FI92013C - Sydämen apulaite - Google Patents

Description

9201 3

Sydåmen apulaite

Esillå oleva keksinto koskee kehon sisåisesti kåytettåvåå 5 sydåmen apulaitetta. Tarkemmin mååriteltynå keksintå koskee sydåmen apulaitetta, joka on tarkoitettu asetettavaksi poti-laan rintaonteloon ainakin potilaan sydåmen kammio-osan ym-pårille.

10 Kuten osoitetaan julkaisussa Lundbåck S: "Cardiac Pumping and Function of the Ventricular Septum", Tukholma, 1986, tapahtuu ihmisen sydåmen pumppaus ja sååto vallitsevasta nåkdkannasta poikkeavalla tavalla.

15 Viitejulkaisun mukaan terve sydån suorittaa pumppausty6nså muuttamatta oleellisesti ulkoista muotoaan tai tilavuuttaan.

Tarkemmin sanottuna pumppaus tapahtuu siten, ettå ns. låppå-taso, ts. taso, jossa eteiskammiolåpåt sijaitsevat, vetåytyy 20 kammiosupistuksen aikana (sydåmen aktiivinen, ulospumppaava vaihe) kohti sydånkårkeå ja puristaa veren ulos kammioista keuhkokiertoon ja systeemikiertoon, kun låppåtason liikkeen johdosta verta samanaikaisesti imeytyy eteisiin.

25 Sydåmen lepovaiheen aikana, ts. siinå vaiheessa, jolloin sy-; dånlihas on velttona, palautuu låppåtaso alkutilaansa sen liikemåårån vaikutuksesta, jolla sisåånvirtaavaan vereen vaikutetaan låppåtason alaspåin siirtymisen seurauksena kammiosupistuksen aikana.

30

Kuten julkaisussa myås osoitetaan (sen havainnon pohjalta, ettå sydåmen ulkoinen muoto ja tilavuus ovat oleellisesti vakiot sydåmen toimintajakson aikana), riippuu sydåmen kyky muuttaa oikean ja vasemman kammion tilavuuksia toistensa 35 suhteen ainoastaan yhteisestå kammioseinåmåstå, nimittåin sen taipuisuudesta sydåmen veltossa tilassa. Kammiosupistuksen aikana kammioseinåmå yhdesså muun vasemman kammion lihaksiston kanssa aina asettuu tilaan, jossa sen poikki- 9201 3 2 leikkaus on pyoreå, sekå mååråttyyn asentoon, riippumatta siitå, millainen muoto ja asento kammioseinåmållå on sydåmen lepovaiheessa. Tåmå johtuu siitå, ettå paine vasemmassa kam-miossa kaxnmiosupistuksen aikana aina on suurempi kuin paine 5 oikeassa kammiossa. Jos kammion muoto ja sijainti lepovai-heen, velton tilan aikana poikkeaa tydvaiheen, aktiivisen tilan muodosta ja sijainnista, tulee silloin kammiovåli-seinåmå toimiessaan kalvopumppuna aikaansaamaan suuremman iskutilavuuden toiselle kammiolle ja vastaavasti pienemmån 10 iskutilavuuden toiselle kammiolle. Tållå tavalla kammio- seinåmå aikaansaa kaksitoimisen sååd6n, joka yllåpitåå ta-sapainon molempien kiertojårjestelmån osien (keuhkokierron ja systeemikierron) vålillå.

15 Tåmå sydåmen tyd- ja sååtotapa sisåltåå monia etuja, ja kå-sitys siitå, ettå sydån tydskentelee kuvatulla tavalla, an-taa vastauksen sydåmen fysiologiaa koskeviin kysymyksiin, joihin ei aiemmin ole osattu vastata tyydyttåvåsti.

20 Jotta sydån voisi pumpata ja sååtåå vakiolla ulkomuodolla ja tilavuudella, on vålttåmåtontå, ettå kammiovåliseinåmån li-hasvoima ei ole merkittåvåsti pienentynyt verrattuna vasem-man kammion lihaksistoon, joka voi tapahtua esimerkiksi kun kammiovåliseinåmåå on kohdannut infarkti. Sellaisen vaurion 25 seurauksena kammiovåliseinåmå ei enåå pysty kammiosupistuk-sen aikana vastustamaan vasemman kammion painetta eikå suo-rittamaan oikeaa sååtoå. Kammiovåliseinåmå antaa silloin periksi vasemman kammion paineelle ja aikaansaa luonnotto-masti kasvaneen iskutilavuuden sydåmen oikealla puolella 30 sekå vastaavasti pienentyneen iskutilavuuden sydåmen vasem-malla puolella. Sen seurauksena keuhkokiertoon pumpataan enemmån verta kuin systeemikiertoon. Tåstå aiheutuu vuoros-taan, kammiovåliseinåmån heikentyneen tai menetetyn sååto-toiminnan takia, verentungos keuhkoissa ja sitå seuraava 35 keuhkopdho. Sellainen tapahtumien kulku on hengenvaaralli-nen.

I.

92013 3

Elåimillå suoritetut kokeet, joissa sydån toimii avatussa rintakehåsså, ts. ilman ympåroimånå, ovat kuitenkin osoitta-neet, ettå simuloiduilla kammiovåliseinåmån infarkteilla ei ole edellå kuvattuja tuhoisia seurauksia.

5

Niisså olosuhteissa, joissa kokeet suoritettiin, toimii sydån toisentyyppisenå syrj åytyspumppuna, nimittåin pumppuna, joka suorittaa tySnså vaihtelevalla ulkoisella tilavuudella ja muodolla. Tåmå merkitsee myos sitå, ettå kammiot lepovai-10 heen aikana voivat muuttaa muotoaan sekå kammiovåliseinåmån siirtymisen takia ettå my6s muiden kammioseinåmien siirtymi-sen takia. Tyovaiheen aikana kammiot voivat siksi tuottaa erilaiset iskutilavuudet vaikuttamatta toisiinsa yhtå paljon kuin lepovaiheen aikana. Tåmån tyyppinen pumppaus ja sååto 15 vastaa tåhånastista kåsitystå sydåmen toiminnasta, kun se on suljettuna kehoon.

Esillå olevan keksinnSn perustana on nåkemys, ettå kehoon suljetulla sydåmellå on toisenlainen tyåtapa, kuin mikå sil-20 lå on avoimena, siis ilman ympåroimånå, ja ettå ensin maini-tussa tapauksessa ankarat infarktit kammiovåliseinåmåsså voivat johtaa vakaviin verenkiertohåirioihin, mutta ettå kammiovåliseinåmån simuloidut infarktit ilman ympåroimåsså sydåmesså eivåt aiheuta hengenvaarallisia verenkiertohåiri-25 Sitå.

»

KeksinnSn kohteena on potilaan rintaonteloon asetettava sydåmen apulaite, jossa on ainakin potilaan sydåmen kammio-osan ympårSivåksi ja sitå vasten tiiviisti nojaavaksi sovi-30 tettu vaippa, jossa on toistensa suhteen liikkuvat siså- ja ulkoseinåt, jotka rajaavat seinåmien vålisen suljetun våli-tilan, joka on osa hermeettisesti suljettua kokonaisuutta, jossa on våliainetta, sisåseinåmån ollessa taipuisa siten, ettå se tiiviisti sopii sydåmen ympårille ja liikkuu yhdesså 35 sen sydåmen seinån kanssa, jota vasten se nojaa. Tåmån tyyppinen sydåmen apulaite tunnetaan esimerkiksi julkaisusta FR-A 2 321 266.

» 9201 3 4

Mainitussa julkaisussa esitetty sydåmen apulaite on kuten muissa julkaisuissa esitetyt sydåmen apulaitteet, esimerkik-si julkaisun US-A 3 513 836 mukainen apulaite, pååasialli-sesti sydåmen hierontalaite, koska sen vaippaa laajennetaan 5 ja supistetaan rytmisesti kehon ulkopuolelle sovitetun puls-sigeneraattorin vaikutuksesta. Sitå voidaan sanoa aktiivi-seksi sydåmen apulaitteeksi, koska se toimii yhdesså ulkoi-sen voimalåhteen kanssa.

10 Keksinnon mukainen sydåmen apulaite tunnetaan toisaalta sii-tå, ettå sydåmen apulaite on passiivista tyyppiå ja ettå vå-litila (13, 13a) kåsittåå vasemman kammio-osan ja oikean kammio-osan osien ollessa juoksevaa våliainetta johtavassa yhteydesså toisiinsa niin, ettå misså tahansa kammio-osassa 15 oleva juokseva våliaine voidaan siirtåå siitå kammio-osasta toiseen kammio-osaan vastauksena siså- ja ulkoseinåmisså tapahtuviin suhteellisiin liikkeisiin, jotka johtuvat en-sin mainitun kammio-osan yhteenpuristumisesta.

20 Koska keksinnon mukainen sydåmen apulaite on passiivista tyyppiå, sillå ei ole ulkopuolista voimalåhdettå tai pulssi-generaattoria. Tåmån lisåksi se eroaa aikaisemmin tunnetuis-ta sydåmen apulaitteista siten, ettå sen vasen kammio-osa ja oikea kammio-osa ovat yhteistoiminnassa siten, ettå toisen 25 osan kokoonpuristuminen, kun siihen kuuluva sydånkammio tåyttyy verellå ja paisuu, aikaansaa toisen osan laajenemisen.

Kuten seuraavassa låhemmin selitetåån, kåytetåån keksinnon 30 mukaista laitetta aikaansaamaan myotåilevå tuki rintaonte- lossa ainakin sydåmen kammio-osalle. Tåmån myåtåilevån tuen ansiosta voi sydån myos potilaan rintaontelossa ollessaan tyoskennellå siten, ettå sen ulkoinen muoto ja tilavuus vaihtelevat sydåmen lyontien tahdissa.

35

Keksinnon mukainen laite on ensi sijassa kåytt6kelpoinen hoidollisiin tarkoituksiin sellaisissa tapauksissa, joissa potilaan sydåmen kammiovåliseinåmåå on kohdannut infarkti, I i 92013 5 eikå se siksi voi suorittaa normaalia sååtotehtåvåånså keuh-kokierron ja systeemikierron vålisen tasapainon yllåpitåmi-seksi.

5 Keksinnon mukaisesti vaippa sallii sen osan kammion vasenta seinåå, jota vasten vaipan sisempi seinå tiiviisti nojaa, liikkua ulospåin vasemman kammion lepovaiheessa kasvaneen tåyttopaineen mukaisesti. Vasen kammio voi siten lisåtå iskutilavuuttaan, sekå kammiovåliseinåmån oikeaa kammiota 10 kohti tapahtuvan siirtymisen takia, ettå myos muun vasemman kammion seinån ulospåin suuntautuvan liikkeen takia.

Vasemman kammion seinån ulospåin suuntautunut liike ja siitå johtuvat kasvaneet tåytto- ja iskutilavuudet aikaansaavat 15 vaipan sisåseinån liikkeen kohti ulkoseinåå, jota suhteelli-sen tiiviisti tukevat sitå rintakehåsså ympår6ivåt elimet, ts. ne potilaan kehon osat, jotka rajaavat sydåmen onteloti-lan. Vaipassa oleva våliaine tulee siksi siirtymåån ja ai-heuttamaan oikeanpuoleisen kammion tåytto- ja iskutilavuuk-20 sien pienenemisen esimerkiksi sen oikean kammion seinån osan sisåånpåin suuntautuneen liikkeen johdosta, jota vastaan vaippa tiiviisti nojaa. Tåmå vaikutus auttaa osaltaan kam-mioiden poistovirtausten tasapainottamisessa.

,25 Keksinnon mukaisesti kammiovåliseinåmån sååtåvå tehtåvå siirtyy toisin sanoen siile vasemman kammion seinån osalle, jota vasten vaipan sisåseinå tiiviisti nojaa.

Edullisimmin vaippaan suljettu juokseva våliaine tai ainakin 30 osa siitå on kokoonpuristuvaa. Våliaineen lisååmiseksi tai poistamiseksi voidaan taipuisan letkun toinen påå liittåå vaipan vålitilaan, ja toinen påå varustaa itsetiiviståvållå pååtteellå, jonka låpi våliainetta voidaan lisåtå vaippaan tai poistaa siitå ruiskulla. Pååte sijoitetaan sopivimmin 35 potilaan ihon alle.

« · 9201 3 6

Keksinnon alueeseen kuuluu myos varustaa vaippa paisunta-as-tialla, joka on yhteydesså vaipan sisåtilaan, ja joka voi sisåltåå elimet vaipan våliaineen paineen sååtåmiseksi.

5 Ainoastaan sydåmen kainmio-osan ympåroivå vaippa voi olla riittåvå kåytånndn tarkoituksiin, ja sen etuina ovat yksin-kertainen rakenne sekå helppo asettaminen sydåmen påålle.

Jos vaippa on jårjestetty ympåroimåån oleellisesti koko sydåmen, voidaan kuitenkin saavuttaa toiminnallisia etuja.

10 Esimerkiksi voidaan sydåmen kammio-osaa ympåroivån vaipan osan tilavuusvaihteluja kåyttåå hyvåksi aikaansaamaan muu-toksia sydåmen eteiskammioiden tilavuuksissa vastatahdissa kammioiden tilavuuksien muutoksille.

15 Vaippa voi olla yhtenåinen tai yhdestå kappaleesta valmis- tettu laite, joka on taitettavissa jotta sillå voidaan ympå-roidå joko ainoastaan kammio-osa tai sitten koko sydån. Vaihtoehtoisesti vaippa voidaan tehdå kahdesta tai useammas-ta eri osasta, jotka voidaan liittåå sydåmen ympårille.

20

Jos vaippa on jårjestetty ympårSimåån koko sydån, sen reu-noissa on edullisesti sopivissa paikoissa aukkoja, jotta voidaan muodostaa låpivientiaukkoja sydåmeen tuleville ja siitå låhteville verisuonille.

25

Mikåli vaippa on tehty kahdesta tai useammasta osasta, voidaan osien suljetut tilat saattaa yhteyteen toisiinsa, jotta våliaine voi siirtyå edestakaisin osien vålillå.

30 Kun vaippa asetetaan kehoon, saattaa olla paikallaan vahvis-taa kammiovåliseinåmåå soveltuvalla materiaalilla. Tåmå tehdåån edullisimmin oikean kammion puoleisella sivulla, millå estetåån vahvistusmateriaalista johtuvien mahdollisten tulppautumien pååsy systeemikiertoon.

35

Liitetyisså piirustuksissa esitetåån kaaviollisesti kaksi keksinnon mukaisen sydåmen apulaitteen suoritusmuotoa, sekå sen kåyttoå ihmissydåmen tukemiseksi in situ.

92013 7

Kuviossa 1 oleva poikkileikkaus esittåå eråstå suoritusmuo-toa, jossa vaippa ympåroi ainoastaan sydåmen kammio-osaa.

Kuviossa 2 on samantapainen poikkileikkaus suoritusmuodosta, 5 jossa laitteen vaippa ympåroi koko sydåmen, ja jossa on au-kot tai låpivientikanavat sydåmeen tuleville ja siitå låhte-ville verisuonille.

Kuvio 3 esittåå kuvion 2 laitteen ylhååltåpåin nåhtynå ja 10 havainnollistaa vaipan jaon kahteen puolikkaaseen tai osaan, jotka on liitetty yhteen sydåmen ympåroimiseksi.

Piirustuksissa, tarkemmin sanottuna kuvioissa 1 ja 2, esite-tåån kohdassa T potilaan rintaontelon seinåmå, joka sisåltåå 15 sydåmen H. Edelleen esitetåån ylåonttolaskimo S sekå ala-onttolaskimo I, jotka molemmat liittyvåt oikeaan eteiseen RA, joka puolestaan liittyy oikeaan kammioon RV oikeanpuo-leisen eteiskammiolåpån RAV kautta; keuhkovaltimo P, joka vastaanottaa verta oikeasta kammiosta RV keuhkovaltimolåpån 20 PV kautta; keuhkolaskimot V, jotka liittyvåt vasempaan eteiseen LA, joka puolestaan liittyy vasempaan kammioon LV va-semmanpuoleisen eteiskammiolåpån LAV kautta; aortta A, joka vastaanottaa verta vasemmasta kammiosta LV aorttalåpån AV kautta; sekå kammiovåliseinåmå W, joka erottaa kammiot toi-25 sistaan.

Keksinnon mukaisen laitteen rakko- tai såkkimåinen vaippa on asetettu seinån T ja sydåmen H våliin. Vaippaa merkitåån kuviossa 1 viitenumerolla 10 ja kuvioissa 2 ja 3 numerolla 30 10a.

Kuviossa 1 esitettynå vaipan 10 sisåpuolinen muoto vastaa sydåmen H kammio-osan muotoa. Vaipan sisåseinå 11 on tehty biokompatiibelista, edullisimmin kokonaan tai osaksi r6nt-35 gensåteitå låpåisemåttomåstå (radiopaque) aineesta, ohuesta taipuisasta arkista, jotta se helposti voi mukautua ja tii-viisti nojata sydåmen kammio-osan ulkoseinåån ja omaksua sen muodon.

9201 3 8

Vaipan sisåseinå 11 voi siis liikkua yhdesså sydåmen kammio-osan ulkoseinån kanssa.

Myås vaipan ulkoseinå 12 muodostuu edullisesti ohuesta, 5 taipuisasta arkista biokompatiibelia ainetta, niin ettå sijoitettaessa vaippa 10 rintaonteloon, ulompi seinå 12 voi sovittautua sitå ympåroivåån rintaontelon seinåån T.

Sisemmån 11 ja ulomman 12 seinån vålinen hermeettisesti 10 suljettu tila 13 on tåytetty sopivalla juoksevalla våli- aineella, joka kuviossa on esitetty pisterasterilla, ja joka voi olla kaasua tax nestettå tax osaksi kaasua ja osaksi nestettå. Edullisiinmin ainakin osa våliainetta on kaasua.

15 Ellei sisemmån 11 ja ulomman 12 seinån materiaali itsessåån ole sopivan våhåkitkaista, on vålitilan 13 våliaineessa ol-tava sopivaa voiteluainetta joko nesteen tai nestesuspension muodossa tax on sisempi seinå 11 ja ulompi seinå 12 påållys-tettåvå sopivalla voiteluaineella, niin ettå sisempi seinå 20 li helposti voi liukua ulommalla seinållå 12 mikåli seinåt vaippaa kåytettåesså koskettaisivat toisiaan.

Muutoin hermeettisesti suljettuun vaippaan 10 on liitetty taipuisa letku 14, jonka kautta vålitila 13 on yhteydesså 25 hermeettisesti suljettuun, potilaaseen asetettavaan paisun-: ta-astiaan 15. Kuviossa esitetåån paisunta-astia varustet- tuna tulo- ja poistoventiileillå 16 ja 17, jotka ovat ta-kaiskuventtiilejå, ja jotka on såådetty siten, ettå ne avau-tuvat saavutettaessa edeltåkåsin mååritelty paine-ero pai-30 sunta-astian ja vålitilan 13 vålillå. Venttiilit eivåt kui-tenkaan ole vålttåmåttå tarpeellisia.

Kuten se kuviossa 1 esitetåån, kåsittåå paisunta-astia 15 såkin tai rakon, joka vox puristua kokoon tax jonka voidaan 35 sallia laajentuvan tilavuutensa muuttamiseksi.

Koska vaipan sisåseinå 11 tukee sydåmen kammio-osaa myotåi- • ·« levåsti (elastisesti, mikåli ainakin osa våliainetta on 92013 9 kokoonpuristuvaa), voivat sydåmen H kammioseinåt liikkua suuremmitta esteittå, niin ettå sydån voi pumpata edellå kuvatulla tavalla, ts. siten, ettå kammiot RV, LV voivat vaikuttaa yhdesså sekå kanrmiovåliseinåmån W vålityksellå 5 ettå myos muiden kammioseinien vålityksellå, mikå kammiovå-liseinåmån W vauriotapauksessa on vålttåmåtontå sååtotoimin-nan yllåpitåmiseksi. Paisunta-astia 15 on mitoitettu siten, ettå vålitilan 13 tilavuusmuutos ei johda liian suuriin pai-nevaiheluihin.

10

Kuvioissa 2 ja 3 esitetty vaippa 10a eroaa kuvion 1 vaipasta siinå, ettå se ympårdi koko sydåmen H suojuskotelon tavoin. Jotta vaippa helpommin voitaisiin asentaa sydåmelle H, se on tehty kahdesta osasta lOal, 10a2, jotka voidaan taittaa tai 15 liittåå sydåmen ympårille ja yhdiståå toisiinsa soveltuvilla liitoselimillå 18, kuten kuviossa 3 on esitetty. Molemmissa osissa on aukkoja 16al, 16a2 niisså reunoissa, jotka on tarkoitettu liittyvån toisiinsa tai olevan låhellå toisian-sa, kun osat on liitetty sydåmen ympårille. Aukot sijait-20 sevat siten ja ovat sen muotoisia, ettå ne voivat muodostaa låpivientiaukot ylåonttolaskimolle S, alaonttolaskimolle I (ei esitetty kuviossa 3), keuhkovaltimolle P, keuhkolaski-moille V ja aortalle A.

25 Eri osissa olevat vålitilat 13a on suljettu hermeettisesti, • mutta ovat toisiinsa yhteydesså tai ne voidaan saattaa yhteyteen, sopivilla letkuelimillå, kuten on esitetty viite-numerolla 19, niin ettå våliaine voi siirtyå osien vålillå.

30 Kuten kuviosta 2 kåy ilmi, aiheuttaa kammioiden RV, LV ulko-seinien sisåånpåin suuntautunut liike tilavuuden kasvun vai-pan 10a siinå osassa, joka on kammioita vasten, sekå aiheuttaa vastaavan tilavuuden pienenemisen vaipan siinå osassa, joka nojaa eteisten RA, LA ulkoseiniin. Tåmå tilavuuden 35 pieneneminen ja siitå seuraava vaipassa olevan våliaineen siirtyminen aikaansaa eteisten ulkoseinisså ulospåin suuntautuvan liikkeen ja siten eteiskammioiden tilavuuden kasvun. Samalla tavalla kammioiden seinien ulospåin suun- 9201 3 10 tautunut liike aikaansaa eteisten seinien sisåånpåin suun-tautuneen liikkeen. Nåmå vastavuoroiset liikkeet parantavat s ydåme n pumppuva i ku t u s t a.

5 Kuviossa 2 esitetysså suoritusmuodossa ei ole paisunta-asti-aa. Sen sijaan siinå olevan letkun 14 ulompi påå on varus-tettu kehoon istuttamalla asetettavalla pååtelaitteella 20, jossa on itsetiiviståvå, låvistettåvå kalvo 21, jonka låpi tarvittaessa voidaan lisåtå tai poistaa våliainetta våliti-10 lasta 13 kåyttåmållå ruiskua, jonka kanyyli pistetåån kalvon låpi. Luonnollisesti kuvion 1 paisunta-astiaa vastaava pai-sunta-astia voidaan jårjeståå pååtelaitteen 20 sijaan tai sen lisåksi. Samalla tavalla voidaan kuvion 1 suoritusmuodossa jårjeståå pååtelaitetta 20 vastaava pååtelaite paisun-15 ta-astian 15 sijaan tai lisåksi.

Kolmannessa suoritusmuodossa, jota ei ole nåytetty, vaippa myos ympåroi koko sydåmen. Tåsså suoritusmuodossa vaippa kåsittåå alemman osan, joka on samanlainen kuin kuvion 1 20 vaippa 10 (paisunta-astiassa 15 tai ilman sitå), ja ylemmån osan, joka on jårjestetty ympårdimåån sydåmen ylempi osa eli eteisosa. Ylempi vaippaosa koostuu kahdesta osastosta, jot-ta se helpommin voitaisiin asettaa sydåmen påålle, niin ettå se pååltåpåin nåhtynå muistuttaa vaipan 10a kuviossa 3 nåky-25 våå osaa. Kolmannen suoritusmuodon leikkaus olisi kaikissa oleellisissa kohdissa samanlainen kuin kuviossa 2.

Haluttaessa voidaan ylempi ja alempi osa kolmannessa suoritusmuodossa varustaa liitåntåletkuilla, joiden avulla osien 30 suljetut tilat ovat yhteydesså toisiinsa. Tåtå yhteyttå ei kuitenkaan vålttåmåttå tarvita.

On huomattava, ettå kaikki keksinndn mukaisen laitteen suo-ritusmuodot muodostavat hermeettisesti suljetun jårjestel-35 mån, jossa våliaine voi siirtyå, ja ettå kåytettåesså lai-tetta aikaansaamaan sååtoå, jonka kammiovåliseinåmå hoitaa terveesså sydåmesså, mutta jonka muut kammioseinåt ottavat hoitaakseen kammiovåliseinåmån infarktin tapauksessa, ei 11 9201 3 sydåmeen kohdistu mitåån voimaa potilaan kehon ulkopuolelta vaipan vålityksellå. Keksinnon mukaista laitetta ei siis tule sekoittaa laitteisiin, joita kåytetåån saattamaan ul-koinen voima vaikuttamaan sydåmeen sen kokoonpuristamiseksi, 5 esimerkiksi kammioiden tilavuuden pienentåmiseksi tai sydån-lihaksen stimuloimiseksi, ks. esim. FR-A 2 321 266 ja US-A 3 513 836.

» ·

Claims (10)

1. 92013
2. 1. Potilaan rintaonteloon asetettava sydåmen apulaite, jossa on ainakin potilaan sydåmen kammio-osan ympåroivåksi ja sitå vasten tiiviisti nojaavaksi sovitettu vaippa (10, 5 10a), jossa on toistensa suhteen liikkuvat siså- ja ul- koseinåmåt (11, 12), jotka rajaavat seinien vålisen suljetun vålitilan (13, 13a), joka on osa hermeettisesti suljettua kokonaisuutta, jossa on våliainetta, sisåseinåmån (li) ol-lessa taipuisa siten, ettå se tiiviisti sopii sydåmen ympå-10 rille ja liikkuu yhdesså sen sydåmen seinåmån kanssa, jota vasten se nojaa, tunnettu siitå, ettå sydåmen apulaite on passiivista tyyppiå ja ettå vålitila (13, 13a) kåsittåå va-semman kammio-osan ja oikean kammio-osan osien ollessa juok-sevaa våliainetta johtavassa yhteydesså toisiinsa niin, ettå 15 misså tahansa kammio-osassa oleva juokseva våliaine voidaan siirtåå siitå kammio-osasta toiseen kammio-osaan vastauksena siså- ja ulkoseinåmisså tapahtuviin suhteellisiin liikkei-siin, jotka johtuvat ensin mainitun kammio-osan yhteenpuris-tumisesta. 20
3. 2. Patenttivaatimuksen l mukainen laite, tunnettu siitå, ettå vaippa (10a) on sovitettu ympåroimåån koko sydån (H).
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu 25 siitå, ettå vaippa (10) kåsittåå ainakin kaksi osaa (lOal, 10a2), jotka on sovitettu yhdesså muodostamaan suojuskotelo sydåmen (H) ympårille.
5. 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitå, 30 ettå jokaisen osan (10al, 10a2) seinåmien vålinen vålitila (13a) on suljettu, mutta yhteydesså toisen tai jokaisen muun osan vålitilaan.
6. 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen laite, tun-35 nettu siitå, ettå vaipan seinåmien (11, 12) vålinen vålitila (13, 13a) on juoksevaa våliainetta johtavassa yhteydesså paisunta-astiaan (15). 9201 3
7. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå paisunta-astian (15) tilavuus on muuttuva.
8. 7. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 6 mukainen laite, tun-5 nettu siitå, ettå ainakin osa juoksevaa våliainetta on ko- koonpuristuvaa.
9. 8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen laite, tunnettu taipuisasta letkusta (14), jonka toinen påå on liitet- 10 ty vaippaan (10a), ja jonka toinen påå on varustettu kehoon istutettavalla pååtelaitteella (20), jossa on itsetiiviståvå elin (21), jonka låpi våliainetta voidaan lisåtå vaippaan ja poistaa vaipasta.
10. 15 Patentkrav