FI90893C - Järjestely vaihteen yli kulkevan kiskoajoneuvon pyöräsarjan tai telin säädettyä ohjausta varten - Google Patents

Description

90893 Jårjestely vaihteen yli kulkevan kiskoajoneuvon pyorasarjan tai telin såådettyå ohjausta vårten . - Anordning for kontrollerad styrning av en hjulserie eller boggi hos ett ralsfordon vid overfart av en vaxel.

Keksinnon kohteena on jarjestely vaihteen yli kulkevan kiskoajoneuvon pyorasarjan tai telin saadettyå ohjausta vårten, jol-loin kartiomaiset pyoråt kulloinkin tukeutuvat pyorån tukipis-teesså vastakiskoon ja jolloin våliinså kulman muodostavien pååraiteen ja sivuraiteen vastakisko on muodostettu kiinteåksi ja vaihteen kielet kååntyviksi.

Vaihteiden alueella tapahtuu ikåvåå pyorånlaippojen kulumista ja siihen liittyvåå sivujen kulutusta ajoreunan puoleisissa vaihdekielien alkukohdissa. Tåmå taas johtaa pakostakin tiivii-seen huoltoon ja vastaavien osien usein tapahtuviin uusimisiin, joiden kustannukset påållysrakennelohkolla ovat huomattavat.

Sen vuoksi olisi toivottavaa aikaansaada vaihteen alueella mahdollisimman paljon raideolosuhteita vastaava tilanne, jonka ansiosta voitaisiin våhentåå kulumista ja samalla nostaa aj omukavuutta.

Siksi esillå olevan keksinnon tehtåvånå on muodostaa edellå kuvatunlainen jarjestely siten, ettå vastakiskon ja kielen vålisellå ylimenoalueella tapahtuu oleellisesti puhdas pyori-misliike eikå mitåån hankaavaa liukuliikettå pyorån ja kiskon vålillå, jolloin samanaikaisesti tulisi tarjoutua optimaalinen ajomukavuus.

Keksinnon mukaisesti tehtåvå ratkaistaan oleellisesti siten, ettå ainakin yhden vastakiskon kulku vaihteen alueella poikkeaa perussuunnasta niin, ettå pyorån tukipisteeseen vaikutetaan tehokkaasti pyorå- tai teliakselin suuntaamiseksi raiteen pi-tuusakselin mukaisesti tai pååraiteen ja sivuraiteen vålisen 2 kulmanpuolittajan mukaisesti siten, etta hankaava liukuliike pyoran ja kiskon valilla suuressa maarin estyy. Perussuunnalla tarkoitetaan talloin vastakiskon kulkusuuntaa, joka annettu tavanomaisissa vaihdegeometrioissa ja -rakenteissa. Ainakin paakulkusuunnan olkoon se paaraiteen tai sivuraiteen -vastakis-ko poikkeaa tasta. Mieluummin kuitenkin molemmat vastakiskot poikkeavat perussuunnasta, jolloin tapahtuu poispain vierainen ulospåin, siis poispain kulloisestakin raiteen keskiviivasta.

Pyoranakselin suuntaaminen raiteen keskiviivan mukaisesti tai paaraiteen ja sivuraiteen valisen kulmahalkaisimen mukaisesti riippuu siitå, kumpaa kulkusuuntaa priorisoidaan. Jos seka paaraidetta etta sivuraidetta tullaan kåyttamaan samassa maarin, suunnataan kulkusuunnan muutos siten, etta pyoran akseli asettuu kulmanhalkaisimen suhteen oleellisesti siten, siis osapuilleen kohtisuoraan siihen nahden, etta tehtåvån mukaisesti estettava liukuliike våltetåån. Muuttamalla vastakiskon kul-kua tekniikan tason mukaisen vaihteen tavanomaisesta perussuunnasta saavutetaan se etu, etta pyoran tukipisteeseen vaikute-taan tehokkaasti silla tavalla, etta pyorille tarjoutuu raiteen tapaiset olosuhteet, niin etta vaihteen yli kuljettaessa nor-maalisti muuttuva pyoran tukipiste ja tasta aiheutuva muutos kulmanopeudessa voidaan valttåå.

Varsinaiset uloskaartumat voivat koostua kulmassa toisiinsa olevista suoraviivaisista jaksoista, jotka yhtamittaisesti liittyvat toisiinsa.

Keksinnon mukaisella jarjestelylla saadaan se etu, etta vaihteiden yli voidaan ajaa suurilla nopeuksilla, ilman kiihtyvalla nopeudella vioittumisiin johtavan kulumisen esiintymistå. Erityisesti on varmistettu, etta pyoran laippa kulkee mahdollisimman vahan kielen påalla. Sen johdosta vastakiskon ja kielen valisella alueella muodostuu 90893 3 hyvin varhaisessa vaiheessa raiteentapaiset olosuhteet.

Ajomukavuuteen ei keksinnon rnukaisella jarjeste ly 1 la vaiku-teta millaan tavalla. painvastoin tarjoutuu ajo-ominaisuuk-sia. jotka vastaavat normaalia raidetta. Talloin ei myos-kaan ole merkitysta kummasta suunnasta vaihteen yli aje-taan, koska on olemassa yhtamittainen kielen ja vastakiskon ylimeno. Siten ei keksinnon mukaista jarjestelyå ja siihen liittyvaa vaihteen rakennetta voida verrata tekniikan tasolta tunnettuun kieleen. Vastaavassa rakenteessa muodos-tuu tunnetusti pykala vastakiskon ja kielen valille. joten tassa alueessa esiintyy merkittavaa kulumista ja lisaksi kulku on ongelmatonta vain yhdesta suunnasta. Sen lisaksi talloin ei esiinny mitaan saådettya vaikutusta pyoran tuki-pisteeseen, joten pyoran laippa kulkee haitallisen kauan kiele 1 la.

Keksinnon mukaista ratkaisuehdotusta - jolle on tunnus-omaista vastakiskon poistaminen tekniikan tason mukaan ede1lytetysta kiskojakson suunnasta (perussuunta) ja joka varmistaa. ettei pyoran tukipisteen haitallista vaelta-mista, siis pyoran akselin kiertymista raiteen keskiviivan suhteen tapahdu - ei myoskaan voi verrata 1iukuvaihteeseen, jolle on tunnusomaista liikkuva vastakisko. Katsomatta siihen, etta vastaava rakenne on mutkikas ja kallis, ei kielen hyva tuenta liikkuvaan vastakiskoon ole mahdollista, joten sellainen liukuvaihde ei sovellu kaytettåvaksi suuri-nopeuksisi1 la radoilla. Lisaksi muodostuu puskuliitos. joka johtaa ajomukavuuden merkittavaan huononemiseen.

Vastakiskon kulkusuunnan muutos ei myoskaan ole verratta-vissa pienisateisten vaihteiden raideleveyden kasvattami-seen. Jotta niissa voitaisiin taata telin 1iikkumismahdol-lisuus, on kåytettavisså oltava riittavasti tilaa. Siksi on Pienisateisissa vaihteissa tehtava raiteen levennys, joka jatkuu myos vaihteeseen, aikaansaamatta kuitenkaan saadet-tya vaikutusta pyoran tukipisteeseen. Toisin sanoen ei aikaansaada saadettya akselin ohjausta, joten edeileen 4 esiintyy hankaavaa 11 uku 11iketta pyorånlaipan ja kielen valilla. Laajennus ei tal lom myoskaan aikaansaa tolvottua vaikutusta pyoran tukipisteeseen.

Keksinnon opin mukaisesti tarjotaan siten kaytettavaksi jarjestely, jol la pyoran tukipisteeseen vaikutetaan siten, etta muodostuu keskimaarin suora kulma pyoran akselin ja halutun raiteen keskivaivan valilla - olkoon se paaraiteen tai sivuraiteen keskiviiva - tai niiden valissa kulkevan kulmahalkaisimen valilla, riippumatta vaihteen halkaisi-jasta. Taten taataan. riippumatta siita kulkeeko kiskoajo-neuvo paaraiteella tai sivuraitee1 la. etta vaihteen yli voidaan ajaa suurella nopeudella aikaansaamatta merkittavaa pyoran laipan ja kielen kulumista. Siten vastakiskon ja kielen y1imenoaluee1 le on muodostettu raiteentapaiset olo-suhteet, joihin pyritaan erityisesti suurinopeusvaihteissa.

Keksinnolle on erityisesti tunnusmerki1 lista, etta vastakiskon kulkusuunnan muutos tapahtuu aina oleellisesti vaihteen kaarteen alussa. Siten suurikaarteisissa vaihteissa, joiden kaarevuussade rt > 500.000 mm, sivuraiteen kulkusuunnan muutos tapahtuu kaarevuuden alussa ja paaraiteen kulkusuunnan muutos kaarevuuden alussa tai sen jalkeen. jota vastoin pienikaarteisissa vaihteissa, joiden kaarevuussade r= < 500.000 mm, paaraiteen kulkusuunnan muutos suoritetaan kaarevuuden alussa ja sivuraiteen kulkusuunnan muutos ennen kaarevuuden alkua.

Lisaksi vaihteessa esiintyy optimaaliset ajo-ominaisuudet sil loin kun paaraiteen kulkusuunnan muutoksen påatepiste x kaarevuuden alun jalkeen saatetaan riippuvaksi kaarevuus-sateesta R ja vastakiskon selan leveydesta F. Siten kulkusuunnan muutoksen paatepiste x voidaan laskea oleellisesti ympyran kaarta noudattava1 la vaihteella yhtalosta x - >T R2 - (R - y)J . kun y - c * F, jolloin tulisi olla 0,5 i c < 1. Naista yhtaloista saadaan esim vaihteessa, jonka kaarevuussade on R * 7.000.000 mm ja kiskonselan leveys

II

90893 5 F = 72 mm sekå c = 1, påatepisteen x etaisyys kaarevuuden alusta x = 31,749 mm.

Vaihtoehtoisesti vastakiskon kulkusuunnan muutokseen voi såå-detty ja tavoiteltu pyoran tukipisteeseen vaikuttaminen tapah-tua siten, etta vaihteen alueella olevan ainakin yhden vastakiskon poikkileikkausta on muutettu suhteessa vaihteen ulkopuo-liseen poikkileikkaukseen siten, etta pyoran tukipisteeseen vaikutetaan tehokkaasti pyora- tai teliakselin suuntaamiseksi raiteen pituusakselin mukaisesti tai pååraiteen ja sivuraiteen valisen kulmanpuolittajan mukaisesti siten, etta hankaava liu-kuliike pyoran ja kiskon valilla suuressa maarin estyy.

Erityisesti on mahdollista, etta saadetysti, mahdollisen pyoran tukipisteen muuttamiseksi, vastakiskon profiili on ohennettu kieleen pain, tai etta pyoran tukipisteen såadettya muuttamista vårten vastakiskon pystyakseli on kallistettu.

Muita keksinnon yksityiskohtia ja etuja kay selville patentti-vaatimuksista ja niistå ilmenevista tunnusmerkeista erikseen ja/tai yhdesså.

Seuraavan piirustukseen perustuvan suoritusesimerkkien selityk-sen perusteella ilmenee muita keksinnon yksityiskohtia, etuja ja tunnusmerkkeja.

Piirustuksessa on:

Kuvio 1 Tekniikan tason mukaisen vaihteen osa paalta nahtyna;

Kuvio 2 Kuvion 1 viivaa II - II vastaava leikkaus suurennettuna:

Kuvio 3 Osa keksinnon mukaisesti muodostetun vaihteen ensimmaisestå suoritusmuodosta;

Kuvio 4 Leikkaus kuvion 3 viivaa IV - IV pitkin; 6

Kuviot 5-7 Erilaisia vastakiskon muotoja tai jarjestelyja;

Kuviot 8-13 Keksinnon mukaisesti muodostettujen vaihtei-den muita suoritusmuotoja paalta nahtyna;

Kuvlo 14 Perlaattee11inen esltys pyoran akselin kulusta vastakiskon ja kielen ylimenoalueella tekniikan tason mukaisesti;

Kuvio 15 Vastaava periaattee 11 men esitys keksinnon oppien mukaisesti;

Kuvio 16 Keksinnon mukaisesti jarjestettyja vastakiskoja liittyvine kielineen;

Kuvio 17 Suurikaarteinen vaihde, joka on muodostettu tekniikan tason mukaisesti;

Kuvio 18 Keksinnon mukaisesti muodostettu suuri-kaarteinen vaihde;

Kuvio 19 Tekniikan tason mukainen pienikaarteinen vaihde; j a

Kuvio 20 Vastaava keksinnon mukaisesti muodostettu vaihde.

Kuviossa 1 on esitetty osa tekniikan tason tuntemaa vaih-detta, joka kåsittaa vastakiskot 10, 12 seka liittyvat kielet 14 ja 16, jotka valinnan mukaan ovat jompaakumpaa kiinteaksi muodostettua vastakiskoa 10 ja 12 vasten sen mukaan, onko ajettava paaraidetta 18 vai sivuraidetta 20. Vaihteen muihin yksityiskohtiin ei esilla olevassa tapauk-sessa ole tarvetta menna. koska esim. 1iukujakkaran tai risteyskappaleen karjen osalta voidaan kayttaa riittavasti tunnettuja rakenteita.

90893 7

Suoritusesimerkissa on kiskoajoneuvo1 la ajettava paarai-detta 18. Esltettyna ovat pyoran akseli 22. jossa on pyorat 24 ja 26, jolssa puolestaan on pyoran laipat 28 ja 30.

Nahdaan edelleen, etta pyorat 24 ja 26 ovat muodoltaan kartlomaiset, siis etta miden halkaisijat pienenevat paåta kohti. Pyora 24 koskettaa vastakiskoa 10 pyoran tukipis-teessa 46, jol loin pyoran tehollinen halkaisija Di on nahtåvissa. Vastakiskon 12 ja kielen 16 yhtymåkohdassa oleva pyora 26 koskettaa vastakiskon 12 tukipistettå 44, jolloin kieli 16 tukee sita sen liikkuessa eteenpain paa-raiteella 18. Pyoran tukipisteeseen 44 liittyy tehollinen halkaisija Da. Koska Di ja D2 poikkeavat toisistaan, syntyy akselin 22 heilahdus1 iike. joka epaåmatta johtaa siihen, etta pyoran laippa 30 liukuvasti koskettaa kielen 16 sisa-reunaa, jolloin syntyy merkittavaa kulumista. Taten syntyy ajo-olosuhteita, jotka eivat vastaa normaalia raidetta.

Lisaksi ajo-olosuhteet riippuvat siita, onko vaihde asetet-tava paaraiteen 18 vai sivuraiteen 20 asentoon.

Keksinnon mukaisesti ehdotetaan. etta vastakiskot 10 ja 12 muodostetaan siten, etta pyoran tukipisteen muutos tapahtuu hallitusti si 11a tavalla, etta pyoran akse 1 i asettuu paa-asiassa kohtisuoraan paaraiteen tai sivuraiteen keskivii-vaan nahden. Siita johtuen ei esiinny hankaavaa pyoran laipan liukumista pitkin vaihteen kielta. Nain parannetaan ajomukavuutta, ja samanaikaisesti voidaan vastaavasti muodostettujen vaihteiden yli ajaa suuremmilla nopeuksilla.

Tasta johtuen vastakiskon ja kielen y1imenoaluee1 la esiin-tyy raiteenomaiset olosuhteet.

Kuviossa 3 on esitetty ensimmainen suoritusesimerkki keksinnon mukaisesti toteutetusta vaihdejarjeste lysta. Siina on - kuten myos seuraavassa selityksessa - kuvioita 1 ja 2 vastaavat elimet varustettu samoilla viitenumeroi1 la.

Vaihteen kieliin 14 ja 16 liittyvat vastakiskot 32 ja 34, jotka vaihteen kielien 14 ja 16 paissa 38 ja 36 on siirret-ty ulospain alkuperaisesta suunnastaan. Vastakiskoissa 32 8 ja 34 on siten alueilla 40 ja 42 uloskaartumat, joissa kielien paat 36 vast. 38 kohtaavat vastakiskot 32 ja 34 ja jatkuvat yhtajaksoisesti mihin. U1oskaartumi11 a 40 ja 42 saavutetaan se, etta alueen 40 yli ajettaessa pyoran tuki-pisteeseen 48 vastakiskoa 32 vastaan vaikutetaan saadetysti niin. etta syntyy tehollinen pyorimishalkaisija D3. Samalla halkaisij al la Dt pyora 26 koskettaa vastakiskoon 12 (vnte-numerossa 50), niin etta taten varmistetaan akselin 22 kulku oleel lisesti kohtisuorassa raiteen pituussuuntaisen keskiviivan 52 suhteen. Tasta johtuu taas se, etta pyora 26 pyorii yksinomaan vastakisko1 la 34 ja sen jalkeen kielella 16 hankaamatta sivuttain naita pitkin.

Tarkkaan ottaen akseli 22 kulkiessaan alueen 40 ja 42 lapi ei jatkuvasti pysy suorassa kulmassa paaraiteen pituus-keskiviivan 52 suhteen. Pikemminkin esiintyy eraanlaista sini 1 iiketta, ts. kulma on ajoittain suurempi ja ajoittain pienempi kuin 90', kuitenkin niin, ettei hankaamista kielen kylkeen esiinny.

Kuvioissa 1 ja 2 ja vastaavasti 3 ja 4 esitettyjen tosi-asioiden selventamiseksi on kuvioissa 14 ja 15 esitetty yksinkertaistaen miten pyora 24 vast. 26 pyoran laippoineen 28 vast. 30 kulkee suhteessa vastakiskoi1 la 10 ja 12 vast. 32 ja 34 seka sen jalkeen oikeanpuoleisella kielella 16. Kuvio 14 vastaa tal loin kuvion 1 mukaista esitysta. Nah-daan. etta normaalisti kulkevan vastakiskon 12 takia pyoran 26 tukipiste 46 muuttuu vastakisko1 la 10 niin, etta siita aiheutuu akse lin 22 kaantyminen paaraiteen pituussuuntaisen keskiviivan 52 suhteen. Tasta johtuen pyoran laippa 30 hankaa kielta 16 pitkin (havainno11istettu katkoviivoin).

Tasta poiketen on kuvion 15 mukaan vastakiskot 32 vast. 34 y1imenoaluee1 la viety ulospain kielista 14 ja 16. jonka ansiosta pyoran tukipisteeseen 48 vast. 50 vaikutetaan saa-detysti ja akse li 22 pysyy keskimaarin kohtisuorassa paaraiteen 18 keskiviivaan 52 nahden. niin etta syntyy pyoran 90893 9 laipan 28 vast. 30 lahes suoraviivainen liike vastakiskon 32 normaaliin suuntaan nahden ja siten myos kielen 16 suun-taan nahden. Taman johdosta pyoran laippa 30 hankaa vain olemattoman vahan taikka ei lainkaan vaihteen kielen 16 kylkea vasten. niin ettei kulumisilmioita esiinny ja niin, etta y1imenoaluee1 la on lahes raiteenomaiset olosuhteet.

Vaikka kuvioissa 3 tai 15 tavoiteltu vaikutus pyoran tuki-pisteeseen 48 tai 50 on aikaansaatu alueittaisella siirty-misella pois normaa1ista ennen ja jalkeen kielen paata 36, 38 olevasta suunnasta. niin on myos olemassa muita raken-teellisia mahdo11isuuksia saman vaikutuksen saavuttamisek-si. Siten kuvion 5 mukaisesti on olemassa mahdollisuus ka-sitella vastakiskon 56 kiskonselkaa 54 silla tavalla, etta ajopinta pienenee ja etta pyoran tukipisteen alue siten kaventuu. Taman ansiosta varmistetaan myos. etta pyoran akseli kulkee oleellisesti kohtisuorassa kuljettavaan 1inja-akse11 in nahden. si is kohtisuorassa paaraiteen tai sivuraiteen keskiviivaan.

Kuvion 6 mukaan ajopinnan pienentaminen tapahtuu siten. etta toinen vastakisko 58 on jarjestetty kaltevaksi. Tama voidaan va1innaisesti tehda kiskon kannan tai alustan eri-tyisella muotoilulla. Myos tassa tapauksessa aikaansaadaan pyoran tukipisteen paaasiassa muuttumaton pysyminen vasta-kiskolla 58. niin etta valtetaan muuttumattoman pyoran pyorimishalkaisijan ansiosta pyoran akselin kaantymiset.

Kuviossa 7 on havainnol1istettu miten kuviota 3 tai 15 vastaten toinen vastakisko 60 on siirretty ulospain kielen paan alueella.

Kuvioissa 8 - 13 on esitetty muita keksinnon mukaisesti toteutettuja vaihdealueita, joiden ansiosta muodostetaan raiteen tapaiset olosuhteet y1imenoaluee1 la vastakiskolta kielelle, jotka varmistavat. etta pyorat 24 ja 26 suorit-tavat oleellisesti pelkkaa pyorimista eivatka hankaa pyoran 10 laipoillaan 28 vast. 30 liittyvien kielien 14 vast. 16 kyl-klln. Siten vastakiskot 62 ja 64 kuviossa 8 on siirretty ulospain pistekatkovaivoln 66 ja 68 esitetystå normaali-suunnasta kielien paiden 70 ja 72 alueella, ts. ennen ja jalkeen kielien paita 70 ja 72 vastakiskoissa 66 ja 68 on esitetyt kulkusuunnat. Tål loin uloskaartumat 74 ja 76 on muodostettu symmetrisesti vastakiskojen 62 ja 64 vålisså kulkevan keskiviivan suhteen.

Kuviossa 9 on kuviota 8 vastaava vastakiskon 62 ulos-kaartuma 74, kun taas vastakisko1 la 64 on uloskaartuma 78, joka pitkittåissuuntaan ulottuu kauemmaksi kuin uloskaartuma 74. Liittyvå kieli 80 on sovitettu vastaavasti.

Kuviossa 10 on jålleen esitetty vastakiskojen 86 ja 88 uloskaartumien 82 ja 84 symmetrinen toteutus. Sama påtee kuvion 13 suoritusesimerki1le. jolloin uloskaartumat 90 ja 92 on vedetty vaihteen alkuun saakka, ja niihin liittyvåt kielen pååt 94 ja 96 alkavat hieman vaihteen alun jalkeen, jotta tavoiteltu vaikutus pyorån tukipisteeseen voisi tapahtua mahdo11 asimman aikaisin.

Kuvioissa 11 ja 12 vastakiskojen 98 ja 100 vålisså kulkevan keskiviivan suhteen jårjestetyt uloskaartumat 102 ja 104 ja vastaavasti 106 ja 108 toteutettu epasymmetrisesti, toivot-tujen ominaisuuksien huomioon ottamiseksi, esim. vaihteen såteen, linjauksen tai nopeuden suhteen, jolla vaihteen yli on ajettava.

Lopuksi mainittakoon vielå, ettå edellå kuvatut keksinnon mukaiset ominaisuudet on toteutettu tai voidaan toteuttaa myos ajettaessa sivuraiteella.

Kuvioiden 16 - 20 avulla selitetåån vielå oleellisia, kek-sinnolle tunnusomaisia piirteitå, jolloin osittain verra-taan tunnetuihin, tekniikan tason mukaisiin rakenteisiin.

90893 11

Kuviossa 16 on esitetty kekslnnon mukaisesti muodostetut vastaklskot 150 ja 152, joita vastaan kulloinenkin kielen påå 154 vast. 156 nojaa. Tål lom kuvion ylemmåsså osassa ajetaan sivuraldetta ja alemmassa pååraidetta. Nåhdaån, ettå vaihteen kielen 154 vast. 156 etupåå 158 vast. 160 kohtaa kulloinkin vastakiskon 150 vast. 152 uloskaartumassa 162 vast. 164. U1oskaartuma, ts. poikkeama suoralla 166 vast. 168 esitetystå vastakiskon 150 vast. 152 perussuun-nasta, varmistaa ettå pyoråt vaihdealuee1 la suorittavat oleellisesti puhdasta pyorimis1 iikettå eivåtkå hankaamis-liikettå, josta johtuisi haitallista ja suuriin kustannuk-siin johtavaa kiskoaineen ja pyorien kulumista. Nåmå erot tulevat selvåsti esiin kuvioita 17 ja 19 (tekniikan taso) verrattaessa kuvioiden 18 ja 20 esitykseen. Talloin on huomattava, ettå esitykset ovat puhtaasti periaattee11isia, osoittamatta edes låheskåån tosiasial1isia suoritusmuotoja vastaavia olosuhteita.

Kuviossa 17 on esitetty osa tekniikan tason mukaista suuri-kaarteista vaihdetta (R edul1isimmin suurempi kuin 500.000 mm). Tålloin on ajettava pååraitee1 la. mikå on esitetty vastakisko11 a 170 ja vastapuole1 la olevaan vastakiskoon 172 nojaavan vaihteen kielen 174 avulla. Vastapåinen kieli 176 on siten etåisyydellå vastakiskosta 170. Jos nyt pyorillå 178 ja 180 varustetulla kiskoajoneuvolla on ajettava pååraidetta. pyrkii pyorånakseli 182 poikkeamaan ennen vaihdetta suhteessa pååraiteen keskiviivaan nåhden olevasta suorasta kulmasta, ts. asettumaan kulmaan a, jol loin a < 90*. Tåmån takia pyoran 180 laippa 182 liukuu pitkin kieltå 174. Tåmå hankaus voimistuu tåmån jåkeen, koska pyorien 178, 180 tukipisteet vastakiskon 170 ja vastaavasti 172 sekå kielen påån 174 ajopinnat muuttuvat siten. ettå pyoran 178 tehollinen pyorimishalkaisija kasvaa pyoran 180 halkaisijaan nåhden. jol loin se kulkee pidemmån matkan.

Keksinnon mukaisesti vastakisko 170 vedetåån edullisimmin vaihteen kaaren alussa tai sen jålkeen ulospåin 12 perussuunnasta muodostamaan uloskaartuma 188, joka varmis-taa etta akseli 182 pyrkii ennen vaihdelauetta ja vaihde-alueessa muodostamaan kulloinkin suoran kulman pituussuun-taiseen kesklvlivaan nahden. Taman johdosta pyoran tuki-pisteeseen vaikutetaan siten, ettel pyoran laippa 186 to-teuta mitaan hankaus1 iiketta pitkin kielta 174. Pikemminkin tapahtuu olennalsestl puhdasta pydrimis1 iiketta keksinnon mukaisesti toteutetussa vaihteessa.

Myos sivuraiteen vastakiskossa 172 on vastaava uloskaartuma 190 sen varmistamiseksi. etta ajettaessa sivuraiteella myos aikaansaadaan oleellisesti puhdas pyorimis1 iike, eika pyo-ran laipan 192 hankaus1 iiketta pitkin vaihteen kielta 176.

Esitetyssa suurikaarteisessa vaihteessa paaraiteen vasta-kiskon 170 kulun muutos alkaa edullisimmin kaareutumisen alussa tai sen jakeen. jota vastoin sivuraiteen vastakiskon kulun muutoksen on tapahduttava kaareutumisen alussa.

Kuvioissa 19 ja 20 on esitetty osa pienikaarteisesta vaih-teesta. jolla on kaarevuussade Ri·, joka edullisesti on Ra < 500.000 mm. Talldin on ajettava sivuraidetta. Teknii-kan tason mukaisesti (kuvio 19) tapahtuu havaittavaa pyoran laipan 192 1iukumis1 iiketta silla hetkella, jolloin ajetaan sivuraitee1 le, koska pyoranakseli 182 pyrkii edelleen aset-tumaan suoraan kulmaan paaraiteen keskiviivaan 184 nahden. Keksinnon mukaisesti tapahtuu tassa kulkusuunnan muutos kuvion 19 esittamasta vastakiskojen 170 ja 172 perussuunnasta siten. etta vastakiskot 170 ja 172 on aluee11isesti siirretty ulospain. Talldin tapahtuu paaaraiteen vastakiskon 170 suunnanmuutos kaarevuuden alussa ja sivuraiteen vastakiskon 172 suunnanmuutos ennen kaarevuuden alkua, joka on osoitettu kirjaimella R=: merkitylla nuolella. Vastaa-villa kulkusuunnan muutoksilla varmistetaan, ettei pyoran laippa 192 suorita hankaavaa liiketta vaihteen kielta 176 vastaan vaan oleellisesti puhdasta pydrimis1 iiketta. Tama tapahtuu vastakiskojen 170 ja 172 kulkusuunnan muutoksien 90893 13 avulla (uloskaartumat 194 ja 196), joiden ansiosta jalleen såadetysti vaikutetaan pyorien 178 ja 180 tukipisteisiin siten, etta pyoran akseli pyrkii kulkemaan sivuraiteen keskiviivan suhteen kulmassa 6, jol loin β » 90*. Poikkeamat vastakiskojen perussuunnasta voidaan tietenkin myos valita siten, etta pyoran akseli 182 asettuu oleellisesti keski-viivojen 184 ja 198 kulmahalkaisimen mukaisesti sen mukaan, onko prioritoitava toista raidetta vai molempia raiteita.

Claims (13)

1. Jarjestely vaihteen yli kulkevan kiskoajoneuvon pyoråsarjan tai telin såådettyå ohjausta vårten, jolloin kartiomaiset pyo-rat (24, 26) kulloinkin tukeutuvat pyoran tukipisteessa (44, 46) vastakiskoon ja jolloin valiinsa kulman muodostavien paaraiteen ja sivuraiteen (18, 20) vastakisko (10,12) on muo-dostettu kiinteaksi ja vaihteen kielet (14, 16) kaantyviksi, tunnettu siita, etta ainakin yhden vastakiskon kulku vaihteen alueella poikkeaa perussuunnasta niin, etta pyoran tukipisteeseen (44, 46) vaikutetaan tehokkaasti pyora- tai teliakselin suuntaamiseksi raiteen pituusakselin mukaisesti tai paaraiteen ja sivuraiteen valisen kulmanpuolittajan mukaisesti siten, etta hankava liukuliike pyoran ja kiskon valilla suu-ressa maarin estyy.

1 4

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jarjestely, tunnettu siita, etta vastakiskon kulkusuunnan muutos tapahtuu siirtåmål-la sita poispain raiteen keskiviivasta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jarjestely, tunnettu siita, etta vastakiskon (170, 172) kulkusuunnan muutos (190, 194) tapahtuu vaihteen kaarevuuden (R) alussa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen jarjestely, tunnettu siita, etta suurikaarteisessa vaihteessa (kuvio 18), jonka kaarevuussade r-| > 500.000 mm, sivuraiteen vastakiskon (172) kulkusuunnan muutos (190) tapahtuu kaarevuuden alussa ja paaraiteen vastakiskon (170) kulkusuunnan muutos (188) kaarevuuden alussa tai sen jalkeen.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen jarjestely, tunnettu siita, etta pienikaarteisessa vaihteessa (kuvio 20), jonka kaarevuussade Γ2 < 500.000 mm, paaraiteen vastakiskon (170) kulkusuunnan muutos (194) tapahtuu kaarevuuden alussa ja sivuraiteen li 90893 1 5 vastakiskon (172) kulkusuunnan muutos (196) ennen kaarevuuden alkua.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jårjestely, tunnettu siita, etta vastakiskon kulkusuunnan muutoksen paattyminen x kaarevuuden alun jalkeen pååraiteessa riippuu kaarevuussateesta R ja paaraiteen vastakiskon selån leveydesta F.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen jårjestely, tunnettu siitå, etta kulkusuunnan muutoksen paattyminen x voidaan laskea kaavasta x = J~r2 - (R - y)^1, jossa y = c * F ja 0,5 < c < 1.

8. Jårjestely vaihteen yli kulkevan kiskoajoneuvon pyorasarjan tai telin saadettya ohjausta vårten, jolloin kartiomaiset pyo-rat (24, 26) kulloinkin tukeutuvat pyoran tukipisteessa vasta-kiskoihin (10, 12), ja jolloin valiinsa kulman muodostavien paaraiteen ja sivuraiteen (18, 20) vastakiskot (10, 12) on muodostettu kiinteiksi ja vaihteen kielet (14, 16) kaantyviksi, tunnettu siita, etta vaihteen alueella olevan ainakin yhden vastakiskon poikkileikkausta on muutettu suhteessa vaihteen ulkopuoliseen poikkileikkaukseen siten, etta pyoran tuki-pisteeseen vaikutetaan tehokkaasti pyora- tai teliakselin suun-taamiseksi raiteen pituusakselin mukaisesti tai paaraiteen ja sivuraiteen valisen kulmanpuolittajan mukaisesti siten, etta hankaava liukuliike pyoran ja kiskon valilla suuressa maarin estyy.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen jårjestely, tunnettu siita, etta pyoran tukipisteen muuttamiseksi vastakiskon (56) profiili on ohennettu kieleen pain. 1 6

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen jarjestely, tunnettu siita, etta pyorån tukipisteen såadettya muuttamista vårten vastakiskon (58) pystyakseli on kallistettu.

11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen jarjestely, tunnettu siita, etta kielen paat (70, 80) vuorovaikuttavat vaihteen valin paassa toisistaan olevissa poikkileikkauspinnoissa vasta-kiskojen (62, 64) kanssa.

12. Ainakin patenttivaatimuksen 1 mukainen jarjestely, tunnettu siita, etta uloskaartumat muodostuvat kulmassa toisiinsa nahden olevista suorista kisko-osuuksista.

13. Ainakin patenttivaatimuksen 1 mukainen jarjestely, tunnettu siita, etta uloskaartuman syvyys on alueella 5 - 30 mm. 90893