FI90742C - Työkalurengas, menetelmä sen valmistamiseksi sekä pitotyökalu - Google Patents

Description

i 90742

Tydikalurengas, menetelma sen valmistamiseksi seka pitotytt-kalu

Esilia olevan keksinnOn kohteena on tydkalurengas 5 tyOkappaleiden kiinnittamista vårten koneessa, joka on erityisesti tarkoitettu esimerkiksi naulojen ja vastaavien valmistukseen, ja joka kasittåa parin kiertorenkaita, joi-den renkaiden vastakkaiset tasaiset sivupinnat on muodos-tettu useiden pitotyOkalujen avulla, jotka on sovitettu 10 siten, etta pitkulainen tyOkappale voidaan kiinnittaa olennaisesti radiaalisesti pitotyiikaluparin vaiiin sano-tuissa vastaavissa renkaissa, ja jossa ainakin yhdessa renkaassa on rengasmainen ura, joka on sovitettu ottamaan vastaan pitotyOkalut. KeksinnOn kohteena on edelleen mene-15 telma edelia mainitun kaltaisen tybkalurenkaan valmistamiseksi, seka pitotyOkalu tyOkappaleen kiinnittamiseksi ty6-kalurenkaaseen, joka kasittaa pitotytikaluja ja vaiiketyO-kaluja, seka tydkappaleen kasittelemiseksi kohdistamalla siihen voimaa tyOkappaleen pitkittaissuunnassa, mainitun 20 tyOkalun kasittaessa tasaisen alasivun ja yiasivun, joka on samansuuntainen mainitun alasivun kanssa, ja joka on muotoiltu raiteella pitkulaisen tyOkappaleen vastaanotta-miseksi ja taman pidattamiseksi pitkittaissuuntaista voimaa vastaan, mainitun raiteen ulottuessa radiaalisesti 25 suhteessa vastakkaisten paatypintojen muodostamaan pariin, joista ainakin toinen on kuperasti kaareva ja sovitettu vaiittamaan mainittu pitkittaissuuntainen voima tyttkalu-renkaan radiaaliselle sisapuolisesti sylinterimaiselle tukipinnalle muutaman pitotyOkalun osalta, mainittujen 30 paatypintojen ulottuessa poikittaissuunnassa yiasivulle ja alasivulle, mainitun tyOkalun edelleen kasittaessa vastak-kaisista sivupinnoista muodostuvan parin. DK-patenttihake-muksessa 143 965 selostetaan esimerkki tailaisesta konees-ta.

35 Kussakin renkaassa olevien pitotyOkalupuoliskojen lukumaåra voi yleensa olla 20 - 40, ja pitotyOkalut on 2 tåhån asti asennettu paikoilleen kutistamisen avulla, kun-kin renkaan sisåltåesså useita ennalta muodostettuja ak-siaalisia leikkausuria, jotka sopivat tarkoin yhteen pito-tyOkalujen kanssa. On selvåå, ettå nåiden tunnettujen tyO-5 kalurenkaiden valmistus on erittåin kallista toleranssi-vaatimusten johdosta etenkin silloin, kun leikkausurien radiaalinen etåisyys renkaan keskipisteestå, tåmån etåi-syyden måårittåesså pitotyOkalujen radiaalisen asennon, on luonteeltaan kriittinen. Valmistuskustannukset muodostavat 10 erittåin tårkeån tekijån, koska tunnetut tyOkalurenkaat on tavallisesti vaihdettava tåysin, jos vain yksi useista pitotyOkaluista tai renkaan leikkausurista on viallinen.

Esillå olevan keksinnOn tarkoituksena on tarjota kåyttOOn kuvatunlainen tyOkalurengas, jonka valmistus on 15 huomattavasti halvempaa ja jota voidaan lisåksi huoltaa våhåisemmin kustannuksin.

Tåmå tarkoitus saavutetaan keksinnOn mukaisella tyOkalurenkaalla, jolle on tunnusomaista, ettå våliketyO-kaluja on sovitettu kiinnitettåvåksi suhteessa uraan pito-20 tyOkalujen våliin, ja ettå kukin våliketyOkalu ja sen vie-reinen pitotyOkalu kåsittåvåt yhdesså toimivia kiilapinto-ja siten, ettå yksi tai useampi pitotyOkalu on kiinnitet-tåvisså våliketyOkaluparin våliin, pakottamalla pitotyO-kalut liittymåån uran liitospintaan, joka pinta on sovi-25 tettu koaksiaalisesti renkaan akselin kanssa. Mainitun uran muodostamisen jålkeen rengas voidaan esimerkiksi kiinnittåå kuulalaakeriin, joka on tunnetussa koneessa olevan renkaat pidåttåvån kuulalaakerin kaltainen, mahdol-listaen erittåin halvalla tavalla tyOkalujen radiaalisen 30 asennon måårittåvån uran seinåmån tarkan mittapoikkeaman.

On selvåå, ettå tåmå on paljon parempi ratkaisu verrattuna 20 - 40 leikkausuran tekemiseen kuhunkin tyOka-lurenkaaseen. KeksinnOn mukaisen tyOkalurenkaan lisåetuna on se, ettå viallinen pitotyOkalu voidaan suhteellisen 35 helposti vaihtaa irrottamalla vain kiinteållå etåisyydel-

II

90742 3 la olevat tyOkalut viallisen pitotyOkalun låheisyydessS ja vaihtamalla tama pitotyOkalu.

On erittain tarkeaa, etta vahintaan joka toista va-liketyOkalua voidaan siirtaa tyOkalujen valmistustolerans-5 sien mukaisesti, niin etta uraan ei voida asettaa enempåa kuin joka toinen vaiiketyOkalu pituussuuntaista liiketta vastaan. Ainakin jotkut asetetuista valiketyOkaluista kiinnitetaan sopivimmin ruuvien avulla, jotka voivat pe-riaatteessa kiinnittaa vaiiketyOkalut radiaalisessa tai 10 aksiaalisessa suunnassa tyOkalurenkaassa. Patenttivaati- muksessa 5 selostetaan sovellutusmuoto, jossa vaiiketyO-kalut on kiinnitetty radiaalisessa suunnassa johtuen siita tosiasiasta, etta kiilapinnat ovat patenttivaatimuksen 5 mukaisessa suunnassa. Patenttivaatimuksessa 6 selostetaan 15 sovellutusmuoto, jossa vaiiketyOkalut on kiinnitetty ak-siaalisesti, mika sallii patenttivaatimuksessa 6 maarite-tyn suunnan kiilapintoja vårten ja sisaitaa sen edun, etta pitotyOkaluun koneen toiminnan yhteydessS radiaalisesti ulkopuolisesti kohdistettu voimakas paine ei paase etene-20 maan pituussuuntaisesti urassa vierekkaisiin tyOkaluihin eika vaikuttamaan niiden asentoihin.

Esilia olevan keksinnttn kohteena on myOs menetelma tyOkalurenkaan valmistamiseksi, jolle on tunnusomaista, etta yhteen sivupintaan muodostetaan rengasmainen ura, 25 joka on samankeskinen renkaan akselin kanssa ja johon pi-totyOkalut ja vaiiketyOkalut vuorottaisesti asetetaan, ja etta sanottu ura varustetaan ohjaimilla ainakin joidenkin vaiiketyttkalujen asettamista vårten, ja etta ainakin pai-koilleen asetetut vaiiketyOkalut kiinnitetaan tasaisesti, 30 niin etta muut tyOkalut tulevat kiinnitetyiksi yhdenmukai-sesti uraan tyOkalujen kiilapintojen vaiisen yhteistoimin-nan ansiosta. Paikoilleen asetettuja valiketyOkaluja vårten tarkoitetut ohjaimet eivat tavallisesti kykene kesta-maan koneessa vaikuttavia erittain suuria kuormituksia, 35 mutta naiden ohjainten avulla on kuitenkin mahdollista, 4 jopa v&liketytikalujen puristuskiinnityksen avulla, kiin-nittaa tydkalut tarkasti asentoon, jossa ne tukevat toi-siaan kaikkialla. Kun suhteellisen suuri maara vaiiketyd-kaluja (ei kuitenkaan enempaa kuin joka toinen, kuten 5 edelia on mainittu) asetetaan paikoilleen, toisten vaiike-tydkalujen tarkoituksena on vain kompensoida erittain pie-net epåtarkkuudet, niin etta yhdessa toimivien pintojen kiilakulma voidaan tehda hyvin pieneksi. Tama kiilakulma ei voi tavallisesti olla niin pieni, etta tyOkalujen kes-*0 kinainen kitka estaisi niiden irtoamisen.

KeksinnOn kohteena ovat lopuksi pitotyOkalut, joita kaytetaan edelia selostetun menetelman toteuttamisen yh-teydessa. Eraaile keksinnOn mukaiselle pitotyOkalulle on tunnusomaista, etta sivupintojen tasot leikkaavat toisensa pitkin viivaa, joka on samansuuntainen kaarevan paatypin-nan akselin kanssa, ja joka sijaitsee main!tun akselin ja pitotyOkalun vaiissa. Edelleen eraaile toiselle keksinndn mukaiselle pitotydkalulle on tunnusomaista, etta sivupin-tojen tasot leikkaavat toisensa pitkin viivaa, joka on 20 kohtisuora kaarevan paatypinnan akseliin nahden, ja joka sijaitsee mainitun yiasivun yiapuolella.

Keksintoa selostetaan seuraavassa yksityiskohtai-semmin sen muutamien sovellutusmuotojen selostuksen avulla oheisiin piirustuksiin viitaten, joissa: 25 Kuvio 1 esittaa sivukuvantoa tyypiltaan tunnetusta naulakoneesta, jossa kaytetaan keksinndn mukaista tydkalu-rengasta;

Kuvio 2 esittaa naulakonetta kuvion 1 linjaa II -II pitkin otettuna pystysuorana poikittaisena leikkausku-30 vantona;

Kuvio 3 esittaa kahta keksinndn mukaista tyOkalu-rengasta nayttaen niiden keskinaisen asennon;

Kuvio 4 esittaa osittaiskuvantoa keksinndn mukaisen tydkalurenkaan ensimmaisesta sovellutusmuodosta; 35 Kuvio 5 esittaa osittaiskuvantoa keksinndn mukai- sesta tydkalurenkaasta;

II

90742 5

Kuvio 6 esittaa leikkauskuvantoa kuvion 5 linjaa VI - VI pitkin otettuna tyGkalurenkaassa olevista lukitus-laitteista tyGkappaleiden lukitsemista vårten;

Kuvio 7 esittaa aksiaalista leikkausta tyGkaluren- 5 kaasta (B);

Kuvio 8 esittaa keksinnGn mukaista kuviossa 4 n£ky-vSS tyGkalurengasta vårten tarkoitettua pitotyGkalua yia-sivulta ja vastaavasti kaarevasta paatepinnasta pain kat-sottuna; ja 10 Kuvio 9 esittaa keksinnGn mukaista kuviossa 4 naky- vaa pitotyGkalua yiasivulta ja vastaavasti kaarevasta paa-tepinnasta pain katsottuna.

Kuviot 1 ja 2 esittavat konetta, jonka yhteydessa keksinndn seuraavassa selostettuja sovellutusmuotoja on 15 tarkoitus kayttaa. Tailainen kone tunnetaan DK-patentti- julkaisun 143 935 perusteella ja se on tunnettu siita, etta sen yhteydessa tydkappaleet tyGstetaan ns. sisaisen valssauksen avulla. Pystysuoraa poikkileikkausta kuvion 1 mukaisesta naulakoneesta esittavasta kuviosta 2 nakyy, 20 etta tyOkalurenkaat 1 muodostavat osan naulakoneen muista rakenneosista, ja etta naulakonetta tukee kaksi vastak-kaista levya 46 ja 47, levyn 46 ollessa kiinnitettyna kiinteasti maaratylle alustalle, levyn 47 ollessa asen-nettuna kaantyvasti vaiittGmasti ensin mainittua levya 25 vastapaata. Kummankin levyn sisapinnalle on asennettu laa-keri, joka kasittaa ulkoisen renkaan 6 ja sisaisen renkaan 7, ulkoisten renkaiden ollessa kiinnitettyina niihin liit-tyviin kantolevyihin, ja tyGkalurenkaiden ollessa kiinnitettyina laakerien sisårenkaisiin 6, yhden sanotuista si-30 sdrenkaista, nimittain vasemmanpuoleisen renkaan kuviossa 2, ollessa varustettuna sisaiselia hammastuksella 48, joka on sovitettu kiinnitettavaksi hammaspyGraan 51, joka on asennettu moottorin 50 kayttGakselille.

Naulakone toimii siten, etta moottori kayttaa kahta 35 vastakkaista tyGkalurengasta hammastetun sisarenkaan vaii- 6 tykselia, niin etta moleminat vastakkaiset pitotytikalut kiinnittyvat vaiillisesti toisiinsa tydstdaluetta vasta-paata, kun tydkappale kiinnitetaan molemmissa vastakkai-sissa tydkaluissa oleviin raiteisiin. Kun tydkappale on 5 siten asetettu suoraan tydstdaluetta vastapaata, sen paan muotoa muutetaan tydkalujen keskiosaa vastassa olevaa muottionteloa vastaavasti, ja taman jaikeen lapikaytyaan sisaisen valssausprosessin, tydkappale irtoaa pitotytika-luista renkaiden keskinaisten kaltevien asentojen ansios-10 ta.

Kuvioiden 1 ja 2 tarkastelu paljastaa selvasti tyd-kalurenkaiden ja tydkalujen uuden rakenteen tarkeyden, koska on selvaa, etta koneen toimintaperiaate vaatii erit-tain suurta tarkkuutta pitotyOkalujen liitannan yhteydessa 15 tydkalurenkaisiin. Kuten edelia on mainittu, tama johtuu siita, ettå kaytdssa oleva valmistusmenetelma, jossa tyd-kalut asennetaan kutistusprosessin avulla, on erittain vaativa tarkkuuden suhteen ja hyvin kallis. Esimerkiksi epatarkkuuksien esiintyessa valssausvayiatason erojen suh-20 teen (renkaan keskiosaa kohti olevien pitotydkalupintojen maarittaessa taman tason), on selvaa, etta liian matalalle asetetut tydkalut aiheuttavat riittamattdman tytistdvaiku-tuksen ja etta kovametalliset tydkalut vahingoittuvat, jos ne asetetaan liian korkealle. Viimeksimainittua tilannetta 25 on tarkastettava yhdessa suurten painerasitusten kanssa, joita esiintyy jatkuvan valssauskosketuksen johdosta vals-saustelan ja tydkalurenkaiden valilia.

On siten erittain tarkeaa, etta pitotydkalujen muo-dostama valssausvayia on taysin yhtenaisen radiaalisen 30 etaisyyden paassa valssaustelan suhteen. Tama tilanne saa-vutetaan esilia olevan keksinndn yhteydessa tydkalurenkaan uuden rakenteen ja asianomaisten pitotydkalujen kokoonpa-noon ja kiinnitykseen liittyvan uuden periaatteen avulla.

Kuviosta 2 voidaan havaita, etta ns. A-rengas, joka 35 toimii kayttdrenkaana, on asetettu pystysuorasti, ns. B-

II

90742 7 renkaan ollessa asetettuna kaltevasti Ά-renkaan suhteen. Keksinndn mukaisesti n&mM renkaat sisaitavat uran, joka on tarkoitettu pito- ja vaiiketydkalujen vuorottaista asetus-ta vårten.

5 Tama uusi periaate tarjoaa kayttdtin kaksi olennais- ta etua. Esiksikin, valmistuksen kannalta katsottuna taman uran tekeminen on helppoa erittain pienilia toleransseil-la, mika vahentaa valmistuskustannuksia.

Toiseksi, taysin joustava tydkaluyhdistelmaperiaate 10 saavutetaan seka tydkalurenkaan soveltamisessa muihin tar-koituksiin, kuten tyypiltaan toisenlaisia nauloja tai nau-loista ruuveiksi tapahtuvaa muuttamista vårten, etta tyd-kalujen kulumisen, murtumisen jne. yhteydessa.

Kuvio 4 esittaa osittaiskuvantoa keksinndn mukaisen 15 tydkalurenkaan ensimmaisesta sovellutusmuodosta. Tama rengas kasittaa yhden naulakoneessa toimivasta kahdesta ren-kaasta, nimittain ns. A-renkaan, joka on pystysuorasti asetettu kayttdrengas (tama selostetaan mydhemmin). Ku-viosta 4 nakyy, etta tama rengas on varustettu uralla 4, 20 jossa on aksiaalisesti asetetut sivupinnat 19 ja 20, uran pohjan 21 ollessa asetettuna renkaan tason suhteen rinnak-kaiselle tasolle. Tama ura on tarkoitettu ottamaan vastaan pitotydkalut 8 ja vaiissa olevat vaiiketydkalut 9, 10 ja 10' koko laajuudellaan, kuten kuviosta 4 myds ilmenee.

25 Kuvio 8 esittaa renkaan yhta tydkalua 8, taman tyti- kalun sisaitaessa tasaisen alasivun 26 ja taman alasivun suhteen rinnakkaisen yiasivun 27 seka kaksi vastakkaista pintaa 22 ja 23, jotka ulottuvat poikittain alasivun 26 yiasivun 27 suhteen, renkaan suhteen radiaalisesti uloim-30 man pinnan 23 ollessa samankeskisesti muotoiltu, toisen pinnan 22 ollessa tasainen ja suorassa kulmassa yia- ja alasivuun nahden. Kuviosta kay ilmi myds, etta tydkalun kaksi vastakkaista sivupintaa 24 ja 25 muodostavat paa-asiassa yhtenaiset terMvat kulmat aksiaalisen tason suh-35 teen, jonka muodostavat yiasivulla 27 oleva raide 15 ja 8 paatepintojen 22 ja 23 suhteen yhteinen akseli. Pinta 22 voi kuitenkin olla myOs samankeskisesti muotoiltu.

Kuviosta 4 nakyy muutamien pitotyOkalujen ase tus, ja voidaan havaita, ettå n3ma tyOkalut kiinnittyvat tassa 5 sovellutuksessa pohjapinnan 26 valitykselia uran pohjaan 21, tyOkalun radiaalisen koveran paatepinnan 23 kiinnit-tyesså uran radiaalisesti uloimpaan pintaan 20.

PitotyOkalussa oleva raide 15 ulottuu lisaksi radiaalisesti molempien vastakkaisten pintojen 22 ja 23 suh-10 teen, muottiontelon 34 ollessa muodostettuna raiteen ympa-rille tyOkalun yiasivulla 22. Tama raide 15 on asetettu toimimaan yhdessa vastakkaisen pitotyOkalun kanssa neula-koneen vastakkaisessa renkaassa tyOkappaleen 16 kiinnitta-miseksi, neulakoneeseen sovitetun valssaustelan muotoil-15 lessa vastakkaisten muottionteloiden 34 rajoittaman tyOkappaleen 16 paan muodon.

Tassa sovellutuksessa joka viides mainituista vaii-ketyOkaluista 9 on kiinnitetty radiaalisesti ulospain tata vårten tarkoitettujen pulttien 13 avulla, jolloin naiden 20 vaiiketyOkalujen 10 seka vaiiketyOkalujen 9 ja 10 vaiiin asetetut pitotyOkalut 8 puristuvat yhteen ja tulevat kes-kenaan kiinnitetyiksi yhdessa toimivien kiilapintojen 24 ja 25 vaikutuksesta, jolloin pitotyOkalujen kovera paate-pinta 23 kiinnittyy laheisesti uran radiaalisesti uloim-25 malle sivupinnalle.

PitotyOkalujen oikeaa asetusta vårten kiinteiden vaiiketyOkalujen 10 puristuskiinnityksen yhteydessa on ura tassa sovellutusmuodossa varustettu ohjausholkeilla 34, jotka on kiinnitetty aksiaalisesti ruuvien 51 avulla, jot-30 ka kiinnittavat tyOkalurenkaan laakerirenkaaseen 6 ja jotka on asetettu aksiaalisesti renkaan kehaile, niin etta nama holkit ulkonevat talla tavoin asetetun tyOkalun 10' yli. Radiaalisesti kiinnitetty vaiiketyOkalu on asetettu jokaisen kahden talla tavoin asetetun valiketyOkalun va-35 liin.

II

90742 9

Tata kiinnitysmenetelmaa on tarkasteltava tyOkalujen 8, 9, 10 ja 10' keskenaan vastakkalsten kiilapintojen yhteydessa, koska nSiden kiilapintojen kaltevuus aksiaali-sen tason suhteen riippuu vaiiin asetettujen kiinnittamat-5 tOmien tyOkalujen lukumaarasta. On siten selvaa, etta va-liketyOkalujen 10 puristuskiinnityksessa esiintyvat erot voidaan kompensoida mainittujen kiilapintojen vaikutuksen avulla vaiiin asetettujen pito- ja vaiiketyOkalujen kes-kinåisen siirtamisen kautta. Tama periaate johtaa lisSksi 10 tyOkalujen valmistustoleranssien suhteen asetettujen vaa-timusten tiettyyn vahenemiseen. Asetettujen tyOkalujen siirtymisen rajoittamiseksi vierekkaisesti toistensa paai-le joka vildes vaiiketyOkalu on siten kiinnitetty edelia mainitun radiaalisesti asetetun pultin 13 vaiityksellå, 15 joka viidennen vaiiin asetetun vaiiketyOkalun ollessa ase-tettuna paikoilleen edelia mainitun ohjausholkin 36 ja aksiaalisesti asetetun pultin 51 avulla, koska pultti 13 ei kykene yksin asettamaan valiketyOkalua paikoilleen riittavaiia tarkkuudella.

20 Kuvio 5 esittaa esilia olevan keksinnOn erasta toista sovellutusmuotoa. TSssa kuviossa nakyva tyOkalu-rengas on, kuten aikaisemminkin, ns. A-rengas, tåsså ren-kaassa olevan uran ollessa muodostettuna samalla tavoin kuin edelia selostetussa sovellutusmuodossa. Kuviosta voi-25 daan havaita, etta kaikki vaiiketyOkalut tassa sovellutuk-sessa on kiinnitetty uran pohjaa kohti kulkevassa suunnas-sa.

Tama merkitsee sita, etta pito- ja vaiiketyOkalut on muodostettu erilaisina edelia selostettuun sovellutus-30 muotoon verrattuna, kuvion 9 esittaessa tailaista pitotyO-kalua 11. Kuviosta voidaan havaita, etta taiia tyOkalulla on kuvion 4 esittaman tyOkalun tapaan tasainen alasivu ja taman alasivun suuntainen yiasivu 28 seka kaksi vastak-kaista pintaa 32 ja 33 asetettuina poikittain yiasivun 28 35 ja alasivun 29 suhteen, radiaalisesti uloimman pinnan 33 10 ollessa samankeskinen renkaan kanssa, toisen pinnan 32 ollessa tasainen ja suorassa kulmassa yiasivuun ja alasi-vuun nahden. PitotyOkalun erilainen rakenne aiheuttaa toi-saalta sen, etta tåsså sovellutuksessa pitotyOkalun kaksi 5 vastakkaista sivupintaa 30 ja 31 on asetettu leikkaamaan kohtisuorasti pitotyiikalun paatepinnassa olevan raiteen ja renkaan akselin rajoittama taso.

Téma pitotyOkalujen 11 rakenne edellyttaa samalla, etta vaiiin asetetut valiketyOkalut 12, jotka taydentavåt 10 pitotyOkaluja, muotoillaan erilaisella tavalla. Kuten ku-viosta 5 nakyy, kukin vaiiketyOkalu on lisaksi kiinnitetty tassa sovellutuksessa, koska vaiiketyOkaluja ei ole "lu-kittu" liiketta vastaan ulos urasta ja siten kaikki vaii-ketyOkalut on kiinnitettava paikoilleen. Kuviosta 5 nakyy, 15 etta tyOkalujen kiilapinnan kaltevuutta on vahennetty ku-vion mukaiseen sovellutusmuotoon verrattuna. TållOin pito-tyOkalujen mahdollinen keskinainen liike urassa vaiiketyO-kalujen keskinaisen puristuskiinnityksen funktiona vahe-nee, jolloin suurempi maara vaiiketyOkaluja tulee asete-20 tuksi paikoilleen. Kiilakulma ei kuitenkaan saa olla liian pieni, koska tailOin uudelleen asetetut tai vaihdetut tyO-kalut saattavat "tukkeutua", jolloin tyOkalujen puristus-kiinnityksen aiheuttama voima keskenaan yhdessa toimivien kiilapintojen valilia ylittaa aksiaalisesti ylOspain uran 25 suhteen suuntautuvan resultanttivoiman. Siten kaikki vaii-ketyOkalut 12 kiinnitetaan aksiaalisessa suunnassa, kun ne puristuskiinnitetaan uran 4 pohjapintaa 21 vasten niiden kautta renkaan takaosasta kulkevan pultin 14 vaiitykselia. TyOkalujen vShentyneen mahdollisen siirtymSn sekfl myOs 30 pulttien ja kierrereikien suhteellisten suurtoleranssisten sovitusten johdosta joka toinen kiintea vaiiketyOkalu ase-tetaan paikoilleen uran 4 pohjaan 21 asetettujen ohjaus-tappien 37 avulla pito- ja tyOkalujen parantuneen raken-teen ansiosta, jolloin naiden ohjaustappien paat, jotka 35 ulottuvat aksiaalisesti ylOspain pohjan suhteen, kiinnit-

II

90742 11 tyvSt tarkasti vaiiketyfikaluissa 12 oleviin yhteensopiviin reikiin. On kuitenkin ilmeista, etta kaikkia vaiiketyOka-luja ei voida asettaa paikoilleen talla tavoin, koska tyO-kalujen on voitava liikkua kiinnitysprosessin alkana.

5 Kuvlon 5 esittama sovellutus tarjoaa lisaksi kayt- tOOn eraan erityisen edun kuvion 4 mukaiseen sovellutuk-seen verrattuna. Kuvion 5 sovellutusmuodosta nakyy, etta pitotyiSkalujen 11 kiilamaiset sivupinnat leikkaavat ren-kaan rajoittaman tason linjoja pitkin, jotka ovat tydkalun 10 pinnassa 28 olevan raiteen 18 suuntaisia. On siten selvaa, etta tassa sovellutuksessa telan 45 ja pitotyOkalujen 11 muodostaman valssausvdyian vaiissa esiintyvat radiaaliset painevoimat eivat siirry renkaassa oleviin muihin pitotyd-kaluihin renkaan 4 koko kehaiia. Tama on erittain merki-15 tyksellista pito- ja vaiiketydkalujen muodostaman yhtenai-sen valssausvayian saavuttamiseksi, jota pitkin naulako-neen sanottu valssaustela kulkee. Tama johtaa siten pida-tettyjen tyOkappaleiden yhtenaiseen muotoiluun ja vahentaa pitotyttkalujen ja valssaustelan rikkoutumismahdollisuutta 20 naulakoneen toiminnan yhteydessa.

Kuvio 6 esittaa tyOkalurenkaisiin (A-renkaisiin) asetettua lukituslaitetta molempia sovellutusmuotoja vårten (ks. leikkaus II - II kuviossa 5). Tama lukituslaite pidattaa tydkappaleen 16 sen ollessa asetettuna raiteeseen 25 39 tyOkappaleen muodonmuutosprosessin loppuunsuorittami- seen asti. Laite toimii siten, etta ohjauslevy 40, joka on kiinnitetty kaantyvasti tappiin 41 ja jota jousi 42 tai-vuttaa, pakotetaan radiaalisesti tydkalurenkaan sisaån vaiittdmasti ennen tydkappaleen asetusta paikoilleen, jol-30 loin liukuvasti akseloituun holkkiin asetettu lukitusepa- kesko 43 kaantyy lukitsemattomaan asentoon, minka jaikeen tyOkappale asetetaan paikoilleen. Ohjauslevy 40 vapaute-taan vaiittOmasti taman tyOkappaleen asetuksen jaikeen, jolloin se siirtyy lukitusasentoonsa.

35 Siten tyttkappale 16 tulee pidatetyksi toista kaari- segmenttia vårten ja se kiinnittyy sanotun A-renkaan ky- 12 seiseen pitotydkaluun, jolloin ohjauslevy pakotetaan taas radlaalisestl renkaaseen vålittdmåsti sen jålkeen kun vas-takkalnen yhdesså toimiva pitotydkalu, joka on asetettu sanotun pitotydkalun B-renkaaseen, asetetaan niln låhelle 5 ensln mainittuja pitotydkaluja, ettå molempiin nåihln tyd-kappaleen vastaanottamista vårten tarkoitettuihin vastak-kaisiin pitotydkaluihin asetetut raiteet 15 ja 18 vastaan-ottavat ja pidåttåvåt tydkappaleen, minkå jålkeen tela 5 (esitetty kuviossa 1) muotoilee valssausvåylåstå 45 ylds-10 påln ulkonevan tydkappaleen påån, niin et tå tydkappaleen påån muodon måårlttåå pitotydkalun 8 tai 11 muottiontelo 34 tai 35.

Kuviosta 3 nåkyy, miten kaksi yhdesså toimivaa toistensa suhteen kaltevaa tytikalurengasta (A- ja vastaa-15 vasti B-rengas) on asetettu. Voidaan havaita, ettå A-ren-gas on tåysin pystysuora ja ettå sitå kåyttåå moottori 50. Voidaan mytis havaita, ettå radiaalisesti pitotydkaluja vastapååtå asetetut lukituslaitteet ovat tåsså A-renkaas-sa.

20 B-renkaan tarkoituksena on toimia ns. apurenkaana, joten sitå ajetaan pelkåståån A-renkaan kanssa tapahtuvan yhteistoiminnan vålityksellå tydsttialueen ympåri, ja kuviosta nåkyy, ettå B-rengas on kaltevassa asennossa pysty-suoran akselin suhteen ennalta mååråtysså kulmassa vieres-25 så olevasta A-renkaasta poispåin, tåmån kaltevuuden syn-nyttåesså kasvavan keskinåisen etåisyyden renkaiden vålil-le molemmissa kehåsuunnissa tydstdalueesta poispåin, suu-rimman etåisyyden esiintyesså renkaiden yhteisesså huippu-pisteesså sanottua tydstdaluetta diametraalisesti vasta-30 pååtå. Tåmå renkaiden keskinåinen kaltevuus on vålttåmå-tdn tydkappaleita sydtettåesså renkaisiin ja siten myds tytikaluihin sekå niitå poistettaessa nåistå tytistdn jål-keen.

B-renkaan ^uhteellinen asema aiheuttaa siinå olevan 35 uran muotoilun kuviossa 7 katkoviivoilla esitetyllå taval- il 90742 13 la, uran pohjan muodostaessa renkaan tason suhteen tietyn kulman, joka vastaa molempien renkalden vaiista keskinSis-ta kulmaa. Taman johdosta vastakkaisten tydkalujen raide-aksellt, naiden tydkalujen ollessa asetettulna tyOstttalu-5 etta vastapaata, ovat yhdensuuntaiset vaiittOmasti ennen valssausprosessin aloittamista.

Claims (11)

1. TyOkalurengas (1) tyOkappaleiden kiinnittamista vårten koneessa, joka on erityisesti tarkoitettu esimer- 5 kiksi naulojen ja vastaavlen valmistukseen, ja joka kåsit-taa parIn klertorenkalta, jolden renkaiden vastakkalset tasaiset sivupinnat on muodostettu uselden pitotyOkalujen (8, 11) avulla, jotka on sovitettu siten, etta pitkulainen tyOkappale (16) voidaan kiinnittaa olennaisesti radiaali-10 sesti pitotyOkaluparin vaiiin sanotulssa vastaavlssa ren-kalssa, ja jossa alnakin yhdessa renkaassa on rengasmalnen ura (4), joka on sovitettu ottamaan vastaan pitotyOkalut, tunnettu siita, etta vaiiketyOkaluja (10, 12) on sovitettu kiinnitettavaksi suhteessa uraan (4) pitotyOka-15 lujen (8, 11) vaiiin, ja etta kukin vaiiketyOkalu (10, 12) ja sen viereinen pitotyOkalu (8, 11) kasittavat yhdessa toimivia kiilapintoja (24, 25, 30, 31) siten, etta yksi tai useampi pitotyOkalu (8, 11) on kiinnitettavissa vaii-ketyOkaluparin (10, 12) vaiiin, pakottamalla pitotyOkalut 20 (8, 11) liittymaan uran (4) liitospintaan (19), joka pinta (19) on sovitettu koaksiaalisesti renkaan (1) akselin kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tyOkalurengas, tunnettu siita, etta se lisaksi kasittaa vaiike- 25 tydkaluja (9), jotka on sovitettu sijoitettaviksi suhteessa uraan (4) kiinnittamatta niita.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tyOkaluren gas, tunnettu siita, etta kaikki vaiiketyOkalupa-rin (9, 10, 10', 12) vaiiin sovitettujen pitotyOkalujen 30 (8, 11) yhdessa toimivat pinnat on toteutettu kiilapintoi- na (24, 25, 30, 31), jotka toimivat pareina yhdessa.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen tyOkalurengas, jossa vastakkaisten renkaiden tasot muodostavat keskenaan pienen kulman, tunnettu siita, etta yh- 35 dessa renkaassa (1A) olevan uran pohja (21) on taman ren- II 90742 kaan tason suuntainen ja ettå toisessa renkaassa (IB) ole-van uran pohja muodostaa kulman mainitussa renkaassa ole-van sateen kanssa, joka vastaa rengastasojen vaiista sa-nottua kulmaa.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukalnen tyOka- lurengas, tunnettu siita, etta uselta vaiiketyOka-luja (10) on asetettu yhtenaiselia kaarietaisyydelia kiin-nitettaviksi kohti sanottua kiinnityspintaa (19) olevassa suunnassa, ja etta mainitut yhdessa toimivat klilapinnat 10 (24, 25) leikkaavat vastaavan renkaan tason leikkauslinjo- ja pitkin, jotka lahenevat toisiaan renkaan keskiosaa kohti kulkevassa suunnassa.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen tyOka-lurengas, tunnettu siita, etta useita vaiiketyOka-15 luja (12) on asetettu yhteiselia kaarietaisyydelia kiinni-tettaviksi asianmukaisen uran pohjaa (21) kohti kulkevassa suunnassa, ja etta sanotut yhdessa toimivat klilapinnat (30, 31) leikkaavat kyseisen renkaan tason keskenaan yh-densuuntaisia linjoja pitkin.

7. Menetelma patenttivaatimusten 1-6 mukaisen tyOkalurenkaan valmistamiseksi, tunnettu siita, etta yhteen sivupintaan muodostetaan rengasmainen ura (4), joka on samankeskinen renkaan akselin kanssa ja johon pi-totyOkalut (8, 11) ja valiketyOkalut (9, 10, 12) vuorot-25 taisesti asetetaan, ja etta sanottu ura varustetaan ohjai-milla (36, 37) ainakin joidenkin våliketyOkalujen (10, 12) asettamista vårten, ja etta ainakin paikoilleen asetetut valiketyOkalut kiinnitetaan tasaisesti, niin etta muut tyOkalut (8, 9, 11) tulevat kiinnitetyiksi yhdenmukaisesti 30 uraan tyOkalujen kiilapintojen (24, 25, 30, 31) valisen yhteistoiminnan ansiosta.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelma, tunnettu siita, etta paikoilleen asetetut tyOkalut (10) kiinnitetaan radiaalisesti ulospain.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelma, tun nettu siita, etta kaikki tyOkalut kiinnitetaan aksi-aalisesti uran pohjaa kohti.

10. PitotyOkalu (8) pitkulaisen tyOkappaleen (16) kiinnittamiseksi patenttivaatimuksen 1 mukaiseen tyOkalu-renkaaseen, joka kasittaa pitotyOkaluja ja vaiiketyOkalu-ja, seka tyOkappaleen kåsittelemiseksi kohdistamalla sii- 5 hen volmaa tyOkappaleen pitkittaissuunnassa, mainitun tyO-kalun kSsittåessS tasaisen alasivun (26) ja yiasivun (27), joka on samansuuntainen mainitun alasivun kanssa, ja joka on muotoiltu raiteella (15) pitkulaisen tyOkappaleen (16) vastaanottamiseksi ja taman pidattamiseksi pitkittaissuun-10 taista voimaa vastaan, mainitun raiteen ulottuessa radiaa-lisesti suhteessa vastakkaisten pååtypintojen (22, 23) muodostamaan pariin, joista ainakin toinen on kuperasti kaareva ja sovitettu vaiittamaan mainittu pitkittaissuun-tainen voima tyOkalurenkaan radiaaliselle sisapuolisesti 15 sylinterimaiselle tukipinnalle muutaman pitotyOkalun osalta, mainittujen paatypintojen ulottuessa poikittaissuun-nassa yiasivulle ja alasivulle, mainitun tyOkalun edelleen kasittåessa vastakkaisista sivupinnoista (24, 25) muodos-tuvan parin, tunnettu siita, etta sivupintojen 20 (24, 25) tasot leikkaavat toisensa pitkin viivaa, joka on samansuuntainen kaarevan paatypinnan (23) akselin kanssa, ja joka sijaitsee mainitun akselin ja pitotyiikalun (8) vaiissa.

11. PitotyCkalu (11) pitkulaisen tydkappaleen (16) 25 kiinnittamiseksi patenttivaatimuksen 1 mukaiseen tyiJkalu- renkaaseen, joka kasittaa pitotyOkaluja ja vaiiketyOkalu-ja, seka tyOkappaleen kåsittelemiseksi kohdistamalla sii-hen voimaa tyOkappaleen pitkittaissuunnassa, mainitun tyO-kalun kasittaessa tasaisen alasivun (29) ja yiasivun (28), 30 joka on samansuuntainen mainitun alasivun kanssa, ja joka on muotoiltu raiteella (18) pitkulaisen tyOkappaleen (16) vastaanottamiseksi ja tåmån pidåttOmiseksi pitkittåissuun-taista voimaa vastaan, mainitun raiteen ulottuessa radiaa-lisesti suhteessa vastakkaisten paatypintojen (32, 33) 35 muodostamaan pariin, joista ainakin toinen on kuperasti li 90742 kaareva ja sovitettu v&littåmSan mainittu pitkittaissuun-talnen volma tydkalurenkaan radlaallselle sisSpuolisesti sylinterimaiselle tukipinnalle muutaman pitotyOkalun osalta, mainittujen paatypintojen ulottuessa poikittaissuun-5 nassa yiasivulle ja alaslvulle, mainitun tyOkalun edelleen kasittaessa vastakkaisista sivupinnoista (30, 31) muodos-tuvan parin, tunnettu siita, etta sivupintojen (30, 31) tasot leikkaavat toisensa pitkin viivaa, joka on kohtisuora kaarevan paatypinnan (33) akseliin nahden, ja 10 joka sijaitsee mainitun yiasivun (28) yiapuolella.