FI90845B - Järjestelmä kuormatilojen joukon käsittelemiseksi - Google Patents

Description

90845 Järjestelmä kuormatilojen joukon käsittelemiseksi -Förfarande för behandling av en mängd lastställen 5 Keksintö koskee järjestelmää, joka käsittää ainakin kuormaa kantavia kuormatiloja sekä rautatietelejä tai pyöräkertoja, kuormatilojen joukon käsittelemiseksi, jotka kuormatilat ainakin yhdessä vaiheessa on järjestetty rautatiekiskojen kanssa linjaan jonoksi ja on nostettu kuormatilan reunoista 10 välimatkan päähän kiskojen yläpuolelle. Erityisesti järjestelmä koskee kuormatilojen joukon käsittelyä esimerkiksi tehtaissa, satamissa, ratapihoilla ja muissa varastoissa sekä kuormatilojen siirtoa kuljetusmuodosta toiseen, jolloin kuljetusmuotoja ovat laiva-, juna- ja autokuljetus.

15 Järjestelmät esimerkiksi konttien kuljettamiseksi sekä maanteitse että rautateitse ovat sinänsä tunnettuja. Tyypillisin tällainen järjestelmä on ns. intermodaalikuljetusjärjestelmä, jossa kuormatila muodostuu maantieajoon soveltuvalla 20 telillä varustetusta auton perävaunusta tai puoliperävaunus-ta. Tavanomaisimmassa toteutusmuodossaan ovat maantieajoon soveltuvat pyörät tai pyörätelit kiinteästi asennettuna kuormatilaan, kuten on esimerkiksi julkaisuissa NO-159 523 ja EP-264 731. Rautatiekuljetusta varten tällaiset perävau-25 nut peruutetaan yksi kerrallaan takapäästään rautatietelin päälle, etupää jätetään tuen varaan, sen alle työnnetään toisen rautatietelin pää ja saman rautatietelin ulompaan päähän peruutetaan taas seuraava perävaunu jne. Maantie-pyörät ovat tässä järjestelyssä joko nousseet tai ne noste-30 taan radan pinnasta ylös rautatiekuljetuksen ajaksi. Siten junan kokoaminen tapahtuu vaunu ja teli kerrallaan ja samoin purkaminen käänteisessä järjestyksessä. Junan kokoaminen ja purkaminen vie tässä järjestelyssä huomattavasti aikaa ja maantietelien kiinteä asennus kuormatilaan pitää kuljettavan 35 elementin hinnan korkeana ja pienentää hyötykuormaa.

Muunnos tästä ratkaisusta on esitetty julkaisussa US-4 665 834, jossa ehdotetaan sellaista junarakennetta, jossa 2 telit on valmiiksi kytketty toisiinsa veto-työntö-tangoilla ja perävaunut pyörineen nostetaan näin muodostuneen junarun-gon osien päälle ja kiinnitetään niihin. Hyötykuorman suhteen tämä on aivan yhtä epäedullinen ratkaisu kuin edellä 5 kuvattu, koska pyöräteli on aina kuormatilan mukana. Junan kuormaaminen saattaa olla hieman nopeanqpaa kuin edellä, koska paikalleen laskeminen on ilmeisesti yksinkertaisempi toimenpide kuin oikeaan kohtaan perävaunu kerrallaan peruuttaminen, mutta toisaalta kuormaus- ja purkauspaikalla tulee 10 olla nosturi perävaunujen nostamista varten.

Patenttihakemuksessa FI-895791 on kuvattu muutoin samantyyppinen järjestely kuin mitä aluksi kuvattiin, ts. autoperä-vaunut peruutetaan rautatietelien päälle, seuraava rautatie-15 teli työnnetään paikalleen ja tämä edelleen perävaunu ja teli kerrallaan. Erona on, että junan muodostuksen jälkeen pyörätelit poistetaan perävaunun kuormatilan alta radan poikkisuunnassa. Tällä saavutetaan siis se etu, että hyötykuorma rautateillä saadaan hieman suuremmaksi, mutta junan 20 kokoaminen ja purkaminen on aivan yhtä hidasta ja hankalaa kuin ennenkin. Myös pyörätelien yksittäinen poistaminen ja paikalleen sijoittaminen vie aikaa. Vielä eräs muunnos kuvatusta järjestelystä on esitetty julkaisussa US-4 685 399, jonka eräässä toteutusmuodossa kuormatila voidaan jättää 25 paikalleen runkonsa varaan ilman pyöriä aivan kuten tavanomainen kontti. Muutoin julkaisussa kuvattu käsittelytapa vastaa tavanomaista intermodaalissa kuljetusjärjestelmässä toteutettua tapaa, jossa juna muodostetaan järjestelemällä vuorotellen ja yksittäin kuormatiloja ja telejä peräkkäin.

30 Kuljetuslaitteissa on tällaisen kontin nostamiseksi rautatietelien tai pyörätelien varaan oltava nostolaitteet, joita julkaisussa ei mainita. Pääasiassa julkaisussa kuvataan järjestelyä, jossa kontin alasivulla on apupyörät konttien siirtämiseksi junan purkamisen ja kokoamisen aikana kiskoja 35 pitkin. Pääpiirteittäin tässä ehdotetussa järjestelyssä on samat haittapuolet kuin mitä edellä on jo kuvattu.

3 90845

Julkaisussa DE-40 20 387 on esitetty kuormatilojen jono, joka on sijoitettu linjaan kiskojen kanssa ja jossa kuorma-tilat on nostettu reunoistaan kiskojen yläpuolelle välimatkan päähän niistä. Tämä kuormatilojen jono muodostetaan aja-5 maila ne vetoautolla paikalle ja kohdistamalla ne kiskoihin. Tästä jonosta saadaan kulkuvalmis juna ajamalla teleistä ja laidattomasta kuormalavasta muodostuvat tavaravaunut jonon alle kiskoja pitkin samalla kun vaunurungot ovat ylös nostettuja niin, että kuormatilat ovat irti maasta. Kuormatilo-10 jen kannakkeet voivat olla kiinteitä tai teleskooppisesti kokoontyöntyviä junalta vaaditun kulku-ulottuman saamiseksi. Pääasiassa julkaisu koskee kuormalavan pitkiin sivuihin sijoitettuja lukitustankoja kuormatilojen kiinnittämiseksi kuormalavaan rautatiekuljetuksen ajaksi. Tässä on haittapuo-15 lena se, että sekä kuormatilat että kuormalavat ovat pystysuuntaisen kuormituksen kantavia, jolloin yhteispaino on suuri pienentäen hyötykuormaa. Lisäksi tavaravaunut ovat täysin kiinteitä tavanomaisia yksiköitä, jolloin heilurilii-kenteessä tyhjien vaunujen kuljetus vie yhtä paljon tilaa 20 kuin kuormatunkin junan.

Keksinnön tavoitteena on siten aikaansaada järjestelmä kuormatilojen käsittelemiseksi siten, että kuormatila on siirrettävissä mistä tahansa käsittelyvaiheesta, kuten laivakul-25 jetus, varastointi, rautatiekuljetus ja maantiekuljetus, toiseen nopeasti ja yksinkertaisesti. Keksinnön tavoitteena on myöskin tällainen järjestelmä, jossa hyötykuorma saadaan mahdollisimman suureksi, jolloin kuormatilassa on kulloinkin kiinni vain juuri kyseistä kuljetusmuotoa varten tarpeeni -30 set komponentit. Lisäksi keksinnön tavoitteena on saada aikaan tällainen järjestelmä, jossa jokaisen komponentin käyttöaste on mahdollisimman suuri ja samalla järjestelmän vaatima investointi mahdollisimman pieni sekä käyttökulut pieniä. Edelleen keksinnön tavoitteena on saada aikaan tällai-35 nen järjestelmä, jossa kuormatilojen siirto kuljetusmuodosta toiseen tai varastointitilasta kuljetustilaan tai päinvastoin, tapahtuu ilman monimutkaisia ja kalliita laitteistoja ja mahdollisesti käyttäen kuljetusvälineissä olevia omia 4 laitteistoja ja että eri komponentit eivät vie ylimääräistä tilaa. Tavoitteena on myös tällainen järjestelmä, jossa kuormatilat soveltuvat monien erilaisten tavaroiden ja tuotteiden kuljetukseen ja käsiteltäväksi myös kaikilla yleises-5 ti käytössä olevilla siirtovälineillä kuten trukeilla, nostureilla jne.

Edellä kuvatut haitat saadaan eliminoitua ja edellä määritellyt tavoitteet saavutettua keksinnön mukaisella järjes-10 telmällä, jolle on tunnusomaista se, mikä on määritelty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön tärkeimpänä etuna on se, että järjestelmän investoinnit ovat pienemmät kuin tunnettujen järjestelmien, koska 15 kalleimpia osia, kuten rautatietelejä, tarvitaan heilurilii-kenteen tyyppisessä liikennöinnissä vain noin puolet kuorma-tilojen määristä, koska tilanteissa, kuten odotusaikana satamissa, varastoissa, ratapihoilla tai kuormauksen aikana tehtaalla, joissa kuormatilaa ei ole tarpeen liikuttaa aina-20 kaan oleellisia matkoja, kuormatilassa ei ole lainkaan pyörästä jä. Tällöin kuormatila vastaa konttijärjestelmää ja on kuormattavissa, purettavissa ja käsiteltävissä vastaavalla tavalla. Kuormatilojen muodostaminen tarvittaessa junaksi tapahtuu nopeasti ja yksinkertaisesti, koska muutostyö teh-25 dään yhdellä kertaa koko kuormatilajoukolle eikä yksitellen kuten perinteisesti. Vastaavasti kuormatilojen muutos maantiekuljetusta varten tapahtuu vastaavalla tavalla nopeasti ja yksinkertaisesti. Koska kuormatilan yhteydessä ei missään vaiheessa ole kyseisen toiminnan kannalta käyttämätöntä pyö-30 rästöä tai muita elimiä, on myös hyötykuorma saatavissa suureksi. Keksinnön mukaista rakennetta käytettäessä heiluri-liikenne on myös erityisen edullista, koska pelkistä teleistä ja vastaavista muodostuva juna on kokoonmentävyyden ansiosta lyhyt.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaamalla.

li 35 5 90845

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen järjestelmän käyttöaluetta kaaviomaisesti.

Kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen järjestelmän yhtä toteu-5 tusmuotoa räjäytyskuvana.

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen järjestelmän toista toteutusmuotoa räj äytyskuvana.

10 Kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen järjestelmän kolmatta toteutusmuotoa räjäytyskuvana.

Kuvio 5 esittää keksinnön mukaisten rautatietelien ja kuormat ilojen runkojen kuljetusta kompaktina kokonaisuutena.

15

Kuvio 6 esittää keksinnön mukaiseen järjestelmään kuuluvan maantietelin periaatetta.

Oheisissa kuvioissa on samoista osista käytetty samoja vii-20 tenumeroita. Kuviossa 1 on esitetty periaatteessa ns. heilu-riliikenteen kaavio. Siinä on tehtaan ratapihalle, sataman ratapihalle, satamavarastoon, asemalle ja laivaan jätetty keksinnön mukaisia kuormatiloja 1 kuormatilojen tukijalkojen 8 varaan. Näissä sijoituskohdissa ei kuormatiloissa ole 25 lainkaan pyöriä, vaan ne muodostavat itsenäisiä komponentteja kuten kontin tyyppisiä umpinaisia kuormatiloja, avolava* tyyppisiä kuormatiloja tai muun tyyppisiä kuormatiloja. Näitä kuormatiloja voidaan käsitellä mainituilla alueilla millä tahansa sinänsä tunnetuilla välineillä kuten trukeilla, lu-30 keillä, nostureilla tms. Oleellista keksinnön kannalta on, että ne ainakin jossain vaiheessa on järjestetty rautatiekiskojen 3 kanssa linjaan jonoksi 4 ja ovat tässä tilassa nostettuna reunoistaan välimatkan päähän kiskojen yläpuolelle. Niiden on siis muodostettava junaa vastaava kuormatilo-35 jen jono 4, kuten kuviossa 1 ja kuvioissa 2-4 on esitetty.

Keksinnön mukaisesti junan pyörästö siirretään kuvatun kuormatilojen 1 jonon 4 alle telien tai pyöräkertojen muodostamana jonona 6, jolloin muodostuu kuviosta 1 näkyvä juna 19 6 (esitetty kuviossa räjäytyskuvana). Perusperiaate on siten se, että kuormatila reunoissa olevine tukijaikoineen 8 muodostaa rautatiekiskojen 3 kohdalle niiden suuntaisen tunnelin, johon junan pyörästö työnnetään telien tai pyöräkerto-5 jen jonona 6 kiskoja 3 pitkin. Kukin pyöräkerta tai teli kohdistetaan sitten kuormatilan päiden alueelle, ts. kuorma-tilan päiden 7a, 7b kohdalle tai peräkkäisten kuormatilojen päiden väliin, tai kuormatilan kohdalle esim. sen keskelle. Telien 2 tai pyöräkertojen lukumäärä ja sijoitus määräytyy 10 tietenkin suurelta osin vaadittavasta kantavuudesta sekä muista suunnittelulähtökohdista ja voi muodostua myös edellä mainittujen sijoittelujen yhdistelmästä. Seuraavaksi kuorma-tilat l lasketaan telien tai pyöräkertojen varaan kulkuval-miin junan 19 muodostamiseksi. Keksinnön mukaan tämä kulku-15 valmis juna 19 puretaan kuormatilojen jonoksi edellä kuvattuun toimenpideketjuun nähden käänteisenä toimintoketjuna, jolloin kuormatilat 1 ensin nostetaan ylös telien tai pyörä-kertojen päältä jalkojen 8 varaan, minkä jälkeen telit tai pyöräkerrat voidaan purkaa kiskoja pitkin pois kuormatilojen 20 alta. Tällä järjestelyllä kuormatiloissa 1 on pyörästö alla vain niissä tilanteissa, joissa sitä nimenomaan kuljetetaan ja muulloin se on pelkkänä kuormatilana.

Yksityiskohtaisemmin kuormatilojen 1 nosto ja lasku tapahtuu 25 pyörästössä kuten telissä 2 olevalla kuvioissa ei tarkemmin esitetyllä mekanismilla, joilla esimerkiksi tukijalkojen varassa olevaa kuormatilaa 1 nostetaan sen verran, että paino ei enää ole tukijalkojen 8 varassa, jolloin ne ovat vedettävissä kuormatilan alle, sivulle tai sisään, minkä jäl-30 keen kuormatila on laskettavissa mainituilla mekanismeilla teleissä tai pyöräkerroissa olevien kuvioissa ei-esitettyjen lukituselimien varaan. Sisäänvedetyt tukijalat eivät muodosta enää kulkuestettä ja lukituselimet estävät kuormatilaa liikkumasta junan 19 kulun aikana pituussuuntaan tai poik-35 kisuuntaan. Nämä nosto- ja laskumekanismit tai lukituselimet ovat helposti muotoiltavissa sellaisiksi, että ne tässä mainitun noston tai laskun aikana keskittävät kuormatilan te-leihin tai pyöräkertoihin vaadittavalla tarkkuudella, mikäli

II

7 90845 kuormatila syystä tai toisesta ei ole täsmälleen oikeassa kohdassa tai telien tai pyöräkertojen kohdistus niitä alle työnnettäessä ei ole osunut täysin kohdalleen. Keskitys voi tapahtua esimerkiksi patentista DE-2207419 ilmenevällä me-5 kanismilla. Poistettaessa telejä tai pyöräkertoja kuormati-lojen alta menetellään käänteisesti, ts. nostetaan kuorma-tilat pyörästössä olevalla mekanismilla, vedetään tukijalat Θ esille, lasketaan kuormatila tukijalkojen varaan mainitulla mekanismilla ja vedetään mekanismi täysin sisään pyöräs-10 tössä, minkä jälkeen telit 2 tai pyöräkerrat ovat vedettävissä jonona 6 pois kiskoja 3 pitkin kuormatilojen muodostaman jonon 4 alta. Mainitut nosto- ja laskumekanismit sekä lukituselimet voivat sijaita itse teleissä 2 tai niitä yhdistävissä myöhemmin selostettavissa palkkirakenteissa 9.

15 Tukijalat ovat edullisesti paitsi kuormatilan 1 sivuissa 5a ja 5b myös oleellisen välimatkan päässä toisistaan esimerkiksi lähellä kuormatilan kumpaakin päätyä 7a ja 7b.

On selvää, että kuormatilojen nosto teleistä 2 ja pyöräker-20 roista irti voi tapahtua myös asemilla, satamissa tai tehtaissa olevilla kiskojen 3 molemmille puolille järjestetyillä kiinteillä nosto- ja laskuelimillä, jotka pitävät kuorma-tilan mainitun välimatkan päässä kiskojen yläpuolella. Nämä elimet voivat olla esimerkiksi hydraulisia tai pneumaattisia 25 tankoja tai tarttuimia, jotka nostavat kuormatiloja reunasta liiketilan saamiseksi teli- tai pyöräkertajonoa 6 varten.

Tämä kuitenkin rajoittaa keksinnön mukaisen järjestelmän käyttökohteita, joten oletettavasti kuormatilakohtaiset tukijalat ovat edullisempi ratkaisu. Muutoin tämä kiinteä 30 laitteisto toimii täysin analogisesti kuormatilojen edellä kuvattujen tukijalkojen ja nostomekanismin kanssa.

Kuviossa 2 on esitetty eräs suhteellisen yksinkertaisesti toteutettava keksinnön mukainen toteutusmuoto. Siinä telit 2 35 siirretään kuormatilojen alle ja alta sellaisessa jonossa, jossa aina kaksi perättäistä teliä on kytketty toisiinsa junan ajossa vaikuttavat pituussuuntaiset voimat vastaanottavalla ja kantavalla jäykällä palkkirakenteella 9. Tässä 8 siis telien 2 pari ja niitä yhdistävä palkkirakenne 9 muodostavat aina likimain kuormatilojen mittaiset vaunurungot 10, jotka keksinnön mukaan työnnetään kuormatilan 1 alle rataa 3 pitkin. Nämä vaunurungot 10 on taas kytketty toisiinsa 5 jouston ja suunnanmuutoksen sallivilla kytkentäelimillä 11 erillisten vaunurunkojen jonon muodostamiseksi. Nämä kytken-täelimet 11 voivat olla sinänsä mitä tahansa tunnettua tyyppiä, joita normaalisti käytetään rautatievaunujen yhdistämiseksi toisiinsa. Erityisesti tässä tapauksessa voidaan teli-10 en sijaan käyttää myös pyöräkertoja tai suunniteltaessa rakenne erittäin suuria kuormia varten käyttää pelkästään yhtä teliä vaunurungon 10 keskellä ja kytkeä nämä yksiteliset vaunurungot vastaavalla palkkirakenteella 9 toisiinsa vaunu-runkojen jonon muodostamiseksi. Itse teli voi tietenkin si-15 sältää joko normaalit kaksi pyöräparia tai kolme pyöräparia tai vieläpä neljä pyöräparia esimerkiksi vaaditun kuormitet-tavuuden mukaan. Mikäli taas käytetään yhtä teliä toisiaan vastassa olevien kuormatilojen päiden 7a ja 7b ylityksen kohdalla, on jäykät palkkirakenteet 9 kytkettävä toisiinsa 20 nivelletysti siten, että palkkirakenne ja siihen kiinnitetty kuormatila 1 pääsevät kääntymään teliin nähden junan kulkiessa radalla 3. On selvää, että palkkirakenne 9 voidaan järjestää sisältämään pneumatiikka- ja/tai hydrauliikkaput-kistot sekä sähkökaapeloinnin ratapihatoiminnan ja junan 25 kulun vaatimien signaalien ja energian siirtämiseksi junassa 19. Tässä tapauksessa kuormatilojen 1 ei ole tarpeen sisältää mitään muita toimielimiä kuin tukijalat 8 eikä niiden ole tarpeen kestää junan kulun aiheuttamia pitkittäisiä voimia, koska palkkirakenne 9 kantaa ne.

JO

Kuviossa 3 on esitetty toinen keksinnön mukainen toteutus-muoto telien 2 siirtämiseksi kuormatilojen jonon 4 alle ja alta. Tässä tapauksessa on aina kaksi peräkkäistä teliä 2 kytketty toisiinsa sellaisella ketjulla 12 tai vastaavalla, 35 joka kestää telien liikevastukset työnnössä ja kantaa itsensä samanaikaisesti. Kukin teli käsittää lisäksi rullan 13, jolle tämä ketju on kelattavissa sekä moottorin, joka käyttää mainittua rullaa 13. Tässä tapauksessa telejä on kaksi

II

9 90845 kutakin kuormatilaa 1 kohti ja ne on tarkoitus kohdistaa kuormatilan kummankin pään 7a ja 7b kohdalle. Tämän lisäksi on peräkkäisten kuormatilojen alle tulevat telit kytketty toisiinsa joustavilla ja suunnanmuutoksen sallivilla kyt-5 kentäelimillä 11. Telijonon 6 työntäminen kuormatilojen jonon 4 alle aloitetaan kuormatilojen jonon toisesta päästä ja tällöin ketjut 12 ovat kelattuna rullille 13, jolloin kaikki telit 2 ovat radalla 3 vieri vieressä. Kun nyt ketjuja rullalta purkavat moottorit käynnistetään, työntää kukin pur-10 kautuva ketju 12 saman kuormatilan alle tulevaa toista teliä ja tietenkin samalla kaikkia sen edessä olevia telejä edellään ja kauemmaksi. Kun kaikki telit purkavat ketjua 13 samalla tavalla, on tuloksena telijonon harveneminen, jolloin telit siirtyvät kuormatilojen jonon 4 alla siihen suuntaan, 15 missä aluksi ei ollut telejä ja lopulta telit päätyvät kuormatilojen kohdalle ja ne kohdistetaan tässä ei tarkemmin selitettävällä tavalla niille tarkoitettuihin kohtiin. Tämän jälkeen kuormatilat 1 lasketaan telien 2 päälle jo aikaisemmin kuvatulla tavalla. On selvää, että telien 2 poisto kuor-20 matilojen jonon alta tapahtuu edellä kuvatulle käänteisenä toimintoketjuna, ts. kuormatilat 1 nostetaan sivuissa olevien jalkojen 8 varaan, mainitut moottorit käynnistetään toiseen suuntaan, jolloin ketjuja 12 kelataan rullille 13 takaisin, minkä tuloksena telit jonossa lähenevät toisiaan 25 päätyen lopulta vieri vieressä olevien telien jonoksi kuormatilojen jonon toiseen päähän, mistä telit poistetaan lopullisesti. Kuvatussa tapauksessa on kussakin telissä tarpeen olla vain yksi ketjurulla, koska kuormatilojen 1 liittymän alueella vierekkäiset telit on kytketty toisiinsa 30 joustavilla kytkentäelimillä 11. Kuvion 3 toteutusmuodossa on kaksi ketjurullaa 13 aina sijoitettu osoittamaan toisiaan kohden ja ketjun ulkonevat päät on liitetty toisiinsa, jolloin kussakin ketjurullassa on ketjua vain puolet tarvittavasta maksimiulottumasta. Kulkuvalmiissa junassa ulottuu 35 kelalta aukipurettu ketju kuormatilan kohdalla telistä teliin.

10

Siinä tapauksessa, että kuormatilojen päiden 7a ja 7b väliseen ylimenokohtaan sijoitetaan vain yksi teli (ei esitetty kuvioissa) ja, jos käytetään yhtä ketjurullaa teliä kohden, on rullalla oltava ketjua tietenkin koko vaadittava ulottu-5 vuus. Edellä kuvattua tapaa varten, jossa kullakin rullalla on ketjua vain puolet vaadittavasta ulottuvuudesta, on kussakin telissä tätä toteutusmuotoa varten oltava kaksi ketju-rullaa, yksi kummassakin reunassa, jolloin ketjut voidaan liittää päittäin, jolloin saadaan vaadittu maksimiulottuvuus 10 telien välille.

On selvää, että ketjut 12 voivat sisältää pneumatiikka-ja/tai hydrauliikkaletkut sekä sähkökaapeloinnit signaalien ja energian siirtämiseksi telien jonossa sekä telien purka-15 misen aikana että junan kulun aikana. Tällaisen ketjun 12 rakennetta, joka on kelattavissa rullalle ja kuitenkin kestää nurjahtamatta huomattavan työntövoiman, ei kuvata tässä hakemuksessa tarkemmin. Tässä tapauksessa on kuormatilojen l kestettävä paitsi oman kuormituksensa aiheuttamat rasitukset 20 myös junan kulun aiheuttamat radan 3 suuntaiset voimat, jotta ne eivät rasita ketjua ja riko sitä.

Edellä kuvion 3 yhteydessä siis kuvattiin aktiivinen kela-koneisto ja ketju. Kuviossa 4 on esitetty muuten vastaavan-25 tyyppinen rakenne, mutta varustettuna passiivisella kela- koneistolla ja ketjulla. Siinä toiminta vastaa muuten edellä kuvattua paitsi, että käytetään teleistä erillistä veto-koneistoa 16, joka voi olla ratapihalla kiskojen 3 päässä oleva kiinteä vintturi, järjestelyveturi tai jokin muu veto-30 koneisto. Kuten edellä, telien veto aloitetaan kuormatilojen jonon 4 toisesta päästä, joka kuvion 4 tapauksessa on vasen pää. Telit 2 ovat kuormatilojen jonon päässä vieri vieressä ja kuormatilan pyörättömän osuuden puoleinen teli on yhdistetty kuormatilojen alta esimerkiksi vaijerilla 19 veto-35 koneistoon 16. Kun vetokoneisto käynnistetään, siirtyvät telit 2 sen suuntaan samalla, kun ketju 14 purkautuu keloilta 15. Tässä järjestelyssä ketjun 14 on tarpeen kestää vain telien vedosta aiheutuvat voimat eikä teleissä ole tarvetta il 11 90845 moottoreihin ketjun purkamiseksi keloilta. Vedettäessä telejä edellä kuvatulla tavalla ne harvenevat kuormatilojen jonon 4 koko mitalle ja ne kohdistetaan tässä hakemuksessa ei-esitetyllä tavalla haluttuihin kuormatilojen kohtiin. Kuten 5 edellisessä tapauksessa, on tässäkin esitetyssä toteutusmuodossa kaksi teliä aina kutakin kuormatilaa kohden, jolloin peräkkäisten kuormatilojen toisiaan kohti olevien päiden kohdalle tulevat telit on kytketty toisiinsa joustavilla ja suunnanmuutokset sallivilla kytkinelimillä li. Tässä tapauk-10 sessa, jos kussakin telissä on yksi ketjurulla, voi siihen kelatun ketjun pituus olla vain puolet tarvittavasta pituudesta, koska toisiaan vasten tulevien ketjujen päät voidaan liittää toisiinsa, jolloin purkautuvan ketjun pituus tulee kaksinkertaiseksi. Vaihtoehtoisesti voidaan tietenkin aja-15 telia, että peräkkäisten kuormatilojen liitynnän alueelle tulee vain yksi teli. Jos näissä teleissä on vain yksi ketjurulla, on siinä oltava ketjua se määrä kuin on tarpeen telien välimatkan vuoksi. Jos taas kussakin telissä on kaksi ketjurullaa, voi tässä tapauksessa kullakin rullalla olla 20 vain puolet tarvittavasta ketjun pituudesta. Tässäkin tapauksessa voidaan ketjuun järjestää pneumatiikka- ja/tai hydrauliikkaletkut sekä sähkökaapelit signaalien ja energian siirtämiseksi telien jonossa sekä junan muodostamisen aikana että junan kulun aikana. Samoin tässä tapauksessa on kuorma-25 tilan 1 runko vahvistettava kantamaan junan ajon aikana vaikuttavat pituussuuntaiset voimat pystysuuntaisten kuormitusten lisäksi.

Sekä kuvion 3 että kuvion 4 tapauksessa on aukikelatun ket-30 jun 12 ja 14 pituus kuormatilan 1 pituutta vastaava siten, että käytettäessä teliä aina kuormatilan kumpaakin päätä kohden, voi ketjun pituus olla hieman lyhyempi, ja käytettäessä yhtä teliä aina kahden peräkkäisen kuormatilan 1 liittymää kohden, on tarvittavan ketjun pituus hieman pidempi.

35 Ketju 12, 14 on siten ajon aikana aukikelattuna ja sijaitsee kuormatilan alapuolella. Jos halutaan välttää ketjun tai vastaavan liike, kuten taivutus, vaakasuunnassa (junan 19 kaarreajon aikana), on telit ketjurullineen järjestettävä 12 sellaisiksi, että se telin rakenneosa, johon kuormatila 1 on lukittuna, on toiminnallisesti siten yhteydessä ketjun ke-lauslaitteeseen, että ne kääntyvät samanaikaisesti. Ne voivat olla rakennettuja esimerkiksi saman kehyksen sisään, 5 joka on sitten laakeroitu kääntyvästä telin runkoon. Tällöin kuormatila ja ketju rullineen pysyvät toisiinsa nähden liikkumattomina ja telirunko liikkuu kaariajon ja muiden suunnanmuutosten yhteydessä näihin nähden. Tätä rakennetta ei tässä hakemuksessa kuitenkaan selosteta tarkemmin ja se voi-10 daan ratkaista monella muullakin tavalla. Ketjut 12, 14 ke-lauslaitteineen 13, 15 voi tietysti olla nivelletty teleihin nähden muullakin tavalla, joka pitää ne kuormatilojen 1 suuntaisina ja aina kahden peräkkäisen telin toisiinsa yhteydessä olevan ketjun matkalta liikkumattomina.

15

Olipa telien tai pyöräkertojen järjestely sitten kuvion 2, kuvion 3 tai kuvion 4 mukainen, on eräänä mahdollisuutena telijonon 6 kuljettamiseksi kuormatilojen jonon 4 alle se, että teleissä tai pyöräkerroissa on ajomoottorit, joita kau-20 ko-ohjatusti käyttäen telijono omavoimaisesti liikkuu paikalleen kuormatilojen alle. Tällainen moottori voi olla teholtaan suhteellisen pieni ja se kytketään junan kulun ajaksi irti. Tämän lisäksi telit tai pyöräkerrat voivat sisältää elimet niiden kiinnittämiseksi peräkkäin vieri viereen tii-25 viiksi jonoksi 17, kuten on esitetty kuviossa 5. Tällöin telijoukko on kuljetettavissa käyttökohteesta toiseen huomattavan lyhyenä junana. Lisäksi telit voivat sisältää kiin-nityselimet tai vastaavat vaunurungot muodostavien palkkirakenteiden 9 tai kuormatilan runkojen 18 kannattamiseksi ja 30 kiinnittämiseksi tällaisen lyhyen telijunan 17 päälle. Tällainen tiivis telijuna 17 on helppo kuljettaa erikseen tai muun tavanomaisen junan jatkona ylittämättä junan suurinta sallittua pituutta. Jos ajatellaan kuormatilojen käyttöä useissa maissa ja sekä rautateillä että maanteillä, tulee 35 vaatimukseksi suhteellisen kapea kuormatila tai ainakin kuormatilan runko 18. Tällöin on monessa tapauksessa kyseeseen tulevan raideleveyden saamiseksi rautatiekiskoja 3 varten edullista muodostaa telit tai pyöräkerrat sisäpuolisella li laakeroinnilla, jolloin ne mahtuvat kulkemaan kuormatilojen tukijalkojen Θ välistä. Voidaan käyttää esimerkiksi patentin FI-82424 mukaista teliä.

90845 13 5 Itse kuormatilat 1 voivat muodostua vähimmillään vain kuor-matilan rungosta 1Θ, joka sisältää pyörä- tai telijärjestel-mästä riippuen joko pystysuorat kuormitukset kantavan tai myös rautatieajon pitkittäiset kuormitukset kantavan lavan ja tukijalat. Tällainen perusrakenne kuormatilaa l varten on 10 esitetty kuvioissa 2-6. Kuormatila voi sisältää tällaiseen runkoon 18 liitettynä joko irrotettavat tai kiinteät rakenteet, kuten tukitangot, laidat tai muut rakenneosat halutun-tyyppisen kuorman kuljettamiseksi. Kuormatila 1 voi olla muodostettu myös samantyyppiseksi kuin kontti, kuten on esi-15 tetty kuviossa 1, jolloin rakenne voi olla muotoiltu kappaletavaraa, bulkkitavaraa, nesteitä tai muuta tavaraa varten. Tämän lisäksi kuormatilat voivat käsittää kiinnityseli-miä ja/tai tartuntaelimiä, joiden välityksellä kuormatiloi-hin voidaan tarttua trukeilla, lukeilla, nostureilla tai 20 muulla tavoin kuormatilojen nostamiseksi ja siirtämiseksi laivoihin tai laivoista tai varastoissa tai muualla.

Keksinnön mukaisesti voidaan kuormatilojen jono 4 siinä vaiheessa, kun telien jono 6 on poistettu sen alta, muuttaa 25 analogisella tavalla maantiekuljetukseen soveltuviksi erillisiksi kuormatiloiksi. Tätä tarkoitusta varten työnnetään irrallisten maantieajoon soveltuvien pyörätelien 20 jono kuvioissa ei-esitetyllä tavalla, mutta analogisesti rauta-tietelien 2 kanssa, kuormatilojen jonon alle ainakin yksi 30 pyöräteli yhtä kuormatilaa 1 kohden. Kukin pyöräteli 20 kohdistetaan kuormatilan pään alueelle. Jos käytetään yhtä pyö-räteliä aina kuormatilaa kohden, se kohdistetaan ainoastaan kuormatilan toisen pään kohdalle, mutta jos käytetään kahta pyöräteliä kuormatilaa 1 kohden, kohdistetaan yksi teli aina 35 kuormatilan molempien päiden 7a ja 7b alueelle. Ensimmäisessä vaiheessa saadaan syntymään puoliperävaunuja ja toisessa tapauksessa kokoperävaunuja vetoautoja varten. Kun telit on kiinnitetty paikalleen, mikä tapahtuu vastaavalla keskitys- 14 ja lukitusmekanismilla kuin rautatieteleihinkin, kiinnitetään kuormatilojen jonon 4 toisen pään ensimmäiseen kuorma-tilaan vetoauto, joka voi vetää kuormatilan pois ja liikkua normaalisti maanteitä pitkin. Seuraavalla vetoautolla tartu-5 taan seuraavaan kuormatilaan, viedään se pois kolmannella vetoautolla kolmanteen jne. Haluttaessa voidaan pyörätelejä tietenkin työntää kuormatilojen alle myös yksi kerrallaan, mutta tämä tapahtuu joka tapauksessa kuormatilan pituussuuntaan kuormatilan alitse. On selvää, että kuormatilojen jono 10 4 voidaan koota pyöräteleillä 20 olevista erillisistä kuor- matiloista 1 edellä kuvatulle järjestelylle käänteisessä järjestyksessä. Toisin sanoen vetoautoilla peruutetaan kuormat ilat 1 yksi kerrallaan kuormatilojen jonoksi 4 ja tämän jonon muodostuttua kokonaan tai vaihtoehtoisesti jokaisen 15 kuormatilan paikalleen sijoittamisen jälkeen vedetään kuormatilojen alitse niiden pituussuuntaan pyörätelit 20 pois. Kun tämä jono on näin muodostettu rautatiekiskojen 3 kohdalle sen kanssa linjaan, ovat rautatietelit 2 tai pyöräkerrat tuotavissa kiskoja 3 pitkin kuormatilojen kohdalle ja kiin-20 nitettävissä niihin siten kuin edellä tässä hakemuksessa on selostettu.

Muodostettaessa jonoja 4 edellä kuvatulla tavalla pyöräteleillä olleista kuormatiloista 1 tai muodostettaessa jonoja 25 jostain muusta syystä muualla olleista kuormatiloista 1 on huomiota kiinnitettävä kuormatilojen kohdistamiseen kiskoihin nähden sekä toisiinsa nähden. Tämä kohdistus tuotaessa kuormatiloja yksi kerrallaan paikalleen jonoon 4 on karkeimmillaan tehtävissä käyttämällä jonojen alueelle maahan teh-30 tyjä merkintöjä, joiden avulla kuormatilat ovat kohtuullisesti paikannettavissa oikeisiin kohtiin. Nämä merkinnät siis vastaavat ajoratamerkintöjä. Tämän lisäksi voivat itse kuormatilat tai kuormatilojen nosto- ja siirtovälineet sisältää kohdistimia, kuten jigejä tai vastaavia kuormatilojen 35 oikean sijoituspaikan varmistamiseksi kuormatilajonoa 4 varten. Näillä apuvälineillä on riittävä tarkkuus saavutettavissa kuormatilojen 1 kohdistamiseksi kiskoihin 3 niin, että telit tai pyöräkerrat pystyvät kulkemaan kuormatilojen alit- 15 90845 se. Kuormatilat kohdistetaan sitten lopullisesti teleihin tai pyöräkertoihin niiden noston yhteydessä aikaisemmin tässä hakemuksessa kuvatulla tavalla.

5 On selvää, että edellä toteutusesimerkeillä kuvattu järjestelmä voidaan yksityiskohdissaan toteuttaa muullakin tavoin. Erityisesti yksityiskohtaiset rakenteet voidaan suunnitella useita eri ratkaisutapoja soveltaen. Oleellista on, että hyvän hyötysuhteen saamiseksi itse heiluriliikenteeseen ja 10 kuormaukseen telit tai pyöräkerrat yhdistävät rakenteet ovat keveitä ja mahdollistavat mainitun tiiviin jonon muodostamisen. Koska kuormatilat kantavat aina kaikki pystysuuntaiset kuormitukset, on näiden yhdistävien rakenteiden tarpeen ottaa vastaan ja kantaa enintään junan kulussa vaikuttavat 15 pääasiassa pituussuuntaiset voimat, kuten edellä on kuvattu. Mikäli kuormatilat on vahvistettu kantamaan nämäkin voimat, voivat yhdistävät rakenteet olla vielä keveämpiä kuten on edellä selostettu. Näin ei rakenteissa ole ylimääräistä tarpeetonta painoa ja lujuutta.

Claims (27)

16

1. Järjestelmä, joka käsittää ainakin kuormaa kantavia kuor-matiloja (1) sekä rautatietelejä (2) tai pyöräkertoja, kuormat ilojen joukon käsittelemiseksi, jotka kuormatilat ainakin 5 yhdessä vaiheessa on järjestetty rautatiekiskojen (3) kanssa linjaan jonoksi (4) ja on nostettu kuormatilan reunoista (5a, 5b) välimatkan päähän kiskojen yläpuolelle, tunnettu siitä, että junan pyörästö siirretään telien (2) tai pyöräkertojen muodostamana jonona (6) kiskoja (3) pitkin 10 kuormatilojen (1) muodostaman jonon (4) alle, kukin teli tai pyöräkerta kohdistetaan aina kuormatilan päiden (7a, 7b) tai kuormatilan (1) alueelle ja kuormatilat lasketaan telien tai pyöräkertojen varaan kulkuvalmiin junan (19) muodostamiseksi kuormatilojen jonosta ja että juna puretaan kuormatilojen 15 jonoksi siirtämällä (4) telit (2) tai pyöräkerrat kiskoja pitkin pois kuormatilojen alta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kuormatiloissa (1) on molemmissa reu- 20 noissa (5a, 5b) ja ainakin molempien päiden (7a, 7b) lähelle ulottuvat tai niitä lähellä olevat sisäänvedettävät tukijalat (8) ja että kuormatilojen lasku telien tai pyöräkertojen päälle tapahtuu nostamalla ensin kuormatilaa pyörästössä olevalla mekanismilla tukijalkojen varassa olevan painon 25 poistamiseksi vetämällä tukijalat sisään kuormatilan alle, sivulle tai sisään ja laskemalla sitten kuormatilat (1) teleissä (2) tai pyöräkerroissa olevien lukituselimien varaan kulkuvalmiin junan muodostamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tun nettu siitä, että kiskojen (3) molemmilla sivuilla jonossa (4) olevien kuormatilojen (1) reunojen (5a, 5b) kohdalla on kiinteät nosto- ja laskuelimet, jotka pitävät kuormatilan mainitun välimatkan päässä kiskojen yläpuolella ja 35 jotka ovat laskettavissa alaspäin kuormatilojen laskemiseksi niiden alle siirrettyjen ja niihin kohdistettujen telien (2) tai pyöräkertojen päälle ja teleissä tai pyöräkerroissa olevien lukituselimien varaan kulkuvalmiin junan muodostamiseksi. li 90845 17

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kulkuvalmis juna puretaan kuormatilo-jen jonoksi (4) nostamalla kuormatilat pyörästössä olevalla mekanismilla, laskemalla kuormatilojen tukijalat (8) alas, 5 laskemalla kuormatilat (1) mainituilla mekanismeilla jalkojen varaan ja vetämällä tai työntämällä telit tai pyöräker-rat jonona (6) pois kuormatilojen alta.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestelmä, t u n - 10. e t t u siitä, että kulkuvalmis juna puretaan kuormatilojen jonoksi (4) nostamalla kuormatilat (1) kiskojen (3) sivuilla olevilla nosto- ja laskuelimillä ja vetämällä tai työntämällä telit tai pyöräkerrat jonona (6) pois kuormatilojen alta. 15

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että telit (2) tai pyöräkerrat siirretään kuormatilojen jonon (4) alta ja alle sellaisena jonona (6), jossa aina kaksi perättäistä teliä tai pyöräkertaa on kyt- 20 ketty toisiinsa junan ajossa vaikuttavat pituussuuntaiset voimat vastaanottavalla ja kantavalla jäykällä palkkirakenteella (9) kuormatilojen mittaisten vaunurunkojen (10) muodostamiseksi niitä varten.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä, tun nettu siitä, että kutakin kuormatilaa (1) kohden on järjestetty ainakin kaksi teliä (2) tai pyöräkertaa, jotka on kytketty toisiinsa palkkirakenteella (9), ja että nämä sinänsä erilliset vaunurungot (10) on kytketty toisiinsa 30 jouston ja suunnanmuutokset sallivilla kytkentäelimillä (11) erillisten vaunurunkojen jonon muodostamiseksi kuormatilojen jonoa (4) varten.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä, t u n - 35. e t t u siitä, että kutakin kahden perättäisen kuormati-lan (1) yhdyskohtaa ja jonon (4) päätä ja/tai kutakin kuormatilaa kohden on järjestetty yksi teli (2), jolloin telit on kytketty toisiinsa teleihin nivelletyillä jäykillä palk- 18 kirakenteilla (9), toisiinsa yhteydessä olevien vaunurunko-jen jonon muodostamiseksi kuormatilojen jonoa varten.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen järjestelmä, 5 tunnettu siitä, että palkkirakenne (9) sisältää pneumatiikka- ja/tai hydrauliikkaputkistot sekä sähkökaape-loinnin signaalien ja energian siirtämiseksi vaunurunkojen jonossa ja että palkkirakenne käsittää kiinnityselimet kuormatilan (1) lukitsemiseksi siihen ja siten vaunurunkoon. 10

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että telit (2) siirretään kuormatilojen jonon (4) alta ja alle sellaisena jonona (6), jossa aina kaksi perättäistä teliä on kytketty toisiinsa telien liike- 15 vastuksen työnnössä voittavalla, itsensä kantavalla ketjulla (12) tai vastaavalla ja kukin teli käsittää ainakin yhden tätä ketjua rullalta (13) purkavan moottorin, että telien työntö kuormatilojen jonon alle aloitetaan jonon toisesta päästä vieri vieressä olevien telien jonolla, teleissä ole-20 vat mootorit purkavat ketjua (12) siten työntäen aina edellä olevaa teliä kauemmaksi ja näin harventaen telijonoa koko kuormatilojen jonon (4) mittaiseksi ja telit kohdistetaan ensisijaisesti kuormatilojen päiden (7a, 7b) alueelle ja että telien poisto tapahtuu likimain käänteisenä toiminto-25 ketjuna.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että telit (12) siirretään kuormatilojen jonon (4) alta ja alle sellaisena jonona (6), jossa aina 30 kaksi perättäistä teliä on kytketty toisiinsa telien liike-vastuksen vedossa kestävällä ketjulla (14) tai vastaavalla, että kiskoilla (3), niiden välissä tai jatkeella on junasta erillinen vetokoneisto (16), että telien veto kuormatilojen jonon alle aloitetaan jonon toisesta päästä vieri vieressä 35 olevien telien jonolla vetokoneiston (16) vetoelin kiinni tettynä telijonon siihen teliin, joka on kuormatilajonon (4) telitöntä osuutta kohti, telijonoa vedetään vetokoneistolla, jolloin telijono harvenee ketjun (14) purkautuessa rullalta li 90845 19 (15) koko kuormatilojen jonon mittaiseksi ja telit kohdistetaan ensisijaisesti kuormatilojen päiden (7a, 7b) alueelle, ja että telien poisto tapahtuu likimain käänteisenä toimintoketjuna. 5

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ketjua (12, 14) tai vastaavaa varten on kussakin telissä (2) ainakin yksi rulla (13, 15) tai vastaava, jolle ketju on kelattuna telien ollessa vieri 10 vieressä, josta ja jolle ketjua voidaan kelata telien välimatkan mukaan, ja että ketju sisältää pneumatiikka- ja/tai hydrauliikkaletkut sekä sähkökaapelit signaalien ja energian siirtämiseksi telien jonossa (6).

13. Patenttivaatimuksen 10, 11 tai 12 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kuormatilan (1) runko on vahvistettu kantamaan junan ajon aikana vaikuttavat pituussuuntaiset voimat ja pystysuuntaiset kuormitukset.

14. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että aina kutakin kuormatilaa (l) kohden on kaksi toisiinsa mainitulla ketjulla (12, 14) tai vastaavalla kytkettyä teliä (2), jolloin ketjun pituus auki-kelattuna vastaa kuormatilan pituutta ja tämän teliparin 25 telit (2) kannattavat junassa kunkin kuormatilan kahta päätä (7a, 7b), ja että nämä teliparit on yhdistetty toisiinsa perättäisten kuormatilojen toisiaan vastassa olevien päiden alueella jouston ja suunnanmuutokset sallivilla kytkentäeli-millä (11) kuormatilakohtaisten teliparijonojen (6) muodos-30 tamiseksi kuormatilojen jonoa (4) varten.

15. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kutakin kahden perättäisen kuormatilan (1) yhdyskohtaa ja jonon (4) päätä ja/tai kuta-35 kin kuormatilaa kohden on järjestetty yksi teli (2), jolloin telejä toisiinsa yhdistävät mainitut ketjut (12, 14) tai vastaavat tai niiden kelauslaitteet on kiinnitetty nivelle- 20 tysti teleihin telijonon (6) muodostamiseksi kuormatilojen jonoa (4) varten.

16. Patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä, t u n -5 n e t t u siitä, että teleissä (2) on telirunkoon nähden kääntyväksi järjestetyt kiinnityselimet kuormatilojen (1) lukitsemiseksi niihin ja että ketjun (12, 14) kelauslaite on yhdysrakenteinen kiinnityelimien kanssa siten, että pyörien ja telirungon liikkuessa ajon aikana kuormatilaan nähden 10 kelauslaite ja kuormatilan pituudelle vedetty ketju tai vastaava pysyy kuormatilaan nähden liikkumattomana.

17. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että teleihin (2) tai pyöräkertoihin on 15 kutakin niihin lukittavaa kuormatilaa (1) kohden järjestetty kuormatilan pituussuunnassa ja poikkisuunnassa keskittävä mekanismi ja että keskitys näillä mekanismeilla tapahtuu sellaisessa tilanteessa tai sellaisen toimenpiteen aikana, jolloin kuormatilan aiheuttama paino ei ole kuormatilaa vä-20 limatkan päässä kiskojen päällä pitävien elimien varassa.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että molemmat mainitut keskitykset tapahtuvat laskettaessa kuormatilaa (1) teleissä tai pyöräker- 25 roissa olevien lukituselimien varaan ja että teleissä tai pyöräkerroissa olevat lukituselimet estävät kuormatilan liikkumisen sekä pituussuunnassa että poikkisuunnnassa.

19. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, t u n - 30. e t t u siitä, että järjestelmä edelleen käsittää toisistaan irrallisia maantieajoon soveltuvia pyörätelejä (20), että nämä pyörätelit (2) työnnetään sellaisen kuormatilojen jonon alle, josta rautatietelit tai pyöräkerrat on poistettu, jonon pituussuunnassa yksi tai useampi kerrallaan ja ai-35 nakin yksi pyöräteli yhtä kuormatilaa (1) kohden, että kukin pyöräteli (20) kohdistetaan kuormatilaan sen pään alueelle (7a, 7b) ja että kuormatilat vedetään pois vetoautoilla alkaen kuormatilajonon päästä kuormatilojen jonon purkamiseksi. 90845 21

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kuormatilojen jono (4) kootaan pyörä-teleillä (20) olevista erillisistä kuormatiloista (1) jonojen purkamiseen nähden käänteisenä toimintoketjuna. 5

21. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kuormatilat (l) käsittävät kiinnitys-ja/tai tartuntaelimiä, joiden välityksellä kuormatiloihin voidaan tarttua trukeilla, lukeilla, nostureilla tms. kuor- 10 matilojen nostamiseksi ja siirtämiseksi kuormatilajonojen (4) purkamista ja muodostamista varten.

22. Patenttivaatimuksen 20 tai 21 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kuormatilojen jonojen (4) alue 15 sisältää merkintöjä tai kohdistimia tai kuormatilojen nostoja siirtovälineet sisältävät kohdistimia kuormatilojen (1) oikean sijoituspaikan varmistamiseksi kuormatilajonoa muodostettaessa kulkuvalmista junaa varten.

23. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tun nettu siitä, että telit (2) tai pyöräkerrat sisältävät sellaisen ajomoottorin, joka soveltuu ajamaan telien tai pyöräkertojen jonoa (6) kuormatilojen jonon (4) alle tai alta. 25

24. Patenttivaatimuksen 2 tai 4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että pyörästössä oleva kuormatiloja (1) nostava tai laskeva mekanismi on järjestetty teleihin (2) , pyöräkertoihin tai vaihtoehtoisesti näitä yhdistävään 30 palkkirakenteeseen (9).

25. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tun nettu siitä, että telit (2) tai pyöräkerrat sisältävät elimet niiden kiinnittämiseksi peräkkäin vieri viereen tii- 35 viiksi jonoksi (17) ja elimet mahdollisten vaunurungot muodostavien palkkirakenteiden (9) tai kuormatilarunkojen (18) kannattamiseksi, jolloin tämä tiivis pyöräkerta- tai telijo- 22 no (17) on sellaisenaan kuljetettavissa junana rautatietä (3) pitkin.

26. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, t u n - 5. e t t u siitä, että kuormatilat (1) sisältävät kiinteät tai irrotettavat elimet tai rakenteet erilaisia kuormalaatu-ja varten.

27. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, t u n -10 n e t t u siitä, että telien (2) tai pyöräkertojen pyörä- parit on varustettu sisäpuolisilla laakeroinneilla, kiskojen (3) raideleveyteen nähden suhteellisen kapeiden kuormatilo-jen (1) käytön mahdollistamiseksi.

15 Patentkrav