FI98533C - Parannetun työstettävyyden omaava, uudelleen rikitetty, ruostumaton austeniittiteräs - Google Patents

Description

98533

Parannetun työstettävyyden omaava, uudelleen rikitetty, ruostumaton austeniittiteräs Tämä keksintö koskee uudelleen rikitettyä ruostuma-5 tonta austeniittiterästä, jolla on parantunut työstettä-vyys.

Samantyyppinen austeniittiteräs on tunnettu JP-patenttljulkaisusta 160 785. Tämä patenttijulkaisu koskee terästä, joka on työstettävissä ja muodoltaan muunnetta-10 vissa kylmänä ja joka sisältää (massaan perustuva koostumus) erityisesti alle 0,030 % rikkiä, 10 - 300 ppm kalsiumia, 30 - 300 ppm happea, 0,8 - 5 % kuparia ja 0,01 -0,25 % lyijyä. Tähän ruostumattomaan austenlittiteräkseen sisällytetään happea ja kalsiumia, ja tämä tekee mahdol-15 liseksi muuntaa kovat inkluusiot (sulkeumat) kalsiumoksi-dipohjaisiksi inkluusioiksi. Työstettävyyden paranemisen saa aikaan vaihtelevien lyijymäärien lisäys koostumukseen.

On tunnettua, että ruostumattomat austeniitti teräkset ovat vaikeita työstää suurelta osin heikon lämmönjoh-20 tavuutensa vuoksi, josta seuraa leikkaustyökalun kärjessä kehittyvän lämmön heikko virtaus ja työkalun nopea turmeltuminen, ja hyvän kylmävedettävyytensä vuoksi, joka aiheuttaa paikallisesti alueita, joissa kovuus on suuri.

Eräs keino työstettävyyden parantamiseksi on alku-25 ainelyijyn lisääminen, erikoisesti niin, että sen osuudeksi tulee 0,01 - 0,25 %. Tämän alkuaineen haittana on se, että sitä on vaikea liuottaa homogeenisesti sulaan kylpyyn ja että se pyrkii suuren tiheytensä vuoksi kasaantumaan metallurgiassa käytettävien astioiden pohjalle. Lisäksi se 30 muodostaa faaseja, joiden sulamispiste on alhainen, heikentäen kuumarnuovattavuutta.

FR-hakemusjulkaisussa 2 542 761, jossa on esitetty menetelmä työstettävyydeltään hyvän teräksen valmistamiseksi, mainitaan, että toinen syy ruostumattomien teräs- 2 98533 ten työstämisen vaikeuteen on se, että ne sisältävät kovista oksideista, kuten esimerkiksi alumiinioksidista tai kromiitista, koostuvia inkluusioita, jotka vaurioittavat leikkaustyökaluja.

5 Yksi keino vähentää kovien oksidi-inkluusioiden vahingollisuutta on lisätä teräkseen yhtä tai useampaa maa-alkalimetalliyhdistettä suuren osan kovista inkluu-sioista korvaamiseksi oksidi-inkluusioilla, jotka pohjautuvat esimerkiksi kalsiumiin. On toisaalta mainittu, että 10 tietty määrä rikkiä yhdistettynä koviin inkluusioihin vähentää niiden vahingollisuutta rikin määrän ollessa yleensä alle 0,5 x 10'4 %, ja toisaalta, että toinen keino vähentää inkluusioiden vahingollisuutta on pienentää niiden määrää hyvällä hapen poistolla ja sulan kylvyn hyvällä 15 erotuksella terästä tuotettaessa.

Edellä mainituissa julkaisuissa teräksen työstettä-vyyden paraneminen saadaan aikaan lisäämällä voiteluaineeksi lyijyä, lisäämällä happea tai kalsiumia kovien inkluusioi-20 den muuntamiseksi maa-alkalimetalliyhdistepohjaisiksi inkluusioiksi, vähentämällä kovien inkluusioiden lukumäärää poistamalla sulasta kylvystä happea tuotannon aikana.

Tämä keksintö koskee uudelleen rikitettyä auste-25 niittiterästä, jolla on parantunut työstettävyys ja joka sisältää toisaalta rikkiä mangaani- ja kromisulfidin, joilla on voitelevia ominaisuuksia, muodostamiseksi, ja toisaalta tietyssä suhteessa happea ja kalsiumia, joka lisätään kalkkisilikoaluminaatin muodossa spesifisten, 30 työstettävyyttä parantavien inkluusioiden muodostamiseksi suurina määrinä.

Keksinnön mukaiselle ruostumattomalle austeniitti-teräkselle on tunnusomaista seuraava koostumus painoprosentteina ilmaistuna: li 3 98533 korkeintaan 0,15 % hiiltä, korkeintaan 2 % piitä, korkeintaan 2 % mangaania, korkeintaan 3 % molybdeeniä, 5 7 - 12 % nikkeliä, 15 - 25 % kromia, 0,10 - 0,40 % rikkiä, vähintään 30 x 10~4 % kalsiumia, ja vähintään 70 x 10*4 % happea 10 jolloin kalsium- ja happisisällön suhde Ca:0 on 0,2 - 0,6.

Kalsium lisätään sulaan kylpyyn tuotannon aikana lisäämällä pii-kalsiumyhdistettä kontrolloiden samalla happisisältöä.

15 Eräässä edullisessa keksinnön mukaisessa koostumuk sessa austeniittiteräs sisältää 0,15 - 0,35 % rikkiä. Rikki muodostaa mangaanin ja pienemmässä määrin kromin kanssa magnaanikromisulfidia (Mn, Cr)S, joka saa inkluusioiden muodossa aikaan leikkaustyökalun kuumavoitelun terästä 20 työstettäessä.

Toisessa keksinnön suoritusmuodossa kalsium- ja happialkuainesisällön suhde on 0,3 - 0,5.

Suhdearvojen Ca:0 vaihteluväli määritetään erilaisten terästen työstettävyyden mittauksilla, jotka teräkset 25 ovat peruskoostumukseltaan tämän keksinnön mukaisen teräk sen kaltaisia ja joiden kalsium- ja happisisältöä vaihdellaan.

Erityisesti mangaanikromisulfidi-inkluusiot päällystetään anortiitti- ja/tai pseudowollastoniittityyppiä 30 olevalla kalkkisilikoaluminaattifaasilla yhdistyneiden inkluusioiden muodostamiseksi. Tämäntyyppisen inkluusion muodostamisen mahdollistaa kalsiumyhdisteiden lisäys nes-tekylpyyn valvomalla samalla määrätyn happisisällön säilymistä .

4 98533

Lisäksi näiden yhdistyneiden inkluusioiden muoto-kerroin on 3 - 6. Muotokertoimen määrää inkluusion pituuden suhde leveyteen muotokertoimen arvon ollessa teräksen työstettävyyden mittauskriteeri.

5 Jäljempänä kuvatut testit ja liitteenä olevat kuvat tekevät keksinnön helpommin ymmärrettäväksi.

Kuvio 1 esittää ternaarista Ca0-Al203-Si02-koostu-musdiagrämmiä, joka osoittaa anortiitin, pseudowollasto-niitin ja gehleniitin koostumuksen massaan perustuen.

10 Kuvio 2 esittää leikkauskuvaa yhdistyneestä inkluu- siosta.

Kuvio 3 on diagrammi, joka esittää työstettävyys-kriteerin VB 30/0,3 happipitoisuuden muutoksen funktiona.

Kuvio 4 on diagrammi, joka esittää työstettävyys-15 kriteerin VB 30/0,3 arvoja rikkipitoisuuden muutoksen funktiona.

Kuvio 5 on diagrammi, joka esittää VB 30/0,3-arvoja suhteen Ca:0 funktiona vertailun vuoksi annetun teräsesi-merkin (keksinnön mukainen teräs ilman rikkiä) tapauk-20 sessa.

Keksinnön mukainen uudelleen rikitetyn ruostumattoman austeniittiteräksen työstettävyys on parantunut yhdistetty jen kalkkisi1ikoaluminaatti-mangaanikromisulfidi-in-kluusioiden muodostuksen ansiosta.

25 Rikin edullinen vaikutus työstettävyyteen tiede tään. Teräksessä rikki saa aikaan mangaanisulfidi-inkluu-sioita, jotka sisältävät myös kromia.

Rikin tai muun, esimerkiksi seleenin, lisäys tekee mahdolliseksi parantaa ruostumattomien austeniittiterästen 30 työstettävyyttä, mutta muiden ominaisuuksien, kuten esimerkiksi korroosionkestävyyden sekä kuuma- ja kylmämuovat-tavuuden heikkenemisen kustannuksella.

Huolimatta rikin epäedullisesta vaikutuksesta, korroosionkestävyyden alenemisesta, austeniittiteräksillä 35 tehdyt työstettävyystestit ovat kohdistuneet kalkkisiliko-

II

5 98533 aluminaattioksidien lisäämiseen uudelleen tikitettyyn teräkseen. Nämä oksidit eivät heikennä korroosiokestävyyt-tä.

Kalkkisilikoaluminaattioksidej a muodostetaan teräk-5 sen tuotannon aikana lisäämällä sulaan kylpyyn kalsiumia, edullisesti piikalsiumytimellisen langan muodossa, kontrolloiden samalla happisisältöä.

Tämän keksinnön mukaisesti oksidit sitoutuvat pääosin sulfideihin ja muodostavat sulfidi-inkluusioiden 10 kanssa yhdistyneitä inkluusioita sulfidi-inkluusioiden sijaitessa happi-inkluusioiden sisällä. Nämä sulfidit ovat mangaanisulfideja, jotka sisältävät kuitenkin myös kromia.

Kemialliselta koostumukseltaan kalkkisilikoalumi-naattioksidit ovat edullisesti anortiittia tai pseudowol-15 lastoniittia (joiden kemiallinen koostumus näkyy kuviossa 1 esitetystä temaarisesta diagrammista) suurimman osan mainituista oksideista ollessa anortiittia. Nämä oksidit voivat lisäksi sisältää hiukan MnO:ta.

Sulfidien ympärille muodostuvat kalkkisilikoalumi-20 naattioksidit ovat taottavia oksideja, joilla on alhainen sulamispiste ja joita voidaan muovata helposti valssauksen aikana. Terästä työstettäessä kehittyvien korkeiden leik-kauslämpötilojen vuoksi nämä inkluusiot toimivat voiteluaineena työstettävän teräksen ja leikkaustyökalun välises-25 sä rajapinnassa, mistä on seurauksena leikkaustyökalujen pienempi kuluminen ja työstettyjen tuotteiden pinnan parempi ulkonäkö.

Suoritettu tutkimustyö on tehnyt mahdolliseksi määritellä työstettävyydeltään hyvän teräksen koostumuksen 30 käyttäen lähtökohtana edellä määriteltyä koostumusta, jol loin teräksen rikkisisältö on 0,15 - 0,35 %, kalsiumsisältö on vähintään 30 ppm lopputuotteessa, happisisältö on vähintään 70 ppm lopputuotteessa, 35 ja

Ca- ja O-alkuainesisällön suhde on 0,3 - 0,5.

6 98533 Tästä on seurauksena kalkkisilikoaluminaattioksidi-inkluusioiden, edullisesti anortiitti-inkluusioiden (vallitsevia) tai pseudowollastoniitti-inkluusioiden (toissijaisia), esiintyminen, yleensä mangaani-kromisulfidien 5 päällysteenä.

Kuvio 2 on leikkauskuva tämän keksinnön mukaisesta teräksestä, joka sisältää linssin muotoisen yhdistyneen inkluusion 2, joka koostuu mangaanikromisulfidi-inkluu-sioita 4 peittävästä kalkkisilikoaluminaatista 3.

10 On selvää, että kalsiumsulfidia, jonka tiedetään olevan haitaksi terästen työstettävyydelle ja korroosionkestävyydelle, ei muodostu.

Seuraavat testit valaisevat tämän keksinnön mukaisen teräksen työstettävyysominaisuuksia vertailevalla ta-15 valla.

Tehtiin sorvauskokeet karbidityökalua (ISO-standar-di P20 käyttäen). Leikkausnopeudet säädetään vaihteleviksi niin, että saavutetaan 1,5 mm:n leikkaussyvyys ja 0,25 mm:n syöttö/kerta. Kullakin leikkausnopeudella työkalu 20 irrotetaan joka 4 minuutin kuluttua kulumisen mittaami seksi korkeussuunnassa. Joukolle nopeuksia VI, V2, V3 jne. saadaan siten piirretyksi käyrä, josta saadaan työkalun kohokuluminen työstöä jän funktiona. Kullekin valmistukselle voidaan siis määrittää se leikkausnopeus, joka saa ai-25 kaan 0,3 mm:n kulumisen 30 minuutissa ja joka voidaan ottaa standardiksi VB 30/0,3 -kriteeriä noudatettaessa.

Taulukossa I (alla) on esitetty eräitä tuloksia, jotka saatiin teräksillä, joiden peruskoostumus on seuraa-va: C: 0,05 %, Si: 0,5 %, Mn: 1,8 %, Ni: 8,6 %, Cr: 17 %, 30 Mo: 0,2%, S: 0,3%, mutta joiden kalsium- ja happisisältö vaihtelee. Kunkin valmistuksen tapauksessa ilmoitetaan lisäksi sulfidi-inkluusioiden ja yhdistyneiden oksidi-sul-fidi-inkluusioiden keskipinta-ala ja keskimääräinen muoto-kerroin (pituus/leveys).

7 98533

Taulukko I

I ΙΠ » ' ! I yhdisty^ Jyhdistv-' sulfi- Isulfidit,

Terak-, ca 0 , Ca/O ' VB30/;neet mk-neet ink-· di, pin-t muotoker- sen (pp«) ’ (PP·) . ' 0.3 1 luusiot, lluusiot, . ta-ala roin

5 nro (λ/βΠ) I pinta-ala|imiotoker- I

,1,, 1 (a*)1 iroin ! ("»)’ 1 —,—,-1-,-j—-—i-;-1- 1 I 5 , 94 I 0;05 , 245 , 2,4 1 1,8 , 39,3 I 3,1 2 ' 51 70 1 0,07 I 250 , 2,1 1 2,1 , 31,1 | 3,2 3 ' 45 ' 120 1 0^38 ' 300 | 24,9 ' 4,5 31,4 , 3,1 4 43 I 105 J 0,41 1 295 | 41,9 < S 1 21,7 * 2,8 10 5 I 40 , 9( , 0,42 [ 303 ' 39,8 i 5,4 1 31,4 ' 3,1 6 , 47 * 102 I 0^40 , 300 I 39,2 I 4,8 ' 27,4 I 3,4 7 ' 35 1 73 ' 0,48 1 308 1 45.5 1 5.6 1 35.3 I 3.7 I I I ’ I_I 1 I f I Γ . '

Teräkset nro 1 ja nro 2 ovat vertalluteräkslä ei-15 vätkä sisällä kalkkisilikoaluminaattia.

Yhdistyneet inkluuslot ovat lukumäärältään vähäisiä, hyvin pieniä ja lievästi epämuodostuneita.

Teräkset nro 3-7 vastaavat keksinnön mukaista koostumusta. VB 30/0,3-arvot ovat noin 20 % suurempia. 20 Toisaalta terästen nro 1 ja 2 ja terästen nro 3-7 sul-fidl-inkluusioiden keskipinta-ala ja keskimääräinen muoto-kerroin eivät poikkea toisistaan merkittävästi.

Sitä vastoin keksinnön mukaisten terästen (nro 3 - 7) yhdistyneet inkluuslot ovat pinta-alaltaan paljon suu-25 rempia ja paljon epämuodostuneempia ja siksi paljon helpommin muovattavissa.

Nämä yhdistyneet kalkkisilikoaluminaatti-inkluu-siot, jotka peittävät mangaanikromisulfidi-inkluusioita, saavat siis aikaan työstettävyyskriteerin VB 30/03 arvon 30 suuren kasvun.

Samalla tavalla tehtiin sorvauskokeet TiN-päällys-teistä karbidityökalua käyttäen. Työstäjät käyttävät kasvavassa määrin näitä työkaluja. Työkalujen kohokulumlnen ajan funktiona mitattiin syötöllä 0,25 mm/kerta, 1,5 mm:n 35 leikkaussyvyydellä ja nopeudella 340 m/min. Taulukossa II

98533 8 (alla) on esitetty eräitä arvoja, jotka saatiin edellisen taulukon mukaisilla teräksillä nro 1, 4, 5 ja 6»

Taulukko II

5 Teräksen 1 Ca ^ Ö * Ca/O * 0,15 mm:n 1 Kuluminen

nro f (ppm) i (ppm) I I kulumiseen * 30 min I

I | i I vaadittava j leikkauksen , , aika (min) jälkeen ' , (mm) ' ' I ' 1 I i 1 1 , io i 1 1-!-;- 1 ,5 I 94 I Of 05( 5 , 0?27 4 ,43 1 105 j 0 j 411 22 i 0;16 5 ,40 t 96 | 0 ^ 421 24 0,16 6 i 47 · 102 · 0i4β! 24 | 0.17 _I_!_« ._I_ 15 Näissä testeissä terästen vertailua varten valitut kriteerit ovat toisaalta aika, jossa kohokuluminen on 0,15 mm edellä esitetyissä leikkausolosuhteissä, ja toisaalta kohokulumisen määrä 30 minuutin leikkauksen jälkeen.

20 Verrattaessa vertailuteräkseen nro 1, joka ei vas taa keksinnön mukaista koostumusta, teräksillä nro 4, 5 ja 6 tehdyt kokeet osoittavat, että leikkausaika ennen 0,15 mm:n kulumista on 4-kertainen ja että 30 minuutin leik-kausajan jälkeen mitattu työkalun kuluminen on noin 60 % 25 ja pienempi.

Tämä parannus on yhteydessä edellä kuvattuihin, keksinnön mukaiseen teräkseen sisällytettyihin yhdistyneisiin inkluusioihin.

Kuvio 3 esittää diagrammia, joka ilmoittaa työs-30 tettävyyskriteerin VB 30/0,3 vaihtelut happipitoisuuden funktiona sarjassa mittauksia, jotka vastasivat toisaalta keksinnön mukaisten terästen valmistusta ja toisaalta kal-siumittoman teräksen valmistusta.

Kuvio 4 esittää diagrammia, joka ilmoittaa työstet-35 tävyyskriteerin VB 30/0,3 vaihtelut rikkipitoisuuden funk tiona sarjassa mittauksia, jotka vastasivat toisaalta kek-

II

9 98533 sinnön mukaisten terästen valmistusta ja toisaalta kal-siumittoman teräksen valmistusta.

Kuviot 3 ja 4 osoittavat ensinnäkin, että uudelleen Tikitetyn ruostumattoman austeniittiteräksen happisi-5 säilön tai rikkisisällön lisäys ei anna mahdollisuutta parantaa työstettävyyttä (VB 30/0,3 -kriteeriä) merkittävästi. Sitä vastoin kuvioissa 3 ja 4 esitetyissä diagrammeissa keksinnön mukaiset teräkset muodostavat omaa luokkaansa olevan ryhmän, jossa työstettävyyskriteerit ovat 10 korkeita.

Vertailun vuoksi samat työstettävyystestit tehtiin työstettävyyskriteeriä VB 30/0,3 käyttäen austeniittite-räksillä, joiden peruskoostumus on seuraava: C 0,06 %,

Si: 0,45 %, Mn: 0,6 %, Ni: 8,6 %, Cr: 18 %, Mo: 0,2 %, 15 S: 0,02 %.

Nämä teräkset sisältävät hyvin vähän rikkiä tämän keksinnön mukaiseen teräkseen verrattuna tai eivät sisällä sitä lainkaan.

Kokeet liittyivät kalsium- ja happisisällön vaihte-20 luun, ja niissä käytettiin samaa toimintatapaa kalkkisili-koaluminaatin lisäämiseksi kuin tämän keksinnön mukaisten terästen valmistuksessa.

Taulukossa 111 (alla) on esitetty VB 30/0,3:n arvot muutamille teräksille kalsium- ja happisisällön sekä ky-25 seisten alkuaineiden pitoisuuksien suhteen funktiona.

Taulukko 111

Teräksen | Ca 0 * Ca/0 VB 30/ nr° i (ppm) (ppm) I '0.3

Il ,i (m/mn) 30 -1-i-i-1- 8 i 2 57 ( 0^ 04 , 168 9 | 6 123 , 0;05 i 160 10 ,32 * 79 i 0,4 I 200 11 I 43 118 I 0 j 36 1 200 35 12 '26 47 I 0;55 ' 155 13 1 17 , 117 1 0,15 | 172 14 \ 32 I 129 * 0.25 ' 180 __J_, ' [_ 10 98533

Teräkset nro 8 ja nro 9 sisältävät vähän tai ei lainkaan kalsiumia ja ovat näissä mittauksissa käytettäviä vertailuteräksiä. Oksidi-inkluusiot ovat monifaasista silikaatti- ja kromiittityyppiä.

5 Happisisällön kasvu sinänsä ei saa aikaan työstet- tävyyden paranemista (terästen nro 8 ja 9 VB 30/0,3 -arvojen keskinäinen vertailu).

Teräkset nro 10 ja nro 11, joissa kalsiumpitoisuus on vähintään 30 ppm lopputuottees- 10 sa, happipitoisuus on vähintään 70 ppm lopputuotteessa, ja

Ca- ja 0-alkuainesisällön suhde on 0,30 - 0,50, sisältävät ainoastaan anortiittityyppiä olevia oksidi-15 inkluusioita. Työstössä työstettävyyskriteerin VB 30/0,3 -arvojen havaitaan kohonneen, niin kuin kuviossa 5 annettu esimerkki osoittaa.

Teräksen nro 12 kalsium- ja happisisältö ovat alhaisia ja suhde Ca:0 on erittäin korkea. Työstettävyys 20 säilyy keskinkertaisena. Kemiallisesti analysoidut inkluu siot ovat gehleniittityyppiä (kuvio 1).

Teräksen nro 13 happisisältö vastaa keksinnön mukaisen rikittömän teräskoostumuksen happimäärää, mutta kalsiumsisältö ja suhde Ca:0 ovat alempia. Työstettävyys 25 ei ole merkittävästi parempi.

Teräksen nro 14 sisällöt vastaavat keksinnön mukaisen teräksen koostumusta ilman rikkiä, mutta Ca:0 on alle 0,30. Työstettävyyden paraneminen on tuntuva, mutta jää selvästi pienemmäksi kuin teräksillä nro 10 ja 11.

30 Taulukoiden I ja III VB 30/0,3 -arvojen vertailu osoittaa itse anortiitti-inkluusioiden vaikutuksen suuruuden sekä keksinnön mukaisessa, uudelleen rikitetyssä teräksessä läsnä olevien inkluusioiden vaikutuksen suuruuden.

11 98533

Keksinnön mukaisen teräskoostumuksen ominaispiirteet, jotka tekevät paremman työstettävyyden mahdolliseksi, ovat seuraavat: rikkisisältö 0,10 - 0,40 %, edullisesti 0,15 - 5 0,35 %, kalsiumsisältö vähintään 30 ppm, happisisältö vähintään 70 ppm, kalsium- ja happisisällön suhde (Ca:0) 0,2 - 0,6, edullisesti 0,3 - 0,5.

10 Tämä johtaa yhdistyneiden ja epämuotoisten oksidi- inkluusiolden läsnäoloon, jotka peittävät sulfidi-inkluu-siot. Oksidit ovat kalkkisilikoaluminaatteja, edullisesti anortiitti- ja pseudowollastoniittityyppiä olevia, joiden kemiallinen koostumus on määritelty ternaarisessa 15 Ca0-Si02-Al203-diagrammissa kuviossa 1. Näillä yhdistyneillä inkluusioilla on suuri pinta-ala ja muotokerroin (pituus/-leveys). Inkluusiolden hyvä muovattavuus ja niiden voiteleva vaikutus leikkaustyökalun ja lastun rajapinnassa mahdollistaa työstettävyyden paranemisen.

Claims (8)

98533

1. Työstettävyydeltään parantunut, uudelleen Tikitetty, ruostumaton austeniittiteräs, tunnettu 5 siitä, että sen massaan perustuva koostumus on seuraava: korkeintaan 0,15 % hiiltä, korkeintaan 2 % piitä, korkeintaan 2 % mangaania, korkeintaan 3 % molybdeeniä, 10 7 - 12 % nikkeliä, 15 - 25 % kromia, 0,10 - 0,40 % rikkiä, vähintään 30 x 10'4 % kalsiumia, ja vähintään 70 x 10'4 % happea, 15 jolloin kalsium- ja happisisällön suhde Ca:0 on 0,2 - 0,6.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ruostumaton teräs, tunnettu siitä, että se sisältää 0,15 -0,35 % rikkiä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ruostumaton te räs, tunnettu siitä, että se sisältää mangaani-kromisulfidi-inkluusioita (Mn,Cr)S.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ruostumaton teräs, tunnettu siitä, että kalsium- ja happialku- 25 ainesisällön suhde on 0,3 - 0,5.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ruostumaton teräs, tunnettu siitä, että se sisältää anortiit-ti- ja/tai pseudovrollastoniittityyppiä olevia kalkkisili-koaluminaatti-inkluusioita.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ruostumaton te räs, tunnettu siitä, että mangaanikromisulfidi-inkluusiot on päällystetty anortiitti- ja/tai pseudovrollastoniittityyppiä olevalla kalkkisilikoaluminaattifaasil-la, jolloin muodostuu yhdistettyjä inkluusioita. 98533

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen ruostumaton teräs, tunnettu siitä, että yhdistettyjä inkluu-sioita saadaan aikaan lisäämällä kalsiumia, joka lisätään sulaan kylpyyn pii-kalsiumytimelllsen langan muodossa.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen ruostumaton te räs, tunnettu siitä, että inkluusioiden muoto-kerroin on 3 - 6. 98533