FI93412C - SCR-säätäjä televisiolaitteelle - Google Patents

Description

9341 2 SCR-säätäjä televisiolaitteelle Tämä keksintö liittyy televisiolaitteen kytkentäte-holähteeseen.

5 Televisiovastaanottimessa paluumuuntajän audiokuor- mapiiriin toimittamaa tehon määrää rajoittaa kaksi tekijää. Ensimmäinen on audion aiheuttama pyyhkäisykoon modulaatio ja toinen on lämpötilan nousu poikkeutuspuolijohde-tehokomponenteissa kuten vaakalähtötransistori. Nämä ra-10 joitukset ovat erityisen ankaria silloin, kun televisio-vastaanotin käyttää SCR-säätäjää. Tunnettuihin mutta kalliisiin tapoihin näiden rajoitusten voittamiseksi kuuluu täysin riippumattoman teholähteen käyttö kun vaaditaan autiotehoa enemmän kuin noin yksi watti per kanava.

15 Keksinnön eräänä piirteenä on teholähde, joka pys tyy antamaan energiaa kuormapiirille energiasta, joka kiertää olemassa olevassa kytkentäteholähteessä. Ensimmäinen kytkin on kytketty tasa-(DC)-tulojännitteen lähteeseen ja energiavarastoinduktanssiin tasasyöttöjännitelähteen 20 kehittämiseksi. Ensimmäisen kytkimen toiminta synnyttää kytkentäaaltomuotojännitteen induktanssissa. Syöttömuunta-jan ensimmäinen käämi on kytketty ja sitä herättää tasasyöttö jännitteen lähde. Toinen kytkin on kytketty ensimmäiseen käämiin ja sitä käytetään synkronisesti ensimmäi-25 sen kytkimen kanssa kytkentäaaltomuotojännitteen synnyttämiseksi muuntajan toisessa käämissä, joka jännite on tahdissa induktanssissa olevan kytkentäaaltomuotoisen jännitteen kanssa. Toinen käämi on kytketty induktanssiin ja se antaa syöttömuuntajan kautta magneettiosin tien kiertäväl-30 le energialle kiertää tasasyöttöjännitteen lähteen ja energia varastoinduktanssin välillä. Apukäämi on magneettisesti kytketty energiavarastoinduktanssiin ja kuormapii-riin ainakin osan kiertävästä energiasta siirtämiseksi kuormapiiriin.

2 9341 2

Keksinnön toisen piirteen mukaan kuormapiirin ener-gialähdetarpeen jakaa kaksi kytkentäteholähdeastetta. Ensimmäinen kytkentäaste on kytketty tasatulojännitteen lähteeseen ja ensimmäiseen muuntajaan ensimmäisen ja toisen 5 kytkentäaaltomuotojännitteen synnyttämiseksi muuntajan en simmäisessä ja toisessa käämissä. Ensimmäinen ja toinen suodatinaste on kytketty ensimmäiseen ja toiseen käämiin vastaavien ensimmäisen ja toisen tasasyöttöjännitteen lähteen kehittämiseksi. Toinen kytkentäaste on toisen muunta-10 jän ensimmäiseen käämiin ja ensimmäiseen tasasyöttöjännitteeseen kytkentäaaltomuotojännitteiden synnyttämiseksi toisen muuntajan käämeissä. Kolmas suodatinaste on kytketty toisen muuntajan toiseen käämiin kolmannen tasasyöttö-jännitteen lähteen kehittämiseksi. Tasasyöttöjännitteen 15 toinen ja kolmas lähde ovat yhdistetty kehittämään neljäs tasasyöttöjännitteen lähde. Kuormapiiri, kuten audiopiiri, herätetään neljännellä lähteellä teholla, joka saadaan toisesta ja kolmannesta tasasyöttöjännitteen lähteestä yhdessä.

20 Piirroksessa kuvio 1 esittää televisiovastaanottimen säädettyä kytkentäteholähdettä, sisältäen keksinnön mukaisen apute-holähteen; kuviot 2a-2g esittävät aaltomuotoja, jotka ovat 25 hyödyllisiä selitettäessä kuvion 1 piirin toimintaa; ja kuvio 3 esittää kuvion 1 aputeholähteen muuntaja-ekvivalenttia piiriä.

Kuviossa 1 televisiolaitteen kytkentäteholähdeaste 10 sisältää tasatulojännitteen lähteen 130, joka muodostuu 30 vaihtovirtajännitteen lähteestä 30 kytkettynä kokoaalto- tasasuuntaajan 31 tuloliittimien 36 ja 37 väliin säätämät-tömän tasatulojännitteen Vi kehittämiseksi lähtöliittimen 34 ja virtapaluuliittimen 35 välille. Kondensaattori 32 suorittaa jännitteen suodatuksen. Virtapaluuliitin 35 on 35 suunniteltu kuumaksi maaksi, johtavasti ei-eristetyksi vaihtovirtalähteestä sähköiskuvaaraa silmällä pitäen.

3 9341 2 Säätämätön jännite Vj kytketään kytkentäasteen SW1 ohjattavan tyristorikytkentäelimen SCR SI anodille vaaka-paluusyöttömuuntajan Tl käämin Wa kautta. Energiavarasto-induktanssin LI yksi pää on kytketty SCR SI:n katodille ja 5 toinen pää on kytketty säädettyyn B+ syöttöliittimeen 18. Kondensaattori CO suorittaa liittimessä 18 kehitetyn tasa-syöttöjännitteen syötön VO suodatuksen. Toisen kytkentä-elimen, kytkentäasteen SW1 diodi Dl, katodi on kytketty SCR SI:n ja induktanssin LI yhtymäkohtaan (liitin 14) ja 10 anodi on maadoitettu virtapaluuliittimeen 35.

Tasasyöttöjännite VO kytketään herättämään paluu-muuntajan Tl ensiökäämiä Wl. Vaakapoikkeutusaste 20 on kytketty ensiökäämiin W1 ja se synnyttää kytkentäaaltomuo-toisen jännitepaluujuovapulssin vp (kuvio 2a) ensiökäämin 15 W1 pisteellä merkityssä liittimessä. Vaakapoikkeutuspiiri 20 sisältää vaakaoskillaattorin ja ohjaimen 21, paluujuo-vakondensaattorin 25, sarjaan kytketyn vaakapoikkeutus-käämin 26 ja S-muokkauskondensaattorin 27 ja juovakytken-tälaitteen 23, joka muodostuu vaakalähtötransistorista 23 20 ja rinnakkaisesta vaimennusdiodista 24. Ohjausmuuntaja 22 muodostaa kuuma-kylmä sähköisen eristyksen poikkeutusas-teen 20 kanssa.

Paluumuuntaja Tl sisältää toisiokäämit W3, W4, W5 ja W6, jotka ovat johtavasti eristetty vaihtovirtalähtees-25 tä 30. Käämi W3 on suurjännitekäämi, joka herättää suur-jännitepiirin 28 antamaan anodikiihdytyspotentiaaliliitti-meen U. Tasasuuntaaja 42 on kytketty käämin W4 pisteettö-mään liittimeen ja se johtaa kun poikkeutusjakson juova-aikavälin aikana synnyttäen liittimessä 49 tasasyöttöjän-30 nitteen V3, joka suodatetaan kondensaattorilla 43. Jännite V3 antaa tehon televisiovastaanottimen kuormapiireille kuten pystypoikkeutuspiiri 45. Toisiokäämin W4 pisteellinen liitin on kytketty maavertailupotentiaaliin 6, joka on johtavasti eristetty vaihtovirtalähteestä 30 sähköiskuvaa-35 raa silmälläpitäen. Tasasuuntaaja 39 on kytketty käämin W5 4 9341 2 pisteettömään liittimeen ja se johtaa kunkin poikkeutus juova-aikavälin aikana synnyttäen liittimessä 51 tasasyöt-töjännitteen V5, joka suodatetaan kondensaattorilla 48. Jännite V5 muodostaa syöttöjännitteen useille televisio-5 vastaanottimen integroiduista piireistä, ei kuviossa 1. Paluumuuntajan Tl muut käämit, ei-esitetty kuviossa 1, voivat antaa muita syöttöjännitteitä ja tahdistussignaale-ja televisiovastaanottimen eri piireille.

B+ syöttöjännitteen VO ja paluumuuntajasta saata-10 vien tasajännitteiden säätämiseksi säätäjäohjauspiiri 29 vastaanottaa syöttöjännitteiden muutoksia edustavan takai-sinsyöttöjännitteen Vf. Takaisinsyöttöjännite Vf synnytetään säätövastuksen 16 kosketusvarrella, joka on osa jän-nitejakajasta, vastukset 15, 16 ja 17, kytkettyinä liit-15 timen 51 ja kylmän maavertailupotentiaalin 6 väliin.

Säätäjäohjauspiiri 29 synnyttää avainnuspulsseja, jotka viedään SCR Sl:een myös kuuma-kylmä eristysrajapin-tana toimivan kytkentämuuntajan 53 kautta. SCR SI:n ja diodin Dl kytkeytymisen tahdistamiseksi juovakytkentälait-20 teen SW2 toiminnan kanssa paluujuovapulssijännite kytketään säätäjäohjauspiiriin 29 paluumuuntajan käämistä W6.

Toimiessaan säätäjäohjauspiiri 29 avaa SCR SI: n säädettävällä ajanhetkellä t3 kuvioiden 2a-2g kiinteällä viivalla piirretyn aaltomuodon, vaakapoikkeutusjakson 25 tl-t8 juova-aikavälin sisällä. Kun SCR SI on johtava,

liittimessä 14 oleva katodijännite on yhtä kuin algebrallinen summa tulojännitteestä VA ja kuviossa 2a esitetyn paluutoisiokäämijännitteen ve positiivisesta juovajännit-teestä vt (jolle on idealisoitu vakiojännite VT). Säätäjä-30 induktanssin LI yli kehittynyt jännite VL1, kuvio 2b, on yhtä kuin jännite-ero liittimessä 14 olevan jännitteen ja säädetyssä B+ syöttöliittimessä 18 olevan jännitteen välillä. Ajanhetkestä t3 juova-aikavälin loppuun ajanhetken t4 lähellä jännite vL1 on positiivinen ja verrattain va-35 kiolla tasolla VB. Jännite vL1 tuottaa induktanssissa LI

5 9341 2 virran iL1 ylöspäin nousevan penkereen, joka kulkee lähtö-liittimestä 34 tulovirtana il, kuvio 2c. Paluujuovan alkamisen lähellä, lähellä ajanhetkeä t4, tulovirta il ja täten virta iL1 induktanssissa LI on saavuttanut huippuarvon ^ ^LMl ·

Paluujuova-aikavälin aikana paluukäämissä W2 oleva jännite vs on negatiiviseksi menevä pulssijännite vr huippuarvoltaan Vp AC-nollaan nähden. Paluujuovan alusta, ajanhetken t4 läheisyydessä, myöhempään ajanhetkeen t5 10 paluujuovan aikana induktanssin LI yli oleva jännite vL1 seuraa aaltomuodoltaan alaspäin menevää paluujuovapulssi-jännitettä vr. Aikavälin t4-t5 kuluessa tulovirta il lakkaa kasvamasta ja alkaa hieman pienetä kun jännite VL1 kääntää napaisuutensa paluujuovapulssijännitteen vr vaiku-15 tuksen alaisena.

Ajanhetken t5 läheisyydessä jännite vL1 on pienentynyt negatiiviseen arvoon -VA, joka on suuruudeltaan yhtä kuin säädetty B+ jännite VO plus lVbe diodin jännitepudo-tus. Jännite liittimessä 14, SCR SI:n ja diodin Dl kato-20 dien yhtymäkohdassa, on juuri maapotentiaalin alapuolella, mikä saa diodin johtavaksi ja ottamaan induktanssin LI sähkövirran. Kun diodi Dl on johtava ajanhetken t5 lähellä, kuten kuvion 2d diodivirta iD1 esittää, SCR SI:n katodi on lukittunut lähelle maapotentiaalia. Anodijännite 25 kuitenkin jatkaa pienenemistään negatiivisen paluujuova- pulssijännitteen vr vaikutuksesta. SCR SI tulee nopeasti ei-johtavaksi ajanhetken t5 lähellä, koska SCR:n anodista katodiin menevä päävirtatie tulee estosuuntaiseksi, kuten kuviossa 2c esitetty ajanhetken t5 lähellä nollaksi mene-30 väliä tulovirralla il.

Kun diodi Dl johtaa, jännite vL1 on lukittunut negatiiviseen jännitteeseen, jonka suuruus on yhtä kuin säädetty B+ syöttöjännitetaso VO plus diodin Dl yli oleva päästösuuntainen pudotus, lVbe. Induktanssissa LI oleva 35 virta iL1 on alaspäin kalteva virta-aaltomuoto, jota esit- 6 9341 2 tää kuvion 2d diodivirta iDi. Ajanhetken t7 lähellä induktanssissa LI oleva virta on laskenut nollaan ja diodi Dl tulee estosuuntaiseksi virran yrittäessä vaihtaa suuntaa. Induktanssissa LI ei kulje virtaa ajanhetken t7 jälkeen 5 kunnes säätöohjauspiiri 29 avaintaa SCR SI:n johtavaksi säädettävällä ajanhetkellä seuraavan poikkeutusjakson juova-aikavälin kuluessa.

B+ syöttöjännitteen ja paluumuuntajan Tl lähtöjän-nitteiden säätämiseksi kuorman ja vaihtovirtalinjan muu-10 toksia vastaan säätäjäohjauspiiri 29 muuttelee SCR SI:n avautumishetkeä juova-aikavälin sisällä takaisinsyöttöjännitteen Vf mukaan.

Energian siirto ja tehovirtaus kuvion 1 pääteholäh-teen 10 sisällä kuvataan nyt. Aikavälien tl-t3 ja t5-t8 15 aikana SCR SI on ei-johtava eikä tulovirtaa il kulje syöt-töliittimestä 34. Näiden aikavälien aikana ei tapahdu energian siirtoa tulojännitelähteestä 130.

Ajanhetkestä t3, jolloin SCR SI avautuu, juova-aikavälin loppuun, ajanhetken t4 lähellä, ylöspäin kalteva 20 virta il kulkee liittimestä 34 läpi paluumuuntajan Tl käämin W2, SCR SI:n ja induktanssin LI säädettyyn B+ syöttö-liittimeen 18. Tämän aikavälin aikana tulojännitesyöttö 130 syöttää energiaa. Lyhyen aikavälin t4-t5 kuluessa, lähellä paluujuovan alkua, pienenevä virta iL1 poistaa ener-25 giaa induktanssista LI.

Juova-aikavälin varhaisen osan aikana energiaa virtaa vaaka B+ suodatinkondensaattoriin paluumuuntajan en-siökäämistä Wl, kun ensiökäämivirta ip on negatiivinen. Aikavälin t3-t4 kuluessa, jolloin induktanssivirta iL1 hei-30 jastuu ensiökäämivirtaan ip, energiaa virtaa ulos B+ suo- datinkondensaattorista CO.

Juovan aikana, ajanhetkien tl-t4 välissä, juovakyt-kin SW2 vie säädetyn B+ jännitteen VO paluumuuntajan en-siökäämin W1 yli, käämin pisteettömän liittimen ollessa 35 positiivinen pisteelliseen nähden. Tuotu jännite VO syn- 7 9341 2 nyttää ylöspäin kaltevan magnetoivan virtakomponentin en-siökäämivirtaan ip, kuten kuviossa 2e virta ipa ajanhetkien tl ja t3 välillä esittää. Ajan t3 jälkeen, jolloin SCR SI on johtava, toisiokäämissä W2 kulkeva virta il lisää yli-5 määräisen komponentin ensiökäämin virtaan käämien W1 ja W2 välisen tiukan muuntajakytkennän vuoksi. Kuten kuvioissa 2c ja 2e esitetty, aikavälin t3-t5 kuluessa, jolloin SCR SI on johtava, virta il muuntuu alas muuntajan Tl käämien kierroslukujen suhteessa Ns:Np. Näin ollen ensiökäämivir-10 ran ip osa ipb sisältää sekä magnetoivan virran komponentin että tulovirran il synnyttämän muuntajan kautta kytkeytyneen virtakomponentin. Kuvion 2e esityksestä on jätetty pois ensiökäämivirran komponentti, jonka synnyttävät pa-luumuuntajan juovatasasuunnatut syötöt.

15 Juova-aikavälin varhaisen osan aikana, kun ensiö- käämivirta ip on negatiivinen ja ensiökäämin W1 pisteetön liitin on positiivinen, energiaa virtaa ulos ensiökäämistä B+ syöttöliittimeen 18 varastoitavaksi suodatinkondensaat-toriin CO. Juova-aikavälin myöhemmän osan aikana, kun sekä 20 ensiökäämivirta ip ja jännite ensiökäämin pisteettömässä liittimessä ovat positiivisia, energiaa virtaa ulos B+ syöttöliittimestä 18 ensiökäämiin Wl. Osa tästä energiasta varastoituu paluumuuntajaan kasvavan amplitudin magnetoin-tivirran muodossa.

25 Paluujuova-aikavälin aikana, ajanhetkien t4 ja t8 välissä, ensiökäämivirta on yleisesti resonanssivirta ipc, kuvio 2e. Huippuarvo IM1 paluujuovan alussa on suurempi kuin huippuarvo IM2 paluujuovan lopussa, mikä ilmaisee energian nettosiirtymistä paluumuuntajan kautta paluujuo-30 van ohjauksen kuormapiireihin, pääasiassa suurjännitepii-riin 28.

Koska paluumuuntajän toisiokäämi W2 on kytketty sarjaan SCR4 Sl:n kanssa, toisiokäämi myös toimii energian lähteenä juovan sisäisen aikavälin t3-t4 kuluessa, jolloin 35 SCR SI johtaa tulovirtaa il. Kuten kuvioista 2a ja 2c ha- 8 9341 2 vaitaan, positiivinen virta il virtaa toisiokäämin W2 pis-teelliseen liittimeen, joka liitin on juovan aikana negatiivisessa jännitteessä pisteettömään liittimeen nähden. Täten energiaa virtaa ulos käämistä W2 kohti induktanssia 5 LI ja B+ syöttöliitintä 18.

Toisiokäämistä W2 ulosvirtaavaa energiaa syötetään paluumuuntajan Tl magnetismin kautta energiasta, joka virtaa ensiökäämiin W1 B+ syöttöliittimestä 18. Täten luodaan teholähdeasteessa 10 kiertävää energiaa, joka kiertää sullo jetussa silmukassa ensiökäämin W1 ja toisiokäämin W2 välillä paluumuuntajan Tl magnetismin välityksellä ja SCR SI:n ja induktanssin LI läpi kulkevan virtatien kautta. Lyhyenä aikavälinä t4-t5 lähellä paluujuovaa, energiaa virtaa ulos toisiokäämistä W2 kohti liitintä 18 kun kuvion 15 2a jännite vr on positiivinen, ja energiaa virtaa käämiin W2 induktorista LI, kun jännite vr on negatiivinen.

Keksinnön erään piirteen mukaan ensiökäämin W1 ja toisiokäämin W2 välillä kiertävää energia voi käyttää hyväkseen aputeholähde 40 antaakseen tarpeeksi tehoa televi-20 siovastaanottimen kuormapiirille, kuten kuvion 1 audiopii-ri 46. Toteutettaessa tätä keksinnön piirrettä apukäämi L2 kytketään magneettisesti induktanssiin LI ja käämitään yhteisen sydämen ympärille muodostamaan apusyöttömuuntaja T2, joka myös toimii sähköiskusuojarajapintana.

25 Kun käämien LI ja L2 käämipolariteetit ovat kuten kuviossa 1, käämin L2 pisteetön liitin on kytketty eristettyyn maavertailupotentiaaliin 6 ja pisteellinen liitin on kytketty tasasuuntaajan D2 anodille. Suodatinkonden-saattori C2 on kytketty tasasuuntaajan D2 katodille apu-30 syöttöliittimessä 52. Syöttöliitin 52 on kytketty audio B+ syöttöliittimeen 50 verrattain pienen virtaa rajoittavan vastuksen 47 kautta. Suodatinkondensaattori 41 on kytketty audio B+ syöttöliittimeen 50.

Toiminnassa, kun SCR SI on johtava kunkin poikkeu-35 tusjakson kuluessa, kuvion 2 aikavälin t3-t5 aikana, kää- 9 9341 2 min LI pisteellinen liitin negatiivinen pisteettömään liittimeen nähden, mikä aiheuttaa negatiivisen jännitteen vL2 tasolla -V'B käämin W2 pisteellisessä liittimessä, kuten on esitetty kuviossa 2g. Aikavälin t4-t5 aikana, lä-5 hellä paluu juovan alkua, jännite vL2, ollessa jännitteen vL2 muunnettu jännite, seuraa aaltomuodoltaan kuvion 2a jännitteen vr vastakkaisen polariteetin versiota.

Ajanhetken t5 jälkeen paluujuovapulssijännite vr leikkaa SCR Sl:n johtavuuden ja diodi Dl ottaa käämin LI 10 sähkövirran. Säädetty B+ syöttöjännite VO joutuu diodin Dl vaikutuksesta käämin LI yli ja muuntajatoiminta kehittää positiivisen jännitteen vL2 amplitudiltaan V'A ajanhetken t5 jälkeen, kuvio 2g. Diodi D2 tulee päästösuuntaiseksi ja varaa suodatinkondensaattorin C2 kehittääkseen liittimessä 15 aputasasyöttöjännitteen V2, joka on yhtä kuin jännitetaso V'A miinus 1Λβ.

Aputeholähteen 40 toiminta selostetaan nyt sen kuviossa 3 esitetyn sähköisesti ekvivalentin piirin avulla. Kuviossa 3 ideaalinen muuntaja T2' sisältää kuvion 1 kää-20 miä LI vastaavan ja saman määrän kierroksia N1 sisältävän ensiökäämin WL1’. Muuntaja T2' sisältää toisiokäämin WL2', joka vastaa käämiä L2 ja jolla on sama määrä kierroksia N1. Induktanssi lp vastaa kuvion 1 muuntajan T2 ensiövuo-toinduktanssia, induktanssia, induktanssi 1B vastaa muun-25 tajän T2 ensiöön takaisin heijastunutta toisiovuotoinduk- tanssia, ja induktanssi Lm vastaa muuntajan T2 rinnakkaiselo magnetoivaa induktanssia. Kuvion 1 diodi D2 on muunnettu kuvion 3 ensiöpuolelle ja on sarjassa toisiovuoto-induktanssin 1B kanssa. Kuvion 1 diodi Dl on esitetty ku-30 viossa 3 sarjassa ensiövuotoinduktanssin lp kanssa. Yleistetty impedanssi ZL vastaa kuvion 1 liittimeen 52 kytkettyä audiokuormaa.

Kuvion 1 virta iL2 on esitetty kuviossa 3 virtaamassa ideaalisen muuntajan toisiokäämissä WL2. Tämä virta 35 muunnetaan ensiökäämivirraksi i'L1, joka virtaa ideaalisen 10 9341 2 muuntajan ensiökäämissä WL1 ja toisiovuotoinduktanssissa Is. Kuvion 1 diodivirta iD1 on esitetty kuviossa 3 virtaamassa ensiövuotoinduktanssissa lp. Magnetoiva virta im voidaan määritellä kuvion 3 muuntajaekvivalentissa piirissä 5 virtaamaan magnetoivassa induktanssissa L„ ja olemaan yhtä kuin diodivirran iDl ja toisiokäämivirran iL2 muunnetun version i'L2 algebrallinen summa.

Kuvion 3 muuntajaekvivalenttipiiri syntyy kuvion 2 ajanhetkellä t5, jolloin paluujuovapulssijännite vr sulkee 10 SCR SI:n ja diodi Dl rupeaa huolehtimaan virran johtamisesta. Täten, kuvion 2d ajanhetkellä t5, kuvion 3 virta iD1 on maksimiarvossa IMa, joka on yhtä kuin SCR SI:n virta sulkeutumishetkellään. Toisiokäämivirta iLa ja sen heijastunut virta i' L1 ovat molemmat nollia ennen ajanhetkeä 15 t5 diodin D2 sulkutilan vuoksi.

Ajanhetkellä t5, jolloin diodi Dl tulee johtavaksi, kondensaattorin CO yli kehitetty jännite VO viedään kuvion 3 käämiin Wu T-verkkoimpedanssin (lp, Lm, 1,) kautta jännitteen VI' kehittämiseksi käämin WL1' , jossa käämin pis-20 teellinen liitin tehdään positiiviseksi. Diodin Dl ollessa johtava hetkellä t5, kondensaattorin CO yli kehitetty jännite VO joutuu sarjaan kytkettyjen induktanssien lp ja Le yli.

Koska magnetoiva induktanssi LN on paljon suurempi 25 kuin ensiövuotoinduktanssi lp, magnetoivan induktanssin yli kehittynyt jännite VB on lähes yhtä suuri kuin jännite VO. Audiokuorman ZL kuormitusilmiöiden vuoksi apusyöttöjännite V2 ja täten muunnettu apusyöttöjännite VI on pienempi kuin jopa jännite Vm. Muunnettu virta i'L1 alkaa virrata hetkellä 30 t5 päästösuuntaisen diodin D2 ja muunnetun toisiovuotoin-duktanssin le ja magnetoivan induktanssin Lm läpi. Kuten kuviossa 2f esitetty, muunnettu virta i'L1 alkaa nousta ylös ajanhetkellä t5 kulmassa, joka määräytyy jännite-eron jännitteiden Vra ja VI' välillä ja muunnetun toisiovuotoin-35 duktanssin 18 arvon mukaan. Kun kuvion 2f virta i'L1 menee 11 9341 2 ylös. Kuvion 2d virta iD1 menee alas, näiden kahden virran summan ollessa yhtä kuin magnetoiva virta im.

Hetkellä t5 virta kuvion 3 diodissa Dl on laskenut nollaan ja diodi tulee estosuuntaiseksi poistaen jännit-5 teen VO ja ensiövuotoinduktanssin lp muusta piiristä. Ajanhetken t7 jälkeen muunnettu apusyöttöjännite VI' joutuu magnetoivan induktanssin Lm ja muunnetun toisiovuoto-induktanssin sarjakytkennän yli. Virta I'L1 käämissä WL1 alkaa laskea nollaan huippuarvostaan saavuttaen nollan kuvi-10 on 2f hetkellä t9, jona hetkenä diodi D2 sulkeutuu. Aikavälin t5-t9 kuluessa, jolloin muunnettu virta i'L1 kulkee, toisiokäämivirta iL2 varaa kondensaattorin C2 korvaten au-diokuormaan ZL menetetyn varauksen.

Keksinnön erään piirteen mukaan aputeholähde 40 15 säätää luontaisesti apusyöttöjännitettä V2 kun teholähdettä käytetään yhdessä pääteholähteen 10 kanssa, joka säätää vaaka B+ syöttöjännitettä VO.

Tarkastellaan esimerkkinä audiokuormituksen lisääntymistä esim. 3 watista 23 wattiin. Kuvion 2 katkoviivoil-20 la esitetyt aaltomuodot soveltuvat tällaiseen tilanteeseen. Lisääntyneen audiokuormatehon antamiseksi tulosyö-töstä 130 pitäen samalla säädetty B+ jännite VO muuttumattomana, säätäjäohjauspiiri 29 avaa SCR SI:n kuvion 2c aikaisemmalla hetkellä t2. Tulovirta il nousee ylöspäin pi-25 temmän aikaa juovan sisällä saavuttaen suuremman huippuarvon iLo2, mikä ilmaisee suurempaa määrää induktoriin LI varastoitua energiaa hetkellä t5, jolloin SCR SI sulkeutuu ja diodi Dl ottaa virran kulun. Kuten kuviossa 2d esitetty virran iDl katkoviiva-aaltomuodolla, huippudiodivirta i^, 30 hetkellä t5 on lisääntynyt kiinteällä viivalla esitettyyn, kevyen kuormitustilanteen aaltomuotoon nähden.

Hetkellä t5, jolloin kuvion 3 muuntajaekvivalentti-piiri 3 luodaan, muunnettu apusyöttöjännite VI' pyrkii pienempään arvoon lisääntyneen audiokuormituksen vuoksi.

35 Sitä vastoin B+ syöttöjännite VO ja täten magnetoiva jän- 12 9341 2 nite Vm pyrkivät pysymään vakaina pääteholähteen 10 toiminnan ansiosta. Muunnetun toisiovuotoinduktanssin ls ylitse tuleva jännite, koska se on magnetoivan jännitteen VB ja muunnetun apusyöttöjännitteen VI' erotus, on suurem-5 pi kovassa audiokuormituksessa kuin alhaisessa audiokuor-mituksessa. Suuremman jännitteen vuoksi virta i'L1 ja vastaava virta iL2 nousevat ylöspäin kovassa kuormituksessa paljon nopeammin kuin alhaisessa kuormituksessa, kuten kuviosta 2f havaitaan vertaamalla katkoviiva-aaltomuotoa yh-10 tenäisen viivan aaltomuotoon.

Koska magnetoiva virta in on yhtä kuin virtojen iD1 ja i'L1 summa, virran i'L1 nopea nousu saa aikaan virran iD1 nopean laskun huippuarvostaan i^', kuten kuvion 2d katkoviiva-aaltomuoto esittää. Tämä virta, kovassa kuormitusti-15 lanteessa, saavuttaa nollan paljon aikaisemmalla ajanhet- kellä, hetkellä t6.

Hetkellä t6 diodi Dl sulkeutuu ja virrat i'u ja iL2 alkavat laskunsa hetkestä t6 hetkeen tlO, jolla hetkellä diodi D2 sulkeutuu. Kuviosta 2f havaitaan, että kovassa 20 kuormituksessa virta iL2 nousee paljon suurempaan huippu-arvoon IMs2 ja hetken t6 jälkeen laskee nopeudella, jonka pääasiassa määräävät muunnetun apusyöttöjännitteen VI' ja magnetoivan induktanssin Lm induktanssin arvot. Toisiovuotoinduktanssin ls induktanssiarvolla, koska se on paljon 25 pienempi kuin magnetoiva induktanssi Lm, on hyvin vähän vaikutusta nopeuteen, jolla virrat i'L2 ja iL2 menevät alaspäin.

Energian määrää, joka siirtyy apusyöttökondensaat-toriin C2 audiokuorman ZL aiheuttamien häviöiden korjaami-30 seksi, edustaa kuvion 2f käyrän iL2 alapuolella oleva pinta-ala. Virran iL2 katkoviiva-aaltomuodon alapuolella oleva pinta-ala, joka edustaa kovan audiokuormituksen tilannetta, on suurempi kuin alhaista audiokuormitusta edustavan yhtenäisen viivan aaltomuodon alapuolella oleva pinta-35 ala.

13 9341 2

Samalla tavoin kuvion 2d virran iD1 aaltomuodon alapuolella oleva pinta-ala edustaa energiaa, joka palaa B+ suodatinkondensaattoriin CO. Tämä energia saadaan energiasta, joka on varastoitunut induktoriin t5 hetkellä t5, 5 kun SCR SI sulkeutuu. Kovassa kuormituksessa B+ suodatinkondensaattoriin CO syötetty energia on pienempi kuin alhaisen kuormituksen aikana syötetty energia.

Hetkellä t5 induktoriin LI varastoitu energia poistuu täydellisesti induktorista hetkellä, jolloin aputeho-10 lähteen 40 diodi D2 sulkeutuu. Induktorista LI poistuva energia menee kahteen paikkaan. Osa energiasta menee B+ suodatinkondensaattoriin CO kun kondensaattoria varaa dio-divirta iD1, ja loppuosa menee apusyöttökondensaattoriin C2, kun tuota kondensaattoria varaa virta iL2.

15 Verrattaessa kuvioiden 2d ja 2f katkoviiva-aalto muotoja havaitaan, että kovassa kuormituksessa suurempi osa induktanssiin hetkellä t5 varastoidusta energiasta menee apusyöttökondensaattoriin korvaamaan suuret kuorma-häviöt kuin mitä syötetään B+ suodatinkondensaattoriin CO.

20 Alhaisessa kuormituksessa asia on päinvastoin; suurempi osa varastoidusta energiasta syötetään B+ suodatinkondensaattoriin CO ja vähemmän menee apusyöttökondensaattoriin C2.

Aputeholähteen muuntajan T2 suunnitteluparametrit 25 ovat sellaiset, että apusyöttöjännite V2 pysyy automaattisesti hyvin säädettynä laajalla audiokuormitusalueella pienestä audiokuormituksesta, esim. 3 wattia, kovaan au-diokuormitukseen, esim. 23 wattia. Kuvion 3 aputeholäh-teen 40 muuntajaekvivalentissa piirissä on luontaisena 30 ominaisuutena apusyöttövirran iL2 voimakas kasvu, kun apu-syöttö j ännitteessä V2 tapahtuu hyvin pieni kuorman aiheuttama lasku. Esimerkiksi pienellä audiokuormituksella apusyöttöjännite voi olla arvoltaan 25 volttia; kun taas kovassa audiokuormituksessa jännite V2 voi laskea vain yh-35 dellä tai kahdella voltilla 24 tai 23 voltin tasolle.

14 9341 2

Audiokuormituksen määrää voidaan lisätä kunnes käytännöllisesti katsoen kaikki induktoriin 1 hetkellä t5 varastoitu energia menee apusyöttökondensaattoriin eikä sitä yhtään syötetä B+ suodatinkondensaattoriin CO. Kun tämä 5 kohta saavutetaan, audiokuorman lisäys ei enää aiheuta enemmän energian siirtymistä kondensaattoriin C2. Näissä olosuhteissa apusyöttöjännite V2 laskee nopeasti, koska kondensaattorista C2 poistuu enemmän energiaa kuin kondensaattoriin syötetään.

10 Keksinnön piirteen mukaan suurin määrä energiaa, jonka aputeholähde 40 voi syöttää, on suurentunut, koska paluumuuntajan toisiokäämi W2 on piirissä SCR SI:n kanssa. Kun SCR SI johtaa, tulovirta ix virtaa induktoriin L2. Tämän virran täytyy välttämättä virrata myös käämissä W2.

15 Ylöspäin menevä tulovirta il varastoi energiaa in duktoriin LI siirrettäväksi myöhemmin ulos ajanhetken t5 jälkeen. Tämän energian lähde on tulojännitelähde 130; toinen lähde on kiertävä energia, joka kiertää säädetystä B+ syöttöliittimestä 18 ensiökäämiin W1 ja sitten toisio-20 käämiin W2 paluumuuntajän Tl magnetismin välityksellä. Tämä kiertävä energia ohjataan sitten induktoriin LI.

Induktoriin LI varastoidun energian määrä on suurempi kuin energian määrä, jonka sinne yksinomaan syöttää tulolähde 130. Edullisesti, induktoriin LI varastoitunut 25 suurempi energiamäärä, joka saadaan kiertävästä energiasta, pystyy tukemaan suurempaa maksimiaudiokuormitusta.

Induktoriin LI hetkellä t5 varastoitunut energia-määrä on pienen alhaisen vaihtovirtajännitteen ja paluu-muuntajan Tl alhaisen sädekuormituksen tilanteessa. Täl-30 laisessa tilanteessa kova audiokuormitus voi pyrkiä saavuttamaan tai ylittämään aputeholähteen 40 suunnittelura-jat, mikä pyrkii aiheuttamaan apusyöttöjännitteen V2 ja audio B+ syöttöjännitteen V4 liittimessä 50 pienenemisen enemmän kuin on toivottavaa.

35 Keksinnön erään piirteen mukaan teho kuvion 1 dy naamisesti vaihtelevaan audiokuormapiiriin 46 voidaan saa- 15 9341 2 da aputeholähteestä 40 ja kytketty teholähdeasteesta 10 yhteisesti. Tämän suorittamiseksi paluumuuntajana toisio-syöttöjännite, kuten pysty B+ syöttöjännite V3, kytketään audio B+ syöttöliittimeen 50 virtaa rajoittavan vastuksen 5 44 kautta. Vastus 44 on kytketty pysty B+ syöttöliittimen 49 ja audio B+ syöttöliittimen 50 väliin.

Tarpeen mukaan virtaa voidaan syöttää audio B+ syöttöliittimeen 50 joko apusyöttöliittimestä 52 pienen virtaa rajoittavan vastuksen 47 kautta tai pysty B+ syöt-10 töliittimestä 49 pienen virtaa rajoittavan vastuksen 44 kautta. Virtaa rajoittava vastus 47 tehdään merkittävästi pienemmäksi kuin virtaa rajoittava vastus 44, esim. 5-10 kertaa pienemmäksi. Pysty B+ syöttöjännitteen V3 nimellisarvo on suunniteltu olemaan lähellä audio B+ syöttöjännit-15 teen V4 nimellisarvoa. B+ syöttöjännitteen valitseminen lisäjännitteeksi on edullista siitä näkökulmasta, että se on suurteholähde, joka on jännitetasoltaan suurinpiirtein saman kuin audio B+ syöttöjännite.

Kaikissa muissa paitsi kaikkein äärimmäisissä au-20 diokuormapiirin 46 aiheuttamissa kuormitustilanteissa kuormavirta ja teho virtaa pääasiassa apusyöttöliittimestä 52 pieniarvoisen vastuksen 47 kautta. Maksimi- tai ra-jakuormatilanteessa, jolloin jännite V2 apusyöttöliitti-messä 52 pyrkii alkamaan pienentyä merkittävästi, pysty B+ 25 syöttöliitin 49 antaa merkittävän määrän kuormavirtaa vastuksen 44 kautta. Täten jopa äärimmäisissä audiokuormitus-tilanteissa audio B+ syöttöjännite V4 voidaan pitää verrattain vakaana vastuksen 44 kautta käytettävissä olevalla lisäsyöttöjännitteen lähteellä.

30 Kuviossa 1 esitetyt jännitteiden V2, V3 ja V4 ar vot ovat kovalle 23 watin audiokuormitukselle. Suurin piirtein kaksi kolmasosaa kuormavirrasta ja tehosta virtaa apusyöttökäämistä L2 liittimen 52 kautta ja yksi kolmasosa virtaa paluumuuntajan toisiokäämistä W4 liittimen 49 kaut-35 ta. Syöttöliittimien 52 ja 49 suhteellisia osuuksia audio- 16 9341 2 kuormapiirin 46 tehosta voidaan muuttaa säätämällä vastusten 47 ja 44 arvoja.

Alhaiselle audiokuormitukselle noin 3 wattia likimääräiset jännitearvot ovat seuraavat: jännite V2 = 25.5V, 5 jännite V3 = 25V ja jännite V4 = 25.5V. Audio B+ syöttö-jännite V4 on hieman suurempi kuin pysty B+ syöttöjännite, mikä ilmaisee, että pieni määrä virtaa kulkee apusyöttö-liittimestä 52 pysty B+ syöttöliittimeen 49 audio B+ syöt-töliittimen 50 kautta. Tässä tilanteessa kaiken audiokuor-10 matehon syöttää aputeholähde 40. Muuttamalla aputeholäh-teen 40 parametrejä, kuten muuntajan T2 kierroslukujen suhdetta tai vastusten 47 ja 44 arvoja, audio B+ syöttö-jännite V4 pysyy hieman pienempänä kuin pysty B+ syöttö-jännite alhaisella audiokuormituksella. Lähes 100 prosent-15 tia tehosta voidaan silti syöttää apusyöttöliittimen 52 kautta.

Kovan audiokuormituksen aiheuttama B+ syöttöliitti-men 49 lisääntynyt kuormitus pyrkii lisäämään vaihtovirta-hurinaa pysty B+ suodatinkondensaattorin yllä. Pystyvah-20 vistimen negatiivinen takaisinkytkentäpiiri pystypoikkeu-tuspiirissä 45 ei mahdollisesti pysty vastaamaan tarpeeksi nopeasti audiokuorman aiheuttamaan hurinaan ja välttämään ei-toivottua pystypoikkeutusamplitudin ja rasterikorkeuden modulaatiota.

25 Keksinnön lisäpiirteen mukaan pysty B+ kondensaat torin 43 yllä syntynyt hurinajännite AC-kytketään säätäjä-ohjauspiiriin 29 vastuksen 13 ja kondensaattorin 8 kautta, jotka on kytketty sarjaan pysty B+ syöttöliittimen 49 ja vastuksen 16 kosketusvarren väliin. Kondensaattorin 43 30 yllä oleva AC-hurina antaa komponentin takaisinsyöttöjännitteeseen Vf, joka moduloi SCR Sl:n avautumisaikaa tavalla, joka pyrkii muuttamaan säädettyä B+ jännitettä VO suuntaan, joka kumoaa audion aiheuttaman hurinan. SCR SI:n vaakataajuudella tapahtuva kytkeytyminen riittävän nopea 35 mahdollistamaan tehosyöttöasteen 10 seurata ja kompensoida pysty B+ syöttöjännitteen V3 audion aiheuttamaa hurinaa.

Claims (10)

17 9341 2

1. Televisiolaitteen kytkentäteholähde, joka käsittää: 5 tasatulojännitteen lähteen; energiavarastoinduktanssin; ensimmäisen kytkentälaitteen (SW1), joka on kytkettynä tasatulojännitteeseen (Vi) ja induktanssiin (LI) tasasyöttöjännitteen ensimmäisen lähteen (V0) kehittämi-10 seksi, kun ensimmäisen kytkentälaitteen ( SW1) toiminta synnyttää ensimmäisen kytkentäaaltomuotojännitteen (VL1) induktanssissa (LI); syöttömuuntajan (Tl), jonka ensimmäinen käämi (Wl) on kytketty tasasyöttöjännitteen ensimmäiseen lähteeseen 15 (V0), joka jännite herättää muuntajaa; toisen kytkentälaitteen (SW2), joka on kytketty ensimmäiseen käämiin (Wl) ja jota käytetään synkronisesti ensimmäisen kytkentälaitteen (SW1) kanssa synnyttämään ensimmäisessä käämissä (Wl) toinen kytkentäaaltomuotojänni-20 te, joka on tahdistettu (W6:n toimesta) ensimmäisen kytkentäaaltomuoto jännitteen (VL1) kanssa; kytkentäteholäh-teen ollessa tunnettu siitä, että se käsittää: syöttömuuntajän (Tl) toisen käämin (W2), joka on kytkettynä induktanssiin (LI) antamaan syöttömuuntajän 25 (Tl) kautta magneettinen tie kiertävälle energialle, joka kiertää tasasyöttöjännitteen (V0) ensimmäisen lähteen ja energiavarastoinduktanssin (LI) välillä; kuormapiirin (46); ja apukäämin (L2), joka on magneettisesti kytketty 30 energiavarastoinduktanssiin (LI) ja kytketty kuormapiiriin (46) ainakin osan kiertävästä energiasta siirtämiseksi kuormapiiriin (46).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen teholähde, tunnettu siitä, että syöttömuuntajän (Tl) syöttökäämi 35 (W4) on kytketty tasasuuntaaja- (42) ja suodatin- (43) 18 9341 2 asteeseen tasasyöttöjännitteen (V3) toisen lähteen kehittämiseksi, tasasyöttöjännitteen (V3) toisen lähteen ollessa kytkettynä kuormapiiriin (46) energian siirtämiseksi sinne kiertävän energian osan lisäksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen teholähde, tun nettu aputasasuuntaaja- (D2) ja suodatin- (C2) asteesta kytkettynä apukäämiin (L2) tasasyöttöjännitteen (V2) kolmannen lähteen (40) kehittämiseksi, joka on kytketty kuormapiiriin (46) kiertävän energian osan siirtämi-10 seksi kolmannen lähteen (40) kautta.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen teholähde, tunnettu siitä, että ensimmäinen kytkentälaite (SW1) sisältää ensimmäisen kytkentäelimen (SI), joka ollessaan johtava muodostaa virralle kulkutien tasatulojännitteen 15 (Vi) lähteen (31) ja energiavarastoinduktanssin (LI) vä lille, ja ollessa ei-johtava kytkee tasatulojännitteen (Vi) lähteen irti induktanssista (L2); ja sisältää edelleen toisen kytkentäelimen (Dl), joka ottaa virran induktanssista (LI) kun ensimmäinen kytkentäelin (SI) on ei-20 johtava.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen teholähde, tunnettu kolmannesta kytkentäelimestä kuormapiirin (46) kytkemiseksi apukäämiin, kolmannen kytkentäelimen (D2) ollessa johtava kun ensimmäinen kytkentäelin (SW1) on ei- 25 johtava.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen teholähde, tunnettu siitä, että toinen kytkentäelin (Dl), ollessaan johtava, kytkee tasasyöttöjännitteen (V0) ensimmäisen lähteen induktanssin (LI) yli.

7. Televisiolaitteen kytkentäteholähde, käsittäen: tasatulojännitteen lähteen; poikkeutustaajuusjännitteen lähteen; energiavarastoinduktanssin; ohjattavan kytkentäelimen, jonka päävirtatie on 35 kytketty tasatulojännitteen lähteeseen ja induktanssiin, 9341 2 19 poikkeutustaajuuspulssimuuntajän (Tl), joka on kytketty induktanssiin (LI) ja ensimmäiseen kuormapiiriin (20)? ohjauspiirin (29), joka on kytketty ohjattavaan 5 kytkentäelimeen (SI) päävirtatien kytkemiseksi johtavaan tilaan kullakin poikkeutusjaksolla säädettävällä hetkellä poikkeutustaajuusjännitteen ensimmäisen polariteettiaika-välin (juova-aikavälin) sisällä säädettävän määrän energiaa molemmista energialähteistä varastoimiseksi induk-10 tanssiin (LI); toisen kytkentäelimen (Dl), joka on kytkettynä pää-virtatielle, poikkeutustaajuusjännitteen (Vs) lähteeseen (W2) ja induktanssiin (LI), tunnettu siitä, että päävirtatie on kytketty ei-johtavaan tilaan poikkeutus-15 taajuusjännitteen (Vs) vastakkaisen polariteettiaikavälin (paluujuova-aikaväli) sisällä, siitä, että mainittuun induktanssiin (LI) varastoitunut energia kuluu vastakkaisen polariteetin aikavälin kuluessa korvatessaan, pulssimuuntajan (Tl) kautta, 20 ensimmäisessä kuormapiirissä (20) aiheutuneet häviöt; syöttökäämistä (L2) magneettisesti kytkettynä ener-giavarastoinduktanssiin (LI); ja tasasuuntaajapiiristä (D2, C2), joka on kytkettynä syöttökäämiin (L2) ja toiseen kuormapiiriin (46) ja 25 suunnattuna johtamaan poikkeutustaaj uus jännitteen (Vs) vas takkaisen polariteettisen aikavälin aikana induktanssiin (LI) varastoituneen energian edelleen kuluttamiseksi korvaamaan, syöttökäämin (L2) kautta, toisessa kuormapiirissä (46) aiheutuneet häviöt.

8. Televisiolaitteen kytkentäteholähde, käsittäen: tasatulojännitteen lähteen; ensimmäisen muuntajan, joka on kytketty tasatulo-jännitteen lähteeseen ja jolla on ensimmäinen ja toinen käämi, 35 20 9341 2 ensimmäisen kytkentäasteen (SW1), joka on kytkettynä ensimmäiseen muuntajaan (T2) ensimmäisen ja toisen kyt-kentäaaltomuotojännitteen synnyttämiseksi ensimmäisessä (LI) ja toisessa (L2) käämissä; 5 ensimmäisen (CO) ja toisen (C2) suodatinasteen, jotka ovat vastaavasti kytkettyinä ensimmäiseen (LI) ja toiseen (L2) käämiin tasasyöttöjännitteen vastaavien ensimmäisen (VO) toisen (V2) lähteen kehittämiseksi; kytken-täteholähteen ollessa tunnettu siitä, että se kä-10 sittää toisen muuntajan (Tl), jolla on ensimmäinen (Wl) ja toinen (W4) käämi; toisen kytkentäasteen (SW2), joka on kytkettynä toisen muuntajan (Tl) ensimmäiseen käämiin (Wl) ja ensimmäiseen tasasyöttöjännitteeseen (VO) toisen muuntajan (Tl) 15 herättämiseksi synnyttämään kytkentäaaltomuotoisen jännit teen toisen muuntajan (Tl) ensimmäisessä (Wl) ja toisessa (W4) käämissä; kolmannen suodatinasteen (43), joka on kytkettynä toisen muuntajan (Tl) toiseen käämiin (W4) tasasyöttöjän-20 nitteen kolmannen lähteen (V3) kehittämiseksi; välineet (44, 47) tasasyöttöjännitteen toisen (V2) ja kolmannen (V3) lähteen yhdistämiseksi tasasyöttöjännitteen neljännen lähteen (V4) kehittämiseksi; ja dynaamisesti vaihtelevan kuormapiirin (46), jota 25 tasasyöttöjännitteen neljäs lähde (V4) herättää ja jota syötetään teholla, joka saadaan yhdessä toisesta (V2) ja kolmannesta (V3) tasasyöttöjännitteen lähteestä siten, että kovassa kuormituksessa sekä toinen (V2) että kolmas (V3) tasasyöttöjännitteen lähde syöttää merkittäviä määriä 30 tehoa kuormapiiriin (46).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kytkentäteholäh-de, tunnettu siitä, että toinen muuntaja muodostaa vaakapaluumuuntajan (Tl) ja että toinen kytkentäaste (SW2) muodostaa vaakapoikkeutuspiirin (20), ja missä ta-35 sasyöttöjännitteen (V3) kolmannen lähteen kuormapiiriin 21 93412 (46) syöttämä teho virtaa paluumuuntajan (Tl) ensimmäisestä käämistä sen toiseen käämiin (W4) ja ohittaa ensimmäisen muuntajan (T2) toisen käämin (L2).

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kytkentäteholäh-5 de, tunnettu siitä, että yhdistämisvälineet muodostuvat ensimmäisestä (47) ja toisesta (44) pieniarvoi-sesta vastuksesta kytkettyinä ensimmäisistä liittimistään (52 ja 49) tasasyöttöjännitteen toiseen (V2) ja kolmanteen (V3) lähteeseen, ja kytkettyinä toisista liittimistään 10 yhdysliittimeen (50) tasasyöttöjännitteen neljännen lähteen (V2) kanssa. 22 9341 2