FI100700B - Tyhjennysjärjestelmä lääketieteelliseen käyttöön - Google Patents

Description

100700

Tyhjennysjärjestelmä lääketieteelliseen käyttöön

Jakamalla erotettu hakemuksesta 874379 5 Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen laite tyhjennyslaitteen kotelon tukemiseksi tukeen.

Monia vuosia keuhkopussin ontelon tyhjentämiseen on käytetty yleislaitteena "kolmen pullon yksikkönä" tun-10 nettua tyhjennysjärjestelmää, jossa on keruupullo, vesi- lukkopullo ja imunsäätöpullo. Katetri tulee potilaan keuhkopussin ontelosta keruupulloon ja imupullo on yhdistetty putkelle imulähteeseen. Nämä kolme pulloa on yhdistetty sarjaksi erilaisilla putkilla imun kohdistamiseksi keuh-15 kopussin onteloon ja nesteen ja ilman tyhjentämiseksi siitä ja niiden poistamiseksi sen jälkeen keruupulloon. Keruupulloon tulevat kaasut kuplivat siihen vesilukkopullossa olevan veden läpi. Vesilukossa oleva vesi estää myös tavallisesti ilman virtaamisen takaisin rintaonteloon.

20 Imupaine saadaan yleensä aikaan sairaalan keskus- imulaitteilla, joilla nesteet, kuten veri, vesi ja ilma : ' . pystytään poistamaan potilaan keuhkopussin ontelosta muo- : ; : dostamalla tietty paine-ero imulähteen ja potilaassa olevan : paineen välille. Tällainen imupaine ja paine-ero on pidet- 25 tävä yllä tarkasti, koska vaarallisia tilanteita voi syn- .j. tyä, mikäli paine-erot ovat liian suuria tai liian pieniä.

Sairaalan imulaitteiston toiminta voi kuitenkin vaihdella • · · * ajoittain, mikä heikentää imusuoritusta.

Myös ne tyhjennysjärjestelmät, joissa on imunsää- • · : ** 30 tökammiossa vedellä täytetty painemittari, jonka vedenpinta • · · V · ilmaisee nesteen paineen, ovat hankalia, koska niihin on ....: lisättävä vettä ennen niiden käyttämistä ja lisäksi niiden koon ja painon vuoksi. Lisäksi imunsäätökammiossa tapahtuva . haihtuminen aiheuttaa imupaineen vaihteluita, jotka on kom- : " 35 pensoitava lisäämällä enemmän vettä, jolloin tällaisten 2 100700 tyh j ennysj är j estelmien huoltoon ja valvontaan tarvittava aika lisääntyy. Lisäksi pullot ovat tavallisesti jonkin tu-kipinnan päällä, esimerkiksi pöydällä tai lattialla, jolloin ne voivat kaatua ja putket voivat irrota niistä vahin-5 gossa.

Mainitussa kolmen pullon yksikössä on esiintynyt myös erilaisia toiminnallisia epäkohtia, jotka ovat johtuneet sen monista eri komponenteista ja suuresta määrästä liitäntöjä (tavallisesti 16 tai 17) ja joista voidaan mai-10 nita esimerkkinä ilmarinta, joka voi aiheutua vesilukko-pullon vesilukkotoiminnon loppumisesta, jos imu katkeaa tilapäisesti ja mahdollisesti välikarsinasiirtymisen. Kolmen pullon yksikön eräs vakava epäkohta on mahdollisuus virheellisen liitännän suorittamiseen ja järjestelmän edellyt-15 tämä kokoonpanoaika sen toiminnan ohjaamiseksi.

Kolmen pullon yksikön suosio laski, kun markkinoille tuli vedenalaista nestelukkoa käyttävä tyhjennys-järjestelmä, jota Deknatel Inc1 markkinoi vuonna 1966 ja jonka tavaramerkkinä oli "Pleur-evadR". US-patentit nro 20 3 363 626, 3 363 627, 3 559 647, 3 683 913, 3 782 497, 4 258 824 ja Re. 29 877 koskevat erilaisia näkökohtia

Pleur-evacR-järjestelmässä, jolla on vuosien kuluessa saatu aikaan parannuksia, jotka ovat eliminoineet kolmen pullon yksikköön liittyviä erilaisia epäkohtia. Näihin parannuk-25 siin on kuulunut myös niiden vaihteluiden eliminoiminen, joita on esiintynyt kolmen pullon yksiköissä eri valmista-jien, sairaaloiden ja sairaalalaboratorioiden välillä. Täi- • · · * laisiin vaihteluihin kuuluvat pullon koko, putken pituus ja halkaisija, vesilukon materiaali ja vastaavat tekijät.

• · • «· 1 · · • · · • · « • ..... . ' ' *:··; 1 Yksityiskohtaisempi selostus rintaontelon tyhjennyslaitteiden tarpeesta ja niiden ;·· asianomaisesta käytöstä esitetään Deknatel lnc:n Pleur-evacR-julkaisussa, jonka nimenä on "Physiology of the Chest and Thoracic Catheters; Chest Drainage Systems No. 1 of a series from : '' Deknatel" (1985).

« · 3 100700

Pleur-evacR-järjestelmän niihin piirteisiin, joilla sen suorituskykyä on pystytty parantamaan, kuuluu kolmen pullon tekniikan käyttäminen yhdessä esimuotoillussa, koteloidussa yksikössä. Halutut imuarvot saadaan yleensä aikaan 5 imunsäätöpullossa ja vesilukkopullossa olevien vedenkorkeuksien avulla. Nämä vedenkorkeudet muodostetaan määrättyjen arvojen mukaan ennen järjestelmän soveltamista potilaaseen. Yksikköön kuuluu erityinen alipaineventtiili, jota käytetään, kun potilaassa oleva paine muodostuu niin 10 alhaiseksi, että se voi aiheuttaa vesilukkotoiminnon loppumisen. Lisäksi vesilukkokammion suuressa varressa oleva ylipaineen säätöventtiili estää jännitysilmarinnan syntymisen, kun vesilukon suuren varren paine ylittää etukäteen säädetyn arvon imuhäiriöstä tai imuputken vahingossa ta-15 pahtuvasta puristamisesta tai sen tukkeutumisesta johtuen. Pleur-evacR-järjestelmä on kertakäyttötuote ja sillä estetään ristitartunta.

Siitä huolimatta, että Pleur-evacR-järjestelmällä on kolmen pullon yksikköön verrattuna tiettyjä etuja ja et-20 tä se on hyväksytty yleisesti lääketieteen käyttöön, on edelleenkin jatkuvaa tarvetta parantaa rintaontelon tyh-'· jennysjärjestelmien käyttömukavuutta ja suorituskykyä ja saada tällaiset järjestelmät kompakteiksi. Kuten edellä ;··· mainittiin, nesteellä täytetyt imunsäätökammiot edellyttä- 25 vät manometriputkien täyttämistä lääkärin määräämille ta- i ·· · soille ennen niiden yhdistämistä potilaaseen ja sairaalan t1j·. imujärjestelmään. Vaikka on myös mahdollista, että täyttä- t · · minen suoritetaan laitteiden valmistukseen liittyen jo en- .. nen niiden toimittamista, se ei ole käytännön kannalta kui- « · • 30 tenkaan toivottavaa, koska tällöin joudutaan suorittamaan • · · V 1 useita säätöjä potilaaseen kohdistettavan imutoiminnon eri- ·;·♦· Iäisien arvojen mukaan, jotka asianomainen lääkäri määrää.

Lisäksi eri putkissa oleva neste voi vahingoittaa järjestelmää sen toimituksen aikana alhaisista ympäristön lämpö-35 tiloista ja vuodoista johtuen. Rintaontelon tyhjen- 4 100700 nysjärjestelmällä saatavat imutasot ovat lisäksi jossain määrin rajoitettuja niiden ylläpitämiseen tarvittavien ma-nometriputkien koosta riippuen. Korkeita imutasoja varten tarvittavien manometrien koosta johtuen tyhjennysjär-5 jestelmä on joissakin tapauksissa epäkäytännöllinen. Järjestelmän koon pienentämisellä saatavia etuja ovat sen helppokäyttöisyys, helppo varastointi, pienemmät kuljetuskustannukset sekä potilaan ja hänen vieraittensa ja hoitohenkilökunnan välisen kanssakäymisen helpottuminen. Lisäksi 10 nykyisten vedenalaisten tyhjennysjärjestelmien tarkkuus on rajallinen, koska eri manometrejä on tarkkailtava jatkuvasti seuraamalla asianomaisten kammioiden nestetasoa.

Myös mittausinstrumentteja käytettäessä niitä on myös tarkkailtava jatkuvasti. Kun manometreissä oleva neste muuttuu 15 höyryksi, syntyy imuvaihteluita, jotka edellyttävät veden lisäämistä tällöin vähentyneen vesimäärän kompensoimiseksi.

Kaikki tällainen toiminta vie luonnollisesti huomattavasti aikaa.

Pleur-evacR on varustettu ripustinkoukuilla, joilla 20 se voidaan tukea esimerkiksi potilaan sänkyyn. Koukut irtoavat kuitenkin helposti laitteesta, joten Pleur-evacR

« I

: pääsee siirtymään pois tukiosasta, jos laitetta esimerkiksi tönäistään vahingossa.

Kuten jo mainittiin, siitä huolimatta, että Pleur-25 evacR-järjestelmällä on kolmen pullon yksikköön verrattuna tiettyjä etuja ja että se on hyväksytty yleisesti lääke- 'Y.\ tieteessä, on kuitenkin jatkuvaa tarvetta parantaa rinta- • · · * ontelon tyhjennysjärjestelmien käyttömukavuutta ja niiden suorituskykyä sekä tehdä tällaiset järjestelmät kompak- : *·* 30 teiksi.

• · · V · US-patenttijulkaisu 4 439 190 paljastaa veden- ....: alaisen tyhjennyslaitteen, joka on tarkoitettu nesteen poistamiseksi keuhko-ontelosta, jolla laitteella on kouk- < « • kupari 42 laitteen ripustamiseksi sängyn sivulle tai vas- : " 35 taavaan esineeseen. Koukut 42 sisältävät aukot 44, jotta 5 100700 ne voidaan kiinnittää kääntyvinä runkoputken 8 päiden tappeihin 45.

US-patenttijulkaisu 4 425 125 paljastaa vedenalaisen kaksikammioisen tyhjennyslaitteen, joka on tar-5 koitettu nesteen poistamiseen ruumiinontelosta ja oikean paineen ylläpitämiseen ruumiinontelossa. Ripustinelimet 24, jotka on sijoitettu tyhjennyslaitteen molempiin päihin ja joilla on joukko tukikannattimia 25 ja kannattimia 23, ovat laitteen ripustamiseksi sängyn laidalta (kuvio 10 3).

Esilläolevan keksinnön mukainen laite tyhjennys-laitteen kotelon tukemiseksi tukeen, joka laite käsittää tukiosan; ja koukkuosan, jonka toinen pää on kiinnitetty kääntyväksi tukiosan ympärille niin, että se kääntyy ha-15 lutulla tavalla ensimmäisestä eli varastoasennosta toiseen eli ripustusasentoon koukkuosan toisen pään ollessa muotoiltu niin, että se tarttuu tukeen. Laitteelle on tunnusomaista se, että se lisäksi käsittää kannatinosan, joka on muodostettu ainakin yhdestä seinämästä ja käsit-20 tää sieltä kohti vastakkaista seinää ulkonevan tukiosan, koukkuosan toisen pään ja kannattimen ollessa muotoiltu j ja mitoitettu niin, että koukkuosa pysyy lukittuna ylei- sesti ripustusasennossa.

Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa koukkuosan 25 mainittu toinen pää on taivutettu koukkua muistuttavaksi koukkupään pienimmän etäisyyden ollessa tällöin pienempi '“t kuin tukiosan halkaisija niin, että käännettäessä koukku- « · · • · · * osa halutulla tavalla toiseen eli ripustusasentoon kouk-kupää voi siirtyä pois tukiosasta, jota siirretään sitten *· *’ 30 pienintä etäisyyttä päin, minkä jälkeen koukkupää leviää • · · V * joustavasti ja lukitsee koukkuosan toiseen eli ripustusa- sentoon. Laitteessa on lisäksi pidätyslaite, joka on muo-toiltu kiinnitettäväksi koteloon niin, että se pitää koukkuosan varmasti paikallaan kun se on ensimmäisessä : " 35 eli varastoasennossa. Koukkuosan toinen pää on lisäksi 6 100700 kaareva, niin että se voidaan ripustaa tukeen. Edullisessa suoritusmuodossa laitteessa on lisäksi kannatin ja koukkuosa, jotka on sijoitettu kotelon kumpaankin vastakkaiseen seinämään.

5 Laitetta käytetään edullisesti yhdessä nesteiden- poistolaitteen kanssa, jollainen laite käsittää: keruu-kammion nesteiden keräämiseksi kehossa olevasta ontelosta keruukammion käsittäessä nesteiden tuloaukon; imusäätö-kammion, joka on nesteyhteydessä keruukammion kanssa ke-10 ruukammion tyhjöasteen säätämiseksi ja joka käsittää ensimmäisen tuloaukon imulähteeseen yhtymiseksi; toisen tuloaukon, joka on yhteydessä ympäröivään ilmaan. Tällaiselle laitteelle on tunnusomaista, että se käsittää vettä sisältämättömän mittarittoman laitteen keruukammion imu-15 asteen säätämiseksi jollekin useasta esivalitusta imuta-sosta siten, että säätö on oleellisesti riippumaton paineesta.

Imunsäätölaite käsittää osan, jossa on aukko ja joka on sijoitettu imunsäätölaitteeseen ja jakaa sen ensim-20 mäiseen osaan ilma-aukon kohdalla ja jäljellä olevaan toiseen osaan imuaukon kohdalla sekä on nesteyhteydessä keruu-: kammioon, edelleen venttiililaitteen, joka on mitoitettu ja muotoiltu niin, että se sulkee aukon ja lisäksi laitteen ··! venttiililaitteen sulkemiseksi, kun keruukammion imu on 25 etukäteen säädetyllä imutasolla ja muussa tapauksessa vent- tiililaitteen avaamiseksi, niin että ympäröivä ilma pääsee virtaamaan toiseen osaan ja palauttamaan keruukammion imun * tällöin etukäteen säädetylle tasolle.

Venttiilin sulkulaite käsittää mieluimmin kiris- • · t · • 1’ 30 tysjousen, joka on yhdistetty toisesta päästään venttiili- • · · V 1 laitteeseen ja toisesta päästään imunsäätölaitteen ensim- mäisessä osassa olevaan tukiosaan, niin että venttiililaite pystytään pitämään kiinni aukkoon nähden etukäteen säädetyn • · imutason mukaan.

7 100700

Lisäksi on järjestetty laite jousen kireyden säätämiseksi etukäteen määrättyinä erilaisina portaina, jolloin saadaan aina yksi etukäteen säädetty imutaso. Säätölaite käsittää mieluimmin ainakin tukiosan yhteen osaan 5 järjestetyn kierukkahammastangon, tähän toiminnallisesti liittyvän, pyöriväksi tuetun vetopyörän, vetopyörään yhdistetyn asetuslevyn, jonka kehällä on useita esiasetus-uria, pidätysosan, joka on sijoitettu joustavasti asetus-levyn kehää vasten sekä muotoiltu ja mitoitettu niin, että 10 se menee johonkin asetuslevyn uraan ja jolloin asetuslevyn pyöriessä pidätysosa liikkuu levyn kehää pitkin ja menee sitten siinä olevaan seuraavaan uraan.

Laite käytettäväksi yhdessä käsiteltävän keksinnön kanssa käsittää lisäksi laitteen, jolla muutetaan jousen 15 jännitystä pidätysosan ollessa jossakin asetuslevyn esiase-tusurassa, niin että jousen jännitystä voidaan muuttaa halutulla tavalla asetuslevyn pyörimättä. Eräässä suositettavassa rakenteessa jousen jännityksen säätölaite käsittää kauluksen, joka pyörii imunsäätökammion seinämäosassa, tu-20 kiosan toisen pään ollessa kiinnitetty kaulukseen sen kanssa pyöriväksi, niin että kauluksen pyöriessä tukiosan kans-: sa jousen jännitystä voidaan muuttaa halutulla tavalla ase- tuslevyn ollessa paikallaan. Ainakin asetuslevyn yksi osa suuntautuu ulos ilma-aukosta, niin että asetuslevyä voidaan ··· 25 pyörittää imunsäätökammion ulkopuolelta. Asetuslevyssä on « 1 · φ asteikko, joka ilmaisee keruukammion imupaineen pidätysosan « · · · ollessa jossakin urassa.

• · ·

Venttiililaite on mieluimmin tasainen levy, jonka .. toisella puolella on pyöreä palle, joka tukeutuu irrotus- • · tt]1 30 osaan ja aukon ympärille, niin että poikkileikkauksena saa- • · · *·] ’ daan erillinen kosketuspiste palteen ja irrotuslevyn vä- ·:1·; liin. Aukon pinta-ala on myös suurempi kuin jokaisen kammi- ;·· on jokaisen kanavan pienin poikkileikkauspinta-ala.

Laite saattaa lisäksi käsittää venttiililaittee-• 35 seen yhdistetyn vaimennuslaitteen, joka vaimentaa venttii- 8 100700 lilaitteen nopean liikkeen aukon avautuessa ja sulkeutuessa imun poiketessa etukäteen määrätystä imutasosta. Vaimen-nuslaite käsittää venttiililaitteeseen yhdistetyn vaimen-timen. Lisäksi on järjestetty jousi mainittuun ensimmäiseen 5 osaan ilma-aukon kohdalle, kun taas venttiililaite ja vaimennin ovat toisessa osassa.

Imaisinlaite saattaa käsittää uimurin, joka on sijoitettu imukammion toisen osan rajatulle alueelle, jossa on näkyvä osa ja uimuri on muotoiltu ja mitoitettu niin, 10 että se siirtyy rajatun alueen näkyvään osaan, kun keruu-kammiossa on etukäteen määrätty imutaso, jolloin keruukam-mion asianomainen imutoiminto voidaan todeta välittömästi. Rajattu alue on kahden rajoitinosan välissä, jotka rajoittavat uimurin liikkeen rajatulla alueella. Uimuri on mie-15 luimmin värillinen, niin että se poikkeaa ympäristöstään ja näkyy helposti. Uimuri voi olla myös itsevalaiseva, niin että asianomainen imutoiminto voidaan nähdä myös hämärässä ja yöllä.

Ilmaisinlaite saattaa käsittää näkyvän kuplimis- 20 vyöhykkeen, joka pitää tietyn nestemäärän imunsäätökammion toisessa osassa, niin että laitteen ollessa käytössä kupli- : misvyöhykkeen läpi menevä ilma kuplii imuaukkoa päin ja il- maisee tällöin sekä nähtävällä että kuultavalla tavalla ke- ruukammion asianomaisen imutoiminnon. Kuplimisvyöhyke kä- 25 sittää nesteenpidätysvyöhykkeen ohittavan kanavan. Kanava on mitoitettu ja muotoiltu niin, että ilma kuplii kuplimis- *!" vyöhykkeessä olevan nesteen läpi vasta sitten, kun keruu- • · · * kammiossa muodostuva imu ylittää etukäteen säädetyn imuta-son.

• · ' ” 30 Käsiteltävä keksintö on käyttökelpoinen myös lait- • · · V · teen kanssa, joka säätää tyhjennysjärjestelmän tyhjiöasteen ....: ja käsittää kotelon, joka rajaa tyhjennysjärjestelmään nes- teyhteydessä olevan kammion, lisäksi kotelossa olevan en- • « • simmäisen tuloaukon, joka yhdistetään imulähteeseen, kote- : " 35 lossa olevan toisen tuloaukon, joka on yhteydessä ympäröi- '00700 9 vään ilmaan, vedettömän laitteen, joka säätää imuasteen useilla etukäteen määrätyillä imutasoilla säätölaitteen ollessa järjestetty tällöin imuaukon ja ilma-aukon väliin sekä säätölaitteen ja imuaukon väliin järjestetyn ilmaisin-5 laitteen asianomaisen imutoiminnon ilmaisemiseksi välittömästi. Imunsäätölaite käsittää seinämäosan, jossa on aukko ja joka on sijoitettu kammioon ja jakaa sen ensimmäiseen osaan, joka on ilma-aukon kohdalla ja jäljellä olevaan toiseen osaan, joka on imuaukon kohdalla ja nesteyhteydessä 10 tyhjennysjärjestelmään, lisäksi venttiililaitteen, joka on mitoitettu ja muotoiltu niin, että se sulkee aukon ja laitteen, joka jännittää venttiililaitteen niin, että se sulkee aukon, kun tyhjennysjärjestelmän imu on etukäteen säädetyllä imutasolla ja pitää venttiililaitteen muuten auki, 15 niin että ilma pääsee virtaamaan toiseen osaan ja palauttaa imun tyhjennysjärjestelmässä tällöin etukäteen säädetylle tasolle.

Käsiteltävä keksintö on myös sopiva käytettäväksi yhdessä kehossa olevien nesteiden poistamiseen tarkoitetun 20 laitteen kanssa, jossa on keruukammio nesteiden keräämiseksi jostakin kehon ontelosta, keruukammion käsittäessä täl- • löin kehon asianomaiseen onteloon nesteyhteydessä olevan :tuloaukon, imunsäätökammio keruukammion tyhjiöasteen säätä- miseksi ja sulkukammio, joka estää ilman pääsemisen keruu-25 kammioon ja käsittää suuren varsiosaston, jonka toisessa t · · · päässä on imuaukko ja pienen varsiosaston, jonka toisessa päässä on keruukammioon yhteydessä oleva aukko ja jonka • · · * toinen pää on yhteydessä suuren varren toiseen päähän, pienen varsiosaston toisen pään käsittäessä taas laitteen, jo- • · *· ** 30 ka estää ilman pääsemisen keruukammioon, kun siellä on suh- • · · V ‘ teellisen suuri alipaine. Ilmanestolaite käsittää ensimmäi- ·...· sen kammion, joka on muodostettu aukon kohdalle sekä mitoi tettu ja muotoiltu niin, että siihen mahtuu kaikki se etukäteen määrätty sulkuneste, joka on sulkukammiossa suuren : ‘ 35 ja pienen varsiosaston yhtymäkohdassa. Laitteessa on lisäk- 10 100700 si toinen kammio, joka on järjestetty niin, että se erottaa ensimmäisen nestekammion keruukammioon suuntautuvasta aukosta, niin että ensimmäisestä nestekammiosta tuleva sulku-neste tulee mainittuun toiseen erotuskammioon ja palaa sen 5 jälkeen nestekammioon eikä mene siis aukon läpi. Nestekam-mio on muotoiltu niin, että siihen tuleva sulkuneste kääntyy normaalivirtauksen suunnasta poikkeavaan suuntaan, jolloin kammioon tuleva neste kiertää siellä ja kerääntyy sinne.

10 Laite saattaa lisäksi käsittää seinämäosan, joka on sijoitettu pieneen varsiosastoon ja erottaa nestekammion pienen varren muusta osasta sekä käsittää aukon ja venttii-lilaitteen, joka on mitoitettu ja muotoiltu niin, että se avaa ja sulkee aukon ja on normaalisti auki ja sulkee aukon 15 silloin, kun nestettä tulee nestekammioon suuren ja pienen varsiosaston yhtymäkohdasta. Venttiililaite käsittää pallon, joka on mitoitettu niin, että se sopii aukkoon ja sulkee sen. Aukossa on lovi, jonka kautta sulkuneste pääsee nestekammioon, kun palloventtiili on aukon päällä ja sulkee 20 sen, jolloin sulkunesteen suunta kammiossa muuttuu normaa-livirtauksen suuntaan nähden yleensä poikittaiseksi. Pienen varren muu osa on kavennettu, niin että palloventtiili liikkuu kavennetun osan ja aukon välissä. Tämä pienen var-ren osa on poikkileikkaukseltaan pienempi kuin nestekammio.

25 Eräässä suositettavassa rakenteessa ilmanestolaite käsittää *·. yksitiesulkuventtiilin, joka on pienessä varsiosastossa.

Kun venttiili on auki, imuvirtaus pääsee keruukammiosta • · · • · · * imuaukkoon, mutta venttiilin ollessa kiinni se estää ilman siirtymisen keruukammioon. Yksitiesulkuventtiili on sijoi- • ♦ ' *’ 30 tettu pienen varsiosaston ja keruukammion välisen aukon • · · V: kohdalle.

Laitteessa on mieluimmin ilmanvirtausmittari, joka on sijoitettu pienen varren ja suuren varren toisten päiden • · . väliseen yhtymäkohtaan. Ilmanvirtausmittari mittaa kehon : ‘ 35 ontelosta poistuvan kaasumäärän. Laitteessa on suuressa ♦ > 11 100700 varsiosastossa myös sulkuventtiililaite. Sulkuvent-tiililaite on normaalisti kiinni ja avautuu ilman päästämiseksi sulkukammioon, kun sulkukammion paine nousee tuntuvasti. Käsiteltävä keksintö koskee myös tyhjennyslaitetta 5 nesteiden poistamiseksi jostakin kehon ontelosta tai sen osasta ja käsittää kotelon nesteiden keräämistä varten koteloon muodostetun keruukammion varustettuna nesteiden tu-loaukolla ja nesteyhteyden saamiseksi aikaan kehon ontelon tai sen osan kanssa, koteloon muodostetun sulkukammion, jo-10 ka estää ilman pääsemisen keruukammioon ja käsittää suuren varsiosaston, jonka toisessa päässä on imulähteeseen yhdistettävä imuaukko, pienen varsiosaston, jonka toisessa päässä on aukko, joka on yhteydessä keruukammioon ja varren toisen pään ollessa yhdistetty suuren varren toiseen pää-15 hän, pienen varsiosaston käsittäessä toisessa päässään myös laitteen, joka estää ilman pääsemisen keruukammioon, kun keruukammiossa on suhteellisen suuri alipaine tyhjennys-laitteen käsittäessä lisäksi imunsäätökammion, joka on muodostettu koteloon ja on nesteyhteydessä keruukammioon ke-20 ruukammiossa ja keuhkopussin ontelossa olevan tyhjiöasteen säätämiseksi sekä käsittää ensimmäisen tuloaukon, joka yhdistetään sulkukammion imuaukkoon, toisen tuloaukon, joka on yhteydessä ympäröivään ilmaan, vedettömän laitteen keruukammion imuasteen säätämiseksi useilla etukäteen määrä-25 tyillä esiasetusimutasoilla säätölaitteen ollessa sijoitet- • · . tu tällöin ensimmäisen tuloaukon ja ilma-aukon väliin ja • · · ° *··* ilmaisinlaitteen, joka on sijoitettu säätölaitteen ja en- ·♦ · ···* simmäisen tuloaukon väliin ja ilmaisee välittömästi keruu- ♦ ♦ ♦ *.* * kammion asianomaisen imutoiminnon.

30 Kotelo koostuu mieluimmin etuseinämäosasta ja ta- • · • *·· kaseinämäosasta, jotka on yhdistetty kehäreunoistaan toi- siinsa useilla sivuseinämäosilla. Etuseinämäosa käsittää siihen kiinteästi liittyvän kädensijan ja imuaukko sekä ke-. ruukammion tuloaukko on tehty sulkukammion ja keruukammion 35 yhteiseen ensimmäiseen sivuseinämään. Imunsäätökammion il- 12 100700 ma-aukko on tehty toiseen sivuseinämään lähelle ensimmäistä sivuseinämää.

Laite käsittää vielä pitkänomaisen tukialustan, joka on kiinnitetty kääntyvänä kolmanteen sivuseinämään en-5 simmäistä sivuseinämää vastapäätä, niin että tukialusta voidaan kääntää varastoasennosta tukiasentoon, jossa tukialusta on yleensä poikittain kolmanteen sivuseinämään nähden, jolloin se tukee kotelon hyvin etukäteen määrättyyn asentoon.

10 Ainakin jotkut kotelon osat ovat mieluimmin läpi näkyviä, niin että keruu-, sulku- ja imunsäätökammion osien toimintaa tai sisältöä pystytään tarkkailemaan. Ainakin jotkut etuseinämän osat on varustettu asteikoilla kammioiden tilavuuden ilmaisemiseksi ja myös ohjemerkinnöillä.

15 Käsiteltävä keksintö on sopiva käytettäväksi yh dessä nesteiden tyhjentämiseksi jostakin kehon ontelosta tai osasta tarkoitetun laitteen kanssa, joka laite käsittää nesteiden keruukammion, jossa on tuloaukko nesteitä varten, putken, joka on yhdistetty toisesta päästään keruukammion 20 tuloaukkoon ja jonka toinen pää työnnetään kehon onteloon tai osaan, puristuslaitteen, joka on muotoiltu ja mitoitettu niin, että se pitää tietyn putkiosan tiiviisti puristuksen alaisena, jolloin tämä putken osa saadaan itsestään sulkevaksi, puristuslaitteen käsittäessä aukon, niin että 25 putki tulee näkyviin ja sen sisäpuolelle voidaan työntää * » ihonalaisiin ruiskeisiin käytettävä neula, imunsäätökammi- ’*'! on, joka on nesteyhteydessä keruukammioon sen tyhjiöasteen **“ säätämiseksi ja jossa on ensimmäinen tuloaukko imulähtee- • · · *·* * seen suoritettavaa kytkemistä varten, toisen tuloaukon, jo- 30 ka on yhteydessä ympäröivään ilmaan, vedettömän laitteen • · * *·· keruukammion imuasteen säätämiseksi useilla etukäteen mää- • · · ϊ rätyillä esiasetusimutasoilla säätölaitteen ollessa sijoi- tettu tällöin imuaukon ja ilma-aukon väliin ja ilmaisin- . laitteen, joka on sijoitettu säätölaitteen ja imuaukon vä- • · 13 100700 liin ja ilmaisee välittömästi keruukammion asianomaisen imutoiminnon.

Puristuslaite on muodostettu mieluimmin kahdesta samanlaisesta pitkänomaisesta, kaarevasta levyosasta, joi-5 ssa on niiden reunoja pitkin suuntautuvat laipat. Levyosat on kiinnitetty toisiinsa laippoja pitkin ja aukkoa vastapäätä oleva levyosa on suhteellisen jäykkä, niin ettei ihonalainen neula lävistä sitä.

Kaarevien levyosien sisähalkaisija on mieluimmin 10 putken ulkohalkaisijaa pienempi. Keksinnön erään suositettavan rakenteen mukaan kaarevan levyosan sisähalkaisija on noin 4/5 putken ulkohalkaisijasta.

Käsiteltävää keksintöä selostetaan nyt yksityiskohtaisemmin viittaamalla piirustuksiin, joissa 15 kuvio 1 on perspektiivikuva käsiteltävän keksinnön mukaisesta rintaontelon tyhjennyslaitteesta ripustusasen-nossa, kuvio 2 on tasokuva kuvion 1 mukaisesta tyhjennys-laitteesta ja esittää keruukammion ja imunsäätökammion tu-20 loaukkoja, kuvio 3 esittää suurennettuna kuvion 1 mukaisen tyhjennyslaitteen pohjan erästä osaa ennen lattiatelineen kiinnittämistä, kuvio 4 on etukuva kuvion 1 tyhjennyslaitteesta 25 ilman etukantta, . kuvio 5 on etukuva käsiteltävän keksinnön mukaisen • · · ·*** tyhjennyslaitteen ja tukiripustimen rakennevaihtoehdosta ·· · ilman kantta, ··· ♦ · · *.* * kuvio 6 on ensimmäinen sivuleikkaus keruukammiosta 30 kuvion 4 linjaa 6-6 pitkin, • * • '·· kuvio 7 on toinen sivuleikkaus keruukammiosta ku- vion 4 linjaa 7-7 pitkin, kuvio 8 on ensimmäinen sivuleikkaus sulkukammion . pienestä varresta kuvion 4 linjaa 8-8 pitkin, 14 100700 kuvio 8A on suurennettu sivuleikkaus sulkukammion pienestä varresta kuvion 4 linjaa 8-8 pitkin ja esittää sulkuventtiilin erästä rakennevaihtoehtoa sulkukammion kuiva toimintoa varten, 5 kuvio 9 on sivuleikkaus imunsäätökammion ensimmäi sestä osastosta kuvion 4 linjaa 9-9 pitkin, kuvio 10 on sivuleikkaus imunsäätökammion toisesta osastosta kuvion 4 linjaa 10 - 10 pitkin, kuvio 11 on leikkaus kuvion 4 linjaa 11 - 11 pit- 10 kin, kuvio 12 on leikkaus kuvion 4 linjaa 12 - 12 pitkin, kuvio 13 esittää suurennettuna imunsäätökammion lautasventtiiliä ja vaimenninta kuvion 10 linjaa 13 - 13 15 pitkin, kuvio 14 esittää injektio- ja näytteenottolaitetta osina, kuvio 15 on tasokuva kuvion 14 mukaisesta injektio ja näytteenottolaitteesta, 20 kuvio 16 on sivuleikkaus kuvion 15 linjaa 16 - 16 pitkin ja esittää putkea puristettuna, kuvio 17 on suurennettu, osittain avattu perspektiivikuva toisesta kuviossa 1 esitetystä ripustimesta, kuvio 18 on suurennettu, osittain avattu perspek-25 tiivikuva käsiteltävän keksinnön mukaisten ripustimien k . eräästä rakennevaihtoehdosta, ja • · · **·* kuvio 19 on perspektiivikuva rintaontelon tyhjen- • · t ···· nyslaitteesta ripustettuna ja takaisinruiskutuslaitteen oi- « · · *.* * lessa kiinnitetty sen sivuosaan.

30 Seuraavassa selostuksessa joko suuntaamiseen tai • · j *♦· suuntaan liittyvät viittaukset on tarkoitettu yksinomaan :*·*: asian havainnollistamiseksi eikä rajoittamaan millään ta- '. valla käsiteltävän keksinnön suojapiiriä.

Lisäksi jotkin osat kuvioista ja selostuksesta 35 liittyvät itse tyhjennyslaitteen suoritusmuotoihin ja yk- 15 100700 sityiskohtiin eivätkä tukijärjestelmään, joka muodostaa nykyisen keksinnön erityisen perustan; suoritusmuodot ja yksityiskohdat, jotka eivät kuulu käsiteltävän keksinnön alaan on esitetty ainoastaan havainnollisuuden vuoksi.

5 Kuvioissa 1 ja 4 esitetty rintaontelon tyhjennys- laite 10 käsittää kolme kammiota, ts. keruukammion 12 tietystä kehon ontelosta kerättyjen nesteiden varastoimiseksi, vesilukkokammion 14, joka estää nesteen pääsemisen keruu-kammioon 12 silloin, kun kehon ontelossa on suuri alipaine 10 ja tyhjennysimun säätökammion 16. Näiden eri kammioiden toimintaa selostetaan yleisesti US-patenteissa 3 363 626, 3 363 627, 3 559 647, 3 683 913, 3 782 497, 4 258 824 ja Re.

29 877 kammioiden vastaavien tai yhteisten elementtien osalta. Lisäksi käsiteltävän keksinnön mukaisen rintaonte-15 lon tyhjennyslaitteen 10 eri kammioiden tarkoitusta ja yleistoimintaa selostetaan myös yksityiskohtaisemmin Dekna-tel Inc. Pleur-evacR- julkaisussa "Under-standing Chest Drainage Systems" (1985).

Keruukammio 12 on muodostettu linjan A - A oikeal-20 le puolelle ja käsittää mieluimmin neljä erillistä keruu-osastoa 18, 20, 22 ja 24, jotka on muodostettu vastaavien seinämäparien 26, 28, 30, 32 ja 34 väliin kuviossa 4 esitetyllä tavalla. Käsiteltävän keksinnön mukainen keruukammio 12 ei ole kuitenkaan rajoitettu mainittuun keruuosastomää-25 rään, vaan erillisten keruuosastojen lukumäärä voi olla täysin valinnanvarainen. Samoin eri keruuosastojen tilavuus **** voi olla joko samanlainen tai mieluimmin erilainen.

• •t •**| Tuloaukko 36 on sijoitettu yläseinämään 38, niin • · · *·* * että neste ja kaasut, jotka poistetaan kehon ontelosta, tu- 30 levät suoraan keruuosastaan 18. Jotta kerätyt nesteet voi- • · • *·· täisiin mitata tarkasti, ainakin keruuosasto 18 on mi- : toitettu ja muotoiltu niin, että sillä on pienin tilavuus, it*>; kun taas muut osastot ovat mieluimmin suurempia, jolloin . niihin voidaan kerätä enemmän nestettä. Lisäksi kalteva . 35 seinämäosa 19, joka esitetään selvemmin kuviossa 6, tekee 16 100700 osaston 18 alaosasta sen yläosaa pienemmän, jolloin saadaan vielä pienempi tilavuus. Kuviossa 6 selvemmin esitetty, seinämässä 28 oleva aukko 27 mahdollistaa nesteen yli-virtauksen ensin osastoon 20. Vastaavasti osaston 20 mah-5 dollinen ylivirtaus voi tapahtua seinämän 30 yläreunan yli osastoon 22 ja siitä seinämän 32 yläreunan yli osastoon 24. Ylivirtauksen mahdollistamiseksi seinämien 30 ja 32 yläreunat ovat tämän vuoksi suunnilleen samalla korkeudella.

Suurelle alipaineelle tarkoitettu venttiili 40 on 10 sijoitettu yläseinämään 38 ja on yhteydessä keruukammioon 12. Venttiili 40 on pohjaventtiili, joka päästää alaspainettuna suodatettua ilmaa virtaamaan keruukammioon 12. Kehon ontelossa mahdollisesti esiintyvä ja tällä tavoin keruukammioon 12 syntyvä liian suuri alipaine voidaan pois-15 taa.

Sulkukammio 14 on muodostettu yleensä linjojen A -A ja B - B väliin kuviossa 4 esitetyllä tavalla. Tarkemmin sanottuna sulkukammio 14 käsittää seinämien 34 ja 44 väliin muodostetun pienen varsiosaston 42 ja seinämien 44 ja 47 20 väliin muodostetun suuren varsiosaston 46. Vaikka sulku-kammioiden toiminta perustuukin yleensä nesteen, esimerkiksi veden etukäteen määrättyyn korkeuteen niissä, käsiteltävän keksinnön mukaista sulkukammiota voidaan käyttää joko "kuivana" tai "märkänä" seuraavassa lähemmin selos-25 tettavalla tavalla. Ilmanvirtausmittari 48' voidaan tar- . vittaessa sijoittaa kuvioissa 1 ja 4 esitetyllä tavalla • · · ··*! pienen ja suuren varsiosaston 42, 46 alapäiden yhtymäkoh- • · · taan. Ilmanvirtausmittari 48' on tarkoitettu käytettäväksi • · · *.· * "märkämenetelmässä" ja vastaa tyypiltään edellä mainitussa 30 US-patentissa nro 3 683 913 esitettyä mittaria. "Kuivamene- • · :telmässä" ilmanvirtausmittarille 48', jos se on asennettu :*·*: laitteeseen, ei ole kuitenkaan haitallista vaikutusta.

Sulkukammio 14 käsittää pienessä varsiosastossa mieluimmin myös venttiilimekanismin, jossa on levyosa 48 ja 35 pallouimuriventtiili 50, joka pääsee liikkumaan vapaasti 17 100700 levyosan 48 ja pienen varsiosaston 42 kavennetun osan välissä, kuten kuvio 4 esittää. Kavennettu osa, joka nähdään selvemmin kuviossa 8, on kuitenkin muotoiltu niin, että imun aikana pallouimuriventtiili 50 ei sulje pienen varsi-5 osaston 42 alaosaa.

Levyosa 48, joka esitetään lähemmin kuviossa 8, käsittää pyöreän aukon 52, joka on muotoiltu ja mitoitettu niin, että pallouimuriventtiili 50 työntyy siihen, kun neste, esimerkiksi vesi, jota on sulkukammiossa 14, siirtyy 10 liian suuren alipaineen vaikutuksesta keruukammiota 12 päin aukosta 54, joka on pienen varsiosaston 42 yläpäässä. Vastaavaa venttiilijärjestelyä selostetaan myös US-patentissa 3 683 913 lieriömäisenä venttiiliosana, jonka tehtävänä on myös pitää vesi tai neste sulkukammiossa. Käsiteltävän kek-15 sinnön mukainen levy 48 käsittää kuitenkin uraaukon 56, joka päästää sulkukammiossa olevan nesteen tai veden menemään palloventtiilin 50 ohi ja edelleen pienen varsiosaston 42 yläpäähän 58. Yläpääosastossa 58 neste menee palloventtiilin 50 ohi ja kiertää imuvirtaukseen tai normaalivirtauk-20 seen nähden poikittaissuuntaan ja kääntyy yläpääosaston 58 muodostavia seinämiä päin.

Yläpääosasto 58 on muotoiltu ja mitoitettu mieluimmin niin, että sulkukammion koko nestemäärä mahtuu siihen. Tällöin sulkukammiossa oleva vesi ei pääse siirtymään 25 keruukammioon aukon 54 kautta, kun keruukammioon 12 on muo-dostunut suuri alipaine. Tällaiset suuret alipaineet voivat johtua potilaan syvästä hengityksestä, yskimisestä tai hä- *”* nen pidättäessään hengitystä. Näin voi tapahtua myös sil- • · · *·* loin, kun imu loppuu, mihin on syynä joko imuputken tuk- 30 keutuminen tai sairaalan imulaitteistossa esiintyvä häiriö.

:*·· Suurta alipainetta voi syntyä myös potilaan ollessa hengi- • · · ί.ί · tyslaitteessa. Suurta alipainetta esiintyy myös silloin, kun hoitohenkilökunta tyhjentää tyhjennyslaitteesta poti- ____; laaseen menevän putken. Tällä toimenpiteellä putkessa ole- . 35 vat kokkareet työnnetään keruukammioon 12 tarttumalla toi- 18 100700 sella kädellä putkeen kokkareiden taakse ja puristamalla putkea keruukammiota 12 päin, niin että kokkareet menevät sinne.

Vaikka pieni varsiosasto 42 onkin esitetty pallo-5 uimuriventtiilillä 50 varustettuna, yläpääosaston 58 muoto pystyy jo sinänsä estämään nesteen siirtymisen sulkukam-miosta 14 keruukammioon 12. Näin ollen pallouimuriventtiili 50 on vain lisävarmistus, joka voidaan tarvittaessa sisällyttää laitteeseen ja jota voidaan käyttää yläpääosaston 58 10 rakenteen kanssa. Lisäkammio 59 erottaa yläpääosaston 58 aukosta 54, mikä estää myös nesteen siirtymistä keruukammioon 12. Erotuskammiossa 59 on mieluimmin kalteva alapinta 61, kuten kuviossa 4 esitetään ja aukko 54 on sijoitettu seinämän 63 yläpäähän.

15 Eräässä rakennevaihtoehdossa sulkukammiota 14 voi daan käyttää kuivamenetelmällä tarvitsematta lainkaan nestettä sulkutoiminnon ylläpitämiseen. Pallouimuriventtiili 50 voidaan korvata tällöin sulkuventtiilillä 51, joka on osastossa 58 ja aukon 52 ympärillä, kuviossa 8A esitetyllä 20 tavalla. Sulkuventtiili 51 on yksitieventtiili, joka mahdollistaa imuvirtauksen nuolen C suuntaan, mutta sulkee ja estää ilman virtaamisen keruukammioon 12 nuolen D suuntaan.

Sulkukammion 14 suuren varsiosaston 46 yläpää on nesteyhteydessä imuaukkoon 60 ja ylipaineventtiiliin, kuten 25 kuvio 4 esittää. Vaihtoehtoisesti tämä venttiili 62 voidaan » * . haluttaessa sijoittaa sulkukammion 14 suureen varsiosastoon • · · **·* 46 tai itse imuputkeen. Venttiili 62 on sulkuventtiili- • · · ···· tyyppiä, joka on normaalisti kiinni ja käsittää venttii- • •f ·.* * liosan 63'. Se avautuu ja päästää sulkukammion 14 yli- 30 paineen ulos paineen noustessa tuntuvasti sulkukammiossa 14.

Käsiteltävän keksinnön mukaisessa rintaontelon ’ · tyhjennyslaitteessa 10 on myös imunsäätökammio 16, jossa on . seinämien 47 ja 66 väliin muodostettu ensimmäinen osasto 64 35 ja seinämien 66 ja 68 väliin muodostettu toinen osasto 67.

19 100700

Ensimmäisen osaston 64 yläpää on nesteyhteydessä imuaukkoon 60 sulkukammion 14 suuren varsiosaston 46 yläpään kanssa. Seinämien 66 ja 68 väliin muodostetun toisen osaston 67 yläpää käsittää vedettömän imunsäätölaitteen 72 kuvion 4 5 esittämällä tavalla. Osaston 67 yläpäässä on aukko 74, joka on yhteydessä ulos tai rintaontelon tyhjennyslaitteen 10 ympärillä olevaan ilmaan. Imunsäätölaite 72 käsittää venttiilin 76, joka on muotoiltu ja mitoitettu niin, että se liittyy aukkoon 78, joka on levyosassa 80, joka jakaa toi-10 sen osaston 67 kuvion 5 esittämällä tavalla ylä- ja alaosaan. Kuten piirustuksista käy selville, levyventtiili 76 on sijoitettu alaosaan ja jännitetty sulkuasentoon kierre-jousella 82, joka on kiinnitetty tangon 84 koukun muotoiseen päähän ja jonka toinen pää on kiinnitetty pyöreään 15 pyörivään kaulukseen 86', joka on yläseinämässä 38. Tangon 84 toinen pää on sijoitettu pyöreän kauluksen 86' onttoon osaan. Kauluksessa 86' on myös kiilauloke, joka menee tangon 84 yläpäässä olevaan uraan. Tällä tavoin tankoa 84 voidaan pyörittää kauluksen 86' kanssa ja siirtää sitä samalla 20 ylöspäin tai alaspäin seuraavassa selostettavalla tavalla. Kuviossa 13 lähemmin esitetty levyventtiili 76 on muodostettu levyosaan 88 kiinnitetyn vaimentimen 86 päähän levyn 88 ollessa tällöin pienempi kuin levy 80, niin että ilma pääsee virtaamaan sen kautta. Vaimennin 86 on Air-25 pot-tyyppiä, jonka valmistaja on Airpot Corporation, 27 , Lois Street, Norwalk, Connecticut. Vaimennin 86 vaimentaa • · · ··*! venttiilin 76 nopean modulaation, joka voi syntyä rintaon- • · · • ••ί telon tyhjennyslaitetta 10 käytettäessä. Vaimennin 86 kä- V * sittää mieluimmin grafiittitulpan 90, joka on kiinnitetty 30 venttiilin 76 varteen 92. Grafiittitulppa 90 liikkuu lasi-: renkaan 94 muodostamassa syvennyksessä lasirenkaan 94 ja :*·*: grafiittitulpan 90 muodostaessa yhdessä liukkaat pinnat, * . joihin osat eivät tartu.

Kuvion 13 lähemmin esittämällä tavalla levyvent-35 tiili 76 on tasainen levy, jossa on pyöreä palle 96, joka 20 100700 menee levyosaa 80 vasten ja reikään 78. Levyventtiili 76 muodostaa näin poikkileikkauksena yhden kosketuspisteen palteen 96 ja levyosan 80 väliin. Tällä tavoin eliminoidaan suuret kosketuspinnat ja myös levyventtiilin 76 juuttuminen 5 kiinni, mikä on kosteudesta johtuen mahdollista. Levyventtiili 76 on muodostettu mieluimmin tiheästä polyeteenistä, joka taipuu enemmän kuin levyosa 80. Levyventtiili 76 mukautuu tämän vuoksi helpommin levyosan mahdollisiin epätasaisuuksiin ja sulkee aukon 78 varmasti.

10 Tanko 84 käsittää kuviossa 10 selvemmin näkyvän osan, jossa on kierukkahammastanko 98, joka liittyy hammaspyörään 100; hammaspyörä 100 on sijoitettu akseliin 102, joka tukee vipuvarren 106 käsittävää, pyöriväksi järjestettyä levyä 104. Hammaspyörä 100 pyörii siis vivun 106 15 liikkuessa ja kierukkahammastanko 98 ja tanko 84 siirtyvät ylöspäin tai alaspäin kauluksen 86 pysyessä sen sijaan paikallaan, jolloin kiristys muuttuu jousessa 82, joka synnyttää venttiililevyn 76 aukossa 78 pitävän voiman. Tällainen jännitys vastaa määrältään sitä imua, joka on keruukammios-20 sa 12 ja samoin potilaan keuhkopussin ontelossa ja joka voidaan tällöin kalibroida, niin että saadaan useita etukäteen määrättyjä arvoja, jotka voidaan merkitä tällöin levyyn 104. Levyn 104 tarkkaa sijoittamista varten sen kehän tiettyihin osiin on tehty vastaava ryhmä syvennyksiä 106', 25 jotka liittyvät toiminnallisesti pysäytysvarteen 108, jonka » 1 . ulompi pää on etukäteen määrätyssä esiasetussyvennyksessä • · · •••j 106', joka vastaa esisäädettyä imutasoa. Pidätysvarsi 108 • · · ···’ on tuettu ulkoseinämään 68, jossa on aukko 74, joka päästää ··· *.· · ilman virtaamaan imunsäätöosaan 16. Kuten jo edellä mai- 30 nittiin, kauluksen 86' pyöriminen mahdollistaa samalla tan-gon 84 siirtymisen ylöspäin tai alaspäin levyn 104 ollessa :1·1: tietyssä asennossa, jolloin imutason säädöt voidaan ka- * . libroida oikein.

Imunsäätökammio 16 käsittää visuaalisen ilmaisi-35 men, joka ilmaisee välittömästi keruukammion 12 asianomai- • « · 21 100700 sen imutoiminnon. Tätä visuaalista ilmaisinta selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin.

Kuten kuviossa 1 esitetään, tyhjennyslaite 10 käsittää kotelon, jossa on takaseinämään 112 kiinnitetty etu-5 seinämä 110. Etuseinämä 110 ja takaseinämä 112 on liitetty toisiinsa neljällä sivuseinämällä, joita ovat kuviossa 2 lähemmin esitetty yläseinämä 38, oikea sivuseinämä 26, vasen sivuseinämä 68 ja pohjaseinämä 114. Kuvioiden 6-10 esittämällä tavalla eri seinämät ja sivut voivat olla muo-10 doltaan erilaisia, niin että niiden väliin voidaan rajata erilaiset kammiot. Eräässä suositettavassa rakenteessa kotelo voidaan muodostaa yhtenäisenä rakenteena kaikkien seinämien ollessa yhdistetty kehäosiltaan. Vaihtoehtoisesti erilliset sivuseinämät ja etu- ja takaseinämä voidaan kiin-15 nittää toisiinsa sopivilla laitteilla, jotka alan ammattimiehet tuntevat hyvin. Kuviossa 1 esitetyn suositettavan rakenteen mukaan kotelossa 10 on sivukannattimet 116, jotka nähdään selvemmin kuviossa 2 ja joihin on liitetty ripustimet 118, niin että laite 10 voidaan tukea tukitankoon 120, 20 esimerkiksi potilassängyn päätyyn tai vastaavaan paikkaan. Vaihtoehtoisessa rakenteessa laite 10 käsittää lattiatuen 122, joka on kiinnitetty kääntyvänä pöhjaseinämään 114 kuvion 4 esittämällä tavalla. Lattiatuki 122 on lähinnä pitkä tanko, jonka keskellä on aukko, niin että se voidaan siir- ' 25 tää kuviossa 3 esitetyn halkiokauluksen 124 päälle. Kun • · . lattiatuki 122 on kiinnitetty halkiokauluksen 124 päälle, « · · 1 j se pystyy pyörimään siinä olevassa aukossa ja se voidaan • · · sijoittaa tukiasentoon poikittain pöhjaseinämän 114 pitkit- • · · V * täisakseliin nähden kuvioissa 1 ja 7 katkoviivoilla esitet- 30 tynä osana 126. Haluttaessa lattiatuki 122 voidaan kiinnit-: tää paikalleen vasta sitten, kun se on sijoitettu tukiasen- :*·*: toon. Kotelon etuseinämässä 110 on mieluimmin myös siihen . kiinteänä rakenteena liittyvä kädensija 125 laitteen kan- . tamisen ja käsittelyn helpottamiseksi.

22 100700

Jotta keruukammioiden sisältö pystyttäisiin näkemään, kuvion 1 esittämä etuseinämä 110 on läpinäkyvä ainakin niissä kohdissa 128, jotka ovat eri keruuosastojen päällä. Osastojen korkeudet on kalibroitu asteikoilla 130, 5 jotka ilmoittavat osastoihin kerääntyneen nestemäärän. Kuten jo edellä mainittiin, ensimmäisen keruuosaston pienempi tilavuus mahdollistaa tarkemmat mittaukset, esimerkiksi 0 -200 cm3 nestettä, kun sen sijaan muissa osastoissa on suuremmat tilavuudet. Hoitohenkilökunta voi siis helposti to-10 deta rintaontelon tyhjennyslaitteen 10 suorituskyvyn tietyn ajan kuluessa ja koko nesteentyhjennystoiminnon aikana lukemalla nestekorkeuden viimeiseksi täyttyneestä keruuosas-tosta.

Etuseinämän 110 muitakin osia on tehty läpinäky-15 viksi, niin että voidaan seurata myös laitteen 10 muita toimintoja. Tällöin sulkukammion 14 pieni varsiosasto 42 on läpinäkyvä sulkukammiossa 14 olevan nestekorkeuden toteamista varten. Pienen varsiosaston 42 koko pituudelle on siis tehty asteikko 134, jonka avulla nestekorkeus on help-20 po mitata. Myös ilmanvirtausmittarissa 48' on läpinäkyvä osa 136, josta voidaan nähdä sen läpi menevät ilmakuplat.

Nesteen täyttämistä varten sulkukammioon 14 on •ti järjestetty kuviossa 1 esitetty metallirengasosa 138. Etu- seinämään 110 on järjestetty vastaavasti rengasosa 140, iiit; 25 niin että nestettä voidaan tarpeen mukaan ruiskuttaa imun- • · . säätökammion 16 ensimmäisen ja toisen osaston 64, 67 yhty- • · · ”** mäkohtaan. Näiden metallirengasosien 138 ja 140 keskellä on ··· ···· kumiosa 142, joka mahdollistaa nesteen ruiskuttamisen ··· • · · *·1 1 ihonalaisiin ruiskeisiin käytettävällä neulalla, joka menee 30 kumitiivisteen läpi, mutta ei vahingoita sitä, niin että • · • 1♦· tiiviste menee sitten kiinni itsestään ja pitää asian- omaiset kammiot tai niiden osat koskemattomina.

. Kuvion 1 esittämällä tavalla laite 10 on yhdistet- . ty imu lähteeseen sopivalla putkella 144, joka on yhdis- 35 tetty imuaukkoon 60. Vastaavasti käytetään putkea 146, joka 23 100700 yhdistetään keruukammion tuloaukkoon 36 ja jonka toinen pää on tarkoitettu työnnettäväksi kehon onteloon tai osaan kaasujen ja nesteiden poistamiseksi.

Myös imunsäätökammion 16 päällä on läpinäkyvä osa 5 148, josta voidaan haluttaessa nähdä vaihtoehtoinen kupli- mistoiminto käytettäessä sitä tässä kammio-osassa, jolloin imutoiminnosta saadaan sekä nähtävä että kuultava ilmaisu. Vastaavasti läpinäkyvä osa 150 mahdollistaa imunsäätökammion 16 ensimmäisen osaston 64 toiminnan visuaalisen il-10 maisun seuraavassa lähemmin selostettavalla tavalla. Hoitohenkilökunta voi tällöin siis joko osaa 148 tai 150 katsoessaan todeta helposti laitteen 10 toiminnan. Halutun imutason visuaalista määrittämistä varten levy 104 näkyy läpinäkyvän osan 152 läpi. Osa 152 on kalibroitu merkeillä 15 154, jotka ilmaisevat helposti imuasteen, joka valitaan siirtämällä vasemmassa sivuseinämässä 68 olevassa aukossa 74 näkyvää vipuvartta 106. Etuseinämään 110 voidaan sijoittaa erilaisia ohjeita kohdissa 156, 158 ja 159 esitetyllä tavalla.

20 Käsiteltävän keksinnön mukaisesta rintaontelon tyhjennyslaitteesta 10 esitetään eräs rakennevaihtoehto 10' kuviossa 5. Asian yksinkertaistamiseksi kuviossa 5 esite- tyssä rakenteessa 10' ja kuviossa 4 esitetyssä rakenteessa 10 samoilla osilla on samat viitenumerot. Kuvion 5 mukai- ' . 25 sessa rintaontelon tyhjennyslaiterakenteessa 10' on kui- • · . tenkin keruukammio 12, joka on suorassa nesteyhteydessä ··*! imunsäätökammioon 16 seinämässä 63 olevan aukon välityk- ··· ···'· sellä ilman kuvion 4 mukaiseen rakenteeseen kuuluvaa sul- ·«· ·.* * kukammiota. Kuviossa 5 keruukammio 12 on muodostettu siis 30 linjan A - A oikealle puolelle ja imunsäätökammio 16 sen vasemmalle puolelle.

Tyh j ennystoiminnon aikana on hyvä ottaa silloin ‘ . tällöin tuore näyte potilaasta poistetusta nesteestä vil jely tarkoituksia tai muita koetoimenpiteitä varten. On myös 35 edullista tai toivottavaa, että potilaalle voidaan antaa 24 100700 antibiootteja ja myös muita lääkkeitä, jos infektio on todettu. Nykyisten rintaontelon tyhjennykseen liittyvien näytteenottomenetelmien mukaan joissakin tällaisissa laitteissa on keruukammiossa 12 uudelleen suljettava kohta.

5 Kliinikko tai hoitohenkilökunta ei voi saada tällä menetelmällä kuitenkaan tuoretta näytettä, koska keruukammiossa on poikkeuksetta aina nesteitä, jotka on kerätty tietyn ajan kuluessa. Tällaisen uudelleen suljettavan kohdan kautta potilaaseen ei voida myöskään tiputtaa lääkkeitä. Toinen 10 yleinen näytteenottomenetelmä on, että näyte otetaan suoraan potilaasta putkella, joka on tavallisesti lateksia. Vaikka lateksiputkien valmistajat väittävätkin, että latek-siputki on itsesulkeva, kokeet ovat osoittaneet, että normaaleissa käyttöolosuhteissa esiintyy vuotoa. Toisena täl-15 laisiin näytteenotto- ja injektiomenetelmiin liittyvänä epäkohtana on, että ihonalainen neula voi mennä putken molempien seinämien läpi ja työntyä mahdollisesti kliinikon ihoon ja vahingoittaa sitä. Otettaessa näytettä lateksiput-keen onkin aina olemassa se vaara, että kliinikon iholle 20 tulee tällöin verta.

Tämän vuoksi käsiteltävä keksintö käsittää myös laitteen 159, joka puristuu mieluimmin lateksista valmis-tettuun putkeen 146, joka lähtee imuaukosta 36 ja jonka .toinen pää on tarkoitettu työnnettäväksi nesteistä ja kaa-25 suista tyhjennettävään onteloon tai osaan. Kuviossa 14 esi- • · . tetyn käsiteltävään keksintöön kuuluvan puristuslaitteen • · · ·*·* 159 avulla lateksiputkella 146 voidaan ottaa tuoreita näyt- ·· · ···* teitä tai tiputtaa lääkkeitä, ilman että syntyy vuotoja tai • · · V * kliinikko saa mahdollisesti tartunnan ihonalaisen neulan 30 pistosta. Käsiteltävän keksinnön mukainen puristuslaite 159 : *.. pitää ainakin osan putken 146 seinämästä puristettuna ja :*Γ: saa tällöin aikaan putken seinämän sulkeutumisen itsestään . sekä mahdollistaa lisäksi ihonalaisen neulan käyttämisen.

Laitteessa 159 on kaksipuristuslevyä - yläpuris-35 tuslevy 160 ja alapuristuslevy 162 - joiden sisähalkaisija 25 100700 on, kun levyt on yhdistetty toisiinsa, pienempi kuin putken 146 ulkohalkaisija. Levyt 160 ja 162 ovat rakenteeltaan samanlaisia ja kaarevia, kuten kuviossa 14 esitetään. Levyjen pitkittäisreunoissa olevat laipat 164 (kuvio 14) mahdollis-5 tavat levyjen 160 ja 162 kiinnittämisen toisiinsa sopivalla tavalla, esimerkiksi liimaamalla, hitsaamalla tai jollakin muulla menetelmällä, kuten alan asiantuntijat tietävät. Keskellä ylälevyä 160 on aukko 166, josta putki 146 voidaan nähdä. Koska koottujen levyjen 160, 162 muodostama sisähal-10 kaisi ja on mieluimmin 20 % pienempi kuin putken 146 ulkohalkaisi ja, putki 146 työntyy ylälevyn 160 aukkoon, kuten kuviosta 16 voidaan selvemmin nähdä. Tällä tavoin putki 146 pysyy puristettuna ainakin aukossa 166, niin että työnnettäessä ihonalainen neula putken 146 läpi aukon 166 kautta 15 ja otettaessa se sitten pois, putki 146 sulkeutuu itsestään ja estää nesteen vuotamisen. Kuvion 15 esittämällä tavalla putki 146 on myös liimattu sopivalle liuottimelle lähellä aukko-osaa 166 olevista kohdista 168, 170. Putki 146 ja nimenomaan sen aukon 166 kohdalla oleva osa pysyy paikallaan 20 myös silloin, kun sitä käsitellään tai vedetään puristus-laitteen 159 ulkopuolella olevista kohdista. Tällaista putkeen kohdistuvaa käsittelyä tapahtuu silloin, kun hoitohenkilökunta puristaa putkea 146 edellä selostetulla tavalla kokkareiden poistamiseksi esimerkiksi tyhjennysputkesta.

25 Liimattujen kohtien 168 ja 170 avulla putki pysyy varmasti I I I · ( paikallaan laitteessa 159. Ainakin laitteen 159 takalevy on • · · •••j suhteellisen jäykkä, jolloin se estää edellä selostetulla • · · ...ί tavalla ihonalaisen neulan työntymisen kliinikon ihoon.

• · · V · Kuviossa 4 esitetty visuaalinen ilmaisin käsittää, 30 kuten jo mainittiin, uimuriosan 172, joka on sijoitettu imunsäätökammion 16 ensimmäiseen osastoon 64 ja nimenomaan ;*·'· sen yläosaan lähelle ensimmäisen osaston 64 ja sulkukammion ' . 14 suuren varsiosaston 46 yhtymäkohtaa. Uimuriosa 172 on ’ mitoitettu ja muotoiltu niin, että se pystyy liikkumaan 35 suljetulla alueella 174, joka on rajattu tapsien 176, 178 26 100700 väliin, jotka rajoittavat uimuriosan 172 liikkeen suljetulla alueella 174. Uimuriosa 172 ja myös suljettu alue 174 on mitoitettu tarkasti, niin että uimuriosia 172 liikkuu ylöspäin suljetulla alueella 174, kun keruukammioon 12 muo-5 dostuu säätölaitteen 71 ohjaama etukäteen määrätty imutaso. Uimuriosa 172 nousee siis rajoitinta 176 päin, kun etukäteen määrätty imutaso on muodostunut. Uimuriosan 172 tarkkailemiseksi tyhjennyslaitteen etuseinämässä 110 on läpinäkyvä osa 150, josta voidaan seurata uimuriosan 172 liikku-10 mistä ylöspäin vasteosaa 176 päin. Hoitohenkilökunta näkee tämän vuoksi välittömästi, että tyhjennyslaitteen 10 keruu-kammion 12 imutoiminto on asianmukainen. Uimuriosa 172 on mieluimmin värillinen, jolloin se erottuu paremmin sen ympärillä olevista osista. Eräässä suositettavassa rakentees-15 sa uimuriosa 172 on itsevalaiseva, niin että imutoimintoa voidaan seurata helposti myös hämärässä tai yöllä.

On huomattava, että vedetön imunsäätöosa 16 on riippumaton siitä nesteestä, jolla imuaste saadaan aikaan tavanomaisissa tyhjennyslaitteissa. Näissä tyypillisissä 20 tyhjennyslaitteissa nesteen haihtuminen aiheuttaa kuitenkin vaihteluita imupaineessa. Tällaiset painevaihtelut eliminoidaan käsiteltävän keksinnön mukaisella vedettömällä imunsäätölaitteella 16, joka on riippumaton imunsäätönes-teestä.

25 Käsiteltävän keksinnön mukaisessa säätölaitteessa «<11 • · . 72 ei siis käytetä vettä imun ohjaamiseen. Imutaso sääde- • · · •••j tään kääntämällä levyä 104. Levyn 104 asento pidentää vas- ··· taavasti jousta 82. Jousen 82 pidentyessä tietty voima koh-V * distuu venttiililevyyn 76, joka on aukossa 78. Muodostunut 30 voima on tällöin jousen pidentymismäärän ja jousen fysikaa- ·· : *«· listen ominaisuuksien funktio. Kun imu on kohdistettu ke- :*·*: ruukammioon 12 ja tällöin potilaan rintaonteloon tai kehon osaan, venttiililevyyn 76 kohdistuu tietty voima. Jos imus- « · . ta johtuva, venttiililevyyn 76 kohdistuva voima ylittää 35 jousen 82 pidentymisen synnyttämän voiman, levyventtiili 76 27 100700 siirtyy, jolloin ilmaa pääsee virtaamaan rintaontelon tyh-jennyslaitteen kammioihin. Tarkemmin sanottuna ilma tulee tällöin sisään aukosta 74, menee seinämässä 80 olevan aukon 78 läpi, pienemmän seinämän 88 ympäri, seinämässä 81 olevan 5 aukon 79 läpi ja tällöin imunsäätökammion 16 toisen osaston 67 ja ensimmäisen osaston 64 läpi ja poistuu imuaukosta 60. Levyventtiili 76 on edelleenkin siirtyneessä asennossaan, kunnes saadaan voimatasapaino, minkä jälkeen levyventtiili 76 siirtyy jälleen aukkoon 78 ja sulkee sen. Kuten edellä 10 on selostettu, imun säätäminen saa kuitenkin aikaan levy-venttiilin 76 nopean modulaation mainittujen erojen esiintyessä. Tämän modulaation vähentämiseksi tai vaimentamiseksi laitteessa käytetäänkin vaimenninta 86, jonka rakennetta on selostettu edellä.

15 Säätölaitteen 72 muodosta ja sen sijainnista rin taontelon tyhjennyslaitteessa 10 riippuen järjestetään mieluimmin sellainen ilmavirtaus, joka tekee mahdolliseksi ilman tyhjentämisen mieluimmin potilaan rintaontelosta kuin säätölaitteesta 72. Tämä on mahdollista siten, että aukon 20 78 pinta-ala on suurempi kuin minkään kammion minkään kana van pienin poikkileikkauspinta-ala. Järjestelmä huomioi näin ollen vaihtelut potilaaseen liittyvissä ilmavuodoissa ja myös imulähteen imutasoissa, mutta pitää yllä etukäteen määrätyn esiasetusimutason keruukammiossa 12. Käsiteltävän 25 keksinnön mukainen rintaontelon tyhjennyslaite ei ole siis herkkä erilaisista syistä johtuville painevaihteluille, vaan pitää yllä stabiilin imutason etukäteen määrätyn esia- ".V. setusimutason mukaan, joka säädetään imunsäätölaitteella 72 • · · • · · * ja jonka levyn 104 säätöasento ilmaisee.

30 Vertailuna voidaan mainita, että tavanomaisissa « · • · : ** rintaontelon tyhjennyslaitteen säätöjärjestelmissä käyte- • · a V : tään imuputkeen sijoitettua rajoitettua suutinta. Näillä « järjestelmillä ei pystytä pitämään yllä haluttua imupaine-tasoa, vaan ne rajoittavat ilman tilavuusvirtausta tällai-. 35 sissa järjestelmissä.

28 100700 Käsiteltävän keksinnön eräässä vaihtoehtoisessa rakenteessa uimuriosa 172 voidaan korvata kuplailmaisimel-la, joka antaa välittömästä sekä nähtävän että kuultavan ilmaisun keruukammion 12 asianomaisesta imutasosta. Kupla-5 ilmaisin käsittää kuplimisvyöhykkeen, joka on muodostettu imunsäätökammion 16 ensimmäisen osaston 64 ja toisen osaston 67 alapäiden väliseen yhtymäkohtaan. Etukäteen määrätty nestemäärä päästetään kuplimisvyöhykkeeseen, niin että laitteen ollessa käytössä säätölaitteen 72 läpi menevä ilma 10 menee kuplimisvyöhykkeen kautta, kuplii sen läpi imuaukkoa 60 päin ja ilmaisee tällöin kuultavana keruukammion 12 asianomaisen imutoiminnon. Kun etuseinämään 110 järjestetään läpinäkyvä osa 148 kuvion 1 esittämällä tavalla, saadaan myös visuaalinen ilmaisu. Tällöin hoitohenkilökunta pystyy 15 sekä näkemään että kuulemaan kuvioissa 1 ja 4 esitetyn rin-taontelon tyhjennyslaitteen 10 ohi mennessään, että se toimii asianmukaisesti.

Koska levyventtiili 76 ei ole kuitenkaan täysin tiivis, vaan päästää useimmiten lävitseen jonkin verran il-20 maa imuaukkoa 60 päin, ensimmäisen osaston 64 ja toisen osaston 67 väliseen seinämäosaan 182 on järjestetty tarkasti mitoitettu kanava 180 tiettyyn kohtaan kuplimisvyöhykkeeseen päästetyn, etukäteen määrätyn nesteen pinnan yläpuolelle. Mahdollinen vuotoilma menee tällöin kuplimis-25 vyöhykkeen ohi ja siirtyy suoraan imuputkeen antamatta vää-rää hälytystä toiminnasta, joka ei ole vielä alkanut, koska *"I imu ei ole vielä saavuttanut etukäteen määrättyä esiasetus- • · · ···· tasoa. Tähän liittyen on järjestetty edellä selostettu ren- • · * '·' gas 140, jonka läpi neste voidaan päästää. Vaihtoehtoisesti 30 sopivan kokoinen joustava injektioputki (ei esitetty) voi- • · • *·· daan työntää imuaukon 60 läpi ja sijoittaa ensimmäisen ! osaston 64 alaosaan nesteiden päästämiseksi sisään. Jousta- ti*,: va injektioputki voidaan sijoittaa vastaavasti myös sulku- . kammion 14 suureen varteen 46, jolloin neste pääsee sinne.

. 35 Näissä vaihtoehtoisissa toiminnoissa ei tarvita kuviossa 1 • · 29 100700 esitettyjä rengasosia 140 ja 138. Näin ollen, kun etukäteen määrätty määrä nestettä ruiskutetaan kuplimisvyöhykkeeseen, sen läpi menevä ilma saa aikaan kuplimisen imunsäätökammi-ossa 16, kun imu ylittää esiasetusarvon. Kuplimisvyöhyke ja 5 säätölaite 72 on suunniteltu niin, ettei veden lisääminen kuplimisvyöhykkeeseen eikä myöskään sen poistaminen siitä vaikuta mitenkään imutasoon. Kuplimisvyöhykkeessä ja ensimmäisessä osastossa 64 ja toisessa osastossa 67 on kääntöle-vyt 182, 184 ja 186, jotka estävät osaltaan kuplimisvyöhyk-10 keessä olevaa vettä nousemasta ylöspäin ja vuotamasta sul-kukammioon 14. Lisäksi toisen osaston 64 korkeus on valittu niin, että sekin estää tällaista ylivirtausta. On huomattava, että kuplimisvyöhykkeen etukäteen määrätty nestemäärä on pienempi kuin venttiililevyn 76 avaamiseen tarvittava 15 nestemäärä. Uimuriosaan 172 verrattuna etukäteen määrätty nestemäärä vastaa uimuriosan 172 inertiamassaa.

Vaikka käsiteltävän keksinnön mukaista imunsäätö-laitetta 72 onkin selostettu rintaontelon tyhjennyslait-teeseen 10 liittyen, sitä voidaan käyttää ohjaamaan myös 20 muiden tyhjennyslaitteiden imua. Kuviossa 4 esitetyllä tavalla seinämäosat 190, 192 ja 194 on järjestetty lisätu- kiosiksi.

Kuviossa 17 esitetyllä tavalla käsiteltävän keksinnön mukainen ripustinlaite käsittää kannatinosan 116, 25 joka on muodostettu kahdesta vastakkaisesta seinämästä 272 ja 274, joiden välissä on tukiosa 276. Kuviossa 17 esite- **’I tyllä tavalla seinämä 272 on sijoitettu tyhjennyslaitteen 10 sivuseinämän 26 päälle. Vastakkaiset seinämät 272 ja 274 • · · *♦* ' on liitetty yhteiseksi sivuseinämäksi 273, jonka toimintaa 30 selostetaan lähemmin seuraavassa. Ripustinlaite 118 käsit- • · • ’·· tää myös koukkuosan 278, joka on muodostettu molemmista • » · ί päistään taivutetusta vanungista. Koukkuosan 278 yläpäässä on suurempi kaarevuusaste, niin että se vastaa esimerkiksi . potilassängyn päädyssä olevaa putkea 120. Vanungin 278 kaa- . 35 revassa alapäässä on koukkuosa, niin että pienempi kaareva 30 100700 pää voidaan panna tanko-osan 276 ympärille. Pienessä kaarevassa päässä on pienin, kirjaimella A merkitty etäisyys, joka on pienempi kuin tanko-osan 276 halkaisija. Vanungin 278 pienempi kaareva pää on joustava, niin että käännettä-5 essä koukkuosa halutulla tavalla kuvion 17 esittämään ri-pustusasentoon koukun käsittävä pieni, kaareva pää voidaan siirtää pois putkiosasta 276 ja se liikkuu sitten varmasti eteenpäin pienintä etäisyyttä "A" päin, minkä jälkeen koukun käsittävä osa leviää joustavasti ja lukitsee koukkuosan 10 ripustusasentoon.

Kun ripustinosaa ei tarvita kotelon tukemiseen, vanunkia 278 voidaan siirtää, jolloin se vetää tanko-osan 276 ulos pienimmän etäisyyden käsittävästä osasta, joka lukittuu sitten takaisin aikaisempaan asentoonsa ja pitää 15 koukkuosan tanko-osan 276 ympärillä. Tämän jälkeen kouk-kuosaa voidaan kääntää alaspäin ja siirtää vanunki 278 pi-dätysolaketta 279 vasten, joka on sijoitettu kannattimen 116 alle kuvion 17 esittämällä tavalla. On huomattava, että koukun käsittävä pää voi pyöriä tanko-osan 276 ympärillä, 20 mutta on kuitenkin koko ajan kiinni siinä, koska yhteinen sivuseinämä 273 estää koukun käsittävän pään irtoamisen tanko-osasta 276. Vaihtoehtoisesti, mikäli yhteistä sivu-seinämää 273 ei ole, etuseinämä 110 ulottuu sivuseinämien ympärille kuvion 17 esittämällä tavalla niin pitkälle, että 25 koukun käsittävän pään siirtyessä tanko 176 ohi, se tarttuu >:# etuseinämän 110 pidennettyyn osaan eikä pääse siirtymään **’! lisää. Tämä pitää puolestaan koukkuosan paikallaan kannati- ««« *··* nosaan 116 nähden.

«·· ♦ ♦ ♦ *·* Kuvio 18 esittää erästä rakennevaihtoehtoa käsi- 30 teltävän keksinnön mukaisesta ripustinlaitteesta 118. Tässä • · • *·· rakennevaihtoehdossa kannatinosa 280 käsittää seinämän 282, • · · J jossa on tanko-osa 284, joka on kiinnitetty toisesta pääs- tään kotelon sivuseinämään 26. Seinämä 282 ulottuu etu-. seinämään 110, kuten nimenomaan kuviosta 18 voidaan nähdä.

. 35 Ripustinlaite 118 käsittää myös koukkuosan 286, joka on * · 31 100700 muodostettu vanungista, joka on kaareva molemmista päistään koukkuosaa 278 vastaavalla tavalla. Koukkuosan 286 koukun käsittävillä kaarevilla päillä on edellä koukkuosaan 278 viittaamalla selostettuja toimintoja vastaavat toiminnot.

5 Koukkuosassa 286 on kuitenkin osa 288, joka on taivutettu niin, että koukkuosan 286 kääntyessä katkoviivoilla 290 esitetystä varastoasennosta yhtenäisillä viivoilla esitettyyn pystyasentoon, taivutettu osa 288 voi tukeutua seinämän 292 yläosaan, kun koukkuosaa 286 painetaan sitten alas-10 päin, niin että sen kaareva pää tulee tanko-osan 284 ympärille koukkuosaan 278 viittaamalla edellä selostetulla tavalla.

Kuviossa 18 esitetyssä rakenteessa on koukun kannatin 294, johon vanunkirunko 296 sijoitetaan esitetyllä 15 tavalla. Kuviossa 19 yleisesti esitetty vanunkirunko käsittää silmukkaosan 298, joka kiinnittyy laitteen, kotelon tai etuseinämän 110 alemman jalan 200 ympärille. Vanunkirunko 296 tukee pussia 202, joka on automaattisissa nes-teensiirtolaitteissa käytettävää tyyppiä ja jota seloste-20 taan US-patentissa nro 4 443 220. Nesteensiirtolaite käsittää johdon 204, joka on yhdistetty nesteestä tyhjennettävään onteloon ja lisäksi putken 206, joka on yhdistetty tyhjennyslaitteen 10 tuloaukkoon 146. On huomattava, että automaattinen nesteensiirtolaite on otettu mukaan sen vuok-25 si, että siihen kerätty neste voidaan tarvittaessa ohjata ... takaisin potilaaseen, ennen kuin neste kerätään tyhjennys- *". laitteeseen 10.

• · · Käsiteltävää keksintöä on selostettu yksityiskoh- • · · *·' * taisesti painottamalla tällöin erityisesti sen suoritetta- 30 via rakenteita. On kuitenkin huomattava, että alan asian- • · • *·· tuntijat voivat todeta erilaisia mahdollisuuksia rakenne- • · · ί#ί ! muunnelmien ja muutoksien tekemiseen keksinnön ajatuksen ja suojapiirin puitteissa.

Claims (7)

100700

1. Laite (118) tyhjennyslaitteen (10) kotelon tukemiseksi tukeen (120), joka laite käsittää tukiosan 5 (276); ja koukkuosan (278), jonka toinen pää on kiinnitet ty kääntyväksi tukiosan (276) ympärille, niin että se kääntyy halutulla tavalla ensimmäisestä eli varastoasen-nosta toiseen eli ripustusasentoon koukkuosan toisen pään ollessa muotoiltu niin, että se tarttuu tukeen (120), joka 10 mainittu laite (118) on tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää kannatinosan (116), joka on muodostettu ainakin yhdestä seinämästä (274, 282) ja käsittää sieltä kohti vastakkaista seinää (272, 26) ulkonevan tukiosan (276), koukkuosan (276) toisen pään ja kannattimen (116) 15 ollessa muotoiltu ja mitoitettu niin, että koukkuosa pysyy lukittuna yleisesti ripustusasennossa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu toinen pää on taivutettu koukkua muistuttavaksi koukkupään pienimmän etäisyyden ol- 20 lessa tällöin pienempi kuin tukiosan (276) halkaisija niin, että käännettäessä koukkuosa (278) halutulla tavalla toiseen eli ripustusasentoon koukkupää voi siirtyä pois tukiosasta, jota siirretään sitten pienintä etäisyyttä päin, minkä jälkeen koukkupää leviää joustavasti ja lukit-25 see koukkuosan toiseen eli ripustusasentoon.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, lisäksi ***1. tunnettu siitä, että siinä on pidätyslaite (279), joka on muotoiltu kiinnitettäväksi koteloon niin, että se • · · pitää koukkuosan (278) varmasti paikallaan, kun se on en-30 simmäisessä eli varastoasennossa.

·· ; ’·* 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, t u n - • · · V· n e t t u siitä, että koukkuosan (278) toinen pää on kaa- reva, niin että se voidaan ripustaa tukeen (120). ____;

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, t u n - . 35 n e t t u siitä, että siinä on lisäksi kannatin (280) ja 100700 koukkuosa (286), jotka on sijoitettu kotelon kumpaankin vastakkaiseen seinämään.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että vastakkainen seinä on muodostettu 5 kotelon seinästä (26).

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että vastakkainen seinä on muodostettu kannatinosan (272) toisesta seinästä. • · · • · · · • · · • · · · • · · • · · • · · • · • · • · · • · · • · · • · · • · 4 · • · • · · « · 100700