FI92769C - Ionisaatiosavuilmaisin - Google Patents

Description

92769

Ionisaatiosavuilmaisin Tåmån keksinnon kohteena on ionisaatiosavuilmaisin, jolla on ominainen kosteutta keståvå rakenne kosteuden jne. tunkeutu-misen estå'miseksi piirin sisåltåvåån osaan ja ominainen rakenne elektrodien asentamiseksi eristelevyyn ilmaisimen koteion sisåån.

Tavanomaisina ionisaatiosavuilmaisimina voidaan mainita esi-merkiksi kuviossa 16 esitetty savuilmaisin.

Kuviossa 16 50 on ilmaisimen runko, 51 on ilmaisimen kotelo ja 52 on ulkokotelo. Ulkokotelossa 52 on savuaukot 53.

Eristelevy 54 on sijoitettu ilmaisimen runkoon 50, joka kåsittåå ilmaisimen koteion 51 ja ulkokotelon 52. Sisåelek-trodi 56, jossa on såteilylåhde 55, vålielektrodi 58, jossa on låhetysaukko 57, ja ulkoelektrodi 59, johon ulkopuolinen savu voi tulla, on tuettu ja kiinnitetty eristelevyn 54 etu-puolelle. Nåmå elektrodit muodostavat elektrodijårjestelyn ionisaatiosavuilmaisua vårten. Painettu piirilevy 60, johon on pakattu ilmaisinpiiri, on sijoitettu eristelevyn 54 taka-sivulle.

Tila, joka sisåltåå painetun piirilevyn 60, on tiivistetty alaosastaan eristelevyn 54 kanssa kumitiivisteellå 61 ja ylå-osastaan ylåkannen 63 kanssa kumitiivisteellå 62 kosteuden tai korrodoivien kaasujen sisååntunkeutumisen eståmiseksi.

Kåytettåvien osien måårå on kuitenkin suuri ja valmistusmene-telmå on monimutkainen edellå esitetysså tavanomaisessa ioni-saatiosavuilmaisimessa, koska kumitiivisteitå 61, 62 kåyte-tåån piirin sisåltåvån tilan kosteutta eståvånå rakenteena. Lisåksi kumitiivisteet 61, 62 lisååvåt ilmaisimen korkeutta, ·· mikå tekee vaikeaksi ilmaisimen koon pienentåmisen.

2 92769

Tavanomaisessa ionisaatiosavuilmaisimessa vålielektrodi 58 on asennettu ruuveilla eristelevyyn 54 vålikkeen 64 avulla sisa-ionisaatiokammion muodostamiseksi vålielektrodin 58 ja siså-elektrodin 56 våliin.

Tållaisessa jarjestelysså tarvitaan tilaa vålielektrodin 58 kiinnittamiseen eristelevyyn 54 ruuveilla. Tåmå lisåå vålielektrodin 58 asennustilaa ja monimutkaistaa kokoonpanoa, koska siinå tarvitaan ruuvikiinnitystå.

Tavanomaisella ionisaatiosavuilmaisimella on edelleen sellai-nen haittapuoli, ettå vålielektrodin 58 elektrodin johdin, joka yhdistetåån FETin johtimeen eristelevyn 54 takasivulla, menee eristelevyn 54 låpi. Tåmå sallii kosteuden tai korro-doivien kaasujen tulla piirin sisåltåvåån tilaan levysså ole-van aukon låpi, jonka kautta johdin kulkee. Tåmå korrodoi mahdollisesti piirin osia.

Kyseesså oleva keksinto on tehty ratkaisemaan tavanomaisiin tekniikoihin sisåltyvåt ongelmat, ja kyseesså olevan keksin-ηδη eråånå pååmåårånå on saada aikaan ionisaatiosavuilmaisi-meen kosteudenpitåvå rakenne, joka kykenee takaamaan piirin sisåltåvån osan kosteudenkeståvyyden yksinkertaisella raken-teella ja pienentåmåån ilmaisimen kokoa.

Edellå selitettyyn pååmååråån pååsemiseksi kyseesså oleva keksinto esittelee ionisaatiosavuilmaisimen, joka sisåltåå eristelevyn, joka on sijoitettu koteion sisåån, ja piirile-vyn, joka on sijoitettu eristelevyn takasivulle, jossa maini-tussa eristelevysså on vålielektrodi ja såteilylåhde, jolloin vålielektrodiin on muodostettu aukko såteilyn låhettåmiseksi mainitusta såteilylåhteestå, ja ulkoelektrodin, jonka sivu-seinåån on muodostettu savuaukkoja, kaikkien ollessa asennet-tuina mainittuun eristelevyyn: mainitussa eristelevysså on rengasmainen liitoslaippaosa, joka on muodostettu integraali-sesti eristelevyn reunaan, ja mainitussa kotelossa on liitos- 3 92769 ura, johon mainittu liitoslaippa tyonnetaan; mainitussa lii-toslaipassa on kårki, joka ulottuu kohti eristelevyn takasi-vua ja on suunnattu ulospåin; ja mainitussa liitosurassa on ulompi sisåseinå, joka on kalteva siten, ettå uraan tyonnetty liitoslaippa puristuu seinåå vasten.

Tållå jårjestelyllå rengasmainen liitoslaippaosa, joka on muodostettu integraalisesti eristelevyn kanssa, voidaan tyon-tåå yksinkertaisesti koteion liitosuraan eristelevyn takasi-vulle muodostetun piirin sisåltåvån osan tiiviståmiseksi kos-teuttapitåvåsti. Nåin olien erilliset tiivistysosat, kuten esimerkiksi kumitiivisteet jne., voidaan jåttåå pois våhen-tåen osien mååråå ja asennusvaiheiden mååråå. Lisåksi piirin sisåltåvån osan korkeutta voidaan pienentåå tiivistysosien korkeudella. Tåmå mahdollistaa koko savuilmaisimen pienentå-misen.

Kyseesså olevan keksinnon eråånå toisena pååmåårånå on saada aikaan ionisaatiosavuilmaisimen vålielektrodin asennusraken-ne, johon kyetåån helposti asentamaan vålielektrodi ja joka kykenee suojelemaan piirin osia sallien elektrodin johtimen mennå eristelevyn låpi piirin sisåltåvåån osaan.

Edellå mainittuun pååmååråån pååsemiseksi kyseesså oleva kek-sinto esittelee ionisaatiosavuilmaisimen, joka sisåltåå eristelevyn, joka on sijoitettu koteion sisåån, ja piirilevyn, joka on sijoitettu eristelevyn takasivulle, jossa mainitussa eristelevysså on vålielektrodi ja såteilylåhde, jolloin våli-elektrodiin on muodostettu aukko såteilyn låhettåmiseksi mai-:· nitusta såteilylåhteestå, ja ulkoelektrodin, jonka sivusei- nåån on muodostettu savuaukkoja, kaikkien ollessa asennettui-na mainittuun eristelevyyn: mainitussa vålielektrodissa on useita tukijalkoja ja ainakin yksi elektrodin johdin, joka on muodostettu integraalisesti sen kanssa; mainittu elektrodin johdin on tyonnetty rakoon eristelevyn etupuolelta ja yhdis-·.· tetty eristelevyn takasivulle liitetyn ja eristetysti tiivis- , 92769 tetyn FETin johtimeen; ja kussakin mainitussa tukijalassa on sahalaitaiset reunat ja tyonnetty kiinnittåmistå vårten eris-televyn etusivulle tehtyihin reikiin, mutta ei låpi.

Tållå jårjestelyllå vålielektrodi voidaan asentaa helposti ainoastaan tyontåmållå vålielektrodin reunaan muodostetut tukijalat eristelevyn etusivulle tehtyihin reikiin. Nåin olien ruuvikiinnitys voidaan jåttåå pois sen tilan minimoimi-seksi, joka tarvitaan vålielektrodin asentamista vårten. Tåmå mahdollistaa savuilmaisimen kokonaispaksuuden pienentåmisen ja asennusvaiheiden yksinkertaistamisen.

Lisåksi kussakin tukijalassa on sahalaitareunat siten, ettå ne voivat kiinnittåå ja tukea vålielektrodia varmasti paikal-laan asennettaessa niitå eristelevyn liitosreikiin.

Edelleen vålielektrodin reunaan muodostettava elektrodin joh-din, joka on yhdistettåvå eristelevyn takapuolelle sopivaan paikkaan sijoitetun (upotetun) FETin johtimeen, menee eristelevyn låpi, elektrodin johdinta vårten oleva eristelevyn rei-kå on tåysin tiivistetty. Nåin olien kosteuden tai korrodoi-vien kaasujen mahdollinen tunkeutuminen pi i rin sisåltåvåån osaan reiån låpi korrodoimaan piirin osia.

Kyseesså oleva keksinto esittelee edelleen ionisaatiosavuil-maisimen, joka sisåltåå eristelevyn, joka on sijoitettu koteion sisåån, ja piirilevyn, joka on sijoitettu eristelevyn takasivulle, jossa mainitussa eristelevysså on vålielektrodi ja såteilylåhde, jolloin vålielektrodiin on muodostettu aukko : såteilyn låhettåmiseksi mainitusta såteilylåhteestå, ja ulko- elektrodin, jonka sivuseinåån on muodostettu savuaukkoja, kaikkien ollessa asennettuina mainittuun eristelevyyn: mainitussa eristelevysså on rengasmainen liitoslaippaosa, joka on muodostettu integraalisesti eristelevyn reunaan, ja mainitussa kotelossa on liitosura, johon mainittu liitoslaippa ty6n-• netåån; mainitussa liitoslaipassa on kårki, joka ulottuu koh-

II

β 92769 ti eristelevyn takasivua ja on suunnattu ulospåin; mainitussa liitosurassa on ulompi sisåseinå, joka on kalteva siten, etta uraan tyonnetty liitoslaippa puristuu seinåå vasten; maini-tussa vålielektrodissa on useita tukijalkoja ja ainakin yksi elektrodin johdin, joka on muodostettu integraalisesti sen kanssa; mainittu elektrodin johdin on tyonnetty rakoon eristelevyn etupuolelta ja yhdistetty eristelevyn takasivulle li i tetyn ja eristetysti tiivistetyn FETin johtimeen; ja kus-sakin mainitussa tukijalassa on sahalaitaiset reunat ja tyonnetty kiinnittåmistå vårten eristelevyn etusivulle tehtyihin reikiin, mutta ei lapi.

Elektrodin johdin voi olla muodostettu integraalisesti tuki-jalan kanssa tukijalan jatkeen muodossa.

Eristelevysså on aukot ulkoelektrodin kontaktimetalliosien viemiseksi niiden lapi piirilevyå vårten mainittujen aukkojen ollessa muodostettuina, jåttåen ohut, kalvomainen osa ennen kuin kontaktimetalliosia ei ole viety niiden låpi. Tåsså ta-pauksessa voidaan eståå kosteuden jne. mahdollinen tunkeutu-minen aukkojen låpi, jotka on tarkoitettu kontaktimetalliosien viemiseksi niiden låpi.

Eristelevysså voi olla aukot LEDin sijoittamiseksi niiden låpi piirilevylle hålytyksen indikointia vårten. Aukot on muodostettu, jåttåen ohut, kalvomainen osa, ennen kuin LEDiå ei ole tyonnetty niiden låpi. Tåsså tapauksessa voidaan eståå kosteuden jne. mahdollinen tunketuminen niiden aukkojen låpi, jotka on tarkoitettu LEDin kontaktimetalliosien viemiseen niiden låpi.

•

Sisåelektrodi voidaan sovittaa aukkoon ja sisåelektrodi voidaan juottaa ulokeosastaan, joka on kiinnitettåvå paikalleen sen jålkeen kun se on asetettu eristelevyn aukkoon.

Kuvio 1 on leikkauskuva kyseesså olevan keksinnon mukaisen 6 92769 ionisaatiosavuilmaisimen yhdestå muodosta;

Kuvio 2 on kuviossa 1 esitetyn ilmaisimen perspektiivinen råjåytyskuva;

Kuvio 3 on tasokuva eristelevyn takasivusta;

Kuvio 4 on keskeltå eristelevyå otettu leikkauskuva;

Kuvio 5 on tasokuva eristelevyn etusivusta;

Kuvio 6 on leikkauskuva eristelevystå otettuna pitkin viivaa VI-VI;

Kuvio 7 on leikkauskuva ionisaatiosavuilmaisimesta, johon on kiinnitetty eristelevy;

Kuvio 8 on osaleikkauskuva, joka esittaa eristelevyå ennen sen kiinnittamistå;

Kuvio 9 on samanlainen osaleikkauskuva, joka esittaa eristelevyå sen jålkeen kun se on kiinnitetty;

Kuvio 10 on suurennettu leikkauskuva FETin sisåltåvåstå ra-kenteesta;

Kuvio 11 (A) on tasokuva vålielektrodista ja kuviot 11 (B) ja (C) ovat sivukuvia otettuina vastaavien nuolien A ja B mukaisesti;

Kuvio 12 on leikkauskuva ionisaatiosavuilmaisimesta, johon on asennettu vålielektrodi;

Kuviot 13 (A) ja (B) ovat leikkauskuvia, jotka kumpikin esit-tåvåt sisåelektrodia ennen ja jålkeen aukkoon asen-tamisen; 92769 7

Kuviot 14 (A) ja (B) ovat leikkauskuvia, jotka kumpikin esit-tavat LEDiå ennen ja jalkeen aukkoon asentamisen;

Kuviot 15 (A) ja (B) ovat osakuvia, jotka kumpikin esittåvåt kontaktimetallia tai elektrodin johdinta ennen ja jalkeen rakoon tai aukkoon sentamisen; ja

Kuvio 16 on leikkauskuva tavanomaisesta ionisaatiosavuilmai-simesta.

Kuvio 1 on pystysuora leikkauskuva kyseesså olevan keksinnon ionisaatiosavuilmaisinta esittåvåstå suoritusmuodosta.

Kuviossa 1 1 merkitsee ilmaisimen runkoa, joka on irrotetta-vasti kiinnitetty ilmaisimen pohjaan 2, joka kiinnitetåån kattoon. Ilmaisimen runko 1 kasittaa runkokotelon 3, joka on ilmaisimen pohjan 2 vieresså, ja ulkokotelon 5, joka on kiinnitetty runkokotelon 3 alasivulle ja jossa on savuaukot 4 sivuseinåssåån.

Ilmaisimen rungossa 1 eristelevy 6 on lisatty jakamaan ilmaisimen rungon 1 siså'puolen piirin sisaltåvaån osaan ja elek-trodiosaan ionisaatiosavuilmaisua vårten.

• · •

Sisåelektrodi 7 on kiinnitetty keskelle eristelevyå 6. Våli-elektrodi 8, jossa on aukko såteilylåhteestå låhetettåvan såteilyn antamiseksi såteillå sen lapi, on asennettu, ympa-rdiden sisaelektrodia 7. Ulkoelektrodi 9, jossa on savuaukot sivuseinassaån, on edelleen asennettu, ympåroiden valielek-. *·' trodia 8. Sisåionisaatiokammio A muodostuu sisaelektrodin 7 ja vålielektrodin 8 vSliin ja ulkoionisaatiokammio B, joka on tehty ulkoisen savun antamiseksi tulla sen sisåån, muodostuu valielektrodin 8 ja ulkoelektrodin 9 våliin.

FETin sisåltåvå osa 13, jota ympårdi vå'liseinå 14, on muodos-*·' tettu sopivaan paikkaan eristelevyn 6 takapuolelle. FET 12 on 92769 6 yhdistetty FETin sisåltåvåån osaan 13· Vålielektrodin 8 joh-din 15 on viety eristelevyn 6 låpi ja yhdistetty FETin sisål-tåvåån osaan 13 liitetyn FETin 12 johtimeen. Synteettistå sulatushartsia tåytetåån FETin 12 upottamiseksi FETin sisål-tåvån osan 13 kanssa FETin 12 ja siihen yhdistetyn vålielek-trodin johtimen 15 sovittamiseksi. Nåin olien FETin sisåltåvå osa 13 yhdesså FETin 12 ja johtimen 15 kanssa ovat kaikki upotettuja. FETin 12 johdin on myOs upotettu synteettiseen hartsiin.

Kondensaattorin sisåltåvå osa 24 on myos muodostettu eristelevyn 6 takapuolelle esitetysså suoritusmuodossa.

Eristelevyn 6 takapuolella on edelleen piirin sisåltåvå osa. Painettu piirilevy 10 on kiinnitetty tiiviisti eristelevyn 6 takapuolelle. Kondensaattorin sisåltåvåån osaan 24 sijoitettu kondensaattori 26 ja FETin sisåltåvåån osaan 13 upotettu FET 12 on yhdistetty painettuun piirilevyyn 10.

Lieriomåinen suojakotelo 11, joka avautuu alaspåin, on asen-nettu piirin sisåltåvån osan ylåosaan, joka on jårjestetty eristelevyn 6, johon painettu piirilevy 10 on kiinnitetty, takapuolelle. Kååntopuolta, nimittåin eristelevyn 6 etupuol-• ta, suojaa ulkoelektrodi 9.

Kuvio 2 on perspektiivinen råjåytyskuva kuviossa 1 esitetystå ilmaisimen rungosta 1.

Kuviossa 2 runkokotelossa 3 on siså'aukko 3a, joka avautuu alaspåin (kuviosta 2 nåhtynå). Kaksi liitostappia 16 on sijoitettu sisåaukkoon 3a painettuun piirilevyyn 10 kytkemisek-si såhkoisesti. Liitososa 17 on kiinnitetty kummankin liitos-tapin 16 alapuolelle ilmaisimen pohjaan 2 liittåmistå vårten.

Suojakotelo 11 on asennettu runkokotelon 3 sisåaukkoon 3a, ja . painettu piirilevy 10, johon on pakattu ilmaisinpiiri, on

II

9 92769 asennettu vuorostaan siihen.

Edelleen painettuun piirilevyyn 10 on asennettu eristelevy 6, ja sisåelektrodi 7, joka kSsittåa elektrodiosan 7a, såteily-låhteen 7b ja elektrodin suojuksen 7c, on kiinnitetty keskel-le eristelevya 6. Sisåelektrodin 7 ympårille on asennettu rengasmainen vålielektrodi 8, ja vålielektrodin 8 ympårille on asennettu ulkoelektrodi 9, jonka sivuseinåån on muodostet-tu savuaukot 9a.

Ulkoelektrodi 9 on kiinnitetty eristelevyyn 6 tydntåmallå kontaktimetalliosat 8 eristelevyn 6 rakojen 33 låpi. Kunkin kontaktimetalliosan 18 kårki ulottuu painetun piirilevyn 10 låpi suojakotelon 11 liitososaan 19 kytkeytymiseksi. Kontak-timetalliosa 18 on juotettu painetun piirilevyn 10, jonka låpi kontaktimetalliosa 18 ulottuu, maadoitusosaan. Siten kontaktimetalliosa 18 toimii ulkoelektrodin 9 kiinnittåmisek-si eristelevyyn 6 ja såhkoisen liitoksen aikaansaamiseksi painetun piirilevyn 10 sovitusosan suojaamiseksi yhdessa suojakotelon 11 kanssa.

Edelleen ulkoelektrodiin 9 on asennettu pohjalevy 20 ja ulko-kotelo 5, jonka sivuseinåån on muodostettu savuaukot 4. Ulko-·. koteion 5 sisåpuolelle on sijoitettu kårpåsverkko 21.

Kuviot 3-6 esittåvåt kuviossa 1 esitettyå eristelevyå 6: ku-vio 3 on tasokuva eristelevyn 6 takasivusta, kuvio 4 on pys-tysuora leikkauskuva samasta otettuna pitkin keskiosan kautta kulkevaa viivaa, kuvio 5 on tasokuva eristelevyn 6 etupuoles-·' ta; ja kuvio 6 on pystysuora leikkauskuva otettuna pitkin viivaa VI - VI.

Kuten kuviossa 4 on esitetty, rengasmainen liitoslaippaosa 26 on muodostettu integraalisesti eristelevyn 6 ulkoreunaan. Tasså liitoslaippaosassa 26 on vapaa påå, joka ulottuu kohti eristelevyn 6 takasivua ja ulottuu ulospåin. Toisaalta runko- 92769 10 kotelossa 3. johon eristelevy 6 on kiinnitetty, on liitosura 27 kohdassa, joka vastaa liitoslaippaosaa 26, kuten parhaiten on esitetty kuvioissa 1, 8 ja 9. Liitosura 27 on muodostettu siten, ettå uran ulommassa siså’seinåsså on viisto pinta 27a. Uran 27 suurin låpimitta on hieman pienempi kuin liitoslaip-paosan 26 ulkolåpimitta.

Kuvio 7 esittåå eristelevyn 6 jårjestelya ilmaisimen rungon 1 suhteen, joka kå'sittaa runkokotelon 3 ja ulkokotelon 5. Kuvi-ossa 7 osa elektrodirakenteesta on jåtetty pois.

Tarkemmin sanottuna eristelevy 6 on asennettu ty6ntSmallå rengasmainen liitoslaippaosa 26, joka on muodostettu sen ul-koreunaan, liitosuraan 27, joka on muodostettu runkokoteloon 3. Samanaikaisesti kun eristelevyå 6 asennetaan, suojakotelo 11 asetetaan piirin sisåltåvåån osaan. Ulkokotelo 5 kiinnite-tåån sen jålkeen sijoittamalla ulkoelektrodi 9 valiin.

Ennen eristelevyn 6 asentamista, kuten on esitetty kuviossa 8, rengasmaisessa liitoslaippaosassa 26 on vapaa påå taivu-tettuna ulottumaan ulospain. Kun rengasmaista liitoslaippaosaa 26 tyonnetåan runkokotelon 2 liitosuraan 27 kuten nuo-lella on osoitettu, liitosura 27 painaa rengasmaista liitoslaippaosaa 26 siså'å'npåin. Si ten puristuneen rengasmaisen lii-toslaippaosan 26 reaktio painaa eristelevyn 6 kårkeå liitos-uran 27 kaltevaa sisapintaa vasten. Tåmån seurauksena kosteu-den tai korrodoivien kaasujen mahdollinen tunkeutuminen piirin sisåltåvåån osaan voidaan varmasti vålttåå kåyttåmåttå kumitiivistetta jne.

Kun rengasmainen liitoslaippaosa on tyonnetty liitosuraan, laipan 26 sisapintaa pakotetaan puristumaan uran sisåseinaå 27b vasten ulkopuolisen ilman tunkeutumisen eståmiseksi.

Kuviossa 4 eristelevyn keskiosassa on aukko 28 sisaelektrodin 7 asentamiseksi siihen. Kun sisåelektrodi 7 on asennettu

II

,, 92769 eristelevyn 6 aukkoon, sisåelektrodin 7 reuna 7a juotetaan sen jalkeen kun sisåelektrodi 7 on tyonnetty aukon 28 låpi kuten kuvioissa 13 (A) ja (B) on esitetty. Nåin sisåelektrodi 7 kiinnitetåån eristelevyn 6 aukkoon 28. Koska sisåelektrodi 7 kiinnitetåån juottamalla, sisåelektrodin 7 ja aukon 28 vå-linen rako tiivistyy tåysin. Tåmån seurauksena kosteuden jne. mahdollinen tunkeutuminen raon låpi voidaan eståå.

Honirenkainen urarakenne 29, joka kåsittåå useita rengasmai-sia uria, on muodostettu aukon 28 ympårille ryomintåetåisyy-den saamiseksi elektrodien vålille. Rako 30 on muodostettu eristelevyyn 6 vålielektrodin 8 elektrodin 15, kuten kuviossa 11. on esitetty, viemiseksi monirenkaisen urarakenteen 29 oi-keasta osasta (kuviossa *0 FETin sisåltåvåån osaan 13, jota våliseinå 1*1 ympåroi eristelevyn 6 takasivulla.

Tåsså yhteydesså on pantava merkille, ettå kondensaattorin sisåltåvå osa 31 on muodostettu eristelevyn 6 takasivulle aukon 28 vasemmalle puolelle.

Viitaten nyt kuvioon 3, joka esittåå tasokuvaa eristelevyn 6 takasivusta, FETin sisåltåvå osa 13, joka on tehty ellipsin muotoiseksi ja jota ympåroi våliseinå 14 aukon 28 oikella y puolella, on sijoitettu keskelle eristelevyå 6. FETin sisål- tåvån osan 13 pohjaosassa on FETin sijoitusreikå 32 ja rako 30, jos muodostettu sisempfiån paikkaan vålieletrodin 8 johti-men 15 tyontåmiseksi siihen.

FETin sisåltåvån osan 13 ja kondensaattorin sisåltåvån osan 31 konfiguraatiot voidaan ymmårtåå helpommin eristelevyn 6 keskeltå otetusta leikkauskuvasta kuten kuviossa 4 on esitetty .

Kuvioissa 3 ja 5 kaksi rakoa 33 on muodostettu kohtiin, jotka eroavat eristelevyn 6 keskiosasta, kontaktimetalliosien 18 viemiseksi niiden låpi ulkoelektrodin 9 kiinnittåmistå vårten 12 92769 kohti eristelevyn 6 takasivua. Kumpikin rako 33 on muotoiltu siten, etta sen sisåhalkaisija pienenee kohti huippua kuten kuviossa 6, kuviossa 5 (A) on esitetty. Rako 33 on muotoiltu muodostamaan kå'rjen ylå'osassa jåttåen hyvin ohuen, kalvomai-sen osan eristelevyn 6 takapuolelle. Kontaktimetalliosa 18 tyonnetåån rakoon 33 rikkomalla raon 33 ohut, kalvomainen osa kuten kuviossa 15 (B) on esitetty. Koska ohut, kalvomainen osa jåtetåån rakoon 33 ja kontaktimetalliosa 18 asennetaan rikkomalla ohut, kalvomainen osa, ohut kalvomainen osa kos-kettaa tiiviisti kontaktimetalliosaan 18 sen jalkeen kun kontaktimetalliosa 18 on tydnnetty sen låpi. Tåmån tuloksena kosteuden jne. mahdollinen tunkeutuminen raon 33 lapi voidaan eståå.

Viitaten nyt kuvioon 5, joka esittåa eristelevyn 6 etupuolta, liitosreiåt 34a, 34b ja 34c on muodostettu kohtiin, jotka ovat ulompana kuin aukko 28, vålielektrodin 8 asentamista vårten. Liitosreikiin 34a, 34b ja 34c liitetåån vålielektrodin 8, jossa ei ole elektrodin johdinta, tukijalat 24a, 24b ja 24c kuten kuviossa 11 on esitetty. Rako 30, johon tyonne-tåån vålielektrodin 8 tukijalkaan 24c muodostettu elektrodi 15 kuten kuviossa 11 on esitetty, avautuu liitosreiån 34c sisållå.

Aukkoa 39, joka on muodostettu vasemmanpuoleiseen projekti-oon, joka vastaa kondensaattorin sisåltåvåå tilaa 24, kåyte-tåån LEDin 40 kiinnittåmiseen, joka on sijoitettu painettuun piirilevyyn 10 hålytyksen indikoimista vårten. Tåmå aukko 39 on muodostettu jåttaen ohut, kalvomainen osa eristelevyn 6 etupuolelle kuten kuviossa 14 (A) on esitetty. Nåin olien aukon 39 halkaisija on pienempi kuin LEDin 40 ulkohalkaisija. Tållå formaatiolla kun LED 40 ty6nnetåån aukkoon 39, reunaosa aukon 39 etupååsså, nimittåin aukon 39 ohut, kalvomainen osa, pakotetaan koskettamaan tiiviisti LEDiin 40. Nåin aukon 39 ja LEDin 40 våliin ei muodostu rakoa, mikå voi eståå kosteuden • jne. mahdollisen tunkeutumisen aukon 39 låpi.

Il 92769 13

Kuten kuviossa 11 on esitetty, vålielektrodista 8 on tehty rengasmainen tasossa. Vå'lielektrodissa 8 on aukko 22 såteilylåhteestå 7b, kuten on esitetty katkoviivalla, tulevan såtei-lyn antamiseksi tulla sen låpi, ja elektrodiosa 23, joka on muodostettu integraalisesti vålielektrodin 8 kanssa ja tyon-tyy kohti aukon 22 keskiosaa. Elektrodiosa 23 on sitå vårten, ettå se kompensoi ionisaatiovirran pienenemisen sisåionisaa-tiokammiossa, minkå muuten voisi aiheuttaa såteilylåhteestå 7b tulevan såteilyn såteilytysalueen leveneminen ulkoionisaa-tiokammioon. Tarkemmin sanottuna, koska elektrodiosa 23 ulot-tuu osaan, misså såteilylåhteestå tuleva keskisåteily keskit-tyy, riittåvå ionisaatiovirta voidaan saada aikaan elektrodi-osalla 23 sisåionisaatiokammiossa suuresta aukosta 22 huoli-matta.

Vålielektrodissa 8 on edelleen vålielektrodin 8 reunaan muodostettu tukijalat 24a, 24b ja 24c integraalisesti elektrodin 8 kanssa.

Elektrodin johdin 15 on muodostettu integraalisesti yhden tukijalan 24a-24c kanssa, nimittåin tukijalan 24c kanssa, kuten on esitetty sivukuvissa 11 (B) ja (C). Elektrodin johdin 15, joka yhdistetåån FETin sisåltåvåån osaan 13 asetetun FETin 12 johtimeen, ulottuu eristelevyn 6 låpi. Kussakin tu-kijalassa 24a-24c on sahalaitaiset sivureunat 25, kuten kuvi-oissa 11 (B) ja (C) on esitetty.

Kuvio 12 on leikkauskuva, joka esittåå kuviossa 11 esitettyå vålielektrodia 8, joka on nyt asennettu kuviossa 4 esitettyyn ·* eristelevyyn 6. Eristelevy 6 on esitetty leikkauksena, joka on otettu pitkin kuvion 5 viivaa X - X.

Kuviossa 12 vålielektrodi 8 on yhdistetty kahdesta, vålielektrodin 8 reunaan muodostetusta tukijalasta 24a, 24b kahteen reikåån 34a, 34b, jotka avautuvat eristelevyn 6 etupuolelle, kuten kuviossa 5 on esitetty. Koska tukijaloissa 24a, 24b on 1« 92769 sahalaitaiset sivureunat 25, ne voivat pysya tiukasti kiinni vastaavissa rei'isså 34a, 34b, kun ne on kiinnitetty vastaa-viin reikiin.

Toisaalta kuten kuviossa 12 on esitetty, valielektrodin 8 tukijalan 24c kanssa integraalisesti muodostettu elektrodin johdin 15 on kiinnitetty rakoon 30, joka on muodostettu eris-televyn 6 reiån 34c pohjaosaan. Elektrodin johtimen 15 kårki on juotettu FETin 12, joka on sijoitettu FETin si såltåvåån osaan 13, joka on muodostettu eristelevyn 6 takapuolelle, johtimeen 12a.

Koska synteettista sulatushartsia on levitetty FETin 12 ja vålielektrodin 8 elektrodin johtimen 15, joka on juotettu FETin 12 johtimeen 12a, påålle eriståvåå tiiviståmistå vårten kuten kuviossa 10 on esitetty, FETin sisåltavan osan 13 eris-tåvå tiivistys tiivistaa eristelevyn 6 raon 30, jonka lapi valielektrodin 8 elektrodin johdin 15 ulottuu. Nain kosteuden tai korrodoivien kaasujen mahdollinen tunkeutuminen piirin sisåltåvåån osaan eristelevyn 6 takasivulle raon kautta voi-daan eståå varmasti.

Johtuen eriståvåstå tiivistyksestå, joka on saatu ruiskutta-malla tåytemateriaalia, kuten esimerkiksi synteettista sulatushartsia, FETin sisaltSvaån osaan 13 sen jalkeen kun johdin on juotettu, mahdollinen elektrostaattinen lapilyonti voidaan eståå, kun FETin sisåltåvåå osaa 13 kosketetaan kåsin kokoon-panossa.

Koska FETin sisåltåvå osa 13 on muodostettu eristelevyyn 6 ja tåyttåminen suoritetaan kokoonpantaessa eristelevyå 6, val-mistusvaiheiden mååråå voidaan våhentåå verrattuna tavanomai-seen prosessiin, jossa tåyttd suoritetaan ennen kokoonpano-vaihetta.

Edelleen kyseesså olevan keksinnon mukaisesti vålielektrodin 11 15 92769 8 asentaminen eristelevyyn 6 voidaan suorittaa ainoastaan kiinnittåmållå vålielektrodin 8 tukijalat 24a-24c reikiin 34a-34c, jotka on avattu eristelevyn 6 etupuolelle. Nåin olien mitåån ruuveja ei tarvita vålielektrodin 8 asentamiseksi eristelevylle 6 ja vålielektrodin 8 asentamiseen tarvittava tila voidaan minimoida. Itse asennusoperaatio on helppo ja yksinkertainen. Tåsså yhteydesså on huomautettava, ettå reikå 34c, johon tukijalka 24c tyonnetåån, on muodostettu siten, ettå låpimitta pienenee kårjeksi jåttåen ohuen, kalvomaisen osan reiån pååhån, kuten raossa 33, johon kontaktimetalliosa 18 tyonnetåån kuten kuviossa 15 (A) on esitetty. Sen vuoksi kun tukijalka 24c on tyonnetty reikåån 34c, elektrodin johdin 15, joka on muodostettu integraalisesti tukijalan 24c kanssa, pannaan sisåån puhkaisemalla ohut, kalvomainen osa kunnes se saavuttaa eristelevyn 6 takapuolen. Nåin kosteuden mahdolli-nen tunkeutuminen reiån 34c låpi voidaan myos eståå.

Vaikka tukijaloissa 24c, jotka on muodostettu integraalisesti vålielektrodin 8 elektrodin johtimen 15 kanssa, on sahalai-taiset reunat 25 kuviossa 11 esitetysså suoritusmuodossa, sahalaitaiset reunat 25 voidaan tehdå ainoastaan tukijalkoi-hin 24a, 24b, joissa ei ole elektrodin johdinta, ja tyontåå reikiin 34a, 34b, jotka aukevat eristelevyn 6 takasivulle, mutta ei tukijalkaan 24, jossa on elektrodin johdin. Tåmå sen vuoksi, ettå elektrodin johdin 15, joka kiinnitetåån FETin 12 johtimeen 12a juottamalla, ulottuu eristelevyn etupuolelta takapuolelle, ja kiinnitys mahdollisesti irtoaa kuumuudesta juottamisen aikana. Kuitenkin tukijalkojen mååråå edullisesti lisatåån varmemman kiinnityksen takaamiseksi.

Tåsså yhteydesså on pantava merkille, ettå vålielektrodin 8 kehålle muodostettu lovi 35, kuten kuviossa 11 on esitetty, on muodostettu komplementtiseksi kondensaattorin sisåltåvån osan 31 lierioprojektion kanssa. Siinå tapauksessa, misså kondensaattorin sisåltåvå osa 31 on tehty vålielektrodin 8 ·· ulkopuolelle, lovi 35 voidaan jåttåå pois.

Claims (6)

92769 16

1. Ionisaatiosavuilmaisin, joka sisåltåå eristelevyn (6), joka on sijoitettu kotelon (3) sisåån, ja piirilevyn (10), joka on sijoitettu eristelevyn takasivulle, jossa mainitussa eristelevysså on vålielektrodi (8) ja såteilylåhde (7b), jol-loin valielektrodiin on muodostettu aukko (22) såteilyn låhet-tåmiseksi mainitusta såteilylåhteestå, ja ulkoelektrodin (9), jonka sivuseinåån on muodostettu savuaukkoja (9a), kaikkien ollessa asennettuina mainittuun eristelevyyn, tunnettu siitå, ettå eristelevysså (6) on rengasmainen liitoslaippaosa (26), joka on muodostettu integraalisesti eristelevyn reunaan, ja mainitussa kotelossa on liitosura (27), johon liitoslaippa tyonnetåån; liitoslaipassa (26) on kårki, joka ulottuu kohti eristelevyn (6) takasivua ja on suunnattu ulospåin; ja liitosurassa (27) on ulompi sisåseinå (27a), joka on kalteva siten, ettå uraan tyonnetty liitoslaippa puristuu tåtå seinåå vasten.

2. Jonisationsrokdetektor enligt patentkravet 1, kånne-tecknad av att mellanelektroden (8) uppvisar flera stodben (24a, 24b, 24c) och åtminstone en elektrodledning (15), som har bildats integralt med densamma; elektrodledningen (15) har skjutits i en slits (30) från isoleringsplat tans (6) framsida och kopplats med ledningen (12a) av en med isoleringsplattans baksida forenat och isolerat for-tåtat FET (12); och varje nåmnda stodben (24a, 24b, 24c) uppvisar råfflade kanter (25) och år skjutna for fogning i hål (34a, 34b, 34c) på isoleringsplattans (6) framsida men inte dårigenom.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ionisaatiosavuilmaisin, tunnettu siitå, ettå vålielektrodissa (8) on useita tukijalkoja (24a, 24b, 24c) ja ainakin yksi elektrodin johdin (15), joka on muodostettu integraalisesti sen kanssa; elektrodin johdin (15) on tyonnetty rakoon (30) eristelevyn (6) etupuolelta ja yhdistetty eristelevyn takasivulle liitetyn ja eristetysti tiivistetyn FETin (12) johtimeen (12a); ja kussakin mainitussa tukijalassa (24a, 24b, 24c) on sahalaitai-set reunat (25) ja ne on tydnnetty kiinnittåmistå vårten eris-. televyn (6) etusivulle tehtyihin reikiin (34a, 34b, 34c), mut- • ta ei låpi.

3. Jonisationsrokdetektor enligt patentkravet 2, kånne-tecknad av att elektrodledningen (15) har bildats integralt med stodben (24c) i form av en stodbensforlångning.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen ionisaatiosavuilmaisin, tunnettu siitå, ettå elektrodin johdin (15) on muodostettu integraalisesti tukijalan (24c) kanssa tukijalan jatkeen muodos-sa. II 92769 17

4. Jonisationsrokdetektor enligt patentkravet 2, Jeanne -tecknad av att isoleringsplattan (6) uppvisar oppningar (33) f5r genomforing av ytterelektrodens (9) kontaktmetalldelar (18) for kretskortet (10), varvid nåmnda oppningar år bildade genom att låmna en tunn filmliknande del i desamma då kon- -? taktmetalldelarna inte ånnu har genomforts dårigenom.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen ionisaatiosavuilmaisin, tunnettu siitå, ettå eristelevysså (6) on aukot (33) ulko-elektrodin (9) kontaktimetalliosien (18) viemiseksi niiden låpi piirilevyå (10) vårten mainittujen aukkojen ollessa muo-dostettu jåttåen ohuen kalvomaisen osan niihin kun kontakti-metalliosia ei ole vielå viety niiden låpi.

5. Jonisationsrokdetektor enligt patentkravet 2, kånne-teclcnad av att isoleringsplattan (6) uppvisar 6ppningar (39) for placering av en LED (40) dårigenom i kretskortet (10) for . . indikering av ett alarm, varvid oppningarna år bildade genom att låmna en tunn filmliknande del i desamma då LED inte ånnu har genomforts dårigenom.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen ionisaatiosavuilmaisin, tunnettu siitå, ettå eristelevysså (6) on aukot (39) LEDin (40) sijoittamiseksi niiden låpi piirilevylle (10) hålytyksen indikointia vårten aukkojen ollessa muodostettu jåttåen ohut kalvomainen osa niihin kun LEDiå ei vielå ole tyånnetty niiden låpi.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen ionisaatiosavuilmaisin, tunnettu siitå, ettå eristelevysså (6) on aukko (28) siså-elektrodin (7) sovittamiseksi, ja mainittu sisåelektrodi on juotettu ulokeosastaan (7a), joka on kiinnitettåvå paikalleen sen jålkeen kun se on asetettu eristelevyn aukkoon. l. Jonisationsrokdetektor innefattande en isoleringsplatta (6), som har placerats inom ett holje (3), och ett kretskort (10), som har placerats på isoleringsplattans baksida, vilken nåmnda isoleringsplatta uppvisar en mellanelektrod (8) och en strålningskålla (7b), varvid i mellanelektroden har bildats en oppning (22) for att sånda strålningen från nåmnda strålningskålla, och en ytterelektrod (9), i vårs sidovågg har bildats rokoppningar (9a), varvid de alla år installerade i nåmnda isoleringsplatta, , . kånnetecknad av att isoleringsplattan (6) uppvisar en ringformad fogflånsdel (26), som har bildats integralt i isoleringsplattans kant, och nåmnda holje uppvisar ett fogspår (27), in i vilket fogflånsen skjutes; i fogflånsen (26) befinner sig en spets, som stråcker sig mot isoleringsplattans baksida och år riktad utåt; och i fogspåret (27) befinner sig en yttre innervågg (27a), som år 92769 18 lutad så, att den i spåret inskjutna fogflånsen pressas mot denna vågg.

6. Jonisationsrokdetektor enligt patentkravet 2, kånne-tecknad av att isoleringsplattan (6) uppvisar en oppning (28) f5r inpassning av innerelektroden (7), och nåmnda innerelekt-rod år 15dd i sin utsprångsdel (7a), som skall fogas på sin plats efter dess placering i isoleringsplattans oppning. Il