FI92664B - Sovitelma rautatievaunuksi - Google Patents

Description

92664

Sovitelma rautatievaunuksi Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen sovitelma irrotettavan kuormankantajan käsittäväksi rautatievaunuksi.

5

Nykyisin yhä suurempi osa erityisesti kappaletavararahdista kuljetetaan konteissa tai vastaavissa kuormaa kantavissa kuljetusyksiköissä. Kuljetettavat tavarat, buUdrimate-riaali ja nykyisin jopa nesteet voidaan sijoittaa lastiyksikköön, jota on helppo siirtää kuljetusvälineestä toiseen aina tarpeen mukaan. Monastihan samaa lastia joudutaan 10 kuljettamaan junassa, laivassa ja rekoissa ja lasti on voitava siirtää mahdollisimman nopeasti ja helposti kuljetusvälinettä vaihdettaessa. Konttien ja vastaavien kuljetusyk-siköiden suurin etu onkin se, että varsinaista lastia ei tarvitse purkaa kuljetusvälinettä vaihdettaessa, vaan ainoastaan koko kontti nostetaan seuraavan kuljetusvälineen kuormaksi. Lisäksi kontti suojaa hyvin lastia, jolloin kuljetusvauriot jäävät vähäisik-15 si.

Rautateillä käytetään tällä hetkellä pääasiassa kahdenlaisia kuormankantajan ja kuljetusvälineen yhdistelmiä. Tavallisimmin niissä kuljetusvälineen runkorakenne kantaa kuljetettavan kuormatilan niin kuin kuormana olisi tavanomaista jäykkää kuormaa, 2 o elikkä kontti tai muu kuormankantaja on tavallista vaunussa kuljetettavaa lastia, joka ei ota vastaan vaunuun kohdistuvia kuormia. Tunnetaan myös ratkaisuja, joissa kuormankantaja muodostaa koko rautatievaunun runkorakenteen rautatiekuljetuksen aikana. Tällaisia ratkaisuja esiintyy esim. rautatieteleillä kuljetettavissa trailereissa. Näissä kuormankantaja on erillinen runko-osa, johon telit liitetään kuljetuksen ajaksi. 25

Edellä kuvatuilla vaunurakenteilla on useita heikkouksia. Itsenäisen itsekantavan kuormatilayksikön kuljettaminen tavallisessa rautatievaunussa aiheuttaa tavallisesti kaksi epäkohtaa. Kuljetettava taarapaino kasvaa suureksi, kun lasketaan yhteen 30 vaunun ja kuormatilayksikön paino. Kun kuormatila kuljetetaan vaunun kannattamana, sen jäykkyyttä ja kuormankantokykyä ei voida käyttää hyväksi, vaan vaunun on pystyttävä ottamaan vastaan kaikki kuljetuksen aikaiset rasitukset. Tässä tapauksessa 2 92664 kuormankantaja on turhaa kuljetettavaa painoa ja toimii ainoastaan kuljetettavan lastin suojana.

Toinen tavallisen yhdistelmän epäkohta on kuormatilan lattiatason nouseminen kor-5 kealle, kun tavanomaisen laituritason korkeudella sijaitsevalle lattialle tai aluskehyk-selle asennetaan kuormatilayksikkö, jonka lattian paksuus on tavallisimmin 160 ...

300 mm. Korkealla sijaitseva lattiataso vaikeuttaa kuormausta tavanomaisilla laitteilla, nostaa kuorman painopisteen korkealle ja rajoittaa käytettävissä olevan kuormatilan sisäkorkeuden matalaksi, koska rautatievaunujen korkeutta rajoittavat radan 10 sähköistys, siltarakenteet ja alikulkutunnelit. Konttien tai vaihtokorien tms. kuljetukseen mitoitetuissa erikoisvaunuissa kuormatilaa voidaan tavallisesti laskea matalammalle, mutta aluskehyksen paino lisääntyy jos aluskehyksen korkeutta madalletaan ja jos kantavuudesta ei samalla tingitä.

15 Niissä laitteissa, joissa pelkästään kytketään telit kuormatilayksikön tai kuormankan-tajan alle rautatiekuljetusta varten, tarvitaan pelkälle kuormatilayksikölle tarpeettoman tukeva mitoitus, koska tällöin puolestaan kuormankantajan on otettava vastaan kaikki kuljetuksen aikana syntyvät rasitukset. Lisäksi kaikissa kuormatilayksiköissä pitää olla rautatieteleille sopivat kytkentälaitteet sekä tekniikka esimerkiksi jarruilma- 20 johdon vetämiseksi kuormatilayksikön kautta. Myös telien täytyy olla erikoisraken-. teisia sisältäen muun muassa täydelliset itsenäisesti toimivat jarrulaitteet. Tällaisen junan päädyssä tarvitaan lisäksi erityislaitteet sen kytkemiseksi tavanomaiseen junaan tai veturiin.

25 Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan rautatievaunusovitelma, joka käsittää irrotettavan kuormankantajan ja siihen liittyvän vaunun aluskehyksen, jotka ovat liitettävissä toisiinsa siten, että molemmat ottavat vastaan kuljetettaessa aiheutuvia rasituksia.

3 0 Keksintö perustuu siihen, että vaunu muodostetaan sovitelmasta, joka koostuu aluske-hyksestä ja irrotettavasta kuormankantajasta, jotka liitetään toisiinsa yhtenäisen 3 92664 kuormaa ja liikkeen aikaisia rasituksia kantavaksi rakenteeksi.

Yhden keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaan kuormankantaja kiinnitetään vaunun aluskehykseen päädyistään pituussuuntaisia kuormituksia kantavien pintapari-5 en välityksellä ja kuormankantajan ja aluskehyksen päätyjen välille sovitetaan ainakin yksi lukituselin, joka vastaanottaa niiden välistä leikkausvoimaa.

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle sovitelmalle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

10

Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja.

Vaunun aluskehys ja kuormankantaja ovat erikseen käsiteltäviä laitteita, mutta yhteen kytkettynä niistä muodostuu yhtenäisesti kuormaa kantava rakenne. Yhdistelmän 15 kuormankantokyky on olennaisesti suurempi kuin molempien yksiköiden kuormi- tettavuudet yhteenlaskettuna ja silti sen paino saadaan pysymään kohtuullisen pienenä. Kuormankantokyky kasvaa sekä pitkittäis-, että pystysuunnassa. Vaunun kuormaa kantava osa muodostuu siten periaatteessa palkkirakenteeksi, jonka alalaipan muodostaa aluskehys ja ylälaipan kuormankantaja ja erityisesti sen pohjarakenne. Rauta-20 tievaunun aluskehykseen voidaan sijoittaa kaikki se tekniikka, mitä tarvitaan rautatiellä liikkumista ja junan muodostamista varten. Kuormankantaja voi olla tällöin rakenteeltaan hyvin yksinkertainen ja sitä voidaan käyttää maantiekuljetuksissakin vastaavanlaisen aluskehyksen yhteydessä. Koska kuormankantajassa tarvitaan vain kuorman kuljettamiseen tarvittavat rakenteen ja yksinkertaiset kiinnityselimet sen 25 kiinnittämiseksi aluskehyksen, kuormankantajan yksikkökustannukset saadaan pidettyä alhaisina.

Aluskehys voidaan rakentaa niin matalaksi kuin laitteiden tilantarve sallii. Näin saadaan tilaa esimerkiksi normaalin laiturikorkeuden alapuolelle kuormankantajan 30 runkorakenteita varten, jolloin kuormankantajan lattiataso saadaan tavallisen lastaus-laiturin tasoon ja lastaus voidaan tehdä normaalisti. Kuormankantajaa voidaan käsi- 4 92664 teliä vaunun aluskehyksestä irrallaan, joten sitä voidaan ainakin rajoitetusti kuljettaa tavanomaisilla kuljetusvälineillä kuten autolla, satamassa lastinkäsittelylaitteilla,laivassa jne.

5 Tämän keksinnön avulla voidaan valmistaa vaunusta irrotettava ja erillisesti kuljetettava kuormakori tai muu kuormaa kantava yksikkö siten, että vaunun ja kuormakorin yhteenlaskettu paino ei ole merkittävästi suurempi ja kuormitettavuus on yhtä hyvä kuin vastaavalla kiinteällä kuormatilalla varustetulla vaunulla. Kuormankantajat voidaan sijoittaa junassa oleviin rautatievaunuihin yhtä nopeasti ja helposti kuin tavalli-10 set vaihtokorit tai kontit. Erilaiset ja erilaisia lasteja varten suunnitellut kuormankantajat voidaan asentaa mihin tahansa vaunuun, joka on varustettu samantyyppistä kuormankantajaa varten ja vaunun aluskehyksiä tarvitaan vain yhtä tyyppiä. Irrotettavan kuormatilan lattian korkeus kiskon pinnasta saadaan samalle korkeudelle, kuin tavallisissa laitureissa, vaikka rautatievaunuissa käytetään tavanomaisia junan 15 muodostamiseen tarvittavia rautatieteknisiä laitteita. Vaunun ja kuormankantajan hinta on edullinen, koska tarvittavat rakenteet ovat yksinkertaisia ja keveitä. Hoik-karakenteiseen kuormankantajan runkoon voidaan kiinnittää suurta tukevuutta edellyttäviä rakenneosia, kuten kori, jossa on kiinteät päätyseinät kuorman pitkittäis-tuentaa varten, mutta ei ole kiinteitä sivuseiniä. Kuormankantajien rakennetta voi-20 daan muunnella varsin vapaasti, joten niitä voidaan rakentaa monia tyyppejä erilaisia kuljetustarpeita varten.

Keksintöä selitetään seuraavassa tarkemmin oheisten piirustusten avulla.

25 Kuvio 1 esittää yhtä keksinnön mukaisen aluskehyksestä ja kuormankantajasta koostuvan rautatievaunun suoritusmuotoa sivulta.

Kuvio 2 on suurennettu yksityiskohta kuviosta 1.

30 Kuvio 3 esittää keksinnön mukaisessa vaunusovitelmassa käytettävän kitkalukon yhtä suoritusmuotoa vaunun sivulta katsottuna.

« · * 5 92664

Kuvio 4 esittää kuvion 3 kitkalukkoa vaunun pituusakselin suunnassa katsottuna.

Kuvio S esittää keksinnön mukaisessa vaunusovitelmassa käytettävän kitkalukon toista suoritusmuotoa vaunun pituussuunnassa katsottuna.

5

Kuvio 6 esittää kuvion S kitkalukkoa ylhäältä katsottuna.

Kuvio 7 esittää keksinnön mukaisessa vaunusovitelmassa käytettävän kitkalukon kolmatta suoritusmuotoa vaunun pituusakselin suunnassa katsottuna.

10 . Keksinnön mukainen vaunusovitelma koostuu kahdesta pääosasta, rautatietekniset laitteet käsittävästä aluskehyksestä 2 ja siihen liitettävästä kuormankantajasta 1.

Kuvion 1 kuormankantaja on yksinkertaisesti tukevilla päätyseinillä 3 varustettu kuormataso. Aluskehykseen 2 kuuluu rautatievaunun kannatuslaite S, joka käsittää 15 pyöräkerrat laakeroineen, ohjaus laitteineen ja jousineen. Kannatuslaitteena voi olla myös 2- tai useampiakselinen teli. Kannatuslaite voidaan valita halutun kantavuuden ja käyttötarkoituksen mukaan ja siinä voidaan käyttää tavanomaista rautatiekalusto-tekniikkaa, joten sen rakennetta ei kuvata tässä lähemmin. Aluskehyksen 2 toisessa päädyssä on tavalliset puskimet ja vetolaitteet 4a, jolla vaunu kytketään tavalliseen 20 junaan. Aluskehyksen toisessa päädyssä on standardiratkaisusta poikkeavat kytkentälaitteet 4b, joilla useampia vaunuyksiköitä kytketään yhteen normaalista poikkeavalla tavalla. Kytkentälaitteet 4a ja 4b voivat siten olla tavallisia tai erikoisraken-teisia kytkentälaitteita, mutta vaunujen kytkeminen ei sinänsä kuulu tämän keksinnön piiriin. Kytkentä- ja kannatinlaitteiden lisäksi aluskehykseen kuuluvat kaikki junassa 25 tarvittavat sähkö-, paineilma- ja muut tavanomaisissakin rautatievaunuissa olevat liitäntä- ja kytkentälaitteet.

Kuviossa 2 on esitetty suurennettuna vaunun toinen pääty, ja tästä kuvasta näkyy selvemmin kiinnityslaitteet, joilla kuormankantaja 1 liitetään aluskehykseen 2. Vau-30 nun vastakkainen pääty on symmetrisesti samanlainen. Vaunun päädyissä kuormankantaja 1 liitetään aluskehykseen 2 pitkittäissuuntaisia voimia vastaanottavien pinta- 6 92664 parien 9-16 välityksellä. Uloimpana aluskehyksen 1 päädyssä on ensimmäinen puristusvoimia vastaanottava pystysuora pinta 9 ja kuormankantajan 1 päädyssä on vastaavasti uloimpana aluskehyksen 2 tähän pintaan vastaava vastinpinta 10. Hieman aluskehyksen 2 päädystä sisäänpäin on toinen pystysuora puristusvoimia vastaanotta-5 va pinta 13, jolla on vastinpinta 14 kuormankantajan päädyssä. Ensimmäisen puristusvoimia vastaanottavan aluskehyksen 2 pinnan 9 ja toisen puristusvoimia vastaanottavan pinnan 13 välissä on ylöspäin osoittava uloke, jonka aluskehyksen 2 päätyä kohti osoittava pystysuora pinta muodostaa ensimmäisen vetorasitusta vastaanottavan pinnan 11. Tällä pinnalla on kuormankantajassa vastinpinta 12, joka on muodostettu 10 ensimmäisen ja toisen puristusvoimia vastaanottavan pinnan 10 ja 14 välille muodostetun uran kuormankantajan 1 päädyn puoleiseen pintaan. Kuormankantajan 1 toinen puristusvoimia vastaanottava pinta jatkuu alaspäin ulokkeeksi, jonka vaunun keskiosaan päin osoittava pinta muodostaa toisen vetorasitusta vastaanottavan vastin-pinnan 15. Aluskehyksen 2 toinen vetorasitusta vastaanottava pinta 16 on muodostet-15 tu välimatkan päähän aluskehyksen 2 toisesta puristusvoimia vastaanottavasta pinnasta 13 kiinnitetyllä ulokkeella, joka voi olla myös poikittainen latta, jonka aluskehyksen 2 päätyä kohti osoittava pinta muodosta kuormitusta vastaanottavan toisen pinnan 16. Toisen puristusta vastaanottavan pinnan 13 ja toisen vetoa vastaanottavan pinnan 16 välin jää siten ura, johon kuormankantajan 1 toisen vetoa vastaanottavan 20 pinnan 15 muodostava uloke sopii. Kiinnityspintojen ulokkeiden reunat on viistetty kuormankantajan asentamisen helpottamiseksi.

Kuten kuviosta 2 nähdään, nämä pinnat on jäljestetty siten, että puristuspinnoilla 9 ja 13 on huomattava korkeusero. Samoin vetopinnoilla 12 ja 15 on huomattava kor-25 keusero. Pinnat voivat sijaita joko samassa tai eri poikkileikkaustasossa keskenään. Tällä järjestelyllä saadaan aikaan myös epäkeskeistä puristusta tai vetoa välittävä liitos ja kuormankantajan 1 ja aluskehyksen 2 jäykkyys voidaan käyttää paremmin hyödyksi. Kun puristuspintapari 9, 10 ja vetopintapari 11, 12 samoin kuin puristus-pintapari 13, 14 ja vetopintapari 15, 16 on sijoitettu siten, että niille muodostuu huo-3 o mättävä korkeusero, liitoksesta muodostuu taivutusjäykkä ja se pystyy välittämään pitkittäisvoiman lisäksi myös taivutusmomenttia. Tätä ominaisuutta voidaan käyttää 7 92664 hyväksi myös kuormankantajan 1 päätyseinän 3 tukemisessa. Pintaparit on myös sijoitettu välimatkan päähän kuormankantaj an neutraaliakselista, joten päätyseinää taivutettaessa kuormitus kohdistuu pintojen kautta aluskehykseen ja kuorm ankan ta-jaan siten, että toiseen niistä tulee puristusrasitus ja toiseen vastaavasti vetorasitus 5 seinän taivutussuunnasta riippuen. Lisäksi on erityisesti huomattava, että vastinpinnat on sijoitettu huomattavan ylös aluskehyksen 2 runkoon nähden, jolloin aluskehyksen rungon ja kuormankantajan pohjarakenteen, joka on pintojen 9-16 korkeudella, välille muodostuu huomattava korkeusero. Rakenne muistuttaa tällöin lujuusopillisesti I-palkkia, jonka ylälaipan muodostaa kuormankantaja ja alalaipan aluskehyksen 10 runko. Tästä rakenteesta johtuen vaunun kokonaisjääykkyys ja kuormankantokyky on suurempi kuin erillisen kuormankantajan ja aluskehyksen kuorm an kantokyvyn summa.

Päätykiinnityksen lisäksi kuvioiden 1 ja 2 kuormankantaja 1 on kiinnitetty aluskehyk-15 seen tavallisilla konttilukoilla 8 ja leikkausvoimaa vastanottavilla aluskehykseen 2 kiinnitetyillä ulokkeilla 6, joita varten kuormankantaj aan on valmistettu välykselliset syvennykset 7. Ulokkeet 6 ja syvennykset 7 voivat ulottua poikittaissuunnassa läpi rakenteen tai olla yksittäisiä tappeja ja vastaavia syvennyksiä. Kuormankantajan rungon ja aluskehyksen välistä liukumista estäviä, leikkausvoimia välittävänä elimenä 20 on tarvittaessa useita kappaleita. Myös tavanomaisia konttien kiinnityselimiä 8 voidaan käyttää kiinnittimien 6, 7 lisäksi tai niiden asemesta. Poikittaislattoihin 6 ja välyksellisiin uriin 7 perustuvat leikkausvoimia vastaanottavat liukuestetyyppiset kiinnittimet ovat rakenteeltaan kaikkein yksinkertaisimpia, mutta suuria välyksiä käytettäessä kuitenkin menetetään osa leikkausvoimien välityskyvystä, koska poikittaisla-25 tat pääsevät liikkumaan urissa välyksen määräämän matkan ennen kuin ne pystyvät ottamaan vastaan voimavaikutuksia. Kuormankantajan 1 ja aluskehyksen välisessä : liitoksessa on kuitenkin käytettävä melko suuria toleransseja, koska kuormankantaja on pystyttävä laskemaan helposti aluskehyksen varaan ilman tarkkaa asemointia. Samaten kaikkien kuormankantajien on sovittava yhteen kaikkien aluskehysten kans-30 sa, joten niiden valmistaminen tarkoin toleranssein siten, että ne ovat keskenään vaihtokelpoisia, tulisi erittäin kalliiksi.

8 92664

Jos kiinteät liukuesteet korvataan esimerkiksi kartiopintojen avulla välyksettomiksi tiivistyvillä liukuesteillä tai pystyvoiman vaikutuksesta kiristyvillä kiinnityselimillä, kiinnittimet voidaan suunnitella siten, että niillä on suuret välykset silloin kun kuor-mankantajaa lasketaan aluskehyksen varaan, mutta ne kuitenkin kiristyvät kiinni 5 kuorman kantajaan ja lukitsevat sen liikkeen pituussuunnassa esimerkiksi kitkavoiman avulla kun kuormankantajan paino tulee aluskehyksen varaan. Tällaisia kiinmttimiä on kuvattu kuvioissa 3 - 7.

Kuvioissa 3 ja 4 on esitetty kiinnitin, joka lukitushahlosta 19, 18, hahloon liittyvästä 10 vipuvarresta 20 ja vipuvarteen kiinnitetystä pallopinnasta 21. Kuormankantajan ala-runkoon 22 on muodostettu vipuvarren 20 pallopintaan 21 vastaava kovera pallopinta 23. Hahlo on C-kiijaimen muotoinen ja sen vipuvarteen 20 liittyvä yläosa 19 on yhtenäinen ja alaosa 18 muodostaa kirjaimen aukon. Hahlo 18, 19 on sovitettu alus-kehyksen I-palkin 17 laipan ympärille siten, että palkin 17 uuma ulkonee hahlon 15 aukosta. Hahlon ylä- ja alaosan palkin 17 laippaa vasten osoittavat pinnat ovat kaarevia ja muodostuvat esimerkiksi ellipsin puolikkaan muotoisista pinnoista. Hahlo-osa 18, 19 muodostaa loivan kulman vipuvarteen nähden.

Tämä lukitsin toimii siten, että kun kuormankantaja lasketaan aluskehyksen varaan, 2 0 kuormankantajan alapinnassa oleva kovera pallopinta 23 tulee vipuvarren pallopintaa - ;· . · 21 vasten ja siirtää lukitsimen tarkasti aluskehyksen koveran palopinnan 23 kanssa vastakkain, jolloin lukitsin asemoituu automaattisesti aluskehykseen nähden. Samalla kuormankantajan massa painaa vipuvartta 20 alaspäin ja hahlon ylä- ja alapinta 18, 19 puristuvat kaarevien sisäpintojensa painamana tiukasti aluskehyksen I-palkkia 17 25 vasten ja lukitsevat kiinnittimen kitkavoimalla paikalleen. Vipuvarren 20 pituus ·: määrää kiinnitysvoiman, mikä voidaan sitra kiinnitintä suunnitellessa helposti määrit tää riittävän suureksi. Pallopinnat 21, 23 ottavat vastaan kuormankantajan ja alus-kehyksen välisen leikkausvoiman.

30 Kuvioissa 5 ja 6 on esitetty kitkalukitsimen vaihtoehtoinen suoritusmuoto. Siinä kuormankantajan rungossa 22 on useita vaunun pitkittäissuuntaisia kiilamaisia ham- 9 92664 paita 24. Vaunun aluskehykseen 17 on puolestaan kiinnitetty ilman merkittävää pitkittäisvälystä, mutta huomattavan suurilla poikittaisilla liikevaroilla lukituskehys 25. Kehyksessä 25 on poikkileikkaukseltaan V-muotoinen aukko 28, jonka vaunun pituussuuntaisilla sivuilla on pystysuunnassa hyvin väljät urat 26, joihin on sovitettu 5 huomattavan pitkät tukirullat 27. Urien 26 ylä- ja alareunat ovat puoliympyrän muotoiset ja vastaavat tukirullien 27 ulkohalkaisijaa. Urat ovat siten väljiä, että tukirullat 27 pääsevät liikkumaan aukon 28 korkeussuunnassa. V-muotoisen aukon 28 alapuolella aluskehyksessä on syvennys 29 kiilahampaan 24 kärkeä varten.

10 Kun kuormankantaja asetetaan vaunuun, menevät hampaat 24 kehyksissä 25 oleviin aukkoihin 28 ja keskittävät samalla kehyksen 25 poikittaissuunnassa hampaan 24 kohdalle. Pitkittäissuunnassa kehyksessä 25 oleva aukko 28 voi olla niin pitkä, että karkeat valmistustoleranssit riittävät siihen, että hammas 24 osuu aukkoon. Kuormankantaja on siten helppo nostaa aluskehykselle, koska tarkkaa asemointia ei tarvita 15 pituus- eikä poikittaissuunnassa. kun kuormankantaja painuu alemmaksi niin hammas 24 kiilautuu rullien 27 väliin. Tällöin rullien 27 ja hampaan 24 välille syntyvä kitkavoima estää kuormankantajaa liukumasta pituussuunnassa aluskehykseen nähden ja lukitsin ottaa vastaan syntyvät leikkausvoimat.

20 Kun kuormankantaja nostetaan pois vaunusta, vierivät rullat 27 pystysuunnassa hyvin :'· väljissä urissa 26 ylöspäin ja hammas 24 vapautuu helposti kiinnityksestä. Tällä järjestelyllä voidaan käyttää kärkikulmaltaan varsin terävää hammasta 24 niin, että kuormankantajan irrottaminen on mahdollista pienellä pystyvoimalla.

25 Tämä lukitsin toimii siten, että se useimmissa tilanteissa kantaa leikkausvoimia : varsin hyvin ja ainakin estää liian suuret matalalla taajuudella tapahtuvat pystysuun taiset taivutusvärähtelyt mikäli kuormankantajan rungon ja aluskehyksen jäykkyys yhtenäiseksi rakenteeksi laskettuna on riittävä.

3.0 Tämän liukutuen leikkausvoiman kantokyky katoaa kahdessa erilaisessa tapauksessa: ..... 1. Pystyvärähtelyssä silloin kun pystyvoima pienenee kuormankantajan ja aluskehyk- 10 92664 sen väliltä. Tänä ajankohtana leikkausvoiman kantokykyä ei myöskään tarvita jos kuormankantajan ja aluskehyksen suuret pitkittäissiirtymät toisiinsa nähden on estetty esim. edellä kuvatuilla aluskehyksen ja kuormankantajan päädyissä olevilla pystysuuntaisilla laajoilla tasopinnoilla 2 suurten pitkittäisvoimien kuormittaessa raken-5 netta niin, että rullat liukuvat pitkittäissuunnassa hampaisiin nähden. Tämä voidaan sallia mikäli rakenne on sellainen, että taipumat eivät muodostu tässäkään tilanteessa kohtuuttoman suuriksi. Tästäkin liukumisesta huolimatta liitos estää suuret toistuvat pystyvärähtelyt tehokkaasti. Pitkittäissuuntainen liukuminen voidaan mahdollisesti saada estettyä kokonaankin mikäli käytännössä voidaan käyttää riittävän terävää 10 kärki kulmaa hampaassa. Pienimmän kärki kulman määrää esimerkiksi se, kuinka suuria voimia pinnat mekaanisesti kestävät tai millä kulmalla kuormankantaja voidaan vielä nostaa riittävän pienellä voimalla aluskehykseltä.

Toiminnallisesti muutkin tässä hakemuksessa mainitut välyksettömiksi kiristyät liu-15 kuestetyypit toimivat samalla tavalla, jolloin niiden leikkausvoman kantokyky katoaa samalla kun pystyvoima katooaa niistä ja myös silloin kun suuret pitkittäisvoimat kuormittavat rakennetta. Liukumisesta huolimatta ne vaimentavat suuria värähtelyjä.

Kuviossa 7 on esitetty vipulukitsin, jota voidaan käyttää kuormankantajan lukitsemi-20 seen. Lukitsin koostuu U-muotoisesta runko-osasta 32, joka on sovitettu aluskehyk-·*: sen I-palkin 17 ylälaipan ympärille. Runko-osan 32 kummankin haaran päähän on kiinnitetty nivelellä vipuvarsi 33. Vipuvarsien 33 pidempi pää ulottuu poikittain I-palkin 17 sivulle ja lyhyempi pää kohti palkin 17 uumaa. Varsien 33 lyhyempien päiden palkin 17 laippaa kohti osoittavissa pinnoissa on kitkapalat 34. Runko-osan 32 25 keskelle on palkin 17 uuman kohdalle kiinnitetty tappi 31 ja kuormankantajassa on : tapin halkaisijaa vastaava reikä 30. Tapin 31 pää ja reiän 30 ulkoreuna on viistetty.

Kun kuormankantaja tällaista lukitsinta käytettäessä nostetaan aluskehykselle, tappi-reikä-yhdistelmä 30, 31 ohjaa viisteiden avulla lukitsimen kohdalleen. Kun kuormankantaja painuu aluskehyksen päälle, lukitsimen varsien 33 pidemmät päät painuvat 3 0 kuormankantajan alarungon 22 alapintaa vasten, jolloin lyhyempien päiden kitkapalat 34 painuvat I-palkin 17 laipan alapintaa vasten. Kitkavoima lukitsee nyt kuormankan- 11 92664 tajan paikoilleen ja tarvittava voima voidaan tässäkin tapauksessa määrittää helposti kiinnittimen vipusuhteiden avulla.

Kuten jo edellä olevasta kävi ilmi, tällä keksinnöllä on useita vaihtoehtoisia suoritus-5 muotoja. Pitkittäisvoimia vastaanottavien pintaparien muotoilu voidaan luonnollisesti toteuttaa monella tavalla, kunhan vaan pintapareilla on riittävä korkeusero, jotta liitos pystyy kantamaan epäkeskeisiä rasituksia. Pintapareja voi tietenkin olla tarvittaessa useampiakin. Erilaiset hammastukset ja tappi- tai kartiopinnat voivat tulla kyseeseen. Periaattessa yksi vetopintapari ja puristuspintapari riittää kuormatilan liittämi-10 seksi aluskehykseen, mutta tällöin menetetään liitoksen taivutusjäykkyydellä saavute-tavat edut. Rakenne toimisi kuitenkin pääosin palkki maisena rakenteena vielä tällöinkin. Pintaparit voidaan mahdolisesti osittain korvata esimerkiksi kuvion 5 kaltaisilla kitkalukoilla ja tällaisen kitkalukon käyttäminen on erityisen edullista päätyseinän tuennan apuna ainakin kitkavaimentimena. Leikkausvoimaa vastaanottavat lukitsimet 15 voidaan nekin toteuttaa monella muillakin tavoilla kuin edellä kuvatuilla, mutta esimerkkien mukaiset kiinnittimet lienevät yksinkertaisimmin toteutettavissa ja niillä saadaan helposti riittävä lukitusvoima. Lukituselimien lukumäärä voi vaihdella ja samassa aluskehyksessä voi olla erilaisia lukitsimia, lähinnä tällöin tulee kysymyksen kitkalukitsimien käyttö yhdessä tavallisten konttilukkojen kanssa.

20

Aina kuormankantajan ja aluskehyksen mitoituksen tai käyttöolosuhteiden mukaan tarvitaan mahdollisesti salpalaitetta, joka estää kuorman kantajaa irtoamasta ainakin keskiosaltaan pystysuunnassa aluskehyksestä. Salpalaite voi lukkiutua käsinohjatusti tai automaattisesti.

Claims (10)

92664

1. Sovitelma rautatievaunuksi, joka soviteltua käsittää 5. aluskehyksen (2), joka käsittää - runkorakenteen, - kannatuselimet (5) runkorakenteen kannattelemiseksi ja 10 liikuttamiseksi kiskoilla, ja - kytkentäelimet (4a, 4b) ja rautatietekniset laitteet rautatievaunujen kytkemiseksi junaksi, 15. aluskehyksen (2) varaan sovitettavan kuormankantajan (1), ja - liitoselimet aluskehyksen (2) ja kuormankantajan (1) liittämiseksi toisiinsa, 20 tunnettu siitä, että - kuormankantaja (1) voidaan kiinnittää liitoselimillä (6 - 16) vaunun aluskehykseen (2) siten, että kuormankantajan (1) ja aluskehyksen (2) suhteellinen liike on ainakin vaunun pituussuunnassa estetty vaunusovi- 25 telman päissä ja ainakin yhdessä kohdassa vaunusovitelman päiden välillä, jolloin kuormankantaja (1) ja aluskehys muodostavat yhtenäisen : jäykän kuormaa kantavan palkkirakenteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että liitoselimet 30 on muodostettu siten, että 92664 - aluskehyksen (2) kumpaankin päähän on muodostettu ensimmäinen (9) ja toinen (13) puristusvoimia vastaanottava pinta, jotka on sovitettu välimatkan päähän toisistaan vaunun pystyakselin suunnassa, 5. kuormankantajan (1) kumpaankin päähän on muodostettu ensimmäinen (10) ja toinen (14) puristusvoimia vastaanottava vastinpinta, jotka asettuvat aluskehyksen (2) puristusvoimia vastaanottavia pintoja (9, 13) vasten kun kuormankantaja (1) on aluskehyksen (2) varassa, 10. aluskehyksen (2) kumpaankin päähän on muodostettu ensimmäinen (11) ja toinen (16) vetovoimia vastaanottava pinta, jotka on sovitettu välimatkan päähän toisistaan vaunun pystyakselin suunnassa, - kuormankantajan (1) kumpaankin päähän on muodostettu ensimmäinen 15 (12) ja toinen (15) vetovoimia vastaanottava vastinpinta, jotka asettuvat aluskehyksen (2) vetovoimia vastaanottavia pintoja (11, 16) vasten kun kuormankantaja (1) on aluskehyksen (2) varassa, - vaunun päiden väliselle matkalle on sovitettu ainakin yksi kuorman- 20 kantajan (1) ja aluskehyksen (2) välistä leikkausvoimaa vastanottava lukituselin (6, 7).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että ainakin yksi lukituselin käsittää 25 - poikkileikkaukseltaan C-kiijaimen muotoisen hahlon, jolla on yläosa (19) ja alaosa (18) ja joka on sovitettavissa aluskehyksen I-palkin (17) laipan ympärille siten, että palkin (18) uuma ulkonee hahlon aukosta ja hahlo ympäröi palkin (17) laippaa, 30 - hahlon yläosaan (19) kiinnitetyn, aluskehyksen I-palkin (17) suuntai j · · 92664 sen vipuvarren (20), - vipuvarren (20) I-palkkiin (17) nähden vastakkaiselle puolelle muodostetun pallopinnan (21), ja 5 - kuormankantajan (1) alapintaan muodostetun, vipuvarren (20) pallo-pintaan (21) vastaavan koveran pallopinnan (23).

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että ainakin yksi 10 lukituselin käsittää - aluskehykseen (2) kiinnitetyn lukityskehyksen (25), joka on siirrettävissä vaunun poikittaissuunnassa ja jonka liike on estetty vaunun pituussuunnassa, 15 - lukituskehykseen (25) muodostetun V-kiijaimen muotoisen pitkänomaisen aukon (28), jonka pitemmät sivut muodostavat V:n kyljet, - aukon (25) kumpaankin pidempään sivuun muodostetun uran (26), 20 - kumpaankin uraan (26) sovitetun pitkänomaisen tukirullan (27), ja - kuormankantajan (1) alapintaan kiinnitetyn kiilamaisen hampaan (24), joka on sovitettavissa lukituskehyksen aukkoon (28). 25

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että ainakin yksi lukituselin käsittää - U-muotoisen runko-osan (32), joka on sovitettu aluskehyksen I-palkin 3 0 (17) ylälaipan ympärille, • · 92664 - runko-osan (32) kummankin haaran päähän nivelellä kiinnitetyn vipu-varren (33), joiden pidempi pää ulottuu poikittain I-palkin (17) sivulle ja lyhyempi pää kohti palkin (17) uumaa, 5. varsien (33) lyhyempien päiden palkin (17) laippaa kohti osoittaviin pintoihin kiinnitetyt kitkapalat (34), - runko-osan (32) keskelle on palkin (17) uuman kohdalle kiinnitetyn tapin (31), ja 10 - kuormankantajan (1) alapintaan kiinnitetyn, tapin (31) halkaisijaa vastaavan reiän (30).

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että ainakin yksi 15 lukituselin on tavallinen konttilukko (8).

7. Patenttivaatimuksen 2 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että ainakin yksi lukituselin koostuu aluskehykseen (2) kiinnitetystä ulokkeesta (6) ja kuormankantajan (1) alapintaan sijoitetusta syvennyksestä (7), johon uloke (6) on sovitettavissa. 20

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että uloke (6) on poikittainen latta ja syvennys (7) on vastaava ura.

9. Patenttivaatimuksen 2 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että aluskehyk-25 sen (2) kuormituksia vastaanottavat pinnat (9, 11, 13, 16) on sijoitettu välimatkkan päähän aluskehyksen rungosta.

10. Patenttivaatimuksen 2 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että kuorman-kantajan (1) kuormituksia vastaanottavat pinnat (9, 11, 13, 16) on sijoitettu välimatk- 3. kan päähän kuormankantajan (1) neutraaliakselista. « 92664 Paten tkrav: