FI96149C - Hienomekaaninen säätölaite - Google Patents

Description

96149

Hienomekaaninen säätölaite

Keksintö kohdistuu hienomekaanisiin säätölaitteisiin ja erityisesti säätölaitteeseen, 5 jossa säätö tapahtuu kiertämällä ulkopuolisella kierteellä varustettua säätöosaa sisäpuolisella kierteellä varustetussa holkkiosassa. Tällaiset säätölaitteet ovat yleisiä esimerkiksi optisissa sovellutuksissa, joissa on säädettävä tarkasti linssin, optisen kuidun tai muun optisen komponentin asemaa.

10 On yleisesti tunnettua, että kierteellä toimivassa etäisyydensäädössä ovat ongelmana kierteiden välykset ja että parhailla ja samalla myös kalleimmilla valmistusmenetelmillä voidaan päästä mikrometrin luokkaa olevaan säätötarkkuuteen. Käytännön sovellutuksissa tällaiseen tarkkuuteen pääseminen kohtuullisin kustannuksin on kuitenkin osoittautunut hyvin vaikeaksi. Niinpä esimerkiksi suurta säätötarkkuutta edel-15 lyttävissä optisissa sovellutuksissa, kuten lasermittalaitteissa, joudutaan usein käyttämään muuhun teknologiaan perustuvaa etäisyydensäätöä, esimerkiksi lämpölaajenemiseen tai pietsosähköiseen elementtiin perustuvaa säätöä, jolla päästään nano-metritasoiseen säätötarkkuuteen. Esimerkiksi pietsosähköiseen elementtiin perustuvan säädön toteutukseen tarvitaan elementtiin kytketty elektroniikkayksikkö, mikä 20 lisää toteutuksen kustannuksia.

Olisi siten hyvin toivottavaa, että pystyttäisiin esittämään yksinkertainen ja halpa kierteen avulla toimiva etäisyydensäätö, jolla päästään 0,001 mm:n tai jonkin verran parempaan säätötarkkuuteen ja jolla saadaan aikaan helppo välyksetön säätö, riittävä . 25 säätöherkkyys ja hyvä suuntavakavuus säätöä suoritettaessa. Tällaisella ratkaisulla voidaan monissa tapauksissa korvata mutkikkaampi ja kalliimpi säätö, ja sellaista tarvitaan myös esisäätöratkaisuna silloin kun loppusäätöön käytetään vielä tarkempaa säätömenetelmää. Keksinnön tarkoituksena on esittää sanotunlainen kierteen avulla toimiva säätöratkaisu.

30

Keksinnön mukaiselle hienomekaaniselle säätölaitteelle, joka sisältää sisäpuolisella kierteellä varustetun ensimmäisen osan, siihen ulkopuolisella kierteellä sovittuvan toisen osan, joka sanottujen ensimmäisen ja toisen osan ollessa toisiinsa kierrettyinä ulkonee ensimmäisestä osasta, toisen osan ensimmäisestä os? si a ulkonevalla osalla 3 5 sille sisäpuolisella kierteellä sovittuvan kolmannen osan ja ensimmäisessä osassa ja kolmannessa osassa vastaavat, kohti toisiaan olevat ensimmäisen vastepinnan ja toisen vastepinnan, on tunnusomaista, että ensimmäiseen vastepintaan tai toiseen vas-tepintaan on kiinnitetty vastepinnasta ulkoneva joustava rengas, jonka yleinen muo- 96149 2 to on säätölaitteen akselia siihen nähden kohtisuorassa tasossa kiertävä ympyrä, jonka keskipiste on sanotulla akselilla, ja vastaavasti toiseen vastepintaan tai ensimmäiseen vastepintaan on muodostettu joustavan renkaan vastepinnasta ulkonevaan muotoon ja mittoihin sillä tavoin sovitetut vasteosat, että ne kolmatta osaa kohti ensim-5 mäistä osaa kierrettäessä kohdistuvat joustavaan renkaaseen, puristuvat sitä vasten ja muuttavat sen muotoa niin, että joustava rengas pitää kolmannen osan paikallaan ja kohdistettuna ensimmäiseen osaan nähden ja kohdistaa sanottuihin ensimmäiseen ja kolmanteen osaan säätölaitteen akselin suuntaisen työntövoiman.

10 Keksinnön mukaisesta hienomekaanisesta säätölaitteesta esitetään kaksi pääsovellu-tusta. Toisessa niistä ensimmäinen osa on runko-osa, toinen osa on siinä kiertyvä säätöosa ja kolmas osa on säätöosalla kohti runko-osaa kiertyvä kiristysosa. Toisessa taas toinen osa on runko-osa, ensimmäinen osa on sillä kiertyvä säätöosa ja kolmas osa on runko-osalla kohti säätöosaa kiertyvä kiristysosa. Suositummassa toteu-15 tuksessa joustava rengas on kiinnitetty ensimmäisen osan vastepinnalle, ja vasteosat ovat kolmannen osan eli kiristysosan vastepinnalla.

Joustava rengas voidaan kiinnittää toiselle vastepinnalle monin eri tavoin, ja sillä voi olla erilaisia poikkileikkausmuotoja, joista ensisijaisia ovat muodot, joihin vastaavat 20 vasteosat voivat helposti kohdistua. Poikkileikkausmuoto voi myös vaihdella renkaan pituudella. Samoin vasteosien toteuttamiseen on monia vaihtoehtoja. Yksinkertaisimmissa toteutuksissa vasteosat voivat muodostua vastepinnassa olevasta pyäl-lyksestä tai karhennuksesta tai pinnasta nousevista nystyistä, nastoista tai muista kohoumista tai tasaisessa vastepinnassa olevasta urituksesta tai rei'ityksestä. Toteutus 25 voi olla myös edellä mainittujen jokin yhdistelmä. Toteutus voi olla tai siihen voi kuulua myös vastepinnan sopiva, joustavan renkaan muodolle vastakkainen muotoilu.

Joustavan renkaan ja vastaavien vasteosien ensisijaisessa toteutuksessa ensimmäisen 30 osan vastepintaan on muodostettu ura, johon sijoitetaan poikkileikkaukseltaan pyöreä joustava rengas eli ns. O-rengas. Ura voi olla poikkileikkaukseltaan suorakulmainen, mutta myös jokin muu sopiva poikkileikkaus on mahdollinen Mitoitukset ovat sellaiset, että O-rengas pysyy urassa paikallaan, ja että O-renkaasta jää ulko-nemaan vastepinnasta hiukan vähemmän kuin puolet. Kiristysosan, joka on tavan-35 omainen kiristysrengas, vastepintaan on muodostettu O-renkaaseen kohdistuva poikkileikkaukseltaan katkaistun tasasivuisen kolmion muotoinen ja O-renkaan suuntaan avautuva ura, jonka muoto jatkuu uran reunoille toisiaan vastapäätä sijoitettuihin kapeisiin osiin, jotka muodostavat tasopinnasta kohtisuorasti nousevat, O-

II

96149 3 renkaan säteen suuntaiset, kapeat kynnet, joiden paksuus on luokkaa neljäsosa O-renkaan paksuudesta. Vasteosina toimivia kynsipareja voi olla uran muodostaman ympyrän reunoilla esimerkiksi kaksitoista.

5 Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa on lisäksi ensimmäisen osan sisäpinnassa sen poikkileikkauksen suuntaiset kaksi uraa, joihin on sijoitettu toista osaa ensimmäiseen osaan laakeroivat ja säädölle suuntavakavuutta antavat tiivisterenkaat. Toisessa osassa on vastaavilla kohdilla kierteetön sileä pinta säätöaluetta vastaavalla pituudella. Tiivisterenkaat ovat ensisijaisesti lähellä ensimmäisen osan kumpaakin 10 päätä. Vielä parempi suuntavakavuus saavutetaan toteutuksella, jossa ensimmäinen osa on runko-osa ja sitä jatketaan kiristysosan ja mahdollisesti vielä säätöosan kier-toelimen yli jättämällä niille runkoon sopiva tila ja pääsyaukko ja jäljestetään toinen tiivisterengas rungon jatko-osan pään läheisyyteen toisen thvisterenkaan ollessa runko-osan toisessa ääripäässä. Vielä eräs mahdollisuus on, että myös kiristysosaan 15 on sen runko-osasta etäämpänä olevaan päähän jäljestetty vastaavanlainen kiristys-osaa toiseen osaan laakeroiva tiivisterengas.

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa joustava rengas toimii samalla ensimmäistä ja toista osaa toisiinsa laakeroivana renkaana. Ensimmäisen osan vastepinnassa jousta-20 vaa rengasta varten oleva ura ja sen sisäpinnassa laakeroivaa rengasta varten oleva ura on silloin yhdistetty.

Joustavan renkaan ja sopivasti muotoiltujen ja mitoitettujen vasteosien avulla saavutetaan seuraavat edut. Kolmatta osaa eli kiristysosaa sopivasti kiertämällä saadaan 25 poistetuksi pitkittäisvälykset. Kiristysosa pysyy, toisin kuin monissa tavanomaisissa kiristysratkaisuissa, avautumatta tai kiristymättä paikallaan ja ensimmäiseen osaan nähden kohdistettuna säädön aikana, ja näin mahdollistetaan helppoja riittävän herkkä säätö. Säädön helppous perustuu nimenomaan siihen, että välykset poistavaa ja suuntavakavuutta parantavaa kiristystä ei tarvitse enää avata tai asettaa säätöä 30 suoritettaessa, kun kiristys on ennen säätöjä asetettu sopivasti.

Keksintöä selitetään seuraavassa tarkemmin viitaten oheen liitettyihin piirustuksiin, joissa samoja tai toisiaan vastaavia osia eri kuvissa osoitetaan samoin viittausmer-kein ja joissa: 35 kuvassa 1 on esitetty keksinnön mukaisen hienomekaanisen säätölaitteen ensimmäi-; sen pääsovellutuksen, jossa ensimmäinen osa on runko-osa ja toinen osa on säätö- osa, eräs ensisijainen suoritusmuoto osina ja osien muodostamana kokoonpanona 4 96149 siten, että kuvan yläosa on projektio sivusta katsottuna ja alaosa on leikkauskuva pitkin osien ja kokoonpanon keskitasoa, kuvassa 2 on esitetty kuvan 1 kokoonpanokuva suuremmassa koossa, 5 kuvassa 3 on esitetty samanlainen kuva keksinnön eräästä toisesta suoritusmuodosta, kuvassa 4 on esitetty vielä eräs keksinnön suoritusmuoto kuvan 4(a) ollessa kuvan 1 kokoonpanokuvan kaltainen sivukuva, kuvan 4(b) ollessa päätyprojektio ja kuvan 10 4(c) projektio päältä katsottuna, kuvassa 5 on esitetty keksinnön ensisijaisen suoritusmuodon mukainen kiristysosa ja siitä osasuurennoksina vasteosa leikkauskuvana ja kohti vastepintaa katsottuna, 15 kuvassa 6 on esitetty suurennettuna kuvan 1 leikkauskuvasta keksinnön ensisijaisen suoritusmuodon mukaisen O-renkaan ja vasteosat käsittävä kohta, kuvassa 7 on esitetty kuvan 1 suoritusmuodon eräs vaihtoehtoinen toteutus, ja 20 kuvassa 8 on esitetty keksinnön mukaisen hienomekaanisen säätölaitteen toisen pää-sovellutuksen, jossa toinen osa on runko-osa ja ensimmäinen osa on säätöosa, eräs suoritusmuoto.

Kuva 1 esittää keksinnön mukaisen säätölaitteen erästä ensisijaista suoritusmuotoa, 25 jota tässä tapauksessa sovelletaan laserdiodin (ei ole esitetty) kollimointilinssijäijes-telyn 12 etäisyyden säätöön. Linssijäijestely 12 kiinnitetään ulkopuolisella kierteellä 16 varustettuun säätöosaan 4, joka on sovitettu kiertymään sisäpuolisella kierteellä 17 varustetussa runko-osassa 1 ja joka paikalleen sijoitettuna ulottuu selvästi runko-osan 1 päätypinnan 8 ulkopuolelle. Tälle päätypinnasta 8 ulkonevalle säätöosan 4 30 osalle on sovitettu kiertymään sisäpuolisella kierteellä 15 varustettu kiristysosa 5, jossa on sen kiertämistä varten siihen yhtenäisesti kuuluva tai kiinnitetty osa 13, joka voi olla pyällyksellä tai vastaavalla varustettu ja on tässä pyällyksellä varustettu kiertorengas, sekä kohti runko-osan päätypintaa 8 oleva vasfcpinta 9, jolle on muodostettu keksinnön mukaiset vasteosat. Säätöosan 4 linssijärjestelyyn 12 nähden 35 vastakkaiseen päähän kiinnitetään esimerkiksi ruuvikiinnityksellä säätöosan kiertämistä varten osa 14, joka voi olla pyällyksellä tai vastaavalla varustettu ja on tässä ; pyällyksellä varustettu kiertorengas. Koko säätösovitelma kiinnitetään runko-osasta 1 sovelluskohteena olevan laitteen runkoon 28. Viitenumeroilla 2 ja 3 on osoitettu

II

96149 5 säätöosaa 4 runko-osaan 1 laakeroivia tiivisterenkaita ja viitenumerolla 7 keksinnön mukaista joustavaa rengasta, joita selitetään tarkemmin viitaten kuviin 2, 5 ja 6. Säätölaitteen akseli on osoitettu viittausmerkinnällä A.

5 Kuvassa 2 on esitetty suuremmassa koossa kuvan 1 kokoonpanokuva. Runko-osan 1 sisäpinnassa on sen poikkileikkauksen suuntaiset kaksi uraa 18 ja 19, joihin on sijoitettu vastaavasti säätöosaa 4 runko-osaan 1 laakeroivat ja säädölle suuntavakavuutta antavat tiivisterenkaat 2 ja 3. Säätöosassa 4 on vastaavilla kohdilla kierteetön sileä pinta 20 ja 21 säätöaluetta vastaavalla pituudella. Ensisijaisessa suoritusmuodossa 10 tiivisterenkaat 2 ja 3 ovat lähellä runko-osan 1 vastaavia päitä.

Kuvassa 2 näkyy myös runko-osan 1 päätypintaan 8 muodostettu rengasmainen ura 10, johon on sijoitettu uran muotoon ja mittoihin sovitettu joustava O-rengas 7. Ki-ristysosan 5 vastepintaan 9, joka tässä suoritusmuodossa on pääosaltaan päätypin-15 nan 8 tasopinnan suuntainen tasopinta, on muodostettu kynsimäiset tai pareittain eräänlaisen "haarukan" muodostavat osat 11, jotka kiristysosaa 5 kohti runko-osaa 1 kierrettäessä kohdistuvat O-renkaaseen 7 ja puristuvat sitä vasten.

Vastepinnan 9 muotoiluja osien 11 sijoitteluja muoto ilmenevät paremmin kuvasta 20 5. Vastepintaan 9, joka on pääasiassa tasopinta, on muodostettu O-renkaaseen koh distuva poikkileikkaukseltaan katkaistun tasasivuisen kolmion muotoinen ja pinnan suuntaan avautuva ura 22, jonka muoto jatkuu uran reunoille toisiaan vastapäätä sijoitettuihin kapeisiin osiin 11, jotka muodostavat tasopinnasta kohtisuorasti nousevat, O-renkaan säteen suuntaiset, kapeat kynnet, joiden paksuus voi olla luokkaa 25 neljäsosa O-renkaan paksuudesta. Kynsipareja on esitetyssä suoritusmuodossa uran 22 reunoilla tasavälein kaikkiaan kaksitoista.

Kuvaan 6 viitaten selitetään tarkemmin runko-osan 1 päätypinnalle 8 sijoitetun O-renkaan 7 ja kiristysosan 5 vastepinnalla 9 vasteosat muodostavien uran 22 ja osien 30 11 välistä vuorovaikutusta ja keksinnön mukaisen säätölaitteen toimintaa sen ensisi jaisen suoritusmuodon yhteydessä. Kuvassa 6 on esitetty poikkileikkauskuvana O-rengas 7 ja kynsiosien 11 asettuminen sille, kun kiristysosaa 5 kierretään, niin että kynsiosat 11 puristuvat O-rengasta vasten. Runko-osan päätypinnassa 8 oleva ura 10 on poikkileikkaukseltaan suorakulmainen ja sen leveys w on ensisijaisessa sovellu-35 tuksessa hiukan pienempi kuin O-renkaan 7 paksuus ja syvyys h on jokseenkin puolet tai hiukan enemmän O-renkaan paksuudesta. Tällaisen mitoituksen avulla O-: rengas 7 pysyy uraan 10 painettuna paikallaan eikä kierry kiristysosan 5 mukana, kun sitä kierretään kohti runko-osan 1 päätypintaa 8. Vasteosien Ilja uran 22 mitat 6 96149 a, b ja c ovat sellaiset, että kiristysosaa 5 kierrettäessä vasteosat 11 alkavat muuttaa O-renkaan muotoa, jolloin joustava O-rengas kohdistaa niiden välityksellä kiristys-osaan 5 työntövoiman, jonka suuruus joustavan renkaan kimmoisuudesta johtuen riippuu siitä, kuinka paljon O-renkaan muoto muuttuu eli toisin sanoen kuinka pit-5 källe kiristysosaa 5 kierretään. Alan ammattilainen ymmärtää, että tällä tavalla sää-töosan 4 ja toisaalta runko-osan 1 ja kiristysosan 5 vastakkain tulevien kierteiden pitkittäisvälys saadaan poistetuksi. Vasteosien 11 kynsimäinen muotoilu edesauttaa sitä, että ne tarttuvat suhteellisen pienelläkin kiristyksellä hyvin O-renkaaseen 7 ja pitävät siten kiristysosan 5 paikallaan runko-osaan 1 nähden, vaikka säätöosaa 4 10 kierretään. Vasteosien 11 korkeus c on valittu sellaiseksi, että vasteosat varmasti jäävät O-renkaan varaan eivätkä tule päätypintaa 8 vasten. Vastepinnan 9 uran 22 ja vasteosien 11 avautuva muoto yhdessä O-renkaan 7 pyöreän poikkileikkauksen kanssa vaikuttaa ymmärrettävästi edullisesti säädön suuntavakavuuteen. Tällä keksinnön mukaisella säätölaitteella saadaan myös aikaan helppo säätö, kun kiristystä ei 15 tarvitse avata tai muuttaa säädön aikana. Joustavan renkaan 7 kimmoisuus antaa mahdollisuuden säätää runko-osaan 1 ja kiristysosaan 5 kohdistuvaa työntövoimaa ja siten esimerkiksi säätöherkkyyttä sopivaksi.

Edellä selitetyn keksinnön ensisijaisen suoritusmuodon toteutuksessa käytettiin 20 joustavaa O-rengasta, joka oli valmistettu nitriilikumista NBR 70, jonka Shore-ko-vuus on 70. Alan ammattilainen ymmärtää, että on olemassa suuri määrä muita sopivia joustavan renkaan 7 valmistusmateriaaleja, joista voidaan valita joustavuus- ja kimmoisuus-ja muilta ominaisuuksiltaan sopiva esimerkiksi sen mukaan, kuinka vasteosat on toteutettu.

25

Kuvassa 3 on esitetty keksinnön suoritusmuoto, jossa kuvien 1 ja 2 suoritusmuotoa muuten vastaavassa ratkaisussa myös kiristysosan 5 etäämpänä runko-osasta 1 olevaan päähän on sijoitettu kiristysosaa 5 ja säätöosaa 4 toisiinsa laakeroiva tiiviste-rengas 6 aivan vastaavalla tavalla kuin runko-osan päissä olevat renkaat 2 ja 3. Ki-30 ristysosan 5 sisäpinnalle on siten muodostettu ura 23, johon on sijoitettu tiivisteren-gas 6, ja säätöosassa 4 on vastaavalla kohdalla pituudeltaan säätöaluetta vastaava sileä pinta 24. Tällä ratkaisulla suuntavakavuutta voidaan vielä jossain määrin parantaa, mutta toisaalta kitka säätöosaa kierrettäessä kasvaa.

35 Kuvassa 4 on esitetty suoritusmuoto, jonka osat ja toiminta vastaavat muutoin kuvien 1 ja 2 suoritusmuodon toimintaa, paitsi että runko-osaan 1 on lisätty jatke 25 sillä . tavalla, että se ulottuu kiristysosan 5 ja säätöosan 4 kiertorenkaan 14 yli jättäen niille tilan ja pääsyaukon 26 ja ympäröi säätöosaa 4 sen jatketussa kierteettömässä päässä,

II

96149 7 johon runko-osaa 1 säätöosaan 4 laakeroiva toinen tiivisterengas 3 nyt on sijoitettu. Kun tiivisterenkaisiin liittyvät osat ja niiden toiminta ovat muutoin edellä esitetyn kaltaiset, kuvassa on osoitettu viitenumeroilla ainoastaan tiivisterenkaat 2 ja 3.

5 Kuvassa 7 on esitetty kuvassa 1 esitetyn sovellutuksen sellainen vaihtoehtoinen toteutus, jossa joustava O-rengas 7 toimii samalla säätöosaa 4 runko-osaan 1 laakeroivana tiivisterenkaana. Tämä toteutusvaihto toimii tyydyttävästi, mutta on kuitenkin kompromissi, jolla ei saavuteta parasta mahdollista toimintaa, esimerkiksi koska ki-ristysosan kiertäminen kohti runko-osaa 1 puristaa samalla rengasta 7 vasten säätö-10 osan 4 laakerointipintaa 21 ja lisää sillä tavoin kitkaa.

Kuvassa 8 on esitetty keksinnön mukaisen hienomekaanisen säätölaitteen toisen pääsovellutuksen eräs toteutus. Ulkopuolisella kierteellä varustettu toinen osa 34 on siinä nyt runko-osana ja sillä kiertyvä ensimmäinen osa 31 säätöosana, jonka pää-15 typinta 8 on ensimmäinen vastepinta, jota kohti kiristysosaa 5 kierretään. Kiristys-osan vastepinnan 9 ja vasteosien ensisijainen toteutus on sama kuin kuvan 1 sovellutuksessakin. Säätörengas 14 sijoitetaan edullisesti kuvassa esitetyllä tavalla säätö-osaa 31 runko-osaan 34 laakeroivien tiivisterenkaiden 2 ja 3 väliin, mikä on luonnollisesti säädön vakavuutta ajatellen hyvä ratkaisu. Monia edellä kuvan 1 pääsovel-20 lutuksen yhteydessä esitetyistä ratkaisuvaihtoehdoista voidaan soveltaa myös tähän sovellutukseen, ja alan ammattilainen ymmärtää, että tästä toisesta pääsovellutukses-ta voidaan kehitellä myös monenlaisia muita vaihtoehtoisia toteutuksia.

Edellä on selitetty keksinnön mukaista säätölaitetta sen eräiden suoritusmuotojen 25 avulla ja erään sovellutuksen yhteydessä. Keksintö ei luonnollisestikaan rajoitu näihin, ja alan ammattilainen voi nähdä esimerkiksi keksintöön olennaisesti kuuluvan joustavan renkaan muotoilussa, kiinnityksessä ja sijoittelussa ja erityisesti vasteosien toteutuksessa lukuisia vaihtoehtoja, jotka ovat keksinnön tarkoituksen ja keksinnöllisen ajatuksen mukaisia. Keksintö määritellään oheisissa patenttivaati-30 muksissa, ja sen suoritusmuodot voivat vaihdella niiden määrittelemissä puitteissa.

Claims (14)

1. 8 96149
2. 1. Hienomekaaninen säätölaite, joka sisältää sisäpuolisella kierteellä varustetun ensimmäisen osan (1, 31), siihen ulkopuolisella kierteellä sovittuvan toisen osan (4, 34), joka sanottujen 5 ensimmäisen ja toisen osan ollessa toisiinsa kierrettyinä ulkonee ensimmäisestä osasta (1, 31), toisen osan (4, 34) ensimmäisestä osasta (1,31) ulkonevalla osalla sille sisäpuolisella kierteellä sovittuvan kolmannen osan (5) ja ensimmäisessä osassa (1, 31) ja kolmannessa osassa (5) vastaavat, kohti 10 toisiaan olevat ensimmäisen vastepinnan (8) ja toisen vastepinnan (9), tunnettu siitä, että ensimmäiseen vastepintaan (8) tai toiseen vastepintaan (9) on kiinnitetty vas-tepinnasta ulkoneva joustava rengas (7), jonka yleinen muoto on säätölaitteen akselia (A) siihen nähden kohtisuorassa tasossa kiertävä ympyrä, jonka keskipiste on 15 sanotulla akselilla (A), ja vastaavasti toiseen vastepintaan (9) tai ensimmäiseen vastepintaan (8) on muodostettu joustavan renkaan (7) vastepinnasta (8, 9) ulkonevaan muotoon ja mittoihin sillä tavoin sovitetut vasteosat (11, 22), että ne kolmatta osaa (5) kohti ensimmäistä osaa (1,31) kierrettäessä kohdistuvat joustavaan renkaaseen (7), puristuvat sitä vas-20 ten ja muuttavat sen muotoa niin, että joustava rengas (7) pitää kolmannen osan (5) paikallaan ja kohdistettuna ensimmäiseen osaan (1, 31) nähden ja kohdistaa sanottuihin ensimmäiseen ja kolmanteen osaan säätölaitteen akselin (A) suuntaisen työntövoiman.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hienomekaaninen säätölaite, tunnettu siitä, että ensimmäiseen tai toiseen vastepintaan (8, 9) on muodostettu rengasmainen ura (10), jossa uran (10) muotoihin ja mittoihin sovitettu joustava rengas (7) pysyy paikallaan.
4. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen hienomekaaninen säätölaite, tunnettu siitä, että joustava rengas (7) on O-rengas. 1 2 3 4 » Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen hienomekaaninen säätölaite, 2 tunnettu siitä, että vasteosat sisältävät vastepinnan (9, 8) joustavan renkaan (7) 3 35 vastakkaisesta vastepinnasta (8, 9) ulkonevan osan muotoon jenkin vastakkaisen 4 muodon avulla sovitetun ja kohdistuvan osan. « 96149
5. 5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen hienomekaaninen säätölaite, tunnettu siitä, että vasteosat sisältävät vastepintaan (9, 8) muodostettuja kohoumia ja/tai syvennyksiä.
6. 6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen hienomekaaninen säätölaite, tunnettu siitä, että vasteosat muodostuvat joustavaan renkaaseen (7) kohdistuvasta ja sen suuntaan avautuvasta urasta (22), jonka muoto jatkuu uran reunoilla toisiaan vastapäätä sijoitettuihin vastepinnasta (9, 8) kohoaviin ja uran kehän suunnassa kapeisiin osiin (11). 10
7. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen hienomekaaninen säätölaite, tunnettu siitä, että avautuva ura (22) on poikkileikkaukseltaan katkaistu tasasivuinen kolmio, jonka sivut jatkuvat vastepinnasta (9, 8) kohtisuorasti kohoaviin kynsimäisiin osiin (11).
8. 8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen hienomekaaninen säätölaite, tunnettu siitä, että joustava rengas (7) on kiinnitetty ensimmäisessä osassa (1, 31) olevaan ensimmäiseen vastepintaan (8) ja vasteosat (11, 22) on muodostettu kolmannessa osassa (5) olevaan toiseen vastepintaan (9).
9. 9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen hienomekaaninen säätölaite, tunnettu siitä, että ensimmäinen osa (1, 31) on laakeroitu toiseen osaan (4, 34) tii-visterenkailla (2, 3).
10. 10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen hienomekaaninen säätölaite, 25 tunnettu siitä, että kolmas osa (5) on laakeroitu toiseen osaan (4, 34) ainakin yhdellä tiivisterenkaalla (6).
11. 11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen hienomekaaninen säätölaite, tunnettu siitä, että joustava rengas (7) toimii samalla sanottuja osia (1,4; 4, 5) toi- 30 siinsa laakeroivana tiivisterenkaana. 1 Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen hienomekaaninen säätölaite, tunnettu siitä, että ensimmäinen osa (1) on runko-osa, toinen osa (4) on siinä kiertyvä säätöosa ja kolmas osa (5) on kiristysosa ja että säätöosassa (4) on sen runko- 35 osasta (1) ja kiristysosasta (5) ulkonevalla osalla säätöosan (4) kiertämistä varten oleva osa (14). 96149
12. 13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hienomekaaninen säätölaite, tunnettu siitä, että runko-osassa (1) on jatke (25), joka ulottuu kolmannen osan (5) ja säätöosan (4) kiertämistä varten olevan osan (14) yli jättäen niille tilan ja pääsyaukon (26) ja ympäröi säätöosaa (4) sen kiertämistä varten olevan osan (14) yli jatketussa osassa, jo- 5 hon on sijoitettu jokin säätöosaa (4) runko-osaan (1) laakeroiva tiivisterengas (3) ainakin jonkin toisen sanottuja osia (4,1) laakeroivan tiivisterenkaan (2) ollessa sijoitettu lähelle runko-osan (1) vastakkaista ääripäätä.
13. 14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen hienomekaaninen säätölaite, tun-10 nettu siitä, että toinen osa (34) on runko-osa, ensimmäinen osa (31) on sillä kiertyvä säätöosa ja kolmas osa (5) on kiristysosa ja että säätöosassa (31) on sen kiertämistä varten oleva osa (14) siten sijoitettuna, että säätöosaa (31) runko-osaan (34) laakeroivat tiivisterenkaat (2, 3) sijaitsevat sen molemmin puolin.
14. 15 Patentkrav