FI94126C - Uuni lasilevyjen kupertamiseksi laskemalla ne kuperruskehykselle - Google Patents

Description

94126

Uuni lasilevyjen kupertamiseksi laskemalla ne kuperruskehyk-selle 5 Keksintö koskee uunia lasilevyjen kupertamiseksi laskemalla ne kuperruskehykselle, ja tarkemmin lausuttuna uunia lasilevyjen kupertamiseksi laskemalla ne kuperruskehykselle, jossa uunissa on ainakin yksi kuumennusasemä, joka sijaitsee ku-perruskehyksen yläpuolella ja jossa on uunin akseliin nähden 10 pituus- ja poikkisuuntaisia vastuksia. Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada laitteisto, jonka avulla voidaan hyvin tarkkaan valvoa lasilevyjen lämmitysolosuhteita lasilevylle annettavan pääasiallisen ja toissijaisen kaartuvuuden hallitsemiseksi täysin. Keksintö koskee erityisesti mootto-15 riajoneuvojen laminaattilaseja.

Lasilevyjen kupertamiseksi laminaattilasin valmistusta varten asetetaan tavallisesti kaksi lasilevyä myös rungoksi sanotulle kuperruskehykselle ja liikutetaan tätä kehystä 20 jatkuvasti tai askeleittain eteenpäin kuumennusasemien sar jan läpi, joissa kehys viipyy pidemmän tai lyhyemmän ajan. Sähköuuneissa kumpikin kuumennusasema on varustettu vastuksilla, jotka esimerkiksi muodostuvat tulenkestävää keramiikkaa olevista putkista, joiden ympäri on käämitty sähköjohto-25 ja. Uunin pohjaa ja kupua peittävät putket asennetaan samansuuntaisesti uunin akseliin nähden, kun taas lasiruudut tuodaan kohtisuoraan tätä akselia vastaan. Tällä tavoin voidaan helposti ylikuumentaa lasiruudun sivureunoja, joille halutaan yleensä hieman voimakkaampaa kaarevuutta kuin lasiruu-30 dun keskiosalle. Lisäksi tällainen suuntaus edistää optista laatua siten, että mahdollisesti epätasaisen mutta vastus-putkia vastaavan kaistasarjan mukaisen kuumennuksen tuottamat optiset virheet sijoittuvat olennaisesti pystysuunnassa, kun lasiruutu on asennettu ajoneuvoon, eivätkä ollenkaan 35 häiritse kuljettajaan näkyvyyttä.

Tällaiset menetelmät soveltuvat niin sanottujen lieriömäisten lasiruutujen valmistukseen, joissa siis on vain yksi kaarevuussäde vaakatasossa. Moottoriajoneuvojen muotojen 40 kehitys kuitenkin johtaa sellaisten lasiruutujen kysyntään, 2 94126 joissa on kaksinkertainen kuperrus, eli toissijainen kaarevuus suuntaan, joka on olennaisesti kohtisuoraan pääkaare-vuuden suuntaan nähden, jolloin voidaan esimerkiksi varmistaa jatkuvuus ajoneuvon katon ja tuulilasin välillä. Tällai-5 nen kaarevuus on sitä vaikeampi saavuttaa mitä voimakkaampi taitto on, ja siis mitä pienempi kaarevuussäde on, ja/tai jos se sijaitsee lähellä lasiruudun reunaa. Tällaisissa tapauksissa on tarpeellista ylikuumentaa lasiruutua voimakkaan kaarevuuden alueilla, jolloin syntyy vaara, että lasiruudun 10 keskiosan kuperrus kasvaa ja keskiosaan syntyy pallomainen muodonmuutos. Vaikkakin tällaisia lasiruutuja voidaan tarvittaessa valmistaa tekniikan tason menetelmien mukaan, nimenomaan laitteiston reuna-alueiden sähkövastusten alijaolla, niin sanottujen S-lasiruutujen valmistaminen on käytän-15 nöllisesti katsoen mahdotonta, toisin sanoen sellaisten lasiruutujen, joissa pääkaarevuuden lisäksi on kaksi toissijaista kaarevuussädettä vastakkaisiin suuntiin. Tällaiset lasiruudut soveltuvat ajoneuvon valmistukseen, joissa tuulilasi sivuaa kupua ja kattoa.

20

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on korjata edellä mainitut epäkohdat aikaansaamalla laitteisto, jonka avulla hallitaan paremmin kaksinkertainen kupertaminen, mukaan lukien tapaukset, joissa kaarevuussäde ei ole pysyvä lasiruudun 25 koko pituudella tai leveydellä tai jopa muuttuu päinvastaiseksi .

Tämä tavoite saavutetaan johdannossa määritellyllä uunilla, joka tunnetaan pääasiallisesti siitä, että kuumennusaseman 30 vastusputkien sarja jakautuu yhteen tai useampaan akselin-suuntaiseen vyöhykkeeseen, joissa vastukset ovat samansuuntaiset uunin akselin kanssa, ja yhteen tai useampaan poikkisuuntaiseen vyöhykkeeseen, joissa vastukset ovat kohtisuorat uunin akseliin nähden poikkisuuntaisten vyöhykkei-35 den ulottuessa akselin suunnassa kuumennusaseman yli, ja akselinsuuntaisten vyöhykkeiden ulottuessa akselin suunnassa, edullisesti poikkisuuntaisten vyöhykkeiden molemmin puolin, kuumennusaseman yli ja että tietylle akselinsuuntaisel-le tai poikkisuuntaiselle vyöhykkeelle annettava kuumennus-40 teho sinänsä on tunnetulla tavalla säädettävissä riippumatta 3 94126 muille akselinsuuntaisille tai poikkisuuntaisille vyöhykkeille annettavasta kuumennustehosta.

Keksinnön mukaan tarkoitetaan sähkövastuksella nimenomaan 5 tulenkestävää keramiikkaa olevia vastusputkia, joiden ympärille käämitään sähköä johtavia johtoja, onttoja kvartsiput-kia, jotka sisältävät kuumennussäikeitä, pieniä kuumennus -elementtejä, jotka ovat edullisesti neliömäisiä ja voidaan koota ruuduiksi, tai mitä tahansa muuta alan ammattilaisen 10 tuntemaa vastaavaa välinettä, jolloin ainoa ratkaiseva asia on, että välineillä on oltava ensisijaisesti pituussuuntainen suuntaus siten, että nämä välineet tai välineryhmät vastaavat vastusputkea kuumennettujen pintojen suhteen.

15 Vastusputkien tällaisella järjestelyllä voidaan saavuttaa erilaisia kuumennuskokoonpanoja, jotka soveltuvat erityisesti lasilevylle annettavaan lämpötilaprofiiliin, hyvin suurella paikallistamistarkkuudella. Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa ovat poikkisuuntaiset vyöhykkeet lasilevyjen 20 keskiosaa vastapäätä ja lasilevyjä siirretään eri kuumen-nusasemien läpi niiden korkeuteen nähden samansuuntaiseen suuntaan. Siten lasilevyjen yläpintaan kohdistuvat tämän reunojen kanssa olennaisesti samansuuntaiset kuumennusele-mentit.

λ r ^ j

Kuumennusprofiilin tarkkuutta on sitä helpompi hallita, mitä suurempi on kuumennuselementtien määrä. On esimerkiksi erityisen edullista sovittaa uusi poikittainen vyöhyke alle 150 mm:n tai paremmin alle 100 mm:n välin mukaan ja kattaa la- 30 siruudun keskiosan pituus yhden ainoan vastusputken sijasta kahdella tai kolmella vastusputkella, jotka on sijoitettu päät vastakkain ja joihin sähkövoimaa syötetään riippumatta toisistaan.

35 Mitä tulee lasiruudun keskiosaan, jossa pyritään hyvin voimakkaaseen kaarevuuteen esimerkiksi moottoriajoneuvon kattoa sivuavaa yläreunaa pitkin, koskee myös akselinsuuntaisten vyöhykkeiden kuumentamia lasiruudun sivuosia. Siten työskennellään edullisesti käyttämällä neljä tai kuusi 4 94126 akselinsuuntaista vyöhykettä jotka liittyvät kumpaankin lasiruudun sivuosaan.

Edullisesti kukin joko akselinsuuntainen tai poikittainen 5 kuumennusvyöhyke muodostuu esimerkiksi kahden vastusputken kokonaisuudesta, jota tukee yhteiset alustat. Kummankin alustan asento on säädettävissä korkeussuunnassa lasilevyn ja vastusten välimatkan muuttamiseksi.

10 Edullisesti alustojen pystysuora liikuntaväli on säädettä vissä siten, että vaihdellaan halutulla tavalla yhden vastusputken akselin ja lasilevyn välistä etäisyyttä 100-300 mm:n ja edullisesti 100-250 mm:n välillä, ja säätö tapahtuu uunin ulkopuolelta käsi- tai automaattiohjausten avulla.

15 Pikaohjauksilla voidaan laskea alustat itse prosessin aikana, jolloin voidaan mahdollisesti pitää lasilevyn ja tietyn vastuksen välistä etäisyyttä pysyvänä, jopa silloin kun lasilevy laskeutuu kuperruskehykselleen.

20 Keksinnön mukaisessa uunissa voi olla yksi tai useampi kuumennusosa, jonka yläseinämässä on akselinsuuntaiset ja poikittaiset kuumennusvyöhykkeet. Kaikkien kuumennusosien ei kuitenkaan tarvitse olla samaa mallia ja suuritehoisissa 25 laitteistoissa voidaan keksinnön mukaisiin kuumennusosiin yhdistää apukuumennusosia, joissa yläosan kaikki vastusput-ket ovat samansuuntaisia lasilevyn korkeuteen nähden. Nämä apukuumennusosat ovat edullisesti uunin ensimmäisessä osassa, eli uunin sen osassa, joka on erikoisesti tarkoitettu 30 lasilevyn esikuumennukseen ja jossa lasin lämpötila on suhteellisesti alhaisempi. Jopa taloudellista näkökohtaa huomioonottamatta (yhteen kuumennusosaan liittyvä investointi riippuu tietenkin itsenäisesti syötettävien kuumennusosien määrästä), tämä suoritusmuoto on erityisen edullinen, 35 koska se vastaa korkeinta optista laatua, sikäli kun se minimoi vaaraa, että syntyy vastusputkia vastaavia samansuuntaisia kaistoja, jotka saattaisivat häiritä ajoneuvon kuljettajaa.

94126

D

Keksinnön mukainen uuni soveltuu erityisesti sellaisten lasiruutujen valmistukseen, joissa on kaksinkertainen kuper-rus, eli toissijainen kaarevuus pääkaarevuuteen nähden 5 kohtisuorassa tasossa. Yhdistämällä siihen vielä kuperrus- runko, joka koostuu keskeltä avoimesta kehyksestä, jossa on kuitenkin kupera täysiosa, voidaan keksinnön mukaisella uuneilla valmistaa teollisesti lasiruutuja, joissa on toissijainen S-muotoinen kaarevuus ja ei-keskitetyt taivutuskoh-10 dat.

Keksinnön muut yksituyiskohdat ja edulliset tunnusmerkit käyvät ilmi seuraavasta monikennouunin kuvauksesta viittaamalla oheisiin kuvioihin, joissa: 15 - kuvio 1: esittää keksinnön mukaisen uunin leikkauksen kaavamaista kuvaa ylhäältä -kuvio 2: esittää vastusputkien tukialustan ja sen korkeus-säätölaitteen yksityiskohtaista kuvaa 20 - kuvio 3: kuumennuskeskuksen esimerkkiä (kuvio 3-b) joka johtaa lasiruutuun, jossa on ei-keskitetty toissijainen kaarevuus (3-a), -kuvio 4: kuperrusrungon kaavamaista perspektiivikuvaa, jossa on S-muotojen valmistamiseen soveltuva täysiosa.

25 Kuvio 1 on kaavamainen kuva ylhäältä, jossa esitetään uunia, joka erityisesti soveltuu sellaisten lasilevyjen valmistukseen, jotka kuperretaan pareittain ja kootaan muovilevyllä esimerkiksi autojen tuulilasien valmistamiseksi.

30 Tässä kaavamaisesti esitetyssä uunissa on vain yksi kuumen-nusosa (yksikennoinen uuni), mutta on itsestään selvää, että siihen voidaan lisätä samanlaisia osia tai apukuumen-• nusosia laitteiston tehon lisäämiseksi.

35 Uuni muodostuu kennosta 1, jossa on portti 2 joka on yhteydessä jäähdytyslukkoon 3. Kennossa 1 katkoviivoilla esitetyt ennakolta leikatut ja muotoillut lasilevyt 4 asetetaan kuperrusmuotille 6, joka esimerkiksi muodostuu keskeltä 6 94126 avoimesta kehyksestä, jonka profiili vastaa lasilevyille annettavaa profiilia. Kuperrusmuotti 6 on vaunun varassa, joka liikkuu akseliin 5 nähden samansuuntaisilla ei-esite-tyillä kiskoilla. Kun lasilevyt ovat riittävän kuumat ne 5 muuttavat muotoaan painonsa vaikutuksesta ja saavat vähitellen kuperrusmuotin profiilin.

Kennon kuumennuselementit koostuvat tulenkestävää keramiikkaa olevista putkista, esimerkiksi piidioksidi- tai alu-10 miinisilikaattia olevista putkista, joiden ympärille on käämitty metallilankoja. Vastukset peittävät uunin pohjan, jossa ne on asennettu samansuuntaisesti uunin akselin 5 kanssa. Pohjaa varten voidaan käyttää esimerkiksi n. 1 m. pituisia kiinteästi asennettuja putkia, joiden päät eivät 15 ulotu uunin ulkopuolelle. Pohjan vastukset jakautuvat edullisesti vyöhykkeiden mukaan, joita en esimerkiksi 6, ja kuhunkin vyöhykkeeseen syötetään sähkövoimaa riippumatta muista vyöhykkeistä. Akselin 5 kanssa samansuuntaisissa uunin seinämissä on edullisesti myös kiinteästi asennettuja 20 vastusputkia. Kaikki nämä järjestelyt ovat tunnettuja tekniikan tasossa eivätkä anna aihetta erityisiin kommentteihin.

Sensijaan keksinnössä esitetään uutta järjestelyä putkivas-25 tuksia varten jotka peittävät kuvun, ja joiden kautta n.

75% kennon kokonaiskuumennustehosta häviää. Tässä kaaviomai-sesti esitetty kenno käsittää itse asiassa 6 7-12 numeroitua sivukuumennusvyöhykettä, jotka muodostuvat vastuksista, jotka on asennettu kupuun ripustetuille alustoille ja on 30 sovitettu samansuuntaisesti uunin akselin 5 kanssa ja tästä johtuen niitä sanotaan akselinsuuntaisiksi kuumennusvyöhykkeiksi. Kaksi uunin akseliin nähden symmetristä vyöhykettä : (esi-merkiksi vyöhykkeet 7 ja 12) hävittävät yleensä yhtä paljon sähkötehoa, mutta niillä on kuitenkin itsenäiset 35 sähkösyöttövälineet. Sama koskee akselin samalla puolella sijaitsevia kuumennusvyöhykkeitä, ja kutakin kuudesta vyöhykkeestä voidaan säätää tehon osalta 0-100 %.

7 94126

Kennossa on myös keskivyöhyke 13, joka keksinnön tarkoituksessa on pokittainen vyöhyke, joka sijaitsee lasilevyjen keskiosaa vastapäätä. Tässä esitetyssä tapauksessa poikittainen vyöhyke käsittää 3 kertaa 18 putkivastusta, jotka 5 on asennettu poikittain ja yhdessä rajaavat 3 samoin itsenäisesti syötettävää pituussuuntaista alavyöhykettä.

Kaikki kupuun liittyvät vastusputket asennetaan kupuun säädettävästi ripustetuille alustoille siten, että voidaan 10 mielivaltaisesti vaihdella geometristä kuumennusprofiilia ja soveltaa sitä parhaiten käsiteltävien lasilevyjen mittoihin ja niille annettavaan kuperuuteen. Tässä kaaviomai-sesti esitetyssä tapauksessa aikaansaadaan esimerkiksi lasilevyjen sivuosien erilaistettu kuumennus, jolloin niitä 15 voidaan kupertaa eri kaarevuussäteen mukaan kuin muita osia, aiheuttamatta kuperrusvirhettä muissa osissa, joka johtuisi pidemmästä viipymisajasta kuperruskennossa.

Laitetta vastusputkien asennon korkeussäätöä varten on 20 kaavioinaisesti esitetty kuviossa 2, jossa huomataan, että vastusputket 14, jotka edullisesti ovat onttoja alumiinisi likaattiputkia, asennetaan pareittain päistään alustoille 15. Putkien 14 ympärille käämityt sähköjohdot kytketään sähkösyöttöön kuvun 17 läpi kulkevien eristettyjen putkien 25 16 kautta, jotka on kiinnitetty kiinnikkeillä 18 kannatti- meen 19 joka myöskin kannattaa alustoja 15. Kannattimen 19 yläpäähän on ruuvattu kiinnike 20 johon liittyy ketju 21 joka lomistuu hammaspyörään 22. Alustan alentamiseksi tarvitsee vain pyörittää pyörää 22, esimerkiksi kolmanneksen 30 kierrosta ja lukita se kun vastukset 14 on asennettu paikoilleen. Pyörien 22 pyörintää voidaan ohjata käsin tai edullisesti uunin ohjauskeskukseta käsin ohjatulla automaattilaitteella. Näin voidaan helposti vaihdella lasilevyn ja vastusputkien välistä välimatkaa, ja ketju on suunni-35 teltu esimerkiksi 200-250 mm:n alentamista varten. Hyvin voimakkaiden kaarevuuksien osalta voidaan myös ohjata putkivastusten laskua kuperrusprosessin aikana.

8 94126

Keksinnön mukaisen uunin etu ilmenee esimerkiksi tutkimalla kuvion 3 tuloksia. Ongelmana oli tässä lasilevyn valmista-mistaminen, jossa olisi kaarevuus joka ei ole keskitetty tuulilasin korkeuden suhteen, kuvion 3-a käyrän mukaan, 5 jossa ilmoitetaan kaksinkertaisen kuperruksen arvot milli metreinä suhteessa tuulilasin korkeusmittaan (senttimetreinä) tai toisin sanoen nuolen arvo toiseen kuperrussuuntaan, kuten kuvaa samoin kuviossa 3-a esitetty lasiruutuluonnos. Tämä lasiruutu on aikaansaatu keksinnön mukaisessa uunissa, 10 jossa oli kuperrusasema käsittäen 3 x 18 poikittaista vas-tusvyöhykettä lasiruudun 33 keskiosaa vastapäätä, jonka lasiruudun asentoa uunissa on esitetty, ja käsittäen 6x7 akselinsuuntaista vastusvyöhykettä sivuosia vastapäätä.

Koko lämmönsaanti tulee yläosan vastuksista. Ensin (480 15 sekunnin ajan) esikuumennetaan lasiruutua lasin muodonmuutosta lähellä olevaan lämpötilaan, säätämällä kaikkia vyöhykkeitä samalla tavalla (vertailulämpötila 400 C). Toisessa vaiheessa (360 sekuntia) muutetaan täysin vertai-lulämpötila-arvot noudattamalla kuviossa 3-b esitettyä 20 kuumennustaulukkoa. Johtuen hyvin suuresta käytettävissä olevasta vastusmäärästä ja niiden järjestelystä olennaisesti samansuuntaisesti voimakkaamman kaarevuuden omaavien vyöhykkeiden kanssa, voidaan hienosäätää lasilevyjen lämpö-tilaprofiilia, mikä johtaa toivotun kaarevuuden aikaansaa-25 miseen suurella tarkkuudella.

Voidaan myös valmistaa S-kaarevuuksia, eli lasiruutuja, joissa on ainakin yksi taittokohta korkeussuunnassa. Tässä tapauksessa on aikaansaatava huomattava lämpötilaero lasi-30 levyn pinnan kohtien välillä, jotka kuitenkin ovat hyvin lähekkäin ("kupuun" on kohdistettava ylikuumennus kohdistamatta sitä lasiruudun välittömästi vieressä sijaitsevaan osaan, jonka tulee esimerkiksi olla melko suora eikä kovin ontto). Syvennystä voidaan välttää käyttämällä kuviossa 4 35 kaaviomaisesti esitettyä kuperrusrunkoa. Runko muodostuu kahden akselin 25 ja 26 ympärille nivelöidystä metallikehyksestä 24 siten, että lasilevy on jatkuvan rungon varassa muotoilemisen alusta lähtien, ja kehyksen sivuosat 27 ja

II

9 94126 28 nousevat prosessin aikana. Kehystä 24 vahvistavat jäykis-tyselexnentit 29, jotka eivät missään vaiheessa joudu kosketukseen lasilevyn kanssa. Keksinnön mukaan kehyksessä on myös täysiosa 30 jonka avulla aikaansaadaan toivottu kupera 5 kaarevuus. Kehyksen 24 täysiosan 30 varassa olevaa lasilevyn osaa kuumentavat edullisesti olennaisesti sivulla eikä lasilevyä vastapäätä sijaitsevat vastusvyöhykkeet siten, että lasilevyn keskiosaa ei ylikuumenneta säteilyn kautta.

10

Claims (14)

10 94126

1. Uuni (1, 2, 3) lasilevyjen kupertamiseksi laskemalla ne kuperruskehykselle (6, 24), jossa uunissa on ainakin yksi kuumennusasemä (1), joka sijaitsee kuperruskehyksen yläpuo- 5 lella ja jossa on uunin akseliin (5) nähden pituus- ja poik-kisuuntaisia vastuksia, tunnettu siitä, että kuumennusaseman vastusputkien (14) sarja jakautuu yhteen tai useampaan akse-linsuuntaiseen vyöhykkeeseen (7-12), josisa vastukset ovat samansuuntaiset uunin akselin (5) kanssa, ja yhteen tai 10 useampaan poikkisuuntaiseen vyöhykkeeseen (13), joissa vastukset ovat kohtisuorat uunin akseliin (5) nähden poik-kisuuntaisten vyöhykkeiden (13) ulottuessa akselin (5) suunnassa kuumennusaseman yli, ja akselinsuuntaisten vyöhykkeiden (7-12) ulottuessa akselin suunnassa, edullisesti poik-15 kisuuntaisten vyöhykkeiden molemmin puolin, kuumennusaseman yli, ja että tietylle akselinsuuntaiselle (7-12) tai poik-kisuuntaiselle (13) vyöhykkeelle annettava kuumennusteho sinänsä on tunnetulla tavalla säädettävissä riippumatta muille akselinsuuntaisille tai poikkisuuntaisille vyöhyk-20 keille annettavasta kuumennustehosta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen uuni, tunnettu siitä, että poikkisuuntaisten vyöhykkeiden (13) pituussuuntainen keskiviiva yhtyy uunin akseliin (5) ja että lasilevyt (4) on 25 sovitettu siirtymään eri kuumennusasemien (1) kautta uunin akselin (5) suunnassa lasilevyjen symmetria-akselin yhtyessä uunin akseliin.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen uuni, tunnettu sii-30 tä, että sähkövastukset (14) muodostuvat tulenkestävää keramiikkaa olevista vastusputkista, joiden ympärille on käämitty sähköä johtavia lankoja.

4. Patenttivaatimuksen l tai 2 mukainen uuni, tunnettu sii-35 tä, että sähkövastukset (14) muodostuvat pituussuuntaan sovitetuista kuumennusvälineistä tai -välineryhmistä. Il 94126 11

5. Jonkin patenttivaatimuksen 2-4 mukainen uuni, tunnettu siitä, että poikkisuuntaiset vyöhykkeet (13) sijaitsevat alle 150 mm:n ja edullisesti 100 mm:n välein uunin akselin (5) suunnassa. 5

6. Jonkin patenttivaatimuksen 2-5 mukainen uuni, tunnettu siitä, että siinä on ainakin kaksi ja edullisesti kolme poikkisuuntaista vyöhykettä (13) uunin akseliin (5) nähden poikittaisessa suunnassa. 10

7. Jonkin patenttivaatimuksen 2-6 mukainen uuni, tunnettu siitä, että siinä on ainakin neljä ja edullisesti kuusi ak-selinsuuntaista vyöhykettä (7-12) uunin akselin (5) suunnassa poikittaisten vyöhykkeiden (13) kummallakin puolella. 15

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen uuni, tunnettu siitä, että kukin akselinsuuntainen (7-12) tai poik-kisuuntainen (13) vyöhyke muodostuu yhteisen alustan (15) kannattaman kahden vastusputken (14) kokonaisuudesta. 20

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen uuni, tunnettu siitä, että alustat (15) ovat korkeussuunnassa säädettävissä siten, että vastusputken (14) ja lasilevyn (4) välistä etäisyyttä voidaan säätää, säätövälin ollessa edullisesti 100-300 mm. 25 ·. 10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen uuni, tunnettu siitä, että se käsittää apukuumennusasemia, joissa yläosan kaikki vastusputket ovat samansuuntaiset uunin akselin (5) kanssa. 30

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen uuni, tunnettu siitä, * että apukuumennusasemat muodostavat uunin ensimmäiset kuu-mennusasemat.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen uuni, tunnettu siitä, että kuperruskehys (24) käsittää ehjän osan (30) ja avoimen keskiosan. Γ) Α η n s 12

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen uuni, tunnettu siitä, että kuperruskehyksen (24) ehjä osa, johon lasilevyn (4) pinnan osa tukeutuu, on välimatkan päässä reunojen läheisyydestä.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukaisen uunin käyttö kaksinkertaisen kuperruksen omaavien lasiruutujen (4) valmistamiseen .