FI93334C - Lämpötallennusmateriaali - Google Patents

Description

93334 Lämpötallennusmateriaali v ä rmeuppteckningsmate r i ai Tämä keksintä koskee lämmön avulla merkin muodostavaa tal-lennusmateriaalia, erityisesti kuvattavaa yleisen tyyppistä lämpöpaperia, ja varsinkin tallennusmateriaalia, jolla on parantunut matalan lämpötilan reaktiivisuus ja/tai kapea lämpötila/energia-kuvanmuodostuskaistaleveys.

Lämpöpapereita, joissa kuvan muodostaviin komponentteihin kuuluu elektronin luovuttava kromogeeninen värinmuodostaja ja elektronin vastaanottava (hapan) koreaktantti, käytetään yleisesti faksimilelaitteissa ja tietokoneiden kirjoitti-missa, erityisesti pienissä ja/tai kannettavissa kirjoitti-missa. Jo kauan on ollut toivottavaa pienentää kuvanmuodostuksen energiantarvetta, koska se voidaan hyödyntää lisääntyneenä tulostusnopeutena ja/tai pienempänä ottotehon tarpeena, siten että samalla vältytään haitalliselta ennenaikaisen värittymisen lisääntymiseltä tai kasvaneelta taus-tavärittymiseltä.

Tämä keksintö perustuu siihen yllättävään havaintoomme, että koreaktantin ja sulamispisteeltään (suhteellisen) matalien yhdisteiden yhdistelmällä saadaan erityisen hyvät tulokset, jolloin erityisesti sen ottoenergian tarve vähenee, joka tarvitaan tietyssä paikallisessa lämpötilassa muodostamaan * · · voimakkaan värinen kuva.

Siten tämän keksinnön tuloksena on aikaansaatu lämpöherkkä tallennusmateriaali, johon kuuluu arkkisubstraatti, erityisesti paperinen, jonka yhdellä pinnalla on merkin muodostavaa lämpöreaktiivista päällystettä, joka sisältää termogra- « · < fisesti hyväksyttävää sideainetta, johon on dispergoitu hie-nojakeisina kiinteinä hiukkasina: ainakin yhtä elektronin luovuttavaa kromogeenista yhdistettä; 2,2-bis(4-hydroksifenyyli)-4-metyylipentaania elekt- 2 93534 ronin vastaanottavana lämpökoreaktanttina; pitkäketjuisen rasvahapon amidia, jonka sulamispiste on 80 o C - 140 o C; ja lämpöherkistintä, jonka sulamispiste on 60 o C - 120 o c, ja joka on valittu diaryylieettereistä, asetoasetanilideis-ta, fenyylihydroksinaftoaateista, aryyli- tai aralkyylisubs-tituoiduista bifenyyleistä ja diaryylikarbonaateista; jolloin rasvahappoamidin painosuhde lämpöherkistimeen on 1:10 - 10:1.

Tallennusmateriaaliin kuuluu substraatti tai pohjamateriaali, joka on yleensä arkkimainen. Tässä käytettynä termillä "arkki" tai ’'arkit" tarkoitetaan kappaleita, joilla on kaksi suhteellisen suurta pintadimensiota ja suhteellisen pieni kolmas dimensio (paksuus), ja niihin kuuluvat rainat, nauhat, liuskat, hihnat, kalvot ja kortit. Substraatti tai pohjamateriaali voi olla opaakkia, läpinäkyvää tai läpikuultavaa, ja se itse voi olla värillinen tai väritön. Materiaali voi olla kuitumateriaalia, esimerkkeinä paperi ja synteettiset filamenttimateriaalit. Se voi olla kalvo, esimerkkeinä sellofaani ja synteettiset polymeeriarkit, jotka on valettu, suulakepuristettu tai muodostettu muulla tavalla. Vaikka substraattimateriaalin tietty luonne ei olekaan erityisen kriittinen tekijä, se on erityisesti ja useimmiten paperia.

• « ·

Pitkäketjuinen rasvahappoamidi on sellainen, jonka sulamispiste on 80-140oc, varsinkin 90-135oc, ja se on C14-C22-alifaattisen, suositeltavasti tyydyttyneen rasvahapon ja varsinkin palmitiini-, steariini- tai beheenihapon, mutta erityisesti steariinihapon, amidi. Happo voi olla olennai-* sesti puhdasta tai, ei kuitenkaan erityisen suositeltavasti, tällaisten happojen seosta johdettuna biologisista glyseri-diestereitä. Amidi voi olla primaarinen amidi, kuten stea-riinihappoamidissa, C17H35CONH2 , sp. 99oc, tai N-alkyyli-sekundaarinen amidi, jossa alkyylitähde on suositeltavasti lyhytketjuinen, erityisesti C2 -C4, ryhmä, ja voi muodostaa 3 93334 alkyleenisillan kahden amiditähteen välillä, kuten etyleeni-bis-stearamidissa, C17H35.CONH.CH2CH2 .NHOC.C17H35, sp.

130°C.

Herkistin on orgaaninen aromaattinen yhdiste, jonka sulamispiste on alueella 60eC - 120eC, erityisesti 75-110eC, ja se valitaan diaryylieettereistä, asetoasetanilideista, fenyyli-hydroksinaftoaateista, aryyli- tai alkyylisubstituoiduista bifenyyleistä ja diaryylikarbonaateista. Diaryylieettereistä ovat erityisen sopivia sellaiset, jotka perustuvat alkaanei-hin tai alkaanieettereihin, kuten oksi- tai polyoksialkylee-nieetterit, erityisesti bis-fenyylioksialkaanit, joihin mahdollisesti kuuluu yksi tai useampia substituentteja kuten alkyyli- tai alkoksiryhmiä tai halogeeniatomeja, esim.

1,2-difenoksietaani, sp. 94-96*C ja l,2-bis(2-metyyli-fenoksi)etaani, sp. 85-86eC. Asetoasetanilideja, joita keksinnössä voidaan käyttää, ovat mm. N-asetoasetyylianiliini (asetoasetanilidi), sp. 83,5eC, 2-metyyli-N-asetoasetyylianiliini (asetoasetyyli-o-toluidiini), sp. 104-105eC ja 2-metoksi-N-asetoasetyylianiliini (asetoasetyyli-o-anisidiini), sp. 83-85eC, ja fenyylihydroksi-naftoaateista fenyyli l-hydroksi-2-naftoaatti, sp.

95,5-96,2eC, on erityisen käyttökelpoinen. Sopivia aryyli-tai aralkyylibifenyylejä ovat varsinkin bentsyylisubstituoi-dut bifenyylit, erityisesti 4-bentsyylibifenyyli, sp. 85eC, ·· ja erityisen sopiva di-aryylikarbonaatti on difenyylikarbo- naatti, sp. 78-80eC.

Rasvahappoamidia ja herkistintä käytetään yhdessä painosuhteessa 1:10 - 10:1, erityisesti 1:3 - 3:1. Tämän alueen ulkopuolella olevia suhteellisia osuuksia käyttämällä ei saada parantunutta kapeaa lämpötila-energia kuvanmuodostuskaista-leveyttä. Meille ei ole täysin selvää, miksi yhdistelmä on tehokas. Näyttää kuitenkin siltä, että yhdistelmällä on, annettujen suhteellisten osuuksien alueen sisällä, suhteellisen vakio sulamislämpötila ja kapea sulamislämpötila-alue 4 93334 kaikilla käytetyillä ainepareilla, ja että sulaneella yhdistetyllä aineella on riittävä liuotuskyky sekä elektronin luovuttavalle kromogeeniselle yhdisteelle että elektronin vastaanottavalle 2,2-bis(4-hydroksi-fenyyli)-4-metyyli-pentaanikoreaktantille edistääkseen värinmuodostusreaktiota suhteellisen matalassa lämpötilassa ja/tai pienemmällä koko-naisottoenergialla kuin jos kumpaakin ainetta käytettäisiin yksinään.

Sopivia elektronin luovuttavia kromogeenisia yhdisteitä ovat hyvin tunnetut värinmuodostajayhdisteet, kuten ftalidit, fluoreenispirolaktonit, leukauramiinit, fluoraanit, spirodi-pyraanit, ja kromogeeniset pyridiini- ja pyratsiiniyhdis-teet. Sopivia ftalideja ovat kristalliviolettilaktoni, joka on 3,3-bis(4'-dimetyyliaminofenyyli)-6-dimetyyliaminoftali-di, kuten US-Reissue-patentissa 23024 on kuvattu, fenyyli-, indoli-, pyrroli- ja karbatsolisubstituoidut ftalidit, kuten US-patenteissa 3491111, 3491112, 34911165 ja 3509174 on kuvattu; muita sopivia ftalideja ovat etylenyyli- ja bis-etylenyyliftalidit, kuten GB-patenteissa 1492913, 14196296 ja 1496297 on kuvattu; sopivia fluoreenispirolaktoneja ovat 3,6,61 -1ris(dimetyyliamino)fluoreeni[9,3]spiroftalidi j a sen homologit, kuten EP-patenttijulkaisussa 0124377 on kuvattu; sopivia fluoraaneja ovat nitro-, amino-, amido-, sulfonamido;, amino-bentsylideeni-, halo- ja anilino- • · · ·· substituoidut fluoraanit, kuten US-patenteissa 3624107, 3627787, 3641011, 3462828 ja 3681390 on kuvattu; sopivia spirodipyraaneja ovat US-patentissa 3971808 kuvatut; ja sopivia kromogeenisia pyridiini- ja pyratsiiniyhdisteitä ovat US-patenteissa 3775424 ja 3853869 kuvatut. Erityisen sopivia kromogeenisia yhdisteitä ovat: 3-dietyyliamino-6-metyyli-7- .. anilinofluoraani, kuvattu US-patentissa 3681390 ja tunnetaan myös nimellä N-102, 3-N-etyyli-N-n-pentyyliamino-6-metyyli-7-anilinofluoraani, 3-di-n-butyyliamino-6-metyyli-7-anilinofluoraani, 7-(l-etyyli-2-metyyli-indol-3-yyli)-7-(4-dietyyliamino-2-etoksifenyyli)-5,7-dihydrofuro[3,4-b]- 5 93334 pyridin-5-oni, kuvattu US-patentissa 4246318, 3-dietyyliamino-7-(2-kloroanilino)fluoraani, kuvattu US-patentissa 3920510, 3-(N-metyylisykloheksyamino)-6-metyyli-7-anilinofluoraani, kuvattu US-patentissa 3959571, 7-(l-oktyyli-2-metyyli-indol-3-yyli)-7-(4-dietyyliamino-2-etoksifenyyli)-5,7-dihydrofuro[3,4-b]pyridin-5-oni, 3-dietyyliamino-7,8-bentsofluoraani, 3.3- bis(l-etyyli-2-metyyli-indol-3-yyli)ftalidi, 3.3- bis(l-oktyyli-2-metyyli-indol-3-yyli)ftalidi, 3-dietyyliamino-7-anilinofluoraani, 3-dietyyliamino-7-bentsyyliaminofluoraani, 3-pyrrolidino-7-dibentsyyliaminofluoraani, 3'-fenyyli-7-dibentsyyliamino-2,2'-spiro-di[2H-l-bentsopyraani], 3.3- bis(4-dimetyyliaminofenyyli)-6-dimetyyliaminoftalidi j a näiden seokset. Erityisen suositeltava kromogeeninen aine on 3-dietyyliamino-6-metyyli-7-anilinofluoraani, varsinkin käytettynä yhdistelmänä toisen "mustan" fluoraanivärinmuo-dostajan kanssa, kuten 3-N-etyyli-N-n-pentyyliamino-6-metyyli-7-anilinofluoraanin ja 3-di-n-butyyliamino- 6-metyyli-7-anilinofluoraanin.

Sideaine on sellainen termografisesti hyväksyttävä sideaine, jota käytetään tavanomaisiakin lämpöpapereita valmistettaessa. Sopivia sideaineita ovat erityisesti polyvinyylialkoholi ja sen johdannaiset. Sideaine voi sisältää tärkkelyksen ja/tai styreenibutadieenikumilateksin kaltaisia aineita li-säsideaineina ja karboksimetyyliselluloosaa ja vastaavia aineita apuaineina.

Vaikka keksinnön tallennusmateriaalin lämpöherkkä päällyste voidaankin valmistaa pelkästään sideaineesta, kromogeenisis- ... ta yhdisteistä, koreaktantista, rasvahappoamidista ja her- kistimestä, se sisältää tavallisesti myös muita aineita, joita lämpötallennusmateriaalissa yleisesti käytetään. Erityisesti päällyste voi sisältää täyteaineita tai pigmenttejä kuten savia, varsinkin kalsinoituja savia, alumiinioksidia, 6 93334 alumiinihydroksidia, kalsiumkarbonaattia, sekä jauhettuna mineraalina esim. jauhettuna kalsiittina, että seostettuna kalsiumkarbonaattina, magnesiumkarbonaattia, talkkia, sinkkioksidia ja vastaavia pigmenttejä. Pigmenttiä käytetään jatkoaineena, jolla kuvattomalle tallennusmateriaalille saadaan hyvä vaaleus, ja erityisesti silloin kun sillä on hyvä öljyn absorptio, vähentämään lämpökuvan tahraantumista ja päällysteen muodostumista lämpökirjoituspäähän käytön aikana. Päällyste voi myös edullisesti sisältää kuvattoman tal-lennusmateriaalin optisia kirkasteita, voiteluaineita kuten rasvahapposuoloja esim. sinkkistearaattia vähentämään kir-joituspäiden kiinnijuuttumista, ja parafiinivahaa, joka pienentää kromogeenisen aineen taipumusta värittyä ennenaikaisesti, ja siten parantaa taustan vaaleutta.

Lämpöherkkä päällyste päällystetään tavallisesti substraatille päällystepainona 3-10 ja erityisesti 5-8 g/m2. Tietty päällystepaino riippuu aiotusta loppukäytöstä.

• Lämpöherkässä päällysteessä käytettyjen eri komponenttien osuudet ovat tyypillisesti seuraavissa rajoissa (paino% kui-vapäällystepainosta laskettuna): komponentti tyypillinen % suositeltu % koreaktantti 5-20 10-15 rasvahappoamidi 2-20 3-10 herkistin 2-20 3-10 värinmuodostaja 1-10 15-4 sideaine 8-15 11-13 ♦pigmentti/täyteaine 30-60 45-55 • · .. *optinen kirkaste 0,5:een asti 0,5:een asti ♦voiteluaine 5reen asti 1-2,5 ♦parafiinivaha 2reen asti noin 1 ♦nämä ovat mahdollisesti käytettäviä komponentteja, mutta koska tavallisesti käytetään ainakin • ·

II

7 93334 täyteaineita/pigmenttejä, %luvut perustuvat täyteainetta/pigmenttiä sisältäviin päällysteisiin.

Keksinnön tallennusmateriaali voidaan valmistaa tavanomaista tekniikkaa käyttämällä. Siten koreaktantti ja kromogeeninen yhdiste dispergoidaan tyypillisesti erikseen sideaineen vesiliuoksiin tai emulsioihin ja jauhetaan hiukkaskokoon, joka on alueella 1-10 pm, esim. noin 2 pm. Näiden erillisten dispersioiden annetaan tavallisesti seisoa tyypillisesti useita tunteja. Rasvahappoamidi ja herkistin valmistetaan dispersioiksi, joiden hiukkaskoko on alle 20 pm jauhamalla tai emul-goimalla ne. Pigmentti toimitetaan tavallisesti hienona jauheena, mutta se voi tarvita jauhamista, ja se dispergoidaan veteen jossa tavallisesti on jonkin verran sideainetta. Mahdollinen parafiinivaha lisätään värinmuodostajan dispersioon.

Eri dispersiot sekoitetaan, mahdollinen voiteluaine ja optinen kirkaste voidaan lisätä johonkin dispersioista tai dispersioita päällystysseokseksi sekoitettaessa. Päällystysseos päällystetään substraatille, kuivataan ja tavallisesti ka-lanteroidaan päällysteen tasaisuuden varmistamiseksi.

Tarvittaessa voidaan lisätä prosessin apuaineita kuten vaah-donestoaineita ja pinta-aktiivisia aineita. Vaikka nämäkin siirtyvät kuivaan päällysteeseen, niitä ei ole lueteltu edellä, koska niitä käytetään enemminkin prosessi- kuin tuo-tesyistä. Normaalisti niitä käytetään määrinä aina 0,5%:iin asti kuivapäällystepainosta.

Seuraavat esimerkit havainnollistavat keksintöä. Kaikki osat • · ja prosenttiosuudet ovat painon mukaan, ellei muuta ole mainittu.

Esimerkit 1-7 ovat esimerkkejä keksinnöstä. Esimerkki le on vertailuesimerkki, jossa käytetään vain rasvahappoamidia, • *.

8 93334 ilman mitään herkistintä, samanlaisessa koostumuksessa kuin esimerkissä 1. Esimerkit 3c ja 6c ovat vertailuesimerkkejä, joissa esimerkeissä 3 ja 6 käytetyt rasvahappoamidi-herkistinyhdistelmät vastaavasti korvataan pelkästään herkistimellä muuten hyvin samanlaisessa päällystekoostumuk-sessa. Esimerkissä 7 käytettiin kahden mustan fluoraanivä-rinmuodostaja n seosta (kts. seur.)·

Esimerkeissä käytetyt aineet koreaktantti 2,2-bis(4-hydroksifenyyli)-4-metyylipentaani värinmuodostaja esimerkeissä 1-6, 3c ja 6c 3-(N-etyyli-N-3-metyylibutyyliamino)-6-metyyli-7-N- fenyyliaminofluoraani värinmuodostaja esimerkissä le 3-dietyyliamino-6-metyyli-7-N-fenyyliaminofluoraani värinmuodostajaseos esimerkissä 7 3-(N-etyyli-N-3-metyylibutyyliamino)-6-metyyli-7-N-fenyyliaminofluoraani ja 3-dietyyliamino-6-metyyli-7-N-fenyyliaminofluoraani painosuhteessa 7:3 • · « sideaine polyvinyylialkoholi 15 p/p %:n vesidispersiona täyteaine kalsiumkarbonaatti (saost. - hiukkaskoko noin 3 ym) rasvahappoamidi kuten taulukossa 1, 25 p/p %:n vesiemulsiona herkistin kuten taulukossa 1, dispergoituna ja jauhettuna seuraavassa kuvattavalla tavalla n 9 93334 Lämpöherkän paperin valmistus

Koreaktantti ja värinmuodostaja dispergoitiin kumpikin erikseen polyvinyylialkoholisideaineen vesidispersioon suhteessa noin 1 osa 5 osaan sideaineliuosta. Dispersiot jauhettiin pienessä kuulamyllyssä hiukkaskokoon 0,5-3 ym, keskimäärin noin 2 ym. Kummankin jauhatuksen annettiin seisoa useita tunteja. Herkistin jauhettiin sideainedispersioon 30 p/p %:na kokonaiskiintoaineesta noin 2 ym:n hiukkaskokoon kuula-myllyssä. Koreaktantti- ja värinmuodostajajauhatukset yhdistettiin suhteessa noin 2 osaa koreaktanttijauhatusta : 1 osa värinmuodostajajauhatusta käyttäen suurinopeuksista sekoitusta ja lisättiin ja dispergoitiin muut seoskomponentit (mukaanlukien herkistinjauhatus) määrinä, jotka vastaavat taulukon 1 (kuiva) % lukuja.

Päällystysseokset päällystettiin 53 g/m2:n pohjapaperille ja kuivattiin, jolloin päällystepainoksi saatiin 7-8 g/m2. Kuivattu päällystetty paperi kalanteroitiin kahdesti laborato-riokalanterilla noin 7140 kg:n paino/lineaarinen metri paineessa (400 naulan paino/lineaarinen tuuma), jolloin saatiin esimerkkien 1-7 ja vastaavasti vertailuesimerkkien le, 3c ja 6c lämpöherkät paperit.

Lämpöherkän paperin testaus > · ·

Testattiin esimerkkien 1-7 ja vertailuesimerkkien le, 3c ja 6c lämpöherkkien paperien dynaaminen herkkyys, faksimileku-van voimakkuus ja taustan vaaleus seuraavassa kuvattavalla tavalla. Tulokset on esitetty vastaavasti taulukoissa 2, 3 ja 4.

• · » · 10 93334

Testimenetelmät Dynaaminen herkkyys Päällystetty lämpöherkkä paperi kuvioitiin käyttämällä FP40 lämpökirjoitinta, jota ohjattiin Epson px4 tietokoneella, joka oli ohjelmoitu muodostamaan sarja 15x15 mm kuviolohko-ja, käyttäen olennaisesti vakiota (lämpökirjoitinpään) kuvi-ointilämpötilaa mutta vaihtelemalla aikaa, jona kuviointi tapahtuu. Kuviointilämpötila pidettiin vakiona säätösilmu-kalla, jonka otto oli herkkä kirjoitinpään lämpötilalle ja anto ohjasi kirjoitinpään käyttöjännitettä. Näissä testeissä kuviointilämpötila esiasetettiin noin 75eC:seen (haluttaessa voidaan esiasettaa myös muita kuviointilämpötiloja). Käytännössä lämpötilan stabiilisuus on parempi kuin se tarkkuus, jolla se voidaan mitata. Kuviointiaikaa vaihdellaan muuttamalla sitä aikaa (pulssileveyttä) jona kirjoitinpään käyttöjännite on kytkettynä. Testeissä käytettiin pulssileveyksiä 0,4 - 2,8 ms. Kuvioitujen lohkosarjojen kuvan densiteetti mitattiin käyttäen Macbeth RD914 densitomet-riä. Suuremmat lukemat vastaavat tummempia kuvioita.

Faksimilekuvan voimakkuus

Kuvioitiin useita lämpöherkän paperin näytteitä käyttäen Pa-; nafax UF400 ja Rank Xerox 7010 Group III faksimilelaitteita.

Tulostettu kuvio oli testikuvio, johon kuului suuri musta alue. Mustaa aluetta vastaavan kuvion densiteetti mitattiin käyttäen BNL-2 opasimetriä. Opasimetri antaa lukemat nimellisinä prosentuaalisina reflektansseina, ja siten pienempää lukemaa vastaa tummempi kuvio.

• * • ·

Taustan vaaleus BNL-2 opasimetriä käyttäen mitattiin lämpöherkän paperin ku-vioimaton näyte. Tuloksia tarkasteltaessa tulee huomata, • · n 11 93334 että mitä suurempi lukema on, sitä vaaleampi (valkoisempi) on tausta.

Testitulosten tarkastelu

Seuraavissa taulukoissa 2, 3 ja 4 esitetyt tulokset osoittavat, että keksinnön lämpöherkällä paperilla on erinomainen dynaaminen herkkyys, joka on ylivoimainen vastaaviin vertai-luesimerkkeihin verrattuna, jotka itsessään ovat hyviä; hyvä faksimilekuvan voimakkuus, jälleen ylivoimainen vastaaviin kontrolleihin verrattuna; ja erinomainen taustan vaaleus, joka on olennaisesti yhtä hyvä tai parempi kuin vastaavissa kontrolleissa. Esimerkki 2 näyttää antavan suhteellisesti huonompia tuloksia, mutta sen suhteen on huomattava, että etyleeni bis-stearamidin käyttäminen rasvahappoamidina antaa lämpöpaperin, jonka tehokas kuviointilämpötila on korkeampi kuin stearamidia käyttämällä saatu. Siten dynaamisen herkkyyden testissä noin 75eC:ssa ei tämä tuote esiinny parhaimmillaan. Tästä syystä esimerkin 2 tuotetta ei kuviotu faksi-milelaitteitä käyttämällä, koska nämä toimivat sen parhaan kuviointilämpötilan alapuolella. Vertailuesimerkk i le toimii samalla tavalla korkeammassa kuviointilämpötilassa kuin mitä faksimilelaitteissa käytetään, joten faksimiletestitu-loksia ei ole esitetty.

' · · • · t 12 93334 j I i cm cm co to n c — j

1 I O CO MiOON I

t- · · · I · I I I I.....; n to co o o cm —( — o f-H H li) r- id to id o 05 —

v c O tO CD 05 CM

C: · · II I I I I · · · · I ·

(Di f tO CO O — —- O

—( —< —I id

CM CM CC CD CM 05 -I

VC- C CO ID 05 O CM

CD · · *1 I I I I ......

CO CC Γ5 O O CM —( —1 O

i-H H 1/5 CM CM 00 CO CM 05 —

V O' O CO C" tf) 05 © CM

ID · · · I III · I .....

CO CD CO O O CM —I —< O

—( —4 —< ID

CM CM 00 ID CM 05 -t

Vl· O CO CO ID 05 O CM

V ·· »I II »II ·*...

o COCO CO O O CM -I -( o

•i—i —( —( ID

I :p

ID CO CD O 05 -I

•rj VO O C- CD CM CM

2 0 · · ii ·ιιιι···ι· 4J ΐ n V CD CO O —< V o 'Ä CU —I —I —t id

D

sfelo CM CM 00 CD CM 05 —I

£ ty VC- O CO t— ID 05 O CM

g co · · ·ι I · I I I.....

_5 COCO CO O O CM -I -I o

Tj H —( —( 1/}

’“jj c- COO ID 05 CD CO

Q j> 05 CD CM —( 05 O 00 CD CM

•5 X CM ·· I · »1111.....

3 Tj CO CM COCO 05 CD V —I O

3 £

,13 M ID CM -( —1 ID CO CO

^ ad’ O CM V V Ηφ® N

Λ —I ·· ·| I I I I I · · · I ’

03 CD CO V 00 «H ID O

•jjj —1 —1 —IV

§ CM CM 00 CD CM 05 —1

ffi, VC-O CO C- ID 05 O CM

& -I · · · I »1111.....

•H COCOCO O O CM —I —1 O

(2j —t —« —1 ID

-P

*4-1 I ? t

d *H OJ *H

S H rj I +* ·Η :: ϊ mu 0} M-l 0) H 0 0 I *H Ή *9 44 -P -ri sg_3 «Ιι &ι ί III PlfillillHi |jf -Shw to3ä*d^ <0 *H > CO rlHti <ϋ (D-P 2 Λ <4-1 ·· m v-i m - s-ι flSc m p O »o ra ω -Hae -I m 3 «>1-1 M+S to & to 13 93334

Taulukko 2

Dynaaminen reaktiivisuus

Pynffnanen Esimerkki n:o herkkyys ·__

Pulssflevej sl le 2 3 3c4 5 6 6c 7 (πβ;__ 0.4 0.0Θ 0.10 0.07 0.08 0.06 0.08 0.09 0.09 0.06 0.07 0.6 0.17 0.11 0.09 0.21 0.13 0.12 0.29 0.15 0.13 0.18 0.8 0.42 0.17 0.19 0.45 0.32 0.29 0.61 0.31 0.29 0.45 1.0 0.63 0.25 0.35 0.76 0.57 0.56 0.87 0.51 0.45 0.76 1.2 0.81 0.36 0.53 1.03 0.80 0.71 1.13 0.83 0.6B 1.09 1.4 0.97 0.47 0.72 1.19 0.91 0.90 1.17 0.90 0.81 1.¾ 1.6 1.27 0.57 0.90 1.35 1.11 1.13 1.25 1.13 0.¾ 1.35 1.8 1.35 0.Θ1 1.01 1.40 1.21 1.13 1.37 1.25 0.99 1.39 2.0 1.41 0.70 l.CB 1.46 1.33 1.40 1.42 1.35 1.13 1.41 2.2 1.42 0.77 1.12 1.49 1.37 1.39 1.44 1.36 1.17 1.42 2.4 1.45 0.91 1.19 1.49 1.41 1.44 1.44 1.43 1.21 1.44 2.6 1.45 0.95 1.20 1.50 1.40 1.47 1.44 1.43 1.29 1.44 2.8 1.47 0.97 1.21 1.48 1.40 1.46 1.44 1.43 1.29 1.44

Taulukko 3

Faksimllekuvan voimakkuus Faksimile· Esimerkki n:o laite Ϊ 3 3c 3 5 δ Se 7~ Änafex 4.4 3.7 4.6 4.3 4JO 4.6 6.2 4.3 VF400__ fbDkXancx 7010 4.3 3.8 4.6 4.6 4.1 4.6 6.8 4.2

Ta6iukkifr 4 Taustan vaaleus" • ♦

Esimerkki n:o I 2 3 3c 4 5 6 & 7 i 96.1 96.5 95.1 96.0 96.0 91.8 S5.8 91.5 91.2 * «· I _ — >

Claims (5)

14 93334

1. Lämpöherkkä tallennusmateriaali, johon kuuluu arkkisubs-traatti, erityisesti paperinen, jonka yhdellä pinnalla on merkin muodostavaa lämpöreaktiivista päällystettä, joka sisältää termografisesti hyväksyttävää sideainetta, johon on dispergoitu hienojakeisina kiinteinä hiukkasina: ainakin yhtä elektronin luovuttavaa kromogeenista yhdistettä; 2,2-bis(4-hydroksifenyyli)-4-metyylipentaania elektronin vastaanottavana lämpökoreaktanttina; pitkäketjuisen rasvahapon amidia, jonka sulamispiste on 80oc - 140OC; ja lämpöherkistintä, jonka sulamispiste on 60 oc - 120oc, ja joka on valittu diaryylieettereistä, asetoasetanilideis-ta, fenyylihydroksinaftoaateista, aryyli- tai aralkyylisubs-tituoiduista bifenyyleistä ja diaryylikarbonaateista; jolloin rasvahappoamidin painosuhde lämpöherkistimeen on 1:10 - 10:1.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tallennusmateriaali, tunnettu siitä, että rasvahappoamidi on yksi tai useampi c14_c22“tyydyttynyt alifaattinen rasvahappoamidi, jonka sulamispiste on 90-135 oC.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tallennusmateriaali, .“·. tunnettu siitä, että herkistimen sulamispiste on 75-110 OC.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tallennusmateriaali, tunnettu siitä, että herkistin on 1,2-difenoksietaani, 1,2-bis(2-metyylifenoksi)etaani, N-: asetoasetyylianiliini, 2-metyyli-N-asetoasetyylianiliini, 2-metoksi-N-asetoasetyylianiliini, fenyyli-l-hydroksi-2-naftoaatti, 4-bentsyylibifenyyli tai difenyylikarbonaatti.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen tallennusmateriaali, tunnettu siitä, että rasvahappoamidin paino-suhde herkistimeen on 3:1 - 1:3. Il 15 93334