FI91002B - Menetelmä ja laite kosketuskohdan osoittamiseksi jauhimessa - Google Patents

Description

X

91002

Menetelmä ja xaite kosketuskondan osoittamiseksi jauhimessa 'rämän keksinnön kohteena on menetelmä 3a laite jaunatuspinto-jen kosketuskohdan osoittamiseksi kahdessa vastakkaisessa jau-hatuskiekossa, jotka pyörivät toistensa suhteen kiekkojauhimessa. Osoittamisen on siten tapahduttava, kun jaur.atuspmto-jen välinen rako on nolxa.

Kiekkojauhin käsittää kansi vastakkaista jaunatuskiekkoa, jotka on varustettu vaihdettavilla jauhatuseiementeillä, jotka muodostavat jauhimen jauhatuspinnat. Kiekkojauhimessa, jossa puulastuja jauhetaan paperinvalmistusmassaksi, jauhatus suoritetaan kahden jauhatuskiekon välissä, jotka pidetään määrätyn välimatkan päässä toisistaan. Jauhintyypistä riippuen toinen tai molemmat jauhatuskiekct on asennettu pyörivään akseliin. Akseleita käyttävät suuritehoiset moottorit, ja jauhatuskiek-kojen välistä etäisyyttä (rako) säädetään hydraulisesti ja mitataan erityisellä mittausjärjestelmällä. Jos väärän toiminnon johdosta käytössä jauhatuspinnat koskettavat toisiinsa, kone-rikko tapahtuu tai ainakin jauhatuspinnat kuluvat voimakkaasti, mikä pienentää käyttöaikaa. Sen vuoksi on hyvin tärkeää valvoa rakoa tarkasti.

Jauhatuspintojen välimatkan mittaamiseksi tarkasti käytetään mittausjärjestelmiä, jotka vaativat nollapisteen esiasetuksen; esimerKiksi jauharuselementtien vaihdon jälkeen. Jotta mittausjärjestelmän nollapiste voitaisiin määrittää, täytyy tuntea kosketuskohta.

Aiemmin tiedetään, että Kosketuskohta voidaan ilmaista ääni-mittauslaitteella. Tämä menetelmä vaatii välityslaitteen, joka yhdistetään toiseen kahdesta jauhatuspinnasta. Kun jauhatuspinnat koskettavat toisiinsa, värinät etenevät jauhatuskiekko-jsn läpi väiityslaitteeseen, joka voi olla tyypiltään mikrofoni, iskupulsometri tai vibrometri.

Yksi tämän menetelmän haitoista on se, että välityslaite mittaa myös muita häiriölähteitä, esimerkiksi akselilaakereita.

Tämä merkitsee sitä, että kevyttä kosketusta on vaikea ilmaista ja sen vuoksi signaalin täytyy 'hukuttaa" muut häiriölähteet. Tämä tekniikka ei voi mitata myöskään kosketuspisteen vaihekchtaa, so. pistettä, missä jauhatuspinnat tulevat ensiksi Kosketukseen toistensa kanssa. Eräs toinen haittapuoli en se, että tämä periaate olettaa toisen kahdesta jauhatuspinnas-ta olevan stationaarisen, kahden pyörivän jauhatuspinnan so-voi_utui:sissc. ei nykypäivänä Oxt olemassa mitään menetelmää kosketuskohdan ilmaisemiseksi.

Kyseisen Keksinnön kohteena on menetelmä ja laite, jossa edellä olevat haittapuolet en eliminoitu. Keksinnön mukaisesti käytetään hyväksi jauhatuspintojer. kosketuksen lämpösäteilyä aksiaalisen kosketuskondan määrittämiseksi. Keksinnön tunnusmerkilliset piirteet selviävät oheisista patenttivaatimuksista.

Keksintöä selitetään yksityiskohtaisemmin seuiaavassa viittaamalla oheisiin kuvioihin.

Kuvio 1 esittää kaaviollisella tavalla keksinnön erästä suoritusmuotoa;

Kuvio 2 esittää kaaviollisesta välityslaitteen kehäpaikkaa keksinnön erään suoritusesimerkin mukaan;

Kuviot 2-5 esittävät välityslaitteen antosignaaleja.

Kuvio 1 esittää kiekkojauhinta, jossa on kaksi jauhatuskiekkoa 1,2, jotka on sijoitettu kahteen akseliin 2,4, jotka pyörivät väänekkäisiin suuntiin. Moottorit 2,6 käyttävät akseleita ja toinen akseli 4 on myös siirrettävissä aksiaalisesta. Jauha-tuskieket on varustettu vaihdettavilla jauhatuseiementeillä 7,8. Niiden jauhatuspinnat 5,10 määrittävät raon II. Jauhatus-kiekot 1,2 en sijoitettu jauhimen koteloon 12. kastut tuodaan syöttimen U ja toisessa jaur.inKiekossa i olevien aukkojen 14 läpi. Lämpösäteilyyn reagoiva väiityslaite 15, esimerkiksi niin kutsuttu valoi'-maisin, on järjestetty ilmaisemaan kitka-lämpösäteilyä , joka muodostuu jauhatuspintojen 9,10 kosket- li 91002 taessa toisiinsa. Sen vuoksi välityalaite voidaan sijoittaa jauhimen kotakaan _2 radiaalisesti raon ii ulkopuolalle. Väli-tyslaite on suunnattu jauhatuspintojen 9,1v ulkoreunoihin, koska j auhatus elementit 7,8 on suunniteltu siten, että jauha-tur.pintojen 9,1C välimatka on pienin kehällä.

Lämpötilan tullessa mahdollisesti jauhimen kotelossa 12 hyvin korkeaksi voi olla edullista sijoittaa välitysiaite välimatkan päähän jauhimen kotelosta, kätten välitysiaite voidaan yhdistää erityiseen johtavaan välineeseen, joka on yhdistetty jauhimen koteloon 12 radiaalisesti jauhatuskiekkcjen 1,2 ulkopuolelle. Tämä johtava väline voi olla esimerkiksi niin kutsuttu optckuitukaapeli, joka johtaa säteilyn ilmaisukohdasta välity selitteeseen.

Kun jauhatuskiekot 1,2 lähestyvät pyöriessään toisiaan siten, että jaur.atuspinnat 9,10 lopulta koskettavat toisiinsa, lämpötila kohoaa ja lämpöenergiaa kehittyy kohdassa, missä kosketus tapahtuu. Tämä lämpötilan nousu ilmaistaan lämpösäteilyn muodossa välityslaitteessa 15. Se ei ole näin ollen absoluuttinen lämpötila, vaan ainoastaan lämpötilan nousu, joka ilmaistaan. Sitten välitysiaite lähettää sähköisen antosignaa-lin, jota voidaan käyttää kosketuskohdan määrittämiseen. Jau-hatu.kiekkojen pyörimisestä johtuen välityslaitteen antosig-naalin taajuus en sara kuir. pyörir.istaa juus. Signaalin amplitudi ja pulssinlevsys ovat verrannollisia lämpösäteilyyn. Koska muita lämpöä säteileviä kohteita ei ele, välityslaitteen herkkyys voidaan säätää siten, että jo hyvin heikko kosketus i ima i s taan.

Kun jauhimen akselit eivät ole oikeassa linjassa, vaikutetaan jauhatuspintojen 9,10 yhdensuuntaisuuteen. Tämä merkitsee sitä, että ainoastaan osa jauhatuspir.tcjen kehä. tä joutuu kosketukseen ensiksi, hain ollen kosketuspisteen vaihekohta ja laajuus ovat jauhatuspintojan välisen yhdensuuntaisuuden mitta.

Synkronoimalla antcsignaali akselin ja siten jauhatuskiekon pyörimistaa juuteer. voidaan määrittää jauhatuspinto jen keske-tuspisteer. vaihekohta. nr.tosignaaiin puissinleveys merkitsee edelleen sitä, että voidaan määrittää kosketuspisteen laajuus. L . t l r. cr. r.aldo * * ^ ^ u :.c.y t .ΰα 1. ^ Sj.; . ensosigus-.-.-^e jauhatus— ]:iel:i;cjen ja siten akselien sarr.a-akselisuuden mittaamiseen.

:ii litysiuise voidaan s: osyssi yhdistää vahvi soine en 16, jossa anscsignaaC i esitetään visuaalisesti ja audiaalisesi käytetyn mittaus jär jest elivät ka*..;.!; mi seksi .

Toinen akseleista esitetyssä kiekkojauhir.essa on varustettu mekaanisella li;. l_a !'7, 3 oka akselin pyöriessä antaa impuls- ;:j;. te isälle välitys laitteelle 1C. Siten teinen välityslaite -1' m. u o nostaa pulsseja, jstka en synkronoitu kierrosluvun kans-3:, 3atk; toistetaan ajanjaksolla ti. Nimellisellä pyörimisnopeudella i500 rpn ajanjakso on lu ms.

nämpoeäteilyyn reagoiva välityslaite 15 sijaitsee kehän suunnassa sivuosa toisen välitysiaitteen !C suhteen. Kuviossa 2 näiden kahden välitysiaitteen 15,1C paikkoja en esitetty kaaviollisesta . Lämpösäteily jauhatuspinnan kosketuspisteestä 19 ilmaistaan välityslaitteella 15 ajan s* jälkeen, kun kosketus-piste en kiertänyt välityslaitteese-en 15. Tutkimalla signaali-pulssien siirtymistä kahdesta väiityslaitteesta 15,1C, katso kuvio 3, on mahdollista määrittää kosketuspisteen vaihekohta.

j s u h n s u c p. 1 r. t o 3 e r. välisen kosketuksen kehäiaa juudesta riippuen ar.tosignaalir. muoto vamtelee. kuvio 1 esittää ar.tosignaal ia, jota voidaan katsoa -sk:11oskaapista. Pulssien amplitudi riippuu siitä, kuinka kova kosketus on, ja sen leveys riippuu kosketuksen laajuudesta. Kuvio r esittää si junalla 3:-vasta koske- heksinsä ei tietenkään olo rajoittunut esitettyyn suoritusmuo- l!

Claims (9)

1. 5 91002
2. 1. Menetelmä jauhatuspintojen kosketuskohdan osoittamiseksi kahdessa vastakkaisessa jauhatuskiekossa, jotka pyörivät toistensa suhteen kiekkojauhimessa, tunnettu siitä, että lämpösäteily jauhatuspintojen ensimmäisestä kosketuksesta ilmaistaan, kun ne suhteellisen pyörimisen aikana liikkuvat toisiaan kohti, ja se muodostaa antosignaalin, jota käytetään hyväksi aksiaalisen kosketuskohdan määrittämiseen.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämpösäteily muodostaa antosignaalin, jonka amplitudi ja pulssinleveys ovat verrannollisia lämpösäteilyyn.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että antosignaali synkronoidaan jauhatuskiekkojen pyörimisnopeuden kanssa jauhatuspintojen kosketuspisteen vaihe-kohdan määrittämiseksi.
5. 4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että antosignaalin pulssinleveys ilmaistaan jauhatuspintojen kosketuspisteen laajuuden ja siten jauhatuspintojen yhdensuuntaisuuden määrittämiseksi.
6. 5. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että antosignaali esitetään visuaalisesti ja auditiivisesti. 1 Laite jauhatuspintojen (9,10) kosketuskohdan osoittamiseksi kahdessa vastakkaisessa jauhatuskiekossa (1,2), jotka pyörivät toistensa suhteen kiekkojauhimessa, tunnettu siitä, että se käsittää välityslaitteen (15), joka reagoi lämpösäteilyyn kitkalämpösäteilyn ilmaisemiseksi, jota muodostuu kun jauhatuspinnat (9,10) suhteellisen pyörimisen aikana koskettavat toisiinsa, ja jossa ilmaisukohta on radiaalisesti jauhatuskiekkojen (1,2) ulkopuolella jauhimen kotelossa (12), joka ympäröi jauhinkiekkoja. 6
7. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että välityslaite (15) sijaitsee radiaalisesti jauhatuskiek-kojen (1,2) ulkopuolella jauhimen kotelossa (12).
8. 8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että välityslaite sijaitsee välimatkan päässä jauhatus-kiekoista (1,2) jauhimen kotelon (12) ulkopuolella ja että välityslaite on yhdistetty erityiseen johtavaan välineeseen, joka on yhdistetty jauhimen koteloon (12) radiaalisesti jau-hatuskiekkojen (1,2) ulkopuolelle.
9. 9. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 6-8 mukainen laite, tunnettu siitä, että välityslaite (15) on kytketty vahvistimeen, jossa välityslaitteen antosignaali esitetään visuaalisesti ja auditiivisesti.