FI90742B - Työkalurengas, menetelmä sen valmistamiseksi sekä pitotyökalu - Google Patents

Description

90742

Työkalurengas, menetelmä sen valmistamiseksi sekä pitotyö-kalu

Esillä olevan keksinnön kohteena on työkalurengas 5 työkappaleiden kiinnittämistä varten koneessa, joka on erityisesti tarkoitettu esimerkiksi naulojen ja vastaavien valmistukseen, ja joka käsittää parin kiertorenkaita, joiden renkaiden vastakkaiset tasaiset sivupinnat on muodostettu useiden pitotyökalujen avulla, jotka on sovitettu 10 siten, että pitkulainen työkappale voidaan kiinnittää olennaisesti radiaalisesti pitotyökaluparin väliin sanotuissa vastaavissa renkaissa, ja jossa ainakin yhdessä renkaassa on rengasmainen ura, joka on sovitettu ottamaan vastaan pitotyökalut. Keksinnön kohteena on edelleen mene-15 telmä edellä mainitun kaltaisen työkalurenkaan valmistamiseksi, sekä pitotyökalu työkappaleen kiinnittämiseksi työ-kalurenkaaseen, joka käsittää pitotyökaluja ja väliketyö-kaluja, sekä työkappaleen käsittelemiseksi kohdistamalla siihen voimaa työkappaleen pitkittäissuunnassa, mainitun 20 työkalun käsittäessä tasaisen alasivun ja yläsivun, joka on samansuuntainen mainitun alasivun kanssa, ja joka on muotoiltu raiteella pitkulaisen työkappaleen vastaanottamiseksi ja tämän pidättämiseksi pitkittäissuuntaista voimaa vastaan, mainitun raiteen ulottuessa radiaalisesti 25 suhteessa vastakkaisten päätypintojen muodostamaan pariin, joista ainakin toinen on kuperasti kaareva ja sovitettu välittämään mainittu pitkittäissuuntainen voima työkalu-renkaan radiaaliselle sisäpuolisesti sylinterimäiselle tukipinnalle muutaman pitotyökalun osalta, mainittujen 30 päätypintojen ulottuessa poikittaissuunnassa yläsivulle ja alasivulle, mainitun työkalun edelleen käsittäessä vastakkaisista sivupinnoista muodostuvan parin. DK-patenttihake-muksessa 143 965 selostetaan esimerkki tällaisesta koneesta.

35 Kussakin renkaassa olevien pitotyökalupuoliskojen lukumäärä voi yleensä olla 20 - 40, ja pitotyökalut on 2 tähän asti asennettu paikoilleen kutistamisen avulla, kunkin renkaan sisältäessä useita ennalta muodostettuja aksiaalisia leikkausuria, jotka sopivat tarkoin yhteen pito-työkalujen kanssa. On selvää, että näiden tunnettujen työ-5 kalurenkaiden valmistus on erittäin kallista toleranssi-vaatimusten johdosta etenkin silloin, kun leikkausurien radiaalinen etäisyys renkaan keskipisteestä, tämän etäisyyden määrittäessä pitotyökalujen radiaalisen asennon, on luonteeltaan kriittinen. Valmistuskustannukset muodostavat 10 erittäin tärkeän tekijän, koska tunnetut työkalurenkaat on tavallisesti vaihdettava täysin, jos vain yksi useista pitotyökaluista tai renkaan leikkausurista on viallinen.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on tarjota käyttöön kuvatunlainen työkalurengas, jonka valmistus on 15 huomattavasti halvempaa ja jota voidaan lisäksi huoltaa vähäisemmin kustannuksin.

Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella työkalurenkaalla, jolle on tunnusomaista, että väliketyö-kaluja on sovitettu kiinnitettäväksi suhteessa uraan pito-20 työkalujen väliin, ja että kukin väliketyökalu ja sen viereinen pitotyökalu käsittävät yhdessä toimivia kiilapinto-ja siten, että yksi tai useampi pitotyökalu on kiinnitettävissä väliketyökaluparin väliin, pakottamalla pitotyö-kalut liittymään uran liitospintaan, joka pinta on sovi-25 tettu koaksiaalisesti renkaan akselin kanssa. Mainitun uran muodostamisen jälkeen rengas voidaan esimerkiksi kiinnittää kuulalaakeriin, joka on tunnetussa koneessa olevan renkaat pidättävän kuulalaakerin kaltainen, mahdollistaen erittäin halvalla tavalla työkalujen radiaalisen 30 asennon määrittävän uran seinämän tarkan mittapoikkeaman.

On selvää, että tämä on paljon parempi ratkaisu verrattuna 20 - 40 leikkausuran tekemiseen kuhunkin työka-lurenkaaseen. Keksinnön mukaisen työkalurenkaan lisäetuna on se, että viallinen pitotyökalu voidaan suhteellisen 35 helposti vaihtaa irrottamalla vain kiinteällä etäisyydel-

II

90742 3 lä olevat työkalut viallisen pitotyökalun läheisyydessä ja vaihtamalla tämä pitotyökalu.

On erittäin tärkeää, että vähintään joka toista vä-liketyökalua voidaan siirtää työkalujen valmistustolerans-5 sien mukaisesti, niin että uraan ei voida asettaa enempää kuin joka toinen väliketyökalu pituussuuntaista liikettä vastaan. Ainakin jotkut asetetuista väliketyökaluista kiinnitetään sopivimmin ruuvien avulla, jotka voivat periaatteessa kiinnittää väliketyökalut radiaalisessa tai 10 aksiaalisessa suunnassa työkalurenkaassa. Patenttivaati muksessa 5 selostetaan sovellutusmuoto, jossa väliketyökalut on kiinnitetty radiaalisessa suunnassa johtuen siitä tosiasiasta, että kiilapinnat ovat patenttivaatimuksen 5 mukaisessa suunnassa. Patenttivaatimuksessa 6 selostetaan 15 sovellutusmuoto, jossa väliketyökalut on kiinnitetty ak-siaalisesti, mikä sallii patenttivaatimuksessa 6 määritetyn suunnan kiilapintoja varten ja sisältää sen edun, että pitotyökaluun koneen toiminnan yhteydessä radiaalisesti ulkopuolisesti kohdistettu voimakas paine ei pääse etene-20 mään pituussuuntaisesti urassa vierekkäisiin työkaluihin eikä vaikuttamaan niiden asentoihin.

Esillä olevan keksinnön kohteena on myös menetelmä työkalurenkaan valmistamiseksi, jolle on tunnusomaista, että yhteen sivupintaan muodostetaan rengasmainen ura, 25 joka on samankeskinen renkaan akselin kanssa ja johon pi-totyökalut ja väliketyökalut vuorottaisesti asetetaan, ja että sanottu ura varustetaan ohjaimilla ainakin joidenkin väliketyökalujen asettamista varten, ja että ainakin paikoilleen asetetut väliketyökalut kiinnitetään tasaisesti, 30 niin että muut työkalut tulevat kiinnitetyiksi yhdenmukaisesti uraan työkalujen kiilapintojen välisen yhteistoiminnan ansiosta. Paikoilleen asetettuja väliketyökaluja varten tarkoitetut ohjaimet eivät tavallisesti kykene kestämään koneessa vaikuttavia erittäin suuria kuormituksia, 35 mutta näiden ohjainten avulla on kuitenkin mahdollista, 4 jopa väliketyökalujen puristuskiinnityksen avulla, kiinnittää työkalut tarkasti asentoon, jossa ne tukevat toisiaan kaikkialla. Kun suhteellisen suuri määrä väliketyö-kaluja (ei kuitenkaan enempää kuin joka toinen, kuten 5 edellä on mainittu) asetetaan paikoilleen, toisten väliketyökalujen tarkoituksena on vain kompensoida erittäin pienet epätarkkuudet, niin että yhdessä toimivien pintojen kiilakulma voidaan tehdä hyvin pieneksi. Tämä kiilakulma ei voi tavallisesti olla niin pieni, että työkalujen kes-kinäinen kitka estäisi niiden irtoamisen.

Keksinnön kohteena ovat lopuksi pitotyökalut, joita käytetään edellä selostetun menetelmän toteuttamisen yhteydessä. Eräälle keksinnön mukaiselle pitotyökalulle on tunnusomaista, että sivupintojen tasot leikkaavat toisensa pitkin viivaa, joka on samansuuntainen kaarevan päätypin-nan akselin kanssa, ja joka sijaitsee mainitun akselin ja pitotyökalun välissä. Edelleen eräälle toiselle keksinnön mukaiselle pitotyökalulle on tunnusomaista, että sivupintojen tasot leikkaavat toisensa pitkin viivaa, joka on 20 kohtisuora kaarevan päätypinnan akseliin nähden, ja joka sijaitsee mainitun yläsivun yläpuolella.

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin sen muutamien sovellutusmuotojen selostuksen avulla oheisiin piirustuksiin viitaten, joissa: 25 Kuvio 1 esittää sivukuvantoa tyypiltään tunnetusta naulakoneesta, jossa käytetään keksinnön mukaista työkalu-rengasta ;

Kuvio 2 esittää naulakonetta kuvion 1 linjaa II -II pitkin otettuna pystysuorana poikittaisena leikkausku-30 vantona;

Kuvio 3 esittää kahta keksinnön mukaista työkalu-rengasta näyttäen niiden keskinäisen asennon;

Kuvio 4 esittää osittaiskuvantoa keksinnön mukaisen työkalurenkaan ensimmäisestä sovellutusmuodosta; 35 Kuvio 5 esittää osittaiskuvantoa keksinnön mukai sesta työkalurenkaasta;

II

90742 5

Kuvio 6 esittää leikkauskuvantoa kuvion 5 linjaa VI - VI pitkin otettuna työkalurenkaassa olevista lukitus-laitteista työkappaleiden lukitsemista varten;

Kuvio 7 esittää aksiaalista leikkausta työkaluren-5 kaasta (B);

Kuvio 8 esittää keksinnön mukaista kuviossa 4 näkyvää työkalurengasta varten tarkoitettua pitotyökalua ylä-sivulta ja vastaavasti kaarevasta päätepinnasta päin katsottuna; ja 10 Kuvio 9 esittää keksinnön mukaista kuviossa 4 näky vää pitotyökalua yläsivulta ja vastaavasti kaarevasta päätepinnasta päin katsottuna.

Kuviot 1 ja 2 esittävät konetta, jonka yhteydessä keksinnön seuraavassa selostettuja sovellutusmuotoja on 15 tarkoitus käyttää. Tällainen kone tunnetaan DK-patentti- julkaisun 143 935 perusteella ja se on tunnettu siitä, että sen yhteydessä työkappaleet työstetään ns. sisäisen valssauksen avulla. Pystysuoraa poikkileikkausta kuvion 1 mukaisesta naulakoneesta esittävästä kuviosta 2 näkyy, 20 että työkalurenkaat 1 muodostavat osan naulakoneen muista rakenneosista, ja että naulakonetta tukee kaksi vastakkaista levyä 46 ja 47, levyn 46 ollessa kiinnitettynä kiinteästi määrätylle alustalle, levyn 47 ollessa asennettuna kääntyvästi välittömästi ensin mainittua levyä 25 vastapäätä. Kummankin levyn sisäpinnalle on asennettu laakeri, joka käsittää ulkoisen renkaan 6 ja sisäisen renkaan 7, ulkoisten renkaiden ollessa kiinnitettyinä niihin liittyviin kantolevyihin, ja työkalurenkaiden ollessa kiinnitettyinä laakerien sisärenkaisiin 6, yhden sanotuista si-30 särenkaista, nimittäin vasemmanpuoleisen renkaan kuviossa 2, ollessa varustettuna sisäisellä hammastuksella 48, joka on sovitettu kiinnitettäväksi hammaspyörään 51, joka on asennettu moottorin 50 käyttöakselille.

Naulakone toimii siten, että moottori käyttää kahta 35 vastakkaista työkalurengasta hammastetun sisärenkaan väli- 6 tyksellä, niin että molemmat vastakkaiset pitotyökalut kiinnittyvät välillisesti toisiinsa työstöaluetta vastapäätä, kun työkappale kiinnitetään molemmissa vastakkaisissa työkaluissa oleviin raiteisiin. Kun työkappale on 5 siten asetettu suoraan työstöaluetta vastapäätä, sen pään muotoa muutetaan työkalujen keskiosaa vastassa olevaa muottionteloa vastaavasti, ja tämän jälkeen läpikäytyään sisäisen valssausprosessin, työkappale irtoaa pitotyöka-luista renkaiden keskinäisten kaltevien asentojen ansios-10 ta.

Kuvioiden 1 ja 2 tarkastelu paljastaa selvästi työ-kalurenkaiden ja työkalujen uuden rakenteen tärkeyden, koska on selvää, että koneen toimintaperiaate vaatii erittäin suurta tarkkuutta pitotyökalujen liitännän yhteydessä 15 työkalurenkaisiin. Kuten edellä on mainittu, tämä johtuu siitä, että käytössä oleva valmistusmenetelmä, jossa työkalut asennetaan kutistusprosessin avulla, on erittäin vaativa tarkkuuden suhteen ja hyvin kallis. Esimerkiksi epätarkkuuksien esiintyessä valssausväylätason erojen suh-20 teen (renkaan keskiosaa kohti olevien pitotyökalupintojen määrittäessä tämän tason), on selvää, että liian matalalle asetetut työkalut aiheuttavat riittämättömän työstövaiku-tuksen ja että kovametalliset työkalut vahingoittuvat, jos ne asetetaan liian korkealle. Viimeksimainittua tilannetta 25 on tarkastettava yhdessä suurten painerasitusten kanssa, joita esiintyy jatkuvan valssauskosketuksen johdosta vals-saustelan ja työkalurenkaiden välillä.

On siten erittäin tärkeää, että pitotyökalujen muodostama valssausväylä on täysin yhtenäisen radiaalisen 30 etäisyyden päässä valssaustelan suhteen. Tämä tilanne saavutetaan esillä olevan keksinnön yhteydessä työkalurenkaan uuden rakenteen ja asianomaisten pitotyökalujen kokoonpanoon ja kiinnitykseen liittyvän uuden periaatteen avulla.

Kuviosta 2 voidaan havaita, että ns. A-rengas, joka 35 toimii käyttörenkaana, on asetettu pystysuorasti, ns. B-

II

90742 7 renkaan ollessa asetettuna kaltevastl Ά-renkaan suhteen. Keksinnön mukaisesti nämä renkaat sisältävät uran, joka on tarkoitettu pito- ja väliketyökalujen vuorottaista asetusta varten.

5 Tämä uusi periaate tarjoaa käyttöön kaksi olennais ta etua. Esiksikin, valmistuksen kannalta katsottuna tämän uran tekeminen on helppoa erittäin pienillä toleransseilla, mikä vähentää valmistuskustannuksia.

Toiseksi, täysin joustava työkaluyhdistelmäperiaate 10 saavutetaan sekä työkalurenkaan soveltamisessa muihin tarkoituksiin, kuten tyypiltään toisenlaisia nauloja tai nauloista ruuveiksi tapahtuvaa muuttamista varten, että työkalujen kulumisen, murtumisen jne. yhteydessä.

Kuvio 4 esittää osittaiskuvantoa keksinnön mukaisen 15 työkalurenkaan ensimmäisestä sovellutusmuodosta. Tämä rengas käsittää yhden naulakoneessa toimivasta kahdesta renkaasta, nimittäin ns. A-renkaan, joka on pystysuorasti asetettu käyttörengas (tämä selostetaan myöhemmin). Kuviosta 4 näkyy, että tämä rengas on varustettu uralla 4, 20 jossa on aksiaalisesti asetetut sivupinnat 19 ja 20, uran pohjan 21 ollessa asetettuna renkaan tason suhteen rinnakkaiselle tasolle. Tämä ura on tarkoitettu ottamaan vastaan pitotyökalut 8 ja välissä olevat väliketyökalut 9, 10 ja 10' koko laajuudellaan, kuten kuviosta 4 myös ilmenee.

25 Kuvio 8 esittää renkaan yhtä työkalua 8, tämän työ kalun sisältäessä tasaisen alasivun 26 ja tämän alasivun suhteen rinnakkaisen yläsivun 27 sekä kaksi vastakkaista pintaa 22 ja 23, jotka ulottuvat poikittain alasivun 26 yläsivun 27 suhteen, renkaan suhteen radiaalisesti uloim-30 man pinnan 23 ollessa samankeskisesti muotoiltu, toisen pinnan 22 ollessa tasainen ja suorassa kulmassa ylä- ja alasivuun nähden. Kuviosta käy ilmi myös, että työkalun kaksi vastakkaista sivupintaa 24 ja 25 muodostavat pääasiassa yhtenäiset terävät kulmat aksiaalisen tason suh-35 teen, jonka muodostavat yläsivulla 27 oleva raide 15 ja 8 päätepintojen 22 ja 23 suhteen yhteinen akseli. Pinta 22 voi kuitenkin olla myös samankeskisesti muotoiltu.

Kuviosta 4 näkyy muutamien pitotyökalujen asetus, ja voidaan havaita, että nämä työkalut kiinnittyvät tässä 5 sovellutuksessa pohjapinnan 26 välityksellä uran pohjaan 21, työkalun radiaalisen koveran päätepinnan 23 kiinnittyessä uran radiaalisesti uloimpaan pintaan 20.

Pitotyökalussa oleva raide 15 ulottuu lisäksi radiaalisesti molempien vastakkaisten pintojen 22 ja 23 suh-10 teen, muottiontelon 34 ollessa muodostettuna raiteen ympärille työkalun yläsivulla 22. Tämä raide 15 on asetettu toimimaan yhdessä vastakkaisen pitotyökalun kanssa neula-koneen vastakkaisessa renkaassa työkappaleen 16 kiinnittämiseksi, neulakoneeseen sovitetun valssaustelan muotoil-15 lessa vastakkaisten muottionteloiden 34 rajoittaman työ-kappaleen 16 pään muodon.

Tässä sovellutuksessa joka viides mainituista väli-ketyökaluista 9 on kiinnitetty radiaalisesti ulospäin tätä varten tarkoitettujen pulttien 13 avulla, jolloin näiden 20 väliketyökalujen 10 sekä väliketyökalujen 9 ja 10 väliin asetetut pitotyökalut 8 puristuvat yhteen ja tulevat keskenään kiinnitetyiksi yhdessä toimivien kiilapintojen 24 ja 25 vaikutuksesta, jolloin pitotyökalujen kovera pääte-pinta 23 kiinnittyy läheisesti uran radiaalisesti uloim-25 malle sivupinnalle.

Pitotyökalujen oikeaa asetusta varten kiinteiden väliketyökalujen 10 puristuskiinnityksen yhteydessä on ura tässä sovellutusmuodossa varustettu ohjausholkeilla 34, jotka on kiinnitetty aksiaalisesti ruuvien 51 avulla, jot-30 ka kiinnittävät työkalurenkaan laakerirenkaaseen 6 ja jotka on asetettu aksiaalisesti renkaan kehälle, niin että nämä holkit ulkonevat tällä tavoin asetetun työkalun 10' yli. Radiaalisesti kiinnitetty väliketyökalu on asetettu jokaisen kahden tällä tavoin asetetun väliketyökalun vä-35 liin.

Il 90742 9 Tätä kiinnitysmenetelmää on tarkasteltava työkalujen 8, 9, 10 ja 10' keskenään vastakkaisten kiilapintojen yhteydessä, koska näiden kiilapintojen kaltevuus aksiaalisen tason suhteen riippuu väliin asetettujen kiinnittämät-5 tömien työkalujen lukumäärästä. On siten selvää, että vä-liketyökalujen 10 puristuskiinnityksessä esiintyvät erot voidaan kompensoida mainittujen kiilapintojen vaikutuksen avulla väliin asetettujen pito- ja väliketyökalujen keskinäisen siirtämisen kautta. Tämä periaate johtaa lisäksi 10 työkalujen valmistustoleranssien suhteen asetettujen vaatimusten tiettyyn vähenemiseen. Asetettujen työkalujen siirtymisen rajoittamiseksi vierekkäisesti toistensa päälle joka viides väliketyökalu on siten kiinnitetty edellä mainitun radiaalisesti asetetun pultin 13 välityksellä, 15 joka viidennen väliin asetetun väliketyökalun ollessa asetettuna paikoilleen edellä mainitun ohjausholkin 36 ja aksiaalisesti asetetun pultin 51 avulla, koska pultti 13 ei kykene yksin asettamaan väliketyökalua paikoilleen riittävällä tarkkuudella.

20 Kuvio 5 esittää esillä olevan keksinnön erästä toista sovellutusmuotoa. Tässä kuviossa näkyvä työkalu-rengas on, kuten aikaisemminkin, ns. A-rengas, tässä renkaassa olevan uran ollessa muodostettuna samalla tavoin kuin edellä selostetussa sovellutusmuodossa. Kuviosta voi-25 daan havaita, että kaikki väliketyökalut tässä sovellutuksessa on kiinnitetty uran pohjaa kohti kulkevassa suunnassa.

Tämä merkitsee sitä, että pito- ja väliketyökalut on muodostettu erilaisina edellä selostettuun sovellutus-30 muotoon verrattuna, kuvion 9 esittäessä tällaista pitotyö-kalua 11. Kuviosta voidaan havaita, että tällä työkalulla on kuvion 4 esittämän työkalun tapaan tasainen alasivu ja tämän alasivun suuntainen yläsivu 28 sekä kaksi vastakkaista pintaa 32 ja 33 asetettuina poikittain yläsivun 28 35 ja alasivun 29 suhteen, radiaalisesti uloimman pinnan 33 10 ollessa samankeskinen renkaan kanssa, toisen pinnan 32 ollessa tasainen ja suorassa kulmassa yläsivuun ja alasi-vuun nähden. Pitotyökalun erilainen rakenne aiheuttaa toisaalta sen, että tässä sovellutuksessa pitotyökalun kaksi 5 vastakkaista sivupintaa 30 ja 31 on asetettu leikkaamaan kohtisuorasti pitotyökalun päätepinnassa olevan raiteen ja renkaan akselin rajoittama taso.

Tämä pitotyökalujen 11 rakenne edellyttää samalla, että väliin asetetut väliketyökalut 12, jotka täydentävät 10 pitotyökaluja, muotoillaan erilaisella tavalla. Kuten kuviosta 5 näkyy, kukin väliketyökalu on lisäksi kiinnitetty tässä sovellutuksessa, koska väliketyökaluja ei ole "lukittu" liikettä vastaan ulos urasta ja siten kaikki väliketyökalut on kiinnitettävä paikoilleen. Kuviosta 5 näkyy, 15 että työkalujen kiilapinnan kaltevuutta on vähennetty kuvion mukaiseen sovellutusmuotoon verrattuna. Tällöin pito-työkalujen mahdollinen keskinäinen liike urassa väliketyö-kalujen keskinäisen puristuskiinnityksen funktiona vähenee, jolloin suurempi määrä väliketyökaluja tulee asete-20 tuksi paikoilleen. Kiilakulma ei kuitenkaan saa olla liian pieni, koska tällöin uudelleen asetetut tai vaihdetut työkalut saattavat "tukkeutua", jolloin työkalujen puristus-kiinnityksen aiheuttama voima keskenään yhdessä toimivien kiilapintojen välillä ylittää aksiaalisesta ylöspäin uran 25 suhteen suuntautuvan resultanttivoiman. Siten kaikki väliketyökalut 12 kiinnitetään aksiaalisessa suunnassa, kun ne puristuskiinnitetään uran 4 pohjapintaa 21 vasten niiden kautta renkaan takaosasta kulkevan pultin 14 välityksellä. Työkalujen vähentyneen mahdollisen siirtymän sekä myös 30 pulttien ja kierrereikien suhteellisten suurtoleranssisten sovitusten johdosta joka toinen kiinteä väliketyökalu asetetaan paikoilleen uran 4 pohjaan 21 asetettujen ohjaus-tappien 37 avulla pito- ja työkalujen parantuneen rakenteen ansiosta, jolloin näiden ohjaustappien päät, jotka 35 ulottuvat aksiaalisesti ylöspäin pohjan suhteen, kiinnit-

II

90742 11 tyvät tarkasti väliketyökaluissa 12 oleviin yhteensopiviin reikiin. On kuitenkin ilmeistä, että kaikkia väliketyöka-luja ei voida asettaa paikoilleen tällä tavoin, koska työkalujen on voitava liikkua kiinnitysprosessin aikana.

5 Kuvion 5 esittämä sovellutus tarjoaa lisäksi käyt töön erään erityisen edun kuvion 4 mukaiseen sovellutukseen verrattuna. Kuvion 5 sovellutusmuodosta näkyy, että pitotyökalujen 11 kiilamaiset sivupinnat leikkaavat renkaan rajoittaman tason linjoja pitkin, jotka ovat työkalun 10 pinnassa 28 olevan raiteen 18 suuntaisia. On siten selvää, että tässä sovellutuksessa telan 45 ja pitotyökalujen 11 muodostaman valssausväylän välissä esiintyvät radiaaliset painevoimat eivät siirry renkaassa oleviin muihin pitotyö-kaluihin renkaan 4 koko kehällä. Tämä on erittäin merki-15 tyksellistä pito- ja väliketyökalujen muodostaman yhtenäisen valssausväylän saavuttamiseksi, jota pitkin naulako-neen sanottu valssaustela kulkee. Tämä johtaa siten pidätettyjen työkappaleiden yhtenäiseen muotoiluun ja vähentää pitotyökalujen ja valssaustelan rikkoutumismahdollisuutta 20 naulakoneen toiminnan yhteydessä.

Kuvio 6 esittää työkalurenkaisiin (A-renkaisiin) asetettua lukituslaitetta molempia sovellutusmuotoja varten (ks. leikkaus II - II kuviossa 5). Tämä lukituslaite pidättää työkappaleen 16 sen ollessa asetettuna raiteeseen 25 39 työkappaleen muodonmuutosprosessin loppuunsuorittami- seen asti. Laite toimii siten, että ohjauslevy 40, joka on kiinnitetty kääntyvästi tappiin 41 ja jota jousi 42 taivuttaa, pakotetaan radiaalisesti työkalurenkaan sisään välittömästi ennen työkappaleen asetusta paikoilleen, jol-30 loin liukuvasti akseloituun hoikkiin asetettu lukitusepä- kesko 43 kääntyy lukitsemattomaan asentoon, minkä jälkeen työkappale asetetaan paikoilleen. Ohjauslevy 40 vapautetaan välittömästi tämän työkappaleen asetuksen jälkeen, jolloin se siirtyy lukitusasentoonsa.

35 Siten työkappale 16 tulee pidätetyksi toista kaari- segmenttiä varten ja se kiinnittyy sanotun A-renkaan ky- 12 seiseen pito-työkaluun, jolloin ohjauslevy pakotetaan taas radiaalisesti renkaaseen välittömästi sen jälkeen kun vastakkainen yhdessä toimiva pitotyökalu, joka on asetettu sanotun pitotyökalun B-renkaaseen, asetetaan niin lähelle 5 ensin mainittuja pitotyökaluja, että molempiin näihin työ-kappaleen vastaanottamista varten tarkoitettuihin vastakkaisiin pitotyökaluihin asetetut raiteet 15 ja 18 vastaanottavat ja pidättävät työkappaleen, minkä jälkeen tela 5 (esitetty kuviossa 1) muotoilee valssausväylästä 45 ylös-10 päin ulkonevan työkappaleen pään, niin että työkappaleen pään muodon määrittää pitotyökalun 8 tai 11 muottiontelo 34 tai 35.

Kuviosta 3 näkyy, miten kaksi yhdessä toimivaa toistensa suhteen kaltevaa työkalurengasta (A- ja vastaa-15 vasti B-rengas) on asetettu. Voidaan havaita, että A-ren-gas on täysin pystysuora ja että sitä käyttää moottori 50. Voidaan myös havaita, että radiaalisesti pitotyökaluja vastapäätä asetetut lukituslaitteet ovat tässä A-renkaas-sa.

20 B-renkaan tarkoituksena on toimia ns. apurenkaana, joten sitä ajetaan pelkästään A-renkaan kanssa tapahtuvan yhteistoiminnan välityksellä työstöalueen ympäri, ja kuviosta näkyy, että B-rengas on kaltevassa asennossa pystysuoran akselin suhteen ennalta määrätyssä kulmassa vieres-25 sä olevasta A-renkaasta poispäin, tämän kaltevuuden synnyttäessä kasvavan keskinäisen etäisyyden renkaiden välille molemmissa kehäsuunnissa työstöalueesta poispäin, suurimman etäisyyden esiintyessä renkaiden yhteisessä huippu-pisteessä sanottua työstöaluetta diametraalisesti vasta-30 päätä. Tämä renkaiden keskinäinen kaltevuus on välttämätön työkappaleita syötettäessä renkaisiin ja siten myös työkaluihin sekä niitä poistettaessa näistä työstön jälkeen.

B-renkaan suhteellinen asema aiheuttaa siinä olevan 35 uran muotoilun kuviossa 7 katkoviivoilla esitetyllä taval- il 90742 13 la, uran pohjan muodostaessa renkaan tason suhteen tietyn kulman, joka vastaa molempien renkaiden välistä keskinäistä kulmaa. Tämän johdosta vastakkaisten työkalujen raide-akselit, näiden työkalujen ollessa asetettuina työstöalu-5 että vastapäätä, ovat yhdensuuntaiset välittömästi ennen valssausprosessin aloittamista.

Claims (11)

1. Työkalurengas (1) työkappaleiden kiinnittämistä varten koneessa, joka on erityisesti tarkoitettu esimer- 5 kiksi naulojen ja vastaavien valmistukseen, ja joka käsittää parin kiertorenkaita, joiden renkaiden vastakkaiset tasaiset sivupinnat on muodostettu useiden pitotyökalujen (8, 11) avulla, jotka on sovitettu siten, että pitkulainen työkappale (16) voidaan kiinnittää olennaisesti radiaali-10 sesti pitotyökaluparin väliin sanotuissa vastaavissa renkaissa, ja jossa ainakin yhdessä renkaassa on rengasmainen ura (4), joka on sovitettu ottamaan vastaan pitotyökalut, tunnettu siitä, että väliketyökaluja (10, 12) on sovitettu kiinnitettäväksi suhteessa uraan (4) pitotyöka-15 lujen (8, 11) väliin, ja että kukin väliketyökalu (10, 12) ja sen viereinen pitotyökalu (8, 11) käsittävät yhdessä toimivia kiilapintoja (24, 25, 30, 31) siten, että yksi tai useampi pitotyökalu (8, 11) on kiinnitettävissä väli-ketyökaluparin (10, 12) väliin, pakottamalla pitotyökalut 20 (8, 11) liittymään uran (4) liitospintaan (19), joka pinta (19) on sovitettu koaksiaalisesti renkaan (1) akselin kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen työkalurengas, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää välike- 25 työkaluja (9), jotka on sovitettu sijoitettaviksi suhteessa uraan (4) kiinnittämättä niitä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen työkaluren gas, tunnettu siitä, että kaikki väliketyökalupa-rin (9, 10, 10', 12) väliin sovitettujen pitotyökalujen 30 (8, 11) yhdessä toimivat pinnat on toteutettu kiilapintoi- na (24, 25, 30, 31), jotka toimivat pareina yhdessä.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen työkalurengas, jossa vastakkaisten renkaiden tasot muodostavat keskenään pienen kulman, tunnettu siitä, että yh- 35 dessä renkaassa (IA) olevan uran pohja (21) on tämän ren- II 90742 kaan tason suuntainen ja että toisessa renkaassa (IB) olevan uran pohja muodostaa kulman mainitussa renkaassa olevan säteen kanssa, joka vastaa rengastasojen välistä sanottua kulmaa.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen työka- lurengas, tunnettu siitä, että useita väliketyöka-luja (10) on asetettu yhtenäisellä kaarietäisyydellä kiinnitettäviksi kohti sanottua kiinnityspintaa (19) olevassa suunnassa, ja että mainitut yhdessä toimivat kiilapinnat 10 (24, 25) leikkaavat vastaavan renkaan tason leikkauslinjo- ja pitkin, jotka lähenevät toisiaan renkaan keskiosaa kohti kulkevassa suunnassa.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen työka-lurengas, tunnettu siitä, että useita väliketyöka-15 luja (12) on asetettu yhteisellä kaarietäisyydellä kiinnitettäviksi asianmukaisen uran pohjaa (21) kohti kulkevassa suunnassa, ja että sanotut yhdessä toimivat kiilapinnat (30, 31) leikkaavat kyseisen renkaan tason keskenään yhdensuuntaisia linjoja pitkin.

7. Menetelmä patenttivaatimusten 1-6 mukaisen työkalurenkaan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että yhteen sivupintaan muodostetaan rengasmainen ura (4), joka on samankeskinen renkaan akselin kanssa ja johon pi-totyökalut (8, 11) ja väliketyökalut (9, 10, 12) vuorot-25 taisesti asetetaan, ja että sanottu ura varustetaan ohjaimilla (36, 37) ainakin joidenkin väliketyökalujen (10, 12) asettamista varten, ja että ainakin paikoilleen asetetut väliketyökalut kiinnitetään tasaisesti, niin että muut työkalut (8, 9, 11) tulevat kiinnitetyiksi yhdenmukaisesti 30 uraan työkalujen kiilapintojen (24, 25, 30, 31) välisen yhteistoiminnan ansiosta.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paikoilleen asetetut työkalut (10) kiinnitetään radiaalisesti ulospäin.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että kaikki työkalut kiinnitetään aksi-aalisesti uran pohjaa kohti.

10. Pitotyökalu (8) pitkulaisen työkappaleen (16) kiinnittämiseksi patenttivaatimuksen 1 mukaiseen työkalu-renkaaseen, joka käsittää pitotyökaluja ja väliketyökalu-ja, sekä työkappaleen käsittelemiseksi kohdistamalla sii- 5 hen voimaa työkappaleen pitkittäissuunnassa, mainitun työkalun käsittäessä tasaisen alasivun (26) ja yläsivun (27), joka on samansuuntainen mainitun alasivun kanssa, ja joka on muotoiltu raiteella (15) pitkulaisen työkappaleen (16) vastaanottamiseksi ja tämän pidättämiseksi pitkittäissuun-10 täistä voimaa vastaan, mainitun raiteen ulottuessa radiaa-lisesti suhteessa vastakkaisten päätypintojen (22, 23) muodostamaan pariin, joista ainakin toinen on kuperasti kaareva ja sovitettu välittämään mainittu pitkittäissuuntainen voima työkalurenkaan radiaaliselle sisäpuolisesti 15 sylinterimäiselle tukipinnalle muutaman pitotyökalun osalta, mainittujen päätypintojen ulottuessa poikittaissuun-nassa yläsivulle ja alasivulle, mainitun työkalun edelleen käsittäessä vastakkaisista sivupinnoista (24, 25) muodostuvan parin, tunnettu siitä, että sivupintojen 20 (24, 25) tasot leikkaavat toisensa pitkin viivaa, joka on samansuuntainen kaarevan päätypinnan (23) akselin kanssa, ja joka sijaitsee mainitun akselin ja pitotyökalun (8) välissä.

11. Pitotyökalu (11) pitkulaisen työkappaleen (16) 25 kiinnittämiseksi patenttivaatimuksen 1 mukaiseen työkalu- renkaaseen, joka käsittää pitotyökaluja ja väliketyökalu-ja, sekä työkappaleen käsittelemiseksi kohdistamalla siihen voimaa työkappaleen pitkittäissuunnassa, mainitun työkalun käsittäessä tasaisen alasivun (29) ja yläsivun (28), 30 joka on samansuuntainen mainitun alasivun kanssa, ja joka on muotoiltu raiteella (18) pitkulaisen työkappaleen (16) vastaanottamiseksi ja tämän pidättämiseksi pitkittäissuuntaista voimaa vastaan, mainitun raiteen ulottuessa radiaa-lisesti suhteessa vastakkaisten päätypintojen (32, 33) 35 muodostamaan pariin, joista ainakin toinen on kuperasti li 90742 kaareva ja sovitettu välittämään mainittu pitkittäissuuntainen voima työkalurenkaän radiaaliselle sisäpuolisesti sylinterimäiselle tukipinnalle muutaman pitotyökalun osalta, mainittujen päätypintojen ulottuessa poikittaissuun-5 nassa yläsivulle ja alasivulle, mainitun työkalun edelleen käsittäessä vastakkaisista sivupinnoista (30, 31) muodostuvan parin, tunnettu siitä, että sivupintojen (30, 31) tasot leikkaavat toisensa pitkin viivaa, joka on kohtisuora kaarevan päätypinnan (33) akseliin nähden, ja 10 joka sijaitsee mainitun yläsivun (28) yläpuolella.