FI92769B - Ionisaatiosavuilmaisin - Google Patents

Description

92769

IonisaatiosavuiImaisin Tämän keksinnön kohteena on ionisaatiosavuilmaisin, jolla on ominainen kosteutta kestävä rakenne kosteuden jne. tunkeutumisen estämiseksi piirin sisältävään osaan ja ominainen rakenne elektrodien asentamiseksi eristelevyyn ilmaisimen kotelon sisään.

Tavanomaisina ionisaatiosavuilmaisimina voidaan mainita esimerkiksi kuviossa 16 esitetty savuilmaisin.

Kuviossa 16 50 on ilmaisimen runko, 51 on ilmaisimen kotelo ja 52 on ulkokotelo. Ulkokotelossa 52 on savuaukot 53.

Eristelevy 54 on sijoitettu ilmaisimen runkoon 50, joka käsittää ilmaisimen kotelon 51 ja ulkokotelon 52. Sisäelek-trodi 56, jossa on säteilylähde 55, välielektrodi 58, jossa on lähetysaukko 57, ja ulkoelektrodi 59, johon ulkopuolinen savu voi tulla, on tuettu ja kiinnitetty eristelevyn 54 etupuolelle. Nämä elektrodit muodostavat elektrodi järjestelyn ionisaatiosavuilmaisua varten. Painettu piirilevy 60, johon on pakattu ilmaisinpiiri, on sijoitettu eristelevyn 54 takasivulle.

Tila, joka sisältää painetun piirilevyn 60, on tiivistetty alaosastaan eristelevyn 54 kanssa kumitiivisteellä 61 ja yläosastaan yläkannen 63 kanssa kumitiivisteellä 62 kosteuden tai korrodoivien kaasujen sisääntunkeutumisen estämiseksi.

Käytettävien osien määrä on kuitenkin suuri ja valmistusmenetelmä on monimutkainen edellä esitetyssä tavanomaisessa ioni-saatiosavuilmaisimessa, koska kumitiivisteitä 61, 62 käytetään piirin sisältävän tilan kosteutta estävänä rakenteena. Lisäksi kumitiivisteet 61, 62 lisäävät ilmaisimen korkeutta, ·· mikä tekee vaikeaksi ilmaisimen koon pienentämisen.

2 92769

Tavanomaisessa ionisaatiosavuilmaisimessa välielektrodi 58 on asennettu ruuveilla eristelevyyn 54 välikkeen 64 avulla sisä-ionisaatiokammion muodostamiseksi välielektrodin 58 ja sisä-elektrodin 56 väliin.

Tällaisessa järjestelyssä tarvitaan tilaa välielektrodin 58 kiinnittämiseen eristelevyyn 54 ruuveilla. Tämä lisää väli-elektrodin 58 asennustilaa ja monimutkaistaa kokoonpanoa, koska siinä tarvitaan ruuvikiinnitystä.

Tavanomaisella ionisaatiosavuilmaisimella on edelleen sellainen haittapuoli, että välielektrodin 58 elektrodin johdin, joka yhdistetään FETin johtimeen eristelevyn 54 takasivulla, menee eristelevyn 54 läpi. Tämä sallii kosteuden tai korro-doivien kaasujen tulla piirin sisältävään tilaan levyssä olevan aukon läpi, jonka kautta johdin kulkee. Tämä korrodoi mahdollisesti piirin osia.

Kyseessä oleva keksintö on tehty ratkaisemaan tavanomaisiin tekniikoihin sisältyvät ongelmat, ja kyseessä olevan keksinnön eräänä päämääränä on saada aikaan ionisaatiosavuilmaisi-meen kosteudenpitävä rakenne, joka kykenee takaamaan piirin sisältävän osan kosteudenkestävyyden yksinkertaisella rakenteella ja pienentämään ilmaisimen kokoa.

Edellä selitettyyn päämäärään pääsemiseksi kyseessä oleva keksintö esittelee ionisaatiosavuilmaisimen, joka sisältää eristelevyn, joka on sijoitettu kotelon sisään, ja piirilevyn, joka on sijoitettu eristelevyn takasivulle, jossa mainitussa eristelevyssä on välielektrodi ja säteilylähde, jolloin välielektrodiin on muodostettu aukko säteilyn lähettämiseksi mainitusta säteilylähteestä, ja ulkoelektrodin, jonka sivu-seinään on muodostettu savuaukkoja, kaikkien ollessa asennettuina mainittuun eristelevyyn: mainitussa eristelevyssä on rengasmainen liitoslaippaosa, joka on muodostettu integraali-sesti eristelevyn reunaan, ja mainitussa kotelossa on liitos- 3 92769 ura, johon mainittu liitoslaippa työnnetään; mainitussa lii-toslaipassa on kärki, joka ulottuu kohti eristelevyn takasivua ja on suunnattu ulospäin; ja mainitussa liitosurassa on ulompi sisäseinä, joka on kalteva siten, että uraan työnnetty liitoslaippa puristuu seinää vasten.

Tällä järjestelyllä rengasmainen liitoslaippaosa, joka on muodostettu integraalisesti eristelevyn kanssa, voidaan työntää yksinkertaisesti kotelon liitosuraan eristelevyn takasivulle muodostetun piirin sisältävän osan tiivistämiseksi kos-teuttapitävästi. Näin ollen erilliset tiivistysosat, kuten esimerkiksi kumitiivisteet jne., voidaan jättää pois vähentäen osien määrää ja asennusvaiheiden määrää. Lisäksi piirin sisältävän osan korkeutta voidaan pienentää tiivistysosien korkeudella. Tämä mahdollistaa koko savuilmaisimen pienentämisen .

Kyseessä olevan keksinnön eräänä toisena päämääränä on saada aikaan ionisaatiosavuilmaisimen välielektrodin asennusraken-ne, johon kyetään helposti asentamaan välielektrodi ja joka kykenee suojelemaan piirin osia sallien elektrodin johtimen mennä eristelevyn läpi piirin sisältävään osaan.

Edellä mainittuun päämäärään pääsemiseksi kyseessä oleva keksintö esittelee ionisaatiosavuilmaisimen, joka sisältää eristelevyn, joka on sijoitettu kotelon sisään, ja piirilevyn, joka on sijoitettu eristelevyn takasivulle, jossa mainitussa eristelevyssä on välielektrodi ja säteilylähde, jolloin väli-elektrodiin on muodostettu aukko säteilyn lähettämiseksi mai-:· nitusta säteilylähteestä, ja ulkoelektrodin, jonka sivusei nään on muodostettu savuaukkoja, kaikkien ollessa asennettuina mainittuun eristelevyyn: mainitussa välielektrodissa on useita tukijalkoja ja ainakin yksi elektrodin johdin, joka on muodostettu integraalisesti sen kanssa; mainittu elektrodin johdin on työnnetty rakoon eristelevyn etupuolelta ja yhdis-·.· tetty eristelevyn takasivulle liitetyn ja eristetysti tiivis- , 92769 tetyn FETin johtimeen; ja kussakin mainitussa tukijalassa on sahalaitaiset reunat ja työnnetty kiinnittämistä varten eris-televyn etusivulle tehtyihin reikiin, mutta ei läpi.

Tällä järjestelyllä välielektrodi voidaan asentaa helposti ainoastaan työntämällä välielektrodin reunaan muodostetut tukijalat eristelevyn etusivulle tehtyihin reikiin. Näin ollen ruuvikiinnitys voidaan jättää pois sen tilan minimoimiseksi, joka tarvitaan välielektrodin asentamista varten. Tämä mahdollistaa savuilmaisimen kokonaispaksuuden pienentämisen ja asennusvaiheiden yksinkertaistamisen.

Lisäksi kussakin tukijalassa on sahalaitareunat siten, että ne voivat kiinnittää ja tukea välielektrodia varmasti paikallaan asennettaessa niitä eristelevyn liitosreikiin.

Edelleen välielektrodin reunaan muodostettava elektrodin johdin, joka on yhdistettävä eristelevyn takapuolelle sopivaan paikkaan sijoitetun (upotetun) FETin johtimeen, menee eriste-levyn läpi, elektrodin johdinta varten oleva eristelevyn reikä on täysin tiivistetty. Näin ollen kosteuden tai korrodoi-vien kaasujen mahdollinen tunkeutuminen piirin sisältävään osaan reiän läpi korrodoimaan piirin osia.

Kyseessä oleva keksintö esittelee edelleen ionisaatiosavuil-maisimen, joka sisältää eristelevyn, joka on sijoitettu kotelon sisään, ja piirilevyn, joka on sijoitettu eristelevyn takasivulle, jossa mainitussa eristelevyssä on välielektrodi ja säteilylähde, jolloin välielektrodiin on muodostettu aukko : säteilyn lähettämiseksi mainitusta säteilylähteestä, ja ulko- elektrodin, jonka sivuseinään on muodostettu savuaukkoja, kaikkien ollessa asennettuina mainittuun eristelevyyn: mainitussa eristelevyssä on rengasmainen liitoslaippaosa, joka on muodostettu integraalisesti eristelevyn reunaan, ja mainitussa kotelossa on liitosura, johon mainittu liitoslaippa työn-. netään; mainitussa liitoslaipassa on kärki, joka ulottuu koh-

II

κ 92769 ti eristelevyn takasivua ja on suunnattu ulospäin; mainitussa liitosurassa on ulompi sisäseinä, joka on kalteva siten, että uraan työnnetty liitoslaippa puristuu seinää vasten; mainitussa välielektrodissa on useita tukijalkoja ja ainakin yksi elektrodin johdin, joka on muodostettu integraalisesti sen kanssa; mainittu elektrodin johdin on työnnetty rakoon eristelevyn etupuolelta ja yhdistetty eristelevyn takasivulle liitetyn ja eristetysti tiivistetyn FETin johtimeen; ja kussakin mainitussa tukijalassa on sahalaitaiset reunat ja työnnetty kiinnittämistä varten eristelevyn etusivulle tehtyihin reikiin, mutta ei läpi.

Elektrodin johdin voi olla muodostettu integraalisesti tukijalan kanssa tukijalan jatkeen muodossa.

Eristelevyssä on aukot ulkoelektrodin kontaktimetalliosien viemiseksi niiden läpi piirilevyä varten mainittujen aukkojen ollessa muodostettuina, jättäen ohut, kalvomainen osa ennen kuin kontaktimetalliosia ei ole viety niiden läpi. Tässä tapauksessa voidaan estää kosteuden jne. mahdollinen tunkeutuminen aukkojen läpi, jotka on tarkoitettu kontaktimetalliosien viemiseksi niiden läpi.

Eristelevyssä voi olla aukot LEDin sijoittamiseksi niiden läpi piirilevylle hälytyksen indikointia varten. Aukot on muodostettu, jättäen ohut, kalvomainen osa, ennen kuin LEDiä ei ole työnnetty niiden läpi. Tässä tapauksessa voidaan estää kosteuden jne. mahdollinen tunketuminen niiden aukkojen läpi, jotka on tarkoitettu LEDin kontaktimetalliosien viemiseen niiden läpi.

•

Sisäelektrodi voidaan sovittaa aukkoon ja sisäelektrodi voidaan juottaa ulokeosastaan, joka on kiinnitettävä paikalleen sen jälkeen kun se on asetettu eristelevyn aukkoon.

Kuvio 1 on leikkauskuva kyseessä olevan keksinnön mukaisen 6 92769 ionisaatiosavuilmaisimen yhdestä muodosta;

Kuvio 2 on kuviossa 1 esitetyn ilmaisimen perspektiivinen räjäytyskuva;

Kuvio 3 on tasokuva eristelevyn takasivusta;

Kuvio 4 on keskeltä eristelevyä otettu leikkauskuva;

Kuvio 5 on tasokuva eristelevyn etusivusta;

Kuvio 6 on leikkauskuva eristelevystä otettuna pitkin viivaa VI-VI;

Kuvio 7 on leikkauskuva ionisaatiosavuilmaisimesta, johon on kiinnitetty eristelevy;

Kuvio 8 on osaleikkauskuva, joka esittää eristelevyä ennen sen kiinnittämistä;

Kuvio 9 on samanlainen osaleikkauskuva, joka esittää eriste-levyä sen jälkeen kun se on kiinnitetty;

Kuvio 10 on suurennettu leikkauskuva FETin sisältävästä rakenteesta ;

Kuvio 11 (A) on tasokuva välielektrodista ja kuviot 11 (B) ja (C) ovat sivukuvia otettuina vastaavien nuolien A ja B mukaisesti;

Kuvio 12 on leikkauskuva ionisaatiosavuilmaisimesta, johon on asennettu välielektrodi;

Kuviot 13 (A) ja (B) ovat leikkauskuvia, jotka kumpikin esittävät sisäelektrodia ennen ja jälkeen aukkoon asentamisen ; 92769 7

Kuviot 14 (A) ja (B) ovat leikkauskuvia, jotka kumpikin esittävät LEDiä ennen ja jälkeen aukkoon asentamisen;

Kuviot 15 (A) ja (B) ovat osakuvia, jotka kumpikin esittävät kontaktimetallia tai elektrodin johdinta ennen ja jälkeen rakoon tai aukkoon sentamisen; ja

Kuvio 16 on leikkauskuva tavanomaisesta ionisaatiosavuilmai-simesta.

Kuvio 1 on pystysuora leikkauskuva kyseessä olevan keksinnön ionisaatiosavuilmaisinta esittävästä suoritusmuodosta.

Kuviossa 1 1 merkitsee ilmaisimen runkoa, joka on irrotetta-vasti kiinnitetty ilmaisimen pohjaan 2, joka kiinnitetään kattoon. Ilmaisimen runko 1 käsittää runkokotelon 3, joka on ilmaisimen pohjan 2 vieressä, ja ulkokotelon 5, joka on kiinnitetty runkokotelon 3 alasivulle ja jossa on savuaukot 4 sivuseinässään.

Ilmaisimen rungossa 1 eristelevy 6 on lisätty jakamaan ilmaisimen rungon 1 sisäpuolen piirin sisältävään osaan ja elek-trodiosaan ionisaatiosavuilmaisua varten.

• · •

Sisäelektrodi 7 on kiinnitetty keskelle eristelevyä 6. Väli-elektrodi 8, jossa on aukko säteilylähteestä lähetettävän säteilyn antamiseksi säteillä sen läpi, on asennettu, ympäröiden sisäelektrodia 7. Ulkoelektrodi 9, jossa on savuaukot sivuseinässään, on edelleen asennettu, ympäröiden välielek-. *·' trodia 8. Sisäionisaatiokammio A muodostuu sisäelektrodin 7 ja välielektrodin 8 väliin ja ulkoionisaatiokammio B, joka on tehty ulkoisen savun antamiseksi tulla sen sisään, muodostuu välielektrodin 8 ja ulkoelektrodin 9 väliin.

FETin sisältävä osa 13, jota ympäröi väliseinä 14, on muodos-*·' tettu sopivaan paikkaan eristelevyn 6 takapuolelle. FET 12 on 92769 8 yhdistetty FETin sisältävään osaan 13· Välielektrodin 8 johdin 15 on viety eristelevyn 6 läpi ja yhdistetty FETin sisältävään osaan 13 liitetyn FETin 12 johtimeen. Synteettistä sulatushartsia täytetään FETin 12 upottamiseksi FETin sisältävän osan 13 kanssa FETin 12 ja siihen yhdistetyn välielektrodin johtimen 15 sovittamiseksi. Näin ollen FETin sisältävä osa 13 yhdessä FETin 12 ja johtimen 15 kanssa ovat kaikki upotettuja. FETin 12 johdin on myös upotettu synteettiseen hartsiin.

Kondensaattorin sisältävä osa 24 on myös muodostettu eriste-levyn 6 takapuolelle esitetyssä suoritusmuodossa.

Eristelevyn 6 takapuolella on edelleen piirin sisältävä osa. Painettu piirilevy 10 on kiinnitetty tiiviisti eristelevyn 6 takapuolelle. Kondensaattorin sisältävään osaan 24 sijoitettu kondensaattori 26 ja FETin sisältävään osaan 13 upotettu FET 12 on yhdistetty painettuun piirilevyyn 10.

Lieriömäinen suojakotelo 11, joka avautuu alaspäin, on asennettu piirin sisältävän osan yläosaan, joka on järjestetty eristelevyn 6, johon painettu piirilevy 10 on kiinnitetty, takapuolelle. Kääntöpuolta, nimittäin eristelevyn 6 etupuol-• ta, suojaa ulkoelektrodi 9.

Kuvio 2 on perspektiivinen räjäytyskuva kuviossa 1 esitetystä ilmaisimen rungosta 1.

Kuviossa 2 runkokotelossa 3 on sisäaukko 3a, joka avautuu alaspäin (kuviosta 2 nähtynä). Kaksi liitostappia 16 on sijoitettu sisäaukkoon 3a painettuun piirilevyyn 10 kytkemiseksi sähköisesti. Liitososa 17 on kiinnitetty kummankin liitos-tapin 16 alapuolelle ilmaisimen pohjaan 2 liittämistä varten.

Suojakotelo 11 on asennettu runkokotelon 3 sisäaukkoon 3a, ja . painettu piirilevy 10, johon on pakattu ilmaisinpiiri, on

II

9 92769 asennettu vuorostaan siihen.

Edelleen painettuun piirilevyyn 10 on asennettu eristelevy 6, ja sisäelektrodi 7, joka käsittää elektrodiosan 7a, säteily-lähteen 7b ja elektrodin suojuksen 7c, on kiinnitetty keskelle eristelevyä 6. Sisäelektrodin 7 ympärille on asennettu rengasmainen välielektrodi 8, ja välielektrodin 8 ympärille on asennettu ulkoelektrodi 9, jonka sivuseinään on muodostettu savuaukot 9a.

Ulkoelektrodi 9 on kiinnitetty eristelevyyn 6 työntämällä kontaktimetalliosat 8 eristelevyn 6 rakojen 33 läpi. Kunkin kontaktimetalliosan 18 kärki ulottuu painetun piirilevyn 10 läpi suojakotelon 11 liitososaan 19 kytkeytymiseksi. Kontak-timetalliosa 18 on juotettu painetun piirilevyn 10, jonka läpi kontaktimetalliosa 18 ulottuu, maadoitusosaan. Siten kontaktimetalliosa 18 toimii ulkoelektrodin 9 kiinnittämiseksi eristelevyyn 6 ja sähköisen liitoksen aikaansaamiseksi painetun piirilevyn 10 sovitusosan suojaamiseksi yhdessä suojakotelon 11 kanssa.

Edelleen ulkoelektrodiin 9 on asennettu pohjalevy 20 ja ulko-kotelo 5, jonka sivuseinään on muodostettu savuaukot M. Ulko-·. kotelon 5 sisäpuolelle on sijoitettu kärpäsverkko 21.

Kuviot 3-6 esittävät kuviossa 1 esitettyä eristelevyä 6: kuvio 3 on tasokuva eristelevyn 6 takasivusta, kuvio 4 on pystysuora leikkauskuva samasta otettuna pitkin keskiosan kautta kulkevaa viivaa, kuvio 5 on tasokuva eristelevyn 6 etupuoles-·' ta; ja kuvio 6 on pystysuora leikkauskuva otettuna pitkin viivaa VI - VI.

Kuten kuviossa 4 on esitetty, rengasmainen liitoslaippaosa 26 on muodostettu integraalisesti eristelevyn 6 ulkoreunaan. Tässä liitoslaippaosassa 26 on vapaa pää, joka ulottuu kohti eristelevyn 6 takasivua ja ulottuu ulospäin. Toisaalta runko- 92769 10 kotelossa 3. johon eristelevy 6 on kiinnitetty, on liitosura 27 kohdassa, joka vastaa liitoslaippaosaa 26, kuten parhaiten on esitetty kuvioissa 1, 8 ja 9. Liitosura 27 on muodostettu siten, että uran ulommassa sisäseinässä on viisto pinta 27a. Uran 27 suurin läpimitta on hieman pienempi kuin liitoslaip-paosan 26 ulkoläpimitta.

Kuvio 7 esittää eristelevyn 6 järjestelyä ilmaisimen rungon 1 suhteen, joka käsittää runkokotelon 3 ja ulkokotelon 5. Kuviossa 7 osa elektrodirakenteesta on jätetty pois.

Tarkemmin sanottuna eristelevy 6 on asennettu työntämällä rengasmainen liitoslaippaosa 26, joka on muodostettu sen ulkoreunaan, liitosuraan 27, joka on muodostettu runkokoteloon 3. Samanaikaisesti kun eristelevyä 6 asennetaan, suojakotelo 11 asetetaan piirin sisältävään osaan. Ulkokotelo 5 kiinnitetään sen jälkeen sijoittamalla ulkoelektrodi 9 väliin.

Ennen eristelevyn 6 asentamista, kuten on esitetty kuviossa 8, rengasmaisessa liitoslaippaosassa 26 on vapaa pää taivutettuna ulottumaan ulospäin. Kun rengasmaista liitoslaippaosaa 26 työnnetään runkokotelon 2 liitosuraan 27 kuten nuolella on osoitettu, liitosura 27 painaa rengasmaista liitoslaippaosaa 26 sisäänpäin. Siten puristuneen rengasmaisen lii-toslaippaosan 26 reaktio painaa eristelevyn 6 kärkeä liitos-uran 27 kaltevaa sisäpintaa vasten. Tämän seurauksena kosteuden tai korrodoivien kaasujen mahdollinen tunkeutuminen piirin sisältävään osaan voidaan varmasti välttää käyttämättä kumitiivistettä jne.

Kun rengasmainen liitoslaippaosa on työnnetty liitosuraan, laipan 26 sisäpintaa pakotetaan puristumaan uran sisäseinää 27b vasten ulkopuolisen ilman tunkeutumisen estämiseksi.

Kuviossa 4 eristelevyn keskiosassa on aukko 28 sisäelektrodin 7 asentamiseksi siihen. Kun sisäelektrodi 7 on asennettu

II

,, 92769 eristelevyn 6 aukkoon, sisäelektrodin 7 reuna 7a juotetaan sen jälkeen kun sisäelektrodi 7 on työnnetty aukon 28 läpi kuten kuvioissa 13 (A) ja (B) on esitetty. Näin sisäelektrodi 7 kiinnitetään eristelevyn 6 aukkoon 28. Koska sisäelektrodi 7 kiinnitetään juottamalla, sisäelektrodin 7 ja aukon 28 välinen rako tiivistyy täysin. Tämän seurauksena kosteuden jne. mahdollinen tunkeutuminen raon läpi voidaan estää.

Honirenkainen urarakenne 29, joka käsittää useita rengasmaisia uria, on muodostettu aukon 28 ympärille ryömintäetäisyy-den saamiseksi elektrodien välille. Rako 30 on muodostettu eristelevyyn 6 välielektrodin 8 elektrodin 15, kuten kuviossa 11. on esitetty, viemiseksi monirenkaisen urarakenteen 29 oikeasta osasta (kuviossa M) FETin sisältävään osaan 13, jota väliseinä 1*1 ympäröi eristelevyn 6 takasivulla.

Tässä yhteydessä on pantava merkille, että kondensaattorin sisältävä osa 31 on muodostettu eristelevyn 6 takasivulle aukon 28 vasemmalle puolelle.

Viitaten nyt kuvioon 3» joka esittää tasokuvaa eristelevyn 6 takasivusta, FETin sisältävä osa 13, joka on tehty ellipsin muotoiseksi ja jota ympäröi väliseinä 14 aukon 28 oikella y puolella, on sijoitettu keskelle eristelevyä 6. FETin sisäl tävän osan 13 pohjaosassa on FETin sijoitusreikä 32 ja rako 30, jos muodostettu sisempään paikkaan välieletrodin 8 johtimen 15 työntämiseksi siihen.

FETin sisältävän osan 13 ja kondensaattorin sisältävän osan 31 konfiguraatiot voidaan ymmärtää helpommin eristelevyn 6 keskeltä otetusta leikkauskuvasta kuten kuviossa 4 on esitetty .

Kuvioissa 3 ja 5 kaksi rakoa 33 on muodostettu kohtiin, jotka eroavat eristelevyn 6 keskiosasta, kontaktimetalliosien 18 viemiseksi niiden läpi ulkoelektrodin 9 kiinnittämistä varten 12 92769 kohti eristelevyn 6 takasivua. Kumpikin rako 33 on muotoiltu siten, että sen sisähalkaisija pienenee kohti huippua kuten kuviossa 6, kuviossa 5 (A) on esitetty. Rako 33 on muotoiltu muodostamaan kärjen yläosassa jättäen hyvin ohuen, kalvomai-sen osan eristelevyn 6 takapuolelle. Kontaktimetalliosa 18 työnnetään rakoon 33 rikkomalla raon 33 ohut, kalvomainen osa kuten kuviossa 15 (B) on esitetty. Koska ohut, kalvomainen osa jätetään rakoon 33 ja kontaktimetalliosa 18 asennetaan rikkomalla ohut, kalvomainen osa, ohut kalvomainen osa koskettaa tiiviisti kontaktimetalliosaan 18 sen jälkeen kun kontaktimetalliosa 18 on työnnetty sen läpi. Tämän tuloksena kosteuden jne. mahdollinen tunkeutuminen raon 33 läpi voidaan estää.

Viitaten nyt kuvioon 5, joka esittää eristelevyn 6 etupuolta, liitosreiät 34a, 34b ja 34c on muodostettu kohtiin, jotka ovat ulompana kuin aukko 28, välielektrodin 8 asentamista varten. Liitosreikiin 34a, 34b ja 34c liitetään välielektrodin 8, jossa ei ole elektrodin johdinta, tukijalat 24a, 24b ja 24c kuten kuviossa 11 on esitetty. Rako 30, johon työnnetään välielektrodin 8 tukijalkaan 24c muodostettu elektrodi 15 kuten kuviossa 11 on esitetty, avautuu liitosreiän 34c sisällä.

Aukkoa 39, joka on muodostettu vasemmanpuoleiseen projektioon, joka vastaa kondensaattorin sisältävää tilaa 24, käytetään LEDin 40 kiinnittämiseen, joka on sijoitettu painettuun piirilevyyn 10 hälytyksen indikoimista varten. Tämä aukko 39 on muodostettu jättäen ohut, kalvomainen osa eristelevyn 6 etupuolelle kuten kuviossa 14 (A) on esitetty. Näin ollen aukon 39 halkaisija on pienempi kuin LEDin 40 ulkohalkaisija. Tällä formaatiolla kun LED 40 työnnetään aukkoon 39, reunaosa aukon 39 etupäässä, nimittäin aukon 39 ohut, kalvomainen osa, pakotetaan koskettamaan tiiviisti LEDiin 40. Näin aukon 39 ja LEDin 40 väliin ei muodostu rakoa, mikä voi estää kosteuden • jne. mahdollisen tunkeutumisen aukon 39 läpi.

Il 92769 13

Kuten kuviossa 11 on esitetty, välielektrodista 8 on tehty rengasmainen tasossa. Välielektrodissa 8 on aukko 22 säteily-lähteestä 7b, kuten on esitetty katkoviivalla, tulevan säteilyn antamiseksi tulla sen läpi, ja elektrodiosa 23, joka on muodostettu integraalisesti välielektrodin 8 kanssa ja työntyy kohti aukon 22 keskiosaa. Elektrodiosa 23 on sitä varten, että se kompensoi ionisaatiovirran pienenemisen sisäionisaa-tiokammiossa, minkä muuten voisi aiheuttaa säteilylähteestä 7b tulevan säteilyn säteilytysalueen leveneminen ulkoionisaa-tiokammioon. Tarkemmin sanottuna, koska elektrodiosa 23 ulottuu osaan, missä säteilylähteestä tuleva keskisäteily keskittyy, riittävä ionisaatiovirta voidaan saada aikaan elektrodi-osalla 23 sisäionisaatiokammiossa suuresta aukosta 22 huolimatta .

Välielektrodissa 8 on edelleen välielektrodin 8 reunaan muodostettu tukijalat 24a, 24b ja 24c integraalisesti elektrodin 8 kanssa.

Elektrodin johdin 15 on muodostettu integraalisesti yhden tukijalan 24a-24c kanssa, nimittäin tukijalan 24c kanssa, kuten on esitetty sivukuvissa 11 (B) ja (C). Elektrodin johdin 15, joka yhdistetään FETin sisältävään osaan 13 asetetun FETin 12 johtimeen, ulottuu eristelevyn 6 läpi. Kussakin tukijalassa 24a-24c on sahalaitaiset sivureunat 25, kuten kuvioissa 11 (B) ja (C) on esitetty.

Kuvio 12 on leikkauskuva, joka esittää kuviossa 11 esitettyä välielektrodia 8, joka on nyt asennettu kuviossa 4 esitettyyn ·' eristelevyyn 6. Eristelevy 6 on esitetty leikkauksena, joka on otettu pitkin kuvion 5 viivaa X - X.

Kuviossa 12 välielektrodi 8 on yhdistetty kahdesta, välielektrodin 8 reunaan muodostetusta tukijalasta 24a, 24b kahteen reikään 34a, 34b, jotka avautuvat eristelevyn 6 etupuolelle, kuten kuviossa 5 on esitetty. Koska tukijaloissa 24a, 24b on 92769 14 sahalaitaiset sivureunat 25, ne voivat pysyä tiukasti kiinni vastaavissa rei'issa 34a, 34b, kun ne on kiinnitetty vastaaviin reikiin.

Toisaalta kuten kuviossa 12 on esitetty, välielektrodin 8 tukijalan 24c kanssa integraalisesti muodostettu elektrodin johdin 15 on kiinnitetty rakoon 30, joka on muodostettu eris-televyn 6 reiän 34c pohjaosaan. Elektrodin johtimen 15 kärki on juotettu FETin 12, joka on sijoitettu FETin sisältävään osaan 13, joka on muodostettu eristelevyn 6 takapuolelle, johtimeen 12a.

Koska synteettistä sulatushartsia on levitetty FETin 12 ja välielektrodin 8 elektrodin johtimen 15, joka on juotettu FETin 12 johtimeen 12a, päälle eristävää tiivistämistä varten kuten kuviossa 10 on esitetty, FETin sisältävän osan 13 eristävä tiivistys tiivistää eristelevyn 6 raon 30, jonka läpi välielektrodin 8 elektrodin johdin 15 ulottuu. Näin kosteuden tai korrodoivien kaasujen mahdollinen tunkeutuminen piirin sisältävään osaan eristelevyn 6 takasivulle raon kautta voidaan estää varmasti.

Johtuen eristävästä tiivistyksestä, joka on saatu ruiskuttamalla täytemateriaalia, kuten esimerkiksi synteettistä sulatushartsia, FETin sisältävään osaan 13 sen jälkeen kun johdin on juotettu, mahdollinen elektrostaattinen läpilyönti voidaan estää, kun FETin sisältävää osaa 13 kosketetaan käsin kokoonpanossa .

Koska FETin sisältävä osa 13 on muodostettu eristelevyyn 6 ja täyttäminen suoritetaan kokoonpantaessa eristelevyä 6, valmistusvaiheiden määrää voidaan vähentää verrattuna tavanomaiseen prosessiin, jossa täyttö suoritetaan ennen kokoonpano-vaihetta .

Edelleen kyseessä olevan keksinnön mukaisesti välielektrodin 11 15 92769 8 asentaminen eristelevyyn 6 voidaan suorittaa ainoastaan kiinnittämällä välielektrodin 8 tukijalat 24a-24c reikiin 34a-34c, jotka on avattu eristelevyn 6 etupuolelle. Näin ollen mitään ruuveja ei tarvita välielektrodin 8 asentamiseksi eristelevylle 6 ja välielektrodin 8 asentamiseen tarvittava tila voidaan minimoida. Itse asennusoperaatio on helppo ja yksinkertainen. Tässä yhteydessä on huomautettava, että reikä 34c, johon tukijalka 24c työnnetään, on muodostettu siten, että läpimitta pienenee kärjeksi jättäen ohuen, kalvomaisen osan reiän päähän, kuten raossa 33, johon kontaktimetalliosa 18 työnnetään kuten kuviossa 15 (A) on esitetty. Sen vuoksi kun tukijalka 24c on työnnetty reikään 34c, elektrodin johdin 15, joka on muodostettu integraalisesti tukijalan 24c kanssa, pannaan sisään puhkaisemalla ohut, kalvomainen osa kunnes se saavuttaa eristelevyn 6 takapuolen. Näin kosteuden mahdollinen tunkeutuminen reiän 34c läpi voidaan myös estää.

Vaikka tukijaloissa 24c, jotka on muodostettu integraalisesti välielektrodin 8 elektrodin johtimen 15 kanssa, on sahalaitaiset reunat 25 kuviossa 11 esitetyssä suoritusmuodossa, sahalaitaiset reunat 25 voidaan tehdä ainoastaan tukijalkoihin 24a, 24b, joissa ei ole elektrodin johdinta, ja työntää reikiin 34a, 34b, jotka aukevat eristelevyn 6 takasivulle, mutta ei tukijalkaan 24, jossa on elektrodin johdin. Tämä sen vuoksi, että elektrodin johdin 15, joka kiinnitetään FETin 12 johtimeen 12a juottamalla, ulottuu eristelevyn etupuolelta takapuolelle, ja kiinnitys mahdollisesti irtoaa kuumuudesta juottamisen aikana. Kuitenkin tukijalkojen määrää edullisesti lisätään varmemman kiinnityksen takaamiseksi.

Tässä yhteydessä on pantava merkille, että välielektrodin 8 kehälle muodostettu lovi 35, kuten kuviossa 11 on esitetty, on muodostettu komplementtiseksi kondensaattorin sisältävän osan 31 lieriöprojektion kanssa. Siinä tapauksessa, missä kondensaattorin sisältävä osa 31 on tehty välielektrodin 8 ·· ulkopuolelle, lovi 35 voidaan jättää pois.

Claims (6)

16 92769

1. Ionisaatiosavuilmaisin, joka sisältää eristelevyn (6), joka on sijoitettu kotelon (3) sisään, ja piirilevyn (10), joka on sijoitettu eristelevyn takasivulle, jossa mainitussa eristelevyssä on välielektrodi (8) ja säteilylähde (7b), jolloin välielektrodiin on muodostettu aukko (22) säteilyn lähettämiseksi mainitusta säteilylähteestä, ja ulkoelektrodin (9), jonka sivuseinään on muodostettu savuaukkoja (9a), kaikkien ollessa asennettuina mainittuun eristelevyyn, tunnettu siitä, että eristelevyssä (6) on rengasmainen liitoslaippaosa (26), joka on muodostettu integraalisesti eristelevyn reunaan, ja mainitussa kotelossa on liitosura (27), johon liitoslaippa työnnetään; liitoslaipassa (26) on kärki, joka ulottuu kohti eristelevyn (6) takasivua ja on suunnattu ulospäin; ja liitosurassa (27) on ulompi sisäseinä (27a), joka on kalteva siten, että uraan työnnetty liitoslaippa puristuu tätä seinää vasten.

2. Jonisationsrökdetektor enligt patentkravet 1, kanne-tecknad av att mellanelektroden (8) uppvisar flera stödben (24a, 24b, 24c) och ätminstone en elektrodledning (15), som har bildats integral t med densamma; elektrodledningen (15) har skjutits i en slits (30) frän iso-leringsplattans (6) framsida och kopplats med ledningen (12a) av en med isoleringsplattans baksida förenat och isolerat för-tätat FET (12); och varje nämnda stödben (24a, 24b, 24c) uppvisar räfflade kanter (25) och är skjutna för fogning i häl (34a, 34b, 34c) pi isoleringsplattans (6) framsida men inte därigenom.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ionisaatiosavuilmaisin, tunnettu siitä, että välielektrodissa (8) on useita tukijalkoja (24a, 24b, 24c) ja ainakin yksi elektrodin johdin (15), joka on muodostettu integraalisesti sen kanssa; elektrodin johdin (15) on työnnetty rakoon (30) eristelevyn (6) etupuolelta ja yhdistetty eristelevyn takasivulle liitetyn ja eristetysti tiivistetyn FETin (12) johtimeen (12a); ja kussakin mainitussa tukijalassa (24a, 24b, 24c) on sahalaitaiset reunat (25) ja ne on työnnetty kiinnittämistä varten eris-. televyn (6) etusivulle tehtyihin reikiin (34a, 34b, 34c), mut- • ta ei läpi.

3. Jonisationsrökdetektor enligt patentkravet 2, kanne-tecknad av att elektrodledningen (15) har bildats integralt med stödben (24c) i form av en stödbensförlängning.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen ionisaatiosavuilmaisin, tunnettu siitä, että elektrodin johdin (15) on muodostettu integraalisesti tukijalan (24c) kanssa tukijalan jatkeen muodossa. Il 92769 17

4. Jonisationsrökdetektor enligt patentkravet 2, kanne-tecknad av att isoleringsplattan (6) uppvisar öppningar (33) för genomföring av ytterelektrodens (9) kontaktmetalldelar (18) för kretskortet (10), varvid nämnda öppningar är bildade genom att lämna en tunn filmliknande del i desamma dä kon- -? taktmetalldelarna inte ännu har genomförts därigenom.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen ionisaatiosavuilmaisin, tunnettu siitä, että eristelevyssä (6) on aukot (33) ulko-elektrodin (9) kontaktimetalliosien (18) viemiseksi niiden läpi piirilevyä (10) varten mainittujen aukkojen ollessa muodostettu jättäen ohuen kalvomaisen osan niihin kun kontakti-metalliosia ei ole vielä viety niiden läpi.

5. Jonisationsrökdetektor enligt patentkravet 2, kanne-tecknad av att isoleringsplattan (6) uppvisar öppningar (39) för placering av en LED (40) därigenom i kretskortet (10) för . . indikering av ett alarm, varvid öppningarna är bildade genom att lämna en tunn filmliknande del i desamma dä LED inte ännu har genomförts därigenom.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen ionisaatiosavuilmaisin, tunnettu siitä, että eristelevyssä (6) on aukot (39) LEDin (40) sijoittamiseksi niiden läpi piirilevylle (10) hälytyksen indikointia varten aukkojen ollessa muodostettu jättäen ohut kalvomainen osa niihin kun LEDiä ei vielä ole työnnetty niiden läpi.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen ionisaatiosavuilmaisin, tunnettu siitä, että eristelevyssä (6) on aukko (28) sisä-elektrodin (7) sovittamiseksi, ja mainittu sisäelektrodi on juotettu ulokeosastaan (7a), joka on kiinnitettävä paikalleen sen jälkeen kun se on asetettu eristelevyn aukkoon. l. Jonisationsrökdetektor innefattande en isoleringsplatta (6), som har placerats inom ett hölje (3), och ett kretskort (10), som har placerats pä isoleringsplattans baksida, vilken nämnda isoleringsplatta uppvisar en mellanelektrod (8) och en strälningskälla (7b), varvid i mellanelektroden har bildats en öppning (22) för att sända strälningen frän nämnda strälningskälla, och en ytterelektrod (9), i vars sidovägg har bildats rököppningar (9a), varvid de alla är installerade i nämnda isoleringsplatta, , . kannetecknad av att isoleringsplattan (6) uppvisar en ringformad fogflänsdel (26), som har bildats integralt i isoleringsplattans kant, och nämnda hölje uppvisar ett fogspär (27), in i vilket fogflänsen skjutes; i fogflänsen (26) befinner sig en spets, som sträcker sig mot isoleringsplattans baksida och är riktad utät; och i fogspäret (27) befinner sig en yttre innervägg (27a), som är 18 92769 lutad sä, att den i späret inskjutna fogflänsen pressas mot denna vägg.

6. Jonisationsrökdetektor enligt patentkravet 2, kanne-tecknad av att isoleringsplattan (6) uppvisar en öppning (28) för inpassning av innerelektroden (7), och nämnda innerelekt-rod är lödd i sin utsprängsdel (7a), som skall fogas pä sin plats efter dess placering i isoleringsplattans öppning. Il