FI91057C - Käyttölaitesarja liikkuvalle käsijohteelle - Google Patents

Description

91057 i Kåyttolaitesarja liikkuvalle kasijohteelle

Tama keksinto koskee kasijohteen kåyttomekanismia liukuportaita tai muuta samanlaista jalankulkijoiden kul-5 jetinta vårten, ja viela erityisemmin kMsijohteen kSytto-laitemekanismia, joka automaattisesti suurentaa kåyttdvoi-maa vastauksena kasijohteen liikkeelle olevaan vastukseen.

Jalankulkijoiden kuljettimet kuten liukuportaat tai vaakasuorat liikkuvat kavelytiet kåsittavåt tyypillisesti 10 kSsijohteita, jotka liikkuvat kåsijohteen ohjaimia pitkin synkronissa jalankulkijan kuljettimen askelmaosan kanssa. KSyttolaite kasijohdetta vårten voi kåsittåå kåyttorullat, jotka kytkeytyvat kasijohteeseen, liikkuvat kaiteet, jotka kytkeytyvat kasijohteen alasivuun, tai pyorivat ketjupyo-15 rat, jotka kytkeytyvat kasijohteen alasivuun. Kun kayte-taan pyorivia rullia, ne voivat olla suoraan vastakkain muodostaakseen mankelityyppisen kosketuspinnan, jonka kautta kasijohde liikkuu, tai ne voivat olla suoraviivai-sesti erillaSn toisistaan kasijohteen liikeradalla. Kayt-20 torullat voivat kasittaS kayttorullien ja kannatusrullien yhdistelmia, jotka ovat yhteistoiminnassa kasijohteen kanssa. Tekniikan tasoon kuuluu laitteita, jotka voivat muuttaa kSsijohteeseen kayttorullilla aiheutettua kaytto-voimaa. Tallainen muodostaminen on toivottavaa, kun kayt-25 torullat ovat sileita ja perustuvat kitkaan kasijohteen liikuttamiseksi tarvittavan kayttovoiman muodostamiseksi. USA-patentit nrot 3,414,109 Clark'ille, myonnetty 3.12.1968; 3,666,075 Iwata'lle, myonnetty 30.5.1972; 4,134,883 Mendelsson'ille ym., myonnetty 16.1.1979 ja 30 4,200,177 Sato'lle ym., myonnetty 29.1.1980, ovat selos- tuksia tyypillisista tekniikan tasoon kuuluvista jalankul-kijoiden kuljettimen kasijohdelaittesta.

Taman keksinnon mukainen kasijohteen kayttolaitesar ja on mankelityyppinen mekanismi, jossa kSsijohde 35 kulkee kayttorullien yhden tai useamman vastakkaisen parin 2 kosketuspinnan kautta. Liikkuva kasijohde, joka kasittaa kayttorullien parin, jotka on asennettu pyoriville kayttorullien akseleille, kulkee mainittujen kayttorullien muodostaman nipin kautta. Kåyttolaitesarjaan kuuluu myos 5 pyorivåt paåtelaakerit, jotka tukevat kayttorullien akse-leiden vastakkaisia paitå, ja kayttolaite mainittujen kåyttorullien ja kayttorullien akseleiden pyorittamiseksi paåtelaakereissa. Keksinnon mukaiselle kasijohteen kåyttb-laitesarjalle on tunnusomaista se, ettå mainitut pååtelaa-10 kerit on asennettu epakeskisesti mainittujen kayttorullien akseleiden suhteen, jolloin mainittujen kayttorullien kes-kiviivat liikkuvat toisiaan kohti mainittujen akseleiden ja laakereiden epåkeskisyyden takia puristuksen lisååmi-seksi kayttojohteeseen nipissa vasteeksi kasijohteen lii-15 kevastukselle.

Keksinnon muille edullisille sovellutusmuodoiIle on tunnusomaista se, mitå jaljempanå olevissa patenttivaati-muksissa on esitetty.

Kåsijohteelle annettu kayttovoima riippuu rullien 20 toimesta tapahtuvan kasijohteen puristamisen synnyttamista voimista ja kitkavoimista rullien ja kasijohteen valissa. Kayttorullat on kiilattu pyoriviin akseleihin, joihin kayttovoiman valittavSt ketjupybrat on mybs kiilattu. Påå-ton ketju on asennettu ketjupyorille, ja sita voidaan 25 kayttaa jommassa kummassa suunnassa voimakayttoisella ket- jupyoralla. Voimanlahde on vaihtosuuntainen såhkomoottori, tyypillisesti samå xnoottori, joka kayttaa jalankulkijan siirtolaitteen askelmia. Kåyttomekanismi on asennettu ko-teloon, jonka vastakkaisiin seinamiin on laakeroitu asen-30 nuslaakereiden pareja. Jokaisen kåyttorullan ja ketju-pyoran akselin paat ovat pyorivasti kannatettuina paate-laakereiden yhteistoiminnassa olevalla parilla. Paatelaakerit ja rulla- ja ketjupyoråakselit ovat epakeskiset siten, etta akselin pyorahdyskeskiviiva on kauempana koske-35 tuspinnasta ja taten kåsijohteesta kuin asennuslaakereiden 91057 3 pyoråhdyskeskiviiva. Kun kåyttomekanismi on levossa, ts. se ei ole kåytettynå, kayttoketju on hieman loyså, ja rulian ja ketjupyoran keskiviivat jåavåt kauemmaksi kosketus-pinnasta, ja yhteistoiminnassa olevien kayttbrullien jo-5 kaisessa parissa kauempana toisistaan. Tåten seisomisolo-suhteissa muodostuu hyvin våhån tai ei lainkaan kåsijoh-teen painamista tai puristusta. Tåma on toivottava tilan-ne, koska se parantaa kasijohteen kåyttoaikaa.

Kun kåyttomekanismi saatetaan toimintaan, ketju 10 tiukentuu, kun sita kaytetyåån kayttbketjupyorien ympåri voimakåyttoisellå ketjupyorållå tai ketjupyorillS. KHyt-tbketjupybrien pyoriminen ketjun toimesta aiheuttaa kayt-torullien samanaikaisen pyorimisen. Kayttorulla- ja ket-jupyoraakseleiden pyoriminen epakeskisissa laakereissa 15 aiheuttaa naiden kiertymisen koteion seinamisså. Tamå laa-kerin kiertyminen on vahaista, mutta se vie vastakkaisten kayttorullien kunkin parin keskiviivat låhemmaksi toisiaan ja lahemmaksi kasijohdetta. Niin muodoin kayttorullia siirretSan lahemmaksi toisiaan, roillå tavoin puristus ka-20 sijohteeseen kasvaa. Niin kauan kuin kasijohde liikkuu helposti ohjausjohteensa paalla, vastakkaisten kayttorullien synnyttamå puristus pysyy suhteellisen vakiona. On juuri riittava kosketuspintapuristus pitamaan kasijohde liikkuvana kasijohteen ohjainta pitkin. Jos kasijohteen ja 25 kasijohteen ohjaimen vSlinen kitka suurenee, silloin epå-keskiset laakerit kiertyvat enemmån aiheuttaen puristuksen suurenemisen, kun saavutetaan uusi tasapainotila. Tapahtuu painvastoin, jos kasijohteen ja kåsijohteen ohjaimen våli-nen kitka pienenee, kuten silloin kun jalankulkijakuorma 30 siirtolaitteessa pienenee. Tåten kåsijohteelle vaikuttava puristus jatkuvasti sååtyy itse, niin ettå se pysyy tasa-painokohdassa, joka muodostaa vain riittåvån kåyttovoiman voittamaan kitkavastuksen, joka on kasijohteen liikkeelle kåsijohteen ohjaimen påålla.

4

Sen vuoksi tåmån keksinnon tehtavana on muodostaa parannettu jalankulkijan kuljettimen kåsijohteen kåyttolaite, joka kåyttåå kasijohteita synkronissa jalankulkijan askelmien kanssa.

5 Taman keksinnon tehtavana on edelleen muodostaa kuvattua luonnetta oleva kåsijohteen kåyttolaite, joka kåyttåå kåsijohdetta vastakkaisten kåyttorullien parien kosketuspintojen kautta.

Taman keksinnon tehtavana on lisåksi muodostaa ku-10 vattua luonnetta oleva kåsijohteen kåyttolaite, jossa vastakkaisten kåyttorullien kåsijohteelle synnyttåmå puristus sååtyy itse vastauksena liikettå hidastavien niiden kit-kavoimien muutoksiin, jotka syntyvåt kåsijohteen ja kåsijohteen ohjaimen vålille.

15 Tåmån keksinnon tehtåvånå on vielå muodostaa kuvat tua luonnetta oleva kåsijohteen kåyttolaite, jossa olen-naisesti ei ole lainkaan kåsijohteelle aiheutettua puris-tusta, kun kåsijohteen kåyttolaite on lepotilassa, kuten kun jalankulkijan kuljetin ei ole liikkeesså.

20 Keksinnon nåmå ja muut tehtåvåt ja edut kåyvåt il- meisemmiksi seuraavasta keksinnon parhaana pidetyn sovel-lutuksen yksityiskohtaisesta selostuksesta luettuna liit-tyen oheisiin piirustuksiin, joissa: kuvio 1 on leikkauskuva mekanismista ja esittåå 25 johtorullan ja ketjupyorån akseleiden epåkeskisyyttå ja akselien asennuslaakereita, ja kuvio 2 on jonkin verran kaavamainen sivukuva mekanismista ja esittåå, kuinka rullien vålistå kosketuspai-netta såådetåån, kun mekanismi liikuttaa kåsijohdetta.

30 Nyt viitataan kuvioon 1, jossa viitenumerolla 2 on merkitty kåyttomekanismin koteloa, joka kåsittåå vastak-kaiset sivuseinåmåt 4 ja 6. Kåyttorullat 8 ja 10 on asen-nettu vastaavasti akseleille 12 ja 14 ja kiilattu akselei-hin akselikiiloilla 16 (joista vain yksi on esitetty).

35 Rullat 8 ja 10 muodostavat yhdesså kosketuspinnan, jonka li 91057 5 kautta kåsijohde kulkee. Ketjupyoråt 20 ja 22 on kiinni-tetty akselikiiloilla 24 (joista vain yksi on esitetty) vastaavasti akseleihin 12 ja 14. Rullat 8 ja 10, vastaa-vasti akselit 12 ja 14 ja vastaavat ketjupyoråt 20 ja 22 5 pydrivåt siten yhtålåisesti. Laakerit 26 ja 28 on asennet-tu koteloseinåmiin 4 ja 6 samoin kuin laakerit 30 ja 32. Akselilaakerit 34, 36, 38 ja 40 on asennettu vastaavasti akseleille 12 ja 14. Laakeriholkki 42 kytkee keskenåån laakerit 26 ja 34, ja samoin laakeriholkit 44, 46 ja 48 10 kytkevåt keskenåån vastaavasti laakerit 28 ja 36; 30 ja 38; ja 32 ja 40. Tuloksena laakerinholkit 42, 44, 46 ja 48 voivat pyoria koteloseinåmien 4 ja 6 sisålla vastaavasti laakereiden 26, 28, 30 ja 32 ansiosta.

Kuviossa 1 on esitetty mekanismi sen ollessa levos-15 sa, ts. kun ketjupyoråt 20 ja 22 eivåt liiku ja kun kåsi-johde 18 ei liiku. viitemumerolla 13 on merkitty akselin 12 keskiviiva ja viitenumerolla 15 akselin 14 keskiviiva. Laakerien 26, 28 ja laakeriholkkien 42, 44 keskiviivoja on merkitty viitenumerolla 27, samalla kun laakerien 30, 32 20 ja laakeriholkkien 46, 48 keskiviivoja on merkitty viitenumerolla 31. On huomattava, ettå keskiviivat 13 ja 27 ovat erillåån toisistaan samoin kuin keskiviivat 15 ja 31, ja ettå keskiviivat 27 ja 31 ovat låhempånå toisiaan ja låhempånå kåsijohdetta 18 ja kosketuspintaa, kuin akselit 25 13 ja 15 ovat. Laite on suunniteltu muodostamaan ainoas- taan hyvin kevyen kåsijohteen 18 puristuksen rullilla 8 ja 10 pysåhdystilassa, kuten on esitetty kuviossa 1. On syytå huomata, ettå keskiviivat 13 ja 15 ovat niin kaukana toisistaan, kuin ne voivat olla, silloin kun ne ovat siten, 30 kuin on esitetty kuviossa 1.

Nyt viitataan kuvioon 2, josta huomataan, ettå kåyttoketju 50 on kierretty ketjupyorien 20 ja 22 ympåri ja myos kåyttoketjupyorån 21 ympåri. Viimeksi mainittua kåytetåån voimanlåhteellå kuten såhkomoottorilla (ei esi-35 tetty). Huomataan, ettå ketjussa 50 on jonkin verran loy- 6 såa, kun mekanismi on levossa, tåten sallien akseleiden 13, 15, 27 ja 31 ottavan kuviossa 1 esitetyt asemat. Kun mekanismi kåynnistetåån kåyttåmåån kåsijohdetta 18 nuolen A2 suunnassa, ketjua 50 kåytetåån suunnassa A, kåyttoketju-5 pyorillå 21 tåten kiertåen pyoriå 20 myotåpåivåån ja kier-tåen rullia 10 vastapåivåån. Rullien 8, 10, ketjupyorien 20, 22 ja ketjun asema kåsijohteen 18 liikuttamisen aikana on esitetty katkoviivoin kuviossa 2. Kun akseleita 12 ja 14 kierretåån tållå tavalla, laakerinholkit 42, 44, 46 ja 10 48 kiertyvåt vastaavasti laakereissa 26, 28, 30 ja 32.

Tåmå kiertyminen aiheuttaa keskiviivojen 13 ja 15 siir-tymisen asemiin 13' ja 15', jotka on esitetty kuviossa 2. Tållå tavalla rullien 8 ja 10 keskustaa siirretåån ja tåten niiden kehiå myos siirretåån kohtiin 8' ja 10'. Vii-15 meksi mainituissa asemissa kosketuspintaa kiristetåån, millå tavoin puristusta kåsijohteelle 18 suurennetaan. Kåyttopyoråt voi olla jårjestetty yhteisellå ketjulla kåy-tettyjen parien ryhmiin, kuten on esitetty kuviossa 2, tai pyoråparit voi olla sijoitettu kauemmaksi vålimatkan påå-20 hån toisistaan kåsijohteen kulkutielle. Nåhdåån helposti, ettå kåyttopyoråt tiukentuvat kåsijohteelle riippumatta kåsijohteen liikuttamissuunnasta.

Koska voidaan tehdå monia muutoksia ja muunnelmia ehdotettuun keksintoon poikkeamatta keksinnollisestå aja-25 tuksesta, tarkoituksena ei ole rajoittaa keksintoå muutoin kuin oheisten patenttivaatimuksien vaatimalla tavalla.

II

Claims (4)

91057 7

1. Kåyttolaitesarja liikkuvalle kåsijohteelle (18), 5 joka mainittu sarja kåsittåå kåyttorullien parin (8, 10), jotka on asennettu pyoriville kåyttorullien akseleille (12, 14), jolloin mainitut kåyttorullat muodostavat nipin, jonka kautta kåsijohde kulkee; pyorivåt pååtelaakerit (26, 28, 30, 32), jotka tukevat mainittujen kåyttorullien akse-10 leiden vastakkaisia påitå; kåyttolaitteen (21) mainittujen kåyttorullien ja kåyttorullien akseleiden pyorittåmiseksi mainituissa pååtelaakereissa, tunnettu siitå, ettå mainitut pååtelaakerit on asennettu epåkeskisesti mainittujen kåyttorullien akseleiden suhteen, jolloin mai-15 nittujen kåyttorullien keskiviivat liikkuvat toisiaan koh-ti mainittujen akseleiden ja laakereiden epåkeskisyyden takia puristuksen lisååmiseksi kåyttojohteeseen nipisså vasteeksi kåsijohteen liikevastukselle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kåsijohteen kåyt-20 tolaitesarja, joka mainittu kåyttolaite kåsittåå rullaket- jupyoråt (20, 22) asennettuna kuhunkin mainittuun kåytto-rullan akseliin, mainittujen ketjupyorien ympåri viedyn ketjun (50) ja voimakåyttoisen ketjupyorån (21) mainitun ketjun ja mainittujen rullaketjupyorien kåyttåmiseksi, 25 tunnettu siitå, ettå mainitussa ketjussa on lepo-tilassa riittåvå loysyys salliakseen mainittujen kåyttorullien akseleiden ottamaan pyorimisasennon mainituissa pååtelaakereissa, joka aikaansaa mainittujen kåyttorullien kevyen kosketuksen kåsijohteeseen.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kåsijohteen kåyt tolaitesar ja, tunnettu siitå, ettå se kåsittåå koteion (2), jossa on vastakkaiset sivuseinåmåt (4, 6), jolloin mainitut kåyttorullat on sijoitettu mainittujen sivuseinåmien våliin, jolloin kåsijohde menee mainitun 35 koteion låpi, mainittujen pååtelaakerien ollessa asennet- 8 tuna mainittuihin sivuseinåmiin, ja ettå mainitut rul-laketjupyoråt on sijoitettu mainitun kotelon ulkopuolelle.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kasijohteen kåyt-tolaitesarja, tunnettu siita, etta mainittujen 5 kayttorullien akselien ja mainittujen laakereiden epakes-kisyys on muodostettu laakeriholkeilla (42, 44, 46, 48), jotka on asennettu mainituille kayttorullien akseleille ja mainittuihin paatelaakereihin, jolloin mainitut laakerin-holkit ovat samankeskisiS mainittujen paatelaakereiden 10 kanssa ja niissa on kanavat, joiden kautta mainitut kayttorullien akselit ulottuvat, jotka ovat epakeskeisia mainittujen paatelaakereiden suhteen. il 91057 9