FI92369B

FI92369B - Liitosmenetelmä ja liitos

Info

Publication number: FI92369B
Application number: FI930164A
Authority: FI
Inventors: Teuvo O Karvonen; Esko Laakso
Original assignee: Isku Oy
Priority date: 1993-01-15
Filing date: 1993-01-15
Publication date: 1994-07-29
Also published as: FI92369C; DE4400572A1; SE9400070D0; SE9400070L; FI930164A0

Description

92369

Liitosmenetelmä ja liitos Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen menetelmä erityisesti tasomaisten kappaleiden liittämiseksi toisiinsa.

5

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 3 johdannon mukainen liitos.

Edelleen keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 8 johdannon mukainen menetelmän soveltamiseen käytettävä kappale.

10

Vielä edelleen keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 8 mukaisten kappaleiden käyttö pintojen muodostamiseksi.

Keksinnön mukainen liitosmenetelmä on tarkoitettu erityisesti pöytälevyjen liittämi-15 seen, mutta se soveltuu hyvin muidenkin levymäisten kappaleiden liittämiseen. Edullisia sovelluskohteita ovat esimerkiksi paneelit, lattiamateriaalit ja muut verhoilule-vyt.

Edellä mainittuihin kohteisiin sopivia liitostapoja tunnetaan useita. Yleisimpiä ovat 20 erilaiset ponttiliitoksen, jossa kappaleen reunaan on tehty ulkoneva pontti ja siihen vastaava huullos. Ponttiliitos kantaa hyvin kuormaa ja liitos on siisti ja sen avulla kappaleista voidaan valmistaa tasainen ja yhtenäinen pinta. Liitostavan heikkoutena on se, että liitosta varten tarvitaan aina kaksi erilaista kappaletta, eli liitoksessa on oltava aina ns. naaras- ja urospuolinen ponttaus. Lisäksi ponttiliitosta voidaan kuor-2 5 mittaa ainoastaan saumaan nähden poikittaisessa suunnassa ja kappaleet on kiinnitettävä pontin pituussuunnassa erillisillä kiinnityselimillä. Ponttiliitoksen sijaan levyjä ja ... muita verhoilumateriaaleja voidaan koota suuremmiksi tasoiksi liittämällä ne toisiinsa erilaisilla kiinnittimillä tason takapuolelta. Tämä liitostapa sopii parhaiten kuormaa kantamattomien verhoilumateriaalien liittämiseen.

Tähän mennessä ei ole ollut järjestelmää, jonka avulla voitaisiin liittää toisiinsa useita pöytätasoja ilman erityisiä kiinnitysosia. Tavallisesti näyttelytiloissa, kokouk- 30 2 92369 sissa, ravintoloissa ja vastaavissa julkisissa tiloissa, joissa tarvitaan erikokoisia pöytiä, kulloinkin tarvittava pöytä on koottu asettamalla tarvittava määrä yksittäisiä pöytiä rinnakkain. Pöytiä ei yleensä kiinnitetä toisiinsa, mistä aiheutuu monia ongelmia. Jos käytettävän tilan lattia on hiemankin epätasainen, rinnakkain olevien pöytien 5 kannet ovat eri tasoissa ja kaikki pöydät heiluvat helposti, jos jonkin pöydän jalat eivät ole tasaisella alustalla. Pöytien heilahtelu voidaan koijata säätötalloilla, jos kalusteissa on sellaiset, mutta säätötyö on hankalaa ja hidasta ja pöytien kansia ei välttämättä tällöinkään saada samaan tasoon.

10 Tavallisista pöydistä kootuissa suuremmissa pöydissä jokaisessa yksikössä on pöytä-taso ja sitä kannattavat jalat, mikä on usein tarpeetonta kuormankantokyvyn kannalta. Pöydän jalat vievät myös tilaa pöytien alla ja hankaloittavat sijoittumista pöydän ääreen. Suurten pöytäjärjestelmien siirtäminen on hankalaa, koska jokainen pöytä on siirrettävä erikseen ja koko järjestelmä koottava sen jälkeen uuteen paikkaan. Jalallis-15 ten pöytien varastointi on hankalaa ja vaatii runsaasti tilaa. Sellaisissa tiloissa, joissa tarvitaan ajoittain suuri määrä pöytiä, on oltava varalla riittävä määrä pöytäyksiköitä suurtakin tarvetta varten. Vaikka tällaisissa kohteissa käytetään usein pöytiä, jotka voidaan pinota ainakin osittain päällekkäin, pöytien varastointi ja niiden käsittely tiloja muunneltaessa on hankalaa.

20

Jos pöytäjäijestelmästä halutaan tukeva, pöydät on kiinnitettävä toisiinsa erillisillä kiinnittimillä. Kiinnittimet voivat liittyä pöytälevyyn tai pöytien jalkoihin. Kiinnittimet jättävät jälkiä pöytälevyihin ja niiden käyttö vaatii työkaluja ja asennustyöhön kuluu runsaasti aikaa. Pöydän jalkaosiin kiinnittyvät kiinnittimet eivät välttämättä 25 takaa pöytätasojen asettumista samaan tasoon. Jos tällaisiin pöytätasoihin halutaan ;· liittää kulmakappaleita tai muita lisäosia tai varusteita, ne on kiinnitettävä erillisillä kiinnittimillä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan liitosmenetelmä, jonka avulla taso-3 0 maisia kappaleita voidaan kiinnittää toisiinsa ilman erillisiä kiinnikkeitä ja jossa kaikki toisiinsa liitettävät osat ovat edullisesti samanmuotoisia.

3 92369

Keksintö perustuu siihen, että kunkin liitettävän kappaleen reunaan muodostetaan ainakin kaksi rinnakkaista, levyn reunan suuntaan kulkevaa polveilevaa käyrää, joista yksi muodostaa peruskäyrän ja joista ainakin yhtä on siirretty sauman pituussuunnassa siten, että sauman poikkisuunnassa katsottuna urien välillä on vaihe-ero. Osia 5 liitettäessä vierekkäisten kappaleiden huiput sijoitetaan vastakkaisen kappaleen laaksoihin, jolloin muodostuu pituus- ja poikkisuunnassa muotosulkeinen liitos.

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

10

Keksinnön mukaiselle liitokselle on puolestaan tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 3 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaiselle kappaleelle on puolestaan tunnusomaista se, mitä on esitetty 15 patenttivaatimuksen 8 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja.

Keksinnön mukaisen menetelmän avulla on mahdollista liittää toisiinsa levyjä ja 20 muita kappaleita ilman erillisiä kiinnikkeitä tai liitoselimiä. Kaikki liitettävät kappaleet voidaan valmistaa täysin symmetrisiksi, jolloin tarvitaan vain yhdenlaisia kappaleita, jotka voidaan täysin vapaasti liittää samanlaiseen kappaleeseen mille reunalle tahansa. Liitos on muotosulkeinen sekä liitoksen pituusakselin suunnassa että siihen nähden poikittaisissa suunnissa. Siten keksinnön mukaisista levyistä valmistettu taso 25 kantaa kuormaa vaikka kaikkia levyjä ei tuettaisikaan kuormaa vasten. Tämän an-: · siosta voidaan valmistaa pöytätasoja, jotka voidaan liittää helposti toisiinsa ja joiden avulla on mahdollista koota suuria pöytäjäijestelmiä käyttämättä erillisiä liitoskappa-leita. Pöytiin tarvitaan vain muutamia jalkaosia ja jalattomat pöytätasot tai kansiosat tukeutuvat jalallisten pöytäyksiköiden reunoihin. Jalattomat lisälevyt on helppo säilyt-3 0 tää pienessä tilassa silloin kun niitä ei tarvita ja kun suuria pöytiä taas tarvitaan, tasot on helppo liittää jalallisiin pöytiin. Esimerkiksi kouluissa oppilaat voivat tarvittaessa 4 92369 muunnella luokan pöytäjäijestelyn erilaiseksi vaikka jokaista tuntia varten sen mukaan tarvitaanko ryhmätyöpöytiä vai yksittäisiä pulpetteja. Kulma- ja kaarikappa-leiden avulla voidaan koota eri muotoisia pöytäratkaisuja. Samalla tavalla voidaan koota esimerkiksi kattoverhoiluja, jotka kiinnitetään vain vähäisellä määrällä kiinnit-5 timiä kannatinrakenteisiin.

Koottavien tasojen pinnat asettuvat tarkasti samalle tasolle ja häiritseviä korkeuseroja ei pääse syntymään. Pöytälevyjen ja muiden tasomaisten kappaleiden liittämisen lisäksi keksinnön avulla voidaan liittää esimerkiksi tuoleja ja muita huonekaluja 10 esimerkiksi sovittamalla liitos käsinojaan tai vastaavaan.

Keksintöä selitetään seuraavassa tarkemmin oheisten piirustusten avulla.

Kuviot 1 - 4 esittävät erilaisia keksinnön toteuttamiseen soveltuvien levyjen muotoja. 15

Kuvio 5 esittää yhtä keksinnön mukaista liitosta halkileikattuna sivulta.

Kuvio 6 esittää keksinnön avulla toteutettua pöytäjäijestelmää.

2 0 Kuviossa 1 on esitetty yksi keksinnön mukainen levy. Levy koostuu itse levytasosta 1 ja sen reunoja kiertävästä liitospinnasta. Liitospinta puolestaan koostuu kuvion 1 tapauksessa kahdesta levytason 1 reunaa kiertävästä rinnakkaisesta sinimäisestä aallosta 2 ja 3. Seuraavassa selityksessä kuvioissa katsojaa lähinnä olevaa aaltoa 2 kutsutaan peruskaareksi ja sen takana olevaa aaltoa siirretyksi kaareksi 3. Levytason 2 5 1 reunasta ulkonevaa kaaren osaa kutsutaan huipuksi 4 ja sisäänpäin osoittavaa osaa :* laaksoksi 5. Yhden huipun 4 ja yhden laakson 5 muodostamaa kaaren osaa kutsutaan muotojaksoksi M. Peruskaari 2 alkaa huipulla 4 levytason kulmasta A ja jatkuu säännöllisenä siniaaltona tason kulmiin B ja C, joissa kaari päättyy laakso-osaan 5. Näistä kulmista peruskaari 2 jatkuu edelleen kulmaan A nähden vastakkaiseen kul-30 maan D, johon se päättyy huippuna. Siirretty kaari 3 alkaa kulmasta A laaksona ja jatkuu rinnakkaiskulmiin B ja C ja päättyy niihin huippuna. Vastaavasti siirretty 5 92369 kaari 3 päättyy vastakulmaan D laaksona. Kaarten 2 ja 3 välillä on siten vaihesiirto.

Edellisin vaihesiirron pituus on puoli aaltoa. Kun käytetään puolen aallon vaihesiir-toa, peruskaaren 2 ja siirretyn kaaren 3 nollakohdat voidaan sovittaa levytason 1 5 kulmiin. Kun tällöin levytason 1 sivujen mitat valitaan aallonpituuden monikerroiksi, voidaan valmistaa kuvion 1 mukainen täysin symmetrinen levyosa. Tällainen levyosa voidaan liittää aina vastaavanlaiseen osaan, joten suurtenkin tasojen valmistamiseen tarvitaan vain yhdenlaisia osia.

10 Kuviossa 5 on esitetty halkileikkauksena kuvion 1 levytaso 1 liitettynä samanlaiseen levytasoon. Tästä kuviosta nähdään miten peruskaari 2 ja siirretty kaari 3 sijoittuvat saumakohdassa päällekkäin ja muodostavat siten liitoksen, joka kantaa hyvin levy-tasoon kohdistuvaa kuormaa. Levyjen 1 pysyminen kohdakkain on varmistettu pikaliitoksella, joka koostuu kummankin kaaren 2, 3 ulkoreunassa olevasta ulkonemasta 15 6 ja kaaren sisäreunassa olevasta ulkonemaan vastaavasta syvennyksestä 7. Ul- koneman 6 korkeus mitoitetaan siten, että levyt 1 voidaan painaa kohtuullista voimaa käyttämällä vastakkain ja vastaavasti helposti irrottaa toisistaan. Levyjen pikalukitus on keksinnön kannalta valinnainen piirre ja se voidaan toteuttaa monin tavoin tai jättää kokonaan poiskin, jolloin kaarien 2, 3 vastakkain tulevat osat ovat tasaisia.

2 0 Yksi vaihtoehtoinen lukitustapa voidaan toteuttaa muotoilemalla ainakin toisen kaaren muoto siten, että kaari kääntyy hieman kaaren määräämästä pinnasta sisäänpäin sauman suuntaiseksi. Jos nyt toiseen kaareen tehdään syvennys ja rinnakkkaiseen kaareen vastaavan muotoinen uloke, levy on edelleen symmetrinen ja voidaan liittää toiseen levyyn, johon on tehty vastaava reunamuoto ja joka on liittämistä varten 25 käännetty ympäri. Tällöin levujen reunoissa olevat syvennykset ja ulokkeet asettuvat kohdakkain ja muodostavat lukitsevan liitoksen.

Kuvioissa 1, 2, 3 ja 4 on esitetty erilaisia levyn 1 reunamuotoja. Seuraavassa annetaan muutamia esimerkkejä levyjen mitoituksesta näihin kuvioihin viitaten. Kuvion 1 3 0 levy voidaan mitoittaa esimerkiksi siten, että reunan jaoksi eli kaarten aallonpituu deksi valitaan 160 mm, jolloin sivujen pituudeksi saadaan aallonpituuden monikertoi- 6 92369 na 800 x 640 mm. Kuvion 2 levyssä reunan jako on hieman tiheämpi, 100 mm, jolloin sivujen mitoiksi voidaan valita 100 mm monikerrat, esimerkiksi 600 x 800 mm. Kuvion 3 levyssä jako on 200 mm ja sivujen mitat jälleen 600 x 800. Kuvion 4 levyssä on sama mitoitus kuin kuvion 2 levyssäkin, mutta tässä reunan muoto on 5 valittu kulmikkaammaksi.

Kuten edellä olevista esimerkeistä käy ilmi, peruslevyjen 1 ja reunan muodon valinta voidaan tehdä varsin vapaasti keksinnön puitteissa. Periaatteessa reunan kaarten muodoksi voidaan valita mikä tahansa muoto ja kaaret voivat olla jopa eri muotoisia-10 kin. Tällöin kuitenkin on valmistettava erilaisia levyjä, jotka sovitetaan liitospareiksi. Keksinnön mukaan edullisimpaan ratkaisuun päästään käyttämällä reunan muotona kahta säännöllisesti jaksollista kuviota, jotka sijoitetaan reunaan puoli aaltoa keskenään siirrettyinä ja levyn reunan mitaksi otetaan kuvion aallonpituuden monikerta. Tällöinkin kokonaislukumonikerrat ovat edullisimpia.

15

Liitoskuvio voidaan myös valmistaa ainoastaan osalle levyn reunaa, mutta tällöin ainakin osassa levyistä on oltava leikkaus tai kevennys, johon levyjen ne osat, joihin liitosmuotoa ei ole muodostettu, vastaavat. Jotta pitävä liitos saataisiin aikaan, liitos-kuvion pituuden on oltava vähintään yhden muotojakson M pituinen. Liitoskuvio voi-2 0 daan muodostaa useistakin kaarista. Yksi edullinen ajateltavissa oleva suoritusmuoto koostuu kolmesta kaaresta, joista kaksi on samassa vaiheessa kulkevia peruskaaria. Siirretty kaari on sijoitettu peruskaarten väliin, jolloin peruskaaret sulkevat siirretyn kaaren väliinsä.

2 5 Edellä kuvatun kaltaiset levyosat voidaan valmistaa monella tavalla ja valmistustapa ... riippuu oleellisesti siitä, mitä materiaalia halutaan käyttää. Eräs edullinen valmistus tapa on reunamuodon valaminen muotissa kiinni lastulevyn reunaan. Reunamuoto voidaan tehdä jyrsinterällä työstämällä tai sitten voidaan käyttää kahta samanmuotoista levyä, jotka liimataan tai kiinnitetään muuten toisiinsa siten, että reunaan saadaan 3 0 vaihesiirto. Vaihesiirto saadaan aikaan yksinkertaisesti kääntämällä levyä 180° pi tuus- tai poikkiakselinsa ympäri. Jos valmistusmateriaalina käytetään muovia, betonia

II

7 92369 tai vastaavaa helposti valettavaa materiaalia, koko levy on edullista valmistaa valamalla.

Kuviossa 6 on esitetty levytaso, joka on muodostettu keksinnön mukaisista levyosis-5 ta. Havainnollisuuden vuoksi tämän tason muodostamiseen on käytetty eri kokoisia levyjä. Kuvion 6 levytaso, joka voisi olla esimerkiksi pöytä, on muodostettu järjestelmästä, jossa reunamuodon jako on 100 mm ja perustason sivujen mitat 600 x 800 mm, jolloin sivujen suhteeksi tulee 3:4. Muiden levyosien mitat määräytyvät jaon monikertoina. Kuvion 6 pöytä on koottu liittämällä perustasoon 9 kulmakappaleella 10 10 (600 x 800 x 1000) suurtaso 8 (1200 x 800). Suurtason 8 päätyyn on liitetty ta-sasivuinen kolmiokappale 12, jolla voidaan tarvittaessa muodostaa 45° kulma. Perustason 9 pitkälle sivulle on liitetty perustason puolikkaasta koostuva lisätaso 11 (800 x 300). Kuvion 6 rakenne soveltuu esimerkiksi konttoripöydäksi.

15 Erilaisten tasorakenteiden muodostaminen keksinnön mukaisella menetelmällä on erittäin yksinkertaista. Ensin on tietenkin valmistettava ainakin kaksi keksinnön mukaista levyä, jotka voidaan liittää toisiinsa. Seuraavaksi levyjen reunat sovitetaan vastakkain siten, että ensimmäisen levyn peruskaaren 2 huiput 4 sijoittuvat toisen levyn peruskaaren 2 laaksojen 5 kohdalle. Tällöin siirretyn kaaren laaksot 5 ja huiput 20 4 sijoittuvat luonnollisesti samalla tavalla vastakkain. On huomattava, että levyjen reunojen ei tarvitse olla koko matkalla vastakkain, periaatteessa riittää, että levyt liitetään toisiinsa ainoastaan yhden aallonpituuden matkalta. Usein on edullista, että levyjen saumat eivät ole aivan kohdakkain vaan saumat muodostavat ristikon, jossa rinnakkainen levy tukee viereisten levyjen välistä poikittaista saumaa. Kun levyt on 25 asemoitu halutulla tavalla kohdakkain, niiden reunat painetaan kiinni toisiinsa ja liitos on valmis.

•

Kuten edellä olevasta selityksestä on käynyt ilmi, tällää keksinnöllä on useita suoritusmuotoja ja käyttömahdollisuuksia. Keksintöä voidaankin soveltaa moniin suoritus-30 muotoihin seuraavien patenttivaatimusten puitteissa esitettyihin esimerkkeihin perustuen. Liitettävien kappaleiden ei välttämättä tarvitse olla tasomaisia, vaan kappaleen 8 92369 pinta voi ulottua esimerkiksi pallomaiseksi pinnaksi liitospintojen tasosta. Pinnassa voi olla edullisesti erilaisia koristekuviota ja vastaavia.

Claims

92369
1. Menetelmä kappaleiden liittämiseksi toisiinsa, jossa menetelmässä kappaleet (1) liitetään toisiinsa erityisen liitospinnan välityksellä, tunnettu siitä, että 5 - ainakin yhden liitettävän kappaleen (1) yhteen reunaan muodostetaan ensimmäinen liitoskuvio, joka koostuu: - peruskaaresta (2), joka muodostaa kappaleen reunaan ainakin yhden reunan pituussuuntaan kulkevan muotojak- 10 son (M), joka koostuu kappaleen reunasta ulkonevasta huipusta (4) ja huippuun nähden kappaleen sisäosaa kohti painuvasta laaksosta (5), - ainakin yhdestä peruskaaren (2) vierelle kappaleen reunaan samansuuntaisesti muodostetusta, ainakin yhden 15 muotojakson (M) muodostavasta siirretystä kaaresta (3), jota on siirretty peruskaareen (2) nähden siten, että sen huippu (4) sijoittuu ainakin osittain perusjakson (2) laakson (5) kohdalle ja laakso vastaavasti perusjakson huipun (4) kohdalle, 20 - ainakin yhteen toiseen kappaleeseen muodostetaan peruskaaresta (2) ja ainakin yhdestä siirretystä kaaresta (3) toinen liitoskuvio, jonka muoto vastaa ensimmäisen liitoskuvion muotoa siten, että liitoskuviot voidaan sovittaa kytkeytymään vastakkain, ja 25 ·:· - kappaleiden liitoskuviot sovitetaan vastakkain liitoksen muodostami- seksi.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tasomaisten, suorareunaisten kappalei-3 0 den (1) liittämiseksi, tunnettu siitä, että jokaisen liitettävän kappaleen jokaiseen reunaan muodostetaan liitoskuvio, joka koostuu säännöllisen jaksollisen funktion 92369 määräämästä peruskaaresta (2) ja saman funktion määräämästä siirretystä kaaresta (3), jota on siirretty puoli aallonpituutta peruskaareen (2) nähden.
3. Liitos kahden kappaleen liittämiseksi reunoistaan toisiinsa, tunnettu 5 - ensimmäisestä liitoskuviosta, joka koostuu: - peruskaaresta (2), joka muodostaa kappaleen reunaan ainakin yhden reunan pituussuuntaan kulkevan muotojak-son (M), joka koostuu kappaleen reunasta ulkonevasta 10 huipusta (4) ja huippuun nähden kappaleen sisäosaa kohti painuvasta laaksosta (5), - ainakin yhdestä peruskaaren (2) vierelle kappaleen reunaan samansuuntaisesti muodostetusta, ainakin yhden muotojakson (M) muodostavasta siirretystä kaaresta (3), 15 jota on siirretty peruskaareen (2) nähden siten, että sen huippu (4) sijoittuu ainakin osittain perusjakson (2) laakson (5) kohdalle ja laakso vastaavasti perusjakson huipun (4) kohdalle, 0. peruskaaresta (2) ja ainakin yhdestä siirretystä kaaresta (3) koostuvasta toisesta liitoskuviosta, jonka muoto vastaa ensimmäisen liitoskuvion • · muotoa siten, että liitoskuviot voidaan sovittaa kytkeytymään vastakkain liitoksen muodostamiseksi.
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen liitos, tunnettu siitä, että peniskään (2) ja .. siirretty kaari (3) noudattavat samaa säännöllistä jaksollista funktiota.
5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen liitos, tunnettu siitä, että siirrettyä kaarta (3) on siirretty peruskaareen (2) nähden puoli aallonpituutta. 30
6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen liitos, tunnettu siitä, että kaaret (2, 92369 3. noudattavat jaksollista askelfunktiota.
7. Patenttivaatimuksen 4 tai S mukainen liitos, tunnettu siitä, että kaaret (2, 3. noudattavat sinifunktiota. 5
8. Kappale, jossa on liitoskuvio ja joka voidaan liittää toiseen vastaavanlaisella liitoskuviolla varustettuun kappaleeseen, t u n n n e 11 u siitä, että liitoskuvio koostuu - peruskaaresta (2), joka muodostaa kappaleen (1) reunaan ainakin 10 yhden reunan pituussuuntaan kulkevan muotojakson (M), joka koostuu kappaleen reunasta ulkonevasta huipusta (4) ja huippuun nähden kappaleen sisäosaa kohti painuvasta laaksosta (5), - ainakin yhdestä peruskaaren (2) vierelle kappaleen (1) reunaan saman- 15 suuntaisesti muodostetusta, ainakin yhden muotojakson (M) muodosta vasta siirretystä kaaresta (3), jota on siirretty peruskaareen (2) nähden siten, että sen huippu (4) sijoittuu ainakin osittain perusjakson (2) laakson (5) kohdalle ja laakso vastaavasti perusjakson huipun (4) kohdalle. 20
9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kappale, tunnettu siitä, että peniskään (2) ja siirretty kaari (3) noudattavat samaa säännöllistä jaksollista funktiota.
10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kappale, tunnettu siitä, että siirrettyä 25 kaarta (3) on siirretty peruskaareen (2) nähden puoli aallonpituutta. • I ·
11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen tasomainen kappale, tunnettu siitä, että kappaleen (1) kaikkiin reunoihin on muodostettu liitoskuvio. 3 0 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen tasomainen kappale, tunnettu siitä, että kaarten (2, 3) nollakohdat on sovitettu osumaan kappaleen kulmiin (A, B, C, D). 92369
13. Jonkin patenttivaatimuksista 8-12 mukainen kappale, tunnettu siitä, että liitoskuvio koostuu peruskaaresta (2) ja yhdestä siirretystä kaaresta (3).
14. Jonkin patenttivaatimuksista 8 - 12 mukainen kappale, tunnettu siitä, että 5 liitoskuvio koostuu peruskaaresta (2) ja kahdesta, peruskaaren (2) molemmin puolin sijoitetusta siirretystä kaaresta (3).
15. Jonkin patenttivaatimuksista 8-14 mukainen kappale, tunnettu siitä, että kaaret (2, 3) noudattavat jaksollista askelfunktiota. 10
16. Jonkin patenttivaatimuksista 8-14 mukainen kappale, tunnettu siitä, että kaaret (2, 3) noudattavat sinifunktiota.
17. Patenttivaatimuksen 8 mukaisen kappaleen käyttö useista tällaisista kappaleista 15 muodostuvien pintojen muodostamiseen. « · « « 92369