FI92183B - Muotoilutela lasilevyjen kuperruslaitteistoon - Google Patents

Description

J2! 83

Muotoilutela lasilevyjen kuperruslaitteistoon

Keksintö koskee lasilevyjen kuperrusta ja karkaisua. Tarkem-5 min sanoen keksintö koskee säädettävän kaarevuussäteen omaavan muotoilutelan toteutusta sekä tämän muotoilutelan käyttöä kuperrus- ja karkaisukoneessa, jossa muotoilualusta muodostuu pyörivistä elementeistä sijoitettuina kaarevan muodon omaavaan rataan lasilevyjen kulkusuunnassa. Keksinnön kohteena on 10 myös toimintamenetelmä, joka mahdollistaa tätä kuperruskonet-ta käyttämällä yhdistelmämuodon omaavien lasitusten toteuttamisen. Keksintöä sovelletaan erityisesti kuperrettujen ja karkaistujen auton lasiosien valmistukseen.

15 Ranskalaisen patentin FR-B-2442219 perusteella tunnetaan yleisesti etukäteen pehmenemislämpötilaan kuumennettujen lasilevyjen kupertaminen kuljettamalla ne muotoilualustalla, joka omaa lopussa karkaisuvyöhykkeen koostuen pyörivistä elementeistä sijoitettuina kaarevan muodon omaavaan rataan, jon-20 ka muoto on useimmiten pyöreä ja koverrus edullisesti ylöspäin kääntynyt. Pyörivien elementtien radan säde vastaa lasilevylle annettua kaarevuussädettä sen kulkusuunnan kanssa yhdensuuntaisessa suunnassa. Eräs tämän menetelmän merkittävä parannus, joka tunnetaan patentista EP-B-133114, käsittää 25 poistokuljettimen järjestämisen, jonka kuljettimen ensimmäisen elementin muodostaa muotoilualustan viimeinen elementti, ja joka omaa tämän alustan kaltevuudesta eroavan kaltevuuden, yhden kallistuvan elementin ollessa lisäksi liitettynä tähän poistokuljettimen ensimmäiseen elementtiin. Tämäntyyppiset 30 laitteistot mahdollistavat auton lasiosien valmistuksen poikkeuksellisen nopeassa tahdissa, sillä lasilevyt voivat seurata toinen toistaan hyvin lähellä ja omaavat erittäin hyvät optiset ominaisuudet, jotka johtuvat nimenomaan lasilevyn koko pinnan lähes yhtenäisestä tukemisesta koko muotoilutoi-35 menpiteen aikana.

Nykyisin yleisesti tunnetut teolliset toteutukset rajoittuvat kuitenkin useimmiten sylinterimäisten lasitusten valmistukseen, jotka on toisin sanoen aikaansaatu pyörivien element- 2 :? c! ί 8 3 tien avulla, jotka koostuvat suorista, kaartamattomista tangoista. Samanaikaisesti kun on kysyntää sylinterimäisistä lasituksista, jotka on tarkoitettu esimerkiksi ikku-nannos-timella varustettuihin sivuikkunoihin, esiintyy kuitenkin 5 jatkuvasti kasvavaa kysyntää monimutkaisemman muodon omaavista lasituksista, erityisesti sekundaarisen, pääkaareen kohtisuorassa olevan kaaren omaavista lasituksista.

Patentin FR-B-2442219 perusteella on yleisesti tunnettua 10 käyttää tällaisten kaksi kaarevuussädettä omaavien lasitusten valmistukseen kuperrusmenetelmää muotoilualustalla, joka omaa kaarevan muodon ja koostuu pyörivistä, taivutetuista elementeistä, lasilevyjen kulkiessa siten kahden, muodoltaan toinen toistaan täydentävän pyörivän elementin välissä. Tämän tek-15 niikan kirjallisuudesta tunnetaan yleisesti kolmea tyyppiä olevia taivutettuja, pyöriviä elementtejä: kaksoiskartiotelat liitettyinä värttinän muotoisiin teloihin, ohjaustangon tyyppiä olevat telat sekä kuperat telat.

20 Periaatteessa kaksoiskartion tai värttinän tyyppiä olevan telan läpimitta vaihtelee jatkuvasti telan koko pituudella; tästä johtuen telan kehänopeus on samoin vaihteleva telan koko pituudella ja lasilevyjen sivuosien ja keskiosien käyttönopeudet ovat erilaiset; tämä nopeusero estää sellaisten 25 lasitusten käsittelyn, joiden etureuna ei ole yhdensuuntainen telan akselin kanssa ja sivut kohtisuorassa mainittuun akseliin. Lisäksi värttinän pullistuvaa keskiosaa vastaa täydentävän kaksoiskartion ohut keskiosa. Toisin sanoen lasin käyttönopeus alemman telan avulla ja käyttönopeus vastaavan ylem-30 män telan avulla ovat niin muodoin erilaiset. Linjan akselissa saattaa värttinän avulla tapahtuva käyttö olla siten kaksi kertaa kaksoiskartiolla tapahtuvaa käyttöä nopeampi. Tällainen ei ole suotuisaa optiselle laadulle ja edellyttää lisäksi hienosäätöjä kuhunkin uuteen laitteistoon. Lisäksi poikittai-35 sen kaarevuussäteen määrää lopullisesti kaksoiskartion tai värttinän malli, joten laajan lasiosien valikoiman valmistus on ajateltavissa ainoastaan erittäin suurin investoinnein.

3 9 :<.·. ! 83

Toista tyyppiä oleva pyörivä elementti koostuu ohjaustangon tyyppisistä teloista, jotka muodostavat taivutetut tangot päällystettyinä pyörivillä, putkimaisilla suojakuorilla, jotka ovat aksiaalisesti muunneltavissa mutta rotaatioliikkeessä 5 jäykkiä, mainittujen suojakuorien ollessa taivutettujen tankojen päällä liukurenkaiden välityksellä ja päällystettyinä esimerkiksi piidioksidilankakäämityksellä tai piidioksidi-kuiduista tai muista tulenkestävistä kuiduista olevalla punoksella tai kudelmalla. Näiden ohjaintankojen kaltevuuskul-10 maa vaihtelemalla, niin kuin on yleisesti tunnettua esimerkiksi ranskalaisten patenttien ja lisätodistusten 1476785, 92064, 2129919, 2144523, 2189330 perusteella, muunnetaan näiden ohjaintankojen määrittämän alustan kaarevuussädettä. Halkaisijaltaan vakioina ohjaintangot omaavat koko pituudellaan 15 muuttumattoman kehänopeuden, mikä merkitsee huomattavaa parannusta verrattuna kaksoiskartion tai värttinän tyyppiä oleviin teloihin. Mutta sovellettuina kaarevan radan omaavaan muotoilualustaan määräävät nämä ohjaintangot kuitenkin pienimmän mahdollisen poikittaisen kaaren, sillä ne eivät mah-20 dollista täysin sylinterimäisen muotoilualustan definitiota, mikä luonnollisesti johtuu puhtaasti geometrisistä syistä. Toisaalta näiden ohjaintankojen välin tulee käytännössä olla vähintään 50 mm johtuen suojakuorien ja liukurenkaiden vaatimasta tilasta sekä myös tilasta, joka on välttämätön ohjain-25 tankojen kaltevuuskulmalle, mikä aiheuttaa lasilevyjen mahdollisen taipumisen mainittujen ohjaintankojen välissä, mikä on haitallista optiselle laadulle.

Kolmas ja viimeinen pyörivän elementin tyyppi eli taivutettu 30 tela ei omaa yhtäkään näistä merkittävistä haitoista, ainakin mikäli pitäydytään teoreettisissa syissä. Koska kuperan telan läpimitta on vakio - tai sitä voidaan ainakin pitää sellaisena - omaa se kehänopeuden, joka on sama sen pinnan joka kohdassa. Lisäksi sitä merkitsevä taipuma voi luonnollisesti ol-35 la nolla, mikä mahdollistaa sylinterimäisen muotoilualustan muodostamisen.

4 :? / Ί tl 3

Johtuen niiden muodosta, eivät tekniikan tason yleisesti tuntemat kuperat telat kuitenkaan sovellu kaarevan radan mukaisen muotoilualustan valmistamiseen. Patenttihakemuksen DE-A-3310357 perusteella tunnetaan esimerkiksi tela, joka muodos-5 tuu kiinteästä, kuperasta, suojakuoren ympäröimästä keskus-tangosta, joka viedään rotaatioon.

Patenttihakemuksesta FR-A-2604700 tunnetaan myös kuljetinte-la, joka koostuu kiinteästä keskustangosta käyristettynä pi-10 tolaitteella, joka siirtää pystysuoraan tangon keskiosan; lisäksi tämä tanko ympäröidään holkeilla, joiden ympärille mukautuvat lasinpitimet, jotka kiertyvät vapaassa rotaatio-liikkeessä. Perusperiaate on siis sama kuin ohjaintankojen yhteydessä kuvattu koskien erotusta lasilevyä kuljettavien 15 liikkuvien osien sekä telan muodon ja siten myös lasilevyyn annettavan muodon määräävien kiinteiden osien välillä. Tämä erotteluperiaate kuvataan uudelleen patenttihakemuksessa FR-A- 2572387.

20 Tekniikan tason mukaiset yleisesti tunnetut laitteet eivät siten ole todellisia kuperia teloja, vaan koostuvat johdonmukaisesti liikkumattomasta, kuperasta keskustangosta sekä tämän tangon ympärillä kiertyvistä elementeistä.

25 Niin muodoin ohjaintelojen vaatima verrattain suuri kahden telan välinen tila on tarpeen myös tässä.

Lisäksi keskustangon taivuttamiseen käytetyt keinot eivät ole myöskään vailla haittoja. Siten asiakirjan FR-A-2572387 mu-30 kaan tanko kiilataan laakerien väliin säätämällä sen sijainti kierteitysholkkien sarjan avulla, mikä edellyttää erittäin pitkiä säätöaikoja aina tuotetta muutettaessa, jotta saataisiin täsmälleen sama kaarevuussäde kaikille teloille, sijait-sivatpa ne sitten lasilevyn ylä- tai alapuolella, osien omaa-35 man kulumisasteen saattaessa luonnollisestikin vaihdella telasta toiseen. Asiakirjan FR-A-2604700 esittämä laite mahdollistaa kaarevuussäteen nopean säädön, mutta käyttää tätä tarkoitusta varten, kuten yllä on esitetty, pitolaitetta, joka li 5 92183 vaikuttaa tangon keskiosaan tai ainakin telan siihen osaan, jonka yläpuolella lasilevyt kulkevat; tällainen laite ei ole niin muodoin mitenkään sovellettavissa tankoon, joka yhdistää lasilevyn muodonmääritys- ja kuljetustehtävät. Lopuksi asia-5 kirjan DE-A-3310357 mukaan ohjataan ilman suojakuorta oleva tangon pää vetolaitteella varustamatta kahden kiekon avulla, joiden väliin tanko kiristetään, ja jotka asennetaan kolmion muotoisen tukilevyn kärkiin, ja jonka tukilevyn kolmas kärki liitetään telan keskikohdan sisältävään tasoon kohtisuorassa 10 olevan akselin ympärille. Levy sekä kiekot vievät telan ala-ja yläpuolella huomattavan suuren tilan - varsinkin kun kiekkojen tulee olla mitoitetut kestämään erittäin suuria jännityksiä - niin ettei ole mahdollista käyttää kahta kuperaa telaa päällekkäin, kun niitä erottaa ainoastaan lasilevyn 15 paksuus, joka on tyypillisesti välillä 2-6 mm.

Esillä olevan keksinnön ensimmäisenä tavoitteena on esittää muotoilutela, joka on tarkoitettu esimerkiksi lasilevyjen kuperrus- ja karkaisulaitteistoon, vietynä välittömästi ro-20 taatioliikkeeseen ja deformoituna taivuttamalla, taivutus-elinten tullessa yhtäältä mahdollistaa kahden telan päällekkäin asettelu niin, että kahden päällekkäisen telan väliin jäävä tila on vakio telojen koko pituudella ja että se voidaan valita mahdollisimman pieneksi ja että se on ainakin 25 alle 2 mm, ja niiden tullessa toisaalta mahdollistaa taivutettujen telojen rinnakkain asettelu niiden välisellä pienellä akselivälillä, joka on esimerkiksi alle 50 mm, niin että varmistetaan lasilevyjden pinnan täydellinen tukeminen. Lisäksi telaan taivuttamalla annetun taipuman arvon tulee voida 30 olla säädettävissä lähestulkoon välittömästi, keskeyttämättä kuperrettujen lasitusten valmistusta.

Patenttivaatimuksen 1 mukaisesti tämä tavoite saavutetaan muotoilutelalla, jonka muodostaa rotaatioliikkeessä oleva 35 sylinterintela, kaarevaksi taivutettuna kahden, telan symmetria-akselia vastaan kohtisuoran tason välissä niitä kallistamalla, joista tasoista aina yksi sijaitsee lähellä telan vastaavaa päätä, jolloin mainittujen tasojen ulkopuoliset telan > 2183 6 päätyosuudet säilyvät suorina. Muut keksinnön oleelliset tunnusmerkit on esitetty oheisessa patenttivaatimuksissa.

Kuten yllä olevasta määrityksestä käy ilmi, käsittää keksin-5 nön mukainen tela kaksi suoraa päätyosaa taipuneina toisiaan kohti sekä keskiosan, joka taipuu luonnollisesti niin että se yhdistää kaksi ääripäätä. Ilmaus "kupera tela" ei siten ole geometrisesti aivan täsmällinen, kun sitä sovelletaan keksinnön mukaisiin teloihin, jotka eivät ole deformoituja paikal-10 lisillä tukipisteillä, vaan joissa kaikki tapahtuu keskiosassa, joka ainoastaan on lasilevyyn kosketuksissa, ja koska tilanne on sama kuin jos tela olisi todellakin kupera, käytetään tätä ilmausta jatkossakin.

15 Etukäteen pehmenemislämpötilaan kuumennetut lasilevyt saavat kuperrustoimenpiteen kuluessa kaarevuuden telojen keskiosasta, jonka päällä ne kuljetetaan. Keksinnön mukaisen taivutus-menetelmän suuri etu on, että päätyosuudet ovat suorat, sillä niiden ansiosta on mahdollista viedä tela rotaatioliikkeeseen 20 ilman että tukipisteet muodostavat kulumakohtia; sen sijaan tämä taivutusperiaate rajoittaa kaaren, joka näin voidaan antaa lasilevyyn, mutta sellaisten arvojen mukaan, joita ei ole käytännössä tavattu auton lasiosien osalta, ainakin sekundaarisen kaarevuuden ollessa kyseessä.

25

On edullista että keksinnön mukaisen telan suorat päätyosuudet ohjataan jonkin akselin ympäri kiertyvään yhteiseen tukivarteen kiinnitetyillä tangentiaalisten tukien ryhmillä. On edullista, että tämä kääntöakseli kuuluu leikkaustasoon, mikä 30 minimoi siirtymisten laajuuden sekä tähän siirtymiseen käytettävän voiman. Nämä sivuavat tuet voivat olla erillään olevia tukia tai verrattain suuren pituuden omaavia tukia. Ne koostuvat esimerkiksi neulalaakereista tai telan alle sijoitetun kahden putken ryhmästä sekä täydentävästä, kahden muun 35 alapuolelle sijoitetun putken ryhmästä, yhden putkiryhmistä ollessa keskitetty leikkauspintaan, joka on pystysuorassa kaikille tangentiaalisille tuille yhteisen tukivarren kääntö-akseliin. Tämän yhteisen taipumattoman tukivarren vapaa pää li 7 ::-//0 3 siirretään pystysuoraan niin, että aikaansaadaan varren selvä kulmasiirto, joka aiheuttaa telan taipumisen.

Pään pystysuora siirtyminen johtuu esimerkiksi vivun toimin-5 nasta, jonka vivun ohjauksen varmistaa esimerkiksi mekaaninen ohjausnokka, pneumaattinen väkivipu, hydraulinen väkivipu tai sähköväkivipu, viimeksi mainitun tyypin ollessa aivan erityisen edullinen syistä, jotka käyvät ilmi tuonnempana.

10 Keksinnön mukaista telaa voidaan käyttää muotoilualustan valmistamiseen esimerkiksi taivuttamalla tapahtuvaa lasin muotoilua varten, ja se korvaa siten edullisesti kaikki muodoltaan toisen tyyppiset telat, yksinkertaisen vipujen toiminnan riittäessä säätämään erilaisten telojen kaarevuussäteet.

15

Yleisin tapaus kuitenkin on, että halutaan kuljettaa lasilevy kahden pystysuoraan päällekkäin asetetun telan välistä eräänlaisen valssauksen suorittamiseksi, mikä mahdollistaa suurempien kulkunopeuksien käytön, sillä tällöin ei enää ole tar-20 peen odottaa pehmenneen lasilevyn omasta painosta johtuvan deformaation tapahtumista.

Suurin vaikeus, joka tavallisesti liittyy säädettävän kaare-vuussäteen omaaviin teloihin on tässä tapauksessa täysin 25 identtisten kaarteiden saaminen alempiin ja ylempiin teloihin. Tämä ongelma ratkaistaan tarkasti kahden keksinnön mukaisen muotoilutelan pystysuoralla päällekkäin asettelulla, kummankin telan kaarteen johtuessa vivun nostaman tukivarren kulmasiirrosta; kahden varren, ylemmän ja alemman ollessa si-30 joitettuina niin, että alempi tukivarsi muodostaa itse ylemmän tuen vivun. Tässä on luonnollisestikin huolehdittava, että leikkaustasot, joiden välissä alemman ja ylemmän telan taipuminen tapahtuvat, yhdistyvät. Tangentiaalisten tukivarsien läpimitan mahdollisen supistuksen kustannuksella voidaan 35 kahta telaa lähentää, kunnes ne joutuvat kosketuksiin toistensa kanssa, niin että tällainen kokonaisuus soveltuu erinomaisesti kaikkiin lasin paksuuksiin. Edullisesti tämä sovittaminen aikaansaadaan asettamalla kahden tukivarren väliin, 8 'Ί'έΛ 8 3 niiden tukipinnan tasolle, kiila niin, että ylempiä tai alempia teloja sivuavat kaarevat pinnat ovat erotetut toisistaan täsmälleen lasilevyjen paksuuden verran.

5 Keksinnön erään erityisen edullisen suoritusmuodon mukaisesti näin muodostettuja telapareja käytetään patentin FR-B-2442219 periaatteen mukaisen kuperrus- ja karkaisukoneen valmistukseen, toisin sanoen järjestäen ylempien ja alempien telojen ryhmiä pitkin kaarevan muodon omaavaa rataa. Tässä tapaukses-10 sa pääkaarteen antaa muotoilualustan radan kaarre ja sekundaarisen kaarteen lasilevyihin tuo telojen taivutus. Mikäli tämä sekundaarinen kaarre on hyvin vähäinen, kuten usein on asianlaita, on mahdollista käyttää keksinnön mukaisia muotoi-lutelaryhmiä varustamaan ainoastaan varsinainen muotoiluvyö-15 hyke sekä ensimmäinen karkaisuvyöhyke, jossa lasin deformaatioita saattaa vielä tapahtua, sillä levyt eivät ole jäähtyneet riittävästi.

Keksinnön mukainen kuperrus- ja karkaisukone on erittäin mo-20 nipuolinen. Ensinnäkin on mahdollista toimia teloja taivuttamatta, mikä mahdollistaa sylinterimäisten lasiosien valmistuksen. Mikäli nämä lasiosat ovat esimerkiksi kiillotettuja, voidaan lisäksi toimia patenttihakemuksen EP-A-263030 ohjeiden mukaisesti, toisin sanoen järjestäen telat pitkin kaare-25 vaa profiilia, jonka koverrus kääntyy ylöspäin, yläpuolisten telojen, muotoiluvyöhykkeen viimeistä telaa lukuun ottamatta, ollessa siis sijoitettuina alempia teloja sivuavaan kaarevaan pintaan nähden etäisyydelle, joka on lasilevyn paksuutta suurempi .

30

On kuitenkin selvää, että keksinnön mukaisen kuperrus- ja karkaisulaitteen pääasiallinen hyöty on siinä, että se mahdollistaa yhdistelmämuodon omaavien lasiosien valmistuksen. Mikäli alemman ja ylemmän telan tangentiaalinopeudet ovat 35 täysin identtiset, ei lasilevyjen suuntaamista muunneta niiden kulkiessa näiden telojen välistä. Niin muodoin lasilevyt voidaan viedä koneeseen silloin kun niiden etureuna ei ole kohtisuorassa kulkusuuntaan ja/tai varustettuina sivuilla, 9 >;;: i r 3 jotka eivät ole yhdensuuntaisia tämän kulkusuunnan kanssa. Lisäksi riittää, että säädetään eri tavoin keksinnön mukaisen muotoilutelan kahden pään tangentiaalisten tukien tukivarsien liikkeet säätävät vivut epäkeskisen laitteen aikaansaamisek-5 si.

Lopuksi voidaan hyötyä siitä, että muotoilutelojen kaarevuuden säätelymenetelmä on erittäin yksinkertainen, kun keksinnön mukainen kuperrus- ja karkaisukone toimii uuden toimin-10 tatavan mukaan. Tämä käsittää muotoilutelojen kaarevuuden säätöelinten ohjaamisen juuri samalla hetkellä kun lasilevy kulkee näiden telojen välistä. Tämä toimintatapa johtaa asteittaiseen muotoiluun, jossa aikaparametristä tulee olennainen, muotoilutelan kaarteen vaihdellessa samaan aikaan kun 15 lasilevy etenee. Tästä johtuen voidaan aikaansaada lasiosia, joiden sekundaarinen kaarevuussäde vaihtelee koko niiden kulkusuunnan suuntaisella pituudella, omaten esimerkiksi suoran etureunan ja kaarevan takareunan.

20 Keksinnön mukaisten telapariryhmien avulla on mahdollista ohjata taivutettujen vipujen siirrot. Näiden siirtymisten säätöön käytettyjen väkiviputyyppien tulee omata mahdollisimman nopeat ja täsmälliset reaktiot, mikä on toteutettavissa esimerkiksi sähköväkivivulla, johon liitetään digitaalinen 25 säätö sekä laskin, joka käyttää hyväkseen tallennettuja tietoja, jotka koskevat erilaisia lasitusmalleja. Tämän toimintatavan mukaan meneteltäessä voidaan valmistaa käytännöllisesti katsoen kaiken muotoisia lasituksia; laitteistossa, jossa lasilevyt kulkevat keskeytymättä ja ilman pysähdyksiä, 30 ja jonka tuotantotahdit ovat niin muodoin nopeammat kuin laitteistoissa, joissa lasilevyt läpikäyvät esimerkiksi puristusvaiheen.

Keksinnön muita yksityiskohtia ja edullisia tunnusmerkkejä 35 selitetään tuonnempana viitaten liitteenä oleviin piirroksiin, jotka esittävät: 10 :- 2 i Ö 3

Kuvio 1 on peruskaavio keksinnön mukaisesta kahden päällekkäin asetetun muotoilutelan kokonaisuudesta.

Kuvio 2 on kokonaiskuva keksinnön mukaisesta kuperrus- ja 5 karkaisukoneesta.

Kuvio 3 on poikkileikkauskuvannon puolikas kuvion 9 akselin A-A mukaan.

10 Kuvio 4 on kaavio havainnollistaen kuperruksen muotoilutelo-jen kaarevuussäteen kehityksen lasilevyn muotoilun kuluessa.

Kuvio 5 on esimerkki lasitusmuodosta, joka on toteutettavissa meneteltäessä niin kuin kuviossa 4 on esitetty.

15

Kuviossa 1 esitetään kaaviomaisesti osiinsa hajotettuna perspektiivikuvana keksinnön mukaisten muotoilutelojen kokonaisuus, ainoastaan yhden tämän kokonaisuuden ääripäistä ollessa esillä. Tämä koostuu yhdestä parista teloja 1 ja 2.

20 Nämä telat ovat pyörähdyssylinterejä ja edullisimmin ruostumatonta terästä; niiden läpimitta on esimerkiksi 20 mm ja epäpyöreä alle 1/10 mm, pituuden ollessa esimerkiksi noin 2 m.

25 Alempi tela 1 käsittää vapaan pään 3 ja saatetaan rotaatio-liikkeeseen vastakkaisella päällään, jota tässä ei esitetä. Sitä siis ohjataan sen pääteosuudessa, pituudella joka edullisesti on alle 0,5 m ja yli 0,2 m, tangentiaalisilla tuilla, jotka muodostavat alempien putkien 4,5 ryhmä sekä ylempien 30 putkien 6,7 ryhmä. Nämä putket valmistetaan edullisesti materiaalista, jonka kovuus on sama tai hieman suurempi teloihin 1 ja 2 käytetyn materiaalin kovuutta, ja niiden pituus on mielellään yli 10 mm ja edullisimmin yli 30 mm. Ne asennetaan haarukoiden 8, 9 päälle niin, että mahdollistetaan niiden 35 vapaa rotaatioliike. Nämä haarukat 8 ja 9 kiinnitetään mahdollisesti säädettäviksi uran 11 avulla jäykkään tukivarteen 10, jonka pinta 12 on ehdottoman tasainen. Tukivarsi 10 voi kiertyä akselin 13 ympärillä, joka akseli kulkee putket 6 ja 11 J21Ö3 7 leikkaavan pystysuoran mediaanitason kautta. Tukivarren 10 toinen pää, joka kääntyy ulospäin, on vapaa. Putkien 4-7 läpimitta valitaan edullisesti telojen 1 ja 2 läpimittaa pienemmäksi tai vastaavaksi. Tukivarren 10 leveys on siten suun-5 nilleen kaksinkertainen telojen 1 ja 2 läpimittaan nähden. Tästä johtuen keksinnön mukaisten elementtien kohdalla ja läpimitaltaan esimerkiksi 20 mm olevia teloja varten on mahdollista toteuttaa kuljetin, jonka askel on ainoastaan 40 mm. Tätä arvoa voidaan vielä alentaa käyttämällä ohuempia putkia.

10

Tela 2 asennetaan edullisesti aivan kohtisuoraan telasta 1 ja sitä ohjaavat samoin putket 15, 16 ja 17 sekä neljäs putki, jota ei tässä nähdä, sijoitettuna putken 17 taakse. Telaa ohjaavat putket sijoitetaan aivan kohtisuoraan telaa 1 ohjaa-15 vista putkista. Nämä putket asennetaan haarukoille 18, 19, jotka kiinnitetään toiseen tukivarteen 20, joka kiertyy akselin 13 kanssa saman pystysuoran tason kautta kulkevan akselin 21 ympärillä. Tukivarsi 10 kannattaa myös lukitsinta 22, joka on kääntyneenä ylemmän varren 20 kannattamaa lukitsinta 23 20 vasten. Lukitsin 23 käsittää lisäksi kulkutien 24 telan 2 rotaatioliikkeeseen saataville elimille.

Kuviossa 1 kaaviomaisesti esitettyä laitetta vastaa täysin symmetrinen laite sijoitettuna telojen 1 ja 2 toiselle puo-25 lelle kuten esittää kuvion 1 bis kaavio.

Vaikuttamalla varren 10 vapaaseen päähän 14 nuolen F suuntaisesti aiheutetaan varren kulmasiirtymä, niin että varsi kiertyy akselin 13 ympärillä. Lukitsimi11a 22 ja 23 tämä jännitys 30 siirretään suoraan varteen 20. Näin aikaansaadaan telojen 1 ja 2 täysin identtinen taipuminen, samalla kun niiden pääte-osuudet pidetään suorina. Telojen saama taipuma on suoraan riippuvainen varsien 10 ja 20 pystysuorasta sijainnista, joka sijainti on helposti muunneltavissa esimerkiksi väkivivulla 35 tai ohjausnokalla.

Kuviossa 1 on kaaviomaisesti esitetyllä tavalla asennettuja muotoilutelapareja käytetään edullisesti kuljettimen muodos- >2183 12 tamiseen, jonka kuljettimen radan profiili on kaareva, ja jonka koverrus on edullisesti ylöspäin kääntynyt. Tällaisen kuljettimen käsittävä muotoilu- ja karkaisukone esitetään kaaviomaisesti kuviossa 2.

5

Kuvion 2 kone on patenttien FR-B-2442219 ja EP-B-113114 periaatteiden mukainen. Se käsittää siten kaksi muotoilutela-riviä, alemman rivin ensimmäisen telan 30 ollessa sijoitettu tarkalleen kuljettimen jatkeeseen, joka kuljetin kulkee läpi 10 uunin, jossa lasilevyt kuumennetaan yli niiden pehmenemispisteen. Alemmat ja ylemmät muotoilutelat liitetään yhteen pareittain kuviossa 1 havainnollistetun asennusperiaatteen mukaisesti ja kuten voidaan nähdä myös kuviossa 3.

15 Kuviossa 2 esitetyssä tapauksessa 8 lasilevyjen kulkusuunnassa ensimmäistä telakokonaisuutta muodostavat muotoiluvyöhyk-keen 31. Rakenteen elimet sijoitetaan sellaisen välimatkan mukaisesti, joka on lähellä pienintä mahdollista teoreettista akseliväliä. Seuraavat elimet sijoitetaan puhallussäiliöiden 20 eteen, joiden suuttimet järjestetään niin, että ne puhaltavat jäähdytyskaasua, eritoten ilmaa, sekä lasilevyn alapintaan että yläpintaan. Ne muodostavat siten karkaisuvyöhykkeen 32, joka jakautuu itse asiassa kahteen osaan: ensimmäiseen jäy-kistämisosaan tai -vyöhykkeeseen 33, jossa lasi on vielä pi-25 dettävä, jotta vältettäisiin passiiviset deformaatiot, ja joka koostuu kuperruselimistä, jotka ovat samanlaisia kuin muotoiluvyöhykkeessä mutta hieman enemmän erillään toisistaan puhalluskaasun kulun mahdollistamiseksi, sekä jälkimmäiseen jäähdytysosaan tai -vyöhykkeeseen 34, johon on mahdollista 30 käyttää tavallisia suoria teloja, mikäli telojen antama sekundaarinen kaarevuus on hyvin vähäinen. Erityisesti lasilevyjen karkaisun edistämiseksi varustetaan tämän jälkimmäisen vyöhykkeen telat lisäksi edullisesti renkailla, joissa on joustavaa muovia, esimerkiksi korkean lämpötilan kautsua ole-35 va vanne, ja joissa lisäksi on pallomaiset päätekappaleet telan taipuman absorbointia varten. Tästä karkaisuvyöhykkees-tä poistuminen tapahtuu edullisesti jonkin kallistustelan 35 avulla, kuten esimerkiksi asiakirjassa EP-B-133114 kuvatun, 13 *21 83 mutta on edullista järjestää vapaasti pyöriviksi asennettuja käyttölaakereita lasilevyyn annetun sekundaarisen kaaren huomioon ottamiseksi.

5 Niin kuin nähdään erityisesti kuviossa 3, alempia muotoilu-teloja 40 ohjaa alla oleva putkiryhmä 41 ja yllä oleva put-kiryhmä 42 asennettuina haarukoille 43, jotka ovat kiinnitetyt kiinteiden kääntöakselien 45 ympärille nivellettyihin tukivarsiin 44. Tukivarsi 44 asetetaan kiekon 46 päälle, joka 10 muodostaa kiinteän pisteen 48 ympärille nivelletyn kolmiomaisen osan 47 yhden huipun, ja jonka kolmion viimeisen huipun 49 siirtävät lineaarisesti moottorilla 51 ohjatun väkivivun 50 liikkeet; siten vedettäessä huippua 49 saadaan tukivarsi. 44 kiertymään ylöspäin.

15

Ylempiä muotoiluteloja 52 ohjaavat samoin putket, jotka ovat asennetut akselin 54 ympärillä kiertyviin varsiin 53 kiinnitetyille haarukoille. Ylempi varsi 53 tukee ylemmän telan rotaatioliikkeeseen saattavaa kokonaisuutta 55. Moottorien -20 met kiinnitetään koneen runkoon ja liike välitetään nivelletyksi asennetulla akselilla 56. Ylempi varsi 53 lepää lukit-simen 57 ja välilevyjen 58 välityksellä alemman varren 44 kannattaman lukitsimen 59 päällä niin, että molemmat varret ovat aina täysin yhdensuuntaiset.

25

On edullista, että lasilevyjen kulkuvyöhykkeessä muotoilute-lat ovat päällystettyinä piidioksidista tai muista tulenkestävistä kuiduista olevalla punoksella tai kudelmalla.

30 Varsien 44 ja 53 asento voidaan säilyttää koko muotoilutoi-menpiteen ajan tai sitä voidaan muunnella jonkin ajanjakson kuluessa, kuten nyt selitetään viitaten kuvioon 4.

Tämä toimintatapa edellyttää, että tunnetaan lasilevyn sekä 35 kuperrus- ja karkaisukoneeseen saapumishetki että sen kulku-nopeus, ja tätä varten koneen tulee olla varustettu esimerkiksi kahdella anturilla, jotka tunnistavat lasilevyn etureu- 14 921 83 nan sijainnin. Samoin voidaan järjestää telojen sijainnin tunnistin sekä telojen rotaationopeuden mitt.aava tunnistin.

Hetkellä t0 - ja kaikkina myöhempinä hetkinä -, kaarevan radan 5 määräämä pääasiallinen kaarevuussäde on sama kuin vakio R,. Keksinnön mukaisilla koneilla voidaan tämä kaarevuussäde R, edullisesti valita asteikosta, joka on yhdestä metristä äärettömään, tai jopa alle metrin, mikä voidaan aikaansaada esimerkiksi supistamalla karkaisuvyöhykkeen pituutta. Tällä 10 samalla hetkellä ja jatkuvasti samassa esimerkkitapauksessa muotoilutelojen kaarevuussäteeksi valitaan nolla, eikä teloja niin muodoin vielä ole taivutettu (r0 = 00) . Hetkellä t, muo-toilutelojen ensimmäinen ryhmä ei enää ole kosketuksissa lasilevyn etureunaan vaan esimerkiksi sen johonkin keskellä 15 olevaan osuuteen. Sekundaarisen kaarevuuden antamiseksi tähän keskiosaan telat taivutetaan niin, että keskiosa deformoidaan sekundaarisen kaarevuussäteen r, mukaisesti. Samalla hetkellä t; edempänä olevat kaksi telaa, jotka nyt ovat kosketuksissa etureunaan ovat yhä suoria. Samoin mikäli halutaan saada ta-20 kareunaan sekundaarinen kaarevuus r2, joka on erilainen kuin rlf käytetään hetkellä t2 kuperrus- ja karkaisukonetta, jonka ensimmäiset "aktiiviset" telat ovat suoria, kun taas toisen "aktiivisen" ryhmän telat omaavat samalla hetkellä kaarevuus-säteen rj ja kolmannen "aktiivisen" ryhmän telojen kaarevuus-25 säde on sama kuin r2. Mikäli lasilevy peittää enemmän kuin kolme muotoilutelaryhmää - niin kuin melkein aina on asianlaita, sillä niin kuin edellä on esitetty, on kuljettimen askel edullisesti ainoastaan suuruusluokkaa 40 mm - on ohjaus mahdollista soveltaa kahdeksaan muotoilutelaryhmään.

30

Kun lasilevy on päättänyt kulkunsa yhden muotoilukokonaisuu-den osalta, palaa tämä kokonaisuus uudelleen alkuperäiseen kaarevuussäteeseensä r0 ja on valmis vastaanottamaan seuraavan lasilevyn, jonka välimatka edellisestä lasilevystä on taval-35 lisesti yhden muotoilukokonaisuuden pituuden suuruusluokkaa.

. Näin aikaansaadaan kuviossa 5 esitetyn kaltainen, kaksilin-jaisilla emäviivoilla varustettu lasitus, joka omaa sylinte- 15 'i l i b 3 rimäisen etureunan 60, joka soveltuu yhteen sylinterimäisen kuperruksen omaavan, yksilinjaisella emäviivalla varustetun lasituksen etureunan kanssa, sekä hyvin huomattavan taipuman f omaavan takareunan 61.

5 Tässä esitettäväksi on valittu tilavuus, joka omaa lasilevyjen etenemissuunnassa tasaisesti kasvavan taipuman f, mutta käytännössä kaikki keskeytymättömät toiminnot g yhdessä toiminnon g kanssa = f (t) voidaan toteuttaa keksinnön mukaisel-10 la kuperruskoneella välillä 0 - 1 m'1 olevan pääkaarteen sekä välillä 0 - 0,05 m"1 olevan sekundaarisen kaarteen, joka on keskitetty tai ei, rajoissa laitteistossa, jossa lasilevyt kulkevat pysähtymättä tai edes kulun hidastumatta, kulkunopeuden ollessa edullisesti yli 20 cm/s.

Claims (17)

16 >1 1 8 3

1. Muotoilutela (1, 2, 40, 52) lasilevyjen kuperruslait-teistoon, joka tela on muodoltaan ympyräsylinteri, tunnettu siitä, että tämä sylinteritela on rotaatioliik- 5 keessä ja samalla kaarevaksi taivutettuna kahden, telan symmetria-akselia vastaan kohtisuoran tason välissä niitä kallistamalla, joista tasoista aina yksi sijaitsee lähellä telan vastaavaa päätä, jolloin mainittujen tasojen ulkopuoliset telan päätyosuudet säilyvät suorina. 10

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muotoilutela, tunnettu siitä, että kutakin päätyosuutta ohjaa joukko tan-gentiaalisia tukia (45, 67) kiinnitettyinä yhteisen, akselin (13) ympärillä kiertyvän tukivarren (10) päälle. 15

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen muotoilutela, tunnettu siitä, että tukivarren (10) kääntöakseli (13) sijaitsee mainitussa tasossa.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen muotoilutela, tunnettu siitä, että tangentiaaliset tuet (4, 5, 6, 7. ovat erillään toisistaan tai ne koostuvat verrattain suuren pituuden omaavasta tuesta.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 2-4 mukainen muotoilute la, tunnettu siitä, että mainitut tangentiaaliset tuet (4, 5, 6, 7) koostuvat kunkin kärkiosuuden kohdalla kahdesta kahden putken sarjasta, alapuolella olevasta sarjasta (4, 5) ja yläpuolella olevasta sarjasta (6, 7), yhden sar-30 joista ollessa keskitetty mainittuun tasoon. 1 2 Jonkin patenttivaatimuksista 2-5 mukainen muotoilutela, tunnettu siitä, että tukivarren (10) vapaata kärkeä (14) siirretään pystysuunnassa (F) vivulla (44). 35 2 Patenttivaatimuksen 6 mukainen muotoilutela, tunnettu siitä, että vipua (44) säätää mekaaninen ohjaus-nokka tai pneumaattinen, hydraulinen tai sähköinen väkivipu. 17 ί Ö 3

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen muotoilute-la, tunnettu siitä, että sylinteriteia (1, 2, 40, 52) on ruostumatonta terästä.

9. Muotoilutelakokonaisuus, jossa kaksi patenttivaatimuksen 1 mukaista ympyräsylinteritelaa on asetettu pystysuunnassa päällekkäin, tunnettu siitä, että muotoilutelako-konaisuudessa ovat telat lasilevyn kahta puolta ja ne ovat rotaatioliikkeessä sekä samalla kaarevaksi taivutettuja kum-10 pikin aina kahden kyseisen telan symmetria-akselia vastaan kohtisuoran tason välissä niitä kallistamalla, joista tasoista ainakin yksi sijaitsee lähellä telan vastaavaa päätä, että kutakin päätä ohjaa joukko tukia kiinnitettyinä yhteisen, akselin ympärillä kiertyvän tukivarren päälle ja että ylemmän 15 telan tukivartta (20) siirtää alempi tukivarsi (10).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen kahden muotoilutelan kokonaisuus, tunnettu siitä, että alempi tukivarsi (10) vaikuttaa ylempään tukivarteen (20) välilevyn (58) välityk- 20 sellä.

11. Lasilevyjen kuperrus- ja karkaisukone, jossa kuperrus-laitteisto sisältää patenttivaatimuksen 1 mukaisia ympyräsy-linterin muotoisia muotoiluteloja, tunnettu siitä, 25 että se käsittää lasilevyjen etenemissuunnassa kaarevan muodon omaavan muotoilualustan ja koostuu ainakin lasilevyn muo-toiluvyöhykkeen (31) kohdalla muotoilutelakokonaisuuksista, joista kussakin telat sijaitsevat lasilevyn kahta puolta ja ne ovat rotaatioliikkeessä sekä samalla kaarevaksi taivutet-30 tuja kumpikin aina kahden kyseisen telan symmetria-akselia vastaan kohtisuoran tason välissä niitä kallistamalla, joista tasoista ainakin yksi sijaitsee lähellä telan vastaavaa päätä, jolloin muotoilutelakokonaisuudet on asetettu vierekkäin pitkin tätä kaarevaa (Rj) muotoa. 35

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen lasilevyjen kuperrus- ja karkaisukone, tunnettu siitä, että karkaisuvyöhykkeen 18 jv. ί 83 (31) viimeiset muotoilutelat varustetaan renkailla, jotka ovat kosketuksissa lasilevyjen kanssa,

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen lasilevyjen kuperrus- ja 5 karkaisukone, tunnettu siitä, että renkaat kannattavat joustavaa muovia olevia kosketusvanteita ja niissä on pallomaiset vasteosat.

14. Jonkin patenttivaatimuksista 11 - 13 mukainen kuperrus-10 ja karkaisukone, tunnettu siitä, että siinä käytetään vipujen (44, 53) ohjaukseen numeerista säätöä liitettynä tietokoneeseen.

15. Jonkin patenttivaatimuksista 11 - 14 mukainen kuperrus-15 ja karkaisukone, jossa on ylöspäin osoittavalla koveruudella varustettu kaareva muoto, tunnettu siitä, että kar-kaisuvyöhykkeen (32) viimeiseen telaan (35) on liitetty kallistus järj estely, jonka käyttörullat asennetaan kelluviksi.

16. Jonkin patenttivaatimuksista 11 - 15 mukaisen kuperrus- ja karkaisukoneen käyttö sellaisten lasitusten valmistukseen, joiden muotoilualustan kaarevan muodon antama pää-kaarevuus on välillä 0 - 1 m-1 ja telojen taivutuksen antama sekundaarinen kaarevuus välillä 0 - 0,0 5 m'1. 25

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen käyttö sellaisten lasitusten valmistukseen, joissa on epäkeskeisesti sijaitseva sekundaarinen kaarevuus.

18. Patenttivaatimuksen 16 tai 17 mukainen käyttö, tun nettu siitä, että sekundaarinen kaarevuus ei ole vakio. 19 ίί ί 83