FI93293B - Televisiolaitteen suurjännitesäätäjä - Google Patents

Description

93293

Televisiolaitteen suurjännitesäätäjä

Keksintö koskee televisiolaitteen hakkurivirtaläh-dettä, joka toimii poikkeutustaajuuteen verrannollisella 5 taajuudella.

Tyypillisen poikkeutuspiirin lähtöaste, johon sisältyy paluuresonanssipiiri, kehittää paluumuuntajan suurjännite- eli tertiäärikäämlssä paluupulssin, jolla on suuri huippuarvo. Paluuresonanssipiiri sisältää paluukondensaat-10 torin. Suurjännitepiirissä suurjännitteinen tertiäärikäämin paluupulssi tasasuunnataan anodijännitteen tuottamiseksi. Lähtöpiirl saa tehonsa B+ syöttöjännitteestä, joka on kytketty paluumuuntajan ensiön napaan. B+ syöttöjännite voidaan tuottaa ja säätää hakkurivirtalähteellä.

15 B+ -syöttöjännitteen tuottava hakkurivirtalähde, jossa käytetään keksinnön erästä suoritusmuotoa, sisältää kytkimen, kuten esim. tyristorin. Johtaessaan kytkin ohjaa säätämättömän syöttöj ännitteen suodattimeen kuuluvan ensimmäisen kelan toiseen napaan. Tyristorikytkin johtaa sää-20 dettävissä olevasta hetkestä alkaen, joka hetki esiintyy vaakapoikkeu tus jakson jokaisen paluu jakson aikana, ja pysyy johtavana paluujakson loppuajan. Paluujakson aikana tyristori kytketään pois valmisteltaessa seuraavaa säätöjaksoa. Ensimmäisen kelan toiseen napaan kytkettyyn suodatuskonden-25 saattoriin kehittyy säädetty B+ -syöttöjännite. Virtaläh- • · teen säätöpiiri muuttaa kytkimen johtavaksi tulon hetkeä negatiivisella takaisinkytkennällä, niin että B+ -syöttö-jännite pysyy säädettynä. Paluumuuntajan katkaisukäämi kytkee paluupulssin tyristorikytkimen anodille jokaisen 30 vaakapoikkeutuksen paluujakson aikana tyristorin kytkemiseksi johtamattomaksi. Ensimmäisen kelan toiseen napaan kytketty estodiodi aikaansaa tien virralle, joka jatkaa kulkua ensimmäisen kelan läpi katkaisukäämissä kehitetyn paluupulssin jälkeen.

2 93293

Suuri videokuonnitus johtaa kasvaneeseen anodivir-taan ja suurempaan kuormitusvirtaan, joka otetaan tyris-torikytkimen kautta. Suurempi anodivirta aiheuttaa kompen-soimattomana suurjännitepiirin suuremman kuormituksen, joka 5 vuorostaan saattaa aiheuttaa anodi jännitteen pienenemisen. Tämän johdosta jokaisen vaakajuova leveys voi epäedullisesti kasvaa anodijännitteen noustessa, ja päinvastoin.

Keksinnön erään näkökohdan mukaisesti paluumuuntajan katkaisukäämin kanssa sarjaan kytketään toinen kela, niin 10 että tyristorikytkin sijoittuu ensimmäisen ja toisen kelan väliin. Toisen kelan keskimääräinen virta on suoraan verrannollinen anodivirtaan. Toinen kela pitää tyristorikyt-kimen johtavana paluujakson osan aikana, jonka pituus vaih-telee anodivirran suhteessa. Sellaisen jakson kesto esimer-15 kiksi kasvaa, kun anodivirta kasvaa. Näin ollen toisen kelan määrätyllä arvolla se jakson osa, jonka aikana katkaisukäämin kautta siirretään energiaa lähtöpiirin paluu-kondensaattorille, on suoraan verrannollinen toisen kelan keskimääräiseen virtaan. Kuten edellä mainittiin, on toisen 20 kelan virta suoraan verrannollinen anodivirtaan. Siten suurjännitepiirin kuormitus, joka esimerkiksi aiheutuu kasvaneesta anodi virrasta, kompensoidaan paluujakson aikana katkaisukäämin kautta paluuresonanssipiiriin syötetyllä vastaavalla energian lisäyksellä. Tämän johdosta toisen 25 kelan avulla anodijännite on paremmin säädetty kuin ilman tätä kelaa.

Keksinnön toisen näkökohdan mukaisesti toinen kela pienentää sitä nopeutta, jolla tyristorikytkimen virta pienenee. Tämän johdosta pienennetään edullisesti erittäin 30 suuri taajuisen virran kytkeytymistä päävirtalähteelle, jota käytetään säätämättömän syöttö jännitteen aikaansaamiseksi. Suuritaajuisen virran kytkeytyminen verkkolaitteelle voi olla asetuksilla kiellettyä.

Televisiolaitteen virtalähde, jossa käytetään kek-35 sinnön erästä näkökohtaa, sisältää tahdistavan tulosignaa- 3 93293

Iin lähteen, joka toimii poikkeutustaajuuteen verrannollisella taajuudella. Siihen sisältyy myös poikkeutuspiirin lähtöpiiri, joka reagoi tulosignaaliin, jolloin piiri sisältää paluumuuntajan, joka kehittää muuntajan ensimmäi-5 sessä käämissä ensimmäisen jännitteen. Ensimmäisellä jännitteellä on paluuosa paluujakson aikana, ja juovan pyyhkimisjakson aikana pyyhkimisjakso, ensimmäisen jännitteen jokaisen jakson aikana. Paluumuuntajaan kytketty suurjännitevirtalähde kehittää suurjännitteen, joka 10 johdetaan ensimmäiseen kuormaan kuormitusvirran aikaansaamiseksi. Ensimmäinen kela, joka on erillään paluumuunta jasta johtaa ensimmäistä virtaa, jonka suuruus vaihtelee kuormitusvirran vaihteluiden esiintyessä. Toisen kelan kautta kulkee toinen virta, joka on kytketty poik-15 keutuspiirin lähtöpiirin syöttöjännitepisteeseen. Ensim mäisellä kytkimellä on päävirtaa johtava elektrodi, joka on kytketty ensimmäiseen käämiin, ensimmäiseen kelaan ja syöttöjännitteeseen, sekä säätöliitäntä, joka reagoi tulo-signaaliin. Ensimmäinen kytkin johtaa syöttöjänitteen en-20 simmäiseen kelan ja toiseen kelaan pyyhkäisyjakson osan aikana ensimmäisen ja toisen virran kehittämiseksi. Ensimmäinen virta ensimmäisessä kelassa kehittää jännitteen, joka johdetaan ensimmäisellä kytkimellä ensimmäiseen käämiin ensimmäisen kytkimen johtaessa, jolloin määritellään . . 25 paluujakson ensimmäinen osa, joka muuttuu ensimmäisen vir ran suuruuden mukaisesti aikaansaaden suurjännitekompen-soinnin. Ensimmäinen kytkin tulee johtamattomaksi paluujakson aikana kytkien ensimmäisen kelan irti ensimmäiseltä käämiltä. Toinen kytkin, joka on kytketty toiseen kelaan, 30 aikaansaa toisen kytkimen kautta toisen virran reitin toiseen kelaan, joka ohittaa ensimmäisen kytkimen estäen toisen virran kytkeytymisen ensimmäisen kytkimen kautta ensimmäiseen käämiin ainakin osan aikaa paluujakson ensimmäisten osien aikana.

* 4 93293

Piirustuksessa:

Kuvio 1 esittää television virtalähdettä, joka sisältää syöttöjännitteen säätäjän, jossa käytetään keksintöä; 5 Kuviot 2a - 2d ja 3a - 3d havainnollistavat aalto muotoja, jotka ovat hyödyllisiä selitettäessä kuvion 1 mukaisen piirin toimintaa.

Kuviossa 1 esitetään osa televisiovastaanotimesta, johon sisältyy tasasuuntaajasilta 101, joka tasasuuntaa 10 verkko jännitteen V^C tuottaen säätämättömän tasa jännitteen

VyR' Lähtöpiiri eli hakkurivirtalähde 102, jossa käytetään keksinnön erästä näkökohtaa, ja joka voi sisältää tyristorin (SCR), johon tässä viitataan numerolla SCR 200, tuottaa säädetyn jännitteen B+, joka kytketään paluumuuntaja 15 Tl käämille Wl. Säätäjän 102 tulo 102a kytketään säätämät-tömään jännitteeseen VyR’ Säädetty jännite B+ esiintyy hakkurivirtalähteen 102 lähdössä 102d. Muuntajan Tl käämi W1 on kytketty poikkeutuksen kytkintransistorin Q1 kollek-torille, jolloin vaakapoikkeutus piirin lähtöpiiri 99 toi-20 mii vaakapoikkeutuksen taajuudella fH* Säätösignaali H vaakapoikkeutustaajuudella fH' joka tuotetaan säätöpiirin 100 vastaavassa osassa, tässä vaakaprosessoriksi 100a kutsutussa osassa, kytketään vaakaohjauksen 666 kautta transistorin Q1 kannalle. Signaali Hr ohjaa transistorin Q1 . ( , 25 kytkemistä, niin että se tuottaa poikkeutusvirran 1γ poik- keutuskäämissä Ly lähtöpiirissä 99. Paluujännite V^2 tuotetaan tavanomaisella tavalla muuntajan Tl käämin W2 yli jokaisen vaakapoikkeutus jakson H paluu jakson aikana. Suur-jännitepaluupulssi Hy' joka tuotetaan muuntajan Tl käämissä 30 W3, kytketään suurjännitelähteeseen 201, joka kehittää tavanomaisella tavalla anodijännitteen U. Jokainen paluu-jakso esiintyy välittömästi sen jälkeen, kun transistori Q1 tulee johtamattomaksi. Toiminnan aikainen tasasyöttö-jännite V+, joka esimerkin vuoksi olkoon +16 V, tuotetaan 35 tasasuuntaamalla jännite V^2 käämiin W2 kytketyllä tasa- ti 5 93293 suuntaajajärjestelyllä 104. Prosessori 100a kehittää myös signaalin 0U taajuudella £ ' jolla on vakiovaihe-ero vaaka-tahdistussignaalin suhteen. Signaali SH tuotetaan tavanomaisella tavalla, jota ei ole esitetty. Jännite V+ on myös 5 kytketty vastanottimen esittämättä oleviin eri piireihin johtaen niihin syöttöjännitettä.

Jännite V+ on myös kytketty säätöpiirin 100 vastaavaan osaan, jota tässä sanotaan hakkurityristorivirtalähteeksi, sekä esivahvistimeen 100b takaisinkytkentäsignaalin 10 V^N aikaansaamiseksi. Säätö ja esivahvistin 100b kehittää signaalin Sg taajuudella fH sekä säädettävällä vaiheella, joka ohjaa sitä hetkeä jolloin SCR 200 tulee johtavaksi kunkin vaakajakson aikana. Signaalin Sg vaihe vaihtelee jännitteeseen V+ verrannollisen jännitteen VjN ja referens-15 sijännitteen V^IN erotuksen mukaisesti, jolloin VNIN voi daan tuottaa tavanomaisella tavalla. Signaali Sg aikaansaa jännitteen B+ ennaltamäärätyn tasajännitetason, esim. +129 V.

Keksinnön erään ominaisuuden mukaisesti SCR 200: n 20 anodi on kytketty säätämättömään jännitteeseen VyR muuntajan Tl käämin W4 kautta ja kelan LI kautta, joka on sarjassa käämin W4 kanssa. SCR 200:n katodi on kytketty suo-datinkelan L2 päähän 102c. Kelan L2 pää 102d , jossa säädetty jännite B+ kehitetään, on kytketty paluumuuntajan 25 Tl käämiin Wl. Suodatinkondensaattori C2 on kytketty pisteen 102d ja maan välille. Signaali Sg on kytketty ohjaus-muuntajan T2 kautta SCR 200:n hilalle.

Kuviot 2a - 2d ja 3a - 3d havainnollistavat kuvion 1 selittämisessä hyödyllisiä aaltomuotoja. Samat viitenu-30 merot kuvioissa 1, 2a - 2d ja 3a - 3d viittaavat samoihin osiin tai samoihin toimintoihin. Kun kuvion 1 säädetyllä vaiheella olevan signaalin Sg etureuna LE esiintyy, SCR 200 liipaistaan ja se tulee välittömästi johtavaksi. Etu-reuna LE esiintyy käämin W4 yli kehitetyn jännitteen Vw4 35 jokaisen jakson H paluu jakson aikana hetkellä t^* SCR 200: n 6 93293 johtavan jakson aikana kelan LI virta i^l ja kelan L2 virta 1^2 kasvavat. SCR 200:n virran igCR muodosta on esimerkki kuviossa 2a. Virtojen igCR' iLl ja iL2 kuviossa 1 nousu-nopeus määrräytyy vaakapyyhkäisyn aikana esiintyvän jän-5 nitteen V^4' säätämättömän jännitteen V^R ja säädetyn jännitteen B+ perusteella. Nousunopeuden määrää myös kelojen LI ja L2 induktanssien summa.

Vaakapyyhkäisyn lopussa kehittyy kuvion 1 aaltomuodossa hetkellä t2 jännitteen V^4 paluupulssin osa. Jännite 10 Vu4 muodostuu kuvion 1 paluukondensaattorin C kuviossa 2d esitetystä jännitteestä VR‘ Paluupulssi V^4 käämissä W4 on napaisuudeltaan sellainen, että se pyrkii antamaan SCR 200:lie negatiivisen ohjauksen ja siten vähentämään vastaavia induktansseissa LI ja L2 kulkevia virtoja. Kelan 15 L2 virran 1^2 negatiivisesta muutosnopeudesta johtuen pisteessä 102c kehitetty jännite laskee nopeasti. Pisteessä 102c oleva jännite laskee paluupulssin osan RT ajankohtaan tg saakka, jolloin pisteen 102c ja maan välille kytketty suojausdiodi D2 tulee johtavaksi. Kuviossa 2c esitetään 20 esimerkki diodin D2 virran iQ2 aaltomuodosta ja kuviossa 2b vastaava anodijännite, jännite V102a/ kuvion 1 tyristorilla SCR 200. Sellaisen diodin, kuten suojausdiodin D2 toimintaa on yksityiskohtaisesti selitetty US-patentissa 4,163,926: A Switch Regulator for a Television Apparatus. 25 Keksinnön erään toisen ominaisuuden mukaisesti virta iLl jatkaa pienemistään sen jälkeen kun suojausdiodi D2 tulee johtavaksi muutosnopeudella, johon kelan L2 virta iT2 ei vaikuta. Niin kauan kun jännitteen V..R ja virran iLl negatiivisen muutosnopeuden johdosta kelan LI yli ke-30 hittyvän jännitteen summa on suurempi kuin paluujännite Vw4' SCR 200 pysyy johtavana ja syöttövirta ipS kukee edelleen käämissä W4. Niin kauan kun SCR 200 johtaa, kehittää virta iT1 jännitteen, joka vaikuttaa käämiin W4, ja joka vuorostaan magneettisesti on kytketty käämiin W3. 35 Kun SCR 200 paluujakson aikana saa negatiivisen ohjauksen, virrat i_S ja iT1 eivät enää kulje, r Li 7 93293 Jännitteiden V^4 Ja V^R annetulla arvolla kuviossa 1 esitetyn paluujakson RT aikana esiintyvän välin t4 - tg pituus, hetkestä Jolloin diodi D2 tulee Johtavaksi hetkeen Jolloin SCR 200 kytketään Johtamattomaksi, määräytyy kelan 5 LI induktanssista Ja virran i^l tasosta Jokaisen pyyhkäi-syjakson lopussa. Koska virran i_l taso on suoraan verran-nollinen anodivirran ideani keskiarvoon, joka syötetään suurjännitelähteen 201 pisteestä 201a, kasvaa väli t4 -tg anodivirran keskiarvon kasvaessa, ja pienenee anodi-10 virran keskiarvon pienentyessä. Kuvio 3a havainnollistaa esimerkkiä kuvion 1 SCR 200:n virran igCR aaltomuotoa suurimmalla anodivirralla, ja kuvio 3b vastaavasti pienimmällä anodivirralla. On huomattava, että kuvion 3a esimerkissä virta igCR tulee nollaksi hetkellä t^ , eli suhteellisesti 15 ottaen myöhemmin kuin kuvion 3b vastaava hetki t41

Keksinnön erään toisen ominaisuuden mukaisesti, kun kuvion 1 SCR 200 johtaa jakson t^ - tg aikana, kehittää kelan LI virta iLl jännitteen, joka johdetaan käämille W4 ja edelleen vaakalähtöplirin 99 paluukondensaattorille Cr1 20 Tämän johdosta paluukondensaattorin Cr varauksen kasvu on suoraan verrannollinen anodivirtaan ja kelan LI induktanssiin. Kondensaattorin Cr varauksen kasvu pyrkii kompensoimaan anodivirran kuormitusvaihteluja. Vastaavasti anodi-jänitteen U pyrkimys esimerkiksi pienenemään kasvaneen 25 anodivirran kuormituksen johdosta edullisesti kompensoidaan kelaan LI varastoidulla energialla, joka johdetaan käämin W4 kautta suurjännitekäämilie W3. Esimerkiksi, mitä suurempi anodivirta, sitä pidempi on jakso t^ - tg' jonka aikana kelan LI virta edelleen kulkee, ja johdetaan kää-30 mille W4 kun diodi D2 tulee johtavaksi. Tämän johdosta edullisesti käämin W4 kautta kondensaattorille Cr johdetaan enemmän energiaa paluun aikana. Tuloksena on se, että suur-jännitelähteen 201 liitännässä 201a näkyvä lähtöimpedanssi edullisesti pienenee. Sen johdosta videokuormituksen ai-35 heuttamat rasterileveyden muutokset edullisesti pienenevät.

93295 8

Kelojen LI ja L2 Induktanssien summa voidaan valita virtalähteeltä 102 kelan L2 liitännässä 102d vaikuttavan vaadittavan suurimman kuormltusvlrran tason mukaisesti, niin että saadaan jännitteen B+ suurin sallittu vaihto-5 jännlteosa. Kelojen LI ja L2 Induktanssien summa voidaan myös valita säätäjän 102 ja eslvahvistlmen 100b sisältämän takalslnkytkentäpllrln vaaditun suurimman tasaantumlsajan perusteella.

Paluun aikana, sen jälkeen kun suojausdlodl D2 tulee 10 johtavaksi, kela L2 erotetaan kelasta LI johtavalla diodilla D2. Kun diodi D2 tulee johtavaksi, kelan L2 virralla 1l2 el enää ole vaikutusta suurjännitekompensointiin. Sen takia, tietyllä kelojen LI ja L2 induktanssien valitulla summalla, voidaan edullisesti kelan LI arvo valita suurella 15 vapausasteella. Kela LI voidaan valita niin, että saadaan anodivirran säätö, joka on parempi kuin ilman kelaa LI. Siten kummankin kelan LI ja L2 arvot voidaan valita niin, että aikaansaadaan edullisesti suurin sallittu jännitteen B+ vaihtojännlteosa ja samalla anodivirran kompensointi. 20 Keksinnön erään toisen näkökohdan mukaisesti kela LI pienentää sitä nopeutta, jolla vyöttövirta ipS pienenee vaakapyhkäisyn paluujakson aikana. Sen vuoksi kela LI edullisesti estää suurella taajuudella kehittyvien transient-tivirtojen siirtymisen verkkojännitteeseen V^C1 Suurten m 25 transienttivirtojen verkkojännitteeseen siirtymisen estäminen verkkolaitteeseen voi olla vaadittu hallinnollisin asetuksin.

Käämi W4 voi sisältää hajainduktanssin, joka esiintyy sarjassa kelan LI induktanssin kanssa.

30 Keksinnön erään toisen ominaisuuden mukaisesti koko- naisinduktanssi SCR 200:n anodin ja jännitteen VyR kehittävän tasasuuntaajasillan 101 liitännän välillä kasvaa käyttäen kelaa LI, joka on erillinen muuntajasta Tl ja joka magneettisesti on eristetty käämistä W4. Sellainen induk-35 tanssi aikaansaa suuremman suurjännitekompensoinnin, joka 11 9 93293 on ylivoimainen sellaiseen tilanteeseen verrattuna, jossa sellaisen kokonaiskompensoinnin ainoana osatekijänä on käämin W4 haJainduktanssi. Käyttäen kelaa LI voivat esimerkiksi muuntajan Tl käämit olla tiiviisti kytkettyjä, 5 mikä edullisesti yksinkertaistaa muuntajan Tl suunnittelua. Samaten käyttäen tiiviisti kytkettyjä käämejä, estetään käämissä W4 vastakkaiseen suuntaan virtaavalla tasavirralla sydämen kyllästyminen, jota voi esiintyä käämin W1 tasa-virran johdosta.

Claims (10)

10 93293

1. Televisiolaitteen virtalähde käsittäen: poikkeutustaajuuteen verrannollisen tahdistustulo-5 signaalin (SB) lähteen; poikkeutuspiirin lähtöpiirin (99), joka reagoi mainittuun tulosignaaliin, ja joka sisältää paluumuuntajän (Tl) ensimmäisen jännitteen (VW4) kehittämiseksi mainitun muuntajan ensimmäisellä käämillä (W4), jolla jännitteellä 10 on mainitun ensimmäisen jännitteen jokaisen jakson aikana paluujakson aikana paluuosa ja pyyhkäisyjakson aikana pyyhkäisyosa; suurjännitevirtalähteen (201), joka on kytketty mainittuun paluumuuntajaan suurjännitteen kehittämiseksi, 15 joka puolestaan johdetaan ensimmäiseen kuormaan kuormitus- virran (ib.,,,) tuottamiseksi siihen; ensimmäisen induktanssin (LI), joka on erillinen ensimmäisen muuntajan suhteen, ensimmäisen virran (iL1) tuottamiseksi induktanssin läpi niin, että virran suuruus 20 vaihtelee kun mainittu kuormitusvirta vaihtelee; tulosyöttöjännitteen (VTO) lähteen (101); toisen induktanssin (L2) toisen virran (iL2) johtamiseksi sen läpi, joka virta on kytketty mainitun poikkeutuspiirin lähtöpiirin syöttöjännitettä vastaanottavaan 25 liitäntään (102d); ensimmäisen kytkimen (200), jonka päävirtaa johtava elektrodi on kytketty mainittuun ensimmäiseen käämiin (W4), mainittuun ensimmäiseen induktanssiin (Li) sekä mainittuun tulosyöttöjännitteeseen (V,^), sekä ohjausliitäntä 30 (gate), joka reagoi mainittuun tulosignaaliin, jolloin mainittu ensimmäinen kytkin (200) johtaa mainitun tulo-syöttö jännitteen (VTO) mainittuun ensimmäiseen induktanssiin (Li) ja mainittuun toiseen induktanssiin (L2) mainitun pyyhkäisyjakson osan aikana mainittujen ensimmäisen ja 35 toisen virran kehittämiseksi, jolloin mainittu ensimmäinen II 11 93293 virta (iL1) mainitussa ensimmäisessä induktanssissa (LI) kehittää jännitteen, joka johdetaan mainitulla ensimmäisellä kytkimellä (200) mainittuun ensimmäiseen käämiin (W4) niin kauan, kun mainittu ensimmäinen kytkin johtaa, 5 jolloin määritellään mainitun paluujakson ensimmäinen osa, joka vaihtelee mainitun ensimmäisen virran (iL1) mainitun suuruuden mukaisesti suur jännitekompensoinnin aikaansaamiseksi, jolloin mainittu ensimmäinen kytkin (200) tulee johtamattomaksi mainitun paluujakson aikana mainitun en-10 simmäisen induktanssin (Li) erottamiseksi mainitusta ensimmäisestä käämistä (W4); tunnettu toisesta kytkimestä (D2), joka on kytketty mainittuun toiseen induktanssiin (L2) mainitun toisen induktanssin läpi kulkevan mainitun toisen virran 15 (iL2) reitin aikaansaamiseksi mainitun toisen kytkimen (D2) läpi, joka reitti ohittaa mainitun ensimmäisen kytkimen (200) estäen mainitun toisen virran kytkemisen mainittuun ensimmäiseen käämiin (W4) mainitun ensimmäisen kytkimen (200) läpi ainakin mainitun paluujakson ensimmäisen osan 20 osan aikana.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen virtalähde, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen kytkin käsittää tyristorikytkimen (200), joka tulee johtamattomaksi kun mainitun ensimmäisen jännitteen (Vw4), mainitun 25 tulosyöttöjännitteen (VTO)ja mainitussa ensimmäisessä in duktanssissa (LI) kehitetyn jännitteen summan suuruus on pienempi kuin ennalta määrätty arvo.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen virtalähde, tunnettu siitä, että mainittu toinen kytkin käsit- 30 tää diodin (D2), joka on kytketty mainitun toisen induktanssin (L2) ja mainitun ensimmäisen kytkimen (200) väliseen pisteeseen mainitun toisen virran (iL2) johtamiseksi mainitun toisen induktanssin (L2) läpi mainitun paluujakson siitä hetkestä alkaen, joka esiintyy ennen kuin mai-35 nittu ensimmäinen kytkin (200) tulee johtamattomaksi. 12 93293

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen virtalähde, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen induktanssi (LI), mainittu ensimmäinen käämi (W4), mainittu ensimmäinen kytkin (200) ja mainittu toinen induktanssi 5 (L2) on kytketty sarjaan.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen virtalähde, tunnettu siitä, että mainitun ensimmäisen induktanssin (LI) arvo on oleellisesti pienempi kuin mainittu toinen induktanssi (L2).

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen virtalähde, tunnettu siitä, että siihen lisäksi sisältyy säätöpiiri (100), joka reagoi mainittuun tulosignaaliin (SH) säätösignaalin (Sc) kehittämiseksi, joka esiintyy siten ajoitettuna että se vaihtelee mainitun syöttöjännitteen 15 vastaanottavan liitännässä (608) kehitetyn lähtöjännitteen (VIH) ja referenssi jännitteen (VHIM) välisen erotuksen mukaisesti, jolloin mainittu säätösignaali (Sc) kytketään mainitun ensimmäisen kytkimen (200) mainittuun ohjaus-liitäntään (gate) sen ajankohdan ohjaamiseksi, jolloin 20 ensimmäinen kytkin tulee johtavaksi mainitun pyyhkäisyjak-son aikana tavalla, joka muuttaa mainitun ensimmäisen kytkimen toimintajaksoa lähtösyöttöjännitteen (B+) säätämiseksi.

, 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen virtalähde, 25 tunnettu siitä, että mainittu toinen induktanssi (L2) sisältyy suodattimeen, jolla kehitetään mainittu lähtösyöttö jännite pienellä vaihtojänniteosuudella niin että mainitun ensimmäisen induktanssin (LI) vaikutus mainittuun vaihtojänniteosuuteen on oleellisesti pienempi kuin maini-30 tun toisen induktanssin (L2) vaikutus.

·* 8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen virtalähde, tunnettu siitä, että mainittu suurjännitevirtaläh-de (201) kehittää anodijännitteen, joka on säädetty mainitulla ensimmäisellä virralla (iL1) mainitun kuormitusvirran 35 (Ibeam) mukaisesti. « II 13 93293

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen virtalähde, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen kytkin (200) tulee johtavaksi mainitun pyyhkäisyjakson aikana ja johtamattomaksi mainitun paluujakson aikana, ja että mai- 5 nittu toinen kytkin (D2) tulee johtavaksi ennen sitä paluu jakson hetkeä jolloin mainittu ensimmäinen kytkin (200) tulee johtamattomaksi.

10. Televisiolaitteen virtalähde lähtösyöttöjännitteen kehittämiseksi käsittäen: 10 poikkeutustaajuuteen verrannollisen tahdistutulo- signaalin (SB) lähteen; poikkeutuspiirin lähtöpiirin (99), joka reagoi mainittuun tulosignaaliin, ja joka sisältää paluumuuntajän (Tl) ensimmäisen jännitteen (Vw4) kehittämiseksi mainitun 15 muuntajan ensimmäisellä käämillä (W4), jolla jännitteellä on mainitun ensimmäisen jännitteen (VH4) jokaisen jakson aikana paluujakson aikana paluuosa ja pyyhkäisyjakson aikana pyyhkäisyosa; suurjännitevirtalähteen lähtöpiirin (201), joka on 20 kytketty mainittuun paluumuuntajaan (Tl) anodijännitteen kehittämiseksi, joka vaihtelee siten tuotetun anodivirran (ibeaJ mukaisesti; suodattimen (L2, C2) lähtösyöttöjännitteen (B+) kehittämiseksi mainitun suodattimen lähtöliitännässä 25 (102d), joka jännite on kytketty mainitun poikkeutuspiirin lähtöpiirin (99) syöttöjännitettä vastaanottavaan liitäntään mainitun lähtöpiirin virransyöttöä varten; säätämättömän tulosyöttöjännitteen (VOT) lähteen (101); 30 ensimmäisen induktanssin (LI), joka on erillinen I « mainitun paluumuuntajän (Tl) suhteen, ja joka on kytketty mainittuun ensimmäiseen käämiin (W4) muodostaen järjestelyn, joka on kytketty mainittuun säätämättömään syöttöjän-nitteeseen Vro); 35 ohjattavissa olevan ensimmäisen kytkimen (200), , t 14 93293 joka sijaitsee mainitun järjestelyn ja mainitun suodattimen välissä kytkien mainitun tulosyöttöjännitteen mainittuun suodattimeen mainitun pyyhkäisyjakson osan aikana tuottaen mainitussa suodattimessa virran (iL2) ja tuottaen 5 mainitussa ensimmäisessä induktanssissa virran (iL1), joka vaihtelee mainitun anodivirran (i^.nr) suhteessa, jolloin mainittu ensimmäinen kytkin (200) kytkee mainitussa ensimmäisessä induktanssissa (LI) kulkevan virran (iL1) mainittuun ensimmäiseen käämiin (W4) mainitun paluujakson osan 10 aikana säätäen mainittua anodijännitettä, kun esiintyy vaihtelua mainitussa anodivirrassa; tunnettu toisesta kytkimestä (D2) mainitun suodattimen (L2, C2) rinnalla, jolla on liitäntä (102c), joka on kytketty mainitun ensimmäisen kytkimen (200) ja 15 mainitun suodattimen väliin mainitussa suodattimessa kulkevan virran reitin aikaansaamiseksi mainitun paluujakson aikana, joka reitti ohittaa mainitun ensimmäisen kytkimen (200). n 15 93293