FI92080C - Paperikoneen märkäpään viirakudoksena käytettävä kaksoiskudos - Google Patents

Description

92080

Paperikoneen märkäpään viirakudoksena käytettävä kaksois-kudos

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 ja pa-5 tenttivaatimuksen 2 johdannon mukainen paperikoneen märkäpään viirakudoksena käytettävä kaksoiskudos veden poistamiseksi paperirainasta ja rainan muotoilemiseksi.

Tunnetusti asetetaan viirakudokselle vakavuuden, vedenläpäisevyyden tasaisuuden, pinnan sileyden, silmuk-10 kaluvun/cm ja sentapaisten seikkojen osalta erittäin suuret vaatimukset. Kudoksen paperiin päin olevalla sivulla pyritään myös kantopisteiden mahdollisimman suureen lukumäärään sekä kudoksen juoksusivulla mahdollisimman suureen kulumistilavuuteen, koska valmistettavan paperin pin-15 nan laatu riippuu mm. myös kantopisteiden lukumäärästä ja kudoksen elinikä kulumistilavuudesta. Mitä suurempi kulu-mistilavuus on, sitä pitempi on viiran kestoaika.

Näiden osittain vastakkaisten, tällaisille viira-kudoksille asetettujen vaatimusten täyttämiseksi ehdottaa 20 patenttijulkaisu US 3 127 308 hienon, 2-vartista sidosta (palttinasidosta) olevan yläkudoksen yhdistämistä kol-mitoimikassidosta olevaan alakudokseen siten, että alaku-doksen pitkittäislangat menevät tietyissä kohdissa myös ohuen, 2-vartisen yläkudoksen päältä. Sellaisia kudoksia 25 nimitetään ammattikielellä sidonnan omaaviksi kaksois- tai monikertakudoksiksi. Tällaisten kelvollisten kaksoiskudos-ten valmistus muotoiluviiroiksi on kuitenkin törmännyt vaikeuksiin, koska alakudoksen paksujen pitkittäislankojen sidonta ohueen yläkudokseen aiheuttaa niin voimakkaita 30 häiriöitä, että virheetön paperintuotanto ei ole ollut mahdollinen. Kaksoiskudosten sitomiseen on sen vuoksi käytetty erillisiä ohuita sidelankoja, joiden yhteydessä kuitenkin on huomattu se epäkohta, että ohuet sidelangat murenevat suhteellisen nopeasti kudoskerrosten välissä 35 esiintyvien suhteellisten liikkeiden johdosta ja siten 92080 2 tuhoutuvat. Nämä liikkeet ovat ainakin osittain kokonaisuudessaan kaksoiskudoksen jokseenkin suuren paksuuden aiheuttamat.

Patenttijulkaisusta DE 3 036 409 on tunnettu kak-5 sikerroksinen viirakudos, joka on esitetty oheisessa piirustuksen kuviossa 1 ja jonka yhteydessä pitkittäislan-goista I, II, tosin edullisesti joka toinen pitkittäislan-ka II, ei sitoudu ainoastaan ylempään kerrokseen III, vaan myös poikittaislankojen alempaan kerroksen IV. Koska näi-10 den viirakudosten yhteydessä jokainen pitkittäislanka I ja II on osana yläpinnan, siis viiran paperinpuolen sidoksessa, täytyy pitkittäislangat II, jotka sitovat molemmat poikittaislankakerrokset, kutoa pitemmän sisäänkudotun pituutensa vuoksi erilliseltä loimilankatelalta. Tästä 15 käytöstä huolimatta saavat pitkittäislangat I, jotka on sidottu ainoastaan ylempään poikittaislankakerrokseen, kiinnittämisen jälkeen paperin puolella korkeamman sijainnin kuin ne pitkittäislangat, jotka on sidottu myös alempaan poikittaislankakerrokseen, koska viimeksi mainittu- 20 ja pitkittäislankoja vedetään alemman sitomisensa vuoksi kiinnityksen aikana tapahtuvan venytyksen yhteydessä alaspäin. Sillä haitataan kuitenkin paperinpuoleista sivua siinä määrin, että sellaisia kaksoiskudoksia voidaan käyttää ainoastaan paperilaaduille, jotka eivät ole herkkiä 25 kuvioitumille.

‘ Keksinnön tehtävänä on sen vuoksi aikaansaada yh teen kudokseen sekä kaksikerroksisen kudoksen edut, joka on varustettu ainoastaan yhdellä pitkittäislanka järjestelmällä, että monikertakudosten edut, jotka käsittävät aina-30 kin kaksi pitkittäislankajärjestelmää, tarvitsematta tällöin ottaa mukaan esitettyjä epäkohtia.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisella kak-soiskudoksella, joka muodostuu kahdesta sarjasta pitkittäislankoja ja ainakin yhdestä ylemmästä ja yhdestä alem-35 masta kerroksesta poikittaislankoja, jolloin ensimmäinen 3 92080 sarja pitkittäislankoja on kudottu yhteen ainoastaan poiki ttaislankojen ylemmän kerroksen kanssa ja toinen sarja pitkittäislankoja on kudottu yhteen sekä poikittaislanko-jen alemman kerroksen kanssa että myös ainakin osittain 5 poikittaislankojen ylemmän kerroksen kanssa, ja jolloin pitkittäislankojen molemmat sarjat muodostavat poikittaislankoj en ylemmän kerroksen kanssa toistuvan kudontamallin, jossa ylemmistä poikittaislangoista ainakin osan alta menee ainakin kolme toisiaan seuraavaa pitkittäislankaa, 10 jolle kaksoiskudokselle on pääasiallisesti tunnusomaista, että tämän jälkeen mainittujen poikittaislankojen osan päältä menee ainakin kolme toisiaan seuraavaa pitkittäis-lankaa, jolloin viimeksi mainituista ainakin kolmesta toisiaan seuraavasta pitkittäislangasta ainakin kaksi kuuluu 15 ensimmäiseen sarjaan ja yksi toiseen sarjaan ja toisen sarjan viimeksi mainittu pitkittäislanka menee ainoastaan yhden ylemmän poikittaislangan päältä kudontamallissa (si-doskaavassa), kun taas ensimmäisen sarjan pitkittäislangat menevät ainakin kerran kudontamallissa kahden toisiaan 20 seuraavan ylemmän poikittaislangan päältä.

Tällä rakenteella saadaan tulokseksi, että koko-naiskudoksen paksuus, joka tunnettujen kaksoiskudosten yhteydessä usein on enemmän kuin 50 % suurempi kuin kaksikerroksisten kudosten yhteydessä, pienenee oleellisesti, 25 niin että se vastaa verrattavien kaksikerroksisten kudosten paksuutta. Alemman ja ylemmän kudoskerroksen selvä erotus ja välinpito korostuu keksinnön mukaisen kaksois-kudoksen yhteydessä erillisten sidelankojen käytön pakonomaisena seurauksena, joten vältetään myös liian suuren 30 kudospaksuuden haitat, siis liian suuren veden varastoin-titilavuuden johdosta veden kulkeutuminen mukana sekä voimakkaat suhteelliset liikkeet kudoskappaleessa märkäpään telajärjestelmän läpikulun yhteydessä jatkuvien taipuma-vaihtorasitusten johdosta.

35 Keksinnön kohteena on myös kaksoiskudos, joka on tarkoitettu paperikoneen märkäpään viirakudokseksi veden 4 92080 poistamiseksi paperirainasta Ja rainan muotoilemiseksi, Joka kudos muodostuu kolmesta sarjasta pitkittäislankoja Ja ainakin yhdestä ylemmästä Ja yhdestä alemmasta kerroksesta poikittaislankoja, Jolloin ensimmäinen sarja pit-5 kittäislankoja on kudottu yhteen ainoastaan poikittaislan-kojen ylemmän kerroksen kanssa, toinen sarja pitkittäis-lankoja poikittaislankojen molempien kerrosten kanssa Ja kolmas sarja pitkittäislankoja ainoastaan poikittaislanko-Jen alemman kerroksen kanssa, Ja Jolloin pitkittäislan-10 kojen kolme sarjaa muodostaa poikittaislankojen ylemmän kerroksen kanssa toistuvan kudontamallin, Jossa ainakin ylempien poikittaislankojen osan alta menee ainakin kolme toisiaan seuraavaa pitkittäislankaa, jolle kaksoiskudok-selle on pääasiallisesti tunnusomaista, että tämän jälkeen 15 ainakin kolme toisiaan seuraavaa pitkittäislankaa menee mainittujen poikittaislankojen osan päältä, jolloin viimeksi mainituista pitkittäislangoista ainakin kaksi kuuluu ensimmäiseen sarjaan ja yksi toiseen sarjaan ja tämä toisen sarjan viimeksi mainittu pitkittäislanka menee kudon-20 tamallissa (sidoskaavassa) ainoastaan yhden ylemmän poiki ttaislangan päältä, kun taas ensimmäisen sarjan pitkit-täislangat menevät kudontamallissa ainakin kerran kahden toisiaan seuraavan ylemmän poikittaislangan päältä.

Keksinnön edullisten suoritusmuotojen tunnusmerkit 25 on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa 3-13.

Siten on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi antaa pitkittäislankojen ensimmäisen sarjan muodostaa poikit-taislankojen ylemmän kerroksen kanssa kudontamallin, jossa ainakin osa ylemmistä poikittaislangoista menee vaihdellen 30 pareittain ensimmäisen sarjan pitkittäislankojen alapuolelta ja yläpuolelta.

Viimeksi mainittua suoritusmuotoa voidaan kehittää edelleen siten, että kudontamallissa toinen osa ylemmistä poikittaislangoista menee vaihdellen yksitellen ensimmäi-35 sen sarjan pitkittäislankojen alapuolelta ja yläpuolelta, 5 92080 tai että ylemmistä poikittaislangoista, jotka menevät vaihdellen pareittain ensimmäisen sarjan pitkittäislanko-jen alapuolelta ja yläpuolelta, on siirretty toistensa suhteen kulloinkin ensimmäisen sarjan yhden tai kahden 5 pitkittäislangan verran.

Edelleen eräs edullinen kudosrakenteen muunnos suoritusmuodon yhteydessä, jossa kudontamallissa toinen osa ylemmistä poikittaislangoista menee vaihdelleen yksitellen ensimmäisen sarjan pitkittäislankojen alapuolelta ja ylä-10 puolelta, on sellainen, että ne ylemmistä poikittaislangoista, jotka menevät vaihdellen yksitellen ensimmäisen sarjan pitkittäislankojen alapuolelta ja yläpuolelta, on siirretty toistensa suhteen kulloinkin ensimmäisen sarjan yhden pitkittäislangan verran.

15 Edelleen erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti voivat alemmat poikittaislangat ulottua toisen sarjan kolmen toisiaan seuraavan pitkittäislangan ja ensimmäisen sarjan kaikkien pitkittäislankojen yli alapuolelta kudoksen alasivulta katsottuna.

20 Samoin on edullinen sellainen mahdollisuus, että alemmat poikittaislangat ulottuvat toisen sarjan seitsemän toisiaan seuraavan pitkittäislangan ja ensimmäisen sarjan kaikkien pitkittäislankojen yli alapuolelta.

Siinä tapauksessa, että käytetään kolmea sarjaa 25 pitkittäislankoja, voidaan niistä kaksi toisiaan seuraa-vaa, joista toinen kuuluu toiseen sarjaan pitkittäislan-koja ja toinen kolmanteen sarjaan pitkittäislankoja, sitoa siten, etteivät ne ole alemman kerroksen samoihin poikit-taislankoihin sidottuina.

30 Siitä riippumatta, käytetäänkö keksinnön mukaisessa kaksoiskudoksessa kahta vai kolmea sarjaa pitkittäislankoja, kudos voidaan edelleen erään suoritusmuodon mukaisesti tehdä sellaiseksi, että toisen sarjan pitkittäislan-gat sivuavat niissä kohdissa, joissa ne menevät ylempien 35 poikittaislankojen päältä, tasoa, joka on sen tason ala- 6 92080 puolella, jota ensimmäisen sarjan pitkittäislangat menevät ylempien polkittalslankojen päältä. Molemmat tasot voivat tällöin olla sellaisella etäisyydellä toisistaan, joka on vähintään 15 % ensimmäisen tai toisen sarjan pitkittäis-5 lankojen suuremmasta halkaisijasta.

Alvan yleisesti pätee edellä selitetyn kaksoisku-doksen kaikkien keksinnön mukaisten muunnelmien osalta, että pitkittäislangoilla voi olla erilaiset halkaisijat ja ne voivat olla erilaisia materiaaleja.

10 Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin piirus tuksessa esitettyjen suoritusmuotoesimerkkien yhteydessä. Piirustuksessa esittää: kuvio 1 tunnetun kaksikerroksisen kudoksen pitkit-täislankoja pitkin otettua leikkauskuvantoa, jossa ainoas-15 taan osa pitkittäislangoista II sitoutuu alemmassa kerroksessa poikittaislankoihin, mutta kaikki pitkittäislangat I ja II ovat kuitenkin osallisina paperinpuoleisen pintarakenteen sidoksessa; kuvio 2 keksinnön mukaisen kaksoiskudoksen pitkit-20 täislankoja pitkin otettua leikkauskuvantoa vastaten kuvioissa 4 ja 5 esitettyjä suoritusmuotoja; kuvio 3 keksinnön mukaisen kaksoiskudoksen pitkit-täislankoja pitkin otettua leikkauskuvantoa vastaten kuvioissa 7 ja 8 esitettyjä suoritusmuotoja; 25 kuvio 4 keksinnön mukaisen kaksoiskudoksen yläker roksen ja vast, paperinpuoleisen sivun päällyskuvantoa, jolloin varjostetut kohdat osoittavat, kuinka ja missä toisen sarjan pitkittäislangat on sidottu kuvion 5 mukaisen suoritusmuodon mukaisesti; 30 kuvio 5 kuvioissa 2 ja 4 esitettyä laatua olevan keksinnön mukaisen kaksoiskudoksen alemman kerroksen ja vast, juoksusivun päällyskuvantoa, jolloin toisen sarjan pitkittäislankojen varjostetut kohdat menevät ylemmän kerroksen poikittaislankojen päältä kuviossa 4 varjostetuissa 35 kohdissa ja kuvioissa 4 ja 5 olevat ympyrät a) ja b) « 7 92080 osoittavat molempien kerrosten sovituksen ja vast, sijainnin toistensa suhteen; kuvio 6 keksinnön mukaisen kaksoiskudoksen alemman kerroksen ja vast, juoksusivun päällyskuvantoa, jonka ku-5 doksen ylempi kerros eli paperinpuoleinen sivu on esitetty kuviossa 4, jolloin ympyrät a) ja c) osoittavat jälleen molempien kerrosten sijainnin toistensa suhteen; kuvio 7 keksinnön mukaisen kaksoiskudoksen toisen suoritusmuodon paperinpuoleisen kerroksen päällyskuvantoa, 10 ja kuvio 8 keksinnön mukaisen kaksoiskudoksen kuviossa 7 esitetyn toisen suoritusmuodon juoksusivulla olevan kerroksen päällyskuvantoa, jolloin ympyrät a) ja e osoittavat jälleen molempien kerrosten sijainnin toistensa suhteen.

15 Kuviossa 1 esitetty kaksoiskudos eli viirakudos on tunnettu ja se mainittiin jo alussa. Sitä ei sen vuoksi selitetä tässä lähemmin.

Kuviossa 2 leikkauksena esitetty viirakudos on kudottu 8-niisiseksi ja esitetty kuviossa 4 päällyskuvantona 20 paperinpuoleita ja kuviossa 5 päällyskuvantona juoksusi- vulta.

Tämä viirakudos käsittää kaikkiaan noin 75 ensimmäisen sarjan 10 - 13; 10' - 13' ja toisen sarjan 20 - 23; 20' - 23' pitkittäislankaa senttimetriä kohti ja ne ovat . 25 polyesteriä halkaisijan ollessa 0,15 mm. Sen ylemmät poi- kittaislangat 40 - 47 ovat samoin polyesteriä ja niiden halkaisija on 0,13 - 0,15 mm, kun taas alempien poikit-taislankojen 50 - 53 halkaisija on 0,20 tai 0,22 mm ja joka toinen poikittaislanka voi olla polyamidia.

30 Koska tämän viirakudoksen yhteydessä toisen sarjan pitkittäislankojen 20-23; 20' -23' yhdistäminen yläku-dokseen tapahtuu ylempien poikittaislankojen 41,43, 45, 47; 41', 43', 45', 47' sisäänpäin suunnattuihin langan juoksuihin, ei ylemmässä kudoksessa esiinny minkäänlaisia 35 pintahäiriöitä eikä siten myöskään silmäänpistävää kuvioi- 8 92080 tumaa. Toisen sarjan pitkittäislangat 20 - 23; 20' - 23' sivuavat niissä kohdissa 7, joissa ne menevät ylempien poikittaislankojen päältä, tasoa, joka on ainakin 10 % ensimmäisen sarjan pitkittäislangan halkaisijan arvosta 5 syvemmällä kuin taso, jota ensimmäisen sarjan pitkittäis-lankojen 10 - 13, 10' - 13' ylöspäin suunnatut langan juoksut 8 sivuavat, siis hiomattomasta viirasta mitattuna.

Molempien tasojen välinen väli saadaan oleellisesti aikaan sidostavan avulla eikä kuppeja muodostamalla, jol-10 laisia esiintyy tunnetuissa kaksoiskudoksissa.

Tämän viirakudoksen paksuus on hiotussa tilassa noin 0,63 - 0,56 mm eikä se siten ole oleellisesti paksumpi kuin vastaavan hienouden omaavat tunnetut kaksikerroksiset kudokset. Paperinpuolella olevien poikittaislankojen 15 40 - 47 pitempien langan juoksujen vaihto lyhyempiin antaa tulokseksi oleellisesti vähän kuvioitumaa aiheuttavan yläpinnan, joka mahdollistaa paperimassan kuitujen erittäin edullisen asettumisen ja jakautumisen. Pitkittäislankojen suhteellisen suuresta lankatiheydestä ja paperinpuolella 20 olevien poikittaislankojen suhteellisen suuresta lukumää rästä, noin 34/cm, huolimatta tällä viirakudoksella on vielä hyvä ilmanläpäisevyys, noin 2 200 l/m2.s.

Kuten kuvioista 4 ja 5 on havaittavissa, tämän viirakudoksen yhteydessä toteutetaan siis rakenne, jolle on 25 tunnusomaista, että molemmat numeroilla 1 ja 2 merkityt sarjat pitkittäislankoja 10 - 13 ja 20 - 23 muodostavat poikittaislankojen 40 - 47 ylemmän kerroksen kanssa toistuvan kudontamallin, jossa ylemmistä poikittaislangoista 41, 43, 45, 47 ainakin osan alta kulkee viisi toisiaan 30 seuraavaa pitkittäislankaa ja sen jälkeen niiden päältä kulkee kolme toisiaan seuraavaa pitkittäislankaa, jolloin viimeksi mainituista kolmesta toisiaan seuraavasta pitkit-täislangasta kaksi kuuluu ensimmäiseen sarjaan 1 ja yksi toiseen sarjaan 2 ja toisen sarjan viimeksi mainittu pit-35 kittäislanka kulkee ainoastaan yhden ylemmän poikittais- 9 92080 langan päältä kudontamallissa eli sidoskaavassa, kun taas ensimmäisen sarjan pitkittäislangat kulkevat kudontamallissa kaksi kertaa kahden toisiaan seuraavan ylemmän poi-kittaislangan päältä.

5 Kuviossa 4 olevat varjostetut kohdat osoittavat, kuinka ja missä toisen sarjan 2 pitkittäislangat 20 - 23 on sidottu kuvion 5 huomioonottaen. Tässä on toteutettu erityinen suoritusmuoto, jossa ne ylemmät poikittaislangat 41, 43, 45, 47, jotka kulkevat vaihdellen pareittain en-10 simmäisen sarjan 1 pitkittäislankojen alapuolelta ja yläpuolelta, on siirretty kulloinkin toistensa suhteen ensimmäisen sarjan 1 yhden pitkittäislangan verran. Sen lisäksi on havaittavissa, että on myös annettu mahdollisuus siirtää niitä ylempiä poikittalslankoja 40, 42, 44, 46, jotka 15 kulkevat vaihdellen yksittäin ensimmäisen sarjan 1 pitkittäislankojen alta ja päältä, aina ensimmäisen sarjan 1 yhden pitkittäislangan verran toistensa suhteen.

Viirakudoksen alasivun eli juoksusivun päällysku-vannossa, joka on nähtävissä kuviosta 5, on toisen sarjan 20 pitkittäislankojen 20 - 23 varjostetut kohdat sovitettu siten, että ne menevät ylemmän kerroksen poikittaislanko-jen 41, 43, 45, 47 yli kuviossa 4 varjostetuissa kohdissa, jolloin kuvioihin 4 ja 5 piirrettyjen ympyröiden a ja vast, b tulee osoittaa molempien kerrosten sovitus ja 25 vast, sijainti toistensa suhteen.

Edelleen käy kuviosta 5 ilmi kudoksen erityinen suoritusmuoto, jossa alemmat poikittaislangat 50 - 53 ulottuvat toisen sarjan 2 kolmen toisiaan seuraavan pitkittäislangan ja ensimmäisen sarjan 1 kaikkien pitkittäis-30 lankojen yli alapuolelta kudoksen alasivulta katsottuna.

Viirakudoksen rakenteen eräs toinen muotoilu käy ilmi kuviossa 6 esitetystä, keksinnön mukaisen viirakudoksen suoritusmuodon ala- eli juoksusivun päällyskuvannosta, joka on rinnastettava kuviossa 4 esitettyyn ylä- eli pa-35 perisivun päällyskuvantoon, jolloin kirjaimilla a ja c • 10 92080 merkityt ympyrät osoittavat molempien kudoskerrosten sijainteja toistensa suhteen. Tämä suoritusmuoto on tunnettu siitä, ettei ainoastaan niitä ylempiä poikittaislankoja 41, 43, 45, 47, jotka menevät vaihdellen pareittain ensim-5 mäisen sarjan 1 pitkittäislankojen ala- ja yläpuolelta, ole siirretty kulloinkin ensimmäisen sarjan 1 yhden pit-kittäislangan verran toistensa suhteen, vaan että alemmat poikittaislangat 60 - 67 kulkevat alapuolelta toisen pit-kittäislankasarjan 2 seitsemän toisiaan seuraavan pitkit-10 täislangan ja ensimmäisen sarjan 1 kaikkien pitkittäislankojen yli kudoksen alasivulta katsottuna. Alemmat eli juoksusivun puoleiset poikittaislangat 60 - 67 muodostavat tällöin hyvin pitkät langan juoksut, joten käytettävissä oleva kulumistilavuus kasvaa jälleen.

15 Kuvioissa 3, 7 ja 8 on esitetty keksinnön mukaisen, kaksoiskudoksen muodostavan viirakudoksen toinen suoritusmuoto, jossa käytetään kolmatta pitkittäislankasarjaa 3, joka muodostuu pitkittäislangoista 30 - 33 ja joka on kudottu yhteen ainoastaan poikittaislankojen 50' - 53' alem-20 man kerroksen kanssa. Kolme pitkittäislankasarjaa 1, 2, 3 muodostaa tällöin poikittaislankojen 40' - 47’ ylemmän kerroksen kanssa samoin toistuvan kudontamallin, jossa ainakin ylempien poikittaislankojen 41', 43', 45', 47' osan alta kulkee viisi toisiaan seuraavaa pitkittäislankaa 25 ja sen jälkeen kolme toisiaan seuraavaa pitkittäislankaa kulkee niiden yli, jolloin viimeksi mainituista pitkittäislangoista kaksi kuuluu ensimmäiseen sarjaan 1 ja yksi toiseen pitkittäislankasarjaan 2 ja toisen sarjan pitkit-täislanka menee kudontamallissa tai sidoskaavassa ainoas-30 taan yhden ylemmän poikittaislangan yli, kun taas ensimmäisen sarjan pitkittäislangat menevät kudontamallissa tai sidoskaavassa kaksi kertaa kahden toisiaan seuraavan ylemmän poikittaislangan yli.

Kuvio 7 esittää viirakudoksen kuvion 4 päällysku-35 vantoon verrattavissa olevan suoritusmuodon ylemmän eli 11 92080 paperinpuoleisen kerroksen toista päällyskuvantoa, jossa ne ylemmistä poikittaislangoista 41', 43', 45', 47', jotka menevät vaihdellen pareittain ensimmäisen sarjan 1 pitkit-täislankojen alta ja päältä, on siirretty aina ensimmäisen 5 sarjan 1 kahden pitkittäislangan verran toistensa suhteen, ja ne ylemmistä poikittaislangoista 40, 42, 44, 46; 40', 42', 44', 46', jotka menevät vaihdellen yksitellen ensimmäisen sarjan 1 pitkittäislankojen alta ja päältä, on siirretty aina ensimmäisen sarjan 1 yhden pitkittäislangan 10 verran toistensa suhteen.

Kuvio 8 esittää kuviossa 7 esitetyn viirakudoksen ylempään eli paperinpuoleiseen kerrokseen kuuluvaa alempaa eli juoksusivulla olevaa kudoksen kerrosta, jolloin molemmissa viimeksi mainituissa piirustuskuvioissa kirjaimilla 15 d ja e merkityt ympyrät osoittavat molempien kerrosten sijainnin toistensa suhteen.

On ymmärrettävää, että pitkittäislangoilla voi olla erilaiset halkaisijat ja ne voivat olla erilaisista materiaaleista valmistettuja.

20 Edelleen voivat niissä tapauksissa, joissa keksin nön mukaisen viirakudoksen yhteydessä kudos on varustettu joko kahdella sarjalla pitkittäislankoja tai kolmella sarjalla pitkittäislankoja, toisen sarjan 2 pitkittäislangat sivuta niissä kohdissa 7, joissa ne menevät ylempien poi-25 kittaislankojen yli, tasoa, joka on sen tason alapuolella, jota ensimmäisen sarjan 1 pitkittäislangat sivuavat niissä kohdissa 8 (kuvio 2), joissa nämä ensimmäisen sarjan pitkittäislangat menevät ylempien poikittaislankojen yli.

Tällöin voivat molemmat tasot olla sellaisella 30 etäisyydellä toisistaan, joka on vähintään 15 % ensimmäisen tai toisen sarjan pitkittäislankojen 10-13, 20 - 23 suurimmasta halkaisijasta.

Jos keksinnön mukaisen viirakudoksen suoritusmuodon yhteydessä, jossa toisen sarjan 2 pitkittäislangat 20 - 23 35 ovat yhtä yleiset kuin ensimmäisen sarjan 1 pitkittäisien- 12 92080 gat 10 - 13, kalkkia pitkittäislankoja varten valitaan vielä myös samat halkaisijat, niin syntyy kaksoiskudos, jota sikäli on lähes mahdoton erottaa kaksikerroksisesta kudoksesta, koska tällä kaksoiskudoksella on kaksikerrok-5 sisen kudoksen tunnetut hyvät ominaisuudet, mutta verrattavissa olevasta paksuudestaan huolimatta oleellisesti suurempi kulumistilavuus, koska alempien poikittaislanko-jen 50 - 53 lisäksi myös toisen sarjan 2 pitkittäislangat 60 - 67 voivat vielä kulua kokonaan.

10 Tästä on seurauksena tämän viirakudoksen pitempi elinikä ilman katkeamisvaaraa, koska ensimmäisen sarjan 1 pitkittäislangat joutuvat vasta sitten kulumisen kohteeksi, kun koko alempi poikittaislankojen ja pitkittäislan-kojen kerros on kulunut täysin. Jopa vielä silloinkin en-15 simmäisen sarjan 1 pitkittäislangat ovat osittain ylempien poikittaislankojen sisäänpäin suunnattujen langan juoksujen suojaamat.

Claims (13)

13 92080

1. Paperikoneen märkäpään viirakudoksena käytettävä kaksoiskudos veden poistamiseksi paperirainasta ja rainan 5 muotoilemiseksi, joka kudos muodostuu kahdesta sarjasta (1, 2) pitkittäislankoja (10 - 13; 20 - 23 tai 20 - 27) ja ainakin yhdestä ylemmästä ja yhdestä alemmasta kerroksesta poikittaislankoja, jolloin ensimmäinen sarja (1) pitkittäislanko ja (10 - 13) on kudottu yhteen ainoastaan poikit-10 taislankojen (40 - 47) ylemmän kerroksen kanssa ja toinen sarja (2) pitkittäislankoja (20 - 23 tai 20 - 27) on kudottu yhteen sekä poikittaislankojen (50 - 53; 60 - 67) alemman kerroksen kanssa että myös ainakin osittain poikittaislankojen (40 - 47) ylemmän kerroksen kanssa, ja 15 jolloin pitkittäislankojen molemmat sarjat (1, 2) muodostavat poikittaislankojen (40 - 47) ylemmän kerroksen kanssa toistuvan kudontamallin, jossa ylemmistä poikittaislan-goista (41, 43, 45, 47) ainakin osan alta menee ainakin kolme toisiaan seuraavaa pitkittäislankaa, tunnet -20 t u siitä, että tämän jälkeen mainittujen poikittaislankojen osan päältä menee ainakin kolme toisiaan seuraavaa pitkittäislankaa, jolloin viimeksi mainituista ainakin kolmesta toisiaan seuraavasta pitkittäislangasta ainakin kaksi kuuluu ensimmäiseen sarjaan (1) ja yksi toiseen sar-25 jaan (2) ja toisen sarjan (2) viimeksi mainittu pitkit-täislanka menee ainoastaan yhden ylemmän poikittaislangan päältä kudontamallissa (sidoskaavassa), kun taas ensimmäisen sarjan (1) pitkittäislangat menevät ainakin kerran kudontamallissa kahden toisiaan seuraavan ylemmän poikit-30 taislangan päältä.

2. Paperikoneen märkäpään viirakudoksena käytettävä kaksoiskudos veden poistamiseksi paperirainasta ja rainan muotoilemiseksi, joka kudos muodostuu kolmesta sarjasta (1, 2, 3) pitkittäislankoja (10' - 13'; 20' - 23’; 30 - 35 33) ja ainakin yhdestä ylemmästä ja yhdestä alemmasta ker- 14 92080 roksesta poikittaislankoja, jolloin ensimmäinen sarja (1) pitkittäislankoja (10' - 13') on kudottu yhteen ainoastaan poikittaislankojen (40' - 47') ylemmän kerroksen kanssa, toinen sarja (2) pitkittäislankoja (20' - 23') 5 poikittaislankojen (40' - 47', 50' - 53') molempien kerrosten kanssa ja kolmas sarja (3) pitkittäislankoja (30 -33) ainoastaan poikittaislankojen (50' - 57') alemman kerroksen kanssa, ja jolloin pitkittäislankojen kolme sarjaa (1, 2, 3) muodostaa poikittaislankojen (40' - 47') ylemmän 10 kerroksen kanssa toistuvan kudontamallin, jossa ainakin ylempien poikittaislankojen (41', 43', 45', 47') osan alta menee ainakin kolme toisiaan seuraavaa pitkittäislankaa, tunnettu siitä, että tämän jälkeen ainakin kolme toisiaan seuraavaa pitkittäislankaa menee mainittujen poi-15 kittaislankojen osan päältä, jolloin viimeksi mainituista pitkittäislangoista ainakin kaksi kuuluu ensimmäiseen sarjaan (1) ja yksi toiseen sarjaan (2) ja tämä toisen sarjan (2) viimeksi mainittu pitkittäislanka menee kudontamallis-sa (sidoskaavassa) ainoastaan yhden ylemmän poikittaislan-20 gan päältä, kun taas ensimmäisen sarjan (1) pitkittäislan-gat menevät kudontamallissa ainakin kerran kahden toisiaan seuraavan ylemmän poikittaislangan päältä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kaksoisku-dos, tunnettu siitä, että ensimmäinen sarja pit- 25 kittäislankoja (1) muodostaa poikittaislankojen (40 - 47; ' 40' - 47') ylemmän kerroksen kanssa kudontamallin, jossa ainakin osa ylemmistä poikittaislangoista (41, 43, 45, 47; 41', 43', 45', 47' ) menee vaihdelleen pareittain ensimmäisen sarjan (1) pitkittäislankojen alapuolelta ja yläpuo-30 lelta.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kaksoiskudos, tunnettu siitä, että kudontamallissa toinen osa ylemmistä poikittaislangoista (40, 42, 44, 46; 40', 42', 44', 46') menee vaihdellen yksitellen ensimmäisen sarjan 35 (1) pitkittäislankojen alapuolelta ja yläpuolelta. 92G80 15

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kaksoiskudos, tunnettu siitä, että ne ylemmistä poikittaislan-goista (41, 43, 45, 47), jotka menevät vaihdellen pareittain ensimmäisen sarjan (1) pitkittäislankojen alapuolelta 5 ja yläpuolelta, on siirretty toistensa suhteen kulloinkin ensimmäisen sarjan (1) yhden pitkittäislangan verran.

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kaksoiskudos, tunnettu siitä, että ne ylemmistä poikittaislan-goista (41’, 43', 45’, 47’), jotka menevät vaihdellen pa- 10 reittain ensimmäisen sarjan (1) pitkittäislankojen alapuolelta ja yläpuolelta, on siirretty toistensa suhteen kulloinkin ensimmäisen sarjan (1) kahden pitkittäislangan verran.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kaksoiskudos, 15 tunnettu siitä, että ne ylemmistä poikittaislan- goista (40, 42, 44, 46; 40’, 42’, 44’, 46’), jotka menevät vaihdellen yksitellen ensimmäisen sarjan (1) pitkittäislankojen alapuolelta ja yläpuolelta, on siirretty toistensa suhteen kulloinkin ensimmäisen sarjan (1) yhden pitkit- 20 täislangan verran.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1 tai 3 - 7 mukainen kaksoiskudos, tunnettu siitä, että alemmat poikit-taislangat (50 - 53) ulottuvat toisen sarjan (2) kolmen toisiaan seuraavan pitkittäislangan ja ensimmäisen sarjan 25 (1) kaikkien pitkittäislankojen yli alapuolelta (kudoksen alasivulta katsottuna).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1 tai 3-7 mukainen kaksoiskudos, tunnettu siitä, että alemmat poikit-taislangat (60 - 67) ulottuvat toisen sarjan (2) seitsemän 30 toisiaan seuraavan pitkittäislangan yli ja ensimmäisen sarjan (1) kaikkien pitkittäislankojen yli alapuolelta (kudoksen alasivulta katsottuna).

10. Jonkin patenttivaatimuksen 2-4 mukainen kaksoiskudos, tunnettu siitä, että kaksi toisiaan 35 seuraavaa pitkittäislankaa, joista toinen kuuluu toiseen 16 92080 sarjaan pitkittäislankoja (2) ja toinen kolmanteen sarjaan pitkittäislankoja (3), el sitoudu alemman kerroksen samoihin poikittaislankoihin (50' - 53')·

11. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kaksois-5 kudos, tunnettu siitä, että toisen sarjan (2) pit- kittäislangat sivuavat niissä kohdissa (7), joissa ne menevät ylempien poikittaislankojen päältä, tasoa, joka on sen tason alapuolella, jota ensimmäisen sarjan (1) pit-kittäislangat sivuavat niissä kohdissa (8), joissa nämä 10 ensimmäisen sarjan pitkittäislangat menevät ylempien poi-kittaislankojen päältä.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen kaksoiskudos, tunnettu siitä, että molemmat tasot ovat sellaisella etäisyydellä toisistaan, joka on vähintään 10 % en- 15 simmäisen tai toisen sarjan pitkittäislankojen (10 - 13; 20 - 23) suurimmasta halkaisijasta.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen kaksoiskudos, tunnettu siitä, että pitkittäislan-goilla on erilaiset halkaisijat ja/tai ne ovat erilaista 20 materiaalia. 17 92080