FI96853B - Pitkäketjuisten rasvahappomonoglyseridien selektiivinen esteröinti keskipitkäketjuisilla rasvahapoilla - Google Patents

Description

96853

Pitkäketjuisten rasvahappomonoglyseridien selektiivinen esteröinti keskipitkäketjuisilla rasvahapoilla Tämä patenttihakemus koskee menetelmää pitkäket-5 juisten rasvahappomonoglyseridien esteröimiseksi selek tiivisesti keskipitkäketjuisilla rasvahappoina, jolloin saadaan vähäenergiaisia rasvoja. Erityisesti tämä patenttihakemus koskee monobeheniinin esteröintiä 8 ja 10 hiili-atomia sisältävien tyydytettyjen rasvahappojen seoksella 10 edullisen, makeisten valmistukseen soveltuvan, vähäenergi- aisen rasvan aikaansaamiseksi.

EP-hakemusjulkaisussa 322 027 (Seiden), joka on julkaistu 28. kesäkuuta 1989, on esitetty vähäenergiaisia rasvoja, jotka koostuvat triglyserideistä, jotka sisältä-15 vät keskipitkäketjuisia (6-10 C-atomia sisältäviä) tyydytettyjä rasvahapporyhmiä ja pitkäketjuisia (esim. 18 -24 C-atomia sisältäviä) tyydytettyjä rasvahapporyhmiä. Nämä vähäenergiaiset rasvat koostuvat pääasiallisesti triglyserideistä, jotka ovat yhden pitkän ketjun sisältäviä 20 MLM- tai MML-triglyseridejä tai kaksi pitkää ketjuä sisäl täviä LLM- tai LML-triglyseridejä, joissa M on yksi tai useampi keskipitkäketjuinen tyydytetty rasvahapporyhmä ja L on yksi tai useampi pitkäketjuinen tyydytetty rasvahapporyhmä. Näitä vähäenergiaisia rasvoja voidaan käyttää 25 muiden triglyseridirasvojen osittaisina tai täydellisinä korvikkeina erilaisten rasvaa sisältävien elintarvikekoos-tumusten, kuten esimerkiksi salaattiöljyjen, emulgoitujen levitteiden, pakastejälkiruokien ja vastaavien, energiasisällön pienentämiseksi.

30 Eräiden edullisten vähäenergiaisten rasvojen ta pauksessa L on pääasiallisesti pitkäketjuinen beheeniras-vahapporyhmä ja M on 8 ja 10 hiiliatomia sisältävien tyydytettyjen rasvahappojen sekoitus. Nämä edulliset vähäenergiaiset rasvat ovat käyttökelpoisia makeisten valmis-35 tuksessa käytettävien rasvojen, erikoisesti kaakaovoin, 2 96853 osittaisina tai täydellisinä korvikkeina erityisesti suklaalta maistuvissa tuotteissa, kuten esimerkiksi makeis-tangoissa ja suklaan makuisissa päällystetyissä tuotteissa. Parhaiden mahdollisten suussasulavuusominaisuuksien 5 saavuttamiseksi näille edullisille vähäenergiaisille rasvoille, MML- ja MLM-triglyseridien (yhden pitkän ketjun sisältävien triglyseridien) yhteen laskettu taso on toivottavaa maksimoida, esimerkiksi vähintään noin 90 %:n tasolle.

10 Tässä EP-hakemusjulkaisussa 322 027 kuvataan näiden vähäenergiaisten rasvojen valmistusta monin eri tekniikoin. Näihin tekniikkoihin kuuluvat (a) pitkäketjuisten triglyseridien (esim. tristeariinin tai tribeheniinin) ja keskipitkäketjuisten triglyseridien sattumanvarainen toi-15 siintuminen; (b) glyserolin esteröinti vastaavien rasvahappojen seoksella; (c) keskipitkä- ja pitkäketjuisten rasvahappjen metyyliestereiden seoksen transesteröinti glyserolilla; ja (d) pitkäketjuisten rasvahappojen glyse-roliestereiden (esim. glyserolibehenaatin) transesteröinti 20 keskipitkäketjuisilla triglyserideillä. EP-hakemusjulkai sun 322 027 esimerkissä 1 on erikoisesti esitetty sellaisten vähäenergiaisten rasvojen valmistus tribeheniinin ja kaupallista laatua olevien keskipitkäketjuisten triglyseridien välisellä sattumanvaraisella toisiintumisreaktiolla 25 käyttäen katalysaattorina natriummetoksidia ja reaktioläm- pötilan ollessa 78 - 91 °C. Tämä katalysoitu toisiintumis-synteesi antaa tulokseksi MLM-, MML-, LML-, LLM-, MMM- ja LLL-triglyseridien kompleksisen seoksen sekä erilaisia mono- ja diglyseridejä. (Samanlainen kompleksinen trigly-30 seridiseos saadaan, kun glyseroli esteröidään keskipitkä-ja pitkäketjuisten rasvahappojen seoksella ilman esteröin-tikatalysaattoria noin 265 °C:n lämpötilassa.) Erityisesti toivotut MML/MLM-triglyseridit muodostavat tässä kompleksisessa seoksessa korkeintaan vain noin 40 - 45 % koko 35 triglyseridimäärästä. Tämä tekee välttämättömäksi laaja- 96853 3 mittaisen puhdistusvaiheen jollakin sellaisella tekniikalla kuin esimerkiksi molekyylitislaus, jakokiteytys liuot-timesta tai kylmäkäsittely tai sellaisten menettelytapojen yhdistelmällä haluttujen MML/MLM-triglyseridien tason nos-5 tamiseksi vähäenergiaisessa rasvassa.

Artikkelissa Menz, "Polymorfism of Diacid Triglycerides of the Stearic Acid and Behenic Acid Series", Fette Seifen Anstrichmittel 77 (1975), nro 5, 170 - 173, on esitetty 1-monosteariinin ja 1-monobeheniinin selektii-10 vinen esteröinti lyhyt-/keskipitkäketjuisilla (2 - 8 C-atomia sisältävillä) tyydytetyillä rasvahappoklorideilla pyridiinissä. Tutustukaa myös artikkeliin Jackson et ai., "The Polymorfism of 1-Stearyl and 1-Palmityl-Diacetin, -Dibutyrin-Dicaproin and 1-Stearyl Dipropionin", J. Am. 15 Chem. Soc. 73 (1951) 4827 - 29, jossa on esitetty 1-mono-steariinin ja 1-monopalmitiinin selektiivinen esteröinti asianmukaisilla etikkahaposta, voihaposta tai kaproniha-posta muodostetuilla rasvahappoklorideilla. Menzin sekä Jacksonin et ai. menetelmässä käytettävät rasvahappoklori-20 dit ovat erittäin kalliita, erityisesti valmistettaessa MML/MLM-triglyseridejä kaupallisessa mitassa. Lisäksi nämä rasvahappokloridit ovat erittäin myrkyllisiä ja synnyttävät esteröintireaktion aikana ei-toivottuja sivutuotteita, jotka täytyy poistaa ennen MML/ MLM-triglyseridien käyttä-25 mistä elintarviketarkoituksiin. Niinpä olisi toivottavaa, « että olisi käytettävissä sellainen menetelmä MML/MLM-triglyseridien valmistamiseksi selektiivisesti, jossa käytetään halvempia ja myrkyttömiä asylointiaineita, jotka eliminoivat epätoivottaviksi tiedettyjen sivutuotteiden syn-30 tymisen, ja käyttämättä esteröintikatalysaattoreita tai . liuottimia.

4 96853 A. Tribeheniinin ja keskipitkäketjuisten triglyse-ridien välinen sattumanvarainen toi si intiimi sreak-tio EP-hakemusjulkaisussa 322 027 (Seiden), joka on 5 julkaistu 28. kesäkuuta 1989, on esitetty MML-, MLM-, LML-, MLL-, LLL- ja MMM-triglyseridien kompleksisen seoksen valmistus tribeheniinin ja kaupallista laatua olevien keskipitkäketjuisten triglyseridien välisellä sattumanvaraisella toisiintumisreaktiolla käyttäen katalysaattorina 10 natriummetoksidia ja reaktiolämpötilan ollessa 78 - 91 °C. Tutustukaa esimerkkkiin 1.

B. 1-monobeheniinin ja 1-monosteariinin esteröinti lyhytketj uisi1la/keskipitkäketj ui s i1la happoklori-deilla 15 Artikkeli Menz, "Polymorfism of Diacid Triglycer ides of the Stearic Acid and Behenic Acid Series", Fette Seifen Anstrichmittel 77 (1975), nro 5, 170 - 173, kuvaa pyridiinissä 2, 4, 6 tai 8 C-atomia sisältävillä lyhyt-tai keskipitkäketjuisilla tyydytetyillä rasvahappoklori-20 deilla esteröidyn 1-monosteariinin ja 1-monobeheniinin polymorfisia ominaisuuksia koskevaa tutkimusta.

Artikkeli Jackson et ai., "The Polymorfism of 1-Stearyl and 1-Palmityl-Diacetin, -Dibutyrin-Dicaproin and 1-Stearyl Dipropionin", J. Am. Chem. Soc. 73 (1951) 4827 -25 29, kuvaa 7 epäsymmetrisen triglyseridin polymorfiaa, jot ka triglyseridit valmistettiin esteröimällä 1-monostearii-ni tai 1-monopalmitiini selektiivisesti asianmukaisilla etikkahaposta, voihaposta tai kapronihaposta muodostetuilla rasvahappoklorideilla. Tutustukaa myös samankaltaiseen 30 esitykseen artikkelissa Feuge et ai., "Dilatometric Properties of Some Butyropalmitins, Butyrostearins and Aceto-palmitins", J. Am. Oil Chem. Soc. 33 (1956) 367 - 371.

5 96853 C. Monosteariinin esteröinti lyhytketjuisilla/pit-käketjuisilla rasvahapoilla

Artikkelissa Tsuda et ai., "Melting Points and Hardness of Saturated Triglycerides Containing Lower Fatty 5 Acids", Osaka Furitsu Kogyo Shoreikan Hokoko 1961, nro 25, 44 - 48 (Chem. Abstracts 61: 849h) on esitetty monostea-riineja, jotka on esteröity alemmilla rasvahapoilla, kuten etikka-, propioni-, isovoi-, isokaproni-, kaproni-, kap-ryyli- tai kapriinihapolla. Näissä esteröinneissä 1, 1,2 10 tai 2 moolin propioni-, isovoi-, isokaproni-, kaproni-, kapryyli- tai kapriinihappoa annettiin reagoida 1 moolin kanssa monosteariinia käyttäen katalysaattorina tina(II)-kloridia, jolloin saatiin glyseridejä, joiden väitetään olevan käyttökelpoisia kaakaovoin korvikkeina.

15 D. 1-monosteariinin säädelty/kohdistettu esteröinti p-tolueenisulfonihappoa katalysaattorina käyttäen Artikkeli Feuge et ai., "Preparation of Triglyser-rides by Controlled Esterification", J. Am. Oil Chem. Soc. 40 (1963) 260 - 265, kuvaa 1-monosteariinin esteröintiä 20 öljyhapolla (10-%:inen ylimäärä) 100 °C:n, 120 °C:n, 150 °C:n ja 200 °C:n lämpötilassa käyttäen katalysaattorina p-tolueenisulfonihappoa. Tässä lähteessä annetaan ymmärtää, että eräissä happokatalysoiduissa esteröinneissä tapahtuvan vaihtoesteröitymisen aiheuttaa reaktion aikana 25 muodostuva vesi, ja suositellaan sen vuoksi veden jatkuvaa poistamista höyrystetyn heksaanin avulla. Tämän menetelmän 1-monosteariinin esteröimiseksi mainitaan olevan käyttökelpoinen tiettyihin käyttötarkoituksiin soveltuvien rasvojen valmistuksessa, kuten esimerkiksi kaakaovoita muis-30 tuttavien rasvojen valmistuksessa. Tutustukaa myös artik-r keliin Gros et ai., "Preparation of Partial Glycerides by

Direct Esterification" J. Am. Oil Chem. Soc. 41 (1964) 727 - 731 (1-monosteariinin esteröinti öljy-, steariini-tai lauriinihapolla moolisuhteessa 1:1 tax 1:2 ja 80 -35 100 eC:n reaktiolämpötliassa käyttäen katalysaattorina p- * · 6 96853 tolueenisulfonihappoa, jolloin saadaan vastaavia diglyse-ridejä); ja US-patenttijulkaisuun 3 119 849 (Feuge et ai.), joka on julkaistu 28. tammikuuta 1964 (palmitiini-ja/tai steariinihapon muodostamien diglyseridien esteröin-5 ti öljyhapolla käyttäen katalysaattorina p-tolueenisulfo- nihappoa ja poistamalla syntynyttä vettä atseotrooppisella tislauksella).

Tämä keksintö koskee menetelmää vähäenergiaisina rasvoina käyttökelpoisten MML/MLM-triglyseridien, joissa M 10 on C6_10-rasvahapporyhmä tai sellaisten sekoitus ja L on Ci8.24“rasvahapporyhmä tai sellaisten sekoitus, edullisesti sellaisten MML/MLM-triglyseridien, joissa M on tyydytettyjen Ce_10-rasvahapporyhmien sekoitus ja L koostuu vähintään noin 90-%risesti beheenihapporyhmistä ja jotka ovat käyt-15 tökelpoisia vähäenergiaisina makeisrasvoina, valmistami seksi selektiivisesti. Tässä menetelmässä vähintään noin 60-%risesti puhdas C18_24-rasvahappomonoglyseridi tai sellaisten sekoitus esteröidään C6_10-rasvahapolla, jonka puhtausaste on vähintään noin 90 %, tai sellaisten sekoituk-20 sella noin 140 - 250 °Crn lämpötilassa ilman esteröintika-talysaattorin olennaista läsnäoloa. Rasvahapon ja monogly-seridin moolisuhde on tässä monoglyseridin esteröinnissä vähintään noin 3 r 1. Tämän monoglyseridin esteröinnin aikana muodostunutta vettä poistetaan myös keskeytyksettä.

, 25 Tämän keksinnön mukaisella monoglyseridinesteröin- timenetelmällä on monia merkittäviä etuja aikaisempiin sattumanvaraiseen toisiintumiseen perustuviin synteesimenetelmiin sekä happokloridiesteröintimenetelmiin verrattuna. Tämän keksinnön mukainen monoglyseridinesteröintimene-30 telmä on suhteellisen nopea ja tuottaa hyvin selektiivisesti MML/MLM-triglyseridejä, esimerkiksi jopa niin suurella puhtaudella kuin noin 80 - 96 % (sen jälkeen kun reagoimattomat rasvahapot on poistettu), jos monoglyseridi lisätään hitaasti sulatettuihin rasvahappoihin. Tästä 35 syystä seuraava puhdistusvaihe MML/MLM-triglyseriditason 7 96853 kohottamiseksi edelleen ei ole laajamittainen eikä sitä joissakin tapauksissa tarvita ehkä lainkaan. Lisäksi tämän keksinnön mukaisessa monoglyseridinesteröintimenetelmässä käytetään lähtöaineina halvempia ja myrkyttömiä vapaita 5 rasvahappoja, jotka tekevät mahdottomaksi tunnettujen ei-toivottujen sivutuotteiden, kuten esimerkiksi di(rasva-alkyyli)ketonien, syntymisen. Esteröintikatalysaattorit ja liuottimet eivät myös ole välttämättömiä eivätkä edes toivottavia tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä. Lisäksi 10 tämän keksinnön mukainen esteröitymisprosessi menee tavallisesti suurin piirtein loppuun (so. vähintään noin 99 % osittaisglyserideistä muuttuu triglyserideiksi), mikä on vaikeasti saavutettavissa aikaisemmilla esteröintireakti-oilla, joissa ovat osallisina rasvahapot ja glyseroli.

15 A. Määritelmiä

Ilmaisulla "keskipitkäketjuinen rasvahappo" tarkoitetaan tässä käytettynä tyydytettyä tai tyydyttämätöntä rasvahappoa, joka sisältää 6-10 hiiliatomia, tai niiden seosta.

20 Ilmaisulla "keskipitkäketjuinen tyydytetty rasvahappo" tarkoitetaan tässä käytettynä tyydytettyä rasvahappoja, joka sisältää 6 C-atomia (kapronihappo), 8 C- atomia (kapryylihappo) tai 10 C-atomia (kapriinihappo), tai niiden seoksia. 7 ja 9 C-atomia sisältäviä tyydytetty-25 jä rasvahappoja ei tavallisesti esiinny, mutta ne eivät ole pois suljettuja mahdollisten keskipitkäketj ui s ten rasvahappojen joukosta. Lauriinihappo (12 C-atomia), jota kutsutaan joskus alan kirjallisuudessa keskipitkäketjui-seksi rasvahapoksi, ei kuulu tämän keksinnön mukaisiin 30 keskipitkäketjuisiin rasvahappoihin.

Ilmaisulla "pitkäketjuinen rasvahappo" tarkoitetaan tässä käytettynä tyydytettyä tai tyydyttämätöntä rasvahappoa, joka sisältää 18 - 24 hiiliatomia, tai niiden seosta.

« 8 96853

Ilmaisulla "pitkäketjuinen tyydytetty rasvahappo" tarkoitetaan tässä käytettynä tyydytettyä rasvahappoa, joka sisältää 18 C-atomia (steariinihappo), 19 C-atomia (nonadekyylihappo), 20 C-atomia (arakishappo), 21 C-atomia 5 (heneikosaanihappo), 22 C-atomia (beheenihappo), 23 C-ato- mia (trikosaanihappo) tai 24 C-atomia (lignoseriinihappo), tai niiden seoksia.

Merkinnällä "MML" tarkoitetaan tässä käytettynä triglyseridiä, joka sisältää 1- tai 3-asemassa (päätease-10 massa) pitkäketjuisen rasvahapporyhmän ja jäljelle jäävissä kahdessa asemassa kaksi keskipitkäketjuista rasvahappo-ryhmää, kun taas merkinnällä "MLM" tarkoitetaan triglyseridiä, joka sisältää 2-asemassa (keskimmäisessä asemassa) pitkäketjuisen rasvahapporyhmän ja 1- ja 3-asemassa kaksi 15 keskipitkäketjuista rasvahapporyhmää. Vastaavasti "MLL" tarkoittaa triglyseridiä, joka sisältää 1- tai 3-asemassa keskipitkäketjuisen rasvahapporyhmän ja jäljelle jäävissä kahdessa asemassa kaksi pitkäketjuista rasvahapporyhmää, "LML" tarkoittaa triglyseridiä, joka sisältää 2-asemassa 20 keskipitkäketjuisen rasvahapporyhmän ja 1- ja 3-asemassa kaksi pitkäketjuista rasvahapporyhmää, "MMM" tarkoittaa triglyseridiä, joka sisältää kaikissa kolmessa asemassa keskipitkäketjuisen rasvahapporyhmän ja "LLL" tarkoittaa triglyseridiä, joka sisältää kaikissa kolmessa asemassa 25 pitkäketjuisen rasvahapporyhmän.

Ilmaisulla "MML/MLM-triglyseriditaso" tarkoitetaan MML- ja MLM-triglyseridien yhteen laskettua tasoa.

Ilmaisulla "pi tkäketj uinen rasvahappomonoglyser idi " tarkoitetaan monoglyseridiä, joka sisältää 1-asemassa (1-30 monoglyseridi) tai 2-asemassa (2-monoglyseridi) yhden pit käketjuisen rasvahapporyhmän.

Ilmaisu "sisältää tai käsittää" tarkoittaa tässä käytettynä sitä, että eri aineosia tai vaiheita voidaan käyttää tässä keksinnössä yhtäaikaisesti. Ilmaisu "sisäl- 9 96853 tää tai käsittää" sulkee siten sisäänsä rajoittavammat ilmaisut "koostuu suurimmaksi osaksi" ja "koostuu".

Kaikki tässä käytetyt prosenttiluvut, suhteet ja osuudet perustuvat massaan, ellei toisin ole erikseen il-5 moitettu.

B. Keskipitkäketjuisten rasvahappojen lähteitä Tämän keksinnön mukaisessa monoglyseridinesteröin-timenetelmässä käyttökelpoiset keskipitkäketjuiset (so. 6-10 C-atomia sisältävät) rasvahapot voivat olla peräi-10 sin monista erilaisista lähteistä. Keskipitkäketjuisia rasvahappoja voidaan esimerkiksi saada kookosöljystä, pal-munydinöljystä tai babassuöljystä. Niitä voidaan saada myös kaupallisista keskipitkäketjuisistä triglyserideistä, kuten esimerkiksi Captex 300 -merkkisistä tuotteista, joi-15 ta myy Capital City Products, Columbus, Ohio. Tavallisesti nämä keskipitkäketjuisten rasvahappojen lähteet hydrolysoidaan, jolloin saadaan vapaiden rasvahappojen seos, mitä seuraa fraktiointi ilman liuotinta, jolloin saadaan runsaasti keskipitkäketjuisia rasvahappoja sisältävä rasva-20 happojae. Esimerkiksi puhdistettu, valkaistu ja hajuttomaksi tehty kookos- tai palmunydinöljy, joka on hydrattu tyydytettyjen rasvahappojen tason nostamiseksi edelleen, voidaan saattaa alttiiksi hydrolysoiville olosuhteille, mitä seuraa fraktiointi ilman liuotinta (so. tislaus), 25 jolloin saadaan rasvahappojae, joka sisältää runsaasti 8 ja 10 C-atomia sisältävän tyydytetyn rasvahapon seosta ja joka tyypillisesti valmistetaan sellaiseksi, että se täyttää Food Chemical Codexin kapryylihapolle (8 C-atomia) ja kapriinihapolle (10 C-atomia) asettamat kriteerit. On myös 30 toivottavaa, että keskipitkäketjuisten rasvahappojen läh teillä on hyvä terminen väristabiilisuus, esimerkiksi että 8 ja 10 C-atomia sisältävän tyydytetyn rasvahapon seoksen valonläpäisykyky on 205 °C:ssa suoritetun 2 tunnin kuumennuksen jälkeen alentunut ainoastaan 5 - 10 %, kun mittaus 35 tehdään aallonpituudella 440/550 nm.

10 96853 Tämän keksinnön mukaisessa monoglyseridinesteröin-timenetelmässä käytettävien keskipitkäketjuisten rasvahappojen lähteellä täytyy olla riittävän korkea puhtausaste, jotta saavutetaan toivottu MML/MLM-triglyseriditaso.

5 Yleensä keskipitkäketjuisten rasvahappojen lähde on puhtaudeltaan sellainen, että se sisältää vähintään noin 90 % keskipitkäketjuisia rasvahappoja ja edullisesti vähintään noin 95 % sellaisia rasvahappoja. Keskipitkäketjuisten rasvahappojen lähde sisältää edullisesti 8 C-atomia sisäl-10 tävää tyydytettyä rasvahappoa, 10 C-atomia sisältävää tyydytettyä rasvahappoa tai 8 ja 10 C-atomia sisältävän tyydytetyn rasvahapon seosta. 8 ja 10 C-atomia sisältävän rasvahapon massasuhde on edullisesti noin 30:70 - 45:55.

C. Pitkäketjuisten rasvahappomonoglyseridien läh-15 teitä Tämän keksinnön mukaisessa monoglyseridinesteröin-timenetelmässä käytettäviä pitkäketjuisia (so. 18 - 24 C-atomia sisältäviä) rasvahappomonoglyseridejä voidaan valmistaa monilla eri menettelytavoilla. Näihin menettelyta-20 poihin kuuluvat: (a) Glyseroliasetonin tai glysidolin esteröinti tai transesteröinti yhdellä tai useammalla asianmukaisella pitkäketjuisella rasvahapolla tai pitkäketjuisen rasvahapon alemmalla alkyyliesterillä (esim. metyyli- tai etyyli-25 esterillä), mitä seuraa asianomaisen suojaaavan ryhmän hydrolysointi. Tutustukaa artikkeleihin Hartman, "Preparation of α-Monoglycerides by a Modified Isopropylidene-Gly-cerol Method", Chemistry and Industry 1960 [18. kesäkuuta (s. 711 - 712) (joka mainitaan tässä lähdeviitteenä)], 30 jossa on esitetty 1-monoglyseridien valmistus käyttämällä muunnettua isopropylideeni-glyserolimenetelmää; ja Mattson et ai., "Synthesis and Properties of Glycerides", J. Lipid Res. 3 (1962), nro 3, 281 - 296 (joka mainitaan tässä lähdeviitteenä), jossa on esitetty sama menetelmä. Tutustukaa 35 myös US-patenttijulkaisuihin 3 595 888 (Reiser et ai.), ι· . att:t «il·· i « aa - 96853 joka on julkaistu 27. heinäkuuta 1971, ja 3 251 870 (Dalby), joka on julkaistu 17. toukokuuta 1966, joissa patenttijulkaisuissa on esitetty isopropylideeni-glyseroli- ja glysidolimenetelmiä 1-monoglyseridien valmistami-5 seksi (ja jotka mainitaan tässä lähdeviitteinä).

(b) Glyserolin esteröinti tai transesteröinti yhdellä tai useammalla asianmukaisella pitkäketjuisella rasvahapolla tai pitkäketjuisen rasvahapon alemmalla alkyyli-esterillä käyttäen mahdollisesti esteröintikatalysaatto- 10 reina voimakkaita emäksiä, kuten esimerkiksi natrium-hydroksidia tai natriummetoksidia, tai vahvoja happoja, kuten esimerkiksi vetyfluoridia, perkloorihappoa, fos-forihappoa tai p-tolueenisulfonihappoa. Tutustukaa artikkeliin Choudhury, "The Preparation and Purification of 15 Monoglycerides: Direct Esterification of Fatty Acids with Glycerol", J. Am. Oil Chem. Soc. 39 (1962) 345 - 347 (joka mainitaan tässä lähdeviitteenä), jossa on esitetty mono-glyseridien valmistus esteröimällä glyseroli erilaisilla rasvahapoilla (esim. steariinihapolla) käyttäen mahdolli-20 sesti katalysaattorina natriumhydroksidia. Tutustukaa myös US-patenttijulkaisuun 3 551 464 (Miller et ai.), joka on julkaistu 29. joulukuuta 1970 (ja joka mainitaan tässä lähdeviitteenä), jossa on esitetty monoglyseridien valmistus pitkäketjuisista alifaattisista hapoista ja estereis-25 tä, jotka esteröidään tai transesteröidään glyserolilla käyttäen katalysaattorina vetyfluoridia.

(c) Luonnossa esiintyvän öljyn, edullisesti täydellisesti tai suurin piirtein täydellisesti hydratun, luonnossa esiintyvän öljyn (esim. runsaasti erukahappoa sisäl- 30 tävän rapsiöljyn tai soijaöljyn, joka on hydrattu niin, että sen jodiluku (IV) on korkeintaan noin 10) hydroly-sointi 1,3-spesifistä lipaasia käyttäen, jonka jälkeen jäljellä olevat rasvahapot, glyseroli, diglyseridit ja triglyseridit poistetaan. Tutustukaa artikkeliin Holmbey, 35 "Enzymatic Preparation of Monoglycerides in Microemul- 12 96853 sion", J. Am. Oil Chem. Soc. 65 (1988) 1544 - 48, joka mainitaan tässä lähdeviitteenä.

(d) Glyserolin esteröinti tai transesteröinti yhdellä tai useammalla pitkäketjuisella rasvahapolla tai 5 pitkäketjuisen rasvahapon alemmalla alkyyliesterillä mono-glyseridilipaasia (esim. Ammano Pharmaceutical Type G) käyttäen, mitä seuraa puhdistus. Tutustukaa EP-hakemusjulkaisuun 191 217 (Yamaguchi et ai.), joka on julkaistu 20. elokuuta 1986 ja mainitaan tässä lähdeviitteenä.

10 (e) Luonnossa esiintyvien öljyjen, edullisesti täy dellisesti tai suurin piirtein täydellisesti hydrattujen, luonnossa esiintyvien öljyjen glyserolyysi. Tutustukaa artikkeleihin Choudhury, "The Preparation and Purification of Monoglycerides; Glycerolysis of Oils", J. Am. Oil Chem. 15 Soc. 37 (1960) 483 - 486, ja Feuge et ai., "Midification of Vegetable Oils: The Practical Preparation of Mono- and Diglycerides", Oil and Soap 1946 (elokuu), 259 - 264, jotka molemmat mainitaan tässä lähdeviitteinä.

Pitkäketjuisten tyydytettyjen rasvahappojen lähtei-20 nä voivat toimia pitkäketjuiset rasvahapot itsessään tai luonnossa esiintyvät rasvat ja öljyt. Hyviä steariini- ja beheenihapon lähteitä ovat esimerkiksi soijaöljy ja runsaasti erukahappoa sisältävä rapsiöljy, tässä järjestyksessä, joka öljy on hydrattu niin, että sen IV on korkein-25 taan noin 10. Parittoman määrän hiiliatomeja sisältäviä pitkäketjuisia rasvahappoja voidaan saada eräistä traaneista. Vaihtoehtoisesti voidaan fraktioida eri pituisia ketjuja sisältäviä rasvahappomonoglyseridejä ptikäketjuis-ten rasvahappojen lähteen aikaansaamiseksi. Voidaan esi-30 merkiksi transesteröidä hydrattu, runsaasti erukahappoa sisältävä rapsiöljy glyserolilla, jolloin saadaan pitkäketjuisten rasvahappomonoglyseridien seos, joka voidaan sen jälkeen fraktioida neste-nesteuutolla tai absorptio-erotuksella niin, että saadaan runsaasti monobeheniiniä 35 sisältävä seos. Pitkäketjuisten rasvahappojen lähteen täy- 96853 13 tyy tavallisesti olla riittävän puhdas, jotta saadaan tämän keksinnön mukaiseen esteröintimenetelmään soveltuvia monoglyseridejä. Tavallisesti ptikäketjuisten rasvahappojen lähde on puhtaudeltaan sellainen, että se sisältää vä-5 hintään noin 90 % pitkäketjuisia rasvahappoja ja edullisesti vähintään noin 95 % sellaisia rasvahappoja. Edullisesti puhtaus on sellainen, että pitkäketjuisia rasvahappoja on noin 90 - 98 %.

Tämän keksinnön mukaista esteröintimenetelmää var-10 ten pitkäketjuisten rasvahappomonoglyseridien lähteen täytyy olla riittävän puhdas, jotta saavutetaan toivottu MML/MLM-triglyseriditaso. Yleensä monoglyseridien lähteen täytyy olla puhtaudeltaan sellainen, että se sisältää vähintään noin 60 % pitkäketjuisia rasvahappomonoglyseridejä 15 ja edullisesti vähintään noin 90 %, edullisimmin vähintään noin 95 %, sellaisia monoglyseridejä. Sellaisiin puhtauksiin voidaan tyypillisesti päästä puhdistamalla epäpuhdas monoglyseridilähde molekyyli tislauksella, jakokiteytyksel-lä, neste-nesteuutolla tai adsorptioerotuksella esimerkik-20 si heikosti happamia ioninvaihtohartseja käyttäen erilais ten epäpuhtauksien (reagoimattomat pitkäketjuiset rasvahapot mukaan luettuina) poistamiseksi ja erikoisesti kaksi pitkää rasvahappoketjua sisältävien diglyseridien (LL-di-glyseridien) tason alentamiseksi noin 3 %:iin tai sitä 25 pienemmäksi. Puhdistamattomassa monoglyseridilähteessä jäljellä oleva glyseroli voidaan poistaa laskeutuksella, sentrifugoinnilla, kuumennustislauksella tai jakokiteytyk-sellä glyserolin tason alentamiseksi noin 1 %:iin tai sitä pienemmäksi. Lisäksi on toivottavaa minimoida glyserolin 30 dehydrataatiotuotteiden (esim. polyglyserolien) muodostu minen niin, että niiden taso on korkeintaan noin 1 %.

Edullinen monoglyseridien lähde tämän keksinnön mukaisessa esteröintimenetelmässä käytettäväksi on puhtausasteeltaan vähintään noin 90 %, edullisesti vähintään 35 noin 95 %, oleva monobeheniini. Tämä edullinen monoglyse- 14 96853 ridi voidaan valmistaa hydrolysoimalla suurin piirtein täydellisesti hydrattu (so. IV korkeintaan noin 10), runsaasti erukahappoa sisältävä rapsiöljy, fraktioimalla syntyvä rasvahapposeos ilman liuotinta runsaasti beheenihap-5 poa sisältävän jakeen aikaansaamiseksi ja esteröimällä glyseroli sitten tällä runsasbeheenihappoisella jakeella, jolloin saadaan monoglyseridiraakaseos. Tämä valmistustie minimoi emäskatalyysin sivutuotteiden, kuten esimerkiksi dirasva-alkyyliketonien tai diglyserolien, muodostumisen. 10 Tämä epäpuhdas monoglyseridiseos voidaan sen jälkeen puhdistaa molekyylitislauksella, liuottimesta (esim. etyylialkoholista) kiteyttämällä, neste-nesteuutolla tai adsorption avulla heikosti hapanta ioninvaihtohartsia käyttäen, jolloin saadaan monoglyseridilähde, joka sisältää puh-15 tausasteeltaan toivottua monobeheniiniä.

D. Monoglyseridien esteröinti keskipitkäketjuisilla rasvahapoilla

Haluttuja MML/MLM-triglyseridejä valmistetaan tämän keksinnön mukaisella menetelmällä esteröimällä tämän pa-20 tenttihakemuksen C-osassa kuvatut pitkäketjuiset rasvahap-pomonoglyseridit tämän patenttihakemuksen B-osassa kuvatuilla keskipitkäketjuisilla rasvahapoilla. Eräs erityisen tärkeä seikka tässä esteröintimenetelmässä on se, että keskipitkäketjuisia rasvahappoja käytetään ylimäärin mono-25 glyseridimäärään nähden, so. rasvahapon ja monoglyseridin moolisuhde on vähintään noin 3:1. Rasvahapon ja monoglyseridin moolisuhde on tyypillisesti noin 4:1 - 36:1, edullisesti noin 8:1 - 20:1, ts. käytetään huomattavaa ylimäärää. Suuremmat moolisuhteet kuin noin 27:1 eivät yleensä 30 ole toivottavia, koska siitä on seurauksena huomattava määrä reagoimatonta rasvahappoa, joka täytyy poistaa myöhemmän puhdistuksen aikana, eikä se kohota merkittävästi haluttujen MML/MLM-triglyseridien tasoa.

Toinen tärkeä seikka tämän keksinnön mukaisessa 35 esteröintimenetelmässä on se, että se toteutetaan tavaili- 96853 15 sestl liuottimettomassa systeemissä. Niissä lämpötiloissa, joissa esteröintiprosessi toteutetaan, monoglyseridien ja keskipitkäketjuisten rasvahappojen seos muodostaa suurin piirtein homogeenisen sulatteen. Siksi tämän keksinnön 5 mukaisen esteröintiprosessin toteutetuksessa ei tarvita liuottimia.

Yksi tärkeä seikka tämän keksinnön mukaisessa este-röintimenetelmässä on vielä se, että se toteutetaan ilman esteröintikatalysaattorin olennaista läsnäoloa. Tässä käy-10 tettynä ilmaisu "ilman esteröintikatalysaattorin olennaista läsnäoloa" tarkoittaa sitä, että tämän keksinnön mukainen esteröintiprosessi toteutetaan lisäämättä tarkoituksellisesti sellaisia katalysaattoreita. Esteröintikataly-saattorit, kuten esimerkiksi voimakkaat emäkset (esim. 15 natriumhydroksidi tai natriummetoksidi) ja vahvat hapot (esim. fosforihappo tai p-tolueenisulfonihappo) eivät ole tarpeen tämän keksinnön mukaisen esteröintiprosessin toteuttamiseksi. Itse asiassa on yllättäen havaittu, että esteröinnin vahvoilla happokatalysaattoreilla, kuten esi-20 merkiksi fosfori- tai p-tolueenisulfonihapolla, on taipumusta edistää syntyvien glyseridien ei-toivottua toisiin-tumista ja alentaa siten haluttujen MML/MLM-triglyseridien tasoa. Ei-toivotun toisiintumisen edistämisen lisäksi esteröinnin voimakkaiden emäskatalysaattoreiden, kuten esi-25 merkiksi natriummetoksidin, on todettu aiheuttavan myös ei-toivottujen dirasva-alkyyliketonisivutuotteiden muodostumista.

Yhden tärkeän osan tämän keksinnön mukaista este-röintimenetelmää muodostavat vielä käytettävät lämpötilat. 30 On yllättäen määritetty, että noin 250 °C:n tai sitä alempi esteröintilämpötila suosii monoglyseridien esteröity-mistä keskipitkäketjuisilla rasvahapoilla hydrolyysin/uu-delleen esteröitymisen aiheuttamaan glyseridiin liittyneiden pitkäketjuisten rasvahapporyhmien toisiintumiseen näh-35 den. On erityisesti todettu, että glyseridiin liittyneet t 16 96853 keskipitkäketjuiset rasvahapot hydrolysoituvat paljon nopeammin kuin pitkäketjuiset rasvahapot noin 250 °C:ssa tai sitä alemmassa lämpötilassa, mikä pienentää pitkäketjuis-ten rasvahappojen hydrolysoitumisen ja uudelleen esteröi-5 tymisen (so. toisiintumisen) määrää erityisesti silloin, kun keskipitkäketjuisia rasvahappoja on huomattavasti ylimäärin suhteessa monoglyserideihin. Toisin sanoen tämän keksinnön mukainen esteröintimenetelmä muuttaa siis "selektiivisesti" monoglyseridit halutuiksi MML/MLM-triglyse-10 rideiksi.

Nämä suuntaviivat muistaen tämän keksinnön mukainen esteröintiprosessi voidaan toteuttaa melko laajalla lämpötila-alueella. Monoglyseridien esteröinti keskipitkäket-juisilla rasvahapoilla voidaan toteuttaa noin 140 -15 250 °C:n lämpötilassa. Edullisesti monoglyseridien este röinti keskipitkäketjuisilla rasvahapoilla toteutetaan noin 180 - 220 °C:n lämpötilassa. Tämä edullinen lämpötila-alue on erityisen toivottava esteröitäessä edullisia monobeheniinimonoglyseridejä 8 tai 10 C-atomia sisältävil-20 lä tyydytetyillä rasvahapoilla. Sellaisia lämpötilaolosuh teita käytettäessä saadaan pitkäketjuisten rasvahappojen hydrolysoitumisen määrä minimoiduksi, esimerkiksi korkeintaan noin 2 %:iin. Progressiivisesti esteröinnin aikana kohoava lämpötila on myös edullinen saavutettavan MML/MLM-25 triglyseridien tason maksimoinnissa.

Eräs tärkeä seikka tämän keksinnön mukaisessa este-röintimenetelmässä on vielä sen veden poisto, jota syntyy keskipitkäketjuisten rasvahappojen ja monoglyseridien reaktion aikana. Tämän reaktion aikana syntyvän ja reak-30 tioseokseen jäävän veden on todettu voivan aiheuttaa muodostuvien glyseridien hydrolysoitumista ja johtaa siten : ei-toivottuun toisiintumiseen, joka alentaa haluttujen MML/MLM-triglyseridien tasoa. Niinpä syntyvää vettä poistetaan reaktion aikana jatkuvasti reaktioseoksesta. Sopi-35 via menetelmiä tämän syntyvän veden jatkuvaan poistoon 96853 17 ovat reaktioseoksen alipainehaihdutus (esim. 6,7 -40 kPa:n paineessa), reaktioseoksen huuhtominen inertillä kaasulla (esim. typellä) suurllelkkausvolmalsta sekoitusta ja suurta kaasun nopeutta käyttäen, adsorbointi hydrofii-5 lisiin materiaaleihin, kuten esimerkiksi zeoliittimolekyy-liseuloihin, aktiivihiileen tai aktivoituun alumiinioksidiin, ja näiden menettylytapojen yhdistelmät. Esimerkiksi typpikaasulla huuhdottaessa kaasuvirtaus 0,1 - 10 1/min litraa kohden reaktioseosta yhdistettynä suurileikkausvoi-10 maiseen (kärkinopeus 5 - 600 m/min) sekoitukseen on edullinen syntyneen veden poistossa. (Tämä suurileikkausvoi-maisen sekoituksen aste saavutetaan tyypillisesti käyttö-moottorin ottaman energian ollessa 1,5-3 kW/1000 1 reaktioseosta. ) Lisäksi on edullista, että lähtöaineina käy-15 tettävät rasvahapot ja monoglyseridit ovat suurin piirtein vedettömiä (esim. alipaineessa kuivattuja) ennen esteröin-tiä.

Tämän keksinnön mukainen esteröintiprosessi voidaan toteuttaa joko panoksittaisena tai jatkuvana reaktiona. 20 Voidaan esimerkiksi käyttää sekoitettujen virtausten mallia keskipitkäketjuisten rasvahappojen antamiseksi reagoida monoglyseridien kanssa yhdessä tai useammassa reaktio-vaiheessa. On edullista varustaa reaktiosysteemi(t) Osittais jäähdy ttimillä keskipitkäketjuisten rasvahappojen jat-25 kuvan refluksoinnin mahdollistamiseksi, samalla kun poistetaan syntynyttä vettä. Vaihtoehtoisesti tässä esteröin-tivaiheessa voidaan käyttää ohutkalvotyyppisiä reaktiosys-teemejä, jotka toimivat alipaineessa ja korkeissa lämpötiloissa viipymäaikojen ollessa lyhyitä. Tyypillisesti kiin-30 teät tai nestemäiset monoglyseridit lisätään sulatettuihin keskipitkäketjuisiin rasvahappoihin halutussa esteröinti-lämpötilassa, jotta mahdollistetaan syntyneen veden tehokkaampi poisto ja minimoidaan monoglyseridien dispropor-tionaatio diglyserideiksi/glyseroliksi samoin kuin mono-35 glyseridien reagointi keskipitkä- ja pitkäketjuisen rasva- 18 96853 happoryhmän sisältävien diglyseridien (ML-diglyseridien) kanssa. Monoglyseridit on myös edullista lisätä sulatettuihin rasvahappoihin esteröinnin aikana hitaasti säädellyllä nopeudella, jotta saadaan minimoiduksi reagoimatto-5 mien monoglyseridien pitoisuus reaktioseoksessa (esim. korkeintaan noin 0,2 %:iin) ja siten MLL/LML-triglyseridi-en muodostuminen.

Tarkat reaktioajat tämän esteröintiprosessin toteuttamiseksi voivat vaihdella suuresti käytettävän rasva-10 happojen ja monoglyseridien moolisuhteen, kulloinkin käytettävän esteröintilämpötilan ja toivotun MML/MLM-trigly-seridien saannon/puhtausasteen mukaan. Tavallisesti noin 0,1-7 tunnin reaktioajat ovat sopivia panosreaktiosys-teemeihin. Edullisesti tämän keksinnön mukainen esteröin-15 tiprosessi kestää panosreaktiosysteemiä käytettäessä noin 1-5 tuntia. (Jatkuvatoimisissa reaktiosysteemeissä voidaan käyttää vastaavia viipymäaikoja.)

Eräs tärkeä seuraus tämän keksinnön mukaisesta es-teröintimenetelmästä on se, että vähintään noin 99 % osit-20 taisglyserideistä muuttuu asianmukaisiksi triglyserideik-si. Aikaisemmissa esteröintireaktioissa, joissa ovat olleet osallisina rasvahapot ja glyseroli, on ollut vaikeata saavuttaa sellaisia konversioita. Aikaisemmat rasvahappojen ja glyserolin väliset esteröintireaktiot ovat esiraer-25 kiksi johtaneet tyypillisesti suunnilleen suuruusluokkaa 2 - 3 % olevaan diglyseridien jäännöstasoon. Sellainen korkea diglyseriditaso saattaa potentiaalisesti aiheuttaa härmeen muodostumista, jos MML/MLM-triglyseridejä käytetään maustetuissa makeisrasvatuotteissa, ja edellyttää 30 siten laajamittaista puhdistusta, esimerkiksi liuotinfrak-tioinnin tai hartsiabsorbenttien avulla, sellaisten tri-: glyseridien tason alentamiseksi. Tämän keksinnön mukaisel la esteröintimenetelmällä voidaan sitä vastoin saavuttaa hyvin alhainen diglyseriditaso, esimerkiksi noin 1 %:n tai 35 sitä alempi taso. Tämä tekee tämän keksinnön mukaisella 96853 19 esteröintimenetelmällä saatavista MML/MLM-triglyserideistä erityisen sopivia maustettuihin makeisrasvatuotteisiin.

E. Puhdistus MML/MLM-triglyseriditason kohottamiseksi 5 Tämän patenttihakemuksen D-osassa kuvatun esteröin- tiprosessin kestettyä asianmukaisen ajan haluttujen MML/MLM-triglyseridien taso reaktioseoksessa on tavallisesti vähintään noin 55 %, tyypillisesti vähintään noin 80 % ja edullisesti vähintään noin 90 %. MML/MLM-triglyse-10 ridien kulloinenkin taso reaktioseoksessa riippuu monista seikoista, mm. lähtöaineina käytettävien keskipitkäket-juisten rasvahappojen ja monoglyseridien puhtaudesta sekä käytettävistä reaktio-olosuhteista. Esimerkiksi vähintään noin 90-%:isesti puhtaan monobeheniinimonoglyseridin este-15 röinti vähintään 95-%risesti puhtaalla 8 ja 10 C-atomia sisältävän tyydytetyn rasvahapon seoksella noin 180 -220 eC:n reaktiolämpötilassa rasvahappojen ja monoglyseri-din moolisuhteen ollessa noin 8:1 - 20:1 ja reaktioajan ollessa noin 1-5 tuntia johtaa tyypillisesti reaktio-20 seokseen, jossa MML/MLM-triglyseridien taso on noin 80 -96 %.

MML-/MLM-triglyseridien taso tässä reaktioseoksessa voi olla riittävän korkea, jotta lisäpuhdistusta ei tarvita, mikä riippuu erityisesti MML/MLM-triglyseridien aio-25 tusta käytöstä. Esreröintivaiheen tuloksena saatava reak-tioseos on tavallisesti kuitenkin tarpeen puhdistaa erilaisten aineosien, kuten esimerkiksi reagoimattomien kes-kipitkäketjuisten rasvahappojen ja erikoisesti MMM- ja MLL/LML-triglyseridien, poistamiseksi siitä.

30 Jälkipuhdistus voidaan toteuttaa monilla eri menet telytavoilla tai niiden yhdistelmillä. Esimerkiksi reak-* tioseoksessa esiintyvät rasvahapot, kuten reagoimattomat

keskipitkäketjuiset rasvahapot, voidaan poistaa seostamalla ne suoloina (esim. lisäämällä emästä, kuten kaliumkar-35 bonaattia), käyttämällä käänteisosmoosikalvoja (esim. NIRO

20 96853 HR 98 -polyamidi-polysulfaaniyhdistelmäohutkalvoja), jotka poistavat moolimassaltaan pienet (esim. alle 200 daltonin) yhdisteet, paisuntahaihdutuksella, vesihöyrytislauksella tai alipainetislauksella rasvahappojen tason alentamiseksi 5 reaktioseoksessa korkeintaan noin 2 %:iin (öljyhappona). MMM-triglyseridejä ja mahdollisesti jäljellä olevia rasvahappoja voidaan poistaa esimerkiksi paisuntahaihdutuksella, ohutkalvohaihduttimella (esim. 200 - 240 °C:n lämpötilassa ja 13 - 67 Pa:n paineessa), molekyylitislauksella 10 (esim. 180 - 225 °C:n lämpötilassa ja 0,1 - 2,7 Pa:n paineessa, tislautuvana jakeena edullisesti rasvahapot/MMM-triglyseridit) tai jakokiteytyksellä käyttäen liuottimena asetonia, etanolia, metanolia tai heksaania MMM-triglyse-ridien tason alentamiseksi reaktioseoksessa noin 3 %:iin 15 tai sitä pienemmäksi ja jäljellä olevien rasvahappojen tason alentamiseksi noin 0,5 %:iin tai sitä pienemmäksi (öljyhappona). MLL/LML-triglyseridit voidaan erottaa MML/MLM-triglyserideistä esimerkiksi molekyylitislauksella (esim. 200 - 250 °C:n lämpötilassa ja 0,7 - 2,7 Pa:n pai-20 neessa, tislautuvana jakeena edullisesti MML/MLM-triglyse-ridit) tai ilman liuotinta tehtävällä jakokiteytyksellä (esim. 27 °C:ssa kiteiden kasvun edistämiseksi, jota seuraa suodatus 21 - 24 eC:ssa) tai liuottimesta tehtävällä jakokiteytyksellä käyttäen liuottimena asetonia, etanolia, 25 metanolia tai heksaania MLL- ja LML-triglyseridien yhdistetyn tason alentamiseksi reaktioseoksessa noin 3 %:iin tai sitä pienemmäksi. Reaktioseos, joka sisältää tyypillisesti vapaita rasvahappoja, on yllättäen termisesti stabiili; esimerkiksi reaktioseoksen kuumentaminen 1 tunnin 30 ajan 240 eC:ssa ei aiheuta merkittävää toisiintumista. Reaktioseoksen puhdistamiseen voidaan siis käyttää monia : erilaisia termisiä menettelytapoja.

Kaikki puhdistuksen aikana poistettavat rasvahapot, MMM-triglyseridit ja MLL/LML-triglyseridit voidaan kier-35 rättää takaisin keskipitkäketjuisten rasvahappojen ja pit- 2l 96853 käketjuisten rasvahappomonoglyseridien lähteiden saamiseksi tämän keksinnön mukaisella menetelmällä tehtävää lisä-esteröintiä varten. Vaihtoehtoisesti näitä aineita voidaan sisällyttää uudelleen pieninä pitoisuuksina esteröinti-5 seokseen, joka muodostetaan seuraavaa reaktiota varten lisää MML/MLM-triglyseridien aikaansaamiseksi. Puhdistettu MML/MLM-triglyseridiseos voidaan myös valkaista ja käsitellä hajun poistamiseksi tavanomaisia, rasva- ja öljy-alalla tunnettuja menettelytapoja käyttäen sen maun/hajun 10 parantamiseksi. Vaihtoehtoisesti reaktioseos voidaan val kaista ennen puhdistusta tavanomaista valkaisumaata ja/tai aktiivihiiltä käyttäen. Sellaisten MML/MLM-triglyseridien tapauksessa, jotka sisältävät tyydyttämättömiä rasvahappo-ryhmiä tai tyydyttämättömien ja tyydytettyjen rasvahappo-15 ryhmien sekoituksia, MML/MLM-triglyseridit voidaan hydrata ennen puhdistusta tai sen jälkeen tyydyttämättömien rasva-happoryhmien muuntamiseksi tyydytetyiksi rasvahapporyhmik-si.

F. MML/MLM-triglyseridien käyttö vähäenergiaisina 20 rasvoina Tämän keksinnön mukaisesti saatavia MML/MLM-trigly-seridejä (jossa L on pitkäketjuinen tyydytetty rasvahappo-ryhmä ja M on keskipitkäketjuinen tyydytetty rasvahappo-ryhmä) voidaan käyttää vähäenergiaisina rasvoina, jotka 25 korvaavat osaksi tai kokonaan normaalin triglyseridirasvan missä tahansa rasvapitoisessa koostumuksessa, joka sisältää rasva- ja ei-rasva-aineosia, jolloin saavutetaan vähä-energiaisuusetuja. Merkittävän energiasisällön pienenemisen saavuttamiseksi on välttämätöntä, että vähäenergiainen 30 rasva muodostaa vähintään noin 50 % elintarvikekoostumuk-sen sisältämästä kokonaisrasvasta tai vähintään noin 20 % ' elintarvikkeen energiasisällöstä. Toisaalta saadaan aikaan hyvin vähäenergiaisia ja siten erittäin toivottavia elin-tarvikekoostumuksia, kun vähänergiainen rasva muodostaa 22 96853 jopa 100 % kokonaisrasvasta ja jopa noin 50 % energiasisällöstä.

Tämän keksinnön mukaiset vähäenergiaiset rasvat ovat käyttökelpoisia hyvin monenlaisissa elintarvike- ja 5 juomatuotteissa. Rasvoja voidaan käyttää esimerkiksi leivottujen tuotteiden valmistuksessa, jotka tuotteet voivat olla missä tahansa muodossa, kuten seosten, säilytystä kestävien leivonnaisten tai pakasteleivonnaisten muodossa. Käyttömahdollisuuksiin kuuluvat kakut, pähkinäsuklaalei-10 vokset, teeleivät, tankopikkuleivät, vohvelikeksit, kek sit, pasteijat, piirakat, piirakankuoret ja pikkuleivät, mm. kerrospikkuleivät ja suklaalastupikkuleivät, erityisesti säilytystä kestävät kaksoisrakenteelliset pikkuleivät, joita kuvataan US-patenttijulkaisussa 4 455 333 15 (Hong & Brabbs), mutta ne eivät rajoitu tässä mainittuihin. Leivonnaisissa voi olla hedelmä- tai kermatäyte tai muunlainen täyte. Muita leivonnaiskäyttömahdollisuuksia ovat leivät ja sämpylät, voileipäkeksit, suolakeksit, pannukakut, vohvelit, jäätelötötteröt ja -pikarit, hiivalla 20 nostatetut leivonnaiset, pizzat ja pizzanpohjat, jauhoista leivotut välipalat ja muut leivotut suolaiset välipalat.

Leivotuissa tuotteissa käytön lisäksi vähäenergiai-sia rasvoja voidaan käyttää joko yksinään tai yhdessä muiden normaalienergiaisten rasvojen ja öljyjen kanssa rasva-25 tai öljytuotteiden valmistamiseen. Sopivia normaalien ras- « vojen ja öljyjen lähteitä ovat (1) kasvirasvat ja -öljyt, kuten esimerkiksi soija-, maissi-, auringonkukka-, rapsi-, vähän erukahappoa sisältävä rapsi-, kanola-, puuvillansie-men-, oliivi-, saflori- ja seesamiöljy; (2) liharasvat, 30 kuten esimerkiksi tali ja laardi; (3) traanit; (4) pähki-närasvat ja -öljyt, kuten esimerkiksi kooskos-, palmu-, : palmunydin- ja maapähkinärasva tai -öljy; (5) maitorasva; (6) kaakaovoi ja sen korvikkeet, kuten esimerkiksi bassia-ja illipevoi; sekä (7) synteettiset rasvat; mutta ne eivät 35 rajoitu tässä mainittuihin. Rasva- ja öljytuotteisiin kuu- 96853 23 luvat leivontarasvat, margariinit, levitteet, voiseokset, laardit, salaattiöljyt, popcornöljyt, salaattikastikkeet, majoneesi ja muut syötäviksi tarkoitetut öljyt, mutta ne eivät rajoitu tässä mainittuihin.

5 Eräät tämän keksinnön mukaiset vähäenergiaiset ras vat soveltuvat erityisesti maustettuihin makeiskoostumuk-siin, erityisesti suklaan makuisiin makeistuotteisiin. Tutustukaa US-patenttihakemukseen nro 329 619 (Albert M. Ehrman, Paul Seiden, Rose M. Weitzel ja Robert L. White; 10 P & G:n tapaus 3948), joka on jätetty 28. maaliskuuta 1989 ja mainitaan tässä lähdeviitteenä. Nämä maustetut makeis-koostumukset sisältävät a. makua parantavan määrän aromiainekomponenttia; b. noin 25 - 45 % rasvakomponenttia, joka sisältää 15 (1) vähintään noin 70 % vähäenergiaista rasvaa, joka sisältää (a) vöhintään noin 85 % MLM- ja MML-trigly-seridejä yhteensä, (b) korkeintaan noin 5 % LLM- ja LML-tri- 20 glyseridejä yhteensä, (c) korkeintaan noin 2 % LLL-triglyseride-jä, (d) korkeintaan noin 4 % MMM-triglyseride-jä ja 25 (e) korkeintaan noin 7 % muita triglyseri- « dejä, joissa M on tyydytetty C6_10-rasvahapporyhmä ja L on tyydytetty C20_24 - rasvahapporyhmä; (f) rasvahappokoostumuksen ollessa seuraa-30 vanlainen: • (i) noin 40 - 60 % tyydytettyä C8- ja ' C10-rasvahappoa yhteensä, (ii) 8 ja 10 C-atomia sisältävän rasvahapon suhde noin 1:2,5 - 2,5:1, 35 (iii) noin 40 - 60 % beheenihappoa; 24 96853 (2) korkeintaan noin 15 % maitorasvaa, (3) korkeintaan noin 20 % kaakaovoita ja (4) korkeintaan noin 4 % triglyseridejä; ja c. noin 55 - 75 % muita makeisaineosia, jotka eivät ole 5 rasvoja.

Nämä koostumukset lämpökäsitellään edullisesti mainitussa Ehrmanin et ai. patenttihakemuksessa esitetyn menetelmän mukaisesti, joka menetelmä käsittää (I) edellä määritellyn kaltaisen, lämpökäsiteltä-10 vissä olevan, maustetun makeiskoostulituksen muodostuksen, (II) vaiheessa I saadun koostumuksen jäähdyttämisen nopeasti noin 14 °C:seen tai sitä alempaan lämpötilaan, jotta vähäenergiainen rasva muodostaa ala-a-faasin, (III) vaiheessa II saadun jäähdytetyn koostumuksen 15 pitämisen noin 14 °C:ssa tai sitä alemmassa lämpötilassa riittävän pitkään, jotta osasta vähäenergiaisen rasvan ala-a-faasia muodostuu tehoava määrä β-3-kiteitä, ja

(IV) jäähdytetyn koostumuksen lämmittämisen vaiheen III jälkeen lämpötilaan, joka on korkeampi kuin noin 14 °C

20 mutta korkeintaan noin 22 °C, sillä tavalla, että (a) loppuosa vähäenergiaisesta rasvasta muodostaa stabiilin β-3-faasin ja (b) muodostunut β-3-faasi ei sula.

Eräät tämän keksinnön mukaiset vähäenergiaiset rasvat, kuten kaakaovoi, voidaan kiteyttää niin, että syntyy 25 stabiili β-3-faasi. On kuitenkin todettu, että näiden vä-häenergiaisten rasvojen kiteytyminen β-3-faasiin on erittäin hidasta niissä tavanomaisissa lämmitysolosuhteissa, joita kaakaovoipohjaisten suklaatuotteiden yhteydessä käytetään. Tämä nopeus on niin pieni, että se tekee näitä 30 vähäenergiaisia rasvoja sisältävien maustettujen makeis-koostumusten lämpökäsittelyn kaakaovoin tavoin kaupallisesti houkuttelemattomaksi.

On yllättäen todettu, että lämpökäsittely mainitun Ehrmanin et ai. patenttihakemuksen mukaisesti tarjoaa kau-35 pallisesti houkuttelevan menetelmän, joka on yksinkertai- „ 96853 25 sempi kuin edes ne tavanomaiset lämpökäsittelyolosuhteet, joita kaakaovoipohjaisten suklaatuotteiden yhteydessä käytetään. Tämä lämpökäsittelyprosessi voidaan tarkasti ottaen toteuttaa maustetun makeistuotteen normaalin varastoin-5 nin ja jakelun aikana. Nämä toivotut tulokset saavutetaan käyttämällä hyväksi näiden vähäenergiaisten rasvojen kykyä muodostaa toivottu stabiili β-3-faasi epästabiilimman ala-α-faasin kautta. Tämä vähänenergiaisten rasvojen transformaatio ala-a-faasista stabiilin β-3-faasiin tämän lämpökä-10 sittelymenetelmän mukaisesti tapahtuu ilman ei-toivottua härmeen muodostumista. Tulokseksi saatavilla lämpökäsitellyillä tuotteilla on myös kaakaovoipohjaisilta suklaatuot-teilta toivottu kiinteys ja suussasulavuus.

Tämän keksinnön mukaisiin vähäenergiaisiin rasvoi-15 hin voidaan myös lisätä vitamiineja ja kivennäisaineita, erityisesti rasvaliukoisia vitamiineja. Mattsonin nimissä olevassa US-patenttijulkaisussa 4 034 083 (joka mainitaan tässä viitteenä) on esitetty polyolien rasvahappopolyeste-reitä, joihin on lisätty rasvaliukoisia vitamiineja. Ras-20 valiukoisia vitamiineja ovat A-vitamiini, D-vitamiini, E-vitamiini ja K-vitamiini. A-vitamiini on rasvaliukoinen alkoholi, jonka kaava on C20H29OH. Luonnollinen A-vitamiini esiintyy tavallisesti rasvahappoesterinä; metabolisesti aktiivisia A-vitamiinin muotoja ovat myös vastaava alkoho-25 li ja happo. D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jon- t ka käyttö riisitaudin ja muiden luustosairauksien hoidossa ja ehkäisyssä on tunnettua. D-vitamiini koostuu steroleis-ta ja on olemassa ainakin 11 sterolia, joilla on D-vitamiini tyyppinen vaikutus. E-vitamiini (tokoferoli) on kol-30 mas rasvaliukoinen vitamiini, jota voidaan käyttää tässä keksinnössä. On identifioitu neljä eri tokoferolia (alfa, beeta, gamma ja delta), jotka kaikki ovat öljymäisiä keltaisia nesteitä, jotka eivät liukene veteen mutta liukenevat rasvoihin ja öljyihin. K-vitamiini esiintyy ainakin 35 kolmessa muodossa, jotka kaikki kuuluvat kinoneina tunnet- 26 96853 tuun kemiallisten yhdisteiden ryhmään. Luonnossa esiintyviä rasvaliukoisia vitamiineja ovat Kx (fyllokinoni), K2 (menakinoni) ja K3 (menadioni). Tämän keksinnön mukaisiin vähäenergiaisiin rasvoihin lisättävä rasvaliukoisten vita-5 miinien määrä voi vaihdella. Haluttaessa vähäenergiaisiin rasvoihin voidaan lisätä suositeltu maksimi vuorokausiannos (RDA) tai RDA korotettuna tai moninkertaisena mitä tahansa rasvaliukoista vitamiinia tai sellaisten yhdistelmää.

Tämän keksinnön mukaisiin vähäenergiaisiin rasvoi-10 hin voidaan samoin lisätä vitamiineja, jotka eivät ole rasvaliukoisia. Näihin vitamiineihin kuuluvat B-ryhmän vitamiinit, C-vitamiini, G-vitamiini, H-vitamiini ja P-vitamiini. Kivennäisaineisiin kuuluu suuri joukko erilaisia kivennäisaineita, joiden tiedetään olevan hyödyllisiä 15 ravinnossa, kuten esimerkiksi kalsium, magnesium ja sinkki. Tämän keksinnön mukaisessa vähäenergiaisessa rasvassa voidaan käyttää millaista vitamiinien ja kivennäisaineiden yhdistelmää tahansa.

Tämän keksinnön mukaiset vähäenergiaiset rasvat 20 ovat erityisesti käyttökelpoisia määrättyihin ryhmiin kuuluvien elintarvikkeiden ja juomien aineosien kanssa yhdistettyinä. Esimerkiksi energiasisällön lisäalenemiseen liittyvää etua saavutetaan, kun rasvaa käytetään energiat-tomien tai vähäenergiaisten makeutusaineiden kanssa yksi-25 nään tai yhdessä täyteaineiden kanssa. Energiattomia tai vähäenergiaisia makeutusaineita ovat aspartaami, Sakariini, alitaami, taumatiini, dihydrokalkonit, syklamaatit, syklamaatit, steviosidit, glysyrritsiinit, synteettiset alkoksiaromaattiset yhdisteet, kuten esimerkiksi Dulcin ja 30 P-4000, sukroloosi, suosaani, mirakuliini, monelliini, sorbitoli, ksylitoli, taliini, sykloheksyylisulfamaatit, substituoidut imidatsoliinit, synteettiset sulfamiiniha-pot, kuten esimerkiksi asesulfaarni, asesulfaami-K ja N-substituoidut sulfamiinihapot, oksiimit, kuten esimerkiksi 35 perilartiini, rebaudiosidi-A, peptidit, kuten esimerkiksi 96853 27 aspartyylimalonaatit ja sukkaniliinihapot, dipeptidit, aminohappopohjäiset makeutusaineet, kuten esimerkiksi gem-diaminoalkaanit, m-aminobentsoehappo, L-aminodikarboksyy-lihappoalkaanit sekä eräiden α-aminodikarboksyylihappojen 5 ja gem-diamiinien muodostamat amidit, sekä (3-hydroksi-4-alkyloksifenyyli)karboksylaatit (so. alifaattiset tai he-terosykliset aromaattiset karboksylaatit), mutta ne eivät rajoitu tässä mainittuihin.

Vähäenergiaisia rasvoja voidaan käyttää yhdessä 10 muiden energiattomien tai vähäenergiaisten rasvojen kanssa, kuten esimerkiksi haaraketjuisten rasvahappotriglyse-ridien, triglyserolieettereiden, polykarboksyylihappoeste-reiden, sakkaroosipolyeettereiden, neopentyylialkoholies-tereiden, silikoniöljyjen/siloksaanien ja dikarboksyyli-15 happoestereiden kanssa. Muita rasvojen osittaiskorvikkei-ta, joita voidaan käyttää vähäenergiasten rasvojen kanssa yhdistettyinä, ovat keskipitkäketjuiset triglyseridit, polyglyseroliesterit, joiden esteröitymisaste on korkea, asetiinirasvat, kasvisteroliesterit, jojobaesterit, rasva-20 happojen mono-/diglyseridit sekä lyhytketjuisten kaksi-emäksisten happojen mono-/diglyseridit.

Eräät tämän keksinnön mukaisista vähäenergiaisista rasvoista ovat erityisesti käyttökelpoisia vähäenergiai-sissa rasvakoostumuksissa, jotka sisältävät tiettyjä, suu-25 rin piirtein imeytymättömiä ja ruuansulatuksessa suurin piirtein hajoamattomia polyolipolyestereitä. Tutustukaa US-patenttihakemukseen nro 329 629 (Paul Seiden, Corey J. Kenneally, Thomas J. Wehmeier, Mary M. Fox ja Raymond L. Niehoff; P & G:n tapaus 3947), joka on jätetty 28. maalis-30 kuuta 1989 ja mainitaan tässä lähdeviitteenä. Nämä vähä-energiaiset rasvakoostumukset sisältävät a. noin 10 - 65 % syötäväksi kelpaavaa, suurin piirtein imeytymätöntä ja ruuansulatuksessa suurin piirtein hajoamatonta polyolirasvahappopolyesteriä, joka sisältää vähin-35 tään 4 rasvahappoesteriryhmää ja jossa polyoli on sokeri „ 96853 tai sokerialkoholi, joka sisältää 4-8 hydroksyyliryhmää, ja kukin rasvahapporyhmä sisältää 2-24 hiiliatomia; ja b. noin 35 - 90 % vähäenergiaisia triglyseridejä, jotka voivat olla MMM-, MLM-, MML-, LLM-, LML- tai LLL-triglyse-5 ridejä tai niiden seoksia, joissa M on tyydytetty C6_10-ras-vahapporyhmä tai niiden sekoitus ja L on tyydytetty C18_24-rasvahapporyhmä tai niiden sekoitus, ja joista vähäener-giaisista triglyserideistä (1) yhteensä vähintään noin 85 % on MLM-, MML-, LLM- ja LML-triglyseridejä ja (2) yh-10 teensä korkeintaan noin 15 % on MMM- ja LLL-triglyseridejä ja joiden vähäenergiaisten triglyseridien rasvahappokoos-tumus on seuraavanlainen: (1) noin 10 - 70 % tyydytettyjä C6-io“ rasvahappo ja ja (2) noin 30 - 90 % tyydytettyjä C18_24-rasvahappoja.

15 Elintarviketuotteet voivat sisältää näitä vähäener giaisia rasvakoostumuksia ainoana rasvakomponenttina tai yhdistettyinä muihin rasva-aineosiin, kuten esimerkiksi triglyseridiöljyihin. Näihin elintarviketuotteisiin kuuluvat paistoöljyt, jotka on tarkoitettu suolaisten välipalo-20 jen ja muiden öljyssä kypsennettävien ruokien valmistamiseen, kiinteät suklaan makuiset tuotteet, kuten esimerkiksi suklaan makuiset makeistangot ja lastut, sekä ruokaöljyt ja salaattiöljyt, jotka ovat kirkkaita huoneen lämpötilassa, so. noin 21,1 °C:ssa, ja edullisesti alemmissakin 25 lämpötiloissa, esimerkiksi noin 10 °C:ssa.

Eräät tämän keksinnön mukaiset vähäenergiaiset rasvat voivat, yllättävää kyllä, toimia anaalista vuotoa estävinä aineina polyolipolyestereiden tapauksessa. Lisäksi näiden vähäenergiaisten rasvojen yhdistäminen polyolipoly-30 estereihin tarjoaa huomattavia etuja siihen verrattuna, että jompaakumpaa komponenttia käytetään yksinään. Näiden * yhdistelmien tarjoamia etuja ovat (1) energiasisällön suu rempi aleneminen, (2) rakenne-/makuedut (esim. pienempi vahamaisuus/rasvaisuus, parantunut suussasulavuus), (3) 35 pienempi värin häviäminen kypsennyksen aikana ja (4) pie- 96853 29 nempi haihtuvuus korkeassa lämpötilassa ja pienempi vaah-toavuus kypsennyksen aikana.

Monissa elintarvikekoostumuksissa vähäenergiaisiin rasvoihin voidaan yhdistää täyte- tai paksuntamisaineita.

5 Täyteaineet voivat olla ruuansulatuksessa hajoamattomia hiilihydraatteja, esimerkiksi polydekstroosia, selluloosaa tai selluloosajohdannaisia, kuten karboksimetyyliselluloo-saa, karboksietyyliselluloosaa, hydroksipropyyliselluloosaa, metyyliselluloosaa tai mikrokiteistä selluloosaa. 10 Muita sopivia täyteaineita ovat kumit (hydrokolloidit), tärkkelykset, dekstriinit, fermentoitu hera, tofu, maltodekstriinit, polyolit, mukaan luettuina sokerialkoholit, esimerkiksi sorbitoli ja mannitoli, sekä hiilihydraatit, esimerkiksi laktoosi.

15 Vastaavasti voidaan valmistaa elintarvike- ja juo- makoostumuksia, joissa tämän keksinnön mukaisiin vähäenergiaisiin rasvoihin yhdistetään ravintokuituja molempien yhdistettyjen etujen saavuttamiseksi. Ilmaisulla "ravintokuitu" tarkoitetaan kompleksisia hiilihydraatteja, jotka 20 ovat resistenttejä nisäkkäiden entsyymien hajotustoimin-nalle, kuten esimerkiksi kasvisolujen seinämissä ja merilevissä esiintyviä ja mikrobifermentaation tuotteina saatavia hiilihydraatteja. Esimerkkejä näistä kompleksisista hiilihydraateista ovat leseet, selluloosat, hemiselluloo-. 25 sat, pektiinit, kumit ja arabikumiliuokset, merileväuute ja biosynteettiset kumit. Selluloosakuitujen lähteitä ovat kasvikset, hedelmät, siemenet, viljat ja synteettiset (esim. bakteerisynteesillä saatavat) kuidut. Voidaan myös käyttää kaupallisia kuituja, kuten esimerkiksi puhdistet-30 tua kasviselluloosaa tai selluloosajauhoa. Luonnossa esiintyviin kuituihin kuuluvat kuidut, joita saadaan sitrushedelmien kokokuoresta, sitrushedelmien albedosta, sokerijuurikkaista, sitrushedelmien lihasta ja rakkulakiin-toaineesta, omenoista, aprikooseista ja vesimeloninkuoris-35 ta.

30 96853 Nämä ravintokuidut voivat olla puhdistamattomassa ja puhdistetussa muodossa. Käytettävä ravintokuitu voi olla yhtä ainoata tyyppiä (esim. selluloosaa), komposiit-tiravintokuitu (esim. selluloosaa ja pektiiniä sisältävä 5 sitrushedelmän albedokuitu) tai jokin kuitujen yhdistelmä (esim. selluloosaa ja kumia). Kuidut voidaan tuottaa alalla tunnetuin menetelmin.

Vähäenergiaiset rasvat voivat sisältää myös pieniä määriä valinnanvaraisia aromiaineita, emulgaattoreita, 10 räiskymistä estäviä aineita, kiinni tarttumista estäviä aineita, antioksidantteja tai vastaavia.

On luonnollisesti käytettävä harkintaa, jotta käytetään asianmukaisia vähäenergiaisia rasvoja ja näiden rasvojen ja muiden elintarvikeaineosien yhdistelmiä. Esi-15 merkiksi makeutusaineen ja rasvan yhdistelmää ei tulisi käyttää silloin, kun ei haluta niiden molempien erikoisetuja. Rasvaa sekä rasvan ja muiden aineosien yhdistelmiä käytetään sen ollessa tarkoituksenmukaista ja sopivina määrinä.

20 Tämän keksinnön mukaisten vähäenergiaisten rasvojen käytöllä elintarvike- ja juomakoostumuksissa joko yksinään ja yhdessä edellä mainittujen aineosien kanssa saavutetaan monia etuja. Tärkein etu on saavutettava energiasisällön pieneneminen, kun tällaista rasvaa käytetään rasvan osit-25 täisenä tai täydellisenä korvikkeena. Tätä energiasisällön alenemista voidaan lisätä käyttämällä tämän keksinnön mukaisten rasvojen ja vähäenergiaisten makeutusaineiden, täyteaineiden tai muiden vähäenergiaisten tai energiatto-mien rasvojen yhdistelmiä. Toinen tästä käytöstä seuraava 30 etu on ruokavalion kokonaisrasvamäärän pieneneminen. Elin-. tarvikkeet ja juomat, jotka on valmistettu käyttämällä triglyseridirasvojen tilalla vähäenergiaisia rasvoja, sisältävät myös vähemmän kolesterolia, ja näiden elintarvikkeiden nauttiminen voi johtaa seerumin kolesterolitason 35 alenemiseen ja siten sydäntaudin vaaran pienenemiseen.

96853 31

Eräs asiaan liittyvä etu se, että vähäenergiaisten rasvojen käyttö mahdollistaa sellaisten elintarvikkeiden ja juomien valmistamisen, jotka kestävät varastointia ja säilyttävät valonläpäisykykynsä muuttumattomana. Vähäener-5 giaisia rasvoja käyttäen valmistetuilla koostumuksilla on tyydyttävät organoleptiset ominaisuudet, erityisesti maku ja rakenne.

Vähäenergiaisia rasvoja käyttäen voidaan valmistaa dieettiruokia, jotka täyttävät esimerkiksi sellaisten hen-10 kilöiden ruokavalioon liittyvät erikoistarpeet, jotka ovat liikalihavia tai sairastavat sokeritautia tai hyperkoles-terolemiaa. Vähäenergiainen rasva voi muodostaa pääosan vähärasvaisesta, vähäenergiaisesta ja vähäkolesterolisesta ruokavaliosta, ja niitä voidaan käyttää yksinään tai lää-15 kehoitoon tai muuhun hoitoon yhdistettyinä. Vähäenergiaisia rasvoja käyttäen valmistettujen elintarvike- ja juoma-tuotteiden yhdistelmiä voidaan käyttää osana kokonaisruo-kavaliota, joka perustuu yhteen tai useampaan näistä tuotteista, jotka sisältävät vähäenergiasta rasvaa joko pel-20 kästään yhdistettynä yhteen tai useampaan edellä mainituista aineosista, yhden tai useamman edellä mainituista eduista saavuttamiseksi.

Tämän vähäenergiaisten rasvojen käyttömahdollisuuksia, yhdistelmiä ja etuja koskevan pohdinnan ei ole tar-25 koitus olla rajoittava eikä kaikkea kattava. On mahdollis- ta, että löytyy muita samankaltaisia käyttöjä ja etuja, Jotka ovat tämän keksinnön hengen mukaisia ja kuuluvat sen piiriin.

6. Analyysimenetelmiä 30 1. Hiililukuprofiili (CNP)

Triglyseridien (so. MML/MLM-, MLL/LML-, MMM- ja LLL-triglyseridien) hiililukuprofiili (CNP = Carbon Number Profile) voidaan määrittää lämpötilaohjelmoidun kaasukromatografian (GC) avulla käyttämällä koostumuksen analy-35 sointiin ja karakterisointiin moolimassan perusteella ly- 32 96853 hyttä kvartsilasikolonnia, joka on päällystetty metyylisi-likonilla. Glyseridit erotetaan hiililukujensa mukaisesti, joka hiililuku määritellään hiiliatomien yhteenlasketuksi lukumääräksi kaikissa rasvahapporyhmissä. Glyserolimole-5 kyylin hiiliatomeja ei lasketa. Glyseridit, joilla on sama hiililuku, eluoituvat samanaikaisesti. Esimerkiksi trigly-seridi, joka koostuu kolmesta 16 C-atomia sisältävästä rasvahapporyhmästä (palmitiinihapporyhmästä) eluoituu samanaikaisesti triglyseridien kanssa, jotka koostuvat yh-10 destä 14 C-atomia (myristiinihappo), yhdestä 16 C-atomia ja yhdestä 18 C-atomia (steariinihappo) sisältävästä rasvahapporyhmästä, tai triglyseridien kanssa, jotka koostuvat kahdesta 14 C-atomia sisältävästä rasvahapporyhmästä ja yhdestä 20 C-atomia (arakishappo) sisältävästä rasva-15 happoryhmästä.

Rasvanäyte analyysiä varten valmistetaan seuraavasti : 1,0 ml sisäisenä standardina käytettävää trikapriini-liuosta (2 pg/ml) pipetoidaan pieneen pulloon. Standardi-liuoksen metyleenikloridiliuotin haihdutetaan höyryhaudet-20 ta käyttäen typpivirran alla. Pulloon pipetoidaan kaksi pisaraa (20 - 40 pg) rasvanäytettä. Jos rasvanäyte on kiinteä, se sulatetaan höyryhauteella ja sekoitetaan hyvin edustavan näytteen varmistamiseksi. Pulloon pipetoidaan 1,0 ml bis(trimetyylisilyylitrifluoriasetamidia) (BSTFA), 25 jonka jälkeen pullo suljetaan. Pullon sisältöä ravistetaan voimakkaasti ja kuumennetaan sitten (lämpötila 100 °C) noin 5 minuuttia.

Valmistettujen rasvanäytteiden CNP-GC:n määrittämiseen käytetään Hewlett-Packard 5880A -sarjan kaasukromato-30 grafia, joka on varustettu lämpötilaohjelmoinnilla ja vetyliekki-ionisaatiodetektorilla, yhdistettynä Hewlett-Packard 3351B -tietojenkäsittelyjärjestelmään. Käytetään myös 2 m pitkää ja läpimitaltaan 0,22 mm olevaa kvartsila-sikapillaarikolonnia, joka on päällystetty ohuella kerrok-35 sella metyylisilikonia (Chrompak CP-SIL 5). Kolonnia kuu- 96853 33 mennetaan uunissa, jossa lämpötilaa voidaan säädellä ja nostaa lämpötilaohjelmoijan määrittelemän mallin mukaisesti. Vetyliekki-ionisaatiodetektori kiinnitetään kolonnin poistoaukkoon. Detektorin antama signaali vahvistetaan 5 elektrometrillä tietojenkäsittelyjärjestelmään ja rekiste-röintilaitteeseen meneväksi käyttösignaaliksi. Rekisteröintiisi te piirtää kaasukromatogrammin ja tietojenkäsittelyjärjestelmä integroi elektronisesti käyrän alle jäävän pinta-alan. Kaasukromatografissa käytetään seuraavia lai-10 teolosuhteita:

Septumin huuhdonta 1 ml/min

Tulopaine 34 kPa

Poistumisvirtaus 75 ml/min

Kantajan täydennys 30 ml/min 15 Vety 30 ml/min

Ilma 400 ml/min 1,0 μΐ valmistettua rasvanäytettä otetaan kaasutii-viiseen ruiskuun ja injektoidaan kaasukromatografin näy-teaukkoon. Näyteaukossa olevat aineosat kuumennetaan 20 365 °C:n lämpötilaan ja pyyhkäistään heliumkantajakaasulla kolonniin. Kolonnin lämpötila säädetään aluksi 175 °C:ksi ja pidetään tässä arvossa 0,5 minuuttia. Sen jälkeen ko-lonni kuumennetaan lopulliseen lämpötilaansa 355 °C nopeudella 25 eC/min. Kolonni pidetään lopullisessa lämpötilas-25 saan 355 °C vielä 2 minuuttia.

Syntyvät kromatogrammin huiput identifioidaan sitten ja niiden pinta-alat mitataan. Huippujen identifiointi toteutetaan vertaamalla niitä tunnettuihin puhtaisiin gly-serideihin, jotka on ohjelmoitu tietojenkäsittelyjärjes-30 telmään aikaisemmin. Tietojenkäsittelyjärjestelmän määrittämää huipun pinta-alaa käytetään niiden glyseridien prosenttiosuuden laskemiseen, joilla on määrätty hiililuku (CN), seuraavan yhtälön mukaan: % = (C^in pinta-ala/S) x 100 34 96853 jossa S = kaikkien eri CN-arvoja vastaavien huippujen pinta-alojen summa.

CN:n pinta-ala perustuu kromatografin todelliseen reaktioon kerrottuna tietyn hiililuvun omaavien glyseridi-5 en herkkyyskertoimella. Nämä herkkyyskertoimet määritetään vertaamalla hiililuvultaan erilaisten puhtaiden glyseridi-en seoksen aiheuttamia todellisia reaktioita kunkin gly-seridin tunnettuun määrään seoksessa. Sellaisen glyseridin herkkyyskerroin, jonka aiheuttama todellinen reaktio on 10 suurempi kuin sen tosiasiallinen määrä, on pienempi kuin 1,0; vastaavasti sellaisen glyseridin herkkyyskerroin, jonka aiheuttama todellinen reaktio on pienempi kuin sen tosiasiallinen määrä, on suurempi kuin 1,0. Käytettävä glyseridiseos (metyleenikloridiin liuotettuna) on seuraa-15 vanlainen:

Aineosa Hiililuku Määrä (mg/ml)

Palmitiinihappo 16 0,5

Monopalmitiini 16 0,5 20 Monosteariini 18 0,5

Dipalmitiini 32 0,5

Palmitosteariini 34 0,5

Disteariini 36 0,5

Tripalmitiini 48 1,5 25 Dipalmitasteariini 50 1,5

Distearopalmitiini 52 1,5

Tristeariini 54 1,5 2. Rasvahappoprofiili a. Reagenssit ja laitteisto 30 Kaasukromatografi: HP 5890A liekki-ionisaatiodetektorilla Automaattinen näytteenkeräyslaite: HP 7673A Jakoinjektointiosan vuoraus: HP, johon on pakattu lasihel-miä

Tietojenkäsittelyjärjestelmä: HP 3393A

iH atti dii ai liiti 96853 35

Pullot: Teflon-päällysteisiä 1 ml:n pulloja, joissa on kumilla vuorattu alumiinikorkki Kuumennusykslkkö: Labline

Kolonni: DB-225, 30 m, kalvon paksuus 0,25 pm 5 kantajakaasu: helium BSTFA, (N,0)-bis(trimetyylisilyylitrifluoriasetamidi):

Sigma T-1506

Rasvahappojen laatu: Aldrichin reagenssilaatu b. Laiteolosuhteet (virtaussäädöt) 10 Septumin huuhdonta: 1,0 ml/min

Tulopaine: 586 kPa Jaettu poistumisvirtaus: 35 ml/min Kantajan täydennys: 31 ml/min Vety: 33 ml/min 15 ilma: 401 ml/min

Kantajavirtaus: 1 ml/min c. Näytteen valmistus 1 ml:n pulloihin pipetoidaan yksi pisara (15 mg) näytettä, lisätään 1 ml BSTFA:ta ja pullot kuumennetaan 20 70 °C:seen 15 minuutiksi. Näyteen jähmettyminen ennen in- jektointia on vältettävä.

d. Olosuhteet uunissa Uunin lämpötila (alkuarvo): 120 °C Uunin lämpötila (aloitusaika): 0 25 Kuumennusnopeus: 30 °C/min

Loppuarvo: 220 °C

Uunin lämpötila (jälkiarvo): 220 °C Uunin lämpötila (lopetusaika): 20 min Detektointilämpötila: 380 °C 30 Injektointilämpötila: 280 °C

e. Kalibrointi/tulokset

Analyysitulokset ilmoitetaan rasvahappojen yhteen laskettuna määränä (paino-%) näytteessä, joka määritetään kiinnostuksen kohteina olevien yhdisteiden kalibrointikäy- 36 96853 rien perusteella. Menetelmän tarkkuus on ±5 % reagenssi-laatua olevista rasvahappostandardeista määritettynä.

3. Ohutkerroskromatografia (TLC) a. Reagenssit ja materiaalit 5 Fosfomolybdeenihappo (Aldrich 22, 185-6 99%)

Petrolieetteri (reagenssilaatu)

Etyylieetteri (reagenssilaatu) Jääetikka (reagenssilaatu)

Metanoli (reagenssilaatu) 10 Kloroformi (reagenssilaatu) HPTLC-GHLF 57527 Analtech TLC Plates (ohutkerroskromato-grafialevyjä, joilla on hyvä erotuskyky)

Kovan kerroksen muodostava piidioksidipäällyste/fluoresoi-vat absorbentit 15 b. Menettely 5 pisaraa reaktioseosta liuotetaan 1 ml:aan CHCl3:a. 1 - 2 ml liuosta laitetaan mikropipetillä täpläksi levylle, 1,5 cm:n päähän levyn alareunasta. Täplän annetaan kuivua, ja levy kehitetään sopivassa TLC-kammiossa. TLC-20 kammiossa käytetään suodatinpaperia liuotinhöyryfaasin lisäämiseksi. Levy poistetaan kammiosta ja kuivataan hyvin ilmavirran avulla vetokaapissa. Kuivattu levy kastetaan nopeasti 5-%:iseen fosfomolybdeenihapon metanoliliuokseen varmistaen, että kiinnostuksen kohteena oleva alue joutuu 25 pinnan alle. TLC-levy asetetaan kuumalle levylle, jonka • lämpötila on säädetty sellaiseksi, että täplät kehittyvät 0,5 - 1 minuutissa. Kun kaikki täplät ovat kehittyneet, kuumennuslevy poistetaan ja, pitkäaikaista säilytystä ajatellen, TLC-levyt joko valokopioidaan tai valokuvataan 2 -30 4 tunnin kuluessa levyjen kehityksestä, koska kehittyneet alueet haalistuvat ajan myötä. Aineosien eluoitumisjärjestys alustapäin on monoglyseridi/glyseroli, 1,2- ja 2,3-diglyseridit, rasvahapot, triglyseridit (tavallisesti yksi ainoa täplä, jos MML/MLM-puhtausaste on korkea) ja saippu-35 oituneina säilyneet aineet, esimerkiksi saippuat jne.

96853 37 c. Menettelyyn liittyviä huomautuksia

Levyn kehitys kestää 6-8 minuuttia.

Levyn täytyy olla kuiva ennen fosfomolybdeenihapolla käsittelemistä tai syntyy juovia.

5 Liuotintaso pidetään kammiossa levyllä olevan täplän lähtöpisteen alapuolella.

Liuotinrintaman annetaan edetä 1 cm:n päähän levyn yläreunasta.

TLC-kammio pidetään suljettuna tai liuotinsysteemin koos-10 tumus muuttuu.

Liuotinrintaman alku- ja loppupiste merkitään Rf-arvojen laskemista varten.

Kerran kuukaudessa pitäisi valmistaa uusi fosfomolybdeeni-happoliuos.

15 Joka viikko pitäisi valmistaa uusi kehitysliuos.

Täplien tunnistuksen helpottamiseksi kehitetään tunnetuista yhdisteistä muodostetut standardit seuraavien yhdisteiden Rf-arvojen selvittämiseksi: monoglyseristandardi: monobeheniini 20 rasvahappostandardi: kapriini- tai kapryylihappo tai be- heenihappo diglyseridistandardi: ML- tai MM-diglyseridi triglyseridistandardi: mikä tahansa keskipitkäketjuinen tai pitkäketjuinen tyydytetty rasvahappotriglyseridi 25 (edullisesti MML/MLM-triglyseridi) • Menetelmän herkkyys on parempi kuin 0,4 paino-% diglyseridien suhteen, jotka on lisätty triglyseridi-ras-vahappomatriksiin.

4 . Vapaiden rasvahappojen titraus (öljyhappona) 30 a. Reagenssit 1. Etyylialkoholi - 3A. Titrattu fenoliftaleiinin osoittamaan päätepisteeseen 0,1 N natriumhydrokdiliuoksella.

2. Natriumhydroksidi - 0,1 N tai 0,25 N.

3. Fenoliftaleiini - 0,5 % alkoholissa.

38 96853 b. Laitteisto 1. Kiertovaaka.

2. Magneettisekoitin. Labline Magnestir tai vastaava.

3. Sekoitussauvoja. Magneettisauvoja, ulkohalkaisija 5 6,4 mm ja pituus 3,8 cm, Teflon-päällysteisiä.

4. Byretti. Digitaalinen - 25 ml, Fisherin luettelonumero 03-840. Liuospulloon sopiva adapteri - Fisherin luettelo-numero 13-688-106.

5. pH-mittari. Beckman Expandomatic IV pH Meter.

10 6. Elektrodi. Yhdistelmä - Orionin luettelonumero 910400/Fisherin luettelonumero 14-641-681.

c. Vertailustandardi

Kunkin näyteryhmän yhteydessä titrataan vertailu-standardi, lauriinihappo (4,5 g) liuotettuna valkaistuun 15 mineraaliöljyyn (1335 g). Tuloksia verrataan referenssi-standardin tunnettuun arvoon näytteille saatavien tulosten tarkkuuden määrittämiseksi.

d. Titraus 1. 250 ml:n erlenmeyerpulloon punnitaan noin 50 g 20 näytettä lähimmän 0,01 g:n tarkkuudella. Punnitaan 15 g lauriinihappovertailustandardia.

2. Pullossa olevaan sulatettuun näytteeseen lisätään 50 ml kuumaa neutraloitua 3A-alkoholia. Huomautus: Näytettä pitäisi kuumentaa vain niin pitkään kuin on tar- 25 peen sen nesteyttämiseksi ennen titrausta. Liiallinen kuumennus lisää hydrolysoitumisen ja siitä seuraavan vapaiden rasvahappojen määrän kohoamisen mahdollisuutta.

3. Näytteeseen lisätään noin 0,5 ml fenoliftaleii-ni-indikaattoria.

30 4. Näyte titrataan 0,1 N natriumhydroksidiliuoksel la. Väriltään vaaleiden näytteiden tapauksessa titrataan samalla sekoittaen, kunnes sekoitettavassa emulsiossa havaitaan hyvin lievästi vaaleanpunainen väri. Tummien näytteiden tapauksessa titrataan, kunnes alkoholikerros, kun 35 sen annetaan erottua, on lievästi vaaleanpunainen (värin tulisi säilyä ainakin 30 sekuntia). Toisinaan selvästi 96853 39 tuore näyte sisältää melko runsaasti vapaita rasvahappoja. Jos 50 g:n näyte kuluttaa titrauksessa yli 10 ml 0,1 N NaOH:a, se titrataan 0,25 N NaOHrlla. Erittäin runsaasti vapaita rasvahappoja sisältävien rasvahappo-glyseridiseos-5 ten tapauksessa saattaa olla tarpeen punnita 10 g:n näyte ja titrata se 0,25 N Na0H:lla.

5. Titraustilavuus (T) merkitään muistiin, e. Laskenta

Vapaiden rasvahappojen (öljyhappona) %-osuus = 10 T x N x 28,2 Näytteen paino (g) jossa T = Näytteen titrauksessa kulunut NaOH-määrä (ml) 15 N = Na0H:n normaalisuus 28,2 = Öljyhapon milliekvivalenttipaino x 100 H. Erikoisesimerkkejä, jotka valaisevat MML/MLM-triglyseridien valmistusta tämän keksinnön mukaisella menetelmällä 20 Seuraavat ovat erikoisesimerkkejä, joka valaisevat MML/MLM-triglyseridien valmistusta tämän keksinnön mukaisella menetelmällä.

Esimerkki 1 C10:0-rasvahappo (P & G C1095) tislattiin uudelleen 25 sen värin ja hajun parantamiseksi ja saippuoitumattomien aineosien tason alentamiseksi. C10:0-happo tislattiin 170 -190 °C:ssa alipaineessa ja nesteytettiin 40 °C:ssa. Keskeltä tislettä erotetusta 80 %:n jakeesta saatiin syötettävä C10:0 -rasvahapporaaka-aine, jonka puhtausaste oli 30 97,5 %. Käytettiin myös C8:0-rasvahappoa (P & G C898), jon ka puhtausaste oli 97,7 %.

Tehtiin kuuden selektiivisen esteröinnin sarja koe-laitosreaktiosysteemissä. Reaktori koostui kuumalla öljyllä lämmitettävästä 200 litran astiasta, jossa oli muunnel-35 tavanopeuksinen sekoitin (läpimitta 3,14 cm) mutta ei mi- 40 96853 tään sisäpuolisia välilevyjä sekä ulkopuoliseen typpiläh-teeseen yhdistetty kaasunhajotusrengas suoraan sekoittimen alapuolella. Reaktorin yläosaan oli yhdistetty osittais-jäähdytin, joka koostui palautusjäähdytyskolonnista (hal-5 kaisija 1,96 cm, pituus 22,04 cm), johon oli pakattu me tal li lankaverkko, ja vaakasuorasta jäähdyttimestä. Täydellinen jäähdytys saatiin aikaan erillisen jäähdyttimen/tis-leenerottimen avulla.

Tyypillisesti noin 118 kg C10:0-rasvahapon ja C8:0-10 rasvahapon seosta (massasuhde 55:45) esikuumennettiin es-teröintilämpötilaan. Tätä rasvahapposeosta käytettiin es-teröimään noin 16,8 kg monobeheniiniä 174 - 210 °C:n lämpötilassa happojen ja monobeheniinin moolisuhteen ollessa 18:1 ja reaktioajan ollessa 1,5 - 3,5 tuntia. (Monobehe-15 niini oli tuotettu kaupallisesti beheenihapon ja glyserolin reaktiotuotteiden molekyylitislauksella, ja se sisälsi 98.1 % monoglyseridiä, 0,5 & diglyseridiä, 0,1 % vapaata glyserolia ja 0,3 % diglyserolia.) Monobeheniini lisättiin sulatettuihin rasvahappoihin jauheena vähitellen 10 minuu- 20 tin aikana. Esteröinnin aikana kehittyneen veden poistamiseen käytettiin voimakasta sekoitusta (kärkinopeus 571 m/min) ja typpikaasuhuuhdontaa nopeudella 1,4 - 2.1 1/min litraa kohden reaktioseosta. Osittaisjäähdytin, jonka toimintalämpötila oli 110 °C, palautusjäähdytti ke- 25 vyet rasvahapot, kun taas kehittynyt vesi tiivistettiin lopullisella jäähdyttimellä 40 eC:ssa. Esteröitymisen etenemistä seurattiin ohutkerroskromatografian (TLC) avulla käyttäen silikageelilevyjä, joilla on hyvä erotuskyky, ja kehitysliuottimena seosta, joka sisälsi 75 % petrolieette-30 riä, 25 % dietyylieetteriä ja 1 % etikkahappoa, jota seurasi levyjen lämmitys liuoksen kanssa, joka sisälsi 5 % fosfomolybdeenihappoa vedettömässä metanolissa. Esteröinti lopetettiin diglysridien hävittyä kokonaan (so. mitattaessa niiden tasoksi tyypillisesti alle 0,4 %). Kuuden este-35 röinnin yhdistetyt analyysit osoittivat reaktioseoksen 96853 41 triglyseridikoostumukseksi (keskimäärin) 6,4 % MMM-, 89.9 % MML/MLM- ja 3,7 % MLL/LML-triglyseridejä. [CNP:hen (happovapaana) perustuvan määrityksen mukaan "MMM" C24_34, "MML/MLM" = C36_44 ja "MLL/LML" = C46.56.] Reaktioseosten va- 5 paa rasvahappo -profiiliksi (keskimäärin) määritettiin 42.9 % C8;0—, 56,2 % C10;0—, 0,7 % C12:o— j® 0,2 % C22:0—rasvahappoa, joka viittaa siihen, että pitkäketjuisten rasvahappojen hydrolysoituminen oli minimaalista näissä este-röintiolosuhteissa. (Vapaa rasvahappo -profiilien perus- 10 teella "pitkäketjuinen rasvahappo - ^20:0- r ^22:0- J® ^22:0-rasvahappo yhdistettyinä.) Jäljelle jääneet rasvahapot tislattiin reaktioseok-sesta alentaen painetta asteittain. Jäljelle jäänyt rasva-happotaso oli tislauksen alussa tyypillisesti 82 % (öljy-15 happona). Tislautumislämpötilat olivat alueella 169 -202 °C ja alipaineen tason ollessa 0,3 - 6,7 kPa. Tislaus lopetettiin, kun jäljellä olevien rasvahappojen taso laski 5-12 %:iin. Panokset, joista oli poistettu rasvahappoja, jäähdytettiin 100 °C:seen ulkopuolista lämmönvaihdinta 20 käyttäen. Rasvahappojen poiston jälkeisten kuuden panoksen yhdistetyt analyysit osoittivat triglyseridikoostumukseksi (keskimäärin) 5,8 % MMM-, 90,3 % MML/MLM- ja 3,8 % MLL/LML-triglyseridejä, mikä viittaa siihen, että reaktio-seoksella on erinomainen lämmönkestävyys. Panosten vapaa 25 rasvahappo -profiiliksi (keskimäärin) määritettiin 1,6 % Cjjo-/ 49,4 % C10;0-, 18,8 % Cjj.q·, 0,7 % C16.q— , 0,8 % C20.o—, 23.9 % C22:0- ja 3,1 % C24:0-rasvahappoa.

Yhdistetyt rasvahappojen poiston jälkeiset panokset käsiteltiin värin poistamiseksi lisäämällä niihin 3 % 30 Filtrol® 105 -valkaisumaata/0,3 % Norit® 2203 -aktiivihiiltä. Valkaisuaineiden ja happojen poistolla saadun öljyn muodostamaa lietettä kuumennettiin 75 eC:ssa 3 tuntia ennen suodatukseen tarkoitetun piimään lisäystä. Seos suodatettiin kehyslevysuodatuspuristimen läpi, jolloin saa-35 tiin öljy. Valkaistun tuotteen yhdistelmäanalyysi osoitti 42 96853 triglyseridikoostumukseksi (keskimäärin) 6,2 % MMM-, 89,8 % MML/MLM- ja 4,0 % MLL/LML-triglyseridejä ja vapaiden rasvahappojen määräksi 11,1 % (öljyhappona).

Jäljellä olevat rasvahapot ja MMM-triglyseridit 5 poistettiin molekyylitislauksella läpimitaltaan 38 cm olevassa, roottorilla varustetussa Consolidated Vacuum Corporationin (CVC) tislauslaitteessa. Panokset syötettiin tis-lauslaitteeseen nopeudella 8,7 kg/h, ja osa siitä tislattiin 2,3 Pa:n paineessa roottorin lämpötilan ollessa 10 179 °C. Näissä olosuhteissa muodostui 15,8 %:n tislefrak- tio, jossa saatiin poistetuksi kaikki jäljellä olleet rasvahapot ja suurin osa MMM-triglyserideistä. Molekyylitis-lausjäännöksen yhdistelmäanalyysi osoitti triglyseridikoostumukseksi (keskimäärin) 2,0 % MMM-, 93,3 % MML/MLM-15 ja 4,7 % MLL/LML-triglyseridejä. Saippuoitumattomien aineosien taso reaktioseoksessa oli 1,11 %.

Ensimmäistä tislauksesta saatu jäännös laskettiin toisen CVC-molekyylitislauslaitteen läpi haluttujen MML/MLM-triglyseridien erottamiseksi MLL/LML-triglyseri-20 deistä ja jäljellä olevista väriä aiheuttavista/saippuoi-tumattomista aineosista. Haluttujen MML/MLM-triglyseridien tislauserotuksessa käytettiin syöttönopeutta 10,5 kg/h, roottorin lämpötilaa 191 °C ja 2,1 Pa:n painetta. Ensimmäisessä tislauksessa erotettiin 45 %:n fraktio ja sen 25 jälkeen toisessa tislauksessa 26 %:n fraktio. Tisleiden yhdistetty analyysi osoitti triglyseridikoostumukseksi (keskimäärin) 2,9 % MMM-, 96,5 % MML/MLM- ja 0,6 % MLL/LML-triglyseridejä. Saippuoitumattomien aineosien taso tislatussa tuotteessa oli 0,25 %, mikä viitaa siihen, että 30 nämä aineosat saadaan erotetuksi hyvin molekyylitislauksella.

Tislatut MML/MLM-triglyseridit olivat väriltään kirkkaita, hajuttomia ja maultaan mietoja. Jatkotutkimukset suklaan makuisilla tuotteilla osoitti niiden olevan 35 hyvin käyttökelpoisia kaakaovoin korvikkeena. Puhdistettu- 96853 43 jen MML/MLM-triglyseridien kokonaissaanto monobeheniinin alkumäärään perustuen oli 56 %.

Esimerkki 2 C8:0-rasvahappo (P & G C895) ja C10:0-rasvahappo (P & 5 G C1095), joiden puhtausaste oli 95 %, tislattiin uudelleen värin ja hajun poistamiseksi ja saippuoitumattomien aineosien tason alentamiseksi. Noin 480 g asianomaista happoa laitettiin kolmikaulaiseen, pyöreäpohjaiseen 1 litran pulloon. Pulloa kuumennettiin termostaatilla säädeltä-10 vän kuumennusvaipan avulla. Hapot nesteytettiin kylmälou-kun avulla vastaanottopulloon. Tislattiin noin 80 % kummastakin haposta erikseen, jolloin saatiin puhtausasteeltaan 98,6 % oleva C8:0-syöttörasvahappo ja puhtausasteeltaan 97,1 % oleva C10;0-syöttörasvahappo.

15 50 g monobeheniiniä (tuotettu kaupallisesti behee- nihapon ja glyserolin reaktiotuotteiden molekyylitislauk-sella) esteröitiin 220 °C:n lämpötilassa käyttäen happojen ja monobeheniinin moolisuhdetta 18:1 ja reaktioajan ollessa 80 minuuttia. Rasvahappoja lisättiin moolisesti yhtä 20 paljon (55 % C10:0-happoa/45 % C8:0-happoa). Monobeheniini sisälsi 95,8 % monoglyseridiä, 2,6 % diglyseridiä ja 0,36 % glyserolia. Esteröitymisen etenemistä seurattiin TLC:n avulla esimerkissä 1 esitettyä menettelytapaa käyttäen.

25 Ylimääräiset rasvahapot tislattiin pois reaktioas- tiasta alipaineessa kylmävesijäähdytintä ja keräysloukkua käyttäen. Vapaiden rasvahappojen lähtötaso esteröinnin päättyessä oli 82 % (C10;0-rasvahappona). 30 minuutin aikana vapaiden rasvahappojen taso alennettiin 4,1 %:iin kuumen-30 tamalla reaktioseosta 115 - 150 °C:ssa 32 - 130 Pa:n paineessa. Rasvahappojen lopullinen jäännöstaso 1,8 % saavutettiin 30 minuutin lisähaihdutuksella 200 °C:ssa 130 Pa:n painetta käyttäen.

MML/MLM-triglyseridisynteesin kokonaissaanto oli 92,7 % (monobeheniinin lähtöpuhtauden perusteella lasket tuna). Tärkeimmät koostumustiedot olivat seuraavat: 44 96853 5 Esteröinnin Hapon jälkeen poiston jälkeen

Rasvahappo (%, C10:0-happona) 82 1,8

Glyseridikoostumus* 10 MMM (%) 10,5 9,9 MML/MLM (%) 88,8 87,4 MLL/LML (%) 1,4 2,7 ML(OH) (%) 1,1

Ra svahappopro f i i1i 15 C8:0 45,7 C10:0 53,4 31,6 C12;o 0,4 6,2 C14:o — 3,8 C2o:o - 1/2 20 C22:0 0,4 41,4 C24:0 0,2 17,0 * CNP (happovapaana) perusteella: "MMM" = C24.34, "ML(OH)" = C30.32, "MML/MLM" = C36.44, "MLL/LML" = C46.56

Seos, josta oli poistettu hapot, jakokiteytettiin 25 liuottamalla ensin 49 g sitä 500 ml:aan etanolia (abso-• luuttista) 45 °C:n lämpötilassa. Liuoksen annettiin jääh tyä hitaasti 25 ®C:seen ja MLL/LML-jae, jonka osuus oli 8.5 %, erotettiin suodattamalla biichnersuppiloa ja Whatman-suodatinpaperia nro 4 käyttäen. Suodos jäähdytettiin 30 -4 °C:seen jäähauteella, jota seurasi MMM-triglyserideja ja vapaita rasvahappoja sisältävän jakeen (11,5 %) suodatus. Jäljelle jäänyt liuotin poistettiin höyryhauteella typpikaasun avulla, jolloin saatiin 39 g MML/MLM-triglyse-ridejä, joiden puhtausaste oli korkea. Hiililukuprofiili 35 (CNP) osoitti triglyseridikoostumukseksi 5 % MMM-, 93,3 % „ 96853 45 MML/MLM- ja 1,7 % MLL/LML-triglyseridejä. Puhdistettujen MML/MLM-triglyseridien kokonaissaanto monobeheenin lähtö-määrään perustuen oli 74 %.

Esimerkki 3 5 Erittäin puhdas (puhtausaste 98,2 %) monosteariini, joka oli saatu kiteyttämällä monosteariiniraakatuote (stearyylikloridin oli annettu reagoida glyseroliasetonin kanssa ja sen jälkeen oli suoritettu happohydrolyysi) useaan kertaan heksaanista, esteröitiin reagenssilaatua (puh-10 tausaste 99 %) olevalla C10:0-rasvahapolla tai reagenssilaatua (puhtausaste 99 %) olevien C8;0- ja C10;0-rasvahapon seoksella esteröintilämpötilan sekä hapon ja monostearii-nin moolisuhteen vaikutuksen MML/MLM-triglyseridipuhtau-teen määrittämiseksi.

15 Noin 50 g monosteariinia laitettiin kolmikaulai- seen, pyöreäpohjaiseen 250 ml:n pulloon ja sulatettiin asianmukaisen määrän kanssa C10:0-rasvahappoa tai C8:0- ja C10:0-rasvahapon seosta (massasuhde 45:55). Lämpötilaa säädeltiin termostaattiohjatun kuumennusvaipan avulla. Kuu-20 mennettavaa seosta sekoitettiin voimakkaasti magneettise-koittimella. Reaktioseoksen läpi puhallettiin typpikaasua nopeudella 0,8 1/min kaasunhajotusputkea ja virtausmittaria käyttäen. Palautusjäähdytin, jonka toimintalämpötila oli 110 °C, mahdollisti kehittyneen veden siirtymisen lo-25 pulliseen jäähdyttimeen, jonka toimintalämpötila oli 22 °C, ja erottimeen. Esteröitymisen etenemistä seurattiin TLC: n avulla esimerkissä 1 esitettyä menettelytapaa noudattaen.

Tehtiin useita esteröintejä, kuten alla on esitet- 30 ty: 46 96853

Esimerkki 3

Esteröintikerta A B C D E

Rasvahappo C10.q ^10:0 ^10:0 ^10:0 ^10:()/^8:0 5 Esteröintilämpötila ( eC) 260 180 180 180 180

Hapon ja monosteariinin 2,1:1 2,2:1 4,4:1 8,8:1 18:1 moolisuhde

Tuotteen glyseridikoostumus* MMM (%) 6,4 17,7 15,8 15,1 5,2 10 MML/MLM (%) 38,2 57,8 69,9 77,3 93,2 MLL/LML (%) 40,3 23,3 13,8 7,4 1,6 LLL (%) 14,6 1,7 0,5 0,2 ML(OH) (%) 0,5 0,4 - * CNP:n (happovapaana) perusteella: "MMM" = C24_30; 15 "ML(OH)" - C26_28; "MML/MLM" = C32.40; "MLL/LML" = C42_48; "LLL" » C50 tai korkeampi

Esimerkki 4

Monobeheniini esteröitiin reagenssilaatua (puhtaus-20 aste 99 %) olevien C8:0- ja C10:0-rasvahapon seoksella (massasuhde 45:55) esteröintilämpötilan sekä happojen ja mono-beheniinin moolisuhteen vaikutuksen MML/MLM-triglyseridi-puhtauteen määrittämiseksi.

US-farmakopean mukaista laatua oleva glyserolibehe-25 naatti (monobeheniinisisältö 20 %) liuotettiin 9,3 osaan absoluuttista etanolia höyryhauteessa. Tulokseksi saadun seoksen annettiin kiteytyä 32 °C:ssa 5 vuorokautta ennen diglyseridi-/triglyseridijakeen suodatusta. 90-%:isen eta-noliliuoksen aikaansaamiseksi lisättiin vettä, ennen kuin 30 tehtiin 1 viikon kestänyt kiteytys 4 °C:ssa jäljellä olevan glyserolin poistamiseksi. Liuos jäähdytettiin ennen suodatusta -10 °C:seen. Talteen saatua monobeheniiniä kuivattiin alipaineessa 50 °C:ssa yön yli, jolloin saatiin monobeheniiniä, jonka puhtausaste oli 84 %.

96853 47

Noin 70 g puhdistettua monobeheniiniä liuotettiin 250 g:aan absoluuttista etanolia höyryhauteessa. Seos jäähdytettiin jäävedellä 25 °C:seen ennen diglyseridien suodatusta. Tämä menettely toistettiin 19 eC:ssa, ennen 5 kuin toinen suodos väkevöitiin pyöröhaihduttamalla. Tulokseksi saadun monobeheniinin puhtausaste oli 98,7 % ja se sisälsi 1,3 % diglyseridejä. Jäljellä ollut etanoli poistettiin alipainekuivauksella 50 eC:ssa.

Monobeheniini esteröitiin C8;0- ja C10:0-rasvahapon 10 seoksella (massasuhde 45:55) esimerkin 3 mukaista synteti-sointimenettelyä käyttäen. Tulokset useasta esteröinnistä happojen ja monobeheniinin moolisuhdetta ja esteröintiläm-pötilaa vaihdellen on esitetty seuraavassa taulukossa: 15 Esimerkki 4

Esteröintikerta F G HIJKLM

Esteröintilämpö- 110 140 140 180 180 220 220 250 tila ( 1C) 20 Hapon ja aonobehe- 8.8:1 8.8:1 18:1 8.8:1 18:1 18:1 27:1 18:1 niinin moolieuhde Tuotteen glyeeridi-koostumus1 MMM (X) 13,4 7,6 5,7 6,6 5,0 6,2 4,6 8,3 25 MML/MLM (1) 67.7 80,5 87.5 84,0 89.5 89,5 91.5 87,2 MLL/LML (1) 13.5 10.4 5.6 8.1 4.0 3.2 2.7 2.9 LLL (1) 0.4 0,2 - 0.1 - - - ML(OH) (1) 5,0 1.3 1.2 1.0 1.5 1.1 1.2 1.6

Reaktioaika (h) 69 20 20 3.5 2 11 0,6 30 Hapon hydrolysoituminen2 2.2 1.7 1.6 - 1.6 0.8 1,2 6.3 CNP:n (happovapaana) perusteella: "MMM" = C24_24; "ML (OH)" = C30_32; "MML/MLM" = C36_44; "MLL/LML" = C46_56; 2 " LLL" = C58 tai korkeampi 35 2 C20:0-, C22:0- ja C24:0-rasvahappo yhteensä 48 96853

Esimerkki 5

Monobeheniini (Mono), joka sisälsi erilaisia määriä epäpuhtauksia, kuten esimerkiks glyserolia (Gly) ja C22:0-diglyseridejä (DiGly), esteröitiin reagenssilaatua (puh-5 tausaste 99 %) olevien C8:0- ja C10.0-rasvahapon seoksella (massasuhde 45:55) esimerkin 3 mukaista syntetisointime-nettelyä käyttäen. Monobeheniini valmistettiin joko etanolista jakokiteyttämällä tai beheenihapon ja glyserolin reaktion raakatuotteiden molekyylitislauksella.

10 Usean eri esteröintikerran tulokset on esitetty alla: 49 96853 ^ co σ» π in o m B ji» I I - v v ^ s s

«o «— OOOHrHrH

m ^

G A

I *

p -> CO O VO N H H

n ij - i ··* **> i

OlJ w (N rHOOOO

0 J X

H iJ

OS inOJVDrHVDOOrHrH

r4 Λ μ \ •PCT't-'-ooocNinco·^

01 J w I—| (S iH iH

n a

>1 S

H

Dl X Ä η3 <Νΐηηοοσ>σ\θιη ¢3 35 *^*v^*** V v. jfNioindon^foi

0) |J w^vOVOC^COCOOOOO

P S

p S

O

p «OOCOH^NMOI

g wvDvDOlONinOOvOTj» S n (N γη

(0 *H

Tl *H V

C Ό G « A

0) ί 3 ^(sco^cocooocoo n tl o 4tvvv»v»vv

0 A Ή wfSOOTCOOOOOOOOOO

ΙΟ Οι O ι-t Ή a c o

•H (0 O O

X x a e μ i «o ai i i S h <->

B ©fiad-HUOOOOOOOO

•H P -rl H P o VOCOCOCOOOCOOOCO

CO CO <3 -H O CNr-IHi—II—Ιι-Ιτ-lrH

u u μ p o, ^ >1 H <—> O) ^toioiominionn

q ooncoincMrHtH

i—I iH

Φ

A co (0 G G

J3 ·Η (β *"—- i—1 i—I

O C P «H» * v i i i v v v G ·<* A ^ in in o O o O -H p SCO.

O

G OO^^LOCOi-li-l 0 S «^i^ioio^inoooo

^¢010(001010101 (d P

1 i μ VCD P -H X CO O -H

U μ P ZOCUOQ3WEh> so 96853

Esimerkki 6

Siitä seuraavaa etua, että monoglyseridi lisätään jaksoittain esteröinnin aikana, arvioitiin käyttämällä hyvin puhdasta monobeheniiniä (98,6 % monoglyseridiä, 5 0,3 % glyserolia), joka oli tuotettu kaupallisesti behee- nihapon ja glyserolin reaktion raakatuotteiden molekyyli-tislauksella. Kussakin esteröinnissä monobeheniini lisättiin reagenssilaatua (puhtausaste 99 %) olevien C8:0- ja C10:0-rasvahapon sulatettuun seokseen (massasuhde 45:55), 10 jota seurasi kuumennus 200 °C:seem esimerkin 3 mukaista menettelytapaa käyttäen. Happojen ja monobeheniinin koko-knaismoolisuhde oli kussakin esteröinnissä 18:1. Vertailu-esteröinti meni loppuun 1,5 tunnissa TLC-seurannan mukaan. Esteröinti jaksottaisin lisäyksin sisälsi monobeheniinin 15 lisäyksen jauheena viidessä yhtä suuressa erässä sulatettuihin rasvahappoihin 200 °C:n lämpötilassa. Diglyseridien täydellinen konversio (so. mitattu taso alle 0,4 %) tri-glyseridituotteiksi vaati noin 1,75 tunnin reaktioajan.

Tulokset on esitetty alla: 20

Vertailu Jaksottainen

Tuotteen glyseridikoostumus* MMM (%) 10,7 7,9 MML/MLM (%) 88,6 91,6 25 MLL/LML (%) 0,7 0,5 * CNP:n mukaan, kuten esimerkissä 2.

Esimerkki 7

Tutkittiin esteröinnin aikana kehittyneen veden poistamisen tärkeyttä. Tässä tutkimuksessa reagenssilaa-30 tua (puhtausaste 99 %) olevien C8:0- ja C10:0-rasvahapon seoksen (massasuhde 45:55) annettiin reagoida kaupallisesti tuotetun, molekyylitislatun monobeheniinin (98,1 % monoglyseridiä, 0,5 % diglyseridejä, 0,1 % glyserolia ja 0,3 % diglyserolimonoglyseridia) kanssa 200 - 220 °C:ssa 35 happojen ja monobeheniinin moolisuhteen ollessa 18:1. Es- 96853 51 teröinnit tehtiin kolmlkaulalsessa, pyöreäpohjäisessä 2 litran pullossa. Esteröintilämpötilaa säädeltiin kuumen-nusvaipan ja termostaatin avulla. Käyttömoottoriin, jonka nopeus oli vaihdeltavissa, ja säätimeen yhdistettiin se-5 koitin, jonka läpimitta oli 1,18 cm. Typpikaasun virtausta säädeltiin ja typpi syötetettiin sekoittimen viereen sijoitetun putken kautta. Palautusjäähdytin, jonka toiminta-lämpötila oli 110 eC, mahdollisti kehittyneen veden siirtymisen lopulliseen jäähdyttimeen, jonka toimintalämpötila 10 oli 22 °C, ja erottimeen. Tehtiin sarja esteröintejä erilaisissa vedenpoisto-olosuhteissa alipaineen, typpipuhal-luksen nopeuden, sekoitusasteen ja adsorbenttien (3 A:n molekyyliseuloja, Fisher M564-550) käytön vaikutusten määrittämiseksi. Esteröintejä seurattiin TLC:n avulla ja ne 15 lopetettiin kaikkien diglyseridien reagoitua (so. mitattaessa niiden tasoksi alle 0,4 %). Näiden esteröintien tulokset on esitetty alla: 52 96853

C

« c

•H

μ

•H

o * fi CO * 0) >1 ~

•f» H JP

00^ N H CO o in ft μ *·**·»*·( ft Ό in es c·» co m

10 >1 (N

S3 Λ 09 i •μ j CO £ O J o* co o o r» o O \ »»»»»» X μ tji m in τί tj* mo H J (0 os μ h in U 0 a £ o «o t-9 o on r·» «* in oj to

>i £ »»»»»» O

Η * \ O O V IN Ο Ό> -H

0> — 1-3 co co co t> σ* oo μ

Η Λ» £ X

μ ^ £ ίο μ α> Μ

§ £ σ> ο οο ο» σ> co C

*η £ \ ^ \ ν ^ s ο) t" O £ V in ν (Ν Ν' V Ό a <N __ C.

H ft «O

3 g C x u oo c c c ® <o a) p e ίο ίο a) m S a» (0(0(0 ηο-Μμ H ft X χ Λ μ CO O "» CCC « >1 μ

M Cfi -H μ -H CO H

μ μ oo θ' (0 (0 <0 oo to μ X S ιο μ μ μ μ id μ Q en μ \ μ N· μ X o* »0 0 μ μ μ M <2 ° &i w (1)0)(1) Q) Λ m ε 2 w en μ > P M CO (0 V e e e <J) <0 τη ft ίο ίο ίο μ o 0 (0 (0 (0 e I μ e ~ xxx a) ° 3 «μ e e e μ ;* cd

sv. m ΙΟ μ μ μ 3 rj CO

μ C » »(0(0(0 Λ μ Μ ·Η ι—I VD Η Η ιΗ Η (0^ (0 0 μ » ·ο >ι

X \ μ μ μ C

ρ μ ο) ο) ω (0 ι χ • CU 'w' (0 ο 0) X όί Η 3 Ο a) -» ro ε ° ε (J (Q ιΗΗτΗ»Η*γΗ

•H CU ΟΟΟΟΟΝΟ C ,ν C

(Q X «HrHrHiHiHiH ♦· - ·· fc ~ A » ·<

(0 £ S

μ υ υ n 1 ι U * 0) C 0) * μ μ X η * * en ο μ η η > η * * u μ μ Η Η Η Μ > > * -Κ * 96853 53

Esimerkki 8

Tutkittiin vahvojen happokatalysaattoreiden vaikutusta monoglyseridien selektiiviseen esteröintiin käyttäen katalysaattoreina fosforihappoa ja p-tolueenisulfonihap-5 poa. Tässä tutkimuksessa monobeheniini (puhtausaste 98,1 %), joka oli tuotettu kaupallisesti beheenihapon ja glyserolin reaktion raakatuotteiden molekyylitislauksella, esteröitiin 180 °C:ssa erilaisia rasvahappojen ja monogly-seridin moolisuhteita käyttäen. Reagenssilaatua olevia 10 fosforihappo- (85-%:inen liuos) ka p-tolueenisulfonihappo-akatalysaattoria lisättiin 0,4 % reaktioseoksen määrästä. Katalysaattorit lisättiin monobeheniini-C8:0/C10:0-rasvahap-poreaktioseoksen lämpötilan saavutettua 110 eC. Tässä kokeessa käytettiin edellä esimerkissä 3 kuvattua esteröin-15 timenettelyä. Esteröitymisen etenemistä seurattiin TLC:n avulla, ja esteröinti lopetettiin kaikkien diglyseridien muututtua tuotteeksi (so. mitattaessa niiden tasoksi alle 0,4 %).

Näiden kokeiden tulokset on esitetty alla: 54 96853

S

C

H

μ

•H

O

Cm* o N o σ d) >i * - -

T) H «-> N O' i—I VO

0 0·»· m 1—i o, U ~ C. Ό (0 >i B £ «

O»· CO

'—' v J ^ m i n J i

iJ

v n 0 J o*

JÄ iJ O E"· rH

H S > - «. v Ό 1-3 Ml VO CTv r-l

•H J N CS (S

U S

<u (0 >1

H S

01 ij LO ^ rH cv •H S ^ v v μ \ σι ® O CN _ C0+»|J 00 ^ M< vO *0

S M

Ή C S C

,£ 0) <D

3 0) tji o> h en Φ μ μ ε - ' v . μ

<U μ g vo o m in m* -C

8 0S N <N rH >1 H 3 aö ,, M EH w -μ

U M O

H Di e x 2 •h μ λ e a) <p « ·η E > T-> ·η <u -h w

SO CO «J

A Q) D

Q) A 3 rHH rH H I

•O (H co .. ·· .. .. C ° 0Λ·Η coco CO CO 0)3

Oi O H Ή - rH -DU

a C O ^ 0 «OO li ^ B 8 8 -h -h nj CC « -ö

: O O C

•H *4-1 Ή (0 | μ i—i i—i co o O 3 3 .* ™ μ e w co 3 rv4

P (0 -H -H E U

« 10 e e ie a: a) a» e ,v co e a) o φ o ·· ‘o >1 -H 3 Q| 3 Oi Ci” H <0 i—I Oi i—I Οι z °

10 H r? o «0 0 id UO

μ 2 μ a μ a

flj ·Η m I I *K

κ ω e a a * *

Claims (7)

96853

1. Menetelmä MML/MLM-triglyseridien valmistamiseksi selektiivisesti, joissa M on C6_10-rasvahapporyhmä tai sel- 5 laisten sekoitus ja L on Cie.24-rasvahapporyhmä tai sellaisten sekoitus, tunnettu siitä, että se sisältää vaiheen, jossa vähintään 60-%:isesti puhdas C18_24-rasvahap-pomonoglyseridi tai sellaisten seos esteröidään C6.10-rasva-hapolla, jonka puhtausaste on vähintään 90 %, tai sellais-10 ten seoksella noin 140 - 250 °C:n lämpötilassa, edullisesti 180 - 220 °C:ssa, ilman esteröintikatalysaattorin olennaista läsnäoloa, jolloin rasvahapon ja monoglyseridin mooli suhde on vähintään 3:1, edullisesti 4:1 - 36:1 ja edullisimmin 8:1 - 20:1, ja että esteröintivaiheen aikana 15 kehittynyttä vettä poistetaan jatkuvasti, edullisesti inertillä kaasulla huuhtomalla sekoitusolosuhteissa, joissa leikkausvoimat ovat suuria, alipainetislauksella tai niiden yhdistelmällä tai imeyttämällä se hydrofiiliseen materiaaliin, joka on zeoliittimolekyyliseula, aktiivihii-20 li tai aktivoitu alumiinioksidi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että monoglyseridi on vähintään 90-%:isesti, edullisesti vähintään 95-%:isesti, puhdas tyydytetty C18_24-rasvahappomonoglyseridi tai sellaisten 25 seos ja sisältää edullisesti korkeintaan 3 % LL-diglyseri-dejä, korkeintaan 1 % glyserolia ja korkeintaan 1 % glyserolin dehydrataatiotuotteita, ja lisäksi että rasvahappo on vähintään 90-%risesti, edullisesti vähintään 95-%:ises-ti, puhdas tyydytetty C6.10-rasvahappo tai sellaisten seos, 30 edullisesti 8 C-atomia sisältävä tyydytetty rasvahappo, 10 : C-atomia sisältävä tyydytetty rasvahappo tai niiden seos, jossa 8 ja 10 C-atomia sisältävän tyydytetyn rasvahapon massasuhde on 30:70 - 45:55. 96853

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että esteröintivaihe toteutetaan liuottimettomassa systeemissä reaktioajan ollessa edullisesti 0,1-7 tuntia, edullisimmin 1-5 tuntia.

4. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-3 mukai nen menetelmä, tunnettu siitä, että MML/MLM-tri-glyseriditaso on vähintään 80 %, edullisesti 80 - 96 %, ja diglyseriditaso on korkeintaan 1 % esteröintivaiheen jälkeen.

5. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-4 mukai nen menetelmä, tunnettu siitä, että se sisältää lisäksi MML/MLM-triglyseridien valkaisuvaiheen, jota seuraa hajun poistaminen valkaistuista MML/MLM-triglyseri-deistä.

6. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-4 mukai nen menetelmä, tunnettu siitä, että se sisältää lisäksi vaiheen, jossa esteröintivaiheen jälkeen saadut MML/MLM-triglyseridit puhdistetaan rasvahappojen tason alentamiseksi 0,5 %:iin tai sitä pienemmäksi, MMM-trigly-20 seridien tason alentamiseksi 3 %:iin tai sitä pienemmäksi, jolloin MLL/LML-triglyseidien tason alentamiseksi 3 %:iin tai sitä pienemmäksi ja joka puhdistusvaihe sisältää edullisesti molekyylitislausvaiheen rasvahappojen ja MMM-tri-glyseridien erottamiseksi tisleenä MML/MLM- ja MLL/LML-25 triglyserideistä ja edullisimmin toisenkin molekyylitislausvaiheen MML/MLM-triglyseridien erottamiseksi tisleenä MLL/LML-triglyserideistä.

7. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rasvahappo 30 sulatetaan ennen esteröintivaihetta, ja lisäksi siitä, että monoglyseridi lisätään hitaasti sulatettuun rasvahappoon säädellyllä lisäysnopeudella esteröintivaiheen aikana niin, että reagoimattoman monoglyseridin määrä on korkeintaan 0,2 %. 96853