. Tämän jälkeen voidaan paine vapauttaa kokonaan sylinteristä 140, jolloin tela on halutussa asemassaan. Kuvioiden 4-6 suoritusmuodossa tela voidaan näin ollen vaihtaa joko nosturia tai telanvaihtovaunua käyttämällä.

20 Kuten aiemmin jo tuotiin esiin, esittää kuvion 7 kuviota 4 vastaavana kuvantona vaihtoehtoista toteuttamismuotoa keksinnön mukaisen kiinnitysjärjestelyn soveltamisesta kuvion 1 mukaisen kalanterin ensimmäisen nipin Nj alapositiossa olevan telan 5 kiinnitykseen. Kuten seuraavasta selityksestä käy ilmi, on kuvion 7 mukainen konesuun-taisessa pystytasossa otettu leikkauskuva telan kiinnityssysteemistä kuviota 4 edullisempi 25 ratkaisu keksinnön mukaiselle järjestelylle. Edelleen kuvio 8 esittää kuviota 6 vastaavana kaaviomaisena perspektiivikuvana kuvion 7 mukaisessa kiinnityksessä käytetystä kiinnitysalustasta sekä kiinnityselimestä.

Kuvion 7 esityksessä kuormitusvarsi 8a muodostuu näin ollen kuviota 4 vastaavalla 30 tavalla kotelopalkkirakenteesta käsittäen alaseinän 261, yläseinän 263 sekä sivuseinät (ei esitetty kuviossa 7). Kotelopalkkirakenteen sisään sovitettuun kiinnityssysteemiin kuuluu 11 100353 akseli 238, joka on sovitettu kiinnityskappaleeseen 270 muodostettuun reikään laipan 239 varaan. Laippa 239 estää akselia 238 siirtymästä kuvion 7 mukaisessa esityksessä alaspäin. Kiinnityskappaleen 270 alapintaa vasten on asetettu akselille 238 aluslaatta 237. Akselille 238 on edelleen sovitettu holkki 241 ja tämän hoikin päälle on asennettu 5 lautasjousista muodostettu jousipakka 234. Jousipakan 234 alle on asennettu poikittaissuuntainen levy 235, jonka läpi akseli 238 kulkee. Levyn 235 vastakkaiselle puolelle on asennettu ontto sylinteri 240, joka käsittää aksiaalisuunnassa läpimenevän reiän, jonka reiän läpi akseli 238 ulottuu. Akseliin 238 on aikaisempia suoritusmuotoja vastaavalla tavalla muodostettu kierreosa 242, johon on kierretty mutteri 243, joka pitää rakennel-10 man koossa.

Jo aikaisemmissa suoritusmuodoissa esitetyllä tavalla kuuluu kiinnitysjärjestelyyn edelleen kiinnityselimet 232, jotka ovat myös tässä suoritusmuodossa levymäisiä kappaleita ja joiden päähän on muodostettu T-kappaleet 233, kuten jo aikaisemminkin 15 selostettiin. Kiinnityskappaleeseen 270 on muodostettu läpimenevät aukot 231, joiden läpi kiinnityselimet 232 työntyvät. Kiinnityselimiin 232 on edelleen muodostettu aukot 236, joiden läpi akselille 238 sovitettu poikittaissuuntainen levy 235 on viety siten, että kiinnityselimet 232 ovat mainitun poikittaissuuntaisen levyn 235 varassa. Kiinnitysalustaan 7a on jo aikaisempia suoritusmuotoja vastaavalla tavalla muodostettu kiinnityselin-20 ten 232 T-kappaleen muotoa 233 vastaavat T-urat 230, joihin kiinnityselimet 232 on kuvion 7 esittämällä tavalla sovitettu. Kuten kuviosta 7 on havaittavissa, ovat mainitut T-urat 230 koneen poikkisuuntaiset. Kuvion 7 suoritusmuodossa on kiinnitysalustaan 7a muodostettu lisäksi konesuunnassa ulottuvat vastaavanlaiset T-urat 255. Mainittujen T-urien 230,255 muoto ja sijoitus on selvemmin esitetty kuviossa 8.

25

Kuviossa 7 esitetty suoritusmuoto poikkeaa oleellisesti kuviossa 4 esitetystä ratkaisusta • seuraavalla tavalla. Jotta kiinnitysalustaan 7a muodostettuja koneen poikkisuuntaisia T- uria 230 ja konesuunnassa ulottuvia uria 255 voitaisiin kumpiakin hyödyntää, on selvää, että kiinnityselimet 232 tulee voida kääntää kuviossa 7 esitetystä asennosta 90°. Tämä 30 käy kuviosta 7 selkeästi ilmi siten, että kiinnitysjärjestely on asennettu kiinni akselin 238 avulla kiinnityskappaleeseen 270 eikä suoraan kotelorakenteeseen, kuten oli asianlaita 100353 12 edellisissä suoritusmuodoissa. Kotelorakenteen yläseinään 263 on muodostettu aukko, joka on ylöspäin kapenevan kartion muotoinen. Vastaavasti on kiinnityskappale 270 muodostettu kartiokkaaksi siten, että yläseinässä 263 olevan aukon kartiopinta 272 sekä kiinnityskappaleen 270 kartiopinta 271 sopivat vastakkain. Kun kiinnitysalusta 7a ei ole 5 sovitettuna paikalleen, voidaan kiinnityskappaletta 270 näin ollen kiertää akselin 238 kautta kulkevan pyörähdysakselin ympäri.

Kiinnityskappaleeseen 270 on kiinnitetty lieriöosa 273, joka pitää sisällään kiinnitys-järjestelyyn kuuluvia kiinnityselimiä 232, jousipakkaa 234 sekä onttoa sylinteriä 240 10 niihin liittyvine laitteineen. Kotelorakenteen alaseinään 261 on lieriöosan 273 alapuolelle kiinnitetty ruuvien 276 tai vastaavien kiinnityselinten avulla tukirengas 274, joka estää kiinnityssysteemin putoamasta alas silloin kun kiinnitysalusta 7a ei ole paikalleen sovitettu. Tällöin lieriöosa 273 lepää tukirenkaan 274 varassa. Tukirenkaan 274 yläpinta 275 on muodostettu laakeripinnaksi, jonka varassa lieriöosaa 273 ja näin ollen myös 15 kiinnityskappaletta 270 siihen liittyvine laitteineen voidaan kiertää siten, että kiinnityseli-met tulevat konesuuntaisten T-urien 255 suuntaisiksi. Kuviossa 7 ei sitä ole esitetty, mutta järjestelyyn voi kuulua edelleen vasteet, jotka rajoittavat yllä mainitun kiertoliikkeen 90°:seen konesuunnan ja koneen poikkisuunnan välillä.

20 Kuvion 7 mukaisessa ratkaisussa myös paikoituslaite poikkeaa aikaisemmin selostetuista suoritusmuodoista. Kuvion 7 ratkaisussa paikoituslaite käsittää kotelopalkkirakenteen alaseinään 261 kiinnitetyn sylinterin 244, jonka männän varteen 245 on asennettu ohjaustappi 246. Kiinnitysalustaan 7a on vastaavasti muodostettu reikä 250, johon ohjaustappi 246 muototarkasti sopii. Ohjaustapin 246 pää 247 on muodostettu kartiok-25 kaaksi, jotta ohjaustappi 246 helpommin pääsee työntymään reikään 250 ja asemoimaan kiinnitysalustan 7a tarkasti paikalleen.

Kuvioiden 7 ja 8 suoritusmuodossa telan paikalleen asennus suoritetaan seuraavalla tavalla. Ensinnäkin siitä riippuen, asennetaanko tela paikalleen esimerkiksi nosturin 30 avulla konesuunnassa tai esim. telan vaihtovaunua käyttämällä koneen poikkisuunnassa, käännetään kiinnityselimet 232 oikeaan asentoon lieriöosan 273 ollessa tukirenkaan 274 13 100353 laakeripinnan 275 varassa. Tämän jälkeen puristetaan jousipakka 234 sylinterin 240 avulla kasaan, jolloin kiinnityselimet 232 työntyvät yläasentoonsa. Paikoituslaitteen sylinterin 244 mäntä 245 on tällöin luonnollisesti vedetty sisäasentoonsa. Kiinnityselinten 232 ollessa yläasennossaan sovitetaan kiinnitysalusta 7a paikalleen yläseinämän 63 5 vastepinnalle 265 siten, että kiinnitysalustassa 7a olevat T-urat 230 tai vastaavasti 255 osuvat kiinnityselinten 232 T-kappaleisiin 233. Asennustavasta riippuen telaa siirretään joko poikittaissuunnassa tai konesuunnassa, kunnes se on halutussa asemassa, minkä jälkeen voidaan painetta ainakin osittain vapauttaa sylinteristä 240. Tämän jälkeen työnnetään paikoituslaitteen sylinteriin 244 männänvartta 245 ulospäin siten, että 10 ohjaustapin 246 kartiomainen pää 247 osuu kiinnitysalustassa 7a olevaan reikään 250. Ohjaustapin 246 kartiomainen pää 247 ohjaa kiinnitysalustan 7a lopullisesti oikeaan asemaansa siten, että ohjaustappi 246 pääsee lopulta työntymään kokonaan ulos kuviossa 7 esitettyyn asemaan. Ohjaustapin 246 ollessa kokonaan ulos työntyneenä, voidaan paine vapauttaa täysin sylinteristä 240, jolloin jousipakka 234 vetää kiinnityselimiä 232 kuvion 15 7 esityksessä alaspäin ja kiristää kiinnitysalustan 7a tiukasti paikalleen haluttuun asemaan sekä kiinnittää myös kiinnityskappaleen 270 tiukasti paikalleen kartiopintojen 271,272 tullessa vastakkain. Telan 5 paikaltaan poisottaminen suoritetaan edellä kuvatut toimenpiteet tekemällä päinvastaisessa järjestyksessä.

20 Edellä on keksintöä selitetty esimerkinomaisesti oheisen piirustuksen kuvioihin viittaamalla. Keksintöä ei kuitenkaan ole rajoitettu koskemaan pelkästään kuvioissa esitettyjä esimerkkejä, vaan erilaiset muunnokset ovat mahdollisia keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. Niinpä esimerkiksi piirustuksen kuvioissa on esitetty, että toimielin, jolla tela kiristetään paikoilleen, on levyjousista muodostettu jousipakka 34,134,234. On tietysti 25 selvää, että levyjousipakan sijasta voidaan käyttää jotain muun tyyppistä jousta, kuten esimerkiksi kierrejousta tai vastaavaa. Toimielimenä voitaneen jousipakan 34,134,234 • sijasta ajatella käytettäväksi myös esimerkiksi kiilakenkää tai vastaavaa laitetta. Jousipak ka 34,134,234 vaikuttaa ainakin tässä vaiheessa edullisimmalta ratkaisulta keksinnön mukaisessa laitteessa.

30 100353 14

Toimilaitteena, jolla jousipakan 34,134,234 aikaansaama kiristysvoima vapautetaan, on edellä kuvatuissa toteuttamismuodoissa selostettu käytettävän sylinteriä, etenkin hyd-raulisylinteriä. Tämä onkin edullisin tapa keksinnön toteuttamiseen, mutta luonnollisesti voidaan jousipakan 34,134,234 kiristysvoima purkaa muullakin tavoin. Edelleen on 5 keksinnön mukaiseen järjestelyyn kuuluva paikoituslaite esitetyissä esimerkeissä toteutettu hydraulisylinterin 44,144,244 ja kiilakappaleen 46,146 tai ohjaustapin 246 avulla. Tämänkin ratkaisun sijasta voidaan käyttää jotain muuta toimielintä tai laitetta, jolla laakeripesä 6,12 saadaan tarkasti paikoitettua oikeaan asemaansa. Esitetyt esimerkit ovat kuitenkin edullisimpia tapoja ratkaisun toteuttamiseksi. Keksinnön muut vaihtoehdot 10 ja toteuttamismuodot voivat vaihdella oheisissa patenttivaatimuksissa määritellyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims

15 100353

1. Laite telan kiinnittämiseksi runkorakenteeseen paperikoneessa, paperin jälkikäsittely-koneessa tai vastaavassa, jossa tela (11,5) on päistään varustettu laakerein, joiden 5 laakeripesät (12,6) tai niihin muodostetut kiinnitysalustat (13,7,7a) on järjestetty asennettaviksi runkorakenteeseen muodostettua vastepintaa (65,165,265) vasten telan (11,5) asemoimiseksi paikalleen koneen runkoon (1,8,8a) siten, että koneen runkoon (1,8,8a) on järjestetty olennaisesti kohtisuoraan runkorakenteeseen muodostettua vastepintaa (65,165,265) vastaan siirrettävät, olakkein tai vastaavin muotokappalein 10 (33,133,233) varustetut kiinnityselimet (32,132,232) ja että laakeripesät (12,6) tai niissä olevat kiinnitysalustat (13,7,7a) on varustettu kiinnityselinten (32,132,232) muotokappaleiden (33,133,233) muotoa vastaavin urin (30,130,230), joihin mainitut muotokappaleet (33,133,233) on järjestetty menemään telaa (11,5) paikalleen asennettaessa, tunnettu siitä, että kiinnityselimet (32,132,232) on varustettu voimalaitteella 15 (34,134,234), voimaelimellä tai vastaavalla, joka on pakkotoimisesti sovitettu siirtämään kiinnityselimiä (32,132,232) olennaisesti kohtisuorassa suunnassa kohti vastepintoja (65,165,265) ja kiristämään laakeripesät (12,6) tai vastaavasti kiinnitysalustat (13,7,7a) paikalleen vasten runkorakenteen vastepintoja (65,165,265) sekä toimilaitteella (40,140,240), jolla kiinnityselimet (32,132,232) ovat siirrettävissä vastakkaiseen 20 suuntaan kiinnityksen ja kiristyksen vapauttamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että voimalaite käsittää jousen, jousista koostuvan jousipakan (34,134,234) tai vastaavan.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että voimalaite käsittää lautasjousista koostuvan jousipakan (34,134,234).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen laite, tunnettu siitä, että voimalaitteen muodostava jousi, jousipakka (34,134,234) tai vastaava on esikiristetty haluttuun 30 kireyteen riittävän voiman aikaansaamiseksi. 100353 16

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että voimalaitteen (34,134,234) kiristysvoiman vapauttava toimilaite (40,140,240) on hyd-raulisylinteri.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että kiinnityselinten (32,132,232) muotokappaleet (33,133,233) ovat T-kappaleita tai vastaavia ja että laakeripesiin (12,6) tai kiinnitysalustoihin (13,7,7a) muodostetut urat (30,130,230,255) ovat vastaavalla tavalla takaleikatut.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että laakeripesiin (12,6) tai kiinnitysalustoihin (13,7,7a) muodostetut urat (30,155,255) ulottuvat kohtisuorassa suunnassa telan (11,5) akseliin nähden.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen laite, tunnettu siitä, että laakeripesiin 15 (12,6) tai kiinnitysalustoihin (13,7,7a) muodostetut urat (130,230) ovat telan (5) akselin suuntaiset.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että kiinnityselimet (232) on asennettu runkoon (8a) vastepintaan (265) nähden olennaisesti 20 kohtisuoran akselin ympäri kierrettävästi siten, että kiinnityselinten (232) T-kappaleet (233) ovat valinnaisesti sovitettavissa laakeripesiin (6) tai kiinnitysalustoihin (7a) muodostettuihin konesuuntaisiin (255) tai koneen poikkisuuntaisiin uriin (230).

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että laite 25 käsittää edelleen paikoituslaitteen (44,45,46,144,145,146,244,245,246), jolla laakeri- pesät (12,6) ovat siirrettävissä rungon (1,8,8a) vastepintojen (65,165,265) suuntaisesti laakeripesien (12,6) asemoimiseksi tarkalleen oikeaan asemaan.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että paikoituslaite 30 (44,45,46,144,145,146) käsittää hydraulisen sylinteri-mäntälaitteen (44,45,144,145), joka on varustettu kiilakappaleella (46,146). 100353 17

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että paikoituslaite (244, 245 , 246) käsittää hydraulisen sylinteri-mäntä-laitteen (244,245, joka on varustettu ohjaustapilla (246), ja että laakeripesään (6) tai kiinnitysalustaan (7a) on muodostettu reikä (250), johon ohjaustappi (246) on sovitettu menemään laakeripesän (6) asemoimi- 5 seksi.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että laite on muodostettu kauko-ohjatuksi ohjauspulpetin tai vastaavan välityksellä. 10 100353 18