FI95349C - Menetelmä 7 -/(Z)-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-4-karboksibut-2-enoyyliamino/-3-kefeemi-4-karboksyylihappoa sisältävän gelatiinikapselin valmistamiseksi - Google Patents

Description

1 95349

Menetelmä 7β-Γ(Ζ)-2-(2-aminotiatsol-4-wli)-4-karboksibut-2-enowliaminol-3-kef eemi-4-karbokswlihappoa sisältävän crela-tiinikapselin valmistamiseksi 5 Kyseinen keksintö käsittelee menetelmää gelatiinikapselin valmistamiseksi, joka sisältää antibakteerista lääkettä 7β-[ (Z) -2-(2-aminotiatsol-4-yyli) -4-karboksibut-2-enoyyliami-no]-3-kefeemi-4-karboksyylihappoa (merkitään tämän jälkeen 7432-S).

10

Valmistettava kapseli on lujarakenteinen, kova gelatiinikapse-li, jossa on farmakologisesti tehokas määrä 7432-S-hydraattia ja joka on suljettu gelatiininauhalla kapselin kannen ja rungon liittymäkohdan ympäriltä.

15 Lähtöyhdistettä 7432-S, joka on käyttökelpoinen laajan kirjonsa ja suuren tehokkuutensa johdosta Gram-positiivisia ja -negatiivisia bakteereja vastaan, kuvataan japanilaisessa patenttihakemuksessa (Kokai) 60-78 987.

20

Gelatiinisulkeella suojatusta kapselirakenteesta kerrotaan japanilaisessa hyödyllisyysmallijulkaisussa ("Utility Model") 45-20800, jossa kuvataan, miten neste täytetään ja suljetaan kapseliin.

25

On käynyt ilmi, että lähtöyhdiste 7432-S on epästabiili jopa kiteisessä muodossa ja menettää tehoaan tai muuttaa väriään seisottuaan pitemmän aikaa. Lukuisten kokeiden jälkeen syyksi osoittautui se, että yhdiste valmistettiin kuivaamalla alen-30 netussa paineessa fosforipentoksidin avulla tavanomaisella tavalla, jolloin vedetöntä ainetta tunnetusti jäi jäljelle.

. Lisätutkimukset, joissa sovellettiin eräitä tavallisia stabi- • lisointimenetelmiä (esim. stabilisointiaineen lisäys, vedessä epästabiilien antibakteeristen aineiden kuivagranulointi, 35 granulaattien kalvopinnoitus) eivät antaneet tyydyttävää tu losta antibakteerisen aineen stabilisoimisesta. Tämän yhdisteen kliinistä käyttöä varten vaadittiin stabiilimpaa muotoa.

2 95349

Keksinnön mukaan 1) Kiteisellä 7432-S-hydraatilla on konstantti röntgensädedif-fraktiomalli ja korkea kemiallinen stabiliteetti.

5 2) Hydraattia voidaan suojata värimuutokselta ja tehon menetykseltä mikäli se laitetaan kovaan gelatiinikapseliin, joka on suljettu gelatiinivyöllä kapselin kannen ja rungon liitoskohdan ympäriltä. Menetelmä tunnettiin käytettäessä nesteitä sisältäviä, mutta ei kiinteitä pulvereita sisältäviä 10 kapseleita kuten kyseisessä keksinnössä.

I Hydraatti

Kyseisen keksinnön mukaisesti on yritetty löytää jokin mene-15 telmä 7432-S:n stabiliteetin parantamiseksi ja havaittu täl löin, että kiteisellä hydraatilla, joka on valmistettu erityisolosuhteissa, on lähes sama röntgensädediffraktiomalli ja korkea kemiallinen stabiliteetti, joten pitempiaikainen varastointi käy mahdolliseksi. Tämä havainto on kyseisen kek-20 sinnön perustana. Tämä kiteinen hydraatti on kiteistä pulve ria, jonka värisävy vaihtelee lievästi kellertävän valkoisesta kalpean kellertävän valkoiseen.

Kiteiden alkuaineanalyysi osoittaa, että hydraatti sisältää 25 2 moolia kidevettä sekä lisäksi aina yhteen mooliin asti ki devettä riippuen olosuhteista esim. kiteyttämisen ja kuivat-: * tamisen aikana.

Vesipitoisuus määrättiin Karl Fischer-menetelmän avulla ja se 30 sijoittui välille 7-14 %, (erityisesti 8,7-12,5 %), mikä vas taa (di -> tri)hydraattia tai näiden sekoitusta.

»

Ilmakehäpäineen termogrammi osoittaa, että ensimmäiset ja toiset vesimolekyylit säilyvät aina noin 140 °C saakka mutta 35 että kolmas vesimolekyyli häviää 30-60 °C :ssa.

Ylläesitetyt seikat selittävät sen, että kolmas vesimolekyyli on heikosti sidoksissa kiteiseen rakenteeseen ja häviää helposti (esim. lämmön, alhaisen kosteuden tai alipaineisuuden 3 95349 vaikutuksesta).

Jokaisella kiteisellä hydraatilla tässä vesipitoisuusinter-vallissa (ts. intervallissa dihydraatista trihydraattiin) on 5 lähes sama röntgensädediffraktiomalli kuten taulukossa 1 osoitetaan.

Taulukko 1 Röntgensädediffraktiomallia havainnoitiin seuraavin edelly-10 tyksin: Röntgensädeaaltopituus = l,5418Ä (kupari Ka:Ni-suoda- tin) 40kV-20mA. Hilaväli d ilmaistaan yksiköllä Ä. Suhteellinen voimakkuus I/I0:ssa ilmaisee prosentuaalisen voimakkuuden 20,95 Ä:ssa.

15 d I/I0 d I/I0 d I/I0 d I/I0 5,90 12 20,95 100 28,70 17 35,93 8 7,35 8 21,15 70 29,40 27 36,38 24 9,45 92 21,75 25 29,60 11 37,00 7 10,15 21 22,25 49 29,90 16 38,30 26 20 12,08 46 23,85 62 30,40 19 38,65 10 14,87 30 24,50 39 31,10 53 39,20 15 15,65 14 24,80 16 31,60 23 39,60 21 ··: 16,25 13 25,50 34 31,78 34 40,27 15 18,35 24 25,85 66 33,02 28 41,22 22 25 18,90 71 26,60 16 33,55 23 42,55 8 19,14 77 27,02 59 33,86 17 44,20 9 . 19,40 60 27,30 35 35,20 16 20,58 88 28,35 54 35,65 10 30

Kyseisen keksinnön mukaan sisältää kiteinen hydraatti 96-100 % (erityisesti 99,0-99,8 %) cis-geometrista isomeeriä • (ts. (Z)-geometrista isomeeriä), jossa on 7-sivuketjun kak- 95349 4 soissidos riippumatta lähtöaineen määräsuhteesta.

Kyseisen keksinnön mukaan kiteisellä hydraatilla on vahva absorptioalue 1700 cm_1:ssa iR-absorptiospektrissä havain-5 noituna kaliumbromidilevyllä. Tätä aluetta ei tavata vedet tömien kiteiden tapauksessa.

Kiteisen hydraatin valmistus kuvataan seuraavassa.

10 (1) Yleinen kulku

Kiteistä hydraattia voidaan valmistaa seuraavalla menetelmällä: lähtöaine 7432-S liuotetaan vesipitoiseen happoon ja liuoksen pH-arvoa kohotetaan (erityisesti pH-arvoon 1,5-5,0) 15 suunnilleen huoneen lämpötilassa (erityisesti 0-70 °C) kitei den erottamista varten. Tarvittaessa hämmennetään seosta kiteytyksen loppuun saattamiseksi. Märät kiteet erotetaan ja kuivataan suunnilleen huoneen lämpötilassa ja suunnilleen ilmakehän paineessa inertissä kaasussa, jonka suhteellinen 20 kosteus ei ole alle 15 %.

(2) Lähtöaine Lähtöaine voi olla märkää tai vedetöntä. Se voi olla vapaa 25 yhdiste tai suola, jossa on aminoa (esim. happoadditiosuola) tai karboksi (esim. alkalimetallisuola). Kyseisen keksinnön ··: mukainen menetelmä yhdessä esikäsittelyn kanssa (esim. puh distaminen, isomerointi cis-isomeeriksi, eristäminen) käyttämällä lähtöaineena vesiliukoista suolaa (esim. alkalimetal-30 lisuolaa, hydrokloridia) vesipitoisen happoliuoksen saamiseksi on tässä keksinnössä käytetty valmistusmuoto.

. !. (3) Happo 35 Vesipitoinen happoliuos 7432-S voidaan valmistaa liettämällä vapaa happo tai ammoniumsuola tai liuottamalla karboksylaat-tisuola lähtöaineena veteen ja lisäämällä sitten happoa. Mainittu happo voi olla epäorgaanista happoa (esim. kloorivety-• happo, rikkihappo, fosforihappo), karboksihappoa (esim. etik- 5 95349 kahappo, omenahappo, fumaarihappo, sitruunahappo), sulfoni-happoa (esim. metaanisulfonihappo, etaanisulfonihappo, tolu-eenisulfonihappo), hapanta suolaa (esim. dimetyyliaminihydro-kloridi, 7432-S-sulfaatti) tai samankaltainen hydrofiilinen 5 happo, joka voi hapottaa lähtöaineen vesipitoisen liuoksen. Lähinnä voidaan käyttää n. 0-20 (erityisesti 1-10) hapon moläärisiä ekvivalentteja.

(4) Yhteisvaikutteiset liuotinaineet 10

Vesipitoinen liuos voi sisältää 0-70 % veteen sekoittuvaa orgaanista liuotusainetta, esim. jotain alkoholia (esim. meta-noli, etanoli, isopropanoli, t-butanoli, metoksietanoli), amidia (esim. dimetyyliformamidi), nitriiliä (esim. aseto-15 ninitriili), sulfoksidia (esim. dimetylisulfoksidi), eetteriä (esim. dioksaani, tetrahydrofuraani, dimetoksietaani) , ketonia (esim. asetoni, metyylietyyliketoni) tai vastaavia yhteisvai-kutteisina liuotinaineina.

20 (5) Konsentraatio Lähtöaineen konsentraatio vesipitoiseen happolluokseen voi lähinnä tapahtua välillä 2,0-15,0 % (erityisesti 3,0-5,0 %) .

25 (6) Neutralisaatio

Emästä (kiinteä aine tai neste), joka voi neutralisoida ve sipitoisen happoliuoksen etukäteen määrättyyn pH-arvoon, voidaan käyttää säätämään vesipitoinen happoliuos huoneen lämpö-30 tilassa (n. 0-70 °C, erityisesti 10-50 °C) suunnilleen iso- elektriseen pisteeseen (pH noin 1,5-5,0, erityisesti 2,0-3,5). Happoliuoksen voi vaihtoehtoisesti laimentaa vedellä, ;· jotta pH-arvo nousisi riittävästi hydraatin erottamista var ten. Sopiva emäs sisältää orgaanisia emäksiä (esim. trietyl-35 aminia) ja epäorgaanisia emäksiä (esim. ammoniumhydroksidi, natriumhydroksidi, kaliumhydroksidi, natriumkarbonaatti, kaliumkarbonaatti ,natriumvetykarbonaatti,kaliumvetykarbonaatti), joista vesiliukoiset ovat yksinkertaisia käsitellä, vaikkakaan näihin ei olla rajoituttu. Veteen liukenematonta 6 95349 emästä (esim. anionivaihdinhartsit) voidaan myös käyttää tähän tarkoitukseen.

(7) Kristallisaatio 5

Kiteiden eristämistä ja kypsyttämistä varten jatketaan eristettävien kiteiden suspension hämmentämistä lähinnä 10 minuutista 50 tuntiin 0-70 °C:ssa (erityisesti 5-35 °C:ssa).

io (8) Kuivaus

Kuivaus suoritetaan lähinnä miedoissa kuivausolosuhteissa (esim. paikallinen kuivaus, läpivirtauskuivaus, kiertokuivaus tai leijuarinakuivaus) inertillä kaasulla (esim. ilma, typpi, 15 hiilidioksidi) suhteellisessa kosteudessa (ei alle 15 %) suunnilleen huonelämpötilassa (esim. 0-60 °C) ilmankehäpai-neessa, joka riippuu hämmentämis- ja pulverivirtausolosuh-teista.

20 Laboratorioasteikossa on tehty seuraavat havainnot: esim. ta pauksessa, missä kuivaus tapahtuu suljetussa astiassa ilma-kehäpaineessa, saavuttaa vesipitoisuus ensimmäisen kohopin-ta-arvon, mikä vastaa dihydraattia ilmassa, jonka suhteellinen kosteus on 15-50 % (erityisesti 20-30 %) 25-60 °C:ssa 1-8 25 tunnin aikana, ja toisen kohopinta-arvon, joka vastaa trihy- draattia ilmassa, jonka suhteellinen kosteus on 45 % tai ;·· enemmän (erityisesti 50-80 %) 25-60 °C:ssa (erityisesti 10-25 °C) 1-8 tunnin aikana.

jo Tapauksessa, jossa käytetään läpivirtaus— tai kiertokuivausta, saadaan tuote, joka vastaa dihydraattia pääasiallisena ainesosanaan. Tämä riippuu hämmentämis- ja pulverivirtaus-j olosuhteista, esim. lämpövirtauskuivaus ilmassa, jonka suh teellinen kosteus on 15—60 % lämpötilassa 25—40 °C kääntöpis— 35 teeseen saakka aikaan nähden kontra poistoilman lämpökäyrä tai aika kontra poistoilman kosteuskäyrä (n. 2-10 tuntia, kun lähtöaine sisältää 30-60 % vettä).

• Tapauksessa, jossa käytetään leijuarinakuivausta, saadaan 7 95349 - riippuen ilmavirtausolosuhteista, esim. kuivaus ilmassa, jonka suhteellinen kosteus on 50-60 % lämpötilassa 10-35 °C (erityisesti 20-32 °C), kunnes saavutetaan ensimmäinen käännepiste aikaan nähden kontra poistoilmalämpö tai aika kontra-5 poistoilman kosteuden kosteuskäyrä (n. 1 tunti, kun lähtöaine sisältää 30-60 % vettä) - tuote, joka vastaa trihydraattia, ja vastaavasti, kunnes saavutetaan samojen käyrien toinen käännepiste (n. 1,5 tuntia, kun lähtömateriaali sisältää 30—60 % vettä), tuote joka vastaa dihydraattia pääainesosa— 10 naan. Laajemmassa tuotannossa voidaan soveltaa mielellään kiertokuivausta, läpivirtauskuivausta ja leijuarinakuivausta.

Tyypillisessä leijuarinakuivaustapauksessa saadaan - riippuen ilman virtausnopeudesta per painoyksikkö märkiä kiteitä, tai is muista olosuhteista - ilmakuivauksella, jossa suhteellinen kosteus on 20-80 % (erityisesti 50-60 %) 10-60 °C:ssa (erityisesti 20-30 °C:ssa) ensimmäiseen käännepisteeseen saakka aikaan nähden kontra poistoilman lämpö tai aika kontra poistoilman kosteuskäyrä (n. 1-5 tuntia, kun lähtömateriaali 20 sisältää 30-60 % vettä) - kiteistä trihydraattia ja vastaa vasti toiseen käännepisteeseen (n. 3-7 tuntia, kun lähtöaine sisältää 30-60 % vettä ) kiteistä dihydraattia pääainesosana.

Kuivaus korkeammassa lämpötilassa kuin n. 60 °C, kun mukana on jokin kuivausaine, alipaineessa tai muissa vastaavissa vaikeissa olosuhteissa, alentaa kideveden vähempään kuin 2, tekee tuotteesta epästabiilin (esim. kuivaus alle 0,01 mmHg kalsiumkloridilla 25-28 °C:ssa alentaa vesipitoisuutta määrään 1,5-4,8 % kolmessa tunnissa; kuivaus kiertävässä 30 kuivassa typessä 25 °C-lämpötilassa laskee 30 minuutissa vesipitoisuuden 1,08 prosenttiin).

i Kyseisen keksinnön mukaisen kiteisen hydraatin stabiliteetti varmistettiin kiihdytystestillä, joka näyttää 97,8 % tehon 35 säilymisen kuukauden kuluttua verrattuna vedettömän aineen arvoon (73,6 %).

Tässä keksinnössä esitetyn kiteisen hydraatin farmakologisesti tehokasta määrää voidaan käyttää oraalisessa rakennemuodossa 95349 8 (erityisesti kapselit, granulaatit, tabletit) bakteerien aiheuttamien tulehdusten ehkäisyyn tai hoitoon. Kiteistä hyd-raattia voidaan vaihtoehtoisesti varastoida myöhempää lisäkä-sittelyä varten.

5 II Suljetut kapselit

Kyseisen keksinnön mukaisesti on pyritty löytämään rakenne, joka pystyy pitämään 7432-S-hydraatit stabiileina pitemmän 10 aikaa ilman turhan suuria kustannuksia, ja on käynyt ilmi, että hydraateissa, jotka on laitettu gelatiinivyöllä suljettuihin gelatiinikovakapseleihin, tapahtuu huomattavasti vähemmän värimuutoksia ja tehon häviämistä.

15 Kyseisen keksinnön mukaisia kapseleita voidaan valmistaa se koittamalla farmakologisesti tehokas määrä hydraatteja ja lisäainetta (esim. kokoa lisäävä aine, voiteluaine), täyttämällä se sitten kapseliin, kiinnittämällä vesipitoinen gela-tiiniliuos kapselin kannen ja rungon liittymäkohdan ympäri ja 20 kuivattamalla, jotta gelatiinivyö muodostuisi.

Gelatiinikovakapseli voi olla tavanomainen, kaupallinen kapseli ilman erityisiä koko- ja värirajoituksia. Se voi sisältää väriainetta ja/tai pigmenttiä.

25

Vaikka lisäaine (esim. kokoa lisäävä tai voiteluaine) ei ole- **' kaan välttämätön hydraatin suojaamiseksi värimuutoksia tai te hon häviämistä vastaan, käytetään lisäaineita lähinnä siksi, että farmakologisesti tehokkaan hydraattimäärän täyttö kap-30 seleihin kävisi kätevämmin. Kokoa lisäävinä aineina voi olla tavanomaiset pulvereissa tai granulaateissa käytetyt, esim. sokeri (esim. glukoosi, fruktoosi, laktoosi), tärkkelys (esim. maissitärkkelys, perunatärkkelys) tai selluloosa (esim. kiteinen selluloosa, metyyliselluloosa, metyylietyyliselluloo-35 sa) . Voiteluaineina voivat olla tavanomaiset pulvereissa, granulaateissa tai tableteissa käytetyt, esim. puhdistettu talkki, steariinihappo tai sen suola (esim. natrium-, magnesium- tai kalsiumsuola) , booraksi, nestemäinen parafiini, * ' natriumbensoaatti, polyetyleniglykoli (keskimolekyylipaino 9 95349 6000), karnaubavaha tai hydrattu öljy.

Vesipitoinen gelatiiniliuos voidaan valmistaa liuottamalla 10-30 % (etupäässä 15-25 %) gelatiinia veteen, joka sisältää mah-5 dollisesti 1-40 % alhaisempaa alkanolia (esim. 20-30 % meta- nolia, etanolia, propanolia tai glyserolia), eettereitä (esim. 0,5-10 % polyoksietylenisorbitanimonooleaattia = polysorbaat-ti), ketonia tai estereitä totunnaisella tavalla, jotta liuos voidaan kiinnittää kapselin liitoskohtaan ja kuivata (esim.

10 ilmavirralla tai lämmöllä) 0-80 °C:ssa. Tavallisesti kiinnitetään 5—50 mg gelatiiniliuosta, joka mahdollisesti sisältää farmaseuttisesti hyväksyttävää pigmenttiä, kokoa nr 2-4 olevaan gelatiinikapseliin.

15 Seuraavat esimerkit ja kokeet valaisevat kyseistä keksintöä.

Niitä ei kuitenkaan pidä ymmärtää kyseisen keksinnön laajuutta rajoittavina. Vesipitoisuus määrättiin Karl Fischer-menetelmän avulla.

20 I Hydraatti

Esimerkki 1

Raaka 7432-S-liuos (25 g) 6N kloorivetyhapossa (75 ml) sai 25 seistä 1 tunnin ajan 15-20 °C:ssa hydrokloridin erottamista varten. Kiteet otettiin talteen suodattamalla, pestiin ase-toninitriilillä (75 ml), joka sisälsi 1 pisaran konsentroitua kloorivetyhappoa ja kuivattiin, mikä antoi tulokseksi kiteisen 7432-S-hydrokloridimonohydraatin (18 g).

30 Tämä monohydraattiliuos (1,0 g) 3N hiilivetyhapossa (4 ml) tarkennettiin arvoon pH 1,5 lisäämällä vettä (30 ml) ja i emästä ja hämmennettiin 2,5 tunnin ajan 25-45 °C:ssa. Sepa roitavat kiteet otettiin talteen suodattamalla ja pestiin 35 vedellä. Kiteet kuivattiin kiertokuivauksella 5 tunnin ajan 10 °C:ssa, mikä antoi tulokseksi kiteisen 7432-S-hydraatin (°»7 g), jonka vesipitoisuus oli 10,2 %. Geometristen isome-rien suhde (cis/trans) =98,8 : 0,2.

il III 1 Silli I i l ITI

10 95349

Esimerkki 2

Raaka kiteinen 7432-S (1,17 g) lietettiin t-butanoli- (3 ml) ja asetonitriili (3 ml)-seoksessa. Tähän suspensioon lisättiin 5 35 % kloorivetyhappoa (1 ml; 5 mooliekvivalenttia) niin että saatiin liuos. Tämä liuos laimennettiin sekoittamalla t-butanolia (3 ml), asetoninitriiliä (9 ml) ja vettä (5 ml), tarkennettiin arvoon pH 2,3 trietylamiinilla ja hämmennettiin 3 tuntia 30-35 °C:ssa. Separoitavat kiteet otettiin talteen, io pestiin asetoninitriilin, t-butanolin ja veden sekoituksella (2:1:1; 5 ml) ja vedellä (10 ml) ja kuivattiin läpivirtaus-kuivauksella 2 tunnin ajan 25-30 °C:ssa, mikä antoi tulokseksi kiteisen hydraatin (1,06 g), jonka vesipitoisuus oli 8,75 %. Geometristen isomerien suhde oli (cis/trans) 15 99,2 : 0,8.

Esimerkki 3

Raakaan kiteiseen 7432-S-suspensioon (1,0 g) vesi- (8 ml) ja 20 asetoninitriili- (1 ml) seoksessa lisättiin natriumvetykar- bonaattia (0,41 g; 2 mooliekvivalenttia), mikä antoi tulokseksi kirkkaan liuoksen. Tämä liuos laimennettiin metanolilla (6 ml), käsiteltiin aktiivisella hiilellä (0,1 g), hämmennettiin huoneen lämpötilassa 10 minuuttia ja suodatettiin aktii-25 visen hiilen poistamista varten. Suodate hapotettiin 6N kloo- rivetyhapolla (1,62 ml; 4,5 mooliekvivalenttia) ja kaadettiin vesi- (3,4 ml) ja asetoninitriili- (5 ml) seokseen. Seos tarkennettiin 30 % kaliumkarbonaatilla arvoon pH 2,3, hämmennettiin tunnin ajan 40 °C:ssa ja 1,5 tunnin ajan 20-25 °C:ssa.

30

Separoitavat kiteet otettiin talteen, pestiin seoksella me-tanolia asetoninitriiliä ja vettä (1:1:2; 5 ml), vettä (20 ml) ja metanolia (5 ml) vuoronperään ja kuivattiin läpivir-tauskuivaukse1la 20—25 °C:ssa 1,5 tunnin ajan, mikä antoi tu-35 lokseksi kiteisen hydraatin (0,876 g) , jonka vesipitoisuus oli 9,35 %. Geometristen isomerien suhde (cis/trans) oli 99,6 : 0,4.

Esimerkki 4

X1 9534P

Natriumvetykarbonaatti1luokseen (1,848 g; 3 mooliekvivalent— tia) vedessä (42 ml) lisättiin raaka kiteinen 7432-S (4,66 g) .

5 Liuosta käsiteltiin asetoninitriilillä (19 ml), aktiivisella aluminiumoksidilla (2,34 g) ja aktiivisella hiilellä (0,466 g), hämmennettiin 15-20 °C:ssa 30 minuuttia ja suodatettiin aktiivisen hiilen ja aluminiumoksidin poistamiseksi. Suodate kaadettiin seokseen asetoninitriiliä (37 ml) , 62 % rikkihappoa 10 (3,95 g) ja vettä (28 ml). Seos laimennettiin vesipitoisella 30 % kaliumkarbonaatilla (jotta pH-arvoksi saatiin 3,0), 20-25 °C:ssa, ja hämmennettiin 30 minuutin ajan samassa lämpötilassa. Separoitavat kiteet otettiin talteen suodattamalla ja kuivattiin kiertokuivauksella 20-25 °C:ssa 2-3 tunnin 15 ajan, mikä antoi tulokseksi kiteisen hydraatin (4,384 g), jonka vesipitoisuus oli 12,2 %. Geometristen isomerien suhde (cis/trans) oli 99,6 : 0,4

Samankaltaisissa olosuhteissa käsiteltiin 7432-S-liuos 20 (1/0 g) vesipitoisessa natriumvetykarbonaatissa (12 ml) aktiivisella aluminiumoksidilla ja aktiivisella hiilellä. Liuos laimennettiin ja hapotettiin liuosaineella (vesi, isopropanoli tai asetoninitriili; (6 ml) ja 85 % fosforihapol— la (8 mooliekvivalenttia) vuoronperään, minkä jälkeen pH tar-25 kennettiin arvoon 3,0 vesipitoisella 30 % kaliumkarbonaatilla 20-25 °C:ssa ja hämmennettiin samassa lämpötilassa 30 min.

• Separoitavat kiteet otettiin talteen suodattamalla ja kuivat tiin läpivirtauskuivauksella 20-25 °C:ssa 2-3 tunnin ajan, mikä antoi tulokseksi kiteisen hydraatin (n. 0,90 g), jonka 30 vesipitoisuus oli 11,0 %. Geometristen isomerien suhde (cis/trans) oli 99,2 -> 99,7 / 0,8 -> 0,3.

Samoin edellytyksin mutta korvaamalla fosforihappo metanisul-35 fonihapolla (4 mooliekvivalenttia) muodostui kiteinen hyd-raatti (0,879 g). Vesipitoisuus: 11,4 %. Geometristen isomerien suhde tcis/trans) = 99,6 / 0,4.

12 95349

Esimerkki 5

Raakaan kiteiseen 7432-S-suspensioon (2 g) dimetoksietaanin (18 ml) ja etanolin (2,0 ml) seoksessa lisättiin 6N kloorive-5 tyhappoa (0,89 ml ; 1,3 mooliekvivalenttia) 2-5 eC:ssa ja seosta hämmennettiin samassa lämpötilassa 2 tuntia. Separoitavat hydrokloridikiteet otettiin talteen suodattamalla, pestiin seoksella (10 ml) dimetoksietaania ja etanolia (9:1) ja asetoninitriilillä (10 ml) ja kuivattiin 25-30 °C:ssa, mikä io antoi tulokseksi hydrokloridia (1,878 g).

Tämä hydrokloridisuspensio (1,0 g) metanolin (6 ml) ja veden (5 ml) seoksessa liuotettiin lisäämällä natriumvetykarbonaat— tia (0,61 g; 3 mooliekvivalenttia), niin että saatiin liuos.

15 Tähän liuokseen lisättiin aktiivista hiiltä (0,1 g), koko seosta hämmennettiin 25-30 °C:ssa 10 minuuttia ja suodatettiin aktiivisen hiilen poistamiseksi. Suodate kaadettiin seokseen 35 % kloorivetyhappoa (1,01 ml; 4 mooliekvivalenttia), vettä (3 ml) ja asetoninitriiliä (6 ml) , sen pH-arvo tarkennettiin 20 arvoon 3,0 vesipitoisella 30 % kaliumkarbonaatilla ja koko seosta hämmennettiin 25-30 °C:ssa 30 minuuttia ja 5-7 °C:ssa 1 tunnin ajan. Separoitavat kiteet otettiin talteen suodattamalla, pestiin etanolilla (5 ml) ja vedellä (10 ml) vuoronperään ja kuivattiin läpivirtauskuivauksella 20-25 °C:ssa 2 25 tuntia, mikä antoi tulokseksi kiteisen hydraatin (0,82 g), jonka vesipitoisuus oli 10,6 %. Geometristen isomerien suhde (cis/trans) oli 99,5 : 0,5.

Esimerkki 6 30

Natriumvetykarbonaattiliuokseen (1,3 g; 2,2 mooliekvivalenttia vedessä (18 ml) lisättiin raakaa kiteistä 7432-S (3,0 g).

. Liuosta käsiteltiin aktiivisella aluminiumoksidilla (1,5 g) ja aktiivisella hiilellä (0,3 g), hämmennettiin 20-25 °C:ssa 35 30 minuuttia ja suodatettiin aktiivisen hiilen ja aluminium- oksidin poistamiseksi. Suodate kaadettiin seokseen omenahappoa (10 mooliekvivalenttia), (17 ml) ja asetoninitriiliä (36 ml). Seos neutralisoitiin vesipitoisella 30 % kaliumkarbonaatilla .·. „ 20-25 °C:ssa, jotta pH-arvoksi saatiin 3,0, ja hämmennettiin 95349 13 30 minuuttia samassa lämpötilassa. Separoitavat kiteet otettiin talteen suodattamalla ja kuivattiin kiertokui-vauksella 20-30 °C:ssa 2 tunnin ajan, mikä antoi tulokseksi kiteisen hydraatin (2,665 g), jonka vesipitoisuus oli 11,7 %.

5 Geometristen isomerien suhde (cis/trans) oli 99,1 : 0,9.

Samoin edellytyksin mutta korvaamalla omenahappo fumarihapolla (10 mooliekviva1enttia) muodostui kiteistä hydraattia, jonka vesipitoisuus oli 10,1 %.

10

Samankaltaisesti käsiteltiin 7432-S-liuosta (1,0 g) vesipitoisessa natriumvetykarbonaatissa aktiivisella aluminiumoksi-dilla ja aktiivisella hiilellä. Liuos sekoitettiin liuokseen muurahaishappoa (4 mooliekvivalenttia) vesipitoisessa aseto-is ninitriilissä. Seosta käsiteltiin kuten edellä ja tulokseksi saatiin kiteinen hydraatti (0,925 g), jonka vesipitoisuus oli 12.7 %. Geometristen isomerien suhde (cis/trans) oli 99.8 : 0,2. Mainittua määrää muurahaishappoa voidaan lisätä 75 mooliekvivalenttiin, jolloin saadaan sama kiteinen hyd- 20 raatti.

Esimerkki 7 7432-S-hydraattinäyte (1 g), joka oli valmistettu esimerkissä 25 3 esitetyn menetelmän mukaan, sijoitettiin tiiviisti suljettuun astiaan, jonka suhteellinen kosteus oli 0 %, 12 %, 20 %, 44 %, 57 % tai 75 % (saatu valitsemalla sopiva märkä-kuivauskeino) , ja pidettiin 6 tuntia huoneen lämpötilassa. Sen jälkeen määrättiin Karl-Fischer-menetelmällä jokaiselle 30 näytteelle vesipitoisuus, mikä antoi tulokseksi arvot 1,05 %, 5,83 %, 8,54 %, 11,21 %, 12,19 % tai 12,21 %.

: Arvot osoittavat, että pääkomponentit ovat dihydraatti (arvi oitu vesipitoisuus 8,07 %), kun suhteellinen kosteus on 20 % 35 ja trihydraatti, kun suhteellinen kosteus on yli 44 %. Kun tätä kuivausta jatkettiin vielä 30 tuntia, väheni vesipitoisuus 6-30 tunnin aikana vähemmän kuin 0,2 % tapauksessa, jossa suhteellinen kosteus oli yli 20 %.

;l «H l mill LU.a . : i

Esimerkki 8 95349 14 7432-S-näyte (1 g), joka oli valmistettu esimerkissä 3 esitetyn menetelmän mukaan, sijoitettiin tiiviisti suljettuun 5 astiaan, jonka suhteellinen kosteus oli 20 %, 44 %, 57 % tai 75 % (saatu valitsemalla sopiva märkäkuivauskeino) ja pidettiin 40 °C:ssa kuukauden ajan. Sen jälkeen määrättiin Karl Fischer-menetelmällä jokaiselle näytteelle vesipitoisuus, mikä antoi tulokseksi arvot 7,92 %, 10,69 %, 11,73 % tai 12,4 10 %. Vesipitoisuus pieneni aikavälillä 30 tunnista yhteen kuukauteen vähemmän kuin 0,5 %, mikä osoittaa stabiilia vesi-pitoisuutta.

II Suljetut kapselit 15

Seuraavissa esimerkeissä 9-14 ja vertailuesimerkeissä 1-6 on 7432-S-hydraatti kiteisessä muodossa ja sisältää n. 10% kidevettä, kun määrittely on tehty Karl-Fischer-menetelmän mukaan.

20

Esimerkki 9

Hydraatti (1 kg), kiteinen selluloosa (1,18 kg) ja magnesium-stearaatti (0.02 kg) (jokainen pulveria 60 mesh) sekoitettiin 20 minuutin ajan käyttämällä 10 litran V-tyyppi sekoitinta. 25 Sekoitettu pulveri (253 mg kussakin) täytettiin valkoisiin gelatiinikovakapseleihin numero 2, jotka sisältävät ti-, taanidioksidia (3,5%). Sen jälkeen kiinnitettiin sulkijagela- tiiniliuos [(21,13%) ja polysorbaatti 80 (2%)] kapselin yläosan ja rungon liitoskohdan ympärille (käytettiin kovakap-30 selisulkijakonetta S-100, jonka jakelun hoitaa Japan Elanco

Company) ja kuivatettiin ilmavirrassa 5 minuutin ajan. tuote sisältää 100 mg tehokasta 7432-S-ainetta per kapseli.

Esimerkki 10 35 Hydraatti (1 kg), laktoosi (1,9 kg) ja hydrattu risiiniöljy (0,1 kg) (kukin pulveri kuten 60 mesh) sekoitettiin 20 minuutin ajan käyttämällä 10 litran V-tyyppi-sekoitinta. Sekoitettu pulveri (172 mg kussakin) täytettiin valkoisiin '. gelatiinikapseleihin nro 2, jotka sisälsivät titaanioksidia 15 95349 (6%). Sen jälkeen kiinnitettiin sulkijagelatiiniliuos [20-25 mg 55°C:ssa; vesiliukoinen gelatiiniliuos (22%), glyseroli (5%) ja etanoli (30%)] kapselin kannen ja rungon liitoskohdan ympäri (käytettiin kovakapselisulkijakonetta S-100, jonka 5 jakelun hoitaa Japan Elanco Company) ja kuivatettiin ilmavirrassa huoneen lämpötilassa 5 minuutin ajan. tuote sisältää 50 mg tehokasta 7432—S—ainetta per kapseli.

Esimerkki li 10 Hydraatti (1 kg) , kiteinen selluloosa (0,5 kg) ja pulverisoitu karnaubavaha (0,02 kg) (kukin kuten pulveri 60 mesh); sekoitettiin käyttämällä 10 litran C-tyyppi sekoitinta 20 minuuttia. Sekoittunut pulveri (171 kg kussakin) täytettiin valkoisiin gelatiinikovakapseleihin nro 4, jotka sisältävät is titaanidioksidia (2,1%). Sen jälkeen kiinnitettiin sulkijage-ia-tiiniliuos [10-20 mg 60°C:ssa; vesipitoinen liuos gelatiinia (22%) ja polysorbaattia 80 (2%)] kapselin kannen ja rungon liitoskohdan ympäri (käytettiin kovakapselisulkijakonetta S-100, jonka jakelun hoitaa Japan Elanco Company) ja kuivattiin 20 ilmavirrassa huoneen lämpötilassa 4 minuutin ajan. Tuote sisälsi 100 g tehokasta 7432-S-ainetta per kapseli.

Esimerkki 12

Kapseli valmistettiin esimerkissä 9 esitetyn menetelmän 25 mukaisesti paitsi, että käytettiin läpinäkyvää gelatiinikova-kapselia nro 4.

Esimerkki 13

Kapseli valmistettiin esimerkissä 9 esitetyn menetelmän 30 mukaisesti paitsi, että käytettiin läpinäkymätöntä sinistä 9elatiinikovakapselia nro 4, joka sisälsi ura-sininen-väriä nro 1, punaista väriä nro 3 ja titaanidioksidia.

Esimerkki 14 35 Kapseli valmistettiin esimerkissä 9 esitetyllä menetelmällä paitsi, että käytettiin läpinäkymätöntä punaista gelatiiniko— vakapselia nro 4, joka sisälsi ura-sininen-väriä nro 1, punaista väriä nro 3, keltaista väriä nro 5 sekä titaanidioksidia.

ie 95349

Vertailuesimerkki 2 (esimerkkiin 10)

Hydraatti (1 kg), kiteinen selluloosa (1,18 kg) ja magnesium-stearaatti (0,02 kg) (kukin kuten pulveri 60 mesh) sekoitettiin 20 minuutin ajan 10 litran V-tyyppi-sekoittimessa.

5 Sekoitetut pulverit (253 mg kussakin) täytettiin valkoisiin gelatiinikovakapseleihin nro 2, jotka sisälsivät titaanidioksidia (3,5%). Tuote sisälsi 100 mg tehokasta 7432-S-ainetta per kapseli.

10 Vertailuesimerkit 3-6 (esimerkkeihin 11-14) kapseli kustakin esimerkistä 11-14 merkittiin ennen sulkijage-latiiniliuoksen kiinnittämistä kuten kapselit vertailuesimer-keissä 3-6 seuraavissa kokeissa.

is Kapselikokeet

Seuraavat kokeet osoittavat rakenteen stabiiliteetin, havainnot on tehty HPLC-ehdoin: kolonni = polygosili 6010C_ 134mm x 250 mm (M. Nagel & Col.); liikkuva vaihe = vesipitoinen 0,05M ammoniumasetaatti/metanoli (96/4); virtausnopeus = 20 1,5 ml/min.; sisäinen standardi = nikotiiniamidi ja UV- määritys 254 nm.

Koe 1

Kapseli (10 kapselia kustakin) sijoitettiin 500ml:n lasiasti-25 aan, suljettiin tiiviisti ja pidettiin kammiossa 45 ± l°C:ssa.

Määrättiin 7432-S:n pitoisuus joka kuukausi 4 kuukauden ajan HPLC:n mukaisesti. Pitoisuus taulukossa 2 osoittaa säilyvyyden prosentteina verrattuna vastavalmistettujen kapseleiden pitoisuuteen.

30

Sulkematon kapseli - riippumatta siitä oliko käytetty antioksidanttia stabilointiaineena - oli ilmeisesti epästabii-limpi verrattuna kyseisen keksinnön mukaiseen kapseliin.

• · « 17 95349

Taulukko 2

Kapseli Pitoisuus (%)

Kuukausi 1234

Keksinnön Esimerkki 9 99,4 96,5 94,2 91,8 mukainen Esimerkki 10 98,0 95,8 93,4 91,2 5 vertailu Vertailuesim. 1 96,7 93,0 86,3 81,4

Vertailuesim. 2 94,5 89,4 87,3 80,4

Koe 2

Kapselia (10 kapselia kutakin), joka oli laitettu valkoiselle paksulle paperilla, pidettiin kammiossa 25± l°C:ssa ja 10 säteilytettiin 10 000 Luxin fluorioivalla lampulla. 7432-S:n pitoisuus määriteltiin joka kuukausi kahden kuukauden ajan HPLCrn mukaan ja värimuutos NBS-väridifferenssiyksikköinä käyttämällä väridifferenssiyksikköinä käyttämällä väridiffe-renssimittaria (Color-studio, Nihon Densyoku Kogyo).

15

Taulukko 3 osoittaa säilyneen pitoisuuden ja värimuutoksen NBS-yksikköinä verrattuna vastaavan vastavalmistetuissa kapseleissa.

20 taulukko 3

Kapseli Pitoisuus

Kuukausi 1 2

Keksinnön Esim. 11 99,7/0,68 100,2/1,47 mukaan Esim. 12 100,1/1,35 100,0/2,85

Esim. 13 100,1/0,07 99,8/3,00

Esim. 14 99,7/0,04 100,1/2,61

Vertailu Vertailuesim. 3 98,3/1,62 98,0/6,98

Vertailuesim. 4 97,0/4,06 96,1/7,39 vertailuesim. 5 98,8/3,23 98,3/8,12 vertailuesim. 6 99,6/0,87 99,8/4,65 NBS-yksikkö on U.S. National Bureau of Standards'in mukainen ia 1 mil I I » M 1 25 18 95349 väridifferenssiyksikkö. Seuraavassa luettelossa näytetään yleinen käsitys koskien arvoja kontra ulkonäkö.

Näistä kokeista voidaan vetää se johtopäätös, että kyseisen 5 keksinnön mukaiset rakenteet pitävät 7432-S:n stabiilina jopa nopeutetuissa olosuhteissa (esim. lämpö, säteilytys) ja ' suojaavat sitä värimuutokselta, kapseli- ja sulkijaliuoksen kontrastivärien ansiosta (voidaan vapaasti valita) on helppo todeta sulkijavyön katkeaminen.

10

Luettelo NBS-yksikkö ero NBS-yksikkö ero 0-0,5 ei merkittävä 3,0 - 6,0 huomattava 0,5 - 1,5 lievä 6,0 - 12,0 ilmeinen is 1,5-3,0 merkittävä > 12,0 suuri 20 *

Claims (2)

1. 95349 Patenttivaatimus