FI91375C - Pneumaattinen rengas - Google Patents

Description

91375

Pneumaattinen rengas - Pneumatiskt dSck TSmS keksintS koskee paremmat lumiominaisuudet omaavaa 5 pneumaattista rengasta.

Nastattomien renkaiden k5ytt5mist5 lumiolosuhteissa on viime aikoina suosittu lainsSSdSnndllisin keinoin, jolden tarkoituksena on vShentSS nastoitettujen renkaiden ai-10 heuttamaa polysaastetta. TSllaiset nastattomat renkaat ovat yleensS varustetut nappulatyyppisillS kulutuspinta-kuvioilla ja nappulat ovat varustetut aksiaalisuuntai-silla uurroksilla. NSiden avulla on pitoa ja jarrutuste-hoa parannettu lumisilla ja jMisi115 teillS. Seuraavat 15 ongelmat ovat kuitenkin j55neet ratkaisematta: 1. keskipakovoimasta johtuva poikkisuuntainen luistaminen kaarreajon yhteydessS; 20 2. tasapainottomat ajo-ominaisuudet renkaan joutuessa ku- lumisuraan tai poistuessa siitS; 3. ajoneuvon odottamattomat poikkisuuntaiset liikkeet jarruttamisen tai kSyntiinlShddn yhteydessS.

25

TamSn keksinnon tarkoituksena on tSstS syystS saada ai-kaan nastaton pneumaattinen rengas, jolla on parannetut poikittais- ja pitkittSisliukuominaisuudet edellS esitet-tyjen ongelmien ratkaisemiseksi.

30 TSmS aikaansaadaan kulutuspinnalla varustetulla pneumaat-tisella renkaalla, jossa on kaksi kehSnsuunnassa ulottu-vaa uraa ja aksiaalisuunnassa ulottuvia uria kulutuspin-nan jakamiseksi keskinappuloiksi, jotka sijaitsevat sa-35 nottujen kehSnsuuntaisten urien vSlissS ja olkanappuloik- si, jotka sijaitsevat sanottujen kehSnsuuntaisten urien ja kulutuspinnan reunojen vSlissS, joista olkanappuloista kukin on varustettu aksiaalisuuntaislla uurroksilla ja 2 joista keskinappuloista kukin on varustettu kehSnsuuntai-silla uurroksilla, keksinnon mukaisesti siten, ettS kukin kehSnsuuntainen uurros kussakin keskinappulassa ulottuu toisesta aksiaalisesti kulkevasta urasta toiseen 5 kehSnsuunnassa viereiseen aksiaaliuraan keskinappulan poikki siten ettS siinS on nappulan sivupinnalle avautu-vat pSSt, ettS kukin aksiaalisesti kulkevasta urroksesta kussakin olkanappulassa ulottuu toisesta kahdesta kehSn-suuntaisesti kulkevasta urasta kohti viereistS kulutus-10 pinnan reunaa olkanappulan poikki siten, ettS siinS on nappulan sivupinnalle avautuvat pSSt, jolloin aksiaalisesti kulkevissa uurroksilla on syvyys, joka ei ole pie-nempi kuin 30% sanottujen kehSnsuuntaisten urien syvyy-destS, ja kehSnsuuntaisesti kulkevilla uurroksilla on 15 syvyys, joka ei ole pienempi kuin 30% sanottujen kehSnsuuntaisten urien syvyydestS.

Aksiaalisuuntaisten uurroksien leveys on sopivimmin nol-la, jolloin ne on valmistettu viiltSmSHS valamisen si-20 jasta. KehSnsuuntaisten uurroksien leveys on myds pienem pi kuin 1 mm ja niiden leveys on mytts sopivimmin nolla.

Aksiaalisuuntaiset uurrokset ovat sopivimmin suorat ja kehSnsuuntaiset uurrokset voivat olla suorat tai mutkit-25 televat.

Seuraavassa tullaan yksityiskohtaisesti selittSmSSn tSmSn keksinndn erSs rakennemuoto viitaten oheiseen piirustuk-seen, jossa: 30

Kuv. 1 esittSS leikkausta tSmSn keksinndn erSSstS raken-nemuodosta;

Kuv. 2 esittSS sen kulutuspintakuviota pSSltS katsottuna; 35

Kuviot 3 ja 4 esittSvSt leikkauksia kuvion 2 viivaa X-X vast. Y-Y pitkin; 91375 3

Kuviot 5(a) ja 5(b) esittMvMt leikkauksia aksiaalisuun-taisten uurroksien toimintaperiaatteen havainnollistami-seksi; 5

Kuviot 8 ja 9 esittSv&t graafisesti luistonesto-ominai-suuskokeiden tulokset; ja

Kuv. 10 esittååi graafisesti vierintMkulumakestSvyyden 10 (heel and toe wear resistance) osalta suoritettujen ko-keiden tulokset.

Kuvioissa keksinndn mukainen pneumaattinen rengas 1 kS-sittaS kaksi aksiaalisuunnassa vMlimatkan p&SssS toisis-15 taan sijaitsevaa palleosaa 15, kulutuspintaosan 2 ja kaksi kulutuspinnan reunoista palleosiin ulottuvaa kyl-kiosaa 13.

Rengas kSsittSS mySs kuhunkin palleosaan sijoitetun pal-20 lelangan 16, rungon 17, joka muodostuu ainakin yhdestå kordikerroksesta, joka ulottuu palleosien vSlilta ja on kåånnetty yltts kunkin reunan kohdalla pallelankojen ympS-ri, kumia olevan kulutuspinnan 2, joka on sijoitettu sS-teensuunnassa rungon 17 lakikohdan ulkopuolelle, joka 25 maSrittaa edellS mainitun kulutuspintaosan 2, ja vydn 19, joka on sijoitettu såteensuunnassa rungon 17 ulkopuolelle ja kulutuspinnan 2 sisåpuolelle.

Rungon 17 kordit ovat sijoitetut 30-90°:een kulmaan ren-30 kaan keskiviivan C suhteen niin, ettS runko 17 on vydra-kenteinen tai puo1ivy5rakenteinen. Rungon kordeja vårten voidaan kSyttSS terSskordeja, tai orgaanisista kuiduista, esimerkiksi nailon-, polyesteri-, raion- tai aromaatti-sista polyamidikuiduista muodostettuja kordeja.

VyQ 19 koostuu useista kerroksista, t&sså esimerkissS kahdesta, samansuuntaisista kordeista muodostuvasta ker- 35 4 roksesta, jotka ovat sijoitetut sSteensuunnassa rungon ulkopuolelle. Kunkin vyokerroksen kordit ovat sijoitetut pieneen, esimerkiksi 0-30°:een kulmaan renkaan kehSnsuun-nan suhteen niin, ettS ne sijaitsevat ristikkSin seuraa-5 vassa kerroksessa olevien kordien kanssa. Vydkordeja vårten voidaan kåyttSå terSskordeja tai orgaanisista kui-duista, esimerkiksi naiIon-, polyesteri-, raion- tai aro-maattisista polyamidikuiduista muodostettuja kordeja.

10 EdellS mainittu kulutuspintaosa 2 on varustettu kahdella kehånsuuntaisella uralla 7A ja aksiaalisuuntaisilla uril-la 9A ja 9B.

KehMnsuuntaiset urat 7A ovat sijoitetut yksi renkaan kes- 15 kiviivan C kummallekin puolelle ja ulottuvat yhten&isesti kulutuspintaosan ympåri p&åasiassa suorana rakenteena kulu tuspinnan jakamiseksi kolmeen kehaosaan renkaan aksiaa-lisuunnassa.

20 KehSnsuuntaisen uran 7A aksiaalinen et&isyys mitattuna kulutuspinnan reunasta E uran keskiviivaan on 10-30%, sopivimmin 15-25% kulutuspinnan reunojen E vSlisestS kulutuspinnan leveydestS.

25 Aksiaalisuuntaiset urat 9A ovat sijoitetut v&limatkan pååhMn toisistaan renkaan kehånsuunnassa, ovat yhdensuun-taisia keskenåån ja muodostavat pienen kulman, tSsså ta-pauksessa 30° renkaan aksiaalisuunnan suhteen.

30 Kukin aksiaalisuuntainen ura 9A ulottuu yhdestS kehSn- suuntaisesta urasta 7A toiseen keh&nsuuntaiseen uraan 7B. Kukuin aksiaalisuuntainen ura 9A on sopivimmin rakenteel-taan hieman mutkittelevan tai porrastetun muotoinen, kuten kuviossa 3 on esitetty, mutta mytts suora tai aalto- 35 mainen rakenne on mahdollinen.

Aksiaalisuuntaiset urat 9B ovat sijoitetut yht& pitkin 91375 5 vålein toisistaan kuin urat 9A renkaan kehånsuunnassa ja ovat keskenåån yhdensuuntaisia ja muodostavat pienemmån kulman renkaan aksiaalisuunnan suhteen. Kukin aksiaali-suuntalnen ura 9B tcisså esimerkisså ulottuu suoraan ke-5 hånsuuntaisesta urasta 7A kulutuspinnan reunaan E kulmas-sa, joka on 20° renkaan aksiaalisuunnan suhteen.

Aksiaalisuuntaisten urien 9B ja 9A kehånsuuntaiset vålit ovat 15-50%, sopivimmin 25-40% kulutuspinnan leveydestå.

10

Kehånsuuntaisten urien 7A aksiaalisuuntainen leveys ja aksiaalisuuntaisten urien 9A ja 9B kehånsuuntainen leveys on 3-12%, sopivimmin 5-8% kulutuspinnan leveydestå.

15 Kahden kehånsuuntaisen uran 7A vålinen kehånsuuntainen osa jakaantuu tåmån mukaisesti keski- tai lakinappuloista 3 muodostuvaksi riviksi, ja kehånsuuntaisten urien 7A ja kulutuspinnan reunojen E våliset kehånsuuntaiset osat ja-kaantuvat olkanappuloista 4 muodostuvaksi riviksi, joka 20 on sijoitettu kulutuspinnan reunaa E pitkin.

Kukin olkanappuloista 4 on varustettu aksiaalisuuntaisil-la uurroksilla 8, jotka ovat yhdensuuntaisia renkaan aksiaalisuunnan kanssa tai muodostavat pienen kulman sen 25 suhteen. Tåsså esimerkisså on muodostettu kolme suoraa uurrosta, jotka ulottuvat olkanappuloiden koko aksiaali-leveyden poikki pienesså, 20°:een kulmassa, so. ne ovat aksiaalisuuntaisten urien 9B suuntaisia. Kunkin uurroksen aksiaalinen siså- ja ulkopåå avautuu nappulan aksiaalisen 30 sisåsivupinnan vast, nappulan aksiaalisen ulkosivupinnan tai renkaan olan pinnan kohdalla. Tåmån seurauksena renkaan pitkittåissuuntaiset luistonesto-ominaisuudet parane vat. Aksiaalisuuntaisten uurroksien kehånsuuntaiset vålit kussakin olkanappulassa ovat 3-8% kulutuspinnan 35 leveydestå.

Kuhunkin lakinappulaan on toisaalta muodostettu ainakin 6 yksi kehånsuunta inen uurros 5. Kukin kehånsuuntainen uur-ros 5 on pååasiassa renkaan kehån suuntainen lakinappulan koko kehånsuunta i se1ta pituudelta niin, ettå kunkin uur-roksen pååt avautuvat nappulan sivupintojen kohdalla ak-5 siaaliuria 9A påin. Tåmån seurauksena renkaan poikkisuun-taiset luistonesto-ominaisuudet paranevat.

Kukin edellå mainituista lakinappuloista 3 on lisåksi edelleen renkaan aksiaalisuunnassa jaettu kahdeksi pie-10 nemmåksi nappulaksi kehansuuntaisen uran 7B avulla, jol-loin renkaan keskiviivan C kummallekin puolelle muodostuu nappularivi. Tåsså esimerkisså kehånsuuntaiset urat 7B ovat vinossa asennossa samaan suuntaan niin, ettS ne leikkaavat renkaan keskiviivan C pienessS kulmassa, joka 15 tassM esimerkisså on 20°, ja edellå mainitut pienemmåt nappulat ovat kvikin varustetut kahdella kehånsuuntaisella uuroksella 5a ja 5b. Uurros 5a on suora ja uurros 5b mut-kitteleva siten, ettå se keskiosastaan on varustettu ly-hyellå aksiaalisella osalla.

20

Aksiaalisuuntaisten urien ja aksiaalisuuntaisten uurros-ten rakennetta voidaan muunnella niin, ettå ne ovat si-joitetut kahteen tai useampaan kulma-asentoon, jolloin pååosa esimerkiksi voi muodostaa pienen kulman renkaan 25 aksiaalisuunnan kanssa ja pååosan aksiaaliseen ulkopååhån muodostettu aksiaalinen ulko-osa voi olla yhdensuuntainen renkaan aksiaalisuunnan kanssa.

Tåsså rakennemuodossa on aksiaalisuuntaisen uurroksen 6 30 syvyys YH kuvion 3 esittåmållå tavalla vakio aksiaalises-ta sisåosasta ja keskiosasta, mutta aksiaalisesta ulko-osasta syvyys YH pienenee våhitellen aksiaalista ulkopåå-tå påin. Tåstå syystå aksiaalisuuntainen uurros on matala kulutuspinnan reunan E kohdalla. Kehånsuuntaisten uurrok-35 sien 5 syvyys sen sijaan on vakio.

Kehånsuuntaiset urat 7A ja 7B ja aksiaalisuuntaiset urat 91375 7 9A ja 9B ovat sen sijaan muodostetut siten, ettå niillå on sama syvyys H. Kunkin aksiaalisen uurroksen 6 keskisy-vyys YHm on mååritetty siten, ettå se ei ole pienempi kuin 30% kehånsuunta i sten urien syvyydestå H. Kunkin ke-5 hånsuuntaisen uurroksen 5 keskisyvyys THm on mååritetty siten, ettS se ei ole pienempi kuin 30% kehånsuunta i sten urien syvyydestå H.

Jos kehSnsuuntaisten uurroksien syvyys THm on pienempi 10 kuin 30% kehånsuuntaisten urien syvyydestå H nåmå kehån-suuntaiset uurrokset eivåt estå poikkisuuntaista luista-mista, kuten on esitetty kuvion 7 kåyrån avulla.

Jos aksiaalisten uurroksien syvyys YHm on pienempi kuin 15 30% kehånsuuntaisten urien syvyydestå H ei saavuteta te- hokasta parannusta pitkittåissuuntaisten luistonesto-omi-naisuuksien, esimerkiksi jarrutustehon ja pito-ominai-suuksien osalta, kuten kuviossa 8 on esitetty.

20 Aksiaalisuuntaisten uurroksien 6 leveys on lisåksi pååa-siassa nolla. Tåmån saavuttamiseksi aksiaaliset uurrokset muodostetaan viiltåmållå kulutuspintakumia terån avulla sen jålkeen kun rengas (tai ainakin kulutuspintakumi) on vulkanoitu.

25

Jos aksiaalisuuntaiset uurrokset muodostetaan puristamal-la raaka kulutuspintedcumi muottia vastaan renkaan vul-kanoimisprosessin aikana on uurroksilla tietty leveys g, kuten kuviossa 5(a) on esitetty. Tåmån seurauksena uur-30 roksien jakamat kumielementit liikkuvat helposti ja voi-makkaasti, minkå johdosta vierintåkuluma (heel and toe wear) kasvaa. Mytts nappulajåykkyys våhenee huomattavasti, minkå seurauksena pito ja jarrutusteho huononee. Kun aksiaalisuuntaiset uurrokset toisaalta muodostetaan le-35 veydeltåån nollaksi viiltåmållå vulkanoitua kulutuspintaa estyvåt kumin liikkeet ajamisen aikana ja nappuloiden jåykkyys såilyy koska aksiaalisuuntaisten uurroksien 6 8 sivuseinSmSt voivat olla voimakkaasti yhteydesså keske-nSSn, kuten kuviossa 5(b) on esitetty. Taman seurauksena vierintakulumakestavyys ja pito ja jarrutusteho parane-vat huomattavasti. Aksiaalisuuntaisten uurrosten leveys 5 maaritetaan tasta syysta sopivimmin nollaksi. Vastaavasti pidetaan sopivana, etta kehansuuntaiset uurrokset muo-dostetaan leveydeltaan nollaksi samoista syista, mutta tama ei aina ole oleellista.

10 Kokoa 10.00R20 olevia koerenkaita, joilla oli kuviossa 2 esitetty peruskulutuspintanappulakuvio silia erolla, etta aksiaalisuuntaiset ja kehansuuntaiset uurrokset jatettiin pois, kaytettiin ja kunkin koerenkaan luistonesto-ominai-suudet arvioitiin koekuorma-autoilla.

15

Kuviossa 6 on esitetty yhteys kehansuuntaisten uurroksien lukumåårMn ja poikkisuuntaisten luistonesto-ominaisuuksi-en vaiilia. Tassa kokeessa kehansuuntaisten urien syvyys H oli 20 mm, ja kukin olkanappula oli varustettu aksiaa- 20 lisuuntaisilla uurroksilla, joiden syvyys oli 10 mm. Aksiaalisuuntaisten uurroksien lukumaara oli kolme, ja kehansuuntaisten uurroksien lukumaara kussakin keskinappu-lassa vaihteli nollan ja kolmen vaiilia.

25 Kuviossa 7 on esitetty yhteys kehansuuntaisten uurroksien syvyyden THm ja kehansuuntaisten urien syvyyden H suhteen ja poikkisuuntaisten luistonesto-ominaisuuksien vaiilia. Tassa kokeessa kehansuuntaisten urien syvyys H oli 20 mm, ja kukin olkanappula oli varustettu kolmella aksiaali- 30 suuntaisella uurroksella, joiden syvyys oli 10 mm. Kukin keskinappula oli varustettu kahdella kehansuuntaisella uurroksella, ja kehansuuntaisten uurroksien syvyys vaihteli.

35 Kuvioiden 6 ja 7 kokeissa poikkisuuntaisten luistonesto-ominaisuuksien osalta kuljettaja arvosteli kokemuksensa pohjalta ominaisuuksia yhdesta kymmeneen ulottuvalla si- 91375 9 jalukuasteikolla ajaessaan koeajoneuvolla lumipeitteisel-lå pinnalla ympyråå pitkin. Sen koerenkaan osalta, jossa ei ollut mitåån kehånsuuntaisia uurroksia, mååritettiin saatujen tietojen tai tuloksien perusteella standardi-5 sijaluku 5, ja mitM suurempi sijaluku sita paremmat oli-vat luistonesto-ominaisuudet.

Kuviossa 8 on esitetty yhteys aksiaalisuuntaisen uurros-syvyyden YHm ja kehånsuuntaisen urasyvyyden H suhteen 10 YHm/H ja jarrutustehon vaiilia. Tassa kokeessa kehånsuun-taisten urien syvyys oli 20 mm, ja kukin olkanappula oli varustettu kahdella aksiaalisuuntaisella uurroksella, joiden leveys oli nolla, ja aksiaalisuuntaisten uurroksien syvyys vaihteli 0 ja 20 mm:n vMlilia.

15

Kuviossa 9 on esitetty yhteys aksiaalisuuntaisen uurrok-sen leveyden ja jarrutustehon vaiilia. Tåsså kokeessa kehansuuntaisten urien syvyys H oli 20 min, ja kukin olkanappula oli varustettu kahdella aksiaalisuuntaisella 20 uurroksella, joiden syvyys oli 10 mm. Renkaan B aksiaa- lisuuntaiset uurrokset muodostettiin viiltåm&llå kulutus-pintakumia vulkanoinnin jålkeen niin, ettå niiden leveys oli nolla, ja renkaan A aksiaalisuuntaiset uurrokset muodostettiin muovaamalla vulkanoimista vårten tarkoitetussa 25 muotissa niin, ettå niiden aksiaalinen leveys oli noin 0,6 mm, ja viiterenkaassa C ei ollut mitåån aksiaalisuun-taisia uurroksia.

Kuvioiden 8 ja 9 kokeissa pitkittåissuuntaisten lius-30 tonesto-ominaisuuksien osalta mitattiin jarrutusmatka kun koekuorma-auton kaikki pyBråt olivat jååtyneellå koera-dalla nopeudella 40 km/h pydråt lukkiutuneina.

Koetulokset on kuvioissa 8 ja 9 osoitettu vertailuluvun 35 avulla olettaen, ettå sen koerenkaan jarrutusteho, jossa ei ole mitåån aksiaalisia rakoja, on 100. Mitå suurempi vertailuluku sitå parempi jarrutusteho.

10

Edellå mainitut renkaat A ja B pantiin lisaksi alttiiksi kenttåkokeille vierintSkulumavastuksen mMårittMmiseksi. Koerenkaat asennettiin 2-D4-tyyppiS olevilla pydrillS va-5 rustettujen kuorma-autojen etupydrille, ja kulumamMårM mitattiin, jonka tulokset on esitetty kuviossa 10.

Kuten edellS on esitetty muodostetaan kehSnsuuntaiset uurrokset tåmån keksinndn mukaisen pneumaattisen renkaan 10 kulutuspinnan keskialueelle ja aksiaalisuuntaiset uurrokset muodostetaan kulutuspinnan reuna-alueille, jonka an-siosta luistonesto-ominaisuudet paranevat tehokkaasti sekS renkaan pitkittSis- ettå sen poikkisuunnassa.

Claims (9)

91375 11

1. Kulutuspinnalla (2) varustettu pneumaattinen rengas, jossa on kaksi kehånsuunnassa ulottuvaa uraa (7Ά) ja ak-5 siaalisuunnassa ulottuvia uria (9Ar 9B) kulutuspinnan jakamiseksi keskinappuloiksi (3), jotka sijaitsevat sa-nottujen kehansuuntaisten urien (7A) vSlissS ja olkanap-puloiksi (4), jotka sijaitsevat sanottujen kehSnsuuntais-ten urien (7A) ja kulutuspinnan reunojen (E) vålisså, 10 joista olkanappuloista (4) kukin on varustettu aksiaali-suuntaislla uurroksilla (6), ja joista keskinappuloista (3) kukin on varustettu kehånsuuntaisilla uurroksilla (5), tunnettu siits, etta kukin kehMnsuuntainen uurros (5) kussakin keskinappulassa (3) ulottuu toisesta aksiaa-15 lisesti kulkevasta urasta (9A) toiseen kehånsuunnassa viereiseen aksiaaliuraan (9B) keskinappulan (3) poikki siten etta siina on nappulan sivupinnalle avautuvat paat, etta kukin aksiaalisesti kulkevasta urroksesta (6) kussakin olkanappulassa (4) ulottuu toisesta kahdesta keh&n-20 suuntaisesti kulkevasta urasta (7A) kohti viereista kulutuspinnan reunaa (E) olkanappulan (4) poikki siten, etta siina on nappulan sivupinnalle avautuvat paat, jolloin aksiaalisesti kulkevissa uurroksilla (6) on syvyys (YH), joka ei ole pienempi kuin 30% sanottujen kehansuuntaisten 25 urien (7A) syvyydesta (H), ja kehansuuntaisesti kulkevil-la uurroksilla (5) on syvyys (THm), joka ei ole pienempi kuin 30% sanottujen kehansuuntaisten urien (7A) syvyydesta (H).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pneumaattinen rengas, tunnettu siita, etta aksiaalisuuntaisten uurroksien (6) leveys on nolla.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen pneumaattinen 35 rengas, tunnettu siita, etta kehansuuntaisten uurroksien (5) leveys on pienempi kuin 1 mm. 12

4. Patenttivaatimuksen l tai 2 mukalnen pneumaattinen rengas, tunnettu siitS, ettå kehSnsuuntaisten uurroksien (5) leveys on nolla.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen pneumaattinen rengas, tunnettu siitS, ettS aksiaalisuuntaiset uurrokset (6) ovat rakenteeltaan suoria ja ovat vinossa asennossa samaan suuntaan.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen pneumaatti nen rengas, tunnettu siitå, ettå kehånsuuntaiset uurrokset (5) ovat rakenteeltaan suoria.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen pneumaatti-15 nen rengas, tunnettu siitå, ettå kukin kehånsuuntainen uurros (5) on keskiosastaan varustettu aksiaalisuuntai-sella osalla mutkittelevan rakenteen aikaansaamiseksi.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen pneumaatti-20 nen rengas, tunnettu siitM, etta kukin keskinappula (3) on varustettu kehånsuuntaisella uurroksella (5a), joka on rakenteeltaan suora, ja kehånsuuntaisella uurroksella (5b), joka on rakenteeltaan mutkitteleva.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen pneumaatti nen rengas, tunnettu siitå, ettS keskinappulat (3) ovat sijoitetut kahteen riviin, joista kulloinkin yksi sijait-see renkaan keskiviivan (C) kummallakin puolella, ja ak-siaalisuunnassa vierekkåiset keskinappulat miiiirittåvS ura 30 (7B) on vinossa asennossa niin, ettS se leikkaa sanotun renkaan keskiviivan (C). 91375 13