FI94550B - Menetelmä pituuden mittaamiseksi ja elektroninen työntötulkki - Google Patents
Menetelmä pituuden mittaamiseksi ja elektroninen työntötulkki Download PDFInfo
- Publication number
- FI94550B FI94550B FI904297A FI904297A FI94550B FI 94550 B FI94550 B FI 94550B FI 904297 A FI904297 A FI 904297A FI 904297 A FI904297 A FI 904297A FI 94550 B FI94550 B FI 94550B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- signal
- zero
- parameter
- value
- signals
- Prior art date
Links
Classifications
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01D—MEASURING NOT SPECIALLY ADAPTED FOR A SPECIFIC VARIABLE; ARRANGEMENTS FOR MEASURING TWO OR MORE VARIABLES NOT COVERED IN A SINGLE OTHER SUBCLASS; TARIFF METERING APPARATUS; MEASURING OR TESTING NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
- G01D5/00—Mechanical means for transferring the output of a sensing member; Means for converting the output of a sensing member to another variable where the form or nature of the sensing member does not constrain the means for converting; Transducers not specially adapted for a specific variable
- G01D5/12—Mechanical means for transferring the output of a sensing member; Means for converting the output of a sensing member to another variable where the form or nature of the sensing member does not constrain the means for converting; Transducers not specially adapted for a specific variable using electric or magnetic means
- G01D5/14—Mechanical means for transferring the output of a sensing member; Means for converting the output of a sensing member to another variable where the form or nature of the sensing member does not constrain the means for converting; Transducers not specially adapted for a specific variable using electric or magnetic means influencing the magnitude of a current or voltage
- G01D5/142—Mechanical means for transferring the output of a sensing member; Means for converting the output of a sensing member to another variable where the form or nature of the sensing member does not constrain the means for converting; Transducers not specially adapted for a specific variable using electric or magnetic means influencing the magnitude of a current or voltage using Hall-effect devices
- G01D5/147—Mechanical means for transferring the output of a sensing member; Means for converting the output of a sensing member to another variable where the form or nature of the sensing member does not constrain the means for converting; Transducers not specially adapted for a specific variable using electric or magnetic means influencing the magnitude of a current or voltage using Hall-effect devices influenced by the movement of a third element, the position of Hall device and the source of magnetic field being fixed in respect to each other
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01B—MEASURING LENGTH, THICKNESS OR SIMILAR LINEAR DIMENSIONS; MEASURING ANGLES; MEASURING AREAS; MEASURING IRREGULARITIES OF SURFACES OR CONTOURS
- G01B3/00—Measuring instruments characterised by the use of mechanical techniques
- G01B3/20—Slide gauges
- G01B3/205—Slide gauges provided with a counter for digital indication of the measured dimension
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01B—MEASURING LENGTH, THICKNESS OR SIMILAR LINEAR DIMENSIONS; MEASURING ANGLES; MEASURING AREAS; MEASURING IRREGULARITIES OF SURFACES OR CONTOURS
- G01B7/00—Measuring arrangements characterised by the use of electric or magnetic techniques
- G01B7/02—Measuring arrangements characterised by the use of electric or magnetic techniques for measuring length, width or thickness
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01D—MEASURING NOT SPECIALLY ADAPTED FOR A SPECIFIC VARIABLE; ARRANGEMENTS FOR MEASURING TWO OR MORE VARIABLES NOT COVERED IN A SINGLE OTHER SUBCLASS; TARIFF METERING APPARATUS; MEASURING OR TESTING NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
- G01D18/00—Testing or calibrating apparatus or arrangements provided for in groups G01D1/00 - G01D15/00
- G01D18/001—Calibrating encoders
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01D—MEASURING NOT SPECIALLY ADAPTED FOR A SPECIFIC VARIABLE; ARRANGEMENTS FOR MEASURING TWO OR MORE VARIABLES NOT COVERED IN A SINGLE OTHER SUBCLASS; TARIFF METERING APPARATUS; MEASURING OR TESTING NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
- G01D5/00—Mechanical means for transferring the output of a sensing member; Means for converting the output of a sensing member to another variable where the form or nature of the sensing member does not constrain the means for converting; Transducers not specially adapted for a specific variable
- G01D5/12—Mechanical means for transferring the output of a sensing member; Means for converting the output of a sensing member to another variable where the form or nature of the sensing member does not constrain the means for converting; Transducers not specially adapted for a specific variable using electric or magnetic means
- G01D5/244—Mechanical means for transferring the output of a sensing member; Means for converting the output of a sensing member to another variable where the form or nature of the sensing member does not constrain the means for converting; Transducers not specially adapted for a specific variable using electric or magnetic means influencing characteristics of pulses or pulse trains; generating pulses or pulse trains
- G01D5/24471—Error correction
- G01D5/2448—Correction of gain, threshold, offset or phase control
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01D—MEASURING NOT SPECIALLY ADAPTED FOR A SPECIFIC VARIABLE; ARRANGEMENTS FOR MEASURING TWO OR MORE VARIABLES NOT COVERED IN A SINGLE OTHER SUBCLASS; TARIFF METERING APPARATUS; MEASURING OR TESTING NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
- G01D5/00—Mechanical means for transferring the output of a sensing member; Means for converting the output of a sensing member to another variable where the form or nature of the sensing member does not constrain the means for converting; Transducers not specially adapted for a specific variable
- G01D5/12—Mechanical means for transferring the output of a sensing member; Means for converting the output of a sensing member to another variable where the form or nature of the sensing member does not constrain the means for converting; Transducers not specially adapted for a specific variable using electric or magnetic means
- G01D5/244—Mechanical means for transferring the output of a sensing member; Means for converting the output of a sensing member to another variable where the form or nature of the sensing member does not constrain the means for converting; Transducers not specially adapted for a specific variable using electric or magnetic means influencing characteristics of pulses or pulse trains; generating pulses or pulse trains
- G01D5/24471—Error correction
- G01D5/2449—Error correction using hard-stored calibration data
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01D—MEASURING NOT SPECIALLY ADAPTED FOR A SPECIFIC VARIABLE; ARRANGEMENTS FOR MEASURING TWO OR MORE VARIABLES NOT COVERED IN A SINGLE OTHER SUBCLASS; TARIFF METERING APPARATUS; MEASURING OR TESTING NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
- G01D5/00—Mechanical means for transferring the output of a sensing member; Means for converting the output of a sensing member to another variable where the form or nature of the sensing member does not constrain the means for converting; Transducers not specially adapted for a specific variable
- G01D5/12—Mechanical means for transferring the output of a sensing member; Means for converting the output of a sensing member to another variable where the form or nature of the sensing member does not constrain the means for converting; Transducers not specially adapted for a specific variable using electric or magnetic means
- G01D5/244—Mechanical means for transferring the output of a sensing member; Means for converting the output of a sensing member to another variable where the form or nature of the sensing member does not constrain the means for converting; Transducers not specially adapted for a specific variable using electric or magnetic means influencing characteristics of pulses or pulse trains; generating pulses or pulse trains
- G01D5/245—Mechanical means for transferring the output of a sensing member; Means for converting the output of a sensing member to another variable where the form or nature of the sensing member does not constrain the means for converting; Transducers not specially adapted for a specific variable using electric or magnetic means influencing characteristics of pulses or pulse trains; generating pulses or pulse trains using a variable number of pulses in a train
- G01D5/2451—Incremental encoders
Landscapes
- Physics & Mathematics (AREA)
- General Physics & Mathematics (AREA)
- Measurement Of Length, Angles, Or The Like Using Electric Or Magnetic Means (AREA)
- Length Measuring Devices With Unspecified Measuring Means (AREA)
- Sorting Of Articles (AREA)
- Length-Measuring Instruments Using Mechanical Means (AREA)
- A Measuring Device Byusing Mechanical Method (AREA)
- Storage Of Web-Like Or Filamentary Materials (AREA)
Description
94550
MENETELMÄ PITUUDEN MITTAAMISEKSI JA ELEKTRONINEN TYÖNTÖTULKKI
Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä pituuden mittaamiseksi elektronisen työntötulkin avulla käyttäen tankoa 5 ja tähän tankoon sen pituussuunnassa siirrettävästi asetettua liukukappaletta, tankoon muodostettua merkintää, joka käsittää pituussuunnassa rasterimitan avulla jaksottaisesti muodostetut pituusmerkinnät, vähintään kahta liukukappaleeseen asetettua ja merkintää vastaavaa ilmaisinta, jotka ovat tie-10 tyn etäisyyden verran siirrettyjä toistensa suhteen, tämän etäisyyden poiketessa n-kertaisesta rasterimitan puoliskosta, n:n ollessa kokonaisluku, niin että liukukappaletta siirrettäessä tangolla ilmaisimien antamat jaksottaiset signaalit ovat keskinäisen vaihesiirtymän alaisia, sekä kytkentäväli-15 nettä signaaleista johdettujen impulssien lisäämiseksi tai vastaavasti vähentämiseksi vaihesiirtymän etumerkistä riippuvalla tavalla.
Keksinnön kohteena on lisäksi edellämainitun kaltainen elek-20 troninen työntötulkki.
Tällainen menetelmä ja työntötulkki tunnetaan patenttijulkaisun US-PS 4 226 024 perusteella.
25 Tämän tunnetun työntötulkin tanko on varustettu ferromagneet- * tisilla pituusmerkinnöillä, jotka on jaettu tasaisin etäisyyksin tangon pituudelle. Liukukappale on varustettu kahdella kenttälevyilmaisimella, jotka ovat pituussuunnassa siirrettyinä toistensa suhteen etäisyyden 2·η·π + π/2 verran, kun 30 2 π merkitsee pituusmerkinnän rasterimittaa. Molemmat kenttä- levyilmaisimet synnyttävät liukukappaletta siirrettäessä * tangolla suunnilleen sinimuotoiset signaalit, joilla on suoraan suuruudeltaan π/2 oleva keskinäinen vaihesiirtymä. Riippuen siitä, mihin suuntaan liukukappaletta siirretään tangol- 35 la, tämä vaihesiirtymä on positiivinen tai vastaavasti negatiivinen .
« « .
2 94550 Tämän tunnetun työntötulkin yhteydessä kenttälevyilmaisimien synnyttämät signaalit ensin vahvistetaan ja johdetaan sen jälkeen kulkemaan kynnysarvovaiheiden kautta sinimuotoisten signaalien muuttamiseksi impulssimuotoisiksi signaaleiksi.
5 Jälkikytketyssä laskuyksikössä, jota ei selosteta yksityiskohtaisemmin, impulssit sitten lasketaan, kenttälevyilmaisimien antamien signaalien laskemissuunnan ollessa näistä signaaleista riippuvainen.
10 Tunnettujen menetelmien tai vastaavasti työntötulkkien yhteydessä on haitallista, että ilmaisinsignaalien käsittely tapahtuu lisääntyvässä määrin virheellisesti, kun ilmaisinsig-naalit peittyvät käyttösignaaleina toimivien tasajännitesig-naalien (DC) tai muiden häiriösignaalien alle. Lisäksi ei 15 tämän tunnetun menetelmän ja työntötulkin yhteydessä kiinnitetä lainkaan huomiota siihen tapaukseen, että liukukappalet-ta siirretään tangolla niin nopeasti, että siitä aiheutuu . dynaamisia lisävirheitä.
20 Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on siten parantaa edellämainitun kaltaista menetelmää tai vastaavasti työntötulkkia siten, että ilmaisinsignaalien varma ja luotettava käsittely myös voimakkaiden tasajännitesignaalien tai vastaavasti taajuudeltaan alhaisten signaalien läsnäollessa tulee mahdolli-25 seksi ja että liukukappaleen korkeat siirtonopeudet tangolla eivät myöskään johda mittavirheisiin.
Edellä mainitun menetelmän mukaisesti tämä tarkoitus saavutetaan seuraavien menetelmävaiheiden avulla, jotka käsittävät: 30 vähintään yhden signaalin jaksottaisen osituksen ennalta määrätyllä osituserällä; - ositettujen signaaliarvojen tallentamisen; peräkkäisten signaaliarvojen vertailun; 35 - ensimmäisen ominaisarvon muodostamisen peräkkäisten 3 94550 signaaliarvojen signaalilisäyksen yhteydessä tai vastaavasti toisen ominaisarvon muodostamisen näiden arvojen signaalivähennyksen yhteydessä; kulloisenkin viimeistä edellisen signaaliarvon tallen-5 tamisen maksimiarvona ensimmäisestä ominaisarvosta siirryttäessä toiseen ominaisarvoon tai vastaavasti minimiarvona toisesta ominaisarvosta siirryttäessä ensimmäiseen ominaisarvooon; peräkkäisten maksimisignaaliarvojen ja minimisignaa-10 liarvojen aritmeettisen keskiarvon muodostamisen; keskiarvojen tallentamisen nollajännitearvona; signaaliarvojen vertailun kulloisenkin nollajännitear-von kanssa; kolmannen ominaisarvon muodostamisen nollajännitearvon 15 ylittävien signaaliarvojen tai vastaavasti neljännen ominaisarvon muodostamisen nollajännitearvon alittavien signaaliarvojen yhteydessä; . - kulloisenkin viimeisen signaaliarvon tallentamisen nollaläpimenona kolmannen ominaisarvon ja neljännen 20 ominaisarvon välisessä siirtymisessä; ja nollaläpimenojen lukumäärän laskemisen.
Edellä mainitun työntötulkin avulla ratkaistaan keksinnön mukainen tarkoitus siten, että kytkentäväline käsittää: 25 ensimmäisen välineen vähintään yhden signaalin jaksottaista ositusta varten ennalta määrätyllä osituseräl-lä; toisen välineen ositettujen signaaliarvojen tallenta-30 miseksi; kolmannen välineen peräkkäisten signaaliarvojen vertailemiseksi; - neljännen välineen ensimmäisen ominaisarvon muodosta miseksi peräkkäisten signaaliarvojen signaalilisäyksen 35 yhteydessä tai vastaavasti toisen ominaisarvon muodos- 4 94550 tautiseksi näiden signaaliarvojen signaalivähennyksen yhteydessä; viidennen välineen kunkin toiseksi viimeistä edellisen signaaliarvon tallentamiseksi maksimiarvona ensimmäi-5 sestä ominaisarvosta siirryttäessä toiseen ominaisar voon tai vastaavasti minimiarvona toisesta ominaisarvosta siirryttäessä ensimmäiseen ominaisarvoon; kuudennen välineen peräkkäisten maksimisignaaliarvojen ja minimisignaaliarvojen aritmeettisen keskiarvon muo-10 dostamiseksi; seitsemännen välineen tämän keskiarvon tallentamiseksi nollajännitearvona; kahdeksannen välineen signaaliarvojen vertailemiseksi kunkin nollajännitearvon kanssa; 15 - yhdeksännen välineen kolmannen ominaisarvon muodos tamiseksi nollajännitearvon ylittävien signaaliarvojen yhteydessä tai vastaavasti neljännen ominaisarvon muodostamisen nollajännitearvon alittavien signaaliarvo-‘ jen yhteydessä; 20 - kymmenennen välineen kunkin viimeisen signaaliarvon tallentamiseksi nollaläpimenona kolmannen ominaisarvon ja neljännen ominaisarvon välisessä siirtymisessä; ja - yhdennentoista välineen nollaläpimenojen lukumäärän laskemista varten.
25 Keksinnön tarkoitus tulee tällä tavoin täysin saavutetuksi, kun yhtäältä ilmaisinsignaalit voidaan luotettavasti tunnistaa niiden jaksottaisen osituksen avulla suurella osituseräl-lä. Siten, koska nollaläpimenot saadaan välittömästi mitattujen signaalien maksimi- tai vastaavasti minimiarvojen perus-30 teella, ei tasajännitekomponetetilla tai vastaavasti tasajän-nitettä muistuttavilla komponenteilla ole mitään merkitystä, kun taas mitattujen signaalien maksimi- tai vastaavasti minimiarvot ovat aina luonteenomaisia silloinkin, kun varsinaista mittaussignaalia peittävät DC-signaalit tai muut näennäisesti 35 5 94550 kiinteät signaalit häiriösuureina. Lisäksi tällaisten häiriintyneiden mittausolosuhteiden alaisena ei nollaläpimenojen luotettava välitön tunnistaminen ole mahdollista.
5 Myös lyhytaikaisten häiriöiden selvillesaamiseksi on keksinnön erään edullisen lisäsovellutusmuodon yhteydessä mahdollista asettaa tulokseksi saadut nollajännitearvot puolestaan ajallisen käsittelyn alaisiksi.
10 Erään keksinnön mukaisen suositeltavan sovellutusmuodon yhteydessä saadaan selville nollaläpimeno, kun kolmannesta ominaisarvosta siirryttäessä neljänteen ominaisarvoon nolla-jännitearvon on ylitettävä tai vastaavasti alitettava eden-nalta määrätty vähimmäisarvo.
15
Hystereesi tarjoaa sen edun, että mahdolliset lyhytaikaiset heilahtelut saadaan selville ja nollaläpimeno havaitaan vasta silloin, kun kukin todellinen nollajännitearvo on ylitetty tai vastaavasti alitettu määrätyn määrän verran.
20
Eräässä keksinnön mukaisen menetelmän erityisen suositeltavassa sovellutusmuodossa kummatkin signaalit ositetaan Sennalla osituserällä, jolloin yhden signaalin nollaläpimenojen '.· lukumäärän laskentasuunta määritetään kyseisen signaalin • 4 25 nollaläpimenoa vastaavan signaaliarvon ensimmäisestä tai vastaavasti toisesta ominaisarvosta riippuvalla tavalla. Laskentasuunta on tällöin vaihtoehtoisesti riippuvainen joko samanaikaisesti ensimmäisen signaalin nollaläpimenon kanssa toisen signaalin ilmaisimesta saadun signaaliarvon kolmannes-30 ta tai vastaavasti neljännestä ominaisarvosta tai toisen signaalin nollaläpimenoa edeltävän nollaläpimenon ensimmäisestä tai vastaavasti toisesta ominaisarvosta.
Kummassakin tapauksessa saavutetaan luotettava suuntahavain-35 nointi liukukappaleen tangolla tapahtuvaa liikettä varten ja 6 94550 tämä suuntahavainnointi voidaan määrittää kunkin signaalin jokaisen nollaläpimenon yhteydessä. Tällöin rasteriverkon jokaista rasterimittaa varten saadaan käyttöön yhteensä neljä mittaus- tai vastaavasti laskentapistettä, jolloin pituusmit-5 tauksen tarkkuutena on neljäsosa rasteriverkon rasterimitästä.
Keksinnön mukaisen menetelmän sovellutusmuotojen erään toisen erityisen edullisen ryhmän yhteydessä signaalit ositetaan 10 kytkentävälineen kytkentäajan suhteen ajallisesti siirretyllä tavalla, jolloin molempien signaalien nollaläpimenojen tullessa havainnoituiksi kahtena vain kytkentäajan suhteen siirrettynä osituksena tulee yhteinen nollaläpimeno lasketuksi kaksinkertaisena.
15 Tämä toimenpide tarjoaa käyttöön sen edun, että elektronisen kytkentävälineen olennaisen osan on vain kerran oltava käytettävissä, kun molemmat signaalit lähetetään peräkkäin samojen kytkentäsignaalien avulla* Nyt voidaan tällöin teknisesti 20 esiintyvän kummankin ositustoimenpiteen välisen kytkentäajan, joka on suuruudeltaan vakio, avulla tunnistaa virheet, tämän kytkentäajan vaikuttaessa sitä häiritsevämmin molempien signaalien välisen vaihesiirtymän havainnointiin, mitä nopeammin .. liukukappale tangolla liikkuu. Äärimmäisessä tapauksessa voi 25 rajallisen kytkentäajan johdosta esiintyä tapaus, jossa kummankin signaalin nollaläpimenot yhtyvät tai vastaavasti osuvat ajallisesti samaan ikkunaan, joka on määritetty ositus-erän avulla. Virhelaskennan välttämiseksi tässä tapauksessa on keksinnön mukaisen menetelmän edellä mainitun sovellutus-30 muodon yhteydessä tämä laskenta suoritettu kaksinkertaisena.
Erityisen hyvä vaikutus saavutetaan tässä tapauksessa lisäksi silloin, kun kaksinkertaisen nollaläpimenon edellä mainitun havainnoinnin perusteella laskentasuunta tulee asennoiduksi.
35 • · .
Il ! 1. «Iltl l.l i.Jtt . . I
. 94550 7 Tämä toimenpide tarjoaa käyttöön sen edun, että kytkentäväli-neen sisällä olevaa käsittelyaikaa voidaan lyhentää, samalla kun nollaläpimenot ovat vielä havaittavissa, jolloin lasken-tasuuntaa ei kuitenkaan tarvitse enää määrittää. Virhettä ei 5 tässä tapauksessa voi siten esiintyä, koska tangolla siirtyvän liukukappaleen suurten liikenopeuksien yhteydessä suunnanmuutos fysikaalisten seikkojen perusteella on erittäin epätodennäköinen, sillä tällainen suunnanmuutos vaatisi erittäin korkeaa kiihdytyshuippua ja siten myös suuria käyttövoi-10 mia. Niin kauan kuin liukukappaleen suuri siirtonopeus tangolla on jatkuva, on riittävää ottaa vain mukaan nollaläpimenot ja jatkaa laskentaa edelleen viimeksi määritetyssä las-kentasuunnassa.
15 Tämä ehto voidaan keksinnön erään lisäsovellutusmuodon yhteydessä lopettaa, kun kaksinkertainen nollaläpimeno havaitaan uudelleen ja siten saadaan käyttöön sitä varten tarkoitettu kriteerio, jonka mukaan liukukappaleen tangolla siirtymiseen liittyvä nopeus laskee vähäisempään arvoon, jolloin laskenta-20 suunta jokaista yksittäistä nollaläpimenoa varten on taas määritettävä uudelleen.
Keksinnön muut edut käyvät ilmi seuraavasta selostuksesta oheisiin piirustuksiin viitaten.
:2'5
On selvää, että keksinnön edellä mainitut ja seuraavassa vielä selostettavat tunnusmerkilliset ominaisuudet ovat käyttökelpoisia kunkin ilmoitetun yhdistelmän sekä myös muiden yhdistelmien tai yksittäistapausten yhteydessä esillä olevan 30 keksinnön suojapiiristä poikkeamatta.
Keksinnön sovellutusmuotoja selostetaan yksityiskohtaisemmin seuraavassa oheisiin piirustuksiin viitaten, joissa: 35 Kuvio 1 esittää huomattavasti suurennetussa mittakaavassa 8 94550 pituussuuntaista poikkileikkausta keksinnön mukaisen työntö-tulkin tangosta ja liukukappaleesta, joita voidaan käyttää keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamisessa; 5 Kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaisella laitteella synnytettyjä tyypillisiä mittaussignaaleja;
Kuviot 3-6 esittävät työntötulkin erilaisten käyttötapausten esittämistä varten tarkoitettua neljää tyypillistä mit-10 taussignaalikäyrää;
Kuvio 7 esittää mittaussignaalia häiriösignaalien läsnäollessa; 15 Kuvio 8 esittää suurennettua leikkausta kuvion 7 mukaisesta kuvannosta ominaisarvojen ja mittaussignaalien tunnusmerkillisten kohtien määrityksen selvittämistä varten;
Kuviot 9 ja 10 esittävät kahta kuvantoa tangolla siirtyvän 20 liukukappaleen siirtonopeuden vaikutuksen selvittämiseksi keksinnön mukaisen työntötulkin yhteydessä;
Kuviot 11 ja 12 esittävät kahta kulkukaaviota keksinnön mukaisen menetelmän kahden muunnelman selvittämiseksi.
ά
Kuviosta 1 näkyy huomattavasti suurennetussa mittakaavassa työntötulkin 1 yhden osan poikkileikkaus. Kuvion 1 mukainen poikkileikkauskuvanto on otettu elektronisen työntötulkin tangon 10 tai vastaavasti liukukappaleen 11 pituussuunnassa, 30 tämän työntötulkin ollessa periaatteessa tunnettu patenttijulkaisun US-PS 4 226 024 perusteella, jolloin tästä työntö-tulkista on kuitenkin esitettävä lisäyksityiskohtia.
Liukukappaletta 11 voidaan siirtää tangolla 10 pituussuun- 35 taan, kuten vasemmalle tapahtuvaa liikettä (L) varten tarkoi- • · φ · 9 94550 tettu nuoli 12 ja oikealle tapahtuvaa liikettä (R) varten tarkoitettu nuoli 13 kuviossa 1 osoittaa.
Tankoon 10 on tehty merkintä 14, joka käsittää yhtäläisin 5 etäisyyksin toisistaan olevat ferromagneettisesta materiaalista tehdyt merkit 15. Merkit 15 voidaan muodostaa joh-dinkuvioina, jotka on upotettu tangon 10 ei-magneettiseen materiaaliin 16.
10 Liukukappale 11 on puolestaan varustettu ilmaisinantureilla 17, 18, vasemmanpuoleisen ilmaisimen 17 ollessa kuviossa 1 merkittynä tunnuksella SA, jolloin on huomautettava, että tämä ilmaisin 17 tai vastaavasti SA synnyttää signaalin A, tunnuksella SB varustetun oikeanpuoleisen ilmaisinanturin 18 15 synnyttäessä signaalin B.
Ilmaisimet 17, 18 on upotettu myös ei-magneettiseen materiaaliin (19) liukukappaleen 11 sisälle. Ilmaisimet 17, 18 voivat olla induktiivisia ilmaisimia, Hall-ilmaisimia, kenttälevyjä 20 tai vastaavia.
Tässä yhteydessä on mainittava, että kuvion 1 mukaiset magneettikentälle herkät ilmaisimet 17, 18 on selostettu vain esimerkin vuoksi, koska keksinnön suhteen ei ole merkitystä I « 25 sillä, käytetäänkö näiden magneettikentälle herkkien ilmaisimien sijasta kapasitiivisia ilmaisimia, optisia ilmaisimia tai muita pituudenmittausjärjestelmiä.
Tärkeää esillä olevassa yhteydessä on yksinomaan se, että 30 ilmaisimet 17, 18 ovat pituussuunnassa tietyssä määrin siirrettyjä toistensa suhteen. Tämä määrä on mitoitettava siten, että signaalit A, B, jotka ilmaisimet 17, 18 lähettävät liukukappaleen 11 liikkuessa pitkittäiseen suuntaan tankoa 10 pitkin ja joiden liikerata on lähes sinikäyrän muotoinen, 35 eivät yhdy toisiinsa nollakohdissaan. Koska asia on näin 10 94550 kulman 0° tai 180° tai 180° monikerran yhteydessä, on ilmaisimet 17, 18 asetettava siten, että niiden synnyttämillä signaaleilla A, B on 90° vaihe-ero, mikä onkin sinänsä tunnettua .
5
Jos merkinnän 14 merkkien 15 rasterimittaa merkitään suureella 2π, niin ilmaisimien 17, 18 pituussuuntainen keskinäinen etäisyys voi olla esimerkiksi η·2·π + π/2, kuten kuviosta 1 näkyy.
10
Jos nyt kuvion 1 mukaisen laitteen liukukappaletta 11 siirretään normaalilla nopeudella tangolla 10, synnyttävät ilmaisimet 17, 18 signaalit A ja B, kuten kuviosta 2 näkyy.
15 Voidaan havaita, että signaalit A ja B ovat liikeradaltaan olennaisesti sinikäyrän muotoisia ja että niiden sähköinen jaksokestoaika vastaa suuretta 2it. Vaihesiirtymän suuruus on, kuten edellä on mainittu, 90°, mikä ei kuitenkaan ole luonteeltaan rajoittava, koska myös arvosta 90° poikkeavat arvot 20 ovat periaatteessa mahdollisia, kunhan vaihesiirtymä Δφ ei ole suuruudeltaan 0°, 180° tai niiden monikerta.
Kuviossa 2 on viitenumerolla 25 merkitty aikavälejä, jotka on tarkoitettu esittämään vertauskuvallisesti jaksottaista osi-25 tusprosessia. Osituserä, so. aikavälien 25 välinen ajallinen etäisyys, on suuruudeltaan At.
Käytännön sovellutuksessa voi merkinnän 14 geometrinen raste-rimitta 2π olla esimerkiksi 1 mm. Jos liukukappaletta 11 30 siirretään nyt tangolla 10 nopeudella 0,1 m/s, niin tämä aiheuttaa signaalien A ja B taajuudeksi 100 Hz tai vastaavasti sähköisen ajanjakson 2π kestoajaksi 10 m/s. Jos liukukappaletta 11 taas siirretään nopeammin tangolla 10, esimerkiksi nopeudella 1 m/s, saadaan signaalitaajuudelle arvo 1 kHz tai 35 vastaavasti jaksokestoajaksi 1 m/s.
• I
11 94550
Kun myös viimeksimainitussa tapauksessa halutaan vielä riittävästi osituskohtia käyttöön, voi osituserä olla esimerkiksi 4800 sekunnin mittainen, mikä vastaa noin 0,2 ms ositusaikaa At.
5
Signaalien A, B edellä mainitun jaksottaisen osituksen yhteydessä määritetään myös nämä mittauspisteet, joista yhtä on merkitty kuviossa 2 viitenumerolla 30 signaalin A yhteydessä ja toista viitenumerolla 31 signaalin B yhteydessä. Kumpikin 10 mittauspiste 30, 32 vastaa määrättyä signaaliarvoa, nimittäin jännitettä UA mittauspistettä 30 tai vastaavasti jännitettä UB mittauspistettä 31 varten.
Signaalien A ja B jaksottaisen osituksen avulla havaitaan ja 15 pidätetään kummassakin mittauspisteessä 30, 31 vastaavat signaaliarvot UA tai vastaavasti UB.
Kuvioissa 3 - 6 on esitetty erilaiset signaalikäyrät työntö-tulkin 1 erilaisten käyttöolosuhteiden yhteydessä.
20
Kuvio 3 esittää tapausta, jossa liukukappaletta 11 siirretään tangolla 10 nuolen 13 suuntaan, siis oikealle (R). Signaali A sijaitsee tällöin aikakaaviossa vasemmalla signaalista B sen ollessa vaihesiirrettynä edellä mainitun 90° verran.
25
Kuviossa 3 on signaalien A ja B nollaläpimenoja merkitty tunnuksilla NDA tai vastaavasti NDB. Nollaläpimenon suuntaa, so. signaalikäyrien nousua on tällöin merkitty lisäsymbolilla YLÖS positiivista nousua tai vastaavasti ALAS negatiivista 30 nousua varten. Lisäksi on positiivisia signaaliarvoja merkitty symbolilla ( + ) ja negatiivisia signaaliarvoja symbolilla M·
Jos nyt tarkastellaan kuviossa 3 esitettyä signaalin A posi-35 tiivisella nousulla (YLÖS) varustettua nollaläpimenoa NDA, « < • · « 12 94550 niin voidaan tässä tapauksessa liukukappaleen 11 siirtoa tangolla 10 oikealle (R) pitää lisäkriteeriona sen suhteen, että tämän nollakohdan NDA (YLÖS) ajankohtana signaalilla B on oltava negatiivinen signaaliarvo (-) B tai että signaalin B 5 edellä olevalla nollaläpimenolla NDB (ALAS) on oltava negatiivinen nousu.
Vastaavalla tavalla voidaan signaalin B positiivisella nousulla varustettua nollaläpimenoa NDB (YLÖS) varten ilmoittaa, 10 että signaalin A samanaikainen positiivinen signaaliarvo (+) A tai vastaavasti toisen signaalin A positiivisella nousulla varustettu edellä oleva nollaläpimeno NDA (YLÖS) on siirrettynä siirtosuunnassa (R) oikealle.
15 Kuvio 4 esittää vastaavaa tapausta signaalien A ja B positiivisella nousulla varustettuja nollaläpimenoja varten liuku-kappaletta 11 siirrettäessä tangolla 10 vasemmalle (L).
Nollaläpimenoa NDA (YLÖS) varten on voimassa, että liikesuun-20 tana on (L), kun joko samanaikaisesti NDA:n (YLÖS) kanssa toisen signaalin B positiivinen signaaliarvo (+) B tai sen edellä oleva nollaläpimeno NDB (YLÖS) sisältää positiivisen nousun. Tällöin B-signaalin läpimeno NDB (YLÖS) on liikesuun-.. nassa (L), joko samanaikaisesti toisen signaalin A arvon (-) 25 A tai toisen signaalin A edellä olevan nollaläpimenon NDA (ALAS) ollessa varustettuna negatiivisella nousulla.
Kuvioissa 5 ja 6 on esitetty vastaavia tapauksia signaalien A ja B negatiivisella nousulla varustettuja nollaläpimenoja NDA 30 (ALAS) ja NDB (ALAS) varten. Kuvioista 5 ja 6 voidaan vastaavalla tavalla havaita asianomaiset lisäehdot kutakin toista signaalia varten siirtosuunnassa (R) tai (L).
Kuviossa 7 on taas esitetty esimerkki signaalin A ajallisesta 35 kulusta käytännössä kuitenkin häiriösuureen (SG) läsnäolles-♦ • ♦ 13 94550 sa. Häiriösuureen SG oletetaan esillä olevassa tapauksessa olevan näennäiskiinteä, so. tasajännitteen kaltainen suure, joka vaihtelee sangen pienellä taajuudella. Syinä tällaisiin häiriösuureisiin SG voivat olla lämpötilavaihtelut, painevai-5 kutukset, kosteusvaikutukset tms.
Kuviota 7 tarkasteltaessa voidaan havaita, että vertailupo-tentiaalin määritys kuvion 7 esittämän kaavion abskissa-arvo-jen suhteen on sangen vaikeaa.
10
Nollaläpimenojen NDA selvillesaamiseksi häiriösuureen SG olemassaolosta huolimatta menetellään seuraavasti:
Kuvion 7 esittämästä kaaviosta käy selvästi ilmi, että sig-15 naalikulun merkkipisteet eivät ole sen nollaläpimenoja vaan pikemminkin ääriarvoja. Tässä yhteydessä on signaalin maksimiarvoja merkittävä seuraavassa tunnuksella MX ja minimiarvoja tunnuksella MN. Asiaankuuluvat signaalijännitteet ovat tai vastaavasti Uk,.
20
Kun nyt kuviossa 8 yksityiskohtaisemmin selostettavalla tavalla määritetään maksimiarvot MX ja minimiarvot MN, voidaan asianomaisten signaali jännitteiden ja U,,,, avulla muodosta- '·, maila aritmeettinen keskiarvo saada selville signaali jännite 25 Uro nollaläpimenoa NDA varten. Häiriösuureen SG kulusta riippuen tämä keskiarvo ei edusta kuitenkaan tarkkaa nollaläpimenoa, mutta sitä voidaan kuitenkin esillä olevassa käyttötapauksessa pitää riittävän hyvänä likiarvona nollaläpimenoa varten.
30
Eräs lisäkeino lyhytaikaisten häiriövaikutusten selvillesaamiseksi tulee tässä tapauksessa mahdolliseksi siten, että havaitut signaaliarvot Uro nollaläpimenoja NDA varten tunnistetaan ajallisesti uudelleen. Siten voidaan esimerkiksi saada 35 selville kahdeksan viimeistä signaaliarvoa U^, aritmeettises- 14 94550 ti ja tällä tavoin pitää saatu signaaliarvo nollajännitearvo-na Un,/ johon kukin signaalikulku kohdistetaan.
Kuvio 8 esittää osaa kuvion 7 mukaisesta kaaviosta suurenne-5 tussa mittakaavassa.
Kuviossa 8 esitetty käyrästä sisältää yhteensä 19 mittauskoh-taa 40 - 58. Todellinen signaalijännite U. on esitetty piste-katkoviivalla ja se liittää yhteen mittauspisteet 40 - 58.
10
Koska signaalijännite U, ositetaan ja tallennetaan kaikissa mittauspisteissä 40 - 48, esiintyy kuviossa 8 porrasfunktion muotoa muistuttava signaalikulku työntötulkin yhdessä rekisterissä.
15 Ääriarvojen MX ja MN määrittämiseksi todetaan kunkin mittauspisteen 40 - 58 yhteydessä, onko signaalijännite U„ lisääntynyt vai vähentynyt edellä olevasta mittauspisteestä todelliseen mittauspisteeseen mentäessä. Tämä voidaan suorittaa 20 yksinkertaisella tavalla molempien mittauspisteiden signaali-jännitteitä Ua vertaamalla. Signaalilisäyksen esiintyessä muodostetaan ensimmäinen ominaisarvo +AU, kun taas signaali-vähennyksen yhteydessä muodostetaan toinen ominaisarvo -AU.
. , Lisäksi voidaan ottaa huomioon kytkentähystereesi, jolloin • · 25 signaalisäys havaitaan esimerkiksi vain silloin, kun signaali lisääntyy enemmän kuin ennalta määrätyn vähimmäisarvon verran.
Kuten kuviosta 8 voidaan havaita, sijaitsee ensimmäinen omi-30 naisarvo +AU mittauspisteen 47 edessä, minkä jälkeen tapahtuu siirtymä toiseen ominaisarvoon -AU signaalivähennyksen jatkuessa mittauspisteeseen 54 asti, ja tämän jälkeen tapahtuvat taas ensimmäistä ominaisarvoa +AU vastaavat signaalilisäyk-set.
35 15 94550
Siirtymäajankohtia ensimmäisen ominaisarvon +AU ja toisen ominaisarvon -AU välillä on kuviossa 8 merkitty tunnuksilla t47 ja t54.
5
Esillä oleva menetelmä tunnistaa mainitun siirtymän vain ajankohtiin t47 ja tS4 asti ja tallentaa tällöin esiintyvän toiseksi viimeisen mittauspisteen, tässä sovellutusmuodossa siis mittauspisteet 46 ja 53 ääriarvoina, jolloin 46 tallen-10 netaan maksimiarvona MX ja 53 minimiarvona MN.
Joskus voi sattua, että mittaheilahtelu tietyn ajanjakson kuluessa "värisee", kun suurtaajuuksiset häiriöt peittävät alleen suhteellisen pientaajuuksisen mittaussignaalin. Tässä 15 tapauksessa määritetään maksimi- ja minimiarvot, kunkin käytännössä esiintyvän korkeimman ja matalimman arvon tullessa tunnistetuksi minimi- tai maksimiarvona. Tällöin voi olla avuksi, kun kaikki selville saadut korkeimmat ja pienimmät arvot tallennetaan ja sen jälkeen kutakin perussignaalin 20 signaalijaksoa varten selville saatua korkeinta arvoa pidetään maksimiarvona ja selville saatua pienintä arvoa minimiarvona tätä signaalijaksoa varten.
Jo kuvion 7 yhteydessä annetun selvityksen mukaisesti voidaan iS nyt määrittää artimeettinen keskiarvo asianomaisten signaali jännitteiden U46 ja U53 perusteella. Tämä keskiarvo voidaan välittömästi tai aikaisempien keskiarvojen avulla suoritetun keskiarvomäärityksen välityksellä muuttaa nollajännitesignaa-liksi UN.
30
Koska tämä menettelytapa voidaan toistaa kummankin ääriarvon MX tai MN uudelleen tapahtuvan selvillesaamisen jälkeen, merkitsee tämä sitä, että kukin käytännössä esiintyvä nolla-jännitearvo U„ jälkisäätää uuden ääriarvon MX tai MN esiinty-35 misajankohtaan, kuten kuvion 8 esittämästä porraskäyrästä » ·« 16 94550 selvästi näkyy. Tällä tavoin ajankohtaistettu nollajännitear-vo U„ on sitten voimassa niin kauan edelleen, kunnes seuraa-van ääriarvon MX tai MN esiintymisen ajankohdassa saadaan selville nollajännitearvo U„, joka jälkisäädetään vastaavalla 5 tavalla.
Mittauspisteen selville saamiseksi, jonka on määrä toimia nollaläpimenona MD lisäkäsittelyä varten, tarkistetaan edelleen, ovatko kunkin havaitun mittausarvon 40 - 58 signaali-10 jännitteet U, ohjeiden mukaisesti kulloinkin voimassa olevan nollajännitearvon UH ylä- tai alapuolella.
Tämä ilmaistaan kolmannen ominaisarvon +U tai vastaavasti -U avulla.
15
Jos taas tarkastellaan kuvion 8 mukaista käyrästöä, niin havaitaan, että mittauspisteitä 40 ja 41 varten tarkoitettu signaalijännite Ue on vielä voimassa olevan nollajännitesig-naalin UH alapuolella, kun taas mittauspisteen 42 mittaussig-20 naali U. on jo nollajännitesignaalin UN yläpuolella. Tämä pitää paikkansa myös lisämittauspisteiden 43 - 49 suhteen, kun taas jäljessä seuraavia mittauspisteitä 50 - 57 varten muodostetaan taas neljäs ominaisarvo -U. Mittauspisteestä 58 lähtien on voimassa kolmas ominaisarvo +U.
25
Esillä olevan keksinnön rajoissa havaitaan nyt nollajännitesignaalin U„ ensimmäinen ylitys tai vastaavasti alitus nollaläpimenona ND. Kuvion 8 mukaisessa esimerkkitapauksessa näin tapahtuu ajankohtiin t42/ t50 ja t5e asti.
30
Jos nyt yhdistetään kolmannen ominaisarvon +U ja neljännen ominaisarvon -U väliset siirtymät, so. nollaläpimenot ND kulloinkin esiintyvällä ensimmäisellä ominaisarvolla +AU tai toisella ominaisarvolla -AU, niin saadaan selville myös nol-35 laläpimenon YLÖS- tai ALAS-suunta.
* · « 17 94550
Siten voidaan kuvion 8 esittämän sovellutusesimerkin yhteydessä havaita, että mittauspisteen 42 edessä sijaitsee nolla-läpimeno (siirtymä kolmannen ominaisarvon +U ja neljännen ominaisarvon -U välissä) ja että ensimmäinen ominaisarvo +AU 5 on esitettynä tähän ajankohtaan asti. Tämän nollaläpimenon ND suuntana mittauspisteessä 42 on siis YLÖS. Vastaavasti toista nollaläpimenoa varten tarkoitettua ajankohtaa t50 ennen esiintyy toinen ominaisarvo -AU, jolloin suuntana on myös ALAS. Ennen kuviossa 8 esitettyä kolmatta nollaläpimenoa 10 mittauspisteessä 58 vallitsee taas ensimmäinen ominaisarvo +AU, jolloin tämän nollaläpimenon suunnaksi voidaan todeta YLÖS-suunta.
Kuviosta 8 voidaan lisäksi havaita, että nollajännitesignaa-15 lia UN lisätään tai vastaavasti vähennetään hystereesijännitteellä UH mittausvarmuuden lisäämiseksi, nollajännitteen mittausarvojen heilahtelun estämistä varten. Tämän hystereesi-jännite UH poolitetaan kulloinkin siten, että signaalijännitteen U. sekä nollajännitesignaalin UH kuten myös lisäksi hys-20 tereesijännitteen UB on tultava ylitetyiksi, jolloin nollalä-pimeno ND saadaan selville.
Kuvio 9 esittää vielä kerran kuvion 8 mukaisessa aikamitta-.· kaavassa signaalikulkuja A ja B.
25
Lisäksi on yhtä kytkentäaikaa merkitty tunnuksella Ta. Tämä kytkentäaika on otettava huomioon sen johdosta, että kuvion 8 yhteydessä selostettu signaaliositus ja -käsittely on taloudellisista syistä johtuen suoritettava tarkoituksenmukaisesti 30 samojen kytkentävälineiden avulla molempia signaaleja A ja B varten. Tämän edellytyksenä on kuitenkin se, että ensin voidaan yksi signaali A ja vasta sitten toinen signaali B osittaa ja käsitellä. Tällöin syntyy vähäinen ajallinen siirtymä näiden molempien tapahtumien välillä, mitä kuvion 9 mukaisen 35 kytkentääjän T. avulla on esitetty. Tämä kytkentäaika T, on 18 94550 siten merkityksellinen, koska se on suuruudeltaan vakio ja johtaa siten järjestelmälliseen virheeseen signaalien A ja B vaiheasennon määrityksen yhteydessä. Tämän vaihevirheen suuruus riippuu tietenkin signaalien A ja B taajuudesta ja siten 5 liukukappaleen 11 siirtymisnopeudesta tangolla 10, koska kyt-kentäaika T. toimii hidastimena.
Kuviossa 9 on esitetty tapaus, jossa liukukappaletta 11 siirretään suhteellisen hitaasti tangolla 10. A:11a on merkitty 10 yhden signaalin kulkua ja B:llä toisen signaalin kulkua, jolloin katkoviivalla esitetty B ilmoittaa tämän signaaliku-lun teoreettisen aseman signaalin A suhteen. Edellä mainitun kytkentäajan T. johdosta on kuitenkin signaalin B mitattu kulku piirrettävä käyränä B' näkyviin, jolloin kytkentäaika 15 T. ilmaisee suoraan vaihesiirtymän teoreettisen signaalin B ja todellisen mitatun signaalin B' välillä.
Edellä selostettua signaaliarviointia varten tämä merkitsee sitä, että B-signaalin nollaläpimeno NDB (ALAS) siirtyy ku-20 viossa 9 vasemmalle asentoon NDB' (ALAS), tämän nollaläpime-non lähestyessä siis signaalin A nollaläpimenoa NDÄ (ALAS).
Tämä ei ole aluksi mikään kriittinen asia, koska tämän siir-.. tymän yhteydessä kuvioissa 3-6 esitetyt käyttötapaukset tai 2*5 vastaavasti niiden yhteydessä selostetut kriteeriot siirto-suunnan määritystä varten eivät vielä muutu. Teknisessä mielessä tämä merkitsee sitä, että kytkentäaika T, ei kuvion 9 esittämässä tapauksessa ole olennaisesti pienempi kuin signaalien A ja B välinen perusvaihesiirtymä π/2.
30 9
Jos liukukappaleen 11 siirtonopeutta tangolla 10 kuitenkin lisätään, saadaan tulokseksi kuvion 10 esittämä tapaus, josta näkyy, että kytkentäajalla T. on nyt sama suuruusluokka kuin perusvaihesiirtymallä π/2. B'-katkoviivasignaalin todellinen 35 mitattu nollaläpimeno NDB' (ALAS) liittyy nyt suoraan A-sig- 19 94550 naalin nollaläpimenoon NDA (ALAS).
Kuvio 10 esittää siten siirtymistä tilaan, josta lähtien suuntatunnistus edellä selostettujen kriteerien avulla ei ole 5 mahdollinen, koska liukukappaleen 11 vielä nopeamman siirto-liikkeen yhteydessä tangolla 10, kuten kuviosta 10 näkyy, nollaläpimeno NDB' (ALAS) liukuisi edelleen vasemmalle signaalin A nollaläpimenon NDA (ALAS) yli. Tällöin eivät kuitenkaan kuvioiden 3-6 perusteella kehitetyt kriteeriot liuku-10 kappaleen 11 tangolla 10 tapahtuvan siirtoliikkeen suunnan tunnistamista varten ole enää voimassa.
Tällaisen virheen sulkemiseksi pois havaitaan esillä olevan keksinnön puitteissa nollaläpimenojen NDA ja NDB' yhtyminen 15 mittausikkunan sisällä, so. ajan At kuluessa. Tämän tapauksen yhteydessä sanottu yhtyminen muodostaa kriteerion liukukappaleen 11 tangolla 10 tapahtuvan siirtoliikkeen edellä mainitun ylemmän nopeusarvon saavuttamista varten. Tämä havainto vaikuttaa kahdella eri tavalla: 20
Ensiksikin tässä aikaikkunassa At suoritetaan kaksinkertainen laskenta, koska tässä aikaikkunassa At havaitaan kaksi nolla-läpimenoa. Lisäksi ei yleensä mitään suuntatunnistusta voida . suorittaa tämän tilanteen esiintymisen jälkeen, joten siis 25 kuvioiden 3-6 perusteella kehitettyjä kriteerioita siirto-suunnan havaitsemisen suhteen ei enää käytetä. Tämän sijasta laskentaa jatketaan laskentasuunnassa, joka esiintyi nollalä-pimenojen NDA ja ND„ yhtymisen tunnistamisen ajankohtaan asti.
30 t
Fysikaalisesti voidaan vaivattomasti luopua laskentasuunnan yksilöllisestä määrittelystä edellä mainitusta ajankohdasta lähtien. Kun liukukappale 11 nimittäin liikkuu näin suurella nopeudella tangolla 10, sen suunnanmuutos on näin suuren 35 nopeuden yhteydessä siihen liittyvän kiihtyvyysmuutoksen ja 20 94550 siten myös voimankäytön johdosta erittäin epätodennäköinen. Tällöin voidaan kyseisten fysikaalisten tekijöiden perusteella lähteä siitä, että siirtoliikkeen suuren nopeusarvon saavuttamisen jälkeen siirtosuunta säilytetään niin kauan, kun-5 nes tämän nopeuden raja-arvo taas alitetaan. Tämä voidaan todentaa kuitenkin edellä selostetulla tavalla nollaläpimeno-jen NDa ja NDB toisen yhtymisen tunnistamisen jälkeen tapahtuvaa vaihtokytkentää varten alkuperäiseen käyttötapaan, so. tästä ajankohdasta lähtien samanaikaisesti kunkin nollaläpi-10 menon yhteydessä esiintyvän siirtosuunnan määrittämiseksi.
Edellä mainittua toimenpidettä käytettiin epäsynkronisen osituksen ollessa kyseessä, so. tapauksessa, jolloin molemmat mittauskanavat havainnoidaan yksikanavaisen osituslaitteen 15 avulla, jonka sisäänmeno on liitetty edestakaisen kytkennän avulla molempien mittauskanavien väliin, jolloin syntyvät yksityiskohtaiset selostetut virheet rajallisen kytkentäajan johdosta.
20 Jos sen sijaan käytetään synkronista signaaliositusta, jonka yhteydessä jokaiseen mittauskanavaan on asetettu oma ositus-yksikkö, voidaan mainittu virhe periaatteessa estää, koska mitään kytkentäaikaa ei esiinny. Tämä ei kuitenkaan merkitse , . sitä, etteikö synkronisen mittauksen yhteydessä voisi tapah-25 tua nollaläpimenojen yhtymistä mittausikkunan sisällä, tämän vaikutuksen voidessa esiintyä myös synkronisen osituksen ollessa kyseessä, kuitenkin luontaisesti vasta sangen useiden korkeampien taajuuksien, so. liukukappaleen tangolla tapahtuvan siirtoliikkeen nopeuksien yhteydessä. Tätä synkronikäyt-30 tötapaa varten voidaan siten edelläselostettu menettelytapa ottaa myös käyttöön vasta korkeampien taajuuksien yhteydessä esiintyvien virheiden korjäämiseksi.
Edellä mainittu menettelytapa on esitetty vielä kerran ku-35 vioissa 11 ja 12 kahta muunnelmaa varten tarkoitetun kulku- • t 21 94550 kaavion muodossa.
Kuviossa 11 tulopäässä oleva numero 60 merkitsee päätösloh-koa, jonka avulla kunkin mittausarvon (so. kuvion 8 esittä-5 mien mittauspisteiden 40-58 mittausarvojen) vastaanoton yhteydessä määritetään, sijaitseeko kuvioiden 8 yhteydessä selostettujen kriteerien perusteella nollaläpimeno ennen signaalia A.
10 Jos asia ei ole näin, kysytään päätöslohkossa 61, sijaitseeko tähän ajankohtaan asti signaalin B rinnakkaiskanavalla nollaläpimeno. Jos asia ei ole näinkään, ei kyselyä jatketa, vaan sen sijaan siirrytään seuraavaan mittauspisteeseen.
15 Jos päätöslohkossa 61 kuitenkin havaitaan, että vaikka mitään A-signaalin nollaläpimenoa NDA ei esiinnykään, niin kuitenkin B-signaalin nollaläpimeno NDB on olemassa, siirrytään seuraavaan päätöslohkoon 62, jossa määritetään, onko esiintyvällä nollaläpimenolla NDB negatiivinen nousu (ALAS) vai positiivi- 20 nen nousu (YLÖS), kuten kuvion 8 yhteydessä on selostettu.
Negatiivisen nousun (ALAS) ollessa kyseessä tarkastetaan lisäpäätöslohkossa 63, onko tällä tavoin selvillesaadun nol- . . laläpimenon NDB esiintymisen ajankohtana rinnakkaisen signaa- • 4 2*5 Iin A polariteetti tai vastaavasti etumerkki VB positiivinen vai negatiivinen, jolloin on vain kysyttävä kolmatta ominaisarvoa +U tai vastaavasti neljättä ominaisarvoa -U. Jos signaali A on sisältänyt tänä ajankohtana negatiivisen polaari-suuden nollajännitesignaaliin U„ asti, havaitaan siirtymä 30 oikealle (R) ja siirtolaskin tulee kytketyksi uudelleen yhden askeleen verran tässä suunnassa. Kun signaalilla A on positiivinen polaarisuus, laskenta jatkuu vastaavasti yhden askeleen verran vasemmalla olevassa suunnassa (L).
35 Vastaava prosessi tapahtuu päätöslohkossa 64 silloin, kun • * 94550 22 havaittua nollaläpimenoa NDB varten on saatava positiivinen nousu (YLÖS).
Jos nyt jo ensimmäisessä päätöslohkossa 60 määritetään, että 5 nollaläpimeno NDA esiintyy signaalissa A, niin sen jälkeen lisäpäätöslohkossa 65 kysytään, esiintyykö samanaikaisesti myös nollaläpimeno NDB rinnakkaisessa B-signaalissa.
Jos asia ei ole näin, tapahtuu lisäarviointi päätöslohkoissa 10 66 - 68 edellä selostettujen päätöslohkojen 62 - 64 tavoin.
Edellä selostetun menettelytavan tuloksena saadaan yhteensä kahdeksan käyttötilannetta, jotka sijaitsevan askeletäisyy-dellä toisistaan vasemmanpuoleisessa suunnassa (L) tai oi-15 keanpuoleisessa suunnassa (R). Nämä käyttötapaukset vastaavat niitä kahdeksaa käyttötapausta, joita on edellä jo selostettu kuvioiden 3-6 yhteydessä.
Päätöslohkon 65 erikoisuutena on lisäksi se, että sen avulla 20 voidaan myös kuvioiden 9 ja 10 yhteydessä selostetussa tapauksessa saada selville, esiintyykö samanaikaisesti nollaläpimeno ja NDa ja NDb molemmissa signaaleissa A ja B, eli siis tapahtuuko näiden molempien nollaläpimenojen NDA ja ND„ yh-. , teensulautumista.
» i ?5 Tässä tapauksessa asetetaan yhtäältä merkintä (LIPPU) ja toisaalta kysytään, mihin suuntaan laskenta tapahtui edellisessä laskentavaiheessa. Tämä tehdään lisäpäätöslohkossa 69. Jos tällöin saadaan vastaukseksi, että edellinen laskenta-30 suunta oli vasemmalle (L), niin nyt lasketaan taas kaksi askelta vasemmalle (L) tai vastaavasti kaksi askelta oikealle (R), kun edellinen laskentasuunta tapahtui oikealle (R).
Merkinnän asettaminen saa aikaan sen, että seuraavat lasken-35 nat suoritetaan suoraan päätöslohkon 61 "Kyllä"-ulostulosta . ( 23 94550 tai vastaavasti päätöslohkon 65 "Ei"-ulostulosta käsin, koska tätä seuraavaa suuntatunnistusta päätöslohkojen 62 - 64 tai vastaavasti 66 - 68 kautta liukukappaleen 11 tangolla 10 tapahtuvan siirtoliikkeen esillä olevien korkeiden nopeuksien 5 yhteydessä ei enää tarvita.
Merkinnän "LIPPU" asettaminen saa myös aikaan sen, että nol-laläpimenojen NDA ja NDB yhtyessä seuraavan kerran ne otetaan taas mukaan kaksinkertaisina laskelmiin (päätöslohko 69), 10 niiden tullessa toisaalta taas siirretyiksi normaalikäyttöön päätöslohkojen 62 - 64 ja 66 - 68 ollessa käytössä.
Tämä on esitetty kuviossa 11 kahden signaalikulultaan katkoviivoilla merkityn lisäpäätöslohkon 69 ja 70 avulla.
15
Kuvio 12 esittää toisaalta edellä jo selostettua muunnelmaa, jossa lopullisena päätöskriteeriona siirtoliikkeen suunnan määritystä varten (päätöslohkot 63, 64, 67, 68 kuviossa 11) ei ole kulloisenkin toisen signaalin polaarisuus, vaan sen 20 sijaan edellisen nollaläpimenon ND suunta kulloisenkin toisen signaalin yhteydessä. Kuvioon 12 on myös lisätty päätöslohkot 71 - 74. Muutoin kuvion 12 mukainen kulkukaavio on täysin sama kuin kuviossa 11 näkyvä kulkukaavio mukaanlukien edellä . selostetut erikoisuudet korkeiden siirtonopeuksien yhteydes-25 sä.
On selvää, että esillä olevan keksinnön suojapiirin puitteissa voidaan nollaläpimenojen lukumäärän sijasta laskea myös muita seikkoja, jotka ovat yhteydessä nollaläpimenon kanssa, 30 kuten esimerkiksi maksimi- ja minimiarvojen lukumäärää.
4 I * ·
Claims (9)
1. Menetelmä pituuden mittaamiseksi elektronisen työntötul-kin (1) avulla, joka käsittää tangon (10) ja siihen pituus-5 suunnassa siirrettävästä asetetun liukukappaleen (11), tangon (10) ollessa varustettuna merkinnällä (14), joka käsittää rasterimitan (2π) välein toisistaan jaksottaisesti asetetut pituusmerkit (15), sanotun työntötulkin (1) ollessa varustettuna vähintään kahdella liukukappaleeseen (11) asetetulla ja 10 merkintää (14) vastaavalla ilmaisinanturilla (17, 18), jotka ovat pituussuunnassa siirrettyjä toistensa suhteen etäisyyden (n-π ± π/2) verran, tämän etäisyyden ollessa erilainen kuin puolen rasterimitan (π) n-kerrannainen, jolloin n merkitsee kokonaislukua, niin että liukukappaletta (11) siirrettäessä 15 tangolla (10) ilmaisimien (17, 18) synnyttämät jaksottaiset signaalit (A, B) on varustettu keskinäisellä vaihesiirtymällä (Δφ) ja että käytössä on kytkentävälineet signaaleista (A, B) johdettujen impulssien lisäämiseksi tai vastaavasti vähentämiseksi vaihesiirtymän (Δφ) etumerkistä riippuvalla tavalla, 20 tunnettu siitä, että sanottu menetelmä käsittää seu-raavat vaiheet: vähintään yhden signaalin (A, B) jaksottaisen osituksen . ennalta määrätyllä osituserällä (it); ositettujen signaaliarvojen (UA, UB) tallentamisen; peräkkäisten signaaliarvojen (U40 - U5e) vertailun; '30 - ensimmäisen ominaisarvon (+Δϋ) muodostamisen peräkkäisten signaaliarvojen (U40 - U5e) signaalilisäyksen yhteydessä tai vastaavasti toisen ominaisarvon (-AU) muodostamisen näiden signaaliarvojen signaalivähennyksen yhteydessä; 35. kulloisenkin viimeistä edellisen signaaliarvon (U4i, U53) 25 94550 tallentamisen maksimiarvona (MX) ensimmäisestä ominaisarvosta (+AU) siirryttäessä toiseen ominaisarvoon (-AU) tai vastaavasti minimiarvona (MN) toisesta ominaisarvosta (-AU) siirryttäessä ensimmäiseen ominaisarvoon (+AU); 5 - peräkkäisten maksimisignaaliarvojen (U46) ja minimisig-naaliarvojen (U53) aritmeettisen keskiarvon muodostamisen; 10. keskiarvojen tallentamisen nollajännitearvoina (UK); signaaliarvojen (U40 - U58) vertailun kulloisenkin nolla-jännitearvon (U„) kanssa; 15. kolmannen ominaisarvon (+U) muodostamisen nollajännitear- von (UH) ylittävien signaaliarvojen (U42-U49, U58) tai vastaavasti neljännen ominaisarvon (-U) muodostamisen nolla jännitearvon (U„) alittavien signaaliarvojen (U40-U41, U5o“U57) yhteydessä; 20 kulloisenkin viimeisen signaaliarvon (U42, U50/ U58) tallentamisen nollaläpimenona (ND) kolmannen ominaisarvon (+U) ja neljännen ominaisarvon (-U) välisessä siirtymi-•· sessä; 25 nollaläpimenojen (ND) lukumäärän laskemisen.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että useita peräkkäisiä nollajänni- 30 tearvoja (UH) havaitaan ja että signaaliarvoja (U40 - U58) verrataan tällä tavoin saadun nollajännitearvon kanssa.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nollaläpimeno (ND) havaitaan, 35 kun kolmannesta ominaisarvosta (+U) siirryttäessä neljänteen 26 94550 ominaisarvoon (-U) nollajännitearvo (U„) ylitetään tai vastaavasti alitetaan ennalta määrätyn vähimmäisarvon (UB) verran.
4. Yhden tai useamman patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että molemmat signaalit (A, B) ositetaan samalla osituserällä (At) ja että signaalin (A) nollaläpimenojen (NDA) lukumäärän laskentasuunta määritetään signaalin (A) vastaavan signaaliarvon (U42, U50, U58) en-10 simmäisestä (+AU) tai vastaavasta toisesta (-AU) ominaisarvosta (YLÖS, ALAS) sekä samanaikaisesti signaalin (A) nol-laläpimenon (NDA) kanssa toisen signaalin (B) ilmaisimesta (18) saadun signaaliarvon (UB) kolmannesta ominaisarvosta (+U) tai vastaavasti neljännestä ominaisarvosta (-U) riip-15 puvalla tavalla.
5. Yhden tai useamman patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että molemmat signaalit (A, B) ositetaan samalla osituserällä (At), ja että signaalin 20 (A) nollaläpimenojen (NDA) lukumäärän laskentasuunta määrite tään signaalin (A) nollaläpimenoa (NDA) vastaavan signaaliarvon (U42, U50, U58) ensimmäisestä (+AU) tai vastaavasti toisesta (~AU) ominaisarvosta (YLÖS, ALAS) sekä toisen signaalin ; (UB) nollaläpimenoa (NDA) edeltävän nollaläpimenon (NDB) 25 ensimmäisestä (+AU) tai vastaavasti toisesta (-AU) ominaisarvosta (YLÖS, ALAS) riippuvalla tavalla.
6. Yhden tai useamman patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että signaalit (A, B) 30 ositetaan kytkentävälineen kytkentäajan (T.) verran ajalli-sesti siirrettyinä, ja että nollaläpimenojen (NDA, NDB) havaitsemisen yhteydessä molemmissa signaaleissa (A, B) kahden vain kytkentäajan (T.) verran siirretyn osituksen ollessa käytössä yhteinen nollaläpimeno (NDA, NDB) lasketaan kaksin-35 kertaisena. 94550 27
7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nollaläpimenojen (NDA, ND„) havaitsemisen jälkeen molemmissa signaaleissa (A, B) lasken-tasuunta (L, R) asennoidaan kahdessa pelkästään kytkentäajan 5 (T,) verran toistensa suhteen siirretyssä osituksessa.
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että asennointi poistetaan nollaläpimenojen (NDA, NDB) tätä seuraavan uuden havainnoinnin yhteydessä molemmissa 10 signaaleissa (A, B) taas kahdessa vain kytkentäajan (T„) verran toistensa suhteen siirretyssä osituksessa.
9. Elektroninen työntötulkki, käsittäen tangon (10) ja siihen pituussuunnassa siirrettävästi asetetun liukukappaleen 15 (11), tangon (10) ollessa varustettuna merkinnällä (14), joka käsittää rasterimitan (2π) välein toisistaan jaksottaisesti asetetut pituusmerkit (15), sanotun työntötulkin (1) ollessa varustettuna vähintään kahdella liukukappaleeseen (11) asetetulla ja merkintää (14) vastaavalla ilmaisinanturilla (17, 20 18), jotka ovat pituussuunnassa siirrettyjä toistensa suhteen etäisyyden (η·π ± π/2) verran, tämän etäisyyden ollessa erilainen kuin puolen rasterimitan (π) n-kerrannainen, jolloin n merkitsee kokonaislukua, niin että liukukappaletta ·. (11) siirrettäessä tangolla (10) ilmaisimien (17, 18) synnyt- 25 tämät jaksottaiset signaalit (A, B) on varustettu keskinäisellä vaihesiirtymällä (Δφ) ja että käytössä on kytkentäväli-neet signaaleista (A, B) johdettujen impulssien lisäämiseksi tai vastaavasti vähentämiseksi vaihesiirtymän (Δφ) etumerkistä riippuvalla tavalla, tunnettu siitä, että sanotut 30 kytkentävälineet käsittävät lisäksi: ensimmäisen välineen vähintään yhden signaalin (A, B) jaksottaista ositusta varten ennalta määrätyllä ositus-erällä (At); 35 94550 28 - toisen välineen ositettujen signaaliarvojen (UA/ UB) tallentamiseksi ; - kolmannen välineen peräkkäisten signaaliarvojen (U40 -
5 U58) vertailemiseksi; neljännen välineen ensimmäisen ominaisarvon (+AU) muodostamiseksi peräkkäisten signaaliarvojen (U40 - U58) signaa-lilisäyksen yhteydessä tai vastaavasti toisen ominaisar-10 von (-AU) muodostamiseksi näiden signaaliarvojen signaa- livähennyksen yhteydessä; viidennen välineen kunkin viimeistä edellisen signaaliarvon (U46, U53) tallentamiseksi maksimiarvona (MX) ensim-15 mäisestä ominaisarvosta (+AU) siirryttäessä toiseen omi naisarvoon (-AU) tai vastaavasti minimiarvona (MN) toisesta ominaisarvosta (-AU) siirryttäessä ensimmäiseen ominaisarvoon (+AU); 20. kuudennen välineen peräkkäisten maksimisignaaliarvojen (U46) ja minimisignaaliarvojen (U53) aritmeettisen keskiarvon muodostamiseksi; seitsemännen välineen näiden keskiarvojen tallentamiseksi 25 nollajännitearvoina (UH); kahdeksannen välineen signaaliarvojen (U40 - U58) vertailemiseksi kunkin nollajännitearvon (UH) kanssa; 30. yhdeksännen välineen kolmannen ominaisarvon (+U) muodos- I · tamiseksi nollajännitearvon (U„) ylittävien signaaliarvojen (U42-U49/ U58) yhteydessä tai vastaavasti neljännen ominaisarvon (-U) muodostamisen nollajännitearvon (U„) alittavien signaaliarvojen (U40-U41, U50-U57) yhteydessä; 35 29 94550 - kymmenennen välineen kunkin viimeisen signaaliarvon (U43, U50/ U58) tallentamiseksi nollaläpimenona (ND) kolmannen ominaisarvon (+U) ja neljännen ominaisarvon (-U) välisessä siirtymisessä; ja 5 - yhdennentoista välineen nollaläpimenojen (ND) lukumäärän laskemista varten. 30 9 4 5 5 0
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| DE4017954A DE4017954C1 (fi) | 1990-06-05 | 1990-06-05 | |
| DE4017954 | 1990-06-05 |
Publications (4)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI904297A0 FI904297A0 (fi) | 1990-08-31 |
| FI904297A FI904297A (fi) | 1991-12-06 |
| FI94550B true FI94550B (fi) | 1995-06-15 |
| FI94550C FI94550C (fi) | 1995-09-25 |
Family
ID=6407799
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI904297A FI94550C (fi) | 1990-06-05 | 1990-08-31 | Menetelmä pituuden mittaamiseksi ja elektroninen työntötulkki |
Country Status (7)
| Country | Link |
|---|---|
| US (2) | US5174041A (fi) |
| EP (1) | EP0461300B1 (fi) |
| AT (1) | ATE116428T1 (fi) |
| CA (1) | CA2043839A1 (fi) |
| DE (2) | DE4017954C1 (fi) |
| FI (1) | FI94550C (fi) |
| NO (1) | NO903842L (fi) |
Families Citing this family (18)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| DE4237540C2 (de) * | 1992-11-06 | 1996-02-29 | Inst Mikrostrukturtechnologie | Verfahren zur hochauflösenden Messung von Linear- und Drehpositionen |
| SE9300508D0 (sv) * | 1993-02-16 | 1993-02-16 | Jan Gunnar Sergenius | Saett vid laengd- eller vinkelmaetning samt utrustning haerfoer |
| CH689190A5 (fr) * | 1993-10-19 | 1998-11-30 | Hans Ulrich Meyer | Instrument de mesure de longueurs ou d'angles. |
| DE4440214C2 (de) * | 1994-11-10 | 1997-08-14 | Itt Ind Gmbh Deutsche | Drehgeber mit Hallsensoren |
| DE19601657B4 (de) * | 1996-01-18 | 2005-07-07 | Valeo Schalter Und Sensoren Gmbh | Lenkwinkelgeber mit konstanter Abtastfrequenz zur Abtastung der Sensorsignale |
| DE19623101A1 (de) * | 1996-06-10 | 1997-10-02 | Bosch Gmbh Robert | Vorrichtung zur Positionserkennung eines rotierenden Teils |
| DE29614974U1 (de) * | 1996-06-11 | 1996-11-28 | Woelke Magnetbandtechnik Gmbh | Steuervorrichtung zur Kompensation von Offset-Anteilen eines periodischen Signals |
| ES2155992T3 (es) * | 1997-05-09 | 2001-06-01 | Tesa Brown & Sharpe Sa | Calibre electronico portatil de precision. |
| DE19733885A1 (de) * | 1997-08-05 | 1999-02-11 | Horst Nahr Ges Fuer Elektronis | Verfahren zum Messen von Wegen und Drehwinkeln an bewegten Gegenständen mit einer hartmagnetischen Oberfläche und Vorrichtung zur Durchführung des Verfahrens |
| DE10124552B4 (de) * | 2001-05-10 | 2004-01-29 | Helios Messtechnik Gmbh & Co. Kg | Vorrichtung zum Messen von geometrischen Abmessungen eines Werkstücks, insbesondere Meßschieber oder Schieblehre |
| DE10129819C2 (de) * | 2001-06-13 | 2003-11-27 | Smw Autoblok Spannsysteme Gmbh | Messgerät |
| US7253611B2 (en) * | 2002-11-08 | 2007-08-07 | Beijing Aerospace Feng Guang Electronic Technical Corp. Ltd. | Magnetic displacement ruler |
| DE602005008253D1 (de) * | 2004-08-02 | 2008-08-28 | Nct Engineering Gmbh | Sensorelektronik |
| CN2765139Y (zh) * | 2004-12-27 | 2006-03-15 | 杨忠义 | 双柱式数显高度规 |
| JP5896166B2 (ja) | 2013-03-15 | 2016-03-30 | 村田機械株式会社 | 磁気式の位置センサと移動体及び移動体システム |
| US9909849B2 (en) | 2015-01-19 | 2018-03-06 | Aesynt Incorporated | Method and system for measuring medication and automatic loading of a database |
| CN109227554B (zh) * | 2018-08-31 | 2021-03-26 | 四川航天川南火工技术有限公司 | 一种航天火工装置用含能柱状材料自动加工及检测装置 |
| CN113418440A (zh) * | 2021-08-05 | 2021-09-21 | 重庆编福科技有限公司 | 一种非接触式位置检测方法 |
Family Cites Families (26)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US2886718A (en) * | 1955-05-31 | 1959-05-12 | Ferranti Ltd | Measuring apparatus |
| US2875524A (en) * | 1955-07-01 | 1959-03-03 | North American Aviation Inc | Magnetic gauge |
| AT283765B (de) * | 1968-01-23 | 1970-08-25 | Censor Patent & Versuchsanstal | Schaltung zum Speichern der Maximal- oder Minimalwerte einer variablen Gleichspannung, insbesondere zum Messen des in eine elektrische Gleichspannung umgewandelten maximalen Formfehlers einer zylindrischen Welle |
| DE2020393A1 (de) * | 1970-04-25 | 1971-11-11 | Heidenhain Gmbh Dr Johannes | Fehlersicherung bei inkrementalen Messsystemen |
| DE2352288C2 (de) * | 1973-10-18 | 1975-04-30 | Mayer & Cie Maschinenfabrik, 7477 Tailfingen | Schieblehre mit Digitalanzeigeeinrichtung |
| GB2012434B (en) * | 1978-01-16 | 1982-08-04 | Davy Instr Ltd | Continuous weighing |
| SE409243B (sv) * | 1978-01-30 | 1979-08-06 | Westerberg Gerhard | Klave for metning av tredstammars diameter |
| US4180704A (en) * | 1978-06-28 | 1979-12-25 | International Business Machines Corporation | Detection circuit for a bi-directional, self-imaging grating detector |
| US4318617A (en) * | 1979-12-14 | 1982-03-09 | Keuffel & Esser Company | DC Shift error correction for electro-optical measuring system |
| DE3007311C2 (de) * | 1980-02-27 | 1985-11-28 | Dr. Johannes Heidenhain Gmbh, 8225 Traunreut | Digitales lichtelektrisches Längen- oder Winkelmeßsystem |
| DE3229846C2 (de) * | 1982-08-11 | 1984-05-24 | Dr. Johannes Heidenhain Gmbh, 8225 Traunreut | Längen- oder Winkelmeßeinrichtung |
| DE3307931C2 (de) * | 1983-03-05 | 1985-02-07 | Dr. Johannes Heidenhain Gmbh, 8225 Traunreut | Digitales elektrisches Längen- oder Winkelmeßsystem |
| US4629982A (en) * | 1983-07-01 | 1986-12-16 | Transducer Systems, Inc. | Apparatus for detecting motion and direction using magnetoresistive sensors producing sum and difference signals |
| JPS60120217A (ja) * | 1983-12-02 | 1985-06-27 | Mitsutoyo Mfg Co Ltd | 光電式変位検出装置 |
| DE3409891C2 (de) * | 1984-03-17 | 1986-04-17 | Kuhnke, Falko, Dr., 3300 Braunschweig | Verfahren zum Interpolieren von ortsperiodischen elektrischen Signalen |
| CH666348A5 (de) * | 1984-04-12 | 1988-07-15 | Heinz Rieder | Verfahren zum auswerten von messsignalen, die durch abtastung eines inkrementalmassstabes mit einer abtasteinheit erhalten werden und messeinrichtung zur durchfuehrung dieses verfahrens. |
| DE3417015C2 (de) * | 1984-05-09 | 1986-03-13 | Preibisch, Herbert, Dr.-Ing., 8000 München | Interpolationsverfahren |
| DE3611469A1 (de) * | 1986-04-05 | 1987-10-08 | Bosch Gmbh Robert | Vorrichtung und verfahren zur beruehrungslosen positionsmessung |
| IN168444B (fi) * | 1986-08-15 | 1991-04-06 | Mitutoyo Mfg Co Ltd | |
| DE3631429A1 (de) * | 1986-09-16 | 1988-03-24 | Heidenhain Gmbh Dr Johannes | Laengen- oder winkelmesssystem mit einer fehlererkennungseinrichtung |
| DE3644980A1 (de) * | 1986-12-24 | 1988-07-07 | Pav Praezisions Apparatebau Ag | Messkluppe |
| DE3707190A1 (de) * | 1987-03-06 | 1988-09-22 | Pav Praezisions Apparatebau Ag | Messkluppe |
| DE3727440A1 (de) * | 1987-08-17 | 1989-03-02 | Pav Praezisions Apparatebau Ag | Schieblehre |
| DE3740445A1 (de) * | 1987-11-28 | 1989-06-08 | Heidenhain Gmbh Dr Johannes | Verfahren zur fehlererkennung bei positionsmesssystemen |
| AT395071B (de) * | 1989-02-09 | 1992-09-10 | Rieder & Schwaiger Sentop | Inkrementales messsystem |
| US5124548A (en) * | 1990-05-03 | 1992-06-23 | Canon Kabushiki Kaisha | Encoder for detecting relative displacement having first and second scales and a light receiving device |
-
1990
- 1990-06-05 DE DE4017954A patent/DE4017954C1/de not_active Expired - Fee Related
- 1990-08-28 AT AT90116452T patent/ATE116428T1/de not_active IP Right Cessation
- 1990-08-28 DE DE59008149T patent/DE59008149D1/de not_active Expired - Fee Related
- 1990-08-28 EP EP90116452A patent/EP0461300B1/de not_active Expired - Lifetime
- 1990-08-31 FI FI904297A patent/FI94550C/fi not_active IP Right Cessation
- 1990-09-03 NO NO90903842A patent/NO903842L/no unknown
-
1991
- 1991-05-31 US US07/708,894 patent/US5174041A/en not_active Ceased
- 1991-06-04 CA CA002043839A patent/CA2043839A1/en not_active Abandoned
-
1994
- 1994-12-15 US US08/356,494 patent/USRE35084E/en not_active Expired - Lifetime
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| FI904297A0 (fi) | 1990-08-31 |
| US5174041A (en) | 1992-12-29 |
| DE4017954C1 (fi) | 1991-08-29 |
| DE59008149D1 (de) | 1995-02-09 |
| NO903842L (no) | 1991-12-06 |
| FI94550C (fi) | 1995-09-25 |
| USRE35084E (en) | 1995-11-14 |
| EP0461300B1 (de) | 1994-12-28 |
| NO903842D0 (no) | 1990-09-03 |
| FI904297A (fi) | 1991-12-06 |
| CA2043839A1 (en) | 1991-12-06 |
| EP0461300A1 (de) | 1991-12-18 |
| ATE116428T1 (de) | 1995-01-15 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI94550B (fi) | Menetelmä pituuden mittaamiseksi ja elektroninen työntötulkki | |
| US8008909B2 (en) | Analysis and compensation circuit for an inductive displacement sensor | |
| US5461311A (en) | Rod axial position detector including plural scales wherein nonmagnetized portions have differing spacing and differing depths and means for calculating the absolute position are provided | |
| US5187475A (en) | Apparatus for determining the position of an object | |
| US4698996A (en) | Method for calibrating an electronic position transmitter | |
| US6201389B1 (en) | Device for determining the angular position of a rotating shaft | |
| CN110168318B (zh) | 位移传感器 | |
| KR970007064B1 (ko) | 로드의 축방향위치의 탐지기 | |
| CN109501886B (zh) | 自动驾驶车辆及用于自动驾驶车辆的标记装置 | |
| GB1593640A (en) | Displacement to phase transducers | |
| CN102959361A (zh) | 用于确定可移动物体的精细位置值的方法和设备 | |
| US3815020A (en) | Capacitance/inductance distance measurement device | |
| US5287630A (en) | Distance or position detecting device | |
| JPS61281902A (ja) | 絶対位置検出装置 | |
| US4290018A (en) | Magnetic field strength measuring apparatus with triangular waveform drive means | |
| US4645925A (en) | Reference mark coding system | |
| US3742150A (en) | Inductively coupled data communication apparatus | |
| US4303886A (en) | Magnetic field strength measuring apparatus | |
| JP4868159B2 (ja) | リニアスケール | |
| US6486655B1 (en) | Magnetic position sensing techniques | |
| US6729036B2 (en) | Measuring apparatus | |
| JP2003035564A (ja) | 絶対位置検出エンコーダおよびその原点検出方法 | |
| US5422555A (en) | Apparatus and method for establishing a reference signal with an LVDT | |
| US20230243670A1 (en) | Long-stroke linear posiition sensor | |
| EP0898150A1 (en) | A sensing device |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| BB | Publication of examined application | ||
| MM | Patent lapsed | ||
| MM | Patent lapsed |
Owner name: PAV PRAEZISIONS-APPARATEBAU |