FI96920B - Laite nesteiden tyhjentämiseksi - Google Patents

Description

96920

Laite nesteiden tyhjentämiseksi

Keksinnön kohteena on laite nesteiden tyhjentämiseksi, joka laite käsittää a) keruukammion nesteiden ke-5 räämiseksi kehon ontelosta, jolloin kammiossa on tuloaukko nesteitä varten; b) keruukammioon nesteyhteydessä olevan imunsäätökammion keruukammion tyhjöasteen säätämiseksi, joka imunsäätökammio käsittää imulähteeseen liitettävän ensimmäisen tuloaukon ja ympäröivään ilmaan liitettävän 10 toisen tuloaukon; c) laitteet keruukammion imuasteen säätämiseksi vedettömästi siten, että painevaihtelut, jotka johtuvat potilaassa esiintyvistä ilmavuodoista tai imu-lähteestä aiheutuvista vaihteluista, ovat oleellisesti vaikuttamatta imuun, jotka säätölaitteet on sovitettu imu-15 aukon ja ilma-aukon väliin.

Monia vuosia keuhkopussin ontelon tyhjentämiseen on käytetty yleislaitteena "kolmen pullon yksikkönä" tunnettua tyhjennysjärjestelmää, jossa on keruupullo, vesilukko-pullo ja imunsäätöpullo. Katetri tulee potilaan keuhkopus-20 sin ontelosta keruupulloon ja imupullo on yhdistetty putkelle imulähteeseen. Nämä kolme pulloa on yhdistetty sarjaksi erilaisilla putkilla imun kohdistamiseksi keuhkopussin onteloon ja nesteen ja ilman tyhjentämiseksi siitä ja niiden poistamiseksi sen jälkeen keruupulloon. Keruupul-25 loon tulevat kaasut kuplivat siihen vesilukkopullossa olevan veden läpi. Vesilukossa oleva vesi estää myös tavallisesti ilman virtaamisen takaisin rintaonteloon.

Imupaine saadaan yleensä aikaan sairaalan keskus-imulaitteilla, joilla nesteet, kuten veri, vesi ja ilma 30 pystytään poistamaan potilaan keuhkopussin ontelosta muodostamalla tietty paine-ero imulähteen ja potilaassa olevan paineen välille. Tällainen imupaine ja paine-ero on pidettävä yllä tarkasti, koska vaarallisia tilanteita voi syntyä, mikäli paine-erot ovat liian suuria tai liian pie-35 niä. Sairaalan imulaitteiston toiminta voi kuitenkin vaihdella ajoittain, mikä heikentää imusuoritusta.

96920 2

Myös ne tyhjennysjärjestelmät, joissa on imunsäätö-kammiossa vedellä täytetty painemittari, jonka vedenpinta ilmaisee nesteen paineen, ovat hankalia, koska niihin on lisättävä vettä ennen niiden käyttämistä ja lisäksi niiden 5 koon ja painon vuoksi. Lisäksi imunsäätökammiossa tapahtuva haihtuminen aiheuttaa imupaineen vaihteluita, jotka on kompensoitava lisäämällä enemmän vettä, jolloin tällaisten tyhjennysjärjestelmien huoltoon ja valvontaan tarvittava aika lisääntyy. Lisäksi pullot ovat tavallisesti jonkin 10 tukipinnan päällä, esimerkiksi pöydällä tai lattialla, jolloin ne voivat kaatua ja putket voivat irrota niistä vahingossa.

Mainitussa kolmen pullon yksikössä on esiintynyt myös erilaisia toiminnallisia epäkohtia, jotka ovat joh-15 tuneet sen monista eri komponenteista ja suuresta määrästä liitäntöjä (tavallisesti 16 tai 17) ja joista voidaan mainita esimerkkinä ilmarinta, joka voi aiheutua vesiluk-kopullon vesilukkotoiminnon loppumisesta, jos imu katkeaa tilapäisesti ja mahdollisesti välikarsinasiirtymisen. Kol-20 men pullon yksikön eräs vakava epäkohta on mahdollisuus virheellisen liitännän suorittamiseen ja järjestelmän edellyttämä kokoonpanoaika sen toiminnan ohjaamiseksi.

Kolmen pullon yksikön suosia laski, kun markkinoille tuli vedenalaista nestelukkoa käyttävä tyhjennysjärjes-25 telmä, jota Deknatel Inc1 markkinoi vuonna 1966 ja jonka tavaramerkkinä oli "Pleur-evadR". US-patentit nro 3 363 626, 3 363 627, 3 559 647, 3 683 913, 3 782 497, 4 258 824 ja Re. 29 877 koskevat erilaisia näkökohtia Pleur-evacR-järjestelmässä, jolla on vuosien kuluessa saatu aikaan 30 parannuksia, jotka ovat eliminoineet kolmen pullon yksikköön liittyviä erilaisia epäkohtia. Näihin parannuksiin on ^Yksityiskohtaisempi selostus rintaontelon tyhjennyslait-teiden tarpeesta ja niiden asianomaisesta käytöstä esite-35 tään Deknatel Inc:n Pleur-evacR-julkaisussa, jonka nimenä on "Physiology of the Chest and Thoracic Catheters; Chest Drainage Systems No. 1 of a series from Deknatel" (1985), joka sisältyy tähän kokonaisuudessaan.

« · il 96920 3 kuulunut myös niiden vaihteluiden eliminoiminen, joita on esiintynyt kolmen pullon yksiköissä eri valmistajien, sairaaloiden ja sairaalalaboratorioiden välillä. Tällaisiin vaihteluihin kuuluvat pullon koko, putken pituus ja hal-5 kaisija, vesilukon materiaali ja vastaavat tekijät.

Pleur-evacR-järjestelmän niihin piirteisiin, joilla sen suorituskykyä on pystytty parantamaan, kuuluu kolmen pullon tekniikan käyttäminen yhdessä esimuotoillussa, koteloidussa yksikössä. Halutut imuarvot saadaan yleensä 10 aikaan imunsäätöpullossa ja vesilukkopullossa olevien vedenkorkeuksien avulla. Nämä vedenkorkeudet muodostetaan määrättyjen arvojen mukaan ennen järjestelmän soveltamista potilaaseen. Yksikköön kuuluu erityinen alipainevent-tiili, jota käytetään, kun potilaassa oleva paine muodos-15 tuu niin alhaiseksi, että se voi aiheuttaa vesilukkotoi-minnon loppumisen. Lisäksi vesilukkokammion suuressa varressa oleva ylipaineen säätöventtiili estää jännitysilma-rinnan syntymisen, kun vesilukon suuren varren paine ylittää etukäteen säädetyn arvon imuhäiriöstä tai imuputken 20 vahingossa tapahtuvasta puristamisesta tai sen tukkeutumisesta johtuen. Pleur-evacR-järjestelmä on kertakäyttö-tuote ja sillä estetään ristitartunta.

Siitä huolimatta, että Pleur-evacR-järjestelmällä on kolmen pullon yksikköön verrattuna tiettyjä etuja ja että 25 se on hyväksytty yleisesti lääketieteen käyttöön, on edel-* leenkin jatkuvaa tarvetta parantaa rintaontelon tyhjennys- järjestelmien käyttömukavuutta ja suorituskykyä ja saada tällaiset järjestelmät kompakteiksi. Kuten edellä mainittiin, nesteellä täytetyt imunsäätökammiot edellyttävät ma-30 nometriputkien täyttämistä lääkärin määräämille tasoille ennen niiden yhdistämistä potilaaseen ja sairaalan imujär-jestelmään. Vaikka on myös mahdollista, että täyttäminen suoritetaan laitteiden valmistukseen liittyen jo ennen niiden toimittamista, se ei ole käytännön kannalta kuiten-35 kaan toivottavaa, koska tällöin joudutaan suorittamaan • 1 96920 4 useita säätöjä potilaaseen kohdistettavan imutoiminnon erilaisien arvojen mukaan, jotka asianomainen lääkäri määrää. Lisäksi eri putkissa oleva neste voi vahingoittaa järjestelmää sen toimituksen aikana alhaisista ympäristön 5 lämpötiloista ja vuodoista johtuen. Rintaontelon tyhjenny s järjestelmällä saatavat imutasot ovat lisäksi jossain määrin rajoitettuja niiden ylläpitämiseen tarvittavien manometriputkien koosta riippuen. Korkeita imutasoja varten tarvittavien manometrien koosta johtuen tyhjennysjär-10 jestelmä on joissakin tapauksissa epäkäytännöllinen. Järjestelmän koon pienentämisellä saatavia etuja ovat sen helppokäyttöisyys, helppo varastointi., pienemmät kuljetuskustannukset sekä potilaan ja hänen vieraittensa ja hoitohenkilökunnan välisen kanssakäymisen helpottuminen. Lisäk-15 si nykyisten vedenalaisten tyhjennys järjestelmien tarkkuus on rajallinen, koska eri manometreja on tarkkailtava jatkuvasti seuraamalla asianomaisten kammioiden nestetasoa. Myös mittausinstrumentteja käytettäessä niitä on myös tarkkailtava jatkuvasti. Kun manometreissä oleva neste 20 muuttuu höyryksi, syntyy imuvaihteluita, jotka edellyttävät veden lisäämistä tällöin vähentyneen vesimäärän kompensoimiseksi. Kaikki tällainen toiminta vie luonnollisesti huomattavasti aikaa.

Pleur-evacR on varustettu ripustinkoukuilla, joil-25 la se voidaan tukea esimerkiksi potilaan sänkyyn. Koukut irtoavat kuitenkin helposti laitteesta, joten Pleur-evacR pääsee siirtymään pois tukiosasta, jos laitetta esimerkiksi tönäistään vahingossa.

Kuten jo mainittiin, siitä huolimatta, että Pleur-30 evacR-järjestelmällä on kolmen pullon yksikköön verrattu na tiettyjä etuja ja että se on hyväksytty yleisesti lääketieteessä, on kuitenkin jatkuvaa tarvetta parantaa rintaontelon tyhjennysjärjestelmien käyttömukavuutta ja niiden suorituskykyä sekä tehdä tällaiset järjestelmät kom-35 pakteiksi.

Il 96920 5

Nyt onkin keksitty parannettu tyhjennyslaite ja sitä varten samoin parannettu ripustinlaite, joilla nykyisin saatavia laitteita pystytään vielä tehostamaan.

Keksinnön mukaiselle laitteelle nesteiden tyhjentä-5 miseksi on tunnusomaista, että se käsittää säätölaitteiden ja imuaukon väliin sovitetut välineet ilma-aukosta säätölaitteiden läpi kulkevan ilmavirtauksen valvomiseksi ja näkyvän ilmaisun antamiseksi esiintyvästä tai puuttuvasta ilmavirtauksesta siten, että aikaansaadaan välitön vahvis-10 tus keruukammion asianomaisesta imutoiminnasta ja välineet säätölaitteiden asettamiseksi ennalta määrätyille asetus-tasoille halutun imun aikaansaamiseksi imunsäätökammioon näkyvän ilmaisun antavien välineiden mukaisesti.

Imunsäätölaite käsittää osan, jossa on aukko ja jo-15 ka on sijoitettu imunsäätölaitteeseen ja jakaa sen ensimmäiseen osaan ilma-aukon kohdalla ja jäljellä olevaan toiseen osaan imuaukon kohdalla sekä on nesteyhteydessä ke-ruukammioon, edelleen venttiililaitteen, joka on mitoitettu ja muotoiltu niin, että se sulkee aukon ja lisäksi 20 laitteen venttiililaitteen sulkemiseksi, kun keruukammion imu on etukäteen säädetyllä imutasolla ja muussa tapauksessa venttiililaitteen avaamiseksi, niin että ympäröivä ilma pääsee virtaamaan toiseen osaan ja palauttamaan keruukammion imun tällöin etukäteen säädetylle tasolle.

25 Venttiilin kuristuslaite käsittää mieluimmin kiris- tysjousen, joka on yhdistetty toisesta päästään venttiili-laitteeseen ja toisesta päästään imunsäätölaitteen ensimmäisessä osassa olevaan tukiosaan, niin että venttiililai-te pystytään pitämään kiinni aukkoon nähden etukäteen sää-30 detyn imutason mukaan.

Lisäksi on järjestetty laite jousen kireyden säätämiseksi etukäteen määrättyinä erilaisina portaina, jolloin saadaan aina yksi etukäteen säädetty imutaso. Säätölaite käsittää mieluimmin ainakin tukiosan yhteen osaan 35 järjestetyn kierukkahammastangon, tähän toiminnallisesti 6 96920 liittyvän, pyöriväksi tuetun vetopyörän, vetopyörään yhdistetyn asetuslevyn, jonka kehällä on useita esiasetus-uria, pidätysosan, joka on sijoitettu joustavasti asetus-levyn kehää vasten sekä muotoiltu ja mitoitettu niin, että 5 se menee johonkin asetuslevyn uraan ja jolloin asetuslevyn pyöriessä pidätysosa liikkuu levyn kehää pitkin ja menee sitten siinä olevaan seuraavaan uraan.

Käsiteltävän keksinnön mukaisessa laitteessa on lisäksi laite, jolla muutetaan jousen jännitystä pidätysosan 10 ollessa jossakin asetuslevyn esiasetusurassa, niin että jousen jännitystä voidaan muuttaa halutulla tavalla asetuslevyn pyörimättä. Eräässä suositettavassa rakenteessa jousen jännityksen säätölaite käsittää kauluksen, joka pyörii imunsäätökammion seinämäosassa, tukiosan toisen 15 pään ollessa kiinnitetty kaulukseen sen kanssa pyöriväksi, niin että kauluksen pyöriessä tukiosan kanssa jousen jännitystä voidaan muuttaa halutulla tavalla asetuslevyn ollessa paikallaan. Ainakin asetuslevyn yksi osa suuntautuu ulos ilma-aukosta, niin että asetuslevyä voidaan pyörittää 20 imunsäätökammion ulkopuolelta. Asetuslevyssä on asteikko, joka ilmaisee keruukammion imupaineen pidätysosan ollessa jossakin urassa.

Venttiililaite on mieluimmin tasainen levy, jonka toisella puolella on pyöreä palle, joka tukeutuu irrotus-25 osaan ja aukon ympärille, niin että poikkileikkauksena saadaan erillinen kosketuspiste palteen ja irrotuslevyn väliin. Aukon pinta-ala on myös suurempi kuin jokaisen kammion jokaisen kanavan pienin poikkileikkauspinta-ala.

Laite käsittää lisäksi venttiililaitteeseen yhdis-30 tetyn vaimennuslaitteen, joka vaimentaa venttiililaitteen nopean liikkeen aukon avautuessa ja sulkeutuessa imun poiketessa etukäteen määrätystä imutasosta. Vaimennuslaite käsittää venttiililaitteeseen yhdistetyn vaimentimen. Lisäksi on järjestetty jousi mainittuun ensimmäiseen osaan 35 ilma-aukon kohdalle, kun taas venttiililaite ja vaimennin ovat toisessa osassa.

il » 96920 7

Eräässä suositettavassa rakenteessa ilmaisinlaite käsittää uimurin, joka on sijoitettu imukammion toisen osan rajatulle alueelle, jossa on näkyvä osa ja uimuri on muotoiltu ja mitoitettu niin, että se siirtyy rajatun 5 alueen näkyvään osaan, kun keruukammiossa on etukäteen määrätty imutaso, jolloin keruukammion asianomainen imu-toiminto voidaan todeta välittömästi. Rajattu alue on kahden rajoitinosan välissä, jotka rajoittavat uimurin liikkeen rajatulla alueella. Uimuri on mieluimmin värillinen, 10 niin että se poikkeaa ympäristöstään ja näkyy helposti. Uimuri voi olla myös itsevalaiseva, niin että asianomainen imutoiminto voidaan nähdä myös hämärässä ja yöllä.

Eräässä vaihtoehtoisessa rakenteessa ilmaisinlaite käsittää näkyvän kuplimisvyöhykkeen, joka pitää tietyn 15 nestemäärän imunsäätökammion toisessa osassa, niin että laitteen ollessa käytössä kuplimisvyöhykkeen läpi menevä ilma kuplii imuaukkoa päin ja ilmaisee tällöin sekä nähtävällä että kuultavalla tavalla keruukammion asianomaisen imutoiminnon. Kuplimisvyöhyke käsittää nesteenpidä-20 tysvyöhykkeen ohittavan kanavan. Kanava on mitoitettu ja muotoiltu niin, että ilma kuplii kuplimisvyöhykkeessä olevan nesteen läpi vasta sitten, kun keruukammiossa muodostuva imu ylittää etukäteen säädetyn imutason.

Toisessa vaihtoehtoisessa rakenteessa kehon nestei-25 den tyhjennyslaite käsittää sulkukammion, joka estää ilman pääsemisen keruukammioon.

Tyhjennysjärjestelmän tyhjöastetta säädetään laitteella, joka käsittää kotelon, joka rajaa tyhjennysjärjestelmään nesteyhteydessä olevan kammion, lisäksi kotelossa 30 olevan ensimmäisen tuloaukon, joka yhdistetään imulähtee-seen, kotelossa olevan toisen tuloaukon, joka on yhteydessä ympäröivään ilmaan, vedettömän laitteen, joka säätää imuasteen useilla etukäteen määrätyillä imutasoilla säätölaitteen ollessa järjestetty tällöin imuaukon ja ilma-au-35 kon väliin sekä säätölaitteen ja imuaukon väliin järjes- 96920 8 tetyn ilmaisinlaitteen asianomaisen imutoiminnon ilmaisemiseksi välittömästi. Imunsäätölaite käsittää seinämäosan, jossa on aukko ja joka on sijoitettu kammioon ja jakaa sen ensimmäiseen osaan, joka on ilma-aukon kohdalla ja jäljel-5 lä olevaan toiseen osaan, joka on imuaukon kohdalla ja nesteyhteydessä tyhjenny s järjestelmään, lisäksi venttiili-laitteen, joka on mitoitettu ja muotoiltu niin, että se sulkee aukon ja laitteen, joka jännittää venttiililaitteen niin, että se sulkee aukon, kun tyhjennysjärjestelmän imu 10 on etukäteen säädetyllä imutasolla ja pitää venttiililaitteen muuten auki, niin että ilma pääsee virtaamaan toiseen osaan ja palauttaa imun tyhjennysjärjestelmässä tällöin etukäteen säädetylle tasolle.

Nesteiden poistamiseen tarkoitetussa laitteessa on 15 keruukammio nesteiden keräämiseksi jostakin kehon ontelosta, keruukammion käsittäessä tällöin kehon asianomaiseen onteloon nesteyhteydessä olevan tuloaukon, imunsäätökammio keruukammion tyhjiöasteen säätämiseksi ja sulkukammio, joka estää ilman pääsemisen keruukammioon ja käsittää suu-20 ren varsiosaston, jonka toisessa päässä on imuaukko ja pienen varsiosaston, jonka toisessa päässä on keruukammioon yhteydessä oleva aukko ja jonka toinen pää on yhteydessä suuren varren toiseen päähän, pienen varsiosaston toisen pään käsittäessä taas laitteen, joka estää ilman 25 pääsemisen keruukammioon, kun siellä on suhteellisen suuri alipaine. Ilmanestolaite käsittää ensimmäisen kammion, joka on muodostettu aukon kohdalle sekä mitoitettu ja muotoiltu niin, että siihen mahtuu kaikki se etukäteen määrätty sulkuneste, joka on sulkukammiossa suuren ja pienen 30 varsiosaston yhtymäkohdassa. Laitteessa on lisäksi toinen kammio, joka on järjestetty niin, että se erottaa ensimmäisen nestekammion keruukammioon suuntautuvasta aukosta, niin että ensimmäisestä nestekammiosta tuleva sulkuneste tulee mainittuun toiseen erotuskammioon ja palaa sen jäl-35 keen nestekammioon eikä mene siis aukon läpi. Nestekammio tl 96920 9 on muotoiltu niin, että siihen tuleva sulkuneste kääntyy normaalivirtauksen suunnasta poikkeavaan suuntaan, jolloin kammioon tuleva neste kiertää siellä ja kerääntyy sinne.

Laite käsittää lisäksi seinämäosan, joka on sijoi-5 tettu pieneen varsiosastoon ja erottaa nestekammion pienen varren muusta osasta sekä käsittää aukon ja venttiililait-teen, joka on mitoitettu ja muotoiltu niin, että se avaa ja sulkee aukon ja on normaalisti auki ja sulkee aukon silloin, kun nestettä tulee nestekammioon suuren ja pienen 10 varsiosaston yhtymäkohdasta. Venttiililaite käsittää pallon, joka on mitoitettu niin, että se sopii aukkoon ja sulkee sen. Aukossa on lovi, jonka kautta sulkuneste pääsee nestekammioon, kun palloventtiili on aukon päällä ja sulkee sen, jolloin sulkunesteen suunta kammiossa muuttuu 15 normaalivirtauksen suuntaan nähden yleensä poikittaiseksi. Pienen varren muu osa on kavennettu, niin että palloventtiili liikkuu kavennetun osan ja aukon välissä. Tämä pienen varren osa on poikkileikkaukseltaan pienempi kuin nes-tekammio. Eräässä suositettavassa rakenteessa ilmanesto-20 laite käsittää yksitiesulkuventtiilin, joka on pienessä varsiosastossa. Kun venttiili on auki, imuvirtaus pääsee keruukammiosta imuaukkoon, mutta venttiilin ollessa kiinni se estää ilman siirtymisen keruukammioon. Yksitiesulku-venttiili on sijoitettu pienen varsiosaston ja keruukam-25 mion välisen aukon kohdalle.

«

Laitteessa on mieluimmin ilmanvirtausmittari, joka on sijoitettu pienen varren ja suuren varren toisten päiden väliseen yhtymäkohtaan. Ilmanvirtausmittari mittaa kehon ontelosta poistuvan kaasumäärän. Laitteessa on suu-30 ressa varsiosastossa myös sulkuventtiililaite. Sulkuvent-tiililaite on normaalisti kiinni ja avautuu ilman päästämiseksi sulkukammioon, kun sulkukammion paine nousee tuntuvasti. Käsiteltävä keksintö koskee myös tyhjennyslaitet-ta nesteiden poistamiseksi jostakin kehon ontelosta tai 35 sen osasta ja käsittää kotelon nesteiden keräämistä var- 96920 10 ten koteloon muodostetun keruukammion varustettuna nesteiden tuloaukolla ja nesteyhteyden saamiseksi aikaan kehon ontelon tai sen osan kanssa, koteloon muodostetun sulku-kammion, joka estää ilman pääsemisen keruukammioon ja 5 käsittää suuren varsiosaston, jonka toisessa päässä on imulähteeseen yhdistettävä imuaukko, pienen varsiosaston, jonka toisessa päässä on aukko, joka on yhteydessä keruu-kammioon ja varren toisen pään ollessa yhdistetty suuren varren toiseen päähän, pienen varsiosaston käsittäessä 10 toisessa päässään myös laitteen, joka estää ilman pääsemisen keruukammioon, kun keruukammiossa on suhteellisen suuri alipaine tyhjennyslaitteen käsittäessä lisäksi imun-säätökammion, joka on muodostettu koteloon ja on nesteyh-teydessä keruukammioon keruukammiossa ja keuhkopussin on-15 telossa olevan tyhjiöasteen säätämiseksi sekä käsittää ensimmäisen tuloaukon, joka yhdistetään sulkukammion imu-aukkoon, toisen tuloaukon, joka on yhteydessä ympäröivään ilmaan, vedettömän laitteen keruukammion imuasteen säätämiseksi useilla etukäteen määrätyillä esiasetusimutasoil-20 la säätölaitteen ollessa sijoitettu tällöin ensimmäisen tuloaukon ja ilma-aukon väliin ja ilmaisinlaitteen, joka on sijoitettu säätölaitteen ja ensimmäisen tuloaukon väliin ja ilmaisee välittömästi keruukammion asianomaisen imutoiminnon.

25 Kotelo koostuu mieluimmin etuseinämäosasta ja ta- - kaseinämäosasta, jotka on yhdistetty kehäreunoistaan toi siinsa useilla sivuseinämäosilla. Etuseinämäosa käsittää siihen kiinteästi liittyvän kädensijan ja imuaukko sekä keruukammion tuloaukko on tehty sulkukammion ja keruukam-30 mion yhteiseen ensimmäiseen sivuseinämään. Imunsäätökam-mion ilma-aukko on tehty toiseen sivuseinämään lähelle ensimmäistä sivuseinämää.

Laite käsittää vielä pitkänomaisen tukialustan, joka on kiinnitetty kääntyvänä kolmanteen sivuseinämään en-35 simmäistä sivuseinämää vastapäätä, niin että tukialusta li 96920 11 voidaan kääntää varastoasennosta tukiasentoon, jossa tukialusta on yleensä poikittain kolmanteen slvuselnämään nähden, jolloin se tukee kotelon hyvin etukäteen määrättyyn asentoon.

5 Ainakin jotkut kotelon osat ovat mieluimmin läpi näkyviä, niin että keruu-, sulku- ja imunsäätökammion osien toimintaa tai sisältöä pystytään tarkkailemaan. Ainakin jotkut etuseinämän osat on varustettu asteikoilla kammioiden tilavuuden ilmaisemiseksi ja myös ohjemerkinnöillä.

10 Laite käsittää toisaalta myös nesteiden keruukam- mion, jossa on tuloaukko nesteitä varten, putken, joka on yhdistetty toisesta päästään keruukammion tuloaukkoon ja jonka toinen pää työnnetään kehon onteloon tai osaan, pu-ristuslaitteen, joka on muotoiltu ja mitoitettu niin, että 15 se pitää tietyn putkiosan tiiviisti puristuksen alaisena, jolloin tämä putken osa saadaan itsestään sulkevaksi, pu-ristuslaitteen käsittäessä aukon, niin että putki tulee näkyviin ja sen sisäpuolelle voidaan työntää ihonalaisiin ruiskeisiin käytettävä neula, imunsäätökammion, joka on 20 nesteyhteydessä keruukammioon sen tyhjiöasteen säätämiseksi ja jossa on ensimmäinen tuloaukko imulähteeseen suoritettavaa kytkemistä varten, toisen tuloaukon, joka on yhteydessä ympäröivään ilmaan, vedettömän laitteen keruukammion imuasteen säätämiseksi useilla etukäteen määrätyillä 25 esiasetusimutasoilla säätölaitteen ollessa sijoitettu tällöin imuaukon ja ilma-aukon väliin ja ilmaisinlaitteen, joka on sijoitettu säätölaitteen ja imuaukon väliin ja ilmaisee välittömästi keruukammion asianomaisen imutoimin-non.

30 Puristuslaite on muodostettu mieluimmin kahdesta samanlaisesta pitkänomaisesta, kaarevasta levyosasta, joissa on niiden reunoja pitkin suuntautuvat laipat. Le-vyosat on kiinnitetty toisiinsa laippoja pitkin ja aukkoa vastapäätä oleva levyosa on suhteellisen jäykkä, niin et-35 tei ihonalainen neula lävistä sitä.

96920 12

Kaarevien levyosien sisähalkaisija on mieluimmin putken ulkohalkaisijaa pienempi. Keksinnön erään suositettavan rakenteen mukaan kaarevan levyosan sisähalkaisija on noin 4/5 putken ulkohalkaisijasta.

5 Kannatin on muodostettu ainakin yhdestä seinämästä ja siitä suuntautuvasta pylväsosasta mainitun pylvään voidessa olla sijoitettu myös kotelon päälle ja koukkuosan, jonka toinen pää on kiinnitetty pylväsosassa pyöriväksi ensimmäisestä eli varastoasennosta toiseen eli ripustus-10 asentoon ja koukkuosan toisen pään ollessa muotoiltu niin, että se tarttuu tukeen ja koukkuosan ensin mainitun pään ja kannattimen ollessa muotoiltu ja mitoitettu niin, että koukkuosa lukittuu ripustusasentoon.

Tukilaitteen toinen pää on mieluimmin koukun muo-15 toinen koukun kylkien välisen pienimmän etäisyyden ollessa pienempi kuin pylväsosan halkaisija, niin että käännettäessä koukkuosa toiseen eli ripustusasentoon, koukun käsittävä pää voidaan siirtää erilleen pylväsosasta, joka siirtyy sitten varmasti koukun pienintä etäisyyttä päin, 20 jolloin koukun käsittävä pää leviää ja lukitsee koukkuosan ripustusasentoon. Lisäksi on järjestetty pidätyslaite, joka on muotoiltu niin, että se kiinnittyy koteloon ja pitää koukkuosan varmasti paikallaan sen ollessa ensimmäisessä eli varastointiasennossa. Koukkuosan toinen pää on kaare-25 va, niin että se voidaan ripustaa tukeen. Eräässä suosi- • * - tettavassa rakenteessa kannatin ja koukkuosa on järjestet ty kotelon molempiin vastakkaisiin seinämiin.

Käsiteltävää keksintöä selostetaan nyt yksityiskohtaisemmin viittaamalla piirustuksiin, joissa 30 kuvio 1 on perspektiivikuva käsiteltävän keksinnön mukaisesta rintaontelon tyhjennyslaitteesta ripustusasen-nossa, kuvio 2 on tasokuva kuvion 1 mukaisesta tyhjennys-laitteesta ja esittää keruukammion ja imunsäätökammion tu-35 loaukkoja, j

II

96920 13 kuvio 3 esittää suurennettuna kuvion 1 mukaisen tyhjennyslaitteen pohjan erästä osaa ennen lattiatelineen kiinnittämistä, kuvio 4 on etukuva kuvion 1 tyhjennyslaitteesta 5 ilman etukantta, kuvio 5 on etukuva käsiteltävän keksinnön mukaisesta rakennevaihtoehdosta ilman kantta, kuvio 6 on ensimmäinen sivuleikkaus keruukammiosta kuvion 4 linjaa 6-6 pitkin, 10 kuvio 7 on toinen sivuleikkaus keruukammiosta ku vion 4 linjaa 7-7 pitkin, kuvio 8 on ensimmäinen sivuleikkaus sulkukammion pienestä varresta kuvion 4 linjaa 8-8 pitkin, kuvio 8A on suurennettu sivuleikkaus sulkukammion 15 pienestä varresta kuvion 4 linjaa 8-8 pitkin ja esittää sulkuventtiilin erästä rakennevaihtoehtoa sulkukammion kuivatoimintoa varten, kuvio 9 on sivuleikkaus imunsäätökammion ensimmäisestä osastosta kuvion 4 linjaa 9-9 pitkin, 20 kuvio 10 on sivuleikkaus imunsäätökammion toisesta osastosta kuvion 4 linjaa 10-10 pitkin, kuvio 11 on leikkaus kuvion 4 linjaa 11-11 pitkin, kuvio 12 on leikkaus kuvion 4 linjaa 12-12 pitkin, kuvio 13 esittää suurennettuna imunsäätökammion 25 lautasventtiiliä ja vaimenninta kuvion 10 linjaa 13-13 pitkin, kuvio 14 esittää käsiteltävän keksinnön mukaista injektio- ja näytteenottolaitetta osina, kuvio 15 on tasokuva kuvion 14 mukaisesta injektio-30 ja näytteenottolaitteesta, kuvio 16 on sivuleikkaus kuvion 15 linjaa 16-16 pitkin ja esittää putkea puristettuna, kuvio 17 on suurennettu, osittain avattu perspektiivikuva toisesta kuviossa 1 esitetystä ripustimesta, 96920 14 kuvio 18 on suurennettu, osittain avattu perspektiivikuva käsiteltävän keksinnön mukaisten ripustimien eräästä rakennevaihtoehdosta, ja kuvio 19 on perspektiivikuva rintaontelon tyhjen-5 nyslaitteesta ripustettuna ja takaisinruiskutuslaitteen ollessa kiinnitetty sen sivuosaan.

Seuraavassa selostuksessa joko suuntaamiseen tai suuntaan liittyvät viittaukset on tarkoitettu yksinomaan asian havainnollistamiseksi eikä rajoittamaan millään ta-10 valla käsiteltävän keksinnön suojapiiriä.

Kuvioissa 1 ja 4 esitetty rintaontelon tyhjennys-laite 10 käsittää kolme kammiota, ts. keruukammion 12 tietystä kehon ontelosta kerättyjen nesteiden varastoimiseksi, vesilukkokammion 14, joka estää nesteen pääsemisen ke-15 ruukammioon 12 silloin, kun kehon ontelossa on suuri alipaine ja tyhjennysimun säätökammion 16. Näiden eri kammioiden toimintaa selostetaan yleisesti US-patenteissa 3 363 626, 3 363 627, 3 559 647, 3 683 913, 3 782 497, 4 258 824 ja Re. 29 877 kammioiden vastaavien tai yhteis-20 ten elementtien osalta. Lisäksi käsiteltävän keksinnön mukaisen rintaontelon tyhjennyslaitteen 10 eri kammioiden tarkoitusta ja yleistoimintaa selostetaan myös yksityiskohtaisemmin Deknatel Inc. Pleur-evacR-julkaisussa "Understanding Chest Drainage Systems" (1985). Näin ollen edellä 25 mainittujen patenttien selitykset ja mainittu julkaisu on sisällytetty tähän kokonaisuudessaan.

Keruukammio 12 on muodostettu linjan A-A oikealle puolelle ja käsittää mieluimmin neljä erillistä keruuosas-toa 18, 20, 22 ja 24, jotka on muodostettu vastaavien sei-30 nämäparien 26, 28, 30, 32 ja 34 väliin kuviossa 4 esitetyllä tavalla. Käsiteltävän keksinnön mukainen keruukammio 12 ei ole kuitenkaan rajoitettu mainittuun keruuosas-tomäärään, vaan erillisten keruuosastojen lukumäärä voi olla täysin valinnanvarainen. Samoin eri keruuosastojen 35 tilavuus voi olla joko samanlainen tai mieluimmin erilainen.

II

« 96920 15

Tuloaukko 36 on sijoitettu yläseinämään 38, niin että neste ja kaasut, jotka poistetaan kehon ontelosta, tulevat suoraan keruuosastaan 18. Jotta kerätyt nesteet voitaisiin mitata tarkasti, ainakin keruuosasto 18 on mi-5 toitettu ja muotoiltu niin, että sillä on pienin tilavuus, kun taas muut osastot ovat mieluimmin suurempia, jolloin niihin voidaan kerätä enemmän nestettä. Lisäksi kalteva seinämäosa 19, joka esitetään selvemmin kuviossa 6, tekee osaston 18 alaosasta sen yläosaa pienemmän, jolloin saa-10 daan vielä pienempi tilavuus. Kuviossa 6 selvemmin esitetty, seinämässä 28 oleva aukko 27 mahdollistaa nesteen yli-virtauksen ensin osastoon 20. Vastaavasti osaston 20 mahdollinen ylivirtaus voi tapahtua seinämän 30 yläreunan yli osastoon 22 ja siitä seinämän 32 yläreunan yli osastoon 15 24. Ylivirtauksen mahdollistamiseksi seinämien 30 ja 32 yläreunat ovat tämän vuoksi suunnilleen samalla korkeudella.

Suurelle alipaineelle tarkoitettu venttiili 40 on sijoitettu yläseinämään 38 ja on yhteydessä keruukammioon 20 12. Venttiili 40 on pöhjaventtiili, joka päästää alaspai nettuna suodatettua ilmaa virtaamaan keruukammioon 12. Kehon ontelossa mahdollisesti esiintyvä ja tällä tavoin keruukammioon 12 syntyvä liian suuri alipaine voidaan poistaa.

25 Sulkukammio 14 on muodostettu yleensä linjojen A-A

ja B-B väliin kuviossa 4 esitetyllä tavalla. Tarkemmin sanottuna sulkukammio 14 käsittää seinämien 34 ja 44 väliin muodostetun pienen varsiosaston 42 ja seinämien 44 ja 47 väliin muodostetun suuren varsiosaston 46. Vaikka sulku-30 kammioiden toiminta perustuukin yleensä nesteen, esimerkiksi veden etukäteen määrättyyn korkeuteen niissä, käsiteltävän keksinnön mukaista sulkukammiota voidaan käyttää joko "kuivana" tai "märkänä" seuraavassa lähemmin selostettavalla tavalla. Ilmanvirtausmittari 48' voidaan tar-35 vittaessa sijoittaa kuvioissa 1 ja 4 esitetyllä tavalla • » ♦ 96920 16 pienen ja suuren varsiosaston 42, 46 alapäiden yhtymäkohtaan. Ilmanvirtausmittari 48' on tarkoitettu käytettäväksi "märkämenetelmässä" ja vastaa tyypiltään edellä mainitun US-patentin nro 3 683 913 tähän kokonaisuudessaan si-5 säilytetyssä selityksessä esitettyä mittaria. "Kuivamene- telmässä" ilmanvirtausmittarille 48', jos se on asennettu laitteeseen, ei ole kuitenkaan haitallista vaikutusta.

Sulkukammio 14 käsittää pienessä varsiosastossa mieluimmin myös venttiilimekanismin, jossa on levyosa 48 10 ja pallouimuriventtiili 50, joka pääsee liikkumaan vapaasti levyosan 48 ja pienen varsiosaston 42 kavennetun osan välissä, kuten kuvio 4 esittää. Kavennettu osa, joka nähdään selvemmin kuviossa 8, on kuitenkin muotoiltu niin, että imun aikana pallouimuriventtiili 50 ei sulje pienen 15 varsiosaston 42 alaosaa.

Levyosa 48, joka esitetään lähemmin kuviossa 8, käsittää pyöreän aukon 52, joka on muotoiltu ja mitoitettu niin, että pallouimuriventtiili 50 työntyy siihen, kun neste, esimerkiksi vesi, jota on sulkukammiossa 14, siir-20 tyy liian suuren alipaineen vaikutuksesta keruukammiota 12 päin aukosta 54, joka on pienen varsiosaston 42 yläpäässä. Vastaavaa venttiilijärjestelyä selostetaan myös US-paten-tissa 3 683 913 lieriömäisenä venttiiliosana, jonka tehtävänä on myös pitää vesi tai neste sulkukammiossa. Käsitel-25 tävän keksinnön mukainen levy 48 käsittää kuitenkin ura-aukon 56, joka päästää sulkukammiossa olevan nesteen tai veden menemään palloventtiilin 50 ohi ja edelleen pienen varsiosaston 42 yläpäähän 58. Yläpääosastossa 58 neste menee palloventtiilin 50 ohi ja kiertää imuvirtaukseen tai 30 normaalivirtaukseen nähden poikittaissuuntaan ja kääntyy yläpääosaston 58 muodostavia seinämiä päin.

Yläpääosasto 58 on muotoiltu ja mitoitettu mieluimmin niin, että sulkukammion koko nestemäärä mahtuu siihen. Tällöin sulkukammiossa oleva vesi ei pääse siirtymään ke-35 ruukammioon aukon 54 kautta, kun keruukammioon 12 on muoti 17 96920 dostunut suuri alipaine. Tällaiset suuret alipaineet voivat johtua potilaan syvästä hengityksestä, yskimisestä tai hänen pidättäessään hengitystä. Näin voi tapahtua myös silloin, kun imu loppuu, mihin on syynä joko imuputken 5 tukkeutuminen tai sairaalan imulaitteistossa esiintyvä häiriö. Suurta alipainetta voi syntyä myös potilaan ollessa hengityslaitteessa. Suurta alipainetta esiintyy myös silloin, kun hoitohenkilökunta tyhjentää tyhjennyslait-teesta potilaaseen menevän putken. Tällä toimenpiteellä 10 putkessa olevat kokkareet työnnetään keruukammioon 12 tarttumalla toisella kädellä putkeen kokkareiden taakse ja puristamalla putkea keruukammiota 12 päin, niin että kokkareet menevät sinne.

Vaikka pieni varsiosasto 42 onkin esitetty pallo-15 uimuriventtiilillä 50 varustettuna, yläpääosaston 58 muoto pystyy jo sinänsä estämään nesteen siirtymisen sulku-kammiosta 14 keruukammioon 12. Näin ollen pallouimuriventtiili 50 on vain lisävarmistus, joka voidaan tarvittaessa sisällyttää laitteeseen ja jota voidaan käyttää yläpää-20 osaston 58 rakenteen kanssa. Lisäkammio 59 erottaa yläpääosaston 58 aukosta 54, mikä estää myös nesteen siirtymistä keruukammioon 12. Erotuskammiossa 59 on mieluimmin kalteva alapinta 61, kuten kuviossa 4 esitetään ja aukko 54 on sijoitettu seinämän 63 yläpäähän.

25 Eräässä rakennevaihtoehdossa sulkukammiota 14 voi- * < * daan käyttää kuivamenetelmällä tarvitsematta lainkaan nes tettä sulkutoiminnon ylläpitämiseen. Pallouimuriventtiili 50 voidaan korvata tällöin sulkuventtiilillä 51, joka on osastossa 58 ja aukon 52 ympärillä, kuviossa 8A esitetyllä 30 tavalla. Sulkuventtiili 51 on yksitieventtiili, joka mahdollistaa imuvirtauksen nuolen C suuntaan, mutta sulkee ja estää ilman virtaamisen keruukammioon 12 nuolen D suuntaan.

Sulkukammion 14 suuren varsiosaston 46 yläpää on 35 nesteyhteydessä imuaukkoon 60 ja ylipaineventtiiliin, ku- 4 4 96920 18 ten kuvio 4 esittää. Vaihtoehtoisesti tämä venttiili 62 voidaan haluttaessa sijoittaa sulkukammion 14 suureen var-siosastoon tai itse imuputkeen. Venttiili 62 on sulkuvent-tiilityyppiä, joka on normaalisti kiinni ja käsittää vent-5 tiiliosan 63'. Se avautuu ja päästää sulkukammion 14 ylipaineen ulos paineen noustessa tuntuvasti sulkukammiossa 14.

Käsiteltävän keksinnön mukaisessa rintaontelon tyh-jennyslaitteessa 10 on myös imunsäätökammio 16, jossa on 10 seinämien 47 ja 66 väliin muodostettu ensimmäinen osasto 64 ja seinämien 66 ja 68 väliin muodostettu toinen osasto 67. Ensimmäisen osaston 64 yläpää on nesteyhteydessä imu-aukkoon 60 sulkukammion 14 suuren varsiosaston 46 yläpään kanssa. Seinämien 66 ja 68 väliin muodostetun toisen osas-15 ton 67 yläpää käsittää vedettömän imunsäätölaitteen 72 kuvion 4 esittämällä tavalla. Osaston 67 yläpäässä on aukko 74, joka on yhteydessä ulos tai rintaontelon tyhjennys-laitteen 10 ympärillä olevaan ilmaan. Imunsäätölaite 72 käsittää venttiilin 76, joka on muotoiltu ja mitoitettu 20 niin, että se liittyy aukkoon 78, joka on levyosassa 80, joka jakaa toisen osaston 67 kuvion 5 esittämällä tavalla ylä- ja alaosaan. Kuten piirustuksista käy selville, levy-venttiili 76 on sijoitettu alaosaan ja jännitetty sulku-asentoon kierrejousella 82, joka on kiinnitetty tangon 84 25 koukun muotoiseen päähän ja jonka toinen pää on kiinnitetty pyöreään pyörivään kaulukseen 86’, joka on yläseinämäs-sä 38. Tangon 84 toinen pää on sijoitettu pyöreän kauluksen 86’ onttoon osaan. Kauluksessa 86' on myös kiilauloke, joka menee tangon 84 yläpäässä olevaan uraan. Tällä tavoin 30 tankoa 84 voidaan pyörittää kauluksen 86' kanssa ja siir-, tää sitä samalla ylöspäin tai alaspäin seuraavassa selos tettavalla tavalla. Kuviossa 13 lähemmin esitetty levy-venttiili 76 on muodostettu levyosaan 88 kiinnitetyn vai-mentimen 86 päähän levyn 88 ollessa tällöin pienempi kuin 35 levy 80, niin että ilma pääsee virtaamaan sen kautta. Vaiti 96920 19 mennin 86 on Airpot-tyyppiä, jonka valmistaja on Airpot Corporation, 27 Lois Street, Norwalk, Connecticut. Vaimennin 86 vaimentaa venttiilin 76 nopean modulaation, joka voi syntyä rintaontelon tyhjennyslaitetta 10 käytettäessä.

5 Vaimennin 86 käsittää mieluimmin grafiittitulpan 90, joka on kiinnitetty venttiilin 76 varteen 92. Grafiittitulppa 90 liikkuu lasirenkaan 94 muodostamassa syvennyksessä la-sirenkaan 94 ja grafiittitulpan 90 muodostaessa yhdessä liukkaat pinnat, joihin osat eivät tartu.

10 Kuvion 13 lähemmin esittämällä tavalla levyvent- tiili 76 on tasainen levy, jossa on pyöreä palle 96, joka menee levyosaa 80 vasten ja reikään 78. Levyventtiili 76 muodostaa näin poikkileikkauksena yhden kosketuspisteen palteen 96 ja levyosan 80 väliin. Tällä tavoin eliminoi-15 daan suuret kosketuspinnat ja myös levyventtiilin 76 juuttuminen kiinni, mikä on kosteudesta johtuen mahdollista. Levyventtiili 76 on muodostettu mieluimmin tiheästä poly-eteenistä, joka taipuu enemmän kuin levyosa 80. Levyventtiili 76 mukautuu tämän vuoksi helpommin levyosan mahdol-20 lisiin epätasaisuuksiin ja sulkee aukon 78 varmasti.

Tanko 84 käsittää kuviossa 10 selvemmin näkyvän osan, jossa on kierukkahammastanko 98, joka liittyy hammaspyörään 100; hammaspyörä 100 on sijoitettu akseliin 102, joka tukee vipuvarren 106 käsittävää, pyöriväksi jär-25 jestettyä levyä 104. Hammaspyörä 100 pyörii siis vivun 106 ·* liikkuessa ja kierukkahammastanko 98 ja tanko 84 siirtyvät ylöspäin tai alaspäin kauluksen 86 pysyessä sen sijaan paikallaan, jolloin kiristys muuttuu jousessa 82, joka synnyttää venttiililevyn 76 aukossa 78 pitävän voiman. 30 Tällainen jännitys vastaa määrältään sitä imua, joka on keruukammiossa 12 ja samoin potilaan keuhkopussin ontelossa ja joka voidaan tällöin kalibroida, niin että saadaan useita etukäteen määrättyjä arvoja, jotka voidaan merkitä tällöin levyyn 104. Levyn 104 tarkkaa sijoittamista varten 35 sen kehän tiettyihin osiin on tehty vastaava ryhmä syven- 96920 20 nyksiä 106', jotka liittyvät toiminnallisesti pysäytysvar-teen 108, jonka ulompi pää on etukäteen määrätyssä esiase-tussyvennyksessä 106', joka vastaa esisäädettyä imutasoa. Pidätysvarsi 108 on tuettu ulkoseinämään 68, jossa on auk-5 ko 74, joka päästää ilman virtaamaan imunsäätöosaan 16. Kuten jo edellä mainittiin, kauluksen 86’ pyöriminen mahdollistaa samalla tangon 84 siirtymisen ylöspäin tai alaspäin levyn 104 ollessa tietyssä asennossa, jolloin imuta-son säädöt voidaan kalibroida oikein.

10 Imunsäätökammio 16 käsittää visuaalisen ilmaisimen, joka ilmaisee välittömästi keruukammion 12 asianomaisen imutoiminnon. Tätä visuaalista ilmaisinta selostetaan seu-raavassa yksityiskohtaisemmin.

Kuten kuviossa 1 esitetään, tyhjennyslaite 10 kä-15 sittää kotelon, jossa on takaseinämään 112 kiinnitetty etuseinämä 110. Etuseinämä 110 ja takaseinämä 112 on liitetty toisiinsa neljällä sivuseinämällä, joita ovat kuviossa 2 lähemmin esitetty yläseinämä 38, oikea sivuseinä-mä 26, vasen sivuseinämä 68 ja pohjaseinämä 114. Kuvioi-20 den 6-10 esittämällä tavalla eri seinämät ja sivut voivat olla muodoltaan erilaisia, niin että niiden väliin voidaan rajata erilaiset kammiot. Eräässä suositettavassa rakenteessa kotelo voidaan muodostaa yhtenäisenä rakenteena kaikkien seinämien ollessa yhdistetty kehäosiltaan. 25 Vaihtoehtoisesti erilliset sivuseinämät ja etu- ja taka-·* seinämä voidaan kiinnittää toisiinsa sopivilla laitteil la, jotka alan ammattimiehet tuntevat hyvin. Kuviossa 1 esitetyn suositettavan rakenteen mukaan kotelossa 10 on sivukannattimet 116, jotka nähdään selvemmin kuviossa 2 ja 30 joihin on liitetty ripustimet 118, niin että laite 10 voidaan tukea tukitankoon 120, esimerkiksi potilassängyn päätyyn tai vastaavaan paikkaan. Vaihtoehtoisessa rakenteessa laite 10 käsittää lattiatuen 122, joka on kiinnitetty kääntyvänä pohjaseinämään 114 kuvion 4 esittämällä taval-35 la. Lattiatuki 122 on lähinnä pitkä tanko, jonka keskellä n 96920 21 on aukko, niin että se voidaan siirtää kuviossa 3 esitetyn halkiokauluksen 124 päälle. Kun lattiatuki 122 on kiinnitetty halkiokauluksen 124 päälle, se pystyy pyörimään siinä olevassa aukossa ja se voidaan sijoittaa tukiasentoon 5 poikittain pöhjaseinämän 114 pitkittäisakseliin nähden kuvioissa 1 ja 7 katkoviivoilla esitettynä osana 126. Haluttaessa lattiatuki 122 voidaan kiinnittää paikalleen vasta sitten, kun se on sijoitettu tukiasentoon. Kotelon etuseinämässä 110 on mieluimmin myös siihen kiinteänä ra-10 kenteena liittyvä kädensija 125 laitteen kantamisen ja käsittelyn helpottamiseksi.

Jotta keruukammioiden sisältö pystyttäisiin näkemään, kuvion 1 esittämä etuseinämä 110 on läpinäkyvä ainakin niissä kohdissa 128, jotka ovat eri keruuosastojen 15 päällä. Osastojen korkeudet on kalibroitu asteikoilla 130, jotka ilmoittavat osastoihin kerääntyneen nestemäärän. Kuten jo edellä mainittiin, ensimmäisen keruuosaston pienempi tilavuus mahdollistaa tarkemmat mittaukset, esimerkiksi 0 - 200 cm3 nestettä, kun sen sijaan muissa osastoissa 20 on suuremmat tilavuudet. Hoitohenkilökunta voi siis helposti todeta rintaontelon tyhjennyslaitteen 10 suorituskyvyn tietyn ajan kuluessa ja koko nesteentyhjennystoimin-non aikana lukemalla nestekorkeuden viimeiseksi täyttyneestä keruuosastosta.

25 Etuseinämän 110 muitakin osia on tehty läpinäkyvik- si, niin että voidaan seurata myös laitteen 10 muita toimintoja. Tällöin sulkukammion 14 pieni varsiosasto 42 on läpinäkyvä sulkukammiossa 14 olevan nestekorkeuden toteamista varten. Pienen varsiosaston 42 koko pituudelle on 30 siis tehty asteikko 134, jonka avulla nestekorkeus on . helppo mitata. Myös ilmanvirtausmittarissa 48' on läpinä kyvä osa 136, josta voidaan nähdä sen läpi menevät ilma-kuplat .

Nesteen täyttämistä varten sulkukammioon 14 on jär-35 jestetty kuviossa 1 esitetty metallirengasosa 138. Etusei- 96920 22 nämään 110 on Järjestetty vastaavasti rengasosa 140, niin että nestettä voidaan tarpeen mukaan ruiskuttaa imunsäätö-kammlon 16 ensimmäisen ja toisen osaston 64, 67 yhtymäkohtaan. Näiden metallirengasosien 138 ja 140 keskellä on 5 kumiosa 142, joka mahdollistaa nesteen ruiskuttamlsen ihonalaisiin ruiskeisiin käytettävällä neulalla, joka menee kumitiivisteen läpi, mutta ei vahingoita sitä, niin että tiiviste menee sitten kiinni itsestään ja pitää asianomaiset kammiot tai niiden osat koskemattomina.

10 Kuvion 1 esittämällä tavalla laite 10 on yhdistet ty imu lähteeseen sopivalla putkella 144, joka on yhdistetty imuaukkoon 60. Vastaavasti käytetään putkea 146, joka yhdistetään keruukammion tuloaukkoon 36 ja jonka toinen pää on tarkoitettu työnnettäväksi kehon onteloon tai 15 osaan kaasujen ja nesteiden poistamiseksi.

Myös imunsäätökammion 16 päällä on läpinäkyvä osa 148, josta voidaan haluttaessa nähdä vaihtoehtoinen kup-limistoiminto käytettäessä sitä tässä kammio-osassa, jolloin imutoiminnosta saadaan sekä nähtävä että kuultava il-20 maisu. Vastaavasti läpinäkyvä osa 150 mahdollistaa imunsäätökammion 16 ensimmäisen osaston 64 toiminnan visuaalisen ilmaisun seuraavassa lähemmin selostettavalla tavalla. Hoitohenkilökunta voi tällöin siis joko osaa 148 tai 150 katsoessaan todeta helposti laitteen 10 toiminnan. Ha-25 lutun imutason visuaalista määrittämistä varten levy 104 näkyy läpinäkyvän osan 152 läpi. Osa 152 on kalibroitu merkeillä 154, jotka ilmaisevat helposti imuasteen, joka valitaan siirtämällä vasemmassa sivuseinämässä 68 olevassa aukossa 74 näkyvää vipuvartta 106. Etuseinämään 110 voi-30 daan sijoittaa erilaisia ohjeita kohdissa 156, 158 ja 159 esitetyllä tavalla.

Käsiteltävän keksinnön mukaisesta rintaontelon tyh-jennyslaitteesta 10 esitetään eräs rakennevaihtoehto 10' kuviossa 5. Asian yksinkertaistamiseksi kuviossa 5 esite-35 tyssä rakenteessa 10' ja kuviossa 4 esitetyssä rakentees-

II

96920 23 sa 10 samoilla osilla on samat viitenumerot. Kuvion 5 mukaisessa rintaontelon tyhjennyslaiterakenteessa 10' on kuitenkin keruukammio 12, joka on suorassa nesteyhteydes-sä imunsäätökammioon 16 seinämässä 63 olevan aukon väli-5 tyksellä ilman kuvion 4 mukaiseen rakenteeseen kuuluvaa sulkukammiota. Kuviossa 5 keruukammio 12 on muodostettu siis linjan A-A oikealle puolelle ja imunsäätökammio 16 sen vasemmalle puolelle.

Tyhjennystoiminnon aikana on hyvä ottaa silloin 10 tällöin tuore näyte potilaasta poistetusta nesteestä vil-jelytarkoituksia tai muita koetoimenpiteitä varten. On myös edullista tai toivottavaa, että potilaalle voidaan antaa antibiootteja ja myös muita lääkkeitä, jos infektio on todettu. Nykyisten rintaontelon tyhjennykseen liitty-15 vien näytteenottomenetelmien mukaan joissakin tällaisissa laitteissa on keruukammiossa 12 uudelleen suljettava kohta. Kliinikko tai hoitohenkilökunta ei voi saada tällä menetelmällä kuitenkaan tuoretta näytettä, koska keruukammiossa on poikkeuksetta aina nesteitä, jotka on kerätty 20 tietyn ajan kuluessa. Tällaisen uudelleen suljettavan kohdan kautta potilaaseen ei voida myöskään tiputtaa lääkkeitä. Toinen yleinen näytteenottomenetelmä on, että näyte otetaan suoraan potilaasta putkella, joka on tavallisesti lateksia. Vaikka lateksiputkien valmistajat väittävätkin, 25 että lateksiputki on itsesulkeva, kokeet ovat osoittaneet, ·* että normaaleissa käyttöolosuhteissa esiintyy vuotoa. Toi sena tällaisiin näytteenotto- ja injektiomenetelmiin liittyvänä epäkohtana on, että ihonalainen neula voi mennä putken molempien seinämien läpi ja työntyä mahdollisesti 30 kliinikon ihoon ja vahingoittaa sitä. Otettaessa näytettä lateksiputkeen onkin aina olemassa se vaara, että kliinikon iholle tulee tällöin verta.

Tämän vuoksi käsiteltävä keksintö käsittää myös laitteen 159, joka puristuu mieluimmin lateksista valmis-35 tettuun putkeen 146, joka lähtee imuaukosta 36 ja jonka 96920 24 toinen pää on tarkoitettu työnnettäväksi nesteistä ja kaasuista tyhjennettävään onteloon tai osaan. Kuviossa 14 esitetyn käsiteltävään keksintöön kuuluvan puristuslait-teen 159 avulla lateksiputkella 146 voidaan ottaa tuoreita 5 näytteitä tai tiputtaa lääkkeitä, ilman että syntyy vuotoja tai kliinikko saa mahdollisesti tartunnan ihonalaisen neulan pistosta. Käsiteltävän keksinnön mukainen puristus-laite 159 pitää ainakin osan putken 146 seinämästä puristettuna ja saa tällöin aikaan putken seinämän sulkeutumi-10 sen itsestään sekä mahdollistaa lisäksi ihonalaisen neulan käyttämisen.

Laitteessa 159 on kaksipuristuslevyä - yläpuristus-levy 160 ja alapuristuslevy 162 - joiden sisähalkaisija on, kun levyt on yhdistetty toisiinsa, pienempi kuin put-15 ken 146 ulkohalkaisija. Levyt 160 ja 162 ovat rakenteeltaan samanlaisia ja kaarevia, kuten kuviossa 14 esitetään. Levyjen pitkittäisreunoissa olevat laipat 164 (kuvio 14) mahdollistavat levyjen 160 ja 162 kiinnittämisen toisiinsa sopivalla tavalla, esimerkiksi liimaamalla, hitsaamalla 20 tai jollakin muulla menetelmällä, kuten alan asiantuntijat tietävät. Keskellä ylälevyä 160 on aukko 166, josta putki 146 voidaan nähdä. Koska koottujen levyjen 160, 162 muodostama sisähalkaisija on mieluimmin 20 % pienempi kuin putken 146 ulkohalkaisija, putki 146 työntyy ylälevyn 160 25 aukkoon, kuten kuviosta 16 voidaan selvemmin nähdä. Tällä tavoin putki 146 pysyy puristettuna ainakin aukossa 166, niin että työnnettäessä ihonalainen neula putken 146 läpi aukon 166 kautta ja otettaessa se sitten pois, putki 146 sulkeutuu itsestään ja estää nesteen vuotamisen. Kuvion 15 30 esittämällä tavalla putki 146 on myös liimattu sopivalle liuottimelle lähellä aukko-osaa 166 olevista kohdista 168, 170. Putki 146 ja nimenomaan sen aukon 166 kohdalla oleva osa pysyy paikallaan myös silloin, kun sitä käsitellään tai vedetään puristuslaitteen 159 ulkopuolella olevista 35 kohdista. Tällaista putkeen kohdistuvaa käsittelyä tapah- il • 96920 25 tuu silloin, kun hoitohenkilökunta puristaa putkea 146 edellä selostetulla tavalla kokkareiden poistamiseksi esimerkiksi tyhjennysputkesta. Liimattujen kohtien 168 ja 170 avulla putki pysyy varmasti paikallaan laitteessa 159.

5 Ainakin laitteen 159 takalevy on suhteellisen jäykkä, jolloin se estää edellä selostetulla tavalla ihonalaisen neulan työntymisen kliinikon ihoon.

Kuviossa 4 esitetty visuaalinen ilmaisin käsittää, kuten jo mainittiin, uimuriosan 172, joka on sijoitettu 10 imunsäätökammion 16 ensimmäiseen osastoon 64 ja nimenomaan sen yläosaan lähelle ensimmäisen osaston 64 ja sulkukam-mion 14 suuren varsiosaston 46 yhtymäkohtaa. Uimuriosa 172 on mitoitettu ja muotoiltu niin, että se pystyy liikkumaan suljetulla alueella 174, joka on rajattu tapsien 176, 178 15 väliin, jotka rajoittavat uimuriosan 172 liikkeen suljetulla alueella 174. Uimuriosa 172 ja myös suljettu alue 174 on mitoitettu tarkasti, niin että uimuriosia 172 liikkuu ylöspäin suljetulla alueella 174, kun keruukammioon 12 muodostuu säätölaitteen 71 ohjaama etukäteen määrätty imu-20 taso. Uimuriosa 172 nousee siis rajoitinta 176 päin, kun etukäteen määrätty imutaso on muodostunut. Uimuriosan 172 tarkkailemiseksi tyhjennyslaitteen etuseinämässä 110 on läpinäkyvä osa 150, josta voidaan seurata uimuriosan 172 liikkumista ylöspäin vasteosaa 176 päin. Hoitohenkilökunta 25 näkee tämän vuoksi välittömästi, että tyhjennyslaitteen 10 keruukammion 12 imutoiminto on asianmukainen. Uimuriosa 172 on mieluimmin värillinen, jolloin se erottuu paremmin sen ympärillä olevista osista. Eräässä suositettavassa rakenteessa uimuriosa 172 on itsevalaiseva, niin että imu-30 toimintoa voidaan seurata helposti myös hämärässä tai yöllä.

On huomattava, että vedetön imunsäätöosa 16 on riippumaton siitä nesteestä, jolla imuaste saadaan aikaan tavanomaisissa tyhjennyslaitteissa. Näissä tyypillisissä 35 tyhjennyslaitteissa nesteen haihtuminen aiheuttaa kuiten- • 96920 26 kin vaihteluita imupaineessa. Tällaiset painevaihtelut eliminoidaan käsiteltävän keksinnön mukaisella vedettömällä imunsäätölaitteella 16, joka on riippumaton imunsäätö-nesteestä.

5 Käsiteltävän keksinnön mukaisessa säätölaitteessa 72 ei siis käytetä vettä imun ohjaamiseen. Imutaso säädetään kääntämällä levyä 104. Levyn 104 asento pidentää vastaavasti jousta 82. Jousen 82 pidentyessä tietty voima kohdistuu venttiililevyyn 76, joka on aukossa 78. Muodos-10 tunut voima on tällöin jousen pidentyrnismäärän ja jousen fysikaalisten ominaisuuksien funktio. Kun imu on kohdistettu keruukammioon 12 ja tällöin potilaan rintaonteloon tai kehon osaan, venttiililevyyn 76 kohdistuu tietty voima. Jos imusta johtuva, venttiililevyyn 76 kohdistuva voi-15 ma ylittää jousen 82 pidentymisen synnyttämän voiman, le-vyventtiili 76 siirtyy, jolloin ilmaa pääsee virtaamaan rintaontelon tyhjennyslaitteen kammioihin. Tarkemmin sanottuna ilma tulee tällöin sisään aukosta 74, menee seinämässä 80 olevan aukon 78 läpi, pienemmän seinämän 88 ympä-20 ri, seinämässä 81 olevan aukon 79 läpi ja tällöin imunsää-tökammion 16 toisen osaston 67 ja ensimmäisen osaston 64 läpi ja poistuu imuaukosta 60. Levyventtiili 76 on edelleenkin siirtyneessä asennossaan, kunnes saadaan voimatasapaino, minkä jälkeen levyventtiili 76 siirtyy jälleen 25 aukkoon 78 ja sulkee sen. Kuten edellä on selostettu, imun säätäminen saa kuitenkin aikaan levyventtiilin 76 nopean modulaation mainittujen erojen esiintyessä. Tämän modulaation vähentämiseksi tai vaimentamiseksi laitteessa käytetäänkin vaimenninta 86, jonka rakennetta on selostettu 30 edellä.

Säätölaitteen 72 muodosta ja sen sijainnista rintaontelon tyhjennyslaitteessa 10 riippuen järjestetään mieluimmin sellainen ilmavirtaus, joka tekee mahdolliseksi ilman tyhjentämisen mieluimmin potilaan rintaontelosta 35 kuin säätölaitteesta 72. Tämä on mahdollista siten, että

II

96920 27 aukon 78 pinta-ala on suurempi kuin minkään kammion minkään kanavan pienin poikkileikkauspinta-ala. Järjestelmä huomioi näin ollen vaihtelut potilaaseen liittyvissä ilma-vuodoissa ja myös imulähteen imutasoissa, mutta pitää yllä 5 etukäteen määrätyn esiasetusimutason keruukammiossa 12. Käsiteltävän keksinnön mukainen rintaontelon tyhjennyslai-te ei ole siis herkkä erilaisista syistä johtuville paine-vaihteluille, vaan pitää yllä stabiilin imutason etukäteen määrätyn esiasetusimutason mukaan, joka säädetään imunsää-10 tölaitteella 72 ja jonka levyn 104 säätöasento ilmaisee.

Vertailuna voidaan mainita, että tavanomaisissa rintaontelon tyhjennyslaitteen säätöjärjestelmissä käytetään imuputkeen sijoitettua rajoitettua suutinta. Näillä järjestelmillä ei pystytä pitämään yllä haluttua imupaine-15 tasoa, vaan ne rajoittavat ilman tilavuusvirtausta tällaisissa järjestelmissä.

Käsiteltävän keksinnön eräässä vaihtoehtoisessa rakenteessa uimuriosa 172 voidaan korvata kuplailmaisi-mella, joka antaa välittömästä sekä nähtävän että kuulta-20 van ilmaisun keruukammion 12 asianomaisesta imutasosta. Kuplailmaisin käsittää kuplimisvyöhykkeen, joka on muodostettu imunsäätökammion 16 ensimmäisen osaston 64 ja toisen osaston 67 alapäiden väliseen yhtymäkohtaan. Etukäteen määrätty nestemäärä päästetään kuplimisvyöhykkee-25 seen, niin että laitteen ollessa käytössä säätölaitteen 72 » läpi menevä ilma menee kuplimisvyöhykkeen kautta, kuplii sen läpi imuaukkoa 60 päin ja ilmaisee tällöin kuultavana keruukammion 12 asianomaisen imutoiminnon. Kun etuseinämään 110 järjestetään läpinäkyvä osa 148 kuvion 1 esittä-30 mällä tavalla, saadaan myös visuaalinen ilmaisu. Tällöin hoitohenkilökunta pystyy sekä näkemään että kuulemaan kuvioissa 1 ja 4 esitetyn rintaontelon tyhjennyslaitteen 10 ohi mennessään, että se toimii asianmukaisesti.

Koska levyventtiili 76 ei ole kuitenkaan täysin 35 tiivis, vaan päästää useimmiten lävitseen jonkin verran 96920 28 ilmaa imuaukkoa 60 päin, ensimmäisen osaston 64 ja toisen osaston 67 väliseen seinämäosaan 182 on järjestetty tarkasti mitoitettu kanava 180 tiettyyn kohtaan kuplimisvyö-hykkeeseen päästetyn, etukäteen määrätyn nesteen pinnan 5 yläpuolelle. Mahdollinen vuotoilma menee tällöin kuplimis-vyöhykkeen ohi ja siirtyy suoraan imuputkeen antamatta väärää hälytystä toiminnasta, joka ei ole vielä alkanut, koska imu ei ole vielä saavuttanut etukäteen määrättyä esiasetustasoa. Tähän liittyen on järjestetty edellä se-10 lostettu rengas 140, jonka läpi neste voidaan päästää. Vaihtoehtoisesti sopivan kokoinen joustava injektioputki (ei esitetty) voidaan työntää imuaukon 60 läpi ja sijoittaa ensimmäisen osaston 64 alaosaan nesteiden päästämiseksi sisään. Joustava injektioputki voidaan sijoittaa vas-15 taavasti myös sulkukammion 14 suureen varteen 46, jolloin neste pääsee sinne. Näissä vaihtoehtoisissa toiminnoissa ei tarvita kuviossa 1 esitettyjä rengasosia 140 ja 138. Näin ollen, kun etukäteen määrätty määrä nestettä ruiskutetaan kuplimisvyöhykkeeseen, sen läpi menevä ilma saa 20 aikaan kuplimisen imunsäätökammiossa 16, kun imu ylittää esiasetusarvon. Kuplimisvyöhyke ja säätölaite 72 on suunniteltu niin, ettei veden lisääminen kuplimisvyöhykkeeseen eikä myöskään sen poistaminen siitä vaikuta mitenkään imu-tasoon. Kuplimisvyöhykkeessä ja ensimmäisessä osastossa 64 25 ja toisessa osastossa 67 on kääntölevyt 182, 184 ja 186, jotka estävät osaltaan kuplimisvyöhykkeessä olevaa vettä nousemasta ylöspäin ja vuotamasta sulkukammioon 14. Lisäksi toisen osaston 64 korkeus on valittu niin, että sekin estää tällaista ylivirtausta. On huomattava, että kupli-30 misvyöhykkeen etukäteen määrätty nestemäärä on pienempi kuin venttiililevyn 76 avaamiseen tarvittava nestemäärä. Uimuriosaan 172 verrattuna etukäteen määrätty nestemäärä vastaa uimuriosan 172 inertiamassaa.

Vaikka käsiteltävän keksinnön mukaista imunsäätö-35 laitetta 72 onkin selostettu rintaontelon tyhjennyslait- I! 96920 29 teeseen 10 liittyen, sitä voidaan käyttää ohjaamaan myös muiden tyhjennyslaitteiden imua. kuviossa 4 esitetyllä tavalla seinämäosat 190, 192 ja 194 on järjestetty lisätu-kiosiksi.

5 Kuviossa 17 esitetyllä tavalla käsiteltävän keksin nön mukainen ripustinlaite käsittää kannatinosan 116, joka on muodostettu kahdesta vastakkaisesta seinämästä 272 ja 274, joiden välissä on tukiosa 276. Kuviossa 17 esitetyllä tavalla seinämä 272 on sijoitettu tyhjennyslaitteen 10 10 sivuseinämän 26 päälle. Vastakkaiset seinämät 272 ja 274 on liitetty yhteiseksi sivuseinämäksi 273, jonka toimintaa selostetaan lähemmin seuraavassa. Ripustinlaite 118 käsittää myös koukkuosan 278, joka on muodostettu molemmista päistään taivutetusta vanungista. Koukkuosan 278 15 yläpäässä on suurempi kaarevuusaste, niin että se vastaa esimerkiksi potilassängyn päädyssä olevaa putkea 120. Va-nungin 278 kaarevassa alapäässä on koukkuosa, niin että pienempi kaareva pää voidaan panna tanko-osan 276 ympärille. Pienessä kaarevassa päässä on pienin, kirjaimella A 20 merkitty etäisyys, joka on pienempi kuin tanko-osan 276 halkaisija. Vanungin 278 pienempi kaareva pää on joustava, niin että käännettäessä koukkuosa halutulla tavalla kuvion 17 esittämään ripustusasentoon koukun käsittävä pieni, kaareva pää voidaan siirtää pois putkiosasta 276 ja se 25 liikkuu sitten varmasti eteenpäin pienintä etäisyyttä "A" ! päin, minkä jälkeen koukun käsittävä osa leviää joustavas ti ja lukitsee koukkuosan ripustusasentoon.

Kun ripustinosaa ei tarvita kotelon tukemiseen, vanunkia 278 voidaan siirtää, jolloin se vetää tanko-osan 30 276 ulos pienimmän etäisyyden käsittävästä osasta, joka lukittuu sitten takaisin aikaisempaan asentoonsa ja pitää * koukkuosan tanko-osan 276 ympärillä. Tämän jälkeen kouk- kuosaa voidaan kääntää alaspäin ja siirtää vanunki 278 pidätysolaketta 279 vasten, joka on sijoitettu kannatti-35 men 116 alle kuvion 17 esittämällä tavalla. On huomatta- 96920 30 va, että koukun käsittävä pää voi pyöriä tanko-osan 276 ympärillä, mutta on kuitenkin koko ajan kiinni siinä, koska yhteinen sivuseinämä 273 estää koukun käsittävän pään irtoamisen tanko-osasta 276. Vaihtoehtoisesti, mikäli yh-5 teistä sivuseinämää 273 ei ole, etuseinämä 110 ulottuu si-vuseinämien ympärille kuvion 17 esittämällä tavalla niin pitkälle, että koukun käsittävän pään siirtyessä tanko 176 ohi, se tarttuu etuseinämän 110 pidennettyyn osaan eikä pääse siirtymään lisää. Tämä pitää puolestaan koukkuosan 10 paikallaan kannatinosaan 116 nähden.

Kuvio 18 esittää erästä rakennevaihtoehtoa käsiteltävän keksinnön mukaisesta ripustinlaitteesta 118. Tässä rakennevaihtoehdossa kannatinosa 280 käsittää seinämän 282, jossa on tanko-osa 284, joka on kiinnitetty toisesta 15 päästään kotelon sivuseinämään 26. Seinämä 282 ulottuu etuseinämään 110, kuten nimenomaan kuviosta 18 voidaan nähdä. Ripustinlaite 118 käsittää myös koukkuosan 286, joka on muodostettu vanungista, joka on kaareva molemmista päistään koukkuosaa 278 vastaavalla tavalla. Koukkuosan 20 286 koukun käsittävillä kaarevilla pälliä on edellä kouk- kuosaan 278 viittaamalla selostettuja toimintoja vastaavat toiminnot. Koukkuosassa 286 on kuitenkin osa 288, joka on taivutettu niin, että koukkuosan 286 kääntyessä katkoviivoilla 290 esitetystä varastoasennosta yhtenäisillä vii-25 voilla esitettyyn pystyasentoon, taivutettu osa 288 voi tukeutua seinämän 292 yläosaan, kun koukkuosaa 286 painetaan sitten alaspäin, niin että sen kaareva pää tulee tanko-osan 284 ympärille koukkuosaan 278 viittaamalla edellä selostetulla tavalla.

30 Kuviossa 18 esitetyssä rakenteessa on koukun kanna tin 294, johon vanunkirunko 296 sijoitetaan esitetyllä tavalla. Kuviossa 19 yleisesti esitetty vanunkirunko käsittää silmukkaosan 298, joka kiinnittyy laitteen, kotelon tai etuseinämän 110 alemman jalan 200 ympärille. Vanunki-35 runko 296 tukee pussia 202, joka on automaattisissa nes-

II

96920 31 teensilrtolalttelssa käytettävää tyyppiä ja jota selostetaan tähän kokonaisuudessaan sisällytetyssä US-paten-tissa nro 4 443 220. Nesteensiirtolaite käsittää johdon 204, joka on yhdistetty nesteestä tyhjennettävään onteloon 5 ja lisäksi putken 206, joka on yhdistetty tyhjennyslait-teen 10 tuloaukkoon 146. On huomattava, että automaattinen nesteensiirtolaite on otettu mukaan sen vuoksi, että siihen kerätty neste voidaan tarvittaessa ohjata takaisin potilaaseen, ennen kuin neste kerätään tyhjennyslaittee-10 seen 10.

Käsiteltävää keksintöä on selostettu yksityiskohtaisesti painottamalla tällöin erityisesti sen suoritettavia rakenteita. On kuitenkin huomattava, että alan asiantuntijat voivat todeta erilaisia mahdollisuuksia rakenne-15 muunnelmien ja muutoksien tekemiseen keksinnön ajatuksen ja suojapiirin puitteissa.

Claims (24)

96920 32

1. Laite nesteiden tyhjentämiseksi, joka laite käsittää 5 a. keruukammion (12) nesteiden keräämiseksi kehon ontelosta, jolloin kammiossa on tuloaukko (36) nesteitä varten; b. keruukammioon (12) nesteyhteydessä olevan imun-säätökammion (16) keruukammion tyhjöasteen säätämiseksi, 10 joka imunsäätökammio käsittää; 1. imulähteeseen liitettävän ensimmäisen tuloaukon (60) ; 2. ympäröivään ilmaan liitettävän toisen tuloaukon (74); 15 c. laitteet (72) keruukammion (12) imuasteen säätä miseksi vedettömästä siten, että painevaihtelut, jotka johtuvat potilaassa esiintyvistä ilmavuodoista tai imuläh-teestä aiheutuvista vaihteluista, ovat oleellisesti vaikuttamatta imuun, jotka säätölaitteet (72) on sovitettu 20 imuaukon (60) ja ilma-aukon (74) väliin; tunnettu siitä, että se käsittää d. säätölaitteiden (72) ja imuaukon (60) väliin sovitetut välineet (150,172) ilma-aukosta (74) säätölaitteiden (72) läpi kulkevan ilmavirtauksen valvomiseksi ja 25 näkyvän ilmaisun antamiseksi esiintyvästä tai puuttuvasta ilmavirtauksesta siten, että aikaansaadaan välitön vahvistus keruukammion (12) asianomaisesta imutoiminnasta; ja e. välineet (104,106,108) säätölaitteiden (72) asettamiseksi ennalta määrätyille asetustasoille halutun 30 imun aikaansaamiseksi imunsäätökammioon (16) näkyvän il maisun antavien välineiden (150,172) mukaisesti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää sulkukammion (14) ympäröivän ilmakehän pääsyn estämiseksi kehon onte-35 loon. i! 96920 33

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että iraunsäätölaite (72) käsittää a. osan (80), jossa on aukko (78) ja joka on sijoitettu imunsäätökammioon (16) ja jakaa sen ensimmäiseen 5 osaan lähellä ilma-aukkoa (74) ja jäljellä olevaan toiseen osaan, b. venttiililaitteen (76), joka on mitoitettu ja muotoiltu mainitun aukon avaamista ja sulkemista varten ja c. laitteen venttiililaitteen (76) kiristämiseksi 10 kiinni, kun keruukammion (12) imu on mainitulla esiase- tusimutasolla ja muuten venttiililaitteen avaamiseksi, niin että ympäröivä ilma pääsee virtaamaan toiseen osaan ja palauttaa keruukammion (12) imun tällöin mainitulle esiasetustasolle.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tun nettu siitä, että kiristyslaite käsittää jännitetyn jousen (82), joka on yhdistetty toisesta päästään venttii-lilaitteeseen (76) ja toisesta päästään tukiosaan (84), joka on ensimmäisessä osassa, niin että venttiililaite 20 pysyy suljettuna aukkoon nähden mainitun etukäteen määrätyn esiasetusimutason mukaan.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, lisäksi tunnettu siitä, että siinä on laite jousen (82) jännityksen säätämiseksi etukäteen määrättyinä, esiasetet- 25 tuina erillisinä portaina, niin että aikaansaadaan jokin mainittu etukäteen määrätty esiasetusimutaso.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että säätölaite käsittää a. kierukkahammastangon (98) ainakin yhdessä osassa 30 tukiosaa (84), b. vetopyörän (100), joka on tuettu pyöriväksi ja toimii yhdessä kierukkahammastangon (98) kanssa, c. vetopyörään (100) yhdistetyn levyn (104), jonka kehällä on useita etukäteen määrättyjä esiasetusuria, 35 96920 34 d. pidätysosan (106'), joka on sijoitettu joustavana mainittua kehää vasten ja muotoiltu ja mitoitettu siten, että se on jossakin mainituista urista ja että levyn (104) pyöriessä pidätysosa siirtyy kehää pitkin, kunnes se 5 työntyy seuraavaan uraan.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on lisäksi laite, jolla kalibroidaan säädettävänä jousen (82) jännitys, pidätysosan (106') ollessa levyn (104) jossakin mainitussa etukäteen 10 määrätyssä esiasetusurassa, niin että jousen jännitystä voidaan muuttaa halutulla tavalla levyn pyörimättä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu jännityksen kalibrointi-laite käsittää kauluksen (86'), joka on sijoitettu pyöri- 15 vänä imunsäätöosan yhteen osaan, tukiosan (84) toisen pään ollessa kiinnitetty kaulukseen (86') sen kanssa pyöriväksi, niin että kauluksen pyöriessä tukiosan kanssa jousen (82) jännitystä voidaan muuttaa halutulla tavalla levyn (104) ollessa paikallaan.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tun nettu siitä, että ainakin levyn (104) yksi osa (106) suuntautuu ulos mainitusta ilma-aukosta (74), niin että levyä voidaan pyörittää imunsäätökammion (16) ulkopuolelta.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, t u n - ' n e t t u siitä, että levyssä (104) on asteikko (154), joka ilmaisee keruukammion (12) imupaineen pidätysosan (106') ollessa jossakin mainituista urista.

11. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, t u n - 30. e t t u siitä, että venttiililaite (76) on pääasiassa tasainen levy (76), jonka toisella puolella on pyöreä palle, joka tukeutuu erotusosaan ja aukkoon, niin että palteen ja erotuslevyn väliin saadaan poikkileikkauksena pääasiassa yksi kosketuspiste. il 35 9692C

12. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että aukon pinta-ala on suurempi kuin minkään kammion minkään kanavan pienin poikkileikkauspinta-ala.

13. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tun nettu siitä, että siinä on lisäksi vaimennuslaite, joka on yhdistetty venttiililaitteeseen (76) venttiili-laitteen nopean liikkeen vaimentamiseksi aukon avautuessa ja sulkeutuessa mainitusta etukäteen määrätystä esiasetus-10 imutasosta poikkeavista imuvaihteluista johtuen.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että vaimennuslaite käsittää venttiili-laitteeseen (76) toiminnallisesti yhdistetyn vaimentimen (86).

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tun nettu siitä, että jousi (82) on sijoitettu ensimmäiseen osaan lähelle ilma-aukkoa (74) ja että venttiililaite (76) ja vaimennin (86) on sijoitettu toiseen osaan.

16. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, 20 tunnettu siitä, että ilmaisulaite käsittää uimu-rin (172), joka on sijoitettu imukammion (16) toisen osan suljetulle alueelle (174), suljetun alueen käsittäessä näkyvän osan ja uimurin ollessa muotoiltu ja mitoitettu siten, että se siirtyy näkyvään osaan suljetussa osassa, 25 kun mainittu etukäteen määrätty esiasetusimutaso on saavu-• tettu keruukammiossa (12) ja antaa tällöin välittömän nä kyvän ilmaisun keruukammion (12) asianomaisesta imutoi-minnosta.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, t u n -30 n e t t u siitä, että suljettu alue (174) on rajattu kah- . den rajoitinosan (176, 178) väliin, jotka rajoittavat ui murin (172) liikkeen suljetulla alueella.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laite, tunnettu siitä, että uimuri (172) on ympäristöstään poi- 35 keten värillinen, niin että se näkyy helposti. . · 96920 36

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laite, tunnettu siitä, että uimuri (172) on itsevalaiseva, niin että se antaa välittömän näkyvän ilmaisun asianomaisesta imutoiminnosta myös hämärässä tai yöolosuhteissa.

20. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ilmaisulaite käsittää näkyvän kuplimisvyöhykkeen, joka pitää etukäteen määrätyn määrän nestettä imunsäätökammion (16) toisessa osassa, niin että laitetta käytettäessä kuplimisvyöhykkeen läpi tuleva ympä-10 röivä ilma kuplii sen läpi imuaukkoa (60) päin ja saa tällöin aikaan välittömästi sekä nähtävän että kuultavan ilmaisun keruukammion (12) asianomaisesta imutoiminnosta.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuplimisvyöhyke käsittää kanavan 15 (180), joka ohittaa nesteenpidätysvyöhykkeen, kanavan ol lessa mitoitettu ja muotoiltu siten, ettei ympäröivä ilma kupli kuplimisvyöhykkeessä olevan nesteen läpi, ennen kuin keruukammion (12) imu ylittää ainakin säädetyn, etukäteen määrätyn esiasetusimutason.

22. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, lisäksi tunnettu siitä, että siinä on laitteeseen kiinteästi liittyvänä muodostettu kädensijaosa (125).

23. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, lisäksi tunnettu siitä, että siinä on putki (146), 25 joka on yhdistetty toisesta päästään keruukammion (12) : tuloaukkoon putken toisen pään ollessa tarkoitettu otta maan vastaan tyhjennettäviä nesteitä ja puristuslaite, joka on muotoiltu ja mitoitettu siten, että se'pitää putken (146) tietyn osan tiiviisti puristettuna, jolloin täl-30 le putken osalle saadaan itsesulkemisominaisuus, puristus-laitteen käsittäessä aukon (166), jossa putki näkyy ja *’ jonka kautta saadaan yhteys putken sisäpuolelle työntä mällä ihonalainen neula putkeen.

24. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, 35 lisäksi tunnettu siitä, että siinä on ripustin- II 96920 37 laite, joka on järjestetty laitteeseen laitteen tukemiseksi tiettyyn tukeen, ripustinlaitteen käsittäessä a. kannatinosan (116), joka on muodostettu ainakin yhdestä seinämästä (274) ja jossa on siitä suuntautuva 5 tukiosa (276), tukiosan voidessa olla sijoitettu myös laitteeseen, ja b. koukkuosan (278), jonka toinen pää on kiinnitetty pyörivänä tukiosan (276) ympärille ja pyörii halutulla tavalla ensimmäisestä eli varastoasennosta toiseen eli ri- 10 pustusasentoon, koukkuosan toisen pään ollessa muotoiltu siten, että se tarttuu tukeen ja koukkuosan toisen pään ja kannattimen (116) ollessa muotoiltu ja mitoitettu siten, että koukkuosa lukittuu ripustusasentoon. • I 96920 38 Patervtkrav