FI95212C - Lävistyskone, lävistysmenetelmä ja käyttö - Google Patents

Description

]_ Lävistyskone, lävistysmenetelmä ja käyttö 95212 Tämän keksinnön kohteena on teräsohutlevystä tai vastaavasta metallilevystä valmistetun levyn lävistyskone, joka käsittää rungon, vähintään yhden akseliparin sekä akseleilla olevat 5 toistensa suhteen kohdistetut ura- ja piikkivalssit, joiden välistä lävistettävä levy kulkee, menetelmä Iävistystyön tekemiseksi ura-ja piikkivalsseja käyttäen siten, että lävistyksistä vapautuvasta materiaalista muodostuu eräänlaiset kielekkeet, lenkit tms. ulokkeet tai lävistyksestä vapautuvaa materiaalia muokataan haluttuun muotoon sekä lävistyskoneen käyttö taso- tai muotolevyjen lävistämisessä siten, että Iävistystyön lopputuloksena levyyn 10 saadaan syntymään tartuntamekanismi liittorakenteita varten tai erilaisia ulokkeita levystä tapahtuvaa ripustamista, levyyn kiinnittämistä tms. tarkoitusta varten.

Keksintö siis kohdistuu levyn lävistämisessä käytettävään koneeseen, lävistysmenetelmään ja koneen käyttöön, jolloin koneen työkalujen avulla lävistettävään levyyn muodostetaan 15 lävistyksestä vapautuvasta materiaalista kielekkeet, lenkit tms. ulokkeet. Lävistyskone muodostuu koneen rungosta ja akseleista sekä akseleilla olevista valssipareista ns. piikki-jauravalsseista, joiden lukumäärä, muotojakokoriippuulävistettävästälevystä. Lävistettävä levy kulkee tämän valssiparin välistä. Valsseista ns. urospuolen valssia kutsutaan jatkossa piikkivalssiksi ja ns. naaraspuolen valssia uravalssiksi. Lävistysten tiheys määritetään 2 0 piikkivalssin kehällä olevien piikkien lukumäärällä,keskinäisellä välimatkallajamuodolla. Piikkivalssin kehälle voidaan sijoittaa levyn käyttökohteen vaatima määrä piikkejä, jotka yhdessä uravalssin vastaavilla kohdilla sijaitsevien urien kanssa tekevät levyn Iävistystyön. Kun koneeseen sijoitetaan toinen akselipari ja piikki-jauravalssit sijoitetaan vastakkaisille akseleille kuin edellä, saadaan lävistykset/ulokkeet syntymään samanaikaisesti levyn 2 5 molemmille puolille. Seuraavassa kerrotaan tarkemmin ratkaisuista, joissa lävistysten kohdilta vapautuvasta materiaalista muodostetaan kielekkeet, lenkit tms. ulokkeet, joista jatkossa käytetään nimitystä uloke.

Lävistystyökalut voidaan sijoittaa akseleille siten, että ulokkeet syntyvät levyn jommalle 3 0 kummalle puolelle ja kahta akseliparia käyttämällä saadaan kielekkeet syntymään levyn molemmillepuolille. Voidaan myös tehdä piikki-jauravalssitsiten, että yhdellä akseliparilla ulokkeet saadaan syntymään levyn molemmille puolille. Akselipari/akseliparit ja niillä olevat työkalut voidaan sijoittaa myös profilointikoneen tai vastaavan osaksi siten, että : akselipari/akseliparit sijaitsee esimerkiksi viimeisenä ennen leikkuria tai viimeisenä, jos 3 5 levy leikataan määrämittaiseksi ennen profilointia tai siten, että ulokkeet eivät vaurioidu. Piikkivalssissa sijaitseville piikeille ei aseteta niiden muotoon ja mittoihin kohdistuvia rajoituksia, kunhan piikkivalssin piikit ja uravalssin urat sopivat yhteen ja niiden levyn materiaalista lävistämät ulokkeet ovat ainakin yhdestä reunasta kiinni lävistettävässä levyssä ja ulokkeiden lähtökulma levynsyöttötasosta on olennaisesti erisuuri, siis pienempi 40 tai suurempi kuin 90°, sopivimmin 50..800. Kun puhutaan 90° pienemmästä kulmasta, 2 95212 1 tarkoitetaan sitä, että uloke kattaa osittain muodostuneen reiän. Kun puhutaan 90° suuremmasta kulmasta, uloke kääntyy reikään nähden toiselle puolelle.

Edullista on, että liittorakenteissa käytettävät ulokkeet eivät ole suoria vaan ne ovat 5 ui okkeen pituussuuntaan nähden kaarevia siten, että ulokkeen matkalla on selvästi havaittava pyöristetty kulma esimerkiksi siten, että ulokkeen lähtökulma levyn syöttötasosta on 50...800ja ulokkeen pää on suuruusluokaltaan samansuuntainen levyn syöttötason kanssa. Selvästi havaittava pyöristetty kulma syntyy siten, että piikkivalssin piikki on muotoiltu siten, että sen pyöristetty etureuna törmää ensin levyyn ja muodostaa mainitun kulman, 10 jonka jälkeen piikin terävä takareuna leikkaa ulokkeen pään poikki samalla kun piikin etureuna leikkaa uloketta pitemmäksi etenemissuunnassa.

Levyyn syntyy lävistykset, kun piikkivalssin piikit ovat uravalssien urien sisällä ja levy kulkee näiden valssien välistä. Jos piikkivalssin piikki on sopivasti muotoiltu siten, että 15 levyn lävistyksen tekevä reuna on pyöristetty ja toinen reuna on terävä, levyyn syntyy koukun muotoinen uloke, joka osittain kattaa syntyneen reiän, jolloin ulokkeen toinen reuna on levyssä kiinni. Jos piikki on muotoiltu siten, että piikin terävä pää lävistää levyn, ulokkeesta tulee kaksiosainen, jolloin lävistyksen kumpaankin reunaan syntyy uloke, jolloin piikki voidaan muotoilla myös siten, että reiän kumpaankin reunaan tulevista 2 0 ulokkeista toinen tai kumpikin on kääntynyt reikään nähden toiselle puolelle ts. uloke ei kata reikää. Jos piikki on muotoiltu siten, ettei siinä ole leikkaavaa päätä, ulokkeesta tulee lenkki, jonka molemmat reunat ovat levyssä kiinni. Kaikissa em. tapauksissa uravalssin ura on sen kehän suunnassa jatkuva eikä erillisiä ulokkeen päähän/päihin jäljestettyä vastaterää/ vastateriä tarvita.

25

Piikin muoto ja sen kiinnitysmekanismi piikkivalssiin on vapaasti valittavissa, kunhan piikki/piikit pysyvät luotettavasti kiinni piikkivalssin rungossa ja piikkivalssin piikkien ja uravalssin urien kohdistus voidaan varmistaa ja kohdistusta voidaan säätää.

3 0 Ennestään tunnettuja muotolevyn lävistysmenetelmiä ovat mm. stanssaaminen, jolloin levyn liike pysäytetään tai stanssi on ns. lentävä, jolloin se seuraa linjan nopeutta. Perinteisesti levyyn tehdään reikiä poraamalla. Epäkohtana em. lävistysmenetelmille on, että pysähtyvä stanssi on hidas ja lentävä stanssi on kallis. Porattaessa ei saada syntymään • levyn materiaalista ulokkeita.

35 DE-patenttijulkaisussa 2 061 230 sekä EP-patenttijulkaisuissa 0 015 580 ja 0 492 428 on esitelty erilaisia ratkaisuja levyn lävistystyökaluista, joiden tehtävänä on lävistää reikä/ reikiä levyyn siten, että lävistetty materiaali leikataan samanaikaisesti irti levystä. Samalla uratyökalussa on molemmin puolin leikkaavat reunat eikä ura ole jatkuva kuten nyt esillä 4 0 olevassa keksinnössä. Näissä tapauksissa on siis kysymys rei 'ityslaitteista, joista keksintö 3 95212 1 olennaisesti poikkeaa, koska keksinnössä ulokkeen toinen tai molemmat reunat jäävät kiinni levyyn ja uravalssin ura/urat ovat kehän suunnassa jatkuvia.

US-patenttijulkaisussa 3813977 on esitetty ratkaisu levyn lävistyskoneeksi ja työkaluksi, 5 jonka tehtävänä on lävistää suorakaiteen muotoisia reikiä levyyn siten, että lävistetty materiaali leikataan irti levystä.

US-patenttijulkaisussa 2 583 682 tehdään pitkänomaisia reikiä levyyn, jolloin reiän reunoihin jää ulokkeet. Keksintöä käytetään lämmityspattereiden tai vastaavien tuotteiden 10 valmistamiseen. Tässäkin tapauksessa uratyökalun urat eivät ole kehän suunnassa jatkuvia ja sen molemmissa reunoissa on ns. vastaterä.

DE-patenttijulkaisussa 3 529 569 on esitetty työkalu eräänlaisten avarrusten tekemiseksi. Tässäkin tapauksessa uratyökalun urat eivät ole kehän suunnassa jatkuvia. Keksintöä 15 käytetään graafisessa teollisuudessa.

FI-patenttijulkaisussa 65643 on esitetty eräs naulalevyratkaisu, jossa suorat, teräväpäiset ulokkeet ovat likimain kohtisuorassa levyn tasoon nähden sekä niiden valmistamiseksi tarkoitettuja koneita. Eräskoneratkaisu muistuttaa keksinnössä esitettyä, mutta naulalevyssä 2 0 ulokkeiden kohtisuoruusvaatimus on välttämätön, koska naulalevy puristetaan puuhun kun taas keksinnössä ulokkeita käytetään tartuntamekanismina levyn päälle valettavaan tai ruiskutettavaan betoniin tai vastaavaan tai levystä tapahtuvaan ripustamiseen, levyyn kiinnittämiseen tms. tarkoitukseen.

2 5 Keksinnön mukainen kone voi toimia esimerkiksi profilointikoneen osana ja pyörivillä työkaluilla levyn lävistäminen tapahtuu profilointikoneen nopeudella. Kone tarvitsee linjapituutta noin 1 metrin, jolloin se mahtuu niin pieneen tilaan, ettei sitä varten tarvitse varata erityisiä tuotantotiloja ja lävistystyö voidaan tehdä mm. tehtaissa, joissa on jo . olemassa profilointikone tai lävistystyö voi tapahtua erillisenä työvaiheena erillisessä 3 0 tuotantotilassa tai vaikka työmaalla,koskalävistyskonevoidaan siirtää kevyellä ajoneuvolla.

Keksinnölle on tunnusomaista se, että uravalssin ura/urat ovat kehän suunnassa jatkuvia ja piikkivalssin piikit on muotoiltu siten, että ulokkeen/ulokkeiden lähtökulma levyn ' syöttötasosta on olennaisesti erisuuri kuin 90°, sopivimmin 50...80°. Lävistysmenetelmälle 3 5 on tunnusomaista, että lävistyksistä vapautuvasta materiaalista muodostetaan kielekkeet, lenkit tms. ulokkeet siten, että uloke/ulokkeet ovat ainakin yhdestä reunastaan kiinni lävistettävässä levyssäja ulokkeen/ulokkeiden lähtökulma levyn syöttötasosta on olennaisesti erisuuri kuin 90°, sopivimmin 50...80°ja/tai lävistyksestä vapautuvaa materiaalia muotoillaan ura-japiikkivalssejakäyttäen, jolloin lävistystyön lopputuloksena levyyn saadaan syntymään 40 tartuntamekanismi liittorakenteita varten tai erilaisia ulokkeita levystä tapahtuvaa 95212 1 ripustamista, levyyn kiinnittämistä tms. tarkoitusta varten.

Seuraavassa keksintöä selostetaan tarkemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, joissa esitettyihin ratkaisuihin keksintöä ei ole tarkoitus ahtaasti rajata vaan keksinnön suojapiiriin 5 kuuluu kaikki ne ratkaisut, joiden avulla keksinnössä esitettyjen koneiden ja niiden akseleille sijoitettujen valssien avulla levy saadaan lävistettyä siten, että levyyn muodostuu lävistyksenmaterialista ulokkeet, jotkaovat ainakin toisesta reunastaan kiinni lävistettävässä levyssäjaulokkeen/ulokkeiden lähtökulma levyn syöttötasostaon olennaisesti erisuuri kuin 90°, sopivimmin 50...80°. Oheisissa kuvioissa kerrotaan tarkemmin mm. kaksi 10 vaihtoehtoratkaisua piikkien kiinnittämiseksi piikkivalssin runkoon, joihin kiinnitystapoihin keksintöä ei ole tarkoitus yksinomaan rajata. Tarkemmin selostetuilla lävistyskoneilla ja esitettyjen valssien kaltaisilla työkaluilla valmistetaan suomalaisissa patenteissa n: ot 54006, 79375 ja 76401 määritettyjä ulokkeita, joihin lävistyskoneita ei ole tarkoitus yksinomaan rajata.

15

Kuviossa 1 on esitetty lävistyskoneen eräs suoritusmuoto, missä on esitetty koneen eräs perustamistapa I - palkkien 1 varaan, koneen rungon eräs suoritusmuoto 2, kierteitetyt tangot 3, joiden avulla yläpuolinen akseli 8 voidaan nostaa ja laskea kammin 4 avulla siten, että ketju 5 välittää voiman molempiin kierretankoihin 3. Ketju 5 ei sinänsä ole välttämätön, 2 0 mutta se nopeuttaa työtä. Akselit 7 ja 8 ovat molemmista päistään laakeroitu 6. Yläakselin 8 lakeriyksikkö 6 on kiinnitetty kierretankoon 3, jolloin akselin 8 nostaminen ja laskeminen tapahtuu akselin molemmissa päissä olevien laakeriyksikköjen 6 välityksellä. Myös ala-akseli on laakeroituja laakeriyksikkö 6 voi olla sellaisessa asennossa, että kierretangot ovat joko pysty- tai vaaka-asennossa, jolloin ala-akselin 7 sijaintia suhteessa yläakseliin 8 2 5 voidaan muuttaa, jolloin saadaan paras mahdollinen lopputulos. Yläakseli 8 on kuviossa 1 nostettu ylös, jolloin koneen yksityiskohtien esittäminen on helpompaa. Kun koneella tehdään lävistystyö, piikkivalssin 12 piikit 14 ovat uravalssin 11 urien 13 sisällä, jolloin . valssien 11 ja 12 välissä on levy jota lävistetään. Ura-ja piikkivalssit 11 ja 12 kohdistetaan . pareittain välikeholkkien 9 avulla. Välikkeenä 9 voidaan käyttää myös kapeampaa hoikkia 30 9, jonka kumpaankin päähän on tehty vähintään neljä kierteitettyä reikää, joihin reikiin sijoitetaan pultit 9 'ja kiristysmutterit 9' 'Joiden avulla valssien 11 ja 12 keskinäistä sijaintia säädetään ja lukitaan. Reunimmaiset holkit 9 lukitaan akseleiden päässä sijaitsevien muttereiden 10 tai vastaavien avulla. Valssien 11 ja 12 kehäpintojen välinen lyhin eräisyys on siis lävistettävän levyn ainepaksuus tai suurempi. Koneen piikkivalssit 11 ja 12 voivat 3 5 toimia samanaikaisesti vetovalsseina, jolloin levyn syöttämiseksi koneen valssien läpi ei tarvitserakentaaerillisiävetovalssejajakoneestasaadaanpienikokoinen.Koneenkäyttövoima otetaan sähkömoottorista tai vastaavasta ja voima siirretään esimerkiksi ketjun avulla ketjupyörään 16, joka voi sijaita joko ala-tai yläakselissa. Voima siirretään toiseen akseliin hammaspyörien 17 tai vastaavien välityksellä, jos se on tarpeen. Voimana voidaan käyttää 4 0 myös profilointilinjan tai vastaavan omaa voimaa, jolloin profilointikone työntää levyn * 5 95212 1 lävistyskoneen valssien läpi. Piikkivalssien 12 piikeille 14jauravalssin 11 urien 13mitoille ja muodolle ei aseteta rajoituksia, kunhan ne keskenään sopivat yhteen. Yläakselilla 8 ovat piikkivalssit 12, joissa piikit 14 ovat irtokappaleita ja piikkejä 14 on kaksi rinnakkain, mutta piikkejä 14 voi olla rinnakkain tarpeellinen määrä riippuen levyn käyttökohteesta. Piikit 5 14kiinnitetäänjalukitaankiinnityskappaleiden 15 avulla. Kun piikit 14jakiinnityskappaleet 15 ovat erillisiä kappaleita, niiden irrottaminen/vaihtaminen käy nopeasti. Koska kuluminen ja konevauriot kohdistuvat pääasiassa piikkeihin 14, koneen huoltokustannukset saadaan minimoitua. Runkoon 2 voi sisältyä myös ns. teippiteline, jossa on teippipainimen kiinnityselimet 23 ja teippirullien telineet 27. Teippiteline ankkuroidaan yläasentoon 10 kiinnityshaan 26 välityksellä.

Kuviossa laon esitetty piikkivalssien 12 kohdistuksen eräs säätöjärjestelmä, missä akselilla 8 on välikeholkki 9, jonka kumpaankin päähän on tehty kierteitetyt reiät, joihin on asennettu pultit 9' jakiristysmutterit 9", joiden avulla säätö tehdään ja lukitaan. Välikeholkki on tässä 15 ratkaisussa kiinnitetty akseliin 8.

Kuviossa 2 on esitetty lävistyskoneen eräs suoritusmuoto, missä on esitetty koneen runko 2, kierteitetyt tangot 3, joiden avulla yläpuolinen akseli 8 voidaan nostaa ja laskea kammin 4 avulla siten, että ketju 5 välittää voiman molempiin kierretankoihin 3. Ketju 5 ei sinänsä ? 0 ole välttämätön, mutta se nopeuttaa työtä. Akseli 8 on molemmista päistään laakeroitu 6. Yläakselin 8 laakeriyksikkö 6 on kiinnitetty kierretankoon 3, jolloin akselin 8 nostaminen j a laskeminen tapahtuu aksel in molemmissa päissä olevien laakeriyksikköj en 6 välityksellä. Ala-akselit 7 on sijoitettu erillisiin asennuspukkeihin 19, jotka puolestaan on kiinnitetty palkkiin 18, jonka molemmissa päissä on säätöjärjestelmä 21, jonka avulla palkin 18 2 5 korkeusasemaa voidaan säätää. Säätöjärjestelmään 21 voidaan liittää ketjupyörä/ketju 5, jolloin ala-akseli liikkuu vaaka-asennossa sen korkeusasemaa muutettaessa. Yläakseli 8 on kuviossa nostettu ylös, jolloin koneen yksityiskohtien esittäminen on helpompaa. Kuviossa esitetty kone on tarkoitettu ensisijaisesti poimulevyjen lävistämiseen, jolloin asennuspukkien . 19 ansiosta profiilin korkeudelle ei tarvitse asettaa rajoituksia. Piikkivalssit 14 voivat toimia 3 0 koneen vetovalsseina. Piikkivalssit 12 jauravalssit 11 voidaan kohdistaa toisiinsa sopiviksi välikeholkki en 9 avulla. Koneen käyttövoima otetaan sähkömoottorista tai vastaavasta ja voima siirretään esimerkiksi ketjun avulla ketjupyörään 16, joka sijaitsee yläakselissa. Voima voidaan siirtää lävistyskoneeseen myös profilointikoneesta tai vastaavasta siten, että ' profilointikone työntää levyn lävistyskoneen valssien läpi. Piikkivalssien 12 piikeille 14ja 35 uravalssin 11 urien 13 mitoille ja muodolle ei asetat rajoituksia, kunhan ne keskenään sopivat yhteen. Yläakselilla 8 ovat piikkivalssit 12, joissa piikit 14 ovat erillisiä ja piikkejä 14 on yksi rivi, mutta piikkejä 14 voi olla rinnakkain tarpeellinen määrä riippuen levyn käyttökohteesta. Piikit 14 on kiinnitetty piikki valssin runkoon sen sivuun tehtyyn syvennykseen ja lukittu pulttien avulla. Kun piikit 14 ovat irtokappaleita, niiden irrottaminen/ 40 vaihtaminenkäynopeasti.Koskakuluminenjakonevauriotkohdistuvatpääasiassapiikkeihin 6 95212 1 14, koneen huoltokustannukset saadaan minimoitua. Runkoon 2 voi sisältyä myös ns.

teippiteline,jossaonteippipainimenkiinnityselimet23jateippirullientelineet27.Teippiteline ankkuroidaan yläasentoon kiinnityshaan 26 välityksellä.

5 Kuviossa 3 on esitetty lävistyskoneen eräs suoritusmuoto sivukuvana, missä on esitetty koneen runko 2, kierteitetyt tangot 3, joiden avulla yläpuolinen akseli voidaan nostaa ja laskea kammin 4 avulla siten, että ketju S välittää voiman molempiin kierretankoihin 3. Yläakseli on molemmista päistään laakeroitu 6. Yläakselin lakeriyksikkö 6 on kiinnitetty kierretankoon 3, jolloin yläakselin nostaminen ja laskeminen tapahtuu akselin molemmissa 10 päissäolevienlaakeriyksikköjen 6 välityksellä. Ala-akseli on molemmista päistään laakeroitu 6. Yläakselin lakeriyksikkö 6 on kiinnitetty kierretankoon 21 Jolloin yläakselin nostaminen ja laskeminen tapahtuu akselin molemmissa päissä olevien laakeriyksikköjen 6 välityksellä. Laakeriyksiköt 6 on asennettu paikoilleen runkoon 2 kiinnitettyjen kiilojen 2' avulla, jolloin laakereiden 6 sivuttaisliikkeet voidaan estää ja laakereita 6 on helppo nostaa ja laskea. 15 Akselit 7 ja 8 on tässä esimerkkitapauksessa limitetty runkoon 2 tehdyn sivuttaissiirtymän 2" avulla. Limityksellä saadaan aikaan se, että piikki 14 kohtaa uravalssin 11 vaakasuuntaisessa tangenttitasossa. Piikki- ja uravalssien välinen etäisyys säädetään säätöruuvien 20 avulla, jotka samalla ottavat pois laakereissa 6 ja kierretangoissa 3 mahdollisesti olevan välyksen. Kuviossa on esitetty teippiteline, missä onteippipainin 22, 2 0 joka kiinnitetään koneen runkoon 2 kiinnityslaippojen 23 avulla. Teippirullien telineessä 27 on teippirulla 28, josta teippi purkautuu ja teippi painetaan levyn pintaan painintelan 24 avulla. Painintelan 24 "painoa" voidaan säätää jousien 25 avulla tai painintela tehdään raskaasta materiaalista, jolloin se omalla painollaan painaa teipin levyn pintaan. Teippi on tarpeen silloin, kun lävistykset halutaan sulkea esimerkiksi tapauksissa, missä levyn kanssa 2 5 kosketukseen tulee materiaalia, joka voi haitallisesti tunkeutua lävistysten läpi. Teippipainin 22 voidaan lukita yläasentoon lukitushaan 26 avulla, jolloin lävistettävä levy ei törmää painintelaan 24.

. Kuviossa 4 on esitetty sivukuva lävistyskoneesta, jonka avulla lävistykset voidaan tehdä 3 0 levyn reunaan. Koneessa on runko 2, laakerikiilat 2\kierretanko 3, jonka avulla yläakseli 8 voidaan nostaa ylös, laakerit 6 ja laakereiden 6 keskinäisen välimatkan määrittävä säätöpultti kiristysmuttereineen 20.

Kuviossa 5 on esitetty kuvan 4 kone toisesta suunnasta, missä on koneen runko 2, 35 kierretanko 3, laakeriyksiköt 6, säätöpultti 20, akselit 7 ja 8, ura valssi 11 ja yksi ura 13, piikkivalssi 12 ja piikit 14 sekä kierretanko 3 lukitusmutterit 21 ja kampi 4. Kierretangon 3'avulla voidaan akselit 7 ja 8 nostaa ja laskea samanaikaisesti, jolloin valssien 11 ja 12 korkeusasemaa voidaan muuttaa.

4 0 Kuviossa 6 on esitetty uravalssin 11 poikkileikkauksen eräs suoritusmuoto, missä on nyt ’ 95212 1 kolme uraa 13, akselin reikä 30 ja kiilaura 31. Uravalssissa ei kiilauraa välttämättä tarvita. Tällainen uravalssi 11 on esitetty kuviossa 1 ja se soveltuu käytettäväksi tasolevyjen sekä matalien profiililevyjen lävistämiseen.

5 Kuviossa 7 on esitetty uravalssin 11 tarkempi poikkileikkauskuva, missä urat 13 ovat kartiokkaita siten, että uran pohja on leveämpi, akselin reikä 30 ja kiilaura 31. Kun ura 13 on kartiokas, levystä leikattu kieleke ei tartu kiinni uran reunoihin, jolloin lävistystyö helpottuu ja lopputulos paranee.

10 Kuviossa 8 on esitetty uravalssin 11 poikkileikkauksen eräs suoritusmuoto, missä on kolme uraa 13, akselin reikä 30, joka muodostuu laakerin 34 sisäreiästä, kiilaura 31, laakerin ulkohalkaisijan mukaan tehdyn reiän reunassa oleva kierteitys 32 ja kierteisiin 32 kierretty lukitusmutteri 33, joka lukitsee laakerin paikoilleen. Laakeri tukeutuu toisesta reunastaan uravalssissa olevan pieneen ulokkeeseen. Tällainen uravalssi on esitetty kuviossa 2.

15

Kuviossa 9 on esitetty kuvion 8 mukaisen uravalssin 11 tarkempi poikkileikkauskuva, missä urat 13 ovat kartiokkaita siten, että uran pohja on leveämpi, laakerinreikä 30 ja kierre 32. Laakeri tukeutuu toisesta reunastaan uravalssissa olevan pieneen ulokkeeseen.

20 Kuviossa 10 on esitetty piikkivalssin 12 poikkileikkauskuva, missä on piikit 14, akselin reikä 30 ja kiilaura 31. Piikit 14 on istutettu valssiin 12 sorvattuihin uriin, jolloin urien reunoihin jää tukiulokkeet 35, jotka huolehtivat siitä, että piikit 14 pysyvät sivusuunnassa tukevasti paikoillaan.

2 5 Kuviossa 11 on esitetty piikkivalssin yksityiskohtia, missä piikit 14 ovat irtopiikkejä ja ne on lukittu valssiin 12 erillisellä kiinnityskappaleella 15, jossa on vähintään kaksi reikää, joiden avulla kiinnityskappale 15 ankkuroidaan valssiin 12 siten, että se pitää piikit 14 pyörimissuunnassa luotettavasti paikoillaan.

3 0 Kuviossa 12 on esitetty piikkivalssin 12 rakenteen eräs suoritusmuoto sivukuvana, missä eri muotoisia piikkejä 14 on ankkuroitu piikkien kiinnityskappaleiden 15 ja ruuvien 38 avulla valssiin 12. Ruuveja38 varten on valssiin 12tehtykierteisetreiät36. Kiinnityskappale 15 on mitoitettu siten, että valssin 12 jakiinnityskappaleen 15 väliin jää rako 37, joka tekee mahdolliseksi piikkien teroittamisen, jolloin samoja piikkejä voidaan käyttää useamman 35 kerran. Piikkivalssissa 12 on kiilaura 31, jossa sijaitsevan kiilan avulla valssiin 12 kohdistuva voima siirretään akseliin, missä on vastaavasti kiilaura. Piikit 14 tuetaan sivusuunnassa valssissa olevien tukiulokkeiden 35 avulla. Valssiin 12 on jyrsitty kiinnityskappaleita 15 varten sen poikkileikkausmittoihin sopivat urat niin, että uran kehänsuuntainen pituus on suurempi kuin kiinnityskappaleen 15 pituus. Lukituskappaleiden 40 15 poikkileikkausmuoto sovitetaan piikkien 14 muotoon. Lukituskappaleen 15 8 95212 1 poikkileikkausmuoto on pääasiassa puolisuunnikas. Kuten kuviosta käy ilmi, piikkien 14 muodolle ei aseteta rajoituksia, vaan piikkien muoto on vapaasti valittavissa lävistyskoneella valmistettavien tuotteiden käyttökohteista riippuen. Yhdessä tuotteessa käytetään yleensä yhtä piikkimuotoa, mutta useamman piikkimuodon käyttäminen on mahdollista.

5 Kuviossa 13 on esitetty piikkivalssista 12 leikattu kappale päältä katsottuna, missä on piikit 14, piikkien tukiulokkeet 35, kiinnityskappaleet 15 ja kaksi lukitusruuvia 38 rinnakkain.

Kuviossa 14 on esitetty piikkivalssin 12 rakenteen eräs suoritusmuoto sivukuvana, missä eri muotoisia piikkejä 14 on lukitusruuvin 38 avulla kiinnitetty valssiin 12 tehtyihin piikin 14 10 muotoon sovitettuihin syvennyksiin 39. Ruuveja 38 varten on valssiin 12 tehty kierteiset reiät 36 tai vastaavat. Piikkivalssissa 14 on kiilaura31, jossa sijaitsevan kiilan avulla valssiin 12 kohdistuva voima siirretään akseliin, missä on vastaavasti kiilaura. Kuten kuviosta käy ilmi, piikkien 14 muodolle ei aseteta rajoituksia vaan se on vapaasti valittavissa lävistyskoneella valmistettavien tuotteiden käyttökohteista riippuen.

15

Kuviossa 15 on esitetty piikkivalssin 12 rungosta leikattu kappale päältä katsottuna, missä on piikkien muotoon sovitetut syvennykset 39 ja kierteiset reiät 36, piikki 14, joka on kiinnitetty valssiin 12 pultin 38 avulla.

20 25 30 35 40

Claims (12)

1. Teräsohutlevystä tai vastaavasta metallilevystä valmistetun levyn lävistyskone, joka käsittää rungon (2), vähintään yhden akseliparin (7, 8) sekä akseleilla olevat toistensa 5 suhteen kohdistetut ura-ja piikkivalssit (11,12), joiden välistä lävistettävä levy kulkee ja jotka muodostavat lävistyksistä vapautuvasta materiaalista kielekkeet, lenkit tms. ulokkeet siten, että uloke/ulokkeet ovat ainakin yhdestä reunastaan kiinni lävistettävässä levyssä sekä tarvittaessa laitteen teipin (29) kiinnittämiseksi levyyn, tunnettu siitä, että uravalssin(l 1) ura/urat(13) ovat kehän suunnassa jatkuviajapiikkivalssin (12) piikit (14) 10 on muotoiltu siten,ettäulokkeen/ulokkeiden lähtökulma levyn syöttötasostaon olennaisesti erisuuri kuin 90°, sopivimmin 50...80°.

1 Patenttivaatimukset

2. Jonkin patenttivaatimuksen 1 mukainen lävistyskone, tunnettu siitä, että yläakseli (8) ja ala-akseli (7) ovat pystysuuntaan nähden sopivasti limitetty (2"). 15

3. Jonkin patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen lävistyskone, tunnettusiitä, että ura-ja piikkivalssit (11,12) on kohdistettu keskenään välikeholkkien (9) avulla, joka koostuu joko pelkästä hoikista (9) tai hoikista (9), säätöruuveista (9') ja kiristysmuttereista (9”).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen lävistyskone, tunnettu siitä, että piikkivalssin (12) piikit (14) ovat irtokappaleita tai piikit (14) ovat kiinteästi valssin (12) osana.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1,2, 3 tai 4 mukainen lävistyskone, tunnettu siitä, 2. että piikkivalssissa (12) on kierteitetyt reiät (36) piikkien (14) kiinnityskappaleen (15) tai piikkien (14) kiinnittämistä varten.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1,2,3,4 tai 5 mukainen lävistyskone, tunnettu siitä, , että piikkivalssin (12) irtopiikki/-piikit (14) on kiinnitetty valssiin (12) erillisten 3. kiinnityskappaleiden (15) ja ruuvien (38) tai vastaavien avulla.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1, 2, 3, 4, 5 tai 6 mukainen lävistyskone, tunnettu siitä, että piikkivalssin (12) irtopiikki/-piikit (14) on kiinnitetty valssiin (12) tehtyihin uriin * (39) ruuvin (38) tai vastaavan avulla. 35

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1,2,3,4,5, 6 tai 7 mukainen lävistyskone, tunnettu siitä, että uravalssin (11) ura/urat (13) on poikkileikkausmuodoltaan kartiokas siten, että uran (13) pohja on leveämpi.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1,2,3,4, 5, 6,7 tai 8 mukainen lävistyskone, tunnet- 10 95212 1. u s i i t ä, että lävistysten lukumäärä on määrätty piikkien (14) lukumäärän ja keskinäisen välimatkan avulla.

9 95212

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1,2, 3,4, 5,6, 7, 8 tai 9 mukainen lävistyskone, t u n -5 n e 11 u siitä, että lävistyskoneessa on laite (22,24,25,27,28), jonka avulla lävistykset on suljettavissa teipillä (29) tai vastaavalla.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1,2, 3,4,5, 6, 7, 8, 9 tai 10 mukaisella lävistyskoneella aikaansaatu lävistysmenetelmä ura-ja piikkivalsseja (11,12) käyttäen siten, että lävistyksistä 10 vapautuvasta materiaalista muodostetaan kielekkeet, lenkit tms. ulokkeet siten, että uloke/ ulokkeet ovat ainakin yhdestä reunastaan kiinni lävistettävässä levyssä ja ulokkeen/ ulokkeiden lähtökulma levyn syöttdtasosta on olennaisesti erisuuri kuin 90°, sopivimmin 50...80° ja/tai lävistyksestä vapautuvaa materiaalia muotoillaan ura-ja piikki valssien (11, 12. avulla siten, että ulokkeessa on selvästi havaittava kulma/kulmat. 15

12. Patenttivaatimuksen 11 mukaisen lävistysmenetelmän käyttö taso- tai muotolevyjen lävistämiseksi siten, että lävistystyön lopputuloksena levyyn saadaan syntymään tartuntamekanismi liittorakenteita varten tai erilaisia ulokkeita levystä tapahtuvaa ripustamista, levyyn kiinnittämistä tms. tarkoitusta varten. 20 25 f 30 35 40 95212