FI97192B - Menetelmä ryhmäpuhelun muodostamiseksi matkaviestinjärjestelmässä ja matkaviestinjärjestelmä - Google Patents

Description

97192

Menetelmä ryhmäpuhelun muodostamiseksi matkaviestinjärjestelmässä ja matkaviestinjärjestelmä.

Keksinnön soveltamisala 5 Keksintö koskee menetelmää useiden keskusten palve lualueille ulottuvan ryhmäpuhelun muodostamiseksi matkaviestinjärjestelmässä, joka käsittää ainakin ensimmäisen ja toisen keskuksen, tietoliikennevälineitä ainakin ensimmäisen ja toisen keskuksen välisten yhteysvälien tietolii-10 kenneyhteyksien muodostamiseksi ja keskuksien välityksellä kommunikoivia matkaviestimiä, joka menetelmä käsittää seu-raavat vaiheet, valitaan toinen keskus, johon ryhmäpuhelu reititetään ensimmäisestä keskuksesta.

Keksintö koskee matkaviestinjärjestelmää, jossa on 15 muodostettava ryhmäpuheluita siten, että tilaajat voivat sijaita usean keskuksen alueella.

Keksinnön taustaa

Keksintö on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti niin kutsutuissa trunking- verkoissa, jotka ovat tyypil-20 lisesti yritysverkkoja tai viranomaisverkkoja, joissa kaikki kanavat ovat yhden tai useamman yrityksen tai viranomaisorganisaation käytössä. Näissä verkoissa on tilaajilla omien tilaajanumeroidensa lisäksi ryhmänumeroita, jotka ilmoittavat, mihin ryhmäpuheluryhmään tai tilaajani · 25 ryhmään kyseinen tilaaja kuuluu, jolloin kyseisen ryhmän ♦ tilaajille voidaan välittää ne puhelut, jotka on tarkoi- • « · i.J : tettu kyseisen ryhmän tilaajille.

Keksintö soveltuu käytettäväksi sekä radiotieltään : digitaalisissa että radiotieltään analogisissa matkavies- • · · 30 tin järjestelmissä. Digitaaliset matkaviestinjärjestelmät

•# voivat olla esimerkiksi TETRA-järjestelmän mukaisia (TETRA

• · · = Trans European Trunked Radio System). Analogisia matka- viestin järjestelmiä on kuvattu esimerkiksi Englannin kaup- pa- ja teollisuusministeriön julkaisuissa "MPT 1327, Janu- :v. 35 ary 1988, Revised and reprinted November 1991, A Signall- • · 2 97192 ing Standard for Trunked Private Land Mobile Radio Systems, Radiocommunications Agency" ja "MPT 1343, January 1988, Revised and reprinted September 1991, Performance Spesification, Radiocommunications Agency".

5 Eräs, muun muassa edellä mainittujen matkaviestin- järjestelmien keskeinen ominaisuus on se, että niissä voidaan, ja halutaan toteuttaa useiden tilaajien välinen ryh-mäpuhelu.

Ryhmäpuhelu on konferenssipuhelu, jossa kaikki 10 osallistujat voivat vuorollaan puhua sekä kuulla toisiaan. Ryhmäpuheluissa koko ryhmää kutsutaan yhdellä kutsunume-rolla. Yksittäinen matkaviestin (esim. radiopuhelin) eli tilaaja-asema voi kuulua useisiin ryhmiin, jotka on ohjelmoitu matkaviestimeen. Järjestelmä säilyttää tiedostoa 15 kunkin ryhmän numeroon liittyvistä tukiasemista. Ryhmäpuhelu voi kattaa yhden, useita tai kaikki radiopuhelin- tai matkaviestinkeskuksen alueella olevat tukiasemat ja myöskin useita matkaviestinkeskuksia. Ryhmäpuhelua muodostettaessa varataan liikennekanava kaikilta ryhmään liittyvil-20 tä tukiasemilta ja kukin näistä tukiasemista lähettää ryh-mäpuhelukutsun, joka sisältää ryhmänumeron ja tiedon varatusta liikennekanavasta. Jos matkaviestin tunnistaa ryhmä-puhelukutsun sisältämän ryhmänumeron, se siirtyy ryhmäpu- , .·. helukutsun ilmoittamalle liikennekanavalle. Täten matkavi- 25 estin on periaatteessa aina saatavissa mukaan ryhmäpuhe-luun, mikäli se on ryhmälle ennalta määrätyllä toiminta- * alueella, jolta sitä myös puheluun kutsutaan.

Ryhmäpuhelu on yleensä erilaisten erikoissovelluk- • · · *·ί·' siin tarkoitettujen verkkojen ominaisuus. Tällaiset verkot * 30 eivät yleensä ole käsittäneet monia keskuksia. Edelleen perinteisesti ryhmäpuhelun muodostusalueeksi on voitu ra- • · · · ,···, jata esimerkiksi vain yhden keskuksen alue. Ongelmana ryh mäpuhelun muodostaminen useita vapaasti kytkettyjä keskuk-siä käsittävään verkkoon on siten kehittynyt, kun on alet- • 35 tu muodostaa useiden keskuksien palvelualueelle ulottuvia il 3 97192 ryhmäpuheluita matkaviestinjärjestelmien koon kasvettua.

Perinteinen tapa muodostaa ryhmäpuhelu useiden keskuksien palvelualueelle on pyrkiä reitittämään ryhmäpuhelu kokonaisuutena ja haaroittaa puhelu vasta mahdollisimman 5 lähellä kohdekeskuksia.

Tunnetut menetelmät ryhmäpuhelun muodostamiseksi eivät tarjoa reititysmekanismia vapaastikytkettyyn verkkoon, jossa on useita keskuksia, joiden palvelualueille ryhmäpuhelu halutaan muodostaa. Menetelmissä ei ole huomi-10 oitu tapauksia, joissa puhelu on reititettävä useiden keskusten kautta ja haaroitettava sopivissa kohdissa. Tällaisissa tapauksissa suurimmiksi ongelmiksi nousevat mahdollisimman hyvien reittien löytäminen sekä yhteys- ja kes-kusresurssien käytön minimointi.

15 Kuvio 1 esittää tekniikan tason mukaista matkavies tinjärjestelmää ja havainnollistaa sen ongelmia. Kuviossa on esitetty keskukset 10 - 16. Keskuksiin on kiinnittynyt tukiasemia, joihin edelleen on radiotien välityksellä kiinnittynyt matkaviestimiä, esimerkiksi A-tilaaja A-TI-20 LAAJA, joka antaa ryhmäpuhelunmuodostuskutsun ja B-tilaa-: jät B-TILAAJA, jotka A-tilaajan lisäksi kutsutaan mukaan puheluun. Tekniikan tason mukaisessa tapauksessa muodostettaessa ryhmäpuhelua useiden keskuksien palvelualueelle ensimmäinen keskus 10, joka on muodostamassa ryhmäpuhelua 25 A-tilaajan A-TILAAJA käskystä toisten keskusten 12, 14, [.’!* 15, 16 palvelualueelle muodostaa ensin yhteyden toiseen ’ keskukseen 12 ja sen jälkeen yhteyden kolmanteen keskuk seen 15. Tämän jälkeen ensimmäinen keskus muodostaa yhtey- • · · *·:·* den neljänteen keskukseen 14 ja viidenteen keskukseen 16.

V * 30 Tällöin tapahtuu tekniikan tason mukaisissa tapauksissa ·♦· siten, että puhelua muodostava ensimmäinen keskus 10 muo- »··* .···. dostaa yhteyden ensin toiseen keskukseen 12 ja varaa noi den keskuksien väliltä tarvittavat tietoliikenneresurssit 101, esimerkiksi tarvittavan tietoliikennevälineen. Tämän : .· 35 jälkeen puhelua muodostava ensimmäinen keskus 10 muodos- 4 97192 taa, esimerkiksi mainitun toisen keskuksen 12 kautta yhteyden kolmanteen keskukseen 15 ja varaa tuota yhteyttä varten tietoliikenneyhteydet ensimmäisestä keskuksesta 10 kolmanteen keskukseen 15 tuon toisen keskuksen 12 kautta.

5 Tällöin muodostuu ongelmaksi se, että ensimmäisen 10 ja toisen keskuksen 12 välille saatetaan tuota muodostettavaa ryhmäpuhelua varten varata tarvittavat tietoliikennere-surssit kahteen kertaan, nimittäin ensin muodostettaessa puhelua toisen keskuksen 12 palvelualueella oleviin matka-10 viestimiin ja sitten kolmannen keskuksen 15 palvelualueella oleviin matkaviestimiin tai toisiin keskuksiin 16. Tämä varaa turhaan tietoliikenneresursseja. Kuviossa 1 keskuksien 10, 12, 14, 15 ja 16 välisten viivojen, jotka kuvaavat tietoliikenneväyliä, -resursseja tai -välineitä, pak-15 suus kuvaa sitä miten monta tietoliikennevälinettä kyseiseltä yhteysväliltä on varattu saman ryhmäpuhelun käyttöön. Esitetyn kaltaisessa ratkaisussa on ongelmana myös puhelunmuodostuksen hidastuminen, koska tietylle yhteysvälille joudutaan varaamaan ainakin kahdet resurssit, jol-20 loin "ylimääräisen" resurssin varaamiseen kuluu turhaa aikaa. Ongelmana on myös se, että puhelunmuodostus saattaa jopa estyä, jos ensimmäisen 10 ja toisen 12 keskuksen välillä ei ole vapaata tietoliikenneresurssia varattavana . kolmanteen 15 keskukseen muodostettavaa ryhmäpuhelua var- 25 ten.

’ίΐ* Tähtimäisessä verkossa on ryhmäpuhelun muodostami- • · « nen yksinkertaista, eikä edellä kuvattua ongelmaa esiinny, sillä ryhmäpuhelua muodostava solmukeskus reitittää puhe- • · · *·:·" lun niihin keskuksiin, joissa on ryhmän tilaajia. Tällöin • · · ' 30 solmukeskus voi varata vain yhden puheyhteyden tai muun ··· tietoliikenneresurssin tai -välineen jokaiseen keskukseen, • · · · jossa yhteyttä tarvitaan. Tähtimäinen verkko ei kuitenkaan sovellu kaikkiin, erityisesti laajoihin nykyaikaisiin mat-'··' kaviestin järjestelmiin.

Il 5 97192

Keksinnön selostus Tämän keksinnön tarkoituksena on järkevällä tavalla reitittää ryhmäpuhelu usealle tilaajalle useiden keskusten palvelualueella siten, että puhelureitit ovat mahdollisim-5 man optimaaliset ja resursseja käytetään mahdollisimman vähän.

Keksinnön tarkoituksena on lisäksi ratkaista tekniikan tason ongelmat. Keksinnön tarkoituksena on erityisesti poistaa ongelma, joka aiheutuu siitä, että muodos-10 tettaessa ryhmäpuhelua useiden keskusten palvelualueelle saatetaan kahden keskuksen väliltä varata turhaan tuolle samalle ryhmäpuhelulle kahdet tai useammat tietoliikenne-resurssit, esimerkiksi tiedonsiirtoyhteydet tai muut tietoliikennevälineet .

15 Keksinnön tarkoituksena on myös nopeuttaa ja var mistaa ryhmäpuhelunmuodostusta tapauksessa, jossa ryhmäpuhelu muodostetaan useiden keskusten palvelualueella.

Keksinnön tavoitteena on myös yksinkertaistaa puhelunmuodostusta tilanteessa, jossa ryhmäpuhelu on muodos- 20 tettava useiden keskusten palvelualueella sijaitseville tilaajille.

Tämä uudentyyppinen menetelmä ryhmäpuhelun muodostamiseksi useiden keskusten palvelualueille ulottuvan ryhmäpuhelun muodostamiseksi saavutetaan keksinnönmukaisella 25 menetelmällä, joka on tunnettu siitä, että se käsittää seuraavat vaiheet, ennen puhelun reitittämistä toiseen « · · ' keskukseen tarkistetaan, onko ensimmäisestä toiseen kes kukseen menevälle yhteysvälille aikaisemmin tuolle muodos- • · * *·..* tettavalle ryhmäpuhelulle varattu tietoliikenneväline, II· V : 30 reititetään mainittu muodostettava ryhmäpuhelu ensimmäi- ·!· sestä toiseen keskukseen siten, että uutta tietoliikenne- • · « * välinettä ei tuolle yhteysvälille varata, mikäli tuolle yhteysvälille on mainitulle muodostettavalle ryhmäpuhelulle jo aikaisemmin varattu tietoliikenneväline.

i V 35 Keksintö koskee lisäksi matkaviestinjärjestelmää 6 97192 useiden keskusten palvelualueille ulottuvan ryhmäpuhelun muodostamiseksi, joka matkaviestinjärjestelmä käsittää ainakin ensimmäisen ja toisen keskuksen, tietoliikennevälineitä ainakin ensimmäisen ja toisen keskuksen välisten 5 yhteysvälien tietoliikenneyhteyksien muodostamiseksi ja keskuksien välityksellä kommunikoivia matkaviestimiä.

Keksinnölliselle matkaviestinjärjestelmälle on tunnusmerkillistä se, että se käsittää: tarkistusvälineet, sen tarkistamiseksi onko ensimmäisestä toiseen keskukseen 10 menevälle yhteysvälille aikaisemmin tuolle muodostettavalle ryhmäpuhelulle varattu tietoliikenneväline.

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että ennen puhelun reitittämistä ensimmäisestä, eli puhelua muodostavasta keskuksesta, toiseen keskukseen tarkistetaan, onko 15 ensimmäisestä toiseen keskukseen menevälle yhteysvälille aikaisemmin varattu tuolle muodostettavalle ryhmäpuhelulle tietoliikenneväline. Tällöin mainittu muodostettava ryhmä-puhelu reititetään ensimmäisestä toiseen keskukseen siten, että uutta tietoliikennevälinettä ei tuolle yhteysvälille 20 varata, mikäli tuolle yhteysvälille on varattu mainitulle muodostettavalle ryhmäpuhelulle jo aikaisemmin tietoliikenneväline.

Keksintö perustuu siis keskuksien välisiä resursse-' ja varatessa tapahtuvaan tarkastukseen, jossa varmiste- “V 25 taan, onko samalle puhelulle jo varattu resursseja kysei-seltä yhteysväliltä. Keksinnön tavoitteena on saada yksit- • · · *·’ * täiset puheluhaarat eli keskuksien väliset yhteydet, käyt tämään yhteisiä resursseja. Tämä tapahtuu esimerkiksi si- :.t.; ten, että puhelunmuodostus pitää tietokannassa kirjaa «»· : 30 tuolle puhelulle kullekin yhteysvälille varatuista resurssi. seista, ja siten estää useampien resurssien varaamisen "!* yhdelle yhteysvälille. Tuosta tietokannasta voidaan puhe lua keskuksesta eteenpäin muodostettaessa varmistaa, että muodostettavalle yhteysvälille ei jo aikaisemmin ole va-: ' : 35 rattu tietoliikennevälinettä.

il 7 97192 Tällaisen menetelmän useiden keskusten palvelualueille ulottuvan ryhmäpuhelun muodostamiseksi matkaviestin-järjestelmässä ja matkaviestinjärjestelmän etuna on se, että se ratkaisee tekniikan tason ongelmat. Erityisesti 5 keksinnön etuna on se, että se poistaa ongelman, joka aiheutuu siitä, että muodostettaessa ryhmäpuhelua useiden keskusten palvelualueelle saatetaan kahden keskuksen väliltä varata turhaan tuolle samalle ryhmäpuhelulle kahdet tai useammat tietoliikenneresurssit, esimerkiksi tiedon-10 siirtoyhteydet tai muut tietoliikennevälineet.

Keksinnön etuna on lisäksi se, että se myös nopeuttaa ja varmistaa ryhmäpuhelunmuodostusta tapauksessa, jossa ryhmäpuhelu muodostetaan useiden keskusten palvelualueella.

15 Keksinnön lisäetuna on se, että se yksinkertaistaa puhelunmuodostusta tilanteessa, jossa ryhmäpuhelu on muodostettava useiden keskusten palvelualueella sijaitseville tilaajille.

Keksinnön etuna on lisäksi se, että sen mukainen 20 ratkaisu ei aseta rajoituksia käytettävälle reititysmene-telmälle. Puhelun reitittämisessä yksittäiseen keskukseen voidaan, keksinnön mukaisella tavalla toimittaessa käyttää erilaisia menetelmiä, jotka kulloisessakin verkossa ja sovelluksessa katsotaan parhaiten toimiviksi. Tämä mahdol-25 listaa ryhmäpuheluiden muodostamisen tällä ratkaisulla varsin erilaisissa ja eri tavalla toimivissa verkoissa.

# · * * Tällöin myös erilaiset resurssienkäyttö ja kuormanjakoteh-tävät voidaan hoitaa varsinaisen reititysmenetelmän toi- • » · *·ί,· mesta ja tämä ratkaisu tarjoaa tehokkaan menetelmän ryhmä- V * 30 puheluiden muodostamiseen.

#

Keksinnön etuna on myös se, että sen toteutuksessa » · » · ,···, ei puhelua muodostavan keskuksen valinnalla ole suurta < | '·' merkitystä reititykseen nähden. Menetelmä kykenee toimi maan varsin hyvin, riippumatta siitä, mikä ryhmäpuheluun : 35 kuuluva keskus puhelua alkaa muodostaa.

8 97192

Keksinnön etuna on myös se, että se sopii myös siihen, että tilaajat voivat tulla mukaan ryhmäpuheluun puhelun jo ollessa käynnissä. Keksinnön mukaisen ratkaisun mukaisesti toimittaessa uuden tilaajan ottaminen mukaan 5 ryhmäpuheluun ei vaadi mitään normaalista puhelunmuodostuksesta poikkeavia toimia.

Keksinnön etuna on se, että se mahdollistaa matkaviestinjärjestelmän resurssien tehokkaan käytön tavalla, joka ei vaadi monimutkaisia ja aikaa vieviä päättelyalgo-10 ritmeja reitin ja sopivien haaroituspaikkojen valitsemi seksi.

Keksinnön etuna on lisäksi se, että se tehostaa matkaviestinjärjestelmän, erityisesti sen keskusten, laskentakapasiteetin ja yhteysresurssien käyttöä ryhmäpuhe-15 luiden muodostamisessa.

Kuvioluettelo

Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää lohkokaaviota tekniikan tason mu-20 kaisesta matkaviestinjärjestelmästä ja havainnollistaa sen ongelmia.

kuvio 2 esittää lohkokaavion keksinnön mukaisesta matkaviestinjärjestelmästä.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus 25 Kuvio 1 on selostettu jo keksinnön taustan selos- * ΊΓ tuksen yhteydessä.

• · ’ Kuvio 2 esittää lohkokaavion keksinnön mukaisesta matkaviestinjärjestelmästä, johon kuuluu keskukset 10 - • * i *«·’ 16. Keksinnön mukaisessa verkossa ryhmäpuhelun muodostami- V : 30 nen aloitetaan selvittämällä ryhmäpuheluun kuuluvat kes- kukset. Tämän jälkeen on valittava keskus tai keskukset, • t ·« jotka muodostavat puhelun. Yksinkertaisin ratkaisu on valita yksi keskus, joka muodostaa puhelun kaikkiin muihin ’ ryhmäpuheluun kuuluviin keskuksiin. Kyseessä voi olla esi- : 35 merkiksi keskus, jossa säilytetään tietoja kyseisestä ryh- li 9 97192 mästä, tai keskus voi olla myös täysin sattumanvaraisesti valittu.

Puhelua muodostava keskus muodostaa puhelun keskuksen väliset yhteydet jokaiseen keskukseen erikseen. Kun 5 kyseinen keskus tai reitillä oleva keskus valitsee reitin eteenpäin, se tarkastaa keksinnön mukaisesti voiko se käyttää kyseisellä reitillä jo samalle ryhmäpuhelulle varattuja resursseja. Nämä resurssit voivat olla jokin tietoliikenneväline tai tietoliikenneresurssi, esimerkiksi 10 tietoliikenneväylä, tai tietoliikennekanava, tietoliiken- neaikaväli tai esimerkiksi kanavavointi-, multipleksaus-tai koodaus- tai dekoodauslaite. Jos resursseja on jo ennestään varattu muodostettavan ryhmäpuhelun käyttöön tarkasteltavalle yhteysvälille, keskus ohjaa puhelun käyttä-15 mään samoja resursseja.

Kuviossa 2 on esitetty yksinkertainen esimerkki matkaviestinverkosta.

Jos kuvion 2 mukaisessa verkossa halutaan muodostaa ryhmäpuhelu, johon kuuluvat keskukset 10, 12, 13, 14, 15 20 ja 16 voidaan valita keskus 10 muodostamaan puhelua. Tällöin keskus muodostaa erikseen keskusten väliset yhteydet : 10—12, 10—13, 10--14, 10—15 ja 10—16. Yksittäisten haarojen reitityksen voi olettaa olevan esimerkiksi: haara A: 10 —12: 10 - 12 ! 25 haara B: 10 — 13: 10 - 13 • · · ’V haara C: 10--14: 10 - 12 - 14 • · · haara D: 10 — 15: 10 - 12 - 15 haara E: 10 — 16: 10 - 12 - 15 - 16

Jos puheluhaarat muodostetaan edellä kuvatussa jär- • · * *.*·’ 30 jestyksessä, keskus 10 huomaa haaroja C, D ja E muodosta- • « · V · essaan, että välillä 10—12 on jo varattu yhteys kyseisel- le puhelulle, joten uusia resursseja ei tarvitse varata. Haaraa E muodostaessaan keskus 12 huomaa välillä jo olevan yhteyden, joten uutta ei tarvitse varata. Näin koko puhe-35 lua varten tarvitsee varata yksi puheyhteys väleille 10— « · 10 97192 12, 10 — 13, 12 — 14, 12 — 15 ja 15 — 16.

Paras toteutustapa riippuu käytettävästä reititys-menetelmästä, ryhmäpuheluiden tyypistä ja verkon rakenteesta. Yleisesti soveltuvin ja monikäyttöisin on ratkai-5 su, jossa ryhmäpuhelun muodostaa yksi ryhmäpuhelun alueelle kuuluva keskus ja resurssien yhdistämiseen käytetään ryhmäpuhelukohtaista tunnusta.

Puhelunmuodostuksen aiheuttaman kuormituksen kannalta on järkevää, että puhelua muodostaa vain yksi kes-10 kus, joka itse kuuluu ryhmäpuhelun alueelle. Reititys-menetelmästä riippuen tämä voi usein myös tarjota parhaan reititysratkaisun.

Ryhmäpuhelukohtaisten tunnusten käyttäminen on järkevää, koska tällöin on mahdollista myös myöhemmin puhe-15 luun mukaan tulevien tilaajien yhdistäminen käyttämään jo aikaisemmin tuolle ryhmäpuhelulle varattuja resursseja.

Ryhmäpuhelun muodostus noudattaa keksinnössä seu-raavaa sekvenssiä: 1. Ryhmäpuhelu jaetaan eri keskuksiin meneviksi puhe- 20 luhaaroiksi. Kaikki puheluhaarat saavat saman yksi käsitteisen puhelukohtaisen call-id-tunnuksen eli ryhmäpuheluntunnuksen.

2. Yksi keskus ryhtyy reitittämään eri puheluhaaroja itsenäisesti kohdekeskuksiin.

• ;*. 25 3. Reitittävä keskus selvittää halutun reititysalgo- • · · · ritmin mukaisesti keskuksen, johon puheluhaara seu-raavaksi reititetään. Puhelunmuodostuspyyntö jen • · · yhteydessä siirretään tietoa puhelun call-id-tun-, nuksesta.

• · f *”·* 30 4. Kun puheluhaaralle on valittu reitin seuraava kes- • · · '·* * kus, lähetetään resurssienvarauksia hoitavalle jär jestelmälle, joka voi olla esimerkiksi ohjelmisto-prosessi, pyyntö resurssien varaamiseksi kyseiseen keskukseen.

];·' 35 5. Resurssien hallitsija tarkastaa asiaa varten vara-

II

11 97192 tusta tietokannasta, onko samalla call-id-tunnuk-sella jo varattu resursseja kyseiseen keskukseen. Jos resursseja on varattu ilmoitetaan kyseisen keskuksen puhelunmuodostusosalle tuon puheluhaaran 5 käytettävissä olevista resursseista ja puhelunmuo dostus voi edetä reitin seuraavaan keskukseen. Jos resursseja ei ole ennalta varattu, ne varataan ja ilmoitetaan puhelunmuodostukselle haaran käytettävissä olevista resursseista ja toiminta etenee ku-10 ten edellä.

6. Puheluhaaran reititystä jatketaan kunnes haara on saavuttanut kohdekeskuksensa.

Seuraavassa on kuvion 2 avulla selostettu keksinnöllisen matkaviestinjärjestelmän rakenneosia.

15 Keksinnöllinen matkaviestinjärjestelmä käsittää halutun ryhmäpuhelun muodostamista varten tarkistusväli-neet 201, sen tarkistamiseksi onko ensimmäisestä 10 toiseen 12 keskukseen menevälle yhteysvälille 101 aikaisemmin tuolle muodostettavalle ryhmäpuhelulle varattu tietolii-20 kenneväline.

Keksinnöllinen matkaviestinjärjestelmä, käsittää • edelleen tietokannan 202, johon on ryhmäpuhelukohtaisesti merkitty ne tietoliikennevälineet 101, jotka on varattu kullekin yhteysvälille ensimmäisestä 10 toiseen 12 keskuk- : 25 seen mainittua ryhmäpuhelua varten.

• · · ·

Keksinnöllisessä matkaviestinjärjestelmässä, mai- ** I t nitut tarkistusvälineet 201 on sovitettu varaamaan maini- • · · tulle muodostettavalle ryhmäpuhelulle tietoliikenneväline . 101 tuolle mainitulle yhteysvälille (10 - 12), mikäli mai- • · « 30 nittuun tietokantaan 2 02 on merkitty, että mainitulle yh- • · · '·' ' teysvälille ei ole mainitulle ryhmäpuhelulle varattu tie- toliikennevälinettä 101. Edelleen mainitut tarkistusvälineet 201 on sovitettu reitittämään mainittu muodostettava ryhmäpuhelu ensimmäisestä 10 toiseen 12 keskukseen maini-35 tun varatun tietoliikennevälineen 101 avulla.

12 97192

Edelleen keksinnöllisessä matkaviestinjärjestelmässä mainitut tarkistusvälineet 201 on sovitettu reitittämään mainittu muodostettava ryhmäpuhelu ensimmäisestä 10 toiseen 12 keskukseen jo aikaisemmin tuolle ryhmäpuhelulle 5 varatun tietoliikennevälineen 101 avulla mikäli mainittuun tietokantaan 202 on merkitty, että ensimmäisestä 10 toiseen 12 keskukseen menevälle yhteysvälille on tuolle muodostettavalle ryhmäpuhelulle jo aikaisemmin varattu tieto-liikenneväline 101.

10 Keksinnöllinen matkaviestinjärjestelmä käsittää edelleen välineet 203 tietoliikennevälineen 101 varaamisen merkitsemiseksi mainittuun tietokantaan 202 , mikäli mainittuun tietokantaan 202 ei ole merkitty, että mainitulle yhteysvälille on mainitulle ryhmäpuhelulle varattu tieto-15 liikenneväline 101.

Keksinnön ydinajatus on siis se, että matkaviestin-järjestelmässä keskuksien välille kytketään peräkkäin, eri keskusten välille, samaa ryhmäpuhelua varten useita yhteyksiä siten, että kahden keskuksen välille on yhtä ja 20 samaa ryhmäpuhelua varten kytketty vain yksi tietoliiken- neresurssi tai -väline, joka on esimerkiksi tietoliikenne-kanava tai aikaväli. Tällöin kahden keskuksen välille samaa ryhmäpuhelua varten kytketyt yhteydet käyttävät samaa tietoliikenneresurssia.

. .*. 25 Puhelun muodostavan keskuksen valinta ja saman pu- • · · · helun resurssien yhdistäminen voidaan keksinnössä suorit- • JI taa varsin vapaasti. Puhelun muodostava keskus voi olla A- • · · tilaajan keskus, jokin keskus ryhmän puhelualueelta, tai puhelua voi muodostaa myös useampi keskus. Useamman kes- • · · 30 kuksen tapauksessa esimerkiksi kaikkien B-tilaajien (ja C- • · · *·’ * tilaajien) keskukset voivat muodostaa puhelun A-tilaajan keskukseen.

Käytettävien resurssien yhdistämiseen voidaan käyttää erilaisia menetelmiä. Esimerkiksi jokaisella puhelulla '···' 35 tai jokaisella ryhmällä voi olla oma tunnuksensa, jonka

II

13 97192 avulla yhdistäminen voidaan tehdä. Menetelmä voi olla myös monimutkaisempi, kuten esimerkiksi ryhmäpuheluyhteydellä lähetettävä sanoma, jonka perusteella keskus osaa yhdistää yhteydet, joilla sanoma kulkee.

5 Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoi tettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan voi keksinnön mukainen menetelmä ja matkaviestinjärjestelmä vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Vaikka keksintöä onkin edellä selitetty lähinnä radio-10 puhelinjärjestelmien yhteydessä, voidaan keksintöä käyttää muunkinlaisissa matkaviestinjärjestelmissä.

• · · ♦ · · ·♦· · • · · • ♦ «· • »· • · · • · · ♦ · · • · · ·«» • · · • · ·

Claims (8)

14 97192

1. Menetelmä useiden keskusten (10, 12, 15, 14, 16) palvelualueille ulottuvan ryhmäpuhelun muodostamiseksi 5 matkaviestinjärjestelmässä, joka käsittää ainakin ensim mäisen (10) ja toisen (12) keskuksen, tietoliikennevälineitä (101) ainakin ensimmäisen ja toisen keskuksen välisten yhteysvälien tietoliikenneyhteyksien muodostamiseksi ja keskuksien välityksellä kommunikoivia matkaviestimiä 10 (A-tilaaja, B-tilaaja), joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet, valitaan toinen keskus (12), johon ryhmäpuhelu reititetään ensimmäisestä keskuksesta (10), menetelmän ollessa tunnettu siitä, että se käsit-15 tää seuraavat vaiheet, ennen puhelun reitittämistä toiseen keskukseen (12) tarkistetaan, onko ensimmäisestä (10) toiseen keskukseen menevälle yhteysvälille aikaisemmin tuolle muodostettavalle ryhmäpuhelulle varattu tietoliikenneväline (101), 20 reititetään mainittu muodostettava ryhmäpuhelu en simmäisestä (10) toiseen (12) keskukseen siten, että uutta tietoliikennevälinettä ei tuolle yhteysvälille varata, mikäli tuolle yhteysvälille on mainitulle muodostettavalle ryhmäpuhelulle jo aikaisemmin varattu tietoliikenneväline. : 25

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, • ·· · tunnettu siitä, että, menetelmässä .*: ylläpidetään tietokantaa (202), johon on ryhmäpuhe- • · « lukohtaisesti merkitty ne tietoliikennevälineet (101), . jotka on varattu kullekin yhteysvälille mainittua ryhmäpu- • · · **·’ 30 helua varten, • · · ' • · · *·* ’ ennen puhelun reitittämistä ensimmäisestä (10) toi seen (12) keskukseen tarkistetaan mainitusta tietokannasta (202), onko ensimmäisestä (10) toiseen (12) keskukseen menevälle yhteysvälille tuolle muodostettavalle ryhmäpuhe-35 lulle aikaisemmin varattu tietoliikenneväline (101), li 15 97192 mikäli mainittuun tietokantaan (202) ei ole merkitty, että mainitulle yhteysvälille on mainitulle ryhmäpuhe-lulle varattu tietoliikenneväline (101), varataan mainitulle ryhmäpuhelulle tietoliikenneväline (101) tuolle mai-5 nitulle yhteysvälille, tietoliikennevälineen (101) varaaminen merkitään mainittuun tietokantaan (202) ja mainittu muodostettava ryhmäpuhelu reititetään ensimmäisestä (10) toiseen (12) keskukseen mainitun varatun 10 tietoliikennevälineen (101) avulla.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että, menetelmässä ylläpidetään tietokantaa (202), johon on ryhmäpuhe-lukohtaisesti merkitty ne tietoliikennevälineet (101), 15 jotka on varattu kullekin yhteysvälille mainittua ryhmäpu- helua varten, ennen puhelun reitittämistä ensimmäisestä (10) toiseen (12) keskukseen tarkistetaan mainitusta tietokannasta (202), onko ensimmäisestä (10) toiseen (12) keskukseen 20 menevälle yhteysvälille tuolle muodostettavalle ryhmäpuhe lulle aikaisemmin varattu tietoliikenneväline (101), mikäli mainittuun tietokantaan (202) on merkitty, että ensimmäisestä (10) toiseen (12) keskukseen menevälle yhteysvälille on tuolle muodostettavalle ryhmäpuhelulle jo : 25 aikaisemmin varattu tietoliikenneväline (101) reititetään ··· * mainittu muodostettava ryhmäpuhelu ensimmäisestä (10) toi- • · « t seen (12) keskukseen mainitun, jo aikaisemmin tuolle ryh- • · ♦ mäpuhelulle varatun, tietoliikennevälineen (lOl)avulla.

. 4. Matkaviestinjärjestelmä useiden keskusten (10, • · .·*·’ 30 12, 14, 15, 16) palvelualueille ulottuvan ryhmäpuhelun • · « ’·* * muodostamiseksi, joka matkaviestinjärjestelmä käsittää ainakin ensimmäisen (10) ja toisen (12) keskuksen, tieto-liikennevälineitä (101) ainakin ensimmäisen ja toisen keskuksen välisten yhteysvälien tietoliikenneyhteyksien muo-35 dostamiseksi ja keskuksien välityksellä kommunikoivia mat- 16 97192 kaviestimiä (A-tilaaja, B-tilaaja), matkaviestinjärjestelmän ollessa tunnettu siitä, että mainittu matkaviestinjärjestelmä käsittää: tarkistusvälineet, (201) sen tarkistamiseksi onko 5 ensimmäisestä (10) toiseen (12) keskukseen menevälle yhteysvälille aikaisemmin tuolle muodostettavalle ryhmäpu-helulle varattu tietoliikenneväline (101).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen matkaviestinjärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu matka-10 viestinjärjestelmä edelleen käsittää: tietokannan (202), johon on ryhmäpuhelukohtaisesti merkitty ne tietoliikennevälineet (101), jotka on varattu kullekin yhteysvälille ensimmäisestä toiseen keskukseen mainittua ryhmäpuhelua varten.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen matkaviestinjär jestelmä, tunnettu siitä, että mainitut tarkistusvälineet (201) on sovitettu varaamaan mainitulle muodostettavalle ryhmäpuhelulle tietoliikenneväline (101) tuolle mainitulle yhteysvälille, mikäli mainittuun tieto-20 kantaan (202) on merkitty, että mainitulle yhteysvälille ei ole mainitulle ryhmäpuhelulle varattu tietoliikennevälinettä (101) ja reitittämään mainittu muodostettava ryh-mäpuhelu ensimmäisestä toiseen keskukseen mainitun varatun tietoliikennevälineen (101) avulla. • ·'. 25

7. Patenttivaatimuksen 4 tai 6 mukainen matkavies- • · · • *· · tinjär jestelmä, tunnettu siitä, että mainitut ♦ · I » .·;· tarkistusvälineet (201) on sovitettu reitittämään mainittu • · muodostettava ryhmäpuhelu ensimmäisestä toiseen keskukseen . jo aikaisemmin tuolle ryhmäpuhelulle varatun tietoliiken- • * · *···* 30 nevälineen (101) avulla mikäli mainittuun tietokantaan on • · · ' 7 • · · *·’ * merkitty, että ensimmäisestä toiseen keskukseen menevälle yhteysvälille on tuolle muodostettavalle ryhmäpuhelulle jo aikaisemmin varattu tietoliikenneväline (101).

8. Patenttivaatimuksen 4 tai 6 mukainen matkavies-35 tinjärjestelmä, tunnettu siitä, että matkavies- li 17 97192 tinjärjestelmä edelleen käsittää välineet (203) tietoliikennevälineen (101) varaamisen merkitsemiseksi mainittuun tietokantaan (202), mikäli mainittuun tietokantaan ei ole merkitty, että mainitulle 5 yhteysvälille on mainitulle ryhmäpuhelulle varattu tieto-liikenneväline . * · · * · < * ·« « * · · • » · · • · · » i · • · · • » « • · « «f· » · · • · · 18 97192