FI61115B - Kaerlgrupp foer plantor - Google Patents

Description

ES^l ΓβΊ i11>KUULUTUSjULKAISU *A A A C

JSa l J (υ UTLÄCaNINOSSIUlIFT OT I 1 D

C Patentti myönnetty 10 06 1932 -2¾¾ (45) Patent oeddelat ^ y ' (51) Kv.ik?/Int.ci.3 A 01 G 9/10 SUOMI —FINLAND (21) P««ittlh»k*mui — PiMnumftknlng 802311 (22) Haktmltpllvl — Antöknlnfsdif 22.07.80 (23) Alkupllvi — GUtlghatadtg 02.03.77 (41) Tullut |utk)Mk*l — Bllvlt offmtllg 22 07 80

Patentti· ja rekisterihallitus .... «ι., ι. .... .

_ ' (44) NlhUvIktlpuion |t kuuL|ullultun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen Ansökin utligd och utl.«krlft«n publicerad 26.02.82 (32)(33)(31) pyritty «tuoikaui —Begird prlorlttt 02.03-76 25.05.76, Oi.08.76, 12.11.76 Japani-Japani JP) 51-21766, 51-66113 (Utility model), 51-103151 (Utility model), 51-135183 (71) Nippon Tensai Seito Kabushiki Kaisha, No. 6, 2-chome, Kyobashi,

Chuo-ku, Tokyo, Japani-Japan(JP) (72) Akiyoshi Masuda, Obihiro-shi, Hokkaido, Tetsuo Nambu, Obihiro-shi,

Hokkaido, Japani-Japan(JP) (7l) Ruska & Co (5l) Taimiastiaryhmä - Kärlgrupp för plantor (62) Jakamalla erotettu hakemuksesta 770677 - Avdelad fran ansökan 770677 Tämä keksintö koskee taimiastiaryhmää, joka muodostuu useasta ylä-ja alapäästään avonaisesta putkesta, jotka on tehty paperista tai kalvosta ja joiden viereiset putket on liitetty toisiinsa yhdistävillä osilla, jotka sallivat putkien vetämisen jatkuvana jonona ulos ryhmästä, jolloin jono on taitettu tietyn putkien lukumäärän jälkeen vuoroin vasemmalle ja oikealle muodostuen toisiinsa liittyviksi riveiksi; ja viereisten rivien putket on liimattu yhteen vesiliukoisella liimalla, jolloin yhdistävissä osissa on erotusviivat, jotka jakavat ne kahteen osaan ja jotka muodostuvat rakojen ja leikkaamattornien tai yhteen liitettyjen osien jonosta mainitun jonon raon tai rajojen pääiulottuessa yhdistävien osien ylä- ja/tai alapäähän.

Keksinnön mukaiselle taimiastiaryhmälle on tunnusomaista se, että yhdistävien osien ylä- ja/tai alapäähän ulottuva raon tai rakojen pää muodostaa erotusohjausosan tai -osat, jolloin erotusohjausosan tai -osien kokonaispituus on noin 20-70 % yhdistävän osan korkeudesta, ja leikkaamattoman tai yhteen liitettyjen osien kokonaispituus on 30-80 % yhdistävän osan korkeudesta.

Keksinnön mukaisessa taimiastiaryhmässä yksittäiset putket, jotka on tehty kalvosta, esimerkiksi paperista, on yhdistetty liuskalla toi- 2 61115 siinsa putkijonoksi, joka on taitettu mutkille niin, että se voidaan vetää ulos jatkuvana jonona jonon yhdestä päästä toiseen päähän. Viereisten putkien välisessä yhdysosassa on erotusviiva. Erotusviivan yläosassa ja/tai alaosassa on erotusohjausosa. Yhdysosa on riittävän luja kestämään putkijonon vetämisen ulos ryhmästä taimien kasvatuksen jälkeen, mutta jono on helposti erotettavissa yksittäisiksi putkiksi käyttämällä erotuslaitetta, missä putki joutuu puristukseen pyörivien elimien väliin, jotka on sovitettu vetämään putkea, niin että se irtoaa erotusviivaa pitkin alkaen erotusohjausosasta, joko yläpäästä alaspäin tai alapäästä ylöspäin.

Tämän keksinnön keksijät ovat kehittäneet aikaisemmin putkiryhmän, jossa putket on yhdistetty toisiinsa US-patenttijulkaisussa 3 515 036 esitetyllä tavalla. Kun putkiryhmät sijoitetaan automaattiseen istutuskoneeseen ja jokainen putkirivi erotetaan yksittäisiksi taimiput-kiksi, on ollut tarpeen tehdä se käsin tai käyttäen erotuslaitetta leikkuuterineen. Viimeksi mainitussa tapauksessa yhdysosat leikataan vedetyssä tilassa mekaanisesti, mutta on ollut vaikeata suorittaa erotus tehokkaasti ja jatkuvasti.

Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa tämä aikaisemmin tunnetun rakenteen epäkohta. Tämä on saatu tuloksena tutkittaessa putkien rakennetta ja niiden erotusmenetelmää .

Tutkimuksen lähtökohtana oli putkiryhmän yhdysosien rakenne. Keksijät suorittivat erilaisia kokeita näiden yhdysosien erottamisesta ja tuloksena todettiin, että paperiputkiryhmän tapauksessa, missä yhdysosat muodostuivat yhdysliuskoista, joissa oli erotusviivat, jotka muodostuivat ompelukoneen neulan rei'istä pystysuorassa suunnassa tai raoista, jotka oli tehty tietyin välein, ne voivat vastustaa vetävää erotusvoimaa vaakasuorassa suunnassa suuressa määrin, mutta ne voitiin erottaa pienellä voimalla sellaisessa erotuksessa, missä ainoastaan ylä- tai alapäätä vedettiin yhteen suuntaan, ja erotuskohta siirtyi yläpäästä alaspäin tai alapäästä ylöspäin. Tulokset käyvät selville taulukosta 1.

3 61115

Taulukko 1

Rakenne ja vetolujuus

Liitososan (leik- vaakasuora veto- vetolujuus ajan B/A x 100 kaamaton osa) koko lujuus (A) kuluessa (B) (mm) (kohtaa) (kg) (kg) {%) 2 x 12 3,38 0,81 24 4 x 6 3,48 0,80 23 6x4 3,36 0,84 25 8 x 3 3,53 1,34 38 12 x 2 3,30 1,85 56 24 x 1 3,45 2,69 78 Tällöin tutkittavana paperiputkena oli paperiputki (tavaramerkki Nichiten paper pot), jonka kuusikulmaisen poikkileikkauksen pitempi läpimitta oli 19 mm, korkeus 130 mm ja yhdysosan leveys 9,5 mm ja joka oli tehty voimapaperista, jolle oli suoritettu lahonsuojauskä-sittely.

Taulukossa 1 vaakasuora vetolujuus (A) tarkoittaa suurinta kuormitusta paperilieriön erotuksen aikana. Kahdessa yhteen liitetyssä putki-kappaleessa taimia oli kasvatettu tavallisissa viljelyolosuhteissa ja kasvatuksen päättymisen jälkeen taimet ja multa poistettiin putkista. Niiden sijaan pantiin alumiinista tehdyt kuusikulmaiset tangot, joiden muoto vastasi paperiputkien muotoa. Toinen lieriö alumiinitankoineen kiinnitettiin ja toiseen kohdistettiin vaakasuora vetokuormitus, jolloin tapahtui erotus.

Myöskin vetolujuus ajan kuluessa (B) tarkoittaa suurinta kuormitusta paperiputkien erotuksen aikana sillä tavalla, että toinen paperiputki alumiinitankoineen on kiinteä samalla tavalla kuin kohdassa (A) ja toiseen paperiputkeen.kohdistettiin vetokuormitus ainoastaan sen yläosaan, millä aikaansaatiin erotus (tässä tapauksessa erotus eteni V:n muotoisena). Kuten nähdään taulukosta 1, kun paperiputkien välisen yhdysosan erotusviivan rakojen välistä etäisyyttä muutetaan sopivasti ja liitososia (leikkaamattomia osia) vaihdellaan yhdestä kohdasta (24 mm taulukon 1 viimeisessä esimerkissä) useaan kohtaan (esim. 12 kohtaa, joista kukin on 2 mm pitkä ensimmäisessä esimerkissä), vaakasuora vetolujuus ei muutu merkittävästi, mutta vetolujuus ajan “ 61115 kuluessa pienenee. On todettu, että jos vetolujuus ajan kuluessa on noin 25 % vaakasuorasta vetolujuudesta, paperiputket voidaan erottaa riittävästi, ja on vähän eroa, kun erotusviivan muodostavien rakojen välisten liitososien pituus on alle 6 mm. Jos ne ovat liian pitkiä, vetolujuus tulee suuremmaksi kuin paperiputkien murtumislujuus. Niinpä 2-6 mm on optimi liitososaa varten.

Edelleen on todettu, että jos erotusviivan raon ylin osa ulottuu paperiputkien yhdysosan yläreunaan, erotus erillisiksi paperiputkitai-miksi tulee erittäin hyväksi. Taulukossa 2 paperiputkien välisen yhdysosan liitososien (leikkaamattomat osat) pituus oli 56 mm ja tämä muodostui kuudesta liitososasta, joista jokaisen pituus oli 6 mm. Yhdysosan yläreunaan ulottuvien ylärakojen pituutta lisättiin (taulukon 2 toinen sarake) ja liitososien (kukin 6 mm) välistä etäisyyttä pienennettiin vastaavasti (kolmas sarake). Erotusmenetelmällä, missä erotuskohta siirtyy alaspäin ajan kuluessa (kuudes sarake) ja vaakasuoraan vetämällä (viimeinen sarake) saatuja vetolujuuksia verrattiin.

Yhdysosan yläreunan rako toimii erotusohjausosana, ja sen pituus on sopivasti 20-70 % yhdysosan korkeudesta ja sopivimmin 30-40 %. Kun yhdysosalla on tällainen rakenne ja paperiputket on yhdistetty tällä tavalla yhteen, mekaaninen erotus tulee helpoksi. Keksijät ovat todenneet taulukoiden 1 ja 2 tuloksista ja tiedoista, että kyseen ollessa paperiputkiryhmästä, joka on yhdistetty yhdysosien välityksellä sallien paperiputkien jatkuvan ulosvedon, jos on järjestetty raot, joista jokaisella on tietty pituus ja jotka lähtevät yhdysosan yläreunasta pystysuunnassa muodostaen erotusohjausosat, ja lisäksi on järjestetty raot tietyin välein mainituista raoista suoraviivaisesti muodostaen erotusviivat, ja jos erotuskohta siirtyy ajan kuluessa ylhäältä alaspäin, jatkuvan paperiputkiryhmän taimet voidaan erottaa hyvin pienellä vetovoimalla jatkuvasti. Tämä keksintö on tehty näiden tietojen perusteella.

5 611 1 5 cd en ^ u a E 0 3 e 3-r-s «3 m .=rin-=r-=rinmrHOC7\o VO Cd *—I «* ·**·*·****·**»****

m .* O ^ CM CMCMCMCMCMCMCMCMrHCM

cd p 60 cd <u x

01 i> > W

3 3

P

•H 01 O, 3 oi 3 cd •H •'-j 01 cd 3 oi kv iHooot^irv-^-=rinvoin C rH CD ·» «λλλ<»λλ·*·*α

O O C 3 ^ H HrHOOOOOOOO

p «h m

0 <U "«“s 3 X

Λ! > cd w

C

CU

*h sd

01 C CO

0 ·η c sd oi oi 01 > <1) i-i O <1> 0 ·Η ·Η sd H sd p fc 5¾ 3p o oooooooinino •H -H 3 E -P rH -=r

•H E P 3 sd CU

H ·Η

w Cd 3 3 ·Η OI

Eh E i—l oi > sd

rH

I—1 •h cd H ^ sd p i > o c

•l-J O

c u ^ a> "cuw. in cooinmoooooo Ό p w tn rH i-c

3 <u P

cm 3 ^ sd p p > <u o λ; 3 ·η α>

X O O-ι CU C

x x:

3 CU

rH P

3 I

cd C C -H sd

En OJ (DHH

01 *H i—I rH - n VO

X E ·Η VO

3 O 01 rH tn p p 3 sd m i o 0 p 3 > i o ov k sd p m i <u E ·η c rH m

sd O. CU --- rH

cd p ·η —' •r-J 01 c oi

rl 4) Or> VO OO O tn t— O KV t— O KV VO

C 3·η to E in ^J-^r cm o σ\ c-- in ^t cm o <u xjoioo ·* ·** «·*·»·.·»·»·*«

01 >h O P '— rH (Ηι-ΗγΗι—IOOOOOO

Ή

E

3 P r-s

C E VI

Cd O Cd r—s -—N /-N

t3 — i oi m m. in «.

X G 01 O *.

cd O oi 3 oi m rH oo vo o •r-j cd 3 p 3 cm tn tn t—

!h 3 O Cd v^r —-* v W

G sd P U ·>-3 in CU rH -H CU X3 " •h >t o.— O o OrHCMtn^rinvoK-oocrv oi 0 01 O G Oil p cu p x cd i c •h h cu oi p sd o oi

•H 01 U x ·Η P H ·<-} 3 E

H 0 3 r-N cu O >> 3 O

oi 3 E C cd G «P

<u o top E ·ηΕρ 3 cd sd ·η in Ό PxdH U P 3 P P CU * e. HprHvo p 3 ϋ p äo orHojmj-invoK-oocrv 3 ·η .c :cd m -h m3 3cdsd<d ro ,_l>»>v_r (U H u H E αϋ 6 61115 Tässä keksinnössä käytetyn jatkuvatyyppisen paperiputkiryhmän yhdysosa voidaan saada aikaan yläraolla, joka muodostaa tietyn pituisen erotusohjausosan, joka on muodostettu leikkaamalla pystysuorasti yhdysosan yläreunasta, ja erotusviivassa on muita rakoja tietyin välein suoraviivaisesti mainitun raon alapuolella, jolloin paperiput-kia kummallakin puolella yhdistävät rakojen väliset liitososat (leik-kaamattomat osat), ja jolloin mainittujen liitososien kokonaispituus ei voi olla suurempi kuin mainittujen muiden rakojen kokonaispituus.

Kun tämän jatkuvatyyppisen paperiputkiryhmän erottamiseksi tarkoitetun laitteen kahta kartiomuotoista rullaa, joiden ylä- ja alaosan läpimitat ovat erilaiset, pyöritetään suuremmalla nopeudella kuin jatkuvien paperilieriörivien syöttönopeus, rullien puristaessa niitä, paperiputkien yhdysosassa erotuskohta siirtyy yhtämittaisesti ylhäältä alaspäin erotusviivaa pitkin jakaen yhdysosan. Näin yhdysosa, jossa on erotusohjausosa, voidaan jakaa hyvin helposti pienellä vetovoimalla, niin ettei paperiputki vahingoitu. Lisäksi, koska erotus voidaan suorittaa rakenteeltaan yksinkertaisella laitteella, jossa ainoastaan roottoreita pyöritetään, voidaan vaivattomasti suorittaa mekaaninen, jatkuva toiminta. Edellä esitetyllä tavalla erotetut paperiputkitaimet istutetaan peltoon. Kuten edellä on esitetty, tämän keksinnön mukaan on aikaansaatu paperiputkien yhdysosa, jossa on erotusohjausosa ja erotusviiva, sekä myöskin erotuslaite, jossa erotuskohta tällaisen yhdysosan erottamiseksi siirtyy erotuksen aikana.

Seuraavassa keksintöä selitetään yksityiskohtaisemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää päältä nähtynä jatkuvaa paperiputkiryhmää taimien kasvatuksen päättymisen jälkeen, jolloin yhtä riviä vedetään ulos ryhmän toisesta päästä.

kuva 2 esittää perspektiivisesti kuvan 1 mukaisen jatkuvan paperiputkiryhmän osaa, kuva 3 esittää päältä nähtynä kuvan 1 mukaisen jatkuvan paperiputkiryhmän yhdysosan erottamiseen sopivan erotuslaitteen pääosaa, kuva 4 esittää sivulta nähtynä samaa kuin kuva 3, kuva 5 esittää päältä nähtynä toisen sovellutusmuodon mukaista ero-tuslaitetta, kuva 6 esittää sivulta nähtynä samaa kuin kuva 5, 7 61115 kuva 7 esittää päältä nähtynä yksityiskohtaisesti erotuslaitteen erotusosaa, kuva 8 esittää sivulta nähtynä samaa kuin kuva 7, kuvat 9-a - 9-e esittävät perspektiivisesti yhdysosan erilaisia sovellutusmuoj oa, kuva 9-g esittää päältä nähtynä samaa kuin kuva 9-d, ja kuva 9-g esittää päältä nähtynä samaa kuin kuva 9~e.

Piirustuksissa P tarkoittaa jatkuvaa paperiputkiryhmää ja viitenumero 1 yksittäistä paperiputkea, joka on tehty kalvosta 2. Kalvo 2 on tehty voimapaperista tai vastaavasta, jolla on sellainen lahoami-senkesto, että taimien kasvatusaikana ei tapahdu mitään hajaantumista. Kalvosta 2 on muodostettu kuusikulmaisia tai neliömäisiä onttoja paperiputkia 1, joista kukin muodostaa ylhäältä ja alhaalta avoimen taimiastian. Viitenumerolla 3 on merkitty yhdysosaa, joka yhdistää yksittäiset paperiputket 1 keskenään. Mainittu yhdysosa on tavallisesti tehty samasta materiaalista, mitä on käytetty paperiput-kiin 1, mutta mitä tahansa materiaalia voidaan käyttää sen valmistukseen, jos se antaa saman vaikutuksen kuin edellä on esitetty. Yhdysosien aikaansaamiseksi viereisten paperiputkien 1 väliin kaksi paperiputket muodostavaa kalvoa 2 liisteröidään yhteen tietyin välein tai, kuten on esitetty US-patentissa 3 515 036, voidaan ensin muodostaa paperiputket 1, ja sitten tietyn levyiset erilliset kalvot'liisteröidään mainittuihin paperiputkiin, jolloin mainitut kalvot ovat samaa materiaalia kuin paperiputket tai erilaista materiaalia. Muitakin sopivia tapoja voidaan käyttää yhdysosien valmistamiseksi. Lieriö- tai taimiastiaryhmä taitetaan edestakaisin ja liimataan yhteen vesiliukoisella liimalla. Viitenumerolla 4 on merkitty rakoa, joka ulottuu yhdysosan 3 yläreunaan 3' ja on tehty kohtisuorasti tätä yläreunaa vasten. Tämä rako 4 muodostaa erotusohjausosan helpottamaan yhdysosan jakamista. Viitenumeroilla 5 merkityt raot on tehty erotusohjausosan 4 alapuolelle suoraviivaisesti tietyin välein. Viitenumeroilla 6 on merkitty leikkaamattornia osia eli rakojen 5 välisiä liitososia, jolloin rakojen 5 ja liitososien 6 jono muodostavat ero-tusviivan 6'. Näin yhdysosan 3 suurin osa on leikattu pystysuunnassa, jolloin paperiputket on kytketty yhteen liitososien 6 välityksellä. Keksinnön mukaisen yhdistetyn paperiputkiryhmän tunnusomaiset piirteet ovat liitososien kokonaispituudessa ja siinä, kuinka ne on sijoitettu. Yhdysosilla on riittävä lujuus taimien yhdistetyn paperiputkiryhmän P oikaisemiseksi taimien riveissä kasvattamisen 8 61115 jälkeen, mutta niiden täytyy olla helposti erotettavissa myöhemmässä jakovaiheessa. Yhdysosa 3, joka mahdollistaa tällaisen tilanteen, on rakenteeltaan juuri edellä selitettyjen kokemusperäisten esimerkkien mukainen, jolloin erotusohjausosan 4 pituus on noin 20-70 % ja sopivimmin noin 30-40 % yhdysosan 3 korkeudesta H. Myöskin erotus-ohjausosan 4 alapuolella olevat raot 5 ja liitososat 6 on sovitettu vuorotellen suoraviivaisesti jäljelle jäävään 30-80 % yhdysosan 3 korkeudesta H, sopivasti hajoitettuna. Erotusohjausosa 4 voi olla tehty yhdysosan 3 yläreunaosaan tai alareunaosaan riippuen erotus-laitteesta, tai se voi olla tehty sekä ylempään että alempaan osaan ja erotusviiva 6' voi olla sopivasti sovitettu erotusohjausosan 4 järjestelyn mukaan. Viitenumerolla 7 on merkitty paperiputkissa kasvavia taimia.

Kuvissa 3 ja 4 viitenumerolla 8 on merkitty keksinnön mukaisten paperiputkien erotukseen soveltuvaa erotuslaitetta, viitenumeroilla 9 ja 10 ohjausrullia, jotka on kiinnitetty akseleille 9' ja 10' ja päällystetty kehältään elastisella aineella 11, esim. sienellä. Rullat 9 ja 10 on asetettu vastakkain välin päähän toisistaan,mikä sallii rullien puristumisen paperiputkea 1 vasten. Akselit 9* ja 10' on kytketty voimanlähteeseen, joka aikaansaa käyttövoiman. Viitenumeroilla 13 ja 14 on merkitty vedettyjä rullia, jotka on päällystetty kehältään elastisella aineella 11 samalla tavalla kuin ohjaus-rullat. Viitenumeroilla 15 ja 16 on merkitty hihnoja, jolloin hihna 15 on pingotettu rullien 9, 13 ja hihna 16 rullien 10, 14 välille.

Hihnat kiertävät nuolien suuntaan ja hihnojen 15, 16 väliin on muodostettu paperiputkirivin syöttörata 17· Viitenumeroilla 18 ja 19 on merkitty erotusrullia, jotka on kiinnitetty akseleille 18' ja 19' sekä päällystetty kehältään elastisella aineella 11, esim. sienellä.

Ne ovat kartion muotoiset, jolloin yläpään läpimitta on alapään läpimittaa suurempi. Erotusrullat on tehty siten, että niiden läpimitaltaan pienemmällä osalla on suurempi kehänopeus kuin hihnojen 15, 16 suoraviivainen nopeus ja ne on asennettu vastakkain toisiinsa nähden paperiputkirivin syöttöradan 17 ulostulokohdalle.

Erotuslaite 8 keksinnön mukaisten paperiputkien erottamiseksi on rakennettu edellä selitetyllä tavalla, jolloin paperiputkien 1 rivi etenee paperiputkien syöttöradalla 17 jatkuvasti hihnojen 15, 16 vaikutuksesta, jotka kiertävät muuttumattomalla nopeudella. Niiden ulostulon kohdalla etumainen paperiputki la joutuu puristukseen erotus- 9 61115 rullien 18 ja 19 väliin. Tässä tapauksessa erotusrullat on järjestetty siten, että niiden pyörimisnopeus on suurempi kuin paperiputkien syöttöradan 17 hihnojen 15, 16 nopeus, ja mainittujen erotusrullien yläosan läpimitta on alaosan läpimittaa suurempi, niin että yläosilla on suurempi kehänopeus kuin alaosilla. Täten paperiputkien la yhdysosat 3 tulevat jatkuvasti erotetuksi erotusrullien 18, 19 avulla, minkä jälkeen erotetut paperiputket la istutetaan jatkuvasti sopivalla istutuskoneella. Jos laskuputki 2Q on asennettu erotusrullien 18, 19 alapuolelle, paperiputket la voidaan istuttaa peltoon luonnollisen putoamisvaikutuksen avulla, niin että yhdistetyt paperiputket taimi-neen voidaan erottaa automaattisesti yksittäisiksi paperiputkitaimiksi 1 mainittujen toimintojen toistuessa peräkkäin.

Kuvat 5 ja 6 esittävät toista sovellutusmuotoa, jota voidaan käyttää paperiputkien erottamiseen.Erotusrullina on kaksi lieriömäistä rullaa 18a ja 19„a, joiden ylä- ja alapään läpimitta on yhtäsuuri. Nämä rullat on asennettu tiettyyn kulmaan viettämään paperiputkirivin vetosuuntaa kohti, minkä ansiosta aikaansaadaan oleellinen ero rullien 18a, 19a kanssa kosketuksessa olevan paperiputkirivin ylä- ja alapään vetovoimien välillä. Tästä.on seurauksena sama vaikutus kuin mainittujen kartiomai s ten rullien 18, 19 tapauksessa. Kuten edellä on mainittu,koska yhdysosassa 3 on erotusohjausosa 4, joka helpottaa erottamista, voidaan käyttää mitä tahansa laitetta, jos se voi saada aikaan oleellisen vetovoiman eron yhdysosan 3 ylä- ja alapään välillä.

Sijoitettaessa kuvassa 7 esitetyllä tavalla erotusrullat l8a, 19a rulliin 13, 14 nähden on erotuksen takaamiseksi sopivinta, että niiden keskiöiden välinen välimatka D on vähemmän kuin kaksi kertaa yksikkö-pituus L, joka on paperiputken 1 leveys plus puolet tämän paperiput-ken etumaisen ja takimaisen yhdysosan leveyksistä. Kun etumainen paperiputki la saavuttaa radan 17 poistokohdan ja koskettaa erotus-rullia 18a, 19a, ja koska pyörivät rullat 13, 14 ja erotusrullat 18a, 19a on sijoitettu välin D ^ 2L päähän toisistaan, etumainen paperi-putki la puristuu ja tulee erotusrullien 18, ig väliin tilanteessa, jossa seuraava paperiputki Ib on puristunut lujasti pyörivien rullien 13, lä väliin. Tässä tapauksessa, koska erotusrullien l8a, 19a alaosien kehänopeus on suurempi kuin taimirivin syöttönopeus edellä esitetyn mukaan, etumaiseen paperiputkeen la vaikuttaa voima, joka pyrkii vetämään sen erilleen seuraavasta paperiputkesta Ib, ja myöskin 10 61115 koska erotusrullat l8a, 19a viettävät istutuskoneen etenemissuuntaa kohti, etumaisen paperiputken ja seuraavan paperiputken välillä vaikuttava voima on suurempi yläosassa ja pienempi alaosassa tietyllä hetkellä, jolloin yhdysosan 3 erotus siirtyy alaspäin etenevästi erotusohjausosan 4 välityksellä, joka sijaitsee yhdysosan yläreunan läheisyydessä, aikaansaaden yhdysosan V:n muotoisen erotuksen.

Tässä keksinnössä voidaan käyttää kuvissa 9-a....9-g esitettyjä pa-periputkiryhmiä. Kuvassa 9~a kaksi kalvoa 2a, 2a' on liisteröity yhteen veteen liukenemattomalla liisterillä 4l muodostaen yhdysosan paperiputkien välille. Kuvissa 9-b ja 9-c yhdysosa on aikaansaatu yhdellä kalvolla 2a. Kuvissa 9-d ja 9-f kahden kalvon 2a, 2a* li-! mitetty osa on osittain liisteröity yhteen veteen liukenemattomalla liisterillä 4l. Kuvissa 9-e ja 9-g paperilieriöt on liimattu välittömästi yhteen veteen liukenemattomalla liisterillä 4l käyttämättä kalvoa 2a tai 2a' yhdysosassa. Erilaisia paperiputkien liitosmenetelmiä tunnetaan, ja vaikka käytetään tällaisia tunnettuja rakenteita, on mahdollista aikaansaada suunnilleen samat vaikutukset kuin edellä on selitetty. Myöskin liisteriä 41 käyttäen toteutetuissa kuvien 9-d ja 9-e liitosmenetelmissä liitososien jakautuminen voi olla sellainen, että ne on jaettu taimiastian 1 korkeuden suunnassa määrätyn alueen pituudelle, jolloin aikaansaadaan suunnilleen samanlainen vaikutus kuin edellä.

Kuten edellä on mainittu, tämän keksinnön mukaan on aikaansaatu täysin automaattinen kasvintaimien erotus ja istutus käyttäen jatkuvaa paperiputkiryhmää hyvin taloudellisena järjestelmänä, jota aikaisemmin ei ole voitu toteuttaa ja jonka ansiosta voidaan suuresti kohottaa maanviljelyksen tuottavuutta.

Seuraavassa esitetään tämän keksinnön eräitä sovellutusmuotoja. Esimerkki 1 2

Voimapaperin, jonka paino oli 60 g/m , pintaan siveltiin kupari 8-hydroksikinolinolaatin hydratoitua 1 %:sta liuosta, ja paperi kuivattiin ja tehtiin siten pääasiassa lahoamattomaksi. Kaksi tätä paperia olevaa arkkia liisteröitiin yhteen juurikkaita varten tarkoitettujen, poikkileikkaukseltaan kuusikulmaisten paperiputkien aikaansaamiseksi, joiden suurempi läpimitta oli 1,9 cm ja korkeus 13 cm. Paperiputket liitettiin yhteen liisteröimällä leveydeltä 0,95 11 61115 mm. Erotusohjausosan (rako) pituus oli *1 cm ulottuen yläpäästä pa-periputken korkeussuunnassa yhdysosan keskiosaa kohti. Alaosassa, jonka pituus oli 9 cm, oli kolme 6 mm:n liitososaa 3 cm välein. Kymmenen tällaista paperiputkea sovitettiin poikittaiseksi riviksi ja liitettiin yhteen. Sitten seuraavat kymmenen paperiputkea limitettiin paperiputken puolen jaon siirrolla (kuva 1) ja rivit liisteröi-tiin yhteen vesiliukoisella liisterillä. Kerrostettiin 140 riviä pa-periputkia, jolloin saatiin paperiputkiryhmän yksikkö, joka sisälsi 1400 paperiputkea. Valmistettiin lukuisia tällaisia yksiköitä.

Tällaisissa paperiputkissa kasvatettiin sokerijuurikkaan taimia kylmäalustalla, ja paperiputkiryhmätaimien yksikkö asetettiin kuvan 3 mukaisen istutuskoneen hihnakuljettimelle, jolloin erotuslaitteeseen kuului pyörivät rullat 9, 10 ja erotusrullat l8, 19. Mainitut 140Q paperilieriötä vedettiin ulos yksikön toisesta päästä pyörivien rullien välityksellä, jolloin erotusrullat oli sovitettu mainittujen pyörivien rullien eteen, joiden kehänopeus oli 9 cm/sek. Erotus-rullien yläpään ja alapään välinen suoraviivainen nopeussuhde oli 2:1, alapään kehänopeuden ollessa noin 9 cm/sek. Nämä erotusrullat oli päällystetty pinnaltaan sienellä. Yksiköstä erotetut lMOO tainta istutettiin nopeudella 0,9 m/sek peltoon taimien syöttöputken kautta. Tulokseksi saatiin taimien erittäin tasainen, virheetön automaattinen erotus yhdysosia leikkaamatta. Ei tapahtunut mitään taimien mekaanista vahingoittumista ja melkein kaikki paperiputki-taimet tulivat istutetuksi peltoon pystyasentoon.

Esimerkki 2 Käyttäen samaa paperimateriaalia kuin esimerkissä 1 valmistettiin suuri lukumäärä paperiputkiryhmien yksiköitä, joista jokainen käsitti 700 paperilieriötä, jolloin 7 paperilieriötä oli 100 rivissä. Poikkileikkaukseltaan säännöllisen kuusikulmion muotoisen paperiputken pitempi läpimitta oli 3 cm ja korkeus 10 cm. Putkien välinen yhdysosa oli sellainen, että lukuunottamatta yläpään 3,5 cm:n erotus-ohjausosaa 6 mm:n pituiset liitososat jakoivat 6,5 cm:n pituisen alaosan kolmeen yhtäsuureen osaan.

Kasvatuksen jälkeen paperiputkiryhmät asetettiin kuljettimelle yksikkönä yksikköä hajottamatta ja taimirivit vedettiin ulos istutuskoneen avulla, joka oli muuten samanlainen kuin esimerkissä 1, paitsi 61115 12 että erotuslaitteena ohjausroottoreiden edellä esimerkin 1 mukaisten kartiomaisten kappaleiden sijasta oli kaksi pyörivää lieriömäistä kappaletta, jotka oli sijoitettu yhdensuuntaisesti ja joiden kaltevuus oli noin 15°· Kummankin mainitun lieriömäisen kappaleen läpimitta oli 4 cm ja korkeus oli 12 cm, uretaanivaahtoa oli levitetty niiden pinnalle. 700 paperilieriötä istutettiin nopeudella 0,9 m/sek täysin automaattisesti sillä tuloksella, että erotus ja istutus olivat virheettömät.