FI96817C - Menetelmä taimien kasvattamiseksi ja istuttamiseksi tarkoitetun kennoston valmistamiseksi - Google Patents

Description

96817

Menetelmä taimien kasvattamiseksi ia istuttamiseksi tarkoitetun kennoston valmistamiseksi Tämä keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 lajimääritelmän 5 mukaista menetelmää.

Kennoja, jotka käsittävät ohuen paperi- tms. kalvon, on käytetty laajasti sadon kasvattamiseen. Erityisesti taimia kasvatetaan kennoissa ja sen jälkeen istutetaan peltoihin 10 kennoineen, so. poistamatta kennoja. Tällaiset kennot tunne taan nimellä Paperpot. Kennot, joita käytetään sadon kasvattamiseen ja istuttamiseen, ovat erilaisia muodoltaan. Menneinä vuosina on kehitetty osittain tai kokonaan automatisoitu tai mekanisoitu istuttaminen erityisesti ihmistyövoiman 15 säätämiseksi ja työn tekemiseksi tehokkaaksi. Kenno, joka on sopiva tällaista automatisoitua istuttamista varten, on esitetty japanilaisessa patenttijulkaisussa No 30805/1980, joka vastaa US-patenttia 4,132,337 ja GB-patenttia 1,559,334. Tämä kennosto koostuu yksittäisistä kennoista, jotka on 20 yhdistetty toisiinsa riveittäin liitososilla, ja sitä käytetään alla kuvatulla tavalla. Ensiksi kasvit kasvatetaan käyttäen tätä kennostoa tavanomaisella tavalla. Sitten kennosto erotetaan yksittäisiksi kennoiksi pitkin erotusviivoja, jotka on muodostettu yhdistäviin osiin erottamisen helpotta-25 miseksi erotusviivojen ulottuessa kennoston toisesta päästä.

Sen jälkeen erotettuihin kennoihin istutetaan kasvit. Tällä tavalla kun kasvit kasvatetaan käyttäen tätä kennostoa, voidaan yksittäiset kennot vetää kennoston toisesta päästä olettaen, että ne ovat riveissä. Siksi kennosto voidaan jakaa 30 yksittäisiksi kennoiksi ilman, että vaadittaisiin olennaisesti ihmisvoimaa, ja sen jälkeen ne voidaan istuttaa. Tämä tekee mahdolliseksi täysin automaattisen istutustyön.

Edellämainitun kennoston valmistusmenetelmä on kuvattu ja-35 panilaisessa patenttijulkaisussa No 11817/1983. Erityisesti kaksi leveää, ohutta, annetun levyistä kalvoa kiinnitetään toisiinsa säännöllisin välein vedenkestävällä tahnalla hihnan muodostamiseksi. Uurrosviivoja muodostetaan sitten osien, lukuunottamatta liimattuja osia, toiseen sivupäähän ulottu- 2 96817 maan hihnan läpi erotusviivojen muodostamiseksi. Tämä hihna jaetaan nauhoiksi sillä tavalla, että jokaisessa nauhassa on uurrettuja ja uurtamattomia osia ja että uurrosviiva sijaitsee nauhan etupäässä tai takapäässä. Joka toista nauhaa 5 kierretään 180°. Sitten uurrettujen osien etupäät asetetaan samansuuntaisiksi. Joka toinen liimattu osa nostetaan siten, että puolet yhdestä liimatusta osasta asetetaan viereisen liimatun osan puolikkaan päälle. Täten muodostuu monikerroksinen rakenne. Muodostuu osia, joille on levitetty tahnaa ja ίο osia, joille ei ole levitetty tahnaa oikeanpuoleiseen osaan ja vasemmanpuoleiseen osaan kunkin nauhan yläosan lähelle niin, että ne vuorottelevat toistensa kanssa. Vedenkestävää tahnaa levitetään levitettyihin osiin, kun taas osiin joihin ei tahnaa ole levitetty, ei tahnaa levitetä nytkään. Vesi-15 liukoista tahnaa levitetään toiselle pinnalle ja koko pinta painetaan kiinni. Tuloksena syntyy kennosto, jossa on eroi-tusviivat sisältäen peräkkäisiä uurteita kunkin yksittäisten kennojen välisen liitososan joko yläsivulla tai alasivulla.

20 Yläkuvattu tunnettu menetelmä käsittää monia valmistusvaiheita ja on monimutkainen. Niinpä kennostojen keskeytymätön valmistaminen on käytännössä vaikeaa. Täten on toivottu tehokkaampaa valmistusmenetelmää.

25 Tunnetussa kennostossa, joka on kuvattu ylläviitatussa japanilaisessa patenttijulkaisussa No 30805/1980, joka vastaa us-patenttia No 4,132,337 ja GB-patenttia No 1,559,343 on yksittäiset kennot yhdistetty toisiinsa muodostamaan rivejä. Tämän kennoston rakenne on edullinen, koska se sallii taimien 30 istutuksen kennoissa automaattisella istutuslaitteella, mutta on kuitenkin varaa myös parantamiselle. Toisin sanoen niiden juurien kasvua, jotka ulottuvat kennojen sivuseinämien läpi istuttamisen jälkeen, täytyy parantaa. Kun kennosto avataan, yksittäiset kennot tulevat muodoltaan epäyhtenäisiksi. Myös 35 avaamiseen liittyvää vastusta täytyy pienentää.

Istutuksen jälkeen kennojen sivuseinien läpi ulottuvien juurien kasvua pidetään tärkeänä, koska se vaikuttaa istutuksen jälkeiseen juurien aktiivisuuteen. Niinpä erilaisia 3 96817 keksintöjä on tehty. Japanilaisessa hyödyllisyysmallihakemuksessa No 12362/1976 esitetyssä keksinnössä kunkin yksittäisen kennon sivuseinäxnään on muodostettu reikiä. Japanilaisessa patenttijulkaisussa No 30328/1980 esitetyssä keksinnössä on s paperikennoa käsitelty erityisesti niin, että osa kennosta voi hajota helposti. Kuitenkin edellisessä rakenteessa vesiliukoinen tahna tunkeutuu reikien läpi, kun yksittäisiä kennoja kootaan, estäen näin avaamisen. Jälkimmäisessä tapauksessa on huomattavan vaikeaa valmistaa raakapaperia, jota 10 voidaan käyttää riippumatta maaolosuhteista ja kasvatusalueen ympäristöstä, ja niin sitä ei aina käytetä tyydyttävästi.

Tunnettu väline avaamisen aikana esiintyvän vastuksen vähentämiseksi on esitetty japanilaisessa patenttijulkaisussa No 15 11287/1980, missä epäyhtenäiset uurteet muodostetaan kennojen taitettuja osia pitkin, jotka vastaavat kennostoa avattaessa syntyviä särmiä. Reiät tulppaantuvat riippuen käytetyn vesiliukoisen tahnan tyypistä. Sitten muodostuu päällyste kuivuneesta tahnasta. Edelleen vesiliukoinen tahna tunkeutuu 20 reikiin aikaansaaden ohuiden kalvojen lisäkiinnityksen.

Näiden olosuhteiden takia toivotaan kennostoa, joka edistää istutuksen jälkeen juurien kasvua riippumatta maaperästä ja kasvatusympäristöstä ja joka pienentää järkevästi avaamisen 25 aikana esiintyvää vastusta.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä ken-noston valmistamiseksi, joka käsittää monia rivejä yksittäisiä kennoja, joita yhdistää liitososat, joissa on erotus-30 viivat yksittäisten kennojen erottamisen helpottamiseksi.

Keksinnön toinen tarkoitus on aikaansaada kennosto, joka käsittää yksittäisiä kennoja ja edistää yksittäisten kennojen sivuseinien läpi ulottuvien juurien kasvua istuttamisen 35 jälkeen.

Keksinnön lisätarkoitus on aikaansaada kennosto, joka käsittää useita taitettuja yksittäisiä kennoja, joissa on vain 96817 4 vähän vastusta, kun ne avataan ja jotka siksi ovat kaiken aikaa muodoltaan yhteneväisiä.

Keksinnön mukaisen menetelmän tunnusmerkit on esitetty pa-5 tenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Ohut kalvo, jota käytetään uuden kennoston valmistamiseksi, on tehty paperista tai muusta samantapaisesta materiaalista, jolla on sopiva hajoamisen vastustuskyky ja sopiva fysikaali-10 nen vahvuus. Erityisesti kun taimia kasvatetaan, niitä sade tetaan. Tämä kosteuttaa maaperän. Huolimatta kosteudesta ja maaperässä olevista mikro-organismeista, ohuen kalvon ei tulisi vahingoittua eikä tuhoutua. Vaikka paperin tai materiaalin laadulle ei asetetakaan rajoituksia, siitä esimerkkejä 15 ovat: 1) paperi, joka on tehty luonnonmassasta, joka on tehty kasviselluloosasta käsittelemällä sitä kemikaaleilla sen kemialliseksi muuttamiseksi, esimerkiksi sille on annettu hajoamiskestävyyttä sulkemalla hydrofiilinen ryhmä; 2) paperi, joka on tehty yllä kuvatun luonnonmassan ja synteettisten 20 kuitujen seoksesta; 3) monikerroksinen paperi, joka on val mistettu kiinnittämällä toisiinsa luonnonmassasta tehty paperi ja synteettisistä kuiduista tehty paperi fysikaalisella tavalla tai kiinnitysaineen avulla; 4) paperi, joka on tehty luonnonmassan ja synteettisten kuitujen seoksesta; ja 25 5) paperi, joka on valmistettu käsittelemällä luonnonmassasta tehtyä paperia sopivasti valitulla antiseptisellä aineella.

Kun valmistetaan uusi kennosto, kaksi pitkää ohutta kalvoa valmistetaan yhdestä edellämainituista tunnetuista papereista 30 tai sen kaltaisista niin, että niillä on annettu leveys.

Vedenkestävää tahnaa levitetään kahden kalvon vastakkaisille pinnoille annetun kuvion mukaan vedettäessä kalvoja esiin kalvojen liimaamiseksi yhteen. Tuloksena oleva hihna taitetaan sitten säännöllisin välimatkoin pituussuunnassa oikealla 35 ja vasemmalle siksakmaisesti. Vesiliukoista tahnaa levitetään niille hihnan pinnoille, jotka on taitettu toisiaan kohti ja sitten ne saatetaan tarttumaan toisiinsa. Tartutettaessa kaksi ohutta kalvoa toisiinsa vedenkestävällä tahnalla eivät 11 , 96817 kaikki kalvon pinnat eikä koko hihna leveys tartu; pikemminkin muodostuu tarttumattomia alueita. Kun hihna avataan, kussakin liitososassa on tarttumattomia osia. Kunkin liitososan vastakkaiset sivut, so. kaksi yksittäistä kennoa, 5 asetetaan toistensa yhteyteen tarttumattomien osien kautta. Täten kun yksittäiset kennot erotetaan liitososien kohdalta, kunkin yksittäisen kennon sisus on yhteydessä ulkoilman kanssa liitososaan revenneen aukon kautta.

10 Kun kasveja kasvatetaan ja istutetaan käyttäen tätä kennos-toa, edistetään juurien kasvua liimaamattomissa osissa välit-tämästi istuttamisen jälkeen.

Kun vesiliukoista tahnaa levitetään hihnan toisiaan kohti 15 oleviin taitettuihin osiin, ei sitä levitetä niihin osiin, joista tulee kennon reunat, kun hihna avataan. Siksi näihin osiin ei muodostu vesiliukoista tahnaa olevaa päällystettä. Niinpä kun valmis kennosto avataan, se voidaan tehdä helposti. Lisäksi yksittäiset kennot ovat muodoltaan yhteneväisiä.

20

Optimimenetelmä sellaisen kennoston valmistamiseksi, joka edistää juurien kasvua ja joka voidaan helposti avata, koostuu kolmen vaiheen yhdistelmästä. Nämä vaiheet suoritetaan jatkuvasti kennoston tehokkaaksi valmistamiseksi keskeytymät-25 tömällä tavalla.

Kuvioissa

Kuvio l on kaavamainen juoksukaavio, joka kuvaa menetelmää 30 keksinnönmukaisen kennoston valmistamiseksi; kuvio 2 on osittainen perspektiivikuva hihnasta, joka on valmistettu vaiheessa 1, joka on esitetty kuvion 1 juoksukaa-viossa; kuvio 3 on osittainen perspektiivikuva hihnasta, joka on 35 valmistettu vaiheessa 2, joka on esitetty kuvion 1 juoksukaa- viossa; kuvio 4 on osittainen perspektiivikuva hihnasta, joka on valmistettu vaiheessa 3, joka on esitetty kuvion 1 juoksukaa-viossa; 6 96817 kuvio 5 on kaaviomainen tasokuva kennostosta, joka on valmistettu kuvion 1 juoksukaaviossa kuvatun menetelmän mukaan ja jossa kenno on avattu; kuvio 6 on kaaviomainen osittainen perspektiivikuva kennos-5 tosta, joka on saatu levittämällä vedenkestävää tahnaa epä- jatkuvasti kahteen riviin kuviossa 2 esitetylle hihnalle ja jossa kenno on avattu; kuvio 7 on kaaviomainen osittainen sivukuva kuviossa 2 esitetystä hihnasta sen tavan esittämiseksi, missä vesiliukoista ίο tahnaa ei levitetä osiin, jotka vastaavat kennoston särmiä ja niiden ympäristöä, kun tahnaa levitetään hihnan etusivulle ja takasivulle vuorotellen, jolloin särmät muodostuvat, kun kenno avataan; ja kuvio 8 on tasokuva kennostosta, joka valmistetaan tartutta-15 maila toisiinsa hihnat, kuten on esitetty kuviossa 7 ja jossa kenno on avattu.

Tämä keksintö saa aikaan kennoston, joka koostuu kahdesta sopivasta jatkuvasta ohuesta kalvosta. Kennostossa liitososat 20 vuorottelevat yksittäisten kennojen kanssa, eikä niiden välissä ole katkoja. Istuttamisen jälkeen syntyy juuria voimakkaasti ja ne kasvavat yksittäisten kennojen sivuseinien läpi. Kennosto voidaan myös helposti avata. Yksittäiset kennot ovat myös muodoltaan yhtenäisiä. Keksintö antaa myös 25 käyttöön menetelmän sellaisen kennoston valmistamiseksi yhtenä keskeytymättömänä prosessina.

Menetelmää keksinnön mukaisen kennoston valmistamiseksi kuvataan seuraavassa viittaamalla kuvioon 1. Tämä menetelmä 30 käsittää ensimmäisen vaiheen, toisen vaiheen ja kolmannen vaiheen.

Ensimmäisessä vaiheessa levitetään vesiliukoista tahnaa toiselle pitkistä hihnanomaisista ohuista kalvoista 1 ja 2 35 kalvon pituussuunnassa säännöllisin välein. Kalvot liimataan kiinni toisiinsa tahnan avulla hihnan 8 muodostamiseksi. Lähemmin sanottuna valmistetaan rullat Rl ja R2 aikaisemmin valituista ohuista kalvoista. Ensimmäistä ohutta kalvoa 1 ja toista ohutta kalvoa 2 vedetään jatkuvasta rullilta Rl ja 7 96817 vastaavasti R2 nuolella A merkityssä suunnassa. Ensimmäinen tahnaa levittävä laite 3 levittää vedenkestävää tahnaa 4 ensimmäisen kalvon 1 yläpinnalle leveydeltä L säännöllisin välimatkoin suunnassa, joka on kohtisuorassa nuolen A osoit-5 tamaa suuntaa vastaan.

Seuraavassa viitataan myös kuvioon 2, jossa vedenkestävää tahnaa 4 levitetään ensin etummaiselle ohuen kalvon 1 pääty-osalle a, jonka leveys on L. Sitten viereistä osaa, jonka le-10 veys on noin 3L, ei päällystetä tahnalla levittämättömän osan muodostamiseksi. Tahnaa levitetään viereiselle osalle, jonka leveys on L. Tällä tavalla muodostetaan tietty lukumäärä levitettyjä osia, joiden leveys on L. Viimeistä levitettyä osaa pidetään sitten taaempana päätyosana b. Alue T etummai-15 sen päätyosan a ja taaemman päätyosan b välillä toistuu.

Tahnaa levittävässä laitteessa 3 on levitystela 5, joka on tarkoitettu levittämään tahnaa säännöllisin välimatkoin, kuten on kuvattu yllä. Toimintaa säädetään sopivan säätelymekanismin avulla. Kun tahnaa 4 on levitetty ohuelle kalvolle 20 1, painetelat 6 oikaisevat kalvojen 1 ja 2 molemmat sivu- reunat vedon suunnassa, jota on merkitty nuolella A, ja painavat ne toisiaan vasten niiden tartuttamiseksi yhteen. Jos on tarpeen, ne kuljetetaan kuivaimen 7 läpi niiden alustavaksi kuivaamiseksi. Täten muodostuu hihna 8, kuten on 25 esitetty kuviossa 2.

Toisessa vaiheessa taitoslaite 9 muodostaa taitteen 10 hihnaan 8, joka on valmistettu ensimmäisessä vaiheessa, pitkin taaemman päätyosan b etupäätyä alueella T katsottuna nuolen 30 A ilmaiseman vedon suunnassa, tämän osan taittumisen helpottamiseksi. Vedenkestävää tahnaa 4 on levitetty alueelle T leveydeltä L. Taittamisoperaatio suoritetaan muodostamalla pykäliä tai uria, jotka eivät ulotu hihnan 8 läpi, kuten on esitetty kuviossa 3. Urat muodostetaan käyttämällä painetta. 35 Hihnaa, jossa on taitokset, merkitään numerolla 8a kuviossa 3. Hihna 8a kulkee vetotelojen 11 kautta taitoslaitteelle 12, joka taivuttaa hihnaa oikealle ja vasemmalle vuorottain taitteen 10 kohdalla. Sitten taitoslaite 12 taittaa sitä niin, että se jää taitetuksi pitkäksi aikaa. Täten tehdään 96817 8 valmisteluja seuraavaa vaihetta varten. Taitoslaite 12 voi olla rakenteeltaan millainen tahansa, kunhan se taivuttaa hihnaa 8a oikealle ja vasemmalle vuoronperään säännöllisin välimatkoin siksakmaisesti ja taittaa taivutetut osat peräk-5 käin, kuten on kuvattu yllä. Kuviossa 1 esitetyssä esimerkissä taitoslaite 12 käsittää parin vetopyöriä 13 asetettuina ylhäälle, parin keinuvia kuljettimia 14 ja parin ruuviohjai-mia 15, jotka on asetettu kuljettimien 14 alle. Kuljettimet 14 kuljettavat hihnaa 8a pitäen sitä välissään ja ne voivat io heilahtaa joko vasemmalle tai oikealle katsottuna kuviossa vetopyöriä 13 pitkin. Kuljettimien 14 heilahdusliikkeen laajuus asetetaan yhtäläiseksi yhden hihnassa 8a olevan taitoksen 10 ja seuraavan taitoksen 10 (ei esitetty) välimatkan kanssa. Kuljettimet 14 taivuttavat hihnan 8a vuorotellen 15 oikealle ja vasemmalle kunkin taitoksen 10 kohdalla kuljettaessaan hihnaa alaspäin. Sitten taivutetut osat pannaan kytkeytymään ruuviohjäimien 15 ruuveihin hihnan taittamiseksi taivutettujen osien kohdalta peräjälkeen. Hihna 8a, joka on taivutettu tällä tavalla, asetetaan heti kuljettimelle 16, 20 joka siirtää hihnan eteenpäin sen aukaisemiseksi. Tällä tavalla hihna kuljetetaan seuravalle asemalle, jossa suoritetaan kolmas vaihe.

Kolmannessa vaiheessa erotusviivan muodostava laite 17 muo-25 dostaa erotusviivan 18 hihnaan 8a alueella T leveydeltä L lukuunottamatta taaempaa päätyosaa b tämän osan erottamisen tekemiseksi helpoksi. Hihna 8a taivutettiin ja taitettiin kunkin taitteen 10 kohdalta toisessa vaiheessa ja se jäi riittävästi taitetuksi. Erotusviivan 18 muodolle ei aseteta 30 mitään rajoituksia. Erotusviivan muoto valitaan kennoissa olevien taimien istutuskunnon mukaan sen jälkeen kun ne ovat kasvaneet. Erotusviiva 18 voi olla rei'ityksiä, murtoviiva, tai erotusviiva, jossa on erotuksen ohjainosa, joka sopii täysin automatisoituun istutuslaitteeseen, kuten on kuvattu 35 japanilaisessa patenttijulkaisussa No 30805/1980. Sen jälkeen vesiliukoista tahnaa 19 levitetään hihnalle 8a, jossa on erotusviivat 18 kunkin taitteen 10 vastakkaisilla sivuilla, so. etupinnalla ja takapinnalla vuoronperään. Tahnaa 19 ei levitetä sille osalle, jonka pituus vastaa kunkin yksittäisen

II

9 96817 kennon sivuseinän yhtä sivua ja on kunkin taitteen 10 vieressä. Toinen tahnaa levittävä laite 21, joka on asetettu hihnan 8a yläpuolelle, levittää vesi Iitako is ta tahnaa 19 hihnan 8 a yläpinnalle alueella A, joka ulottuu hihnan 8a etupäästä 5 ensimmäiseen taitteeseen 10. Sitten kolmas tahnaa levittävä laite 23, joka on asennettu hihnan 8a alapuolelle, levittää tahnaa 19 hihnan alapinnalle alueelle B ensimmäisen taitteen 10 ja toisen taitteen välissä. Sen jälkeen toinen tahnaa levittävä laite 21 levittää vesiliukoista tahnaa 19 hihnan 8a 10 pinnalle alueelle C toisen taitteen ja kolmannen taitteen välissä samalla tavalla kuin alueelle A. Tällä tavalla vesiliukoista tahnaa levitetään kunkin peräkkäisen taitteen 10 vastakkaisille pinnoille tai hihnan 8a etupinnalle ja takapinnalle vaihtelevasti. Toisen tahnaa levittävän laitteen 21 15 ja kolmannen tahnaa levittävän laitteen 23 toimintaa säätelee sopiva säätelymekanismi niiden toimimiseksi jaksottaisesti tahnan levittämiseksi säännöllisin välimatkoin, kuten on kuvattu yllä.

20 Kun toinen tahnaa levittävä laite 21 ja kolmas tahnaa levittävä laite 23 ovat levittäneet tahnan 19 hihnan 8a etupinnalle ja takapinnalle vuorottaisesti, hihna, jota on merkitty numerolla 8b kuviossa 4 taivutetaan oikealle ja vasemmalle vuorottaisesti kunkin taitteen kohdalla siksakmaisesti. 25 Sitten hihna 8b taitetaan. Koko taivutettuun hihnaan kohdistetaan paine niiden osien tartuttamiseksi, joihin tahnaa on levitetty. Tätä tarkoitusta varten kolmannesta tahnaa levittävästä laitteesta 23 esiinliikkunut hihna 8b kulkee vetote-laparin 24 välistä jännityksen poistamiseksi. Tässä vaiheessa 30 taitoslaitteen 12 tekemät siksaktaitteet muodostetaan uudelleen. Osat, jotka on taitettu siksakmaisesti kerääntyvät laatikkoon 25, joka on asetettu vetotelojen 24 alapuolelle.

: Sitten hihna 8b otetaan pois laatikosta 25 ja koko hihnaan kohdistetaan paine.

35 Tällä tavalla saadaan taitettu laminaatti suorittamalla vaiheet yhdestä kolmeen jatkuvasti. Laminaatti kuivataan ja taitetaan auki kuviossa 5 esitetyn kennoston P aikaansaamiseksi. Kennosto P käsittää rivit rl, r2, r3 jne. yksittäisiä 10 96817 kennoja 26, joista kukin on heksagonaalisen prisman muotoinen. Yksittäiset kennot 26 ovat liitososien 27 yhdistämiä. Rivejä rl, r2, r3 jne yhdistävät liitososat 28, jotka sijaitsevat vuorotellen vasemmassa päässä ja oikeassa päässä. Kukin 5 rivi, joka alkaa ensimmäisestä kennosta 26a ja joka päättyy viimeiseen kennoon 26b, voidaan vetää esiin.

Kennoston P ja hihnan 8b suhde kuvataan seuraavassa viittaamalla kuvioon 4. Kukin kenno 26 vastaa liimaamatonta osaa 29, ίο joka sijaitsee niiden peräkkäisten osien välissä, joihin vedenkestävää tahnaa 4 on levitetty hihnalle 8b. Kukin liitososa 27 vastaa osaa, joka on kiinnitetty tahnalla 4 yhdellä alueella T lukuunottamatta takapäätyosaa b. Erotusviivat 18 on muodostettu liitososiin 27. liitososat 28, jotka yhdistä-15 vät kennorivejä rl, r2, r3 jne. vastaavat takapäätyosia b, jotka on kiinnitetty tahnalla 4.

Tällä tavalla valmistetaan kennosto kahdesta jatkuvasta ohuesta kalvosta. Kennosto käsittää monia rivejä rl, r2 r3 20 jne. yksittäisiä kennoja ja rivit ovat yhdistettyjä toisiinsa liitososilla. Kaikki yksittäiset kennot, jotka on perättäi-sesti yhdistetty kennoiksi, voidaan vetää esiin.

Yllämainitussa menetelmässä suoritetaan vaiheet yhdestä kol-25 meen. Ensimmäisessä vaiheessa ensimmäinen tahnaa levittävä laite 3 levittää vedenkestävää tahnaa 4 ensimmäiselle ohuelle kalvolle 1. Sen sijaan, että tahnaa 4 levitettäisiin jatkuvasti, voidaan tahnaa levittää kalvolle 1 epäjatkuvasti. Esimerkiksi tahnaa voidaan levittää niin, että se muodostaa 30 pisteviivoja, erillisiä vöitä, erillisiä aaltomuotoja tai muita erillisiä kuvioita. Yksi esimerkki kennostosta, joka on saatu tällä tavalla, on esitetty kuviossa 6, missä ensimmäi-i nen ohut kalvo 1 ja toinen ohut kalvo 2 on liimattu toisiinsa siten, että liimatut osat 4A, joissa on tahnaa 4, vaihtelevat 35 liimaamattomien osien 4B kanssa liitososien 27 muodostamisek si. Yhden yksittäisen kennon 26c sisäpuoli on yhteydessä viereisen yksittäisen kennon 26d sisuksen kanssa liimaamattomien osien 4B kautta, jolloin kennot 26c ja 26d ovat liitososan 27 vastakkaisilla puolilla.

Il 11 96817

Liimattujen osien 4A ja liimaamattomien osien 4B välinen välimatka D vaikuttaa kunkin yksittäisen kennon sivuseinän läpi ulottuvien juurien kasvuun. Missä välimatka D on suuri, juuret kasvavat riittävästi liitososien 27 liimaamattomien 5 osien 4B läpi istutuksen jälkeen, mutta taimia kasvatettaessa on erittäin todennäköistä, että taimien kasvaneet juuret yksittäisissä kennoissa 26c ja 26d yhden liitososan 27 vastakkaisilla puolilla tunkeutuvat helposti liimaamattomiin osiin 4B ja sotkeutuvat toisiinsa. Toisaalta kun välimatka D io on pieni, edellämainitut nuoret juuret estetään sotkeutumasta toisiinsa. Kuitenkin juurien kasvua liimaamattomista osista 4B tukahdutetaan. Tätä ei kennostoissa haluta. Tämän hakemuksen tekijä tutki välimatkaa D, joka tyydyttää nämä ristiriitaiset vaatimukset ja on huomannut, että sallittu välimatkan is D alue on 2-5 mm.

Kolmannessa vaiheessa toinen tahnaa levittävä laite 21 ja kolmas tahnaa levittävä laite 23 levittävät vesiliukoista tahnaa 19 hihnalle 8a. Tällöin, jos liimaamattomat osat 19a, 20 joihin tahnaa ei ole levitetty, muodostetaan kunkin yksittäisen kennon 26 särmien d, e, f, g, h, i, (kuvio 8) tienoille, joka kenno on muodostettu taittamalla auki kennosto, kuten on esitetty kuviossa 7, silloin aukitaittamistapahtuma helpottuu, koska vesiliukoisesta tahnasta muodostuvaa päällystettä 25 ei muodosteta millekkään kennnon 26 särmistä d, e, f, g, h, i. Lisäksi yksittäiset kennot ovat muodoltaan yhtenäisiä. Kunkin liimaamattoman osan keskus sijaitsee vastaavalla reunalla ja liimaamattoman osan leveys on 2-3 mm. Eräitä keksinnön erityisiä esimerkkejä annetaan alla.

30

Esimerkki l

Valmistettiin 390 mm leveä rulla voimapaperia ensimmäisenä ohuena kalvona. Paperin paino oli 60 g/m2. Paperi sisälsi 3 35 paino-% antiseptistä kupari-8-hydroksikinolinolaattia. Paperia vedettiin esiin jatkuvasti rullalta ja samalla vedenkes-tävää tahnaa, joka koostui polyakryyliemulsioliimasta, levitettiin paperin pinnalle vedon suuntaan nähden suorassa kulmassa. Muodostettiin liimattava marginaali vedetyn paperin 12 96817 etupäädystä lähtien. Marginaalin leveys oli 10 mm. Muodostettiin naapuriosa, joka oli 30 mm leveä, tahnattomana osana. Sitten muodostettiin marginaali tahnattoman osan viereen. Tämän marginaalin leveys oli 10 mm. Tämän marginaalin viereen 5 muodostettiin 30 mm leveä tahnaton osa. Yksikköalue, joka ulottuu ensimmäisestä 10 mm leveästä marginaalista yhdenteentoista 10 mm leveään marginaaliin toistettiin levittämällä vedenkestävää tahnaa. Toinen ohut kalvo tehdään samasta voimapaperista. Toinen ohut kalvo vedettiin esiin ja toisen ίο ohuen kalvon molemmat sivupäädyt saatettiin yhdensuuntaisiksi ensimmäisen ohuen kalvon, jolle on levitetty tahnaa, kuten on kuvattu yllä, molempien sivupäätyjen kanssa. Sitten toinen ohut kalvo tartutettiin ensimmäiseen kalvoon hihnan 8 muodostamiseksi, kuten on esitetty kuviossa 2. Kahden hihnalla 15 perättäisen yksikköalueen välissä olevalla rajalla marginaalia, joka sijaitsee edeltävän yksikköalueen takapäädyssä, seurasi marginaali, joka sijaitsee seuraavan yksikköalueen etupäädyssä. Tuloksena muodostui 20 mm leveä marginaali liimattavaksi.

20

Hihna 8 kuivattiin lieriömäisellä pintakuivaimella ja sitten muodostettiin kukin taite 10 pitkin rajaa 10 mm leveän marginaalin ja 30 mm leveän tahnattoman osan välissä kunkin yksikköalueen päässä, kuten on esitetty kuviossa 3. Taittees-25 sa 10 vuorottelivat 1,5 mm pitkät uurrokset 1,5 mm leveiden uurtamattomien osien kanssa koko hihnan pituudelta. Uurrokset eivät ulotu hihnan läpi. Hihna taitettiin vuorotellen oikealle ja vasemmalle taitteiden 10 kohdalta taitoslaitteella 12, kuten on esitetty kuviossa 1. Hihnaa kuljetettiin sitten 30 kuljettimilla pitäen sitä taitetussa tilassa. Sen jälkeen hihnaa liikutettiin siten, että sitä venytettiin ja sitten se vedettiin esiin. Erotusviivat 18, jotka ulottuivat koko hihnan 8a leveydelle, muodostettiin 10 mm leveiden marginaalien keskelle. Kussakin erotusviivassa 18 vuorottelivat 21 mm 35 pitkät uurrokset 5 mm pitkien uurtamattomien osien kanssa, jolloin uurrokset ulottuivat hihnan 8a läpi. Hihna ajettiin toisen tahnaa levittävän laitteen 21 läpi ja kolmannen tahnaa levittävän laitteen 23 läpi. Vesiliukoista tahnaa, joka koostui polyvinyylialkoholiliimasta, levitettiin hihnan 8a etusi- ϋ 13 96817 vulle ja takasivulle vuorotellen taitteeseen 10 asti, lukuunottamatta 10 mm pitkää aluetta taitteen 10 vieressä. Siksakmaisesti taitetun hihnan annettiin pudota pinoamissäi-liöön 25 ja jäädä sinne. Aina 140 taitettua hihnan 8a osaa 5 otettiin esiin yksikkönä. Sitten tähän yksikköön kohdistettiin paine ja ne osat, joissa oli tahnaa, tarttuivat kiinni. Saatu laminaatti kuivattiin ja leikattiin 130 mm:n välein taitteiden suunnassa, so. hihnan 8a pituussuunnassa. Lopulta laminaatti taitettiin auki kennoston saamiseksi käsittäen 10 1400 yksittäisen kennon riviä, jotka kennot olivat yhdistet tyjä 10 mm leveillä liitososilla. Jokaisella liitososalla oli erotusviiva keskustassaan. Kunkin yksittäisen kennon halkaisija oli 20 mm ja korkeus 130 mm.

is Esimerkki 2

Ensimmäinen ohut kalvo tehtiin voimapaperista, jonka lähtö-paino oli 60 g/m2 ja leveys 390 mm. Paperi sisälsi 8 paino-% antiseptistä kupari-8-hydroksikinolinolaattia. Paperia vedet-20 tiin jatkuvasti esiin ja samalla vedenkestävää tahnaa, joka käsitti polyakryyliemulsioliimaa, levitettiin sille kohtisuoraan vedon suuntaa vastaan. Tällöin muodostui 10 mm leveä marginaali vedetyn paperin etusivusta lähtien. 30 mm leveä tahnaton osa muodostui marginaalin viereen. Tällä 25 tavalla muodostui vuorotellen 10 mm leveitä osia, joille oli levitetty tahnaa, ja 30 mm leveitä tahnattomia osia. Ensimmäisestä 10 mm leveästä marginaalista alkava ja yhdenteentoista 10 mm leveään marginaaliin päättyvä yksikköalue muodostui toistuvasti. Vedenkestävää tahnaa levitettiin kunkin 30 marginaalin molempia päätyjä pitkin katkonaisesti 3 mm levei- den ja 3 mm pitkien osien, joille oli levitetty tahnaa, ja 5 mm pitkien tahnattomien osien muodostamiseksi. Levitetyt osat „ vaihtelivat tahnattomien osien kanssa. Toinen ohut kalvo tehtiin samasta voimapaperista ja vedettiin esiin. Sitten 35 toinen kalvo liimattiin ensimmäiseen kalvoon, jolla oli vedenkestävä tahna siten, että toisen kalvon molemmat sivu-päädyt asetettiin tasoihin ensimmäisen kalvon molempien sivupäätyjen kanssa sellaisen hihnan muodostamiseksi, jossa muodostui kaksi erillistä riviä tarttuvia osia. Kussakin 14 96817 rivissä osat 4A, joihin tahnaa oli levitetty, vuorottelivat tahnattomien osien 4B kanssa. Levitettyjen osien leveys oli 3 mm. Kahden peräkkäisen hihnan yksikköälueiden välisellä rajalla on marginaali, joka sijaitsee edellisen alueen taka-5 päädyssä, yhdistetty marginaaliin, joka on muodostunut seu-raavan yksikköalueen etupäässä. Tuloksena saatiin marginaali, joka oli 20 mm leveä.

Edellä kuvattua hihnaa käsiteltiin samalla tavalla kuin ίο esimerkissä 1 ja se taitettiin auki kennoston luomiseksi, joka koostui 1400 yksittäisestä kennosta, jotka oli järjestetty riveihin. Kunkin yksittäisen kennon halkaisija oli 20 mm ja korkeus 130 mm. Yksittäisiä kennoja yhdistivät 10 mm leveät liitososat. Erotusviiva muodostettiin kunkin lii-15 tososan keskelle. Vedenkestävällä tahnalla liimatut osat vuorottelivat tarttumattomien osien kanssa. Sokerijuurikkaiden siemeniä kylvettiin kennostoihin ja niitä kasvatettiin 40 päivää. Huomattiin, että juuret, jotka kasvoivat vierekkäisistä yksittäisistä kennoista, eivät sotkeutuneet toisiinsa. 20 Kennosto erotettiin yksittäisiksi kennotaimiksi ja ne istutettiin peltoon, jossa niitä kasvatettiin 30 päivän ajan. Taimien kasvu ja juurien kasvu tarkastettiin. Lehtien keskimääräinen paino istutettua tainta kohti oli 29,5 g, juurien keskimääräinen paino oli 4,5 g ja juurtuneiden juurien keski-25 määräinen lukumäärä oli 29,0. Nämä arvot ovat paremmat kuin keskimääräinen lehtien paino 16,4 g, juurien keskimääräinen paino 2,7 g ja juurtuneiden juurien keskimääräinen lukumäärä 1,6. Jälkimmäiset arvot saatiin, kun käytettiin vertailuna kennostoa, jossa oli osia, jotka oli jatkuvasti liimattu 30 vedenkestävällä tahnalla. Tällä tavalla uusi kennosto oli tehokas istuttamisen jälkeisen taimien kasvun edistämisessä.

Esimerkki 3 35 Ensimmäinen ohut kalvo tehtiin voimapaperista, jonka lähtö-paino oli 60 g/m2 ja leveys 390 mm. Paperi sisälsi 3 pain-% kupari-8-hydroksikinolinolaattia. Kalvoa vedettiin jatkuvasti esiin ja samalla vedenkestävää tahnaa, joka oli polyakryy-liemulsioliimaa, levitettiin sille suorassa kulmassa vedon 15 96817 suuntaan nähden. Muodostettiin 10 mm leveä marginaali vedetyn kalvon etupäästä. 30 mm leveä tahnaton osa muodostettiin marginaalin viereen. Tällä tavalla muodostettiin vuorotellen 10 mm leveitä marginaaleja ja 30 mm leveitä tahnattomia 5 alueita. Yksikköalue, joka alkoi ensimmäisestä 10 mm leveästä marginaalista ja joka päätyi yhdenteentoista 10 mm leveään marginaaliin, luotiin toistuvasti. Vedenkestävä tahna levitettiin näille marginaaleille. Toinen ohut kalvo tehtiin samasta voimapaperista ja vedettiin esiin. Toinen kalvo 10 tartutettiin sitten ensimmäiseen kalvoon, jolle vedenkestävä tahna on levitetty, siten että toisen kalvon molemmat sivu-päädyt asetettiin yhdensuuntaisiksi ensimmäisen kalvon molempien sivupäätyjen kanssa kuviossa 2 esitetyn hihnan 8 muodostamiseksi. Kullakin tämän hihnan kahden peräkkäisen yksikkö-15 alueen välisellä rajalla on marginaali, joka sijaitsee edeltävän yksikköalueen takapäässä, yhdistetty seuraavan yksikkö-alueen etupäässä sijaitsevaan marginaaliin. Tästä syntyi 20 mm leveä marginaali.

20 Hihna 8 kuivattiin lieriömäisellä pintakuivurilla ja sitten muodostettiin taitokset 10 koko hihnan pituudelle, kuten on esitetty kuviossa 3, pitkin 10 mm leveän marginaalin, joka sijaitsee kunkin yksikköalueen takapäässä, ja 30 mm leveän levittämättömän osan välistä rajaa. Kussakin taitoksessa 10 25 1,5 mm pitkät urat vuorottelevat 1,5 mm pitkien urittamatto- mien osien kanssa. Urat eivät ulottuneet hihnan läpi. Hihnaa taitettiin vuorotellen oikealle ja vasemmalle taitteiden 10 kohdalta taitoslaitteella 12, joka on esitetty kuviossa 1. Sitten hihna siirrettiin kuljettimille pitäen sitä taitetussa 30 tilassa. Sen jälkeen hihnaa nostettiin ja se saatettiin venymään. Samanaikaisesti sitä vedettiin esiin. Erotusviivat 18 muodostettiin hihnan 8a koko pituudelle 10 mm leveän marginaalin keskelle. Kussakin erotusviivassa 18 21 mm pitkät urat vuorottelivat 5 mm pitkien urittamattomien osien kanssa. 35 Urat ulottuivat hihnan 8a läpi. Sen jälkeen hihna vietiin toisen tahnaa levittävän laitteen 23 läpi ja kolmannen tahnaa levittävän laitteen 23 läpi. Polyvinyylialkoholiliimasta 19 koostuvaa vesiliukoista tahnaa levitettiin vuorotellen hihnan 8a etupuolelle ja takapuolelle kuhunkin taitteeseen 10 asti 16 96817 lukuunottamatta taitteiden 10 viereisiä 10 mm leveitä tahnat-tomia osia. Tällöin 2 mm leveät tahnattomat osat 19a muodostettiin kunkin yksittäisen kennon, jotka muodostettiin kun hihna taitettiin auki, kuten on esitetty kuviossa 7, asemiin 5 jotka vastasivat särmiä d, e, f, g, h, i (kuvio 8) . Vesi liukoista tahnaa ei levitetty tahnattomiin osiin 19a, mutta sitä levitettiin muihin osiin hihnan 8b muodostamiseksi. Hihnaa käsiteltiin sen jälkeen samalla tavalla kuin esimerkissä 1 ja se taitettiin auki sellaisen kennoston muodostami-10 seksi, joka käsitti 1400 yksittäistä kennoa yhdistettyinä riveiksi 10 mm leveillä liitososilla. Kunkin yksittäisen kennon halkaisija oli 20 mm ja korkeus 130 mm. Kussakin liitososassa oli erotusviiva keskiosassaan. Koska vesiliukoista tahnaa ei ollut levitetty pitkin särmiä, näihin 15 osiin ei muodostunut mitään tahnakalvoa. Tämä teki kunkin yksittäisen kennon muotoilemisen haluttuun muotoon helpoksi, kun hihna taitettiin auki. Sen seurauksena yksittäiset kennot olivat muodoltaan yhtenäisiä.

20 Esimerkki 4

Ensimmäinen ohut kalvo tehtiin voimapaperista, jonka lähtö-paino oli 60 g/m2 ja leveys 390 mm. Paperi sisälsi 3 paino-% antiseptistä kupari-8-hydroksikinolinolaattia. Kalvoa vedet-25 tiin jatkuvasti esiin ja samalla polyakryyliemulsioliimaa olevaa vedenkestävää tahnaa levitettiin kalvolle suorissa kulmissa vedon suuntaa vastaan. Tällöin muodostettiin 10 mm leveä marginaali vedetyn kalvon etupäästä. 30 mm leveä tahna-ton osa muodostettiin marginaalin viereen. Tällä tavalla 30 muodostettiin vuorotellen 10 mm leveitä marginaaleja ja 30 mm leveitä tahnattomia osia. Muodostettiin toistuvasti yksikkö-alue, joka alkoi ensimmäisestä 10 mm leveästä marginaalista ja päättyi yhdenteentoista 10 mm leveään marginaaliin. Vedenkestävää tahnaa levitettiin epäyhtenäisesti kunkin marginaa-35 Iin molempiin päihin 3 mm leveiden ja 5 mm pitkien osien, joissa oli tahnaa, ja 5 mm pitkien tahnattomien osien muodostamiseksi vuorotellen. Toinen ohut kalvo tehtiin samasta voimapaperista ja sitä vedettiin esiin. Toinen kalvo liimattiin ensimmäisen kalvon päälle, jolle kalvolle tahna oli

II

17 96817 levitetty, kuten on edellä kuvattu, sillä tavalla että molemmat toisen kalvon sivupäädyt asetettiin yhdensuuntaisiksi ensimmäisen kalvon molempien sivupäätyjen kanssa sellaisen hihnan muodostamiseksi, jossa oli kaksi riviä erillisiä 5 liimattuja osia. Kussakin rivissä 3 mm leveät osat 4A, joihin vedenkestävää tahnaa levitettiin, vaihtelivat tahnattomien osien 4B kanssa. Hihnan kahden peräkkäisen yksikköalueen välisellä rajalla marginaali, joka sijaitsi edellisen yksikköalueen takapäässä, yhdistyi jälkimmäisen yksikköalueen ίο etupäässä sijaitsevaan marginaaliin ja niin syntyi 20 mm leveä marginaali.

Tämä hihna kuivattiin lieriömäisessä pintakuivurissa ja sitten muodostettiin taitokset 10 koko hihnan pituudelle is pitkin kutakin rajaa 10 mm leveän marginaalin, joka sijaitsi kunkin yksikköalueen takapäässä, ja 30 mm leveän tahnattoman osan välillä, kuten on esitetty kuviossa 3. Kussakin taitoksessa 10 vuorottelivat 1,5 mm pitkät urat 1,5 mm pitkien urittamattomien osien kanssa. Urat eivät ulottuneet hihnan 20 läpi. Hihnaa taitettiin vuorotellen oikealle ja vasemmalle taitteiden 10 kohdalta kuviossa 1 esitetyllä taitoslaitteella 12. Sitten hihna siirrettiin kuljettamille pitäen hihnaa taitetussa tilassa. Sen jälkeen sitä kuljetettiin ja vedettiin esiin venyttämällä sitä taas. Erotusviivat 18 muodostet-25 tiin koko hihnan 8a pituudelta kunkin 10 mm leveän marginaa lin keskustaan. Kussakin erotusviivassa 18 vuorottelivat 21 mm pitkät urat 5 mm pitkien urittamattomien osien kanssa. Urat ulottuivat hihnan 8a läpi. Hihna kuljetettiin sitten toisen tahnaa levittävän laitteen 21 ja kolmannen tahnaa 30 levittävän laitteen 23 läpi polyvinyylialkoholiliimaa 19 olevan vesiliukoisen tahnan levittämiseksi hihnan 8a etusivulle ja takasivulle vuorotellen kuhunkin taitteeseen 10 asti 10 mm pitkää taitteen 10 viereistä osaa lukuunottamatta. Tällöin 2 mm leveät levittämättömät osat 19a muodostuivat 35 asemiin, jotka vastasivat kunkin yksittäisen kennon, joka muodostui kun hihna taitettiin auki, särmiä d, e, f, g, h, i (kuvio 8) . Vesiliukoista tahnaa levitettiin muihin osiin hihnan 8b tuottamiseksi. Tätä hihnaa käsiteltiin sen jälkeen samalla tavalla kuin esimerkissä 1 ja se taitettiin auki 18 96817 sellaisen kennoston muodostamiseksi, joka koostui 1400 yksittäisestä kennosta, jotka oli yhdistetty riveiksi. Kunkin yksittäisen kennon halkaisija oli 20 mm ja korkeus 130 mm. 10 mm leveät liitososat liittivät yksittäiset kennot toisiinsa. 5 Kussakin liitososassa oli erotusviiva keskustassaan ja ne muodostuivat levittämällä vedenkestävää tahnaa. Liitososissa liimatut osat vuorottelivat liimaamattomien osien kanssa. Minkään särmän tienoille ei muodostunut tahnapäällystettä. Tämä helpotti kennoston aukitaittamista. Lisäksi yksittäiset io kennot olivat muodoltaan yhtenäisiä. Lisäksi kennosto edisti juurien kasvua yksittäisten kennojen sivuseinien poikki istutuksen jälkeen.

Claims (4)

19 96817

1. Menetelmä taimien kasvattamiseksi ja istuttamiseksi tarkoitetun usean kennon (26) muodostaman kennoston (P) valmistamiseksi, jossa menetelmässä kahdelle jatkuvalle paperil- 5 le tai paperin kaltaiselle ohuelle kalvolle (1, 2) levitetään vedenkestävää tahnaa (4) ja kalvot saatetaan tarttumaan toisiinsa säännöllisin välein muodostamaan hihna (8); määritetään alueeksi T ennalta määrätty lukumäärä onttoja lokeroita, jotka ovat muodostuneet liitososien (28) väliin, 10 muodostetaan taiteviivat (10) alueen T taaemman päätyosan (b) etupäähän, taitetaan hihna oikealle ja vasemmalle siksakmai-sesti kutakin taiteviivaa (10) pitkin, jolloin hihnojen kerrokset tarttuvat yhteen vesiliukoisella tahnalla (19) tuottaen yksittäisiä kennoja, joita yhdistävät toisiinsa lii-15 tososat (27) siten, että usea ylä- ja alapäästään avoin kenno (26) muodostaa kennoston taitettaessa hihna (8) auki, jolloin usea kenno on yhdistetty riviin (rx, r2, r3) sen päästä toiseen ; tunnettu siitä, että 20 vedenkestävää tahnaa (4) levitetään ohuen kalvon (1, 2) koko leveydelle ohuen kalvon ennalta määrätyn alueen T etummaisessa päätyosassa (a) pituudella L, vedenkestävää tahnaa levitetään edelleen osalle, joka liittyy onttoon lokeroon alueella T pituudella 2L; 25 taivutetaan hihnaa (8) oikealle ja vasemmalle vuorottaen siksakmaisesti taiteviivoilla (10) tahnalla levitettyjen osien, joiden pituus on 2L, etummaista päätyosaa (b) pitkin, ja taitetun tilan säilyttänyttä hihnaa liikutetaan sen venyttämiseksi ; 30 sen jälkeen levitetään vesiliukoista tahnaa (19) hihnan (8) ylä- ja alapinnalle vuorottaen taiteviivoilla (10), lukuunottamatta tahnalla levitetyn, 2L-pituisen osan puolta pituutta, taitetaan hihna, joka säilyttää taitetun tilan, jälleen oikealle ja vasemmalle, ja painetaan koko taitettua 35 hihnaa, jotta ne osat, joille on levitetty tahnaa, tarttuvat yhteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä taimien kasvattamiseksi ja istuttamiseksi tarkoitetun kennoston valmistamiseksi, tunnettu siitä, että vesiliukoisella tahnalla (19) 96817 20 käsiteltyihin, tietyn levyisiin osiin muodostetaan erotusvii-voja (18) erottamisen helpottamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä taimien kasvattamiseksi ja istuttamiseksi tarkoitetun kennoston val- 5 niistämiseksi, tunnettu siitä, että vedenkestävää tahnaa (4Ά) levitetään tietyn leveyden omaaville osille epäjatkuvasti suorissa kulmissa hihnan (8) pituussuuntaan (A) nähden.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä taimien kasvattamiseksi ja istuttamiseksi tarkoitetun kennos- 10 ton valmistamiseksi, tunnettu siitä, että vesiliukoista tahnaa (19) levitetään vuorotellen taitteista avaamattoman hihnan (8) etusivulle ja takasivulle, lukuunottamatta osia, jotka vastaavat yksittäisten kennojen (26) särmiä (d, e, f, g, h, i), jotka kennot muodostetaan avaamalla hihna taitteista. 15 Il . 96817 21