FI94142C

FI94142C - Menetelmä täytekuiduilla stabiloidun bitumimassan valmistamiseksi

Info

Publication number: FI94142C
Application number: FI886058A
Authority: FI
Inventors: Stephan Rettenmaier
Original assignee: Stephan Rettenmaier
Priority date: 1987-05-01
Filing date: 1988-12-30
Publication date: 1996-07-30
Also published as: DE3863897D1; AU2759488A; DE3714828A1; ES2025337T5; FI886058A; EP0313603A1; AU616927B2; US5028266A; JPH01503467A; FI94142B; WO1988008438A1; EP0313603B1; ES2025337B3; EP0313603B2; EP0288863A1

Description

94142

Menetelmä täytekuiduilla stabiloidun bitumimassan valmistamiseksi 5 Keksintö kohdistuu menetelmään bitumimassan valmistamiseksi, joka massa sisältää täytekuiduilla stabiloitua bitumia. Seu-raavassa on ymmärrettävä käsitteeseen bitumi kuuluvan kaikki bitumiainekset bitumi mukaan lukien sekä samaten polymeerimo-difioitu bitumi ja/tai terva ja/tai piki.

10

On tunnettua lisätä täytekuituaineksia bitumimassoihin, jotta bitumimassojen juoksevuusominaisuuksiin vaikutetaan sellaisella tavalla, että sillä on vähemmän voimakas taipumus juokse-vuuteen, so. täytekuiduilla on bitumeissa tiksotrooppinen vai-15 kutus. Tästä on esimerkiksi sellaista etua, että bitumimassa voidaan levittää pystysuoralle seinälle päällystysmassan muodossa paksumpana, eikä se irtoa niin pian. Käytettäessä bitu-mimassaa kattohuopapinnalla kestää se silloin, kun se on stabiloitu täytekuiduilla, paremmin auringonsäteilyä, koska bi-20 tumi on paikalleen sitoutuneempaa.

Toisena bitumimassaesimerkkinä mainittakoon tienrakennuksessa käytettävä asfalttisekoitus, jonka bitumiosuutta voidaan, jos bitumimassa on stabiloitu täytekuiduilla, suurentaa oleelli-25 sesti ilman, että syntyy hajaantumista kuljetuksen aikana tai .· tiepohjalle levitettäessä.

Tähän saakka tunnetuissa menetelmissä bitumimassojen valmistamiseksi sekoitetaan täytekuituihin usein ennen bitumin lisää-50 mistä lisäaineita, jotka on panostettu kyseisessä tapauksessa sekoittimeen ja esisekoitettu siinä. Lopuksi lisätään bitumi.

Tässä menetelmässä esiintyy kuitenkin säännöllisesti vaikeuksia, koska täytekuidut eivät jakaudu bitumimassaan homogeeni-35 sesti. Nämä vaikeudet voitaisiin kuitenkin poistaa käyttämällä erittäin lyhyitä täytekuituja, joiden haittana on kuitenkin, että niillä on oleellisesti vähäisempi tiksotrooppinen vaikutus kuin pitkillä täytekuiduilla, joilla on puolestaan taipu- 2 94142 musta vanuttua ja agglomeroitua erittäin helposti. Juuri sen takia näitä voimakkaan tiksotrooppisen vaikutuksensa takia edullisia täytekuituja voidaan työstää vain vaikeuksin homogeenisiksi bitumimassoihin. Esimerkiksi tiepäällysteiden ja 5 pinnoitusten korjausta varten pitää bitumiin sekoittaa usein hiekkaa tai erittäin hienoa sepeliä. Tällaiseen hienoon kiven-näishiukkaseen voidaan työstää tavanomaisilla sekoituslait-teilla erittäin vaikeasti erityisesti pitkiä ja vanuttumiseen taipuvaisia täytekuituja, joten usein esiintyy viallisia se-10 koituksia.

Lisäksi esiintyy vielä toisena vaikeutena ongelma, että monet bitumimassat on valmistettava erittäin lyhyessä ajassa, esim. bitumipitoisten tiepäällysteiden tapauksessa täytyy sekoitta-15 misen tapahtua yleensä muutaman sekunnin sekoitusajassa. Tämä johtaa siihen, että vaikeudet lisääntyvät vielä sekoitettaessa mukaan pitkiä ja vanuttumiseen sekä agglomeroitumiseen taipuvaisia täytekuituja, siten että täytekuidut eivät jakaudu riittävän tasaisesti seokseen ja tämä aiheuttaa "pesäkkeitä" 20 ja niin muodoin vääriä seoksia.

Sen tähden keksinnön tehtävänä on parantaa johdannonmukaista menetelmää siten, että saadaan aikaan täytekuitujen homogeeninen jakautuminen bitumiin ilman vaikeuksia.

25 : Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti siten, että mas saa valmistettaessa bitumi saatetaan juoksevaan tilaan ja että tähän juoksevaan bitumiin lisätään siihen liukenevaa, täyte-kuituja ja sideainetta sisältävää granulaattia, jolloin side-30 aine on valittu siten, että se menettää juoksevassa bitumissa sitomisvaikutuksensa päästäen täytekuidut sekoittumaan bitu-It mi in.

Tällä menetelmällä on se suuri etu, että päinvastoin kuin tä-35 hän mennessä tunnetussa täytekuitujen irrallisessa tai puristetussa muodossa lisäämisessä, granuloidussa muodossa olevia täytekuituja lisäämällä saavutetaan jo alusta alkaen täytekui-. tujen karkea jakautuminen ja lopullinen hienojakautuminen voi- li 3 941 42 daan saada sitten juoksevaan bitumiin liukenevan granulaatin avulla. Liuottamalla granulaatti juoksevaan bitumiin tarttuvat granulaattiaineesta peräisin olevat yksittäiset täytekuituidut heti niitä ympäröivään bitumiin ja ne jakautuvat siihen. Täl-5 löin suljetaan pois selluloosakuitunippujen muodostumisen vaara ja siten viallisten sekoitusten muodostumisen vaara lähes kokonaan.

Toinen menetelmän käytön etu on siinä, että selluloosakuitujen 10 käsiteltävyys yksinkertaistuu oleellisesti lisättäessä niitä, kun käytetään granulaattia, sillä sitä voidaan kuljettaa ja annostella yksinkertaisella tavalla hyvien juoksevuusominai-suuksiensa takia, kun taas irtonaisten sekä puristettujen täytekuitujen, joilla on taipumusta vanuttua ja agglomeroitua, 15 kuljetus on mahdollista vain vaikeasti tavanomaisilla kuljetusvälineillä .

Käytettäessä asbestikuituja täytekuituina on keksinnöllä vielä lisäetuna se, että valmistettaessa bitumimassoja, esim. työ-20 maalla, ei tarvitse käsitellä mitään vapaita tai sitoutumattomia asbestikuituja, mikä olisi arveluttavaa asbestikuitujen terveydelle vahingollisten vaikutusten takia, vaan asbestikuidut ovat sekoitettaessa terveyttä vaarantamattomassa muodossa, nimittäin sitoutuneena granulaattiin.

25 : Juoksevaksi bitumiksi, johon granulaatti keksinnön mukaisesti lisätään, on käsitettävä bitumi, joka tulee juoksevaksi kuumentamisen tai sopivien liuottiminen lisäämisen avulla. Sideaineen täytyy olla siksi siten muodostettu, että se menettää 30 sitoutumisvaikutuksensa joko korkeassa lämpötilassa tai liuottimen läsnäollessa alhaisessa lämpötilassa. Tällä tavoin vali-tun sideaineen avulla tulee granulaatin koostumus sellaiseksi, että se liukenee juoksevaan bitumiin ja vapauttaa täytekuidut siten, että ne voivat jakautua juoksevaan bitumiin homogeeni-35 sesti.

Keksinnön mukaisesti käytettävän granulaatin erityisen edullisessa koostumuksessa on sideaineen paino-osuus noin 1/5 gra- 94142 4 nulaatin kokonaispainosta. Kuitenkin vielä edullisempaa on, jos sideaineen paino*osuus on suurempi, erityisesti vähintään 1/4 tai 1/3 kokonaispainosta tai jopa puolet granulaatin kokonaispainosta. Näin suurella sideaineosuudella on etuna, että 5 granulaattia valmistettaessa täytekuituja rasitetaan oleellisesti vähemmän, koska sideaine kehittää nimittäin itse voite-luvaikutuksen ja kapseloi myös täytekuidut itseensä ja siten täytekuitujen mekaaninen rasitus vähenee.

10 Sitä paitsi kun kuitujen sideaineosuus on suuri, ottaa liukeneva sideaine kuidut mukaansa niin, että seurauksena on varmuudella kuitujen hienojakautuminen seokseen.

Samasta syystä pitäisi kuitujen paino-osuuden olla iryös edul-15 lisessa keksinnön mukaisessa suoritusmuodossa korkeintaan noin 4/5 granulaatin kokonaispainosta. Vielä edullisempaa on, jos täytekuitujen paino-osuus on noin 3/4 tai 2/3 tai vielä edullisemmin noin puolet kokonaispainosta.

2 0 Sideaineen vähimmäisosuus- ja täytekuitujen enimmäisosuusluvut koskevat myös granulaatteja, joissa sideaineosaa on enemmän kuin täyteaineosaa. Siten voidaan erityisiä käyttöjä varten ajatella esim. granulaattia, jossa on noin 10 paino-% täyte-kuituja ja 90 paino-% sideainetta.

25

Erityisen edulliseksi on osoittautunut, jos sideaineen ja täyteaineen paino-osuus on suunnilleen yhtä suuri.

Edellä kuvatut keksinnön mukaisesti käytettävät granulaatit 30 voivat koostua yksinomaan sideaineesta ja täytekuiduista, jolloin sideaine ja täytekuidut sekoitetaan keskenään kauttaal-taan tasaisesti. Edellä annetut paino-osuudet eivät saa sulkea pois kuitenkaan sitä, että granulaattiin lisätään myös muita lisäaineita. Esimerkiksi tulevat kysymykseen lisäaineet, jotka 35 suojaavat täytekuituja granulaatin valmistuksen aikana vielä paremmin mekaanisilta vaikutuksilta. Voidaan ajatella myös lisäaineita, jotka parantavat granulaatin liukenemista juokse-. vaan bitumiin ja erityisesti tällöin yksittäisten täytekuitu- li 94142 5 jen irtoamista toisistaan, tai jopa lisäaineita, jotka ovat tärkeitä myöhemmälle bitumimassalle siten, että jo näiden lisäaineiden lisääminen granulaattiin tekee turhaksi näiden lisäaineiden myöhemmän erillisen lisäämisen granulaattiin.

5

Kuten jo johdannossa kuvattiin, pitää keksinnön mukaisesti granulaattiin käytettyjen täytekuitujen olla mahdollisimman pitkiä, jotta saadaan aikaan mahdollisimman hyvä tiksotroop-pinen vaikutus. Tällöin on osoittautunut edulliseksi, että 10 täytekuitujen pituus on alueella noin 0,01-6 mm. On kuitenkin edullisempaa, jos täytekuitujen keskimääräinen pituus on alueella noin 0,5-3 mm. Eräässä keksinnön erityisen edullisessa suoritusmuodossa käytetään täytekuituja, joiden pituus on alueella noin 0,5-3 mm.

15

Sideaineen suhteen on ajateltavissa useita mahdollisuuksia. Esimerkiksi sideaine, jonka pitää menettää sitomisvaikutuksen-sa kuumentamalla juoksevaksi tulevassa bitumissa, voi olla ainetta, jonka sulamispiste on alle bitumin sulamispisteen. 20 Toisaalta on myös mahdollista käyttää sideaineessa, jonka pitää menettää sitomisvaikutuksensa liuottimena juoksevana pysyvässä bitumissa, ainetta, joka liukenee myös kulloiseen liu-ottimeen. Koska kyseisessä tapauksessa voi syntyä vaara, että sideaineena käytetyt vieraat aineet mahdollisesti vaikuttavat 25 häiritsevästi bitumimassaan, on edullista, jos sideaine sisäl-: tää bitumia. Tällöin voi sideaine sisältää myös muita lisä aineita, jotka antavat sille vielä parempia ominaisuuksia.

Yksinkertaisin ja ennen kaikkea hinnaltaan edullisen sideai-30 neen muoto syntyy, kun sideaine on yksinomaan bitumia.

Keksinnössä käytettävät täytekuidut voivat olla teoreettisesti kaikkia mahdollisia kuituja, jotka sopivat tiksotropointlaineiksi, esim. asbestia. Asbestin hintanäkökohdista sekä sen 35 terveyttä vahingoittavista ominaisuuksista johtuen on kuitenkin erityisen edullista valmistaa täytekuidut kasviperäisistä aineista, erityisesti puuvillasta ja/tai puuvillajätteestä : ja/tai puusta.

6 941 42 Käytännön kokeissa on osoittautunut, että täytekuiduille saadaan hyvä tiksotrooppinen vaikutus ja hyvä kestävyys, jos täy-tekuidut sisältävät selluloosakuituja. Tällöin on edullisinta, jos täytekuidut ovat yksinomaan selluloosakuituja.

5

Parhaimmat tiksotrooppiset ominaisuudet saadaan, jos selluloo-sakuidut ovat hienoksi jauhettuja.

Täytekuituja sisältävän granulaatin valmistus voi tapahtua 10 siten, että sideaine ja täytekuidut, joilla on edellä kuvatut ominaisuudet ja joiden paino-osuudet ovat edellä kuvattuja, sekoitetaan keskenään ja granuloidaan.

Erityisesti on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi, että gra-15 nulointi tapahtuu suulakepuristamalla sideaineesta ja täyte-kuiduista koostuva sekoitus.

Lisäksi on menetelmä, jossa granuloiminen tapahtuu valssaamal-la täytekuitujen ja sideaineen seos levyksi sekä siihen liit-20 tyvä levyjen leikkaaminen kappaleiksi, edullinen.

Esillä olevan keksinnön puitteissa on käsitteellä bitumi ymmärrettävä, kuten johdannossa mainittiin, kaikkia bitumipitoi-sia tuotteita. Kustannussyistä sekä myös laajan käytön takia 25 on keksinnön mukaisesti erityisen edullista käyttää raakaöljy-tuotebitumia tai sen parannettuja tuotteita.

Muita keksinnön mukaisen menetelmän piirteitä ja etuja ilmenee seuraavasta suoritusesimerkistä.

30

Granulaatin valmistamiseksi sekoitetaan hienoksi jauhetut sel-luloosakuidut, joiden pituus on 0,5-3 mm, sekä bitumi toisiinsa kulloinkin samoina paino-osina, kunnes saavutetaan oleellisesti tasainen komponenttien jakautuminen ja ne granuloidaan 35 käyttämällä suulakepuristinta tunnetulla tavalla.

Vaihtoehtoisesti granulointi voi tapahtua siten, että sekoi-. tus, joka koostuu selluloosakuiduista ja bitumista, valssataan li 94142 7 valssaimella levyksi, joka voidaan leikata säädettävällä leikkauskoneella halutun kokoisiksi granulaateiksi.

Tämän bitumista ja selluloosakuiduista koostuvan granulaatin 5 etuna on se, että se voidaan pakata ja kuljettaa helposti. Sitä paitsi tämä granulaatti voidaan lisätä automaattisella kuljetus- ja annostelulaitteella, koska sillä on erinomaiset juoksevuusominaisuudet.

10 Valmistettaessa asfalttia tiepäällysteitä varten panostetaan kivennäisaineet tavanmukaisesti sekoittimeen. Päinvastoin kuin tähän saakka tunnetuissa menetelmissä ei seuraavaksi lisättävään selluloosaan tarvitse sekoittaa ennalta kivennäisaineita, koska keksinnön mukaisesti granulaattia lisäämällä mahdollis-15 tetaan heti myös sideaineiden lisääminen, so. bitumin lisääminen. Täten sekoittamistapahtuma tapahtuu oleellisesti nopeammin kuin tähän mennessä tunnetussa menettelytavassa.

Keksinnön mukaan granulaattiosat liukenevat kuumaan sulaan bi-20 tumiin siten, että niiden sideaineena sisältämä bitumi tulee samaten juoksevaksi ja sulaessaan ja poisvirratesssaan ottaa ja vetää mukaansa sideaineeseen, joka on bitumi, upottuneet selluloosakuidut niin, että selluloosakuiduilla ei ole enää tilaisuutta vanuttua ja agglomeroitua keskenään.

25 ' Tästä syystä voidaan sulkea pois viallisten sekoitusten vaara, joka vika perustuu selluloosakuitujen epätasaiseen jakautumiseen bitumiin.

Claims

94142

1. Menetelmä bitumimassan valmistamiseksi, joka massa sisältää täytekuiduilla stabiloitua bitumia, tunnettu siitä, että massaa valmistettaessa bitumi saatetaan juoksevaan zilaan ja 5 että tähän juoksevaan bitumiin lisätään siihen liukenevaa, täytekuituja ja sideainetta sisältävää granulaattia, jolloin sideaine on valittu siten, että se menettää juoksevassa bitumissa sitomisvaikutuksensa päästäen täytekuidut sekoittumaan bitumiin. 10

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att vikt-30 delen bindemedel uppgär tili minst cirka 1/5 av granulatets totalvikt. 1 • ♦ Förfarande enligt patentkrav 2, kännetecknat av att vikt-delen bindemedel uppgär tili minst cirka 1/4 av granulatets 35 totalvikt. 94142

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sideaineen paino-osuus kattaa vähintään noin 1/5 granu-laatin kokonaispainosta.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sideaineen paino-osuus kattaa vähintään noin 1/4 granu-laatin kokonaispainosta.

4. Förfarande enligt patentkrav 3, kännetecknat av att vikt-delen bindemedel uppgär tili minst cirka 1/3 av granulatets totalvikt. 5 5. Förfarande enligt patentkrav 4, kännetecknat av att vikt- delen bindemedel uppgär tili minst cirka hälften av granulatets totalvikt.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä tunnettu siitä, 20 että sideaineen paino-osuus kattaa vähintään noin 1/3 granu- laatin kokonaispainosta.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sideaineen paino-osuus kattaa vähintään noin puolet gra- 25 nulaatin kokonaispainosta.

6. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-5, kännetecknat 10 av att viktdelen fyllmedelsfibrer uppgär tili högst cirka 4/5 av granulatets totalvikt.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että täytekuitujen paino-osuus kattaa korkeintaan noin 4/5 granulaatin kokonaispainosta. 30

7. Förfarande enligt patentkrav 6, kännetecknat av att viktdelen fyllmedelsfibrer uppgär tili högst cirka 3/4 av granula- 15 tets totalvikt.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että täytekuitujen paino-osuus kattaa korkeintaan noin 3/4 granulaatin kokonaispainosta.

8. Förfarande enligt patentkrav 7, kännetecknat av att viktdelen fyllmedelsfibrer uppgär tili högst cirka 2/3 av granulatets totalvikt. 20

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että täytekuitujen paino-osuus kattaa korkeintaan noin 2/3 granulaatin kokonaispainosta. Il 94142

9. Förfarande enligt patentkrav 8, kännetecknat av att viktdelen fyllmedelsfibrer uppgär tili högst cirka hälften av granulatets totalvikt. 25 10. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-9, kännetecknat : av att viktdelarna av bindemedel och fyllmedelsfibrer i granu- latet är ungefär lika Stora.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että täytekuitujen paino-osuus kattaa korkeintaan noin puolet granulaatin kokonaispainosta.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että sideaineen ja täytekuitujen paino-osuudet granulaatissa ovat suunnilleen yhtä suuret.

11. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-10, känneteck-30 nat av att fyllmedelsfibrerna har en längd inom omrädet cirka 0,01-6 mm.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen menetelmä, tun-10 nettu siitä, että täytekuitujen pituus on alueella noin 0,01-6 mm.

12. Förfarande enligt patentkrav 11, kännetecknat av att fyllmedelsfibrerna har en genomsnittslängd som ligger inom 35 omrädet cirka 0,5-3 mm.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että täytekuitujen keskipituus on alueella noin 0,5-3 mm. 15

13. Förfarande enligt patentkrav 11 eller 12, kännetecknat av • · : att fyllmedelsfibrerna har en längd inom omrädet cirka 0,5-3 mm. 94142

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että täytekuitujen pituus on alueella noin 0,5-3 mm.

14. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-13, känne- tecknat av att bindemedlet i granulatet innehäller bitumen.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen menetelmä, tun-20 nettu siitä, että granulaatin sideaine sisältää bitumia.

15. Förfarande enligt patentkrav 14, kännetecknat av att bin-5 demedlet i granulatet utgörs av bitumen.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että granulaatin sideaine on bitumi.

16. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-15, känne- tecknat av att fyllmedelsfibrerna är framställda av växtmate-rial. 10

16. Jonkin patenttivaatimuksen 1-15 mukainen menetelmä, tun- : nettu siitä, että täytekuidut on valmistettu kasviperäisistä aineista.

17. Förfarande enligt patentkrav 16, kännetecknat av att fyllmedelsfibrerna är framställda av bomull.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu sii-30 tä, että täytekuidut on valmistettu puuvillasta. . 18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että täytekuidut on valmistettu puuvillajätteestä.

18. Förfarande enligt patentkrav 16, kännetecknat av att 15 fyllmedelsfibrerna är framställda av 1 inters.

19. Förfarande enligt patentkrav 16, kännetecknat av att fyllmedelsfibrerna är framställda av trä. 20 20. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-19, känne tecknat av att fyllmedelsfibrerna innehäller cellulosa.

19. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että täytekuidut on valmistettu puusta. • * 94142

20. Jonkin patenttivaatimuksen 1-19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että täytekuidut sisältävät selluloosaa.

21. Förfarande enligt patentkrav 20, kännetecknat av att fyllmedelsfibrerna utgörs av cellulosafibrer. 25 * 22. Förfarande enligt patentkrav 21, kännetecknat av att cellulosaf ibrerna är finmalda.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu sii-5 tä, että täytekuidut ovat selluloosakuituja.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että selluloosakuidut on jauhettu hienoksi.

23. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-22, känne- 30 tecknat av att granuleringen sker genom strängsprutning av blandningen av bindemedel och fyllmedelsfibrer. s t

23. Jonkin patenttivaatimuksen 1-22 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että granuloiminen suoritetaan suulakepuristamal-la sideaineista ja täytekuiduista koostuva seos.

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen menetelmä, tunnettu sii-15 tä, että granuloiminen suoritetaan valssaamalla täytekuiduista ja sideaineista koostuva seos levyiksi sekä leikkaamalla kyseiset levyt hienoksi. 20 1. Förfarande för framställning av bitumenmassa, som inne- häller med fyllmedelsfibrer stabiliserat bitumen, kännetecknat av att vid framställning av massan bitumenet bringas tili ett flytande tillständ och att till detta flytbara bitumen till-sätts ett däri upplösande granulat innehällande fyllmedelsfib-25 rer och ett bindemedel, varvid bindemedlet är valt sä att det : i det flytbara bitumenet förlorar sin bindningsverkan och tilläter inblandning av fyllmedelsfibrerna i bitumenet.

24. Förfarande enligt patentkrav 23, kännetecknat av att granuleringen sker genom utvalsning av blandningen av fyllmedels- 35 fibrer och bindemedel tili skivor, vilka därefter skärs sön- der. t · « * li