FI90643C - Menetelmä ja laite säiliöerien tai vastaavien pakkaamiseksi jatkuvatoimisesti - Google Patents

Description

1 90643

Menetelmå ja laite såiliderien tai vastaavien pakkaamiseksi jatkuvatoimisesti. - Forfarande och anordning for kontinuerlig forpackning av grupper av kontainers eller motsvarande.

Keksinto koskee menetelmåå ja laitetta såiliderien tai vastaavien pakkaamiseksi jatkuvatoimisesti muovikalvoon. Keksinto koskee myos aikaansaatua pakkausta.

On tunnettua yhdiståå tietty måårå samanlaisia såilioitå, kuten kuusi pulloa tai tolkkiå, yhteen låmpokutistuvista muo-vikalvoista muodostettuun pakkaukseen. Tåhån tarkoitetut pak-kauskoneet kåsittåvåt kuumennuslinjan, jonka tarkoitus on låmpokutistaa såilioitå peittåvåt kalvot. Koska lisåksi on mah-dotonta jakaa tasaisesti påållyksen kanssa kosketukseen tuleva kuuma ilma (ja siten låmpotila), ei ole mahdollista kåyttåå kovin ohuita låmpokutistuvia kalvoja påållykseen muodostuvien reikien vuoksi. Kuitenkin kåyttåmållå venyvåå materiaalia voidaan kåyttåå pal jon ohuempia kalvo ja, mistå on huomattava taloudellinen etu.

Jotta våltyttåisiin toisaalta kuumennuslinjan kåytostå aiheu-: : : tuvalta energiankulutukselta ja toisaalta (pakosta paksumman) låmpokutistuvan materiaalin kustannuksilta, olisi teoreettises-ti mahdollista kåyttåå låmpokutistuvaa materiaalia kåyttåvåsså pakkauskoneessa tunnettuja itsekiinnittyviå tai itsekiinnit-.··. tymåttomiå elastisia muovikalvoja (kuten venyvåå lineaarista polyetyleeniå). Tåmå on kuitenkin kåytånnosså mahdotonta johtuen nåiden kahden muovimateriaalin erilaisista elastisuu-sominaisuuksista. Jotta voitaisiin pienentåå sekå energianku-lutusta ettå kustannuksia pakkausta kohti, on siksi vålttåmå-tontå suunnitella erilaisia pakkausmenetelmiå ja -laitteita, jotka voivat kåyttåå elastisia muovimateriaaleja.

Keksinnon eråånå pååmåårånå on siksi luoda pakkausmenetelmå ja ... -laite, joka perustuu itsekiinnittyvien ja itsekiinnittymåtto- 2 90643 mien elastisten muovikalvojen kSyttoSn ja jonka tuottavuus on sama tai suurempi kuin kaytettSessS ISmpokutistuvia matériaale-ja, mutta ilman niihin liittyviå lampoenergiakustannuksia.

Keksinnon toisena tavoitteena on luoda pakkaus eralie saman-laisia såiliditS, joka pakkaus perustuu itsekiinnittyvan tai itsekiinnittymåttdmån elastisen muovimateriaalin kayttdon, joka on vahvaa ja taloudellista.

Naiden sekå muiden tavoitteiden, jotka kåyvat paremmin selville jåljempana seuraavasta yksityiskohtaisesta kuvauksesta, toteut-tamiseksi keksinnon mukaiselle menetelmalle on tunnusomaista patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitetyt asiat. Kek-sinndn mukaiselle laitteelle on puolestaan tunnusomaista patenttivaatimuksen 4 tunnusmerkkiosassa esitetyt asiat.

Keksintd kSy paremmin selville sen edullisen suoritusmuodon yksityiskohtaisesta kuvauksesta, joka esitetåån seuraavassa ei-rajoittavana esimerkkina ja jota havainnollistetaan liitteenå olevilla piirustuksilla, joissa:

Kuvio 1 on kaaviomainen sivukuva keksinndstS kokonaisuutena;

Kuvio 1A on vielå kaaviomaisempi kuva, jossa osia on jåtetty pois, katsottuna nuolen I suunnassa kuviossa l; kuvio 2 on yksityiskohtaisempi kuva elastisten muovikalvojen sydttdlaitteesta;

Kuvio 3 on kaaviomainen sivukuva sailioerien sydttopdydMsta;

Kuviot 4 ja 5 ovat kaaviomaisia asemakuvia kahdessa eri asemas-sa elimistå, jotka tydntåvåt såilideråt kuvion 3 poy-dSltS laitteen pakkausosalle; 3 s 90643

Kuviot 6, 7 ja 3 ovat kaaviomaisia sivukuvia, joissa osat on esitetty leikattuina, keskenåån yhdesså toimivista elimistå, jotka kierråttåvåt hitsaus- ja leik-kausyksikoitå;

Kuvio 9 on kuva hitsaus- ja 1eikkausyksikostå;

Kuvio 10 on leikkaus kuvion 9 viivaa A-A pitkin;

Kuvio 11 on pystysuora pitkittåisleikkaus kåyttokuljettimen yksityiskohdasta, johon liittyy elimet hitsaus- ja 1eikkausyksikoiden ohjaamiseksi ja kåyttåmiseksi;

Kuviot 12 ja 13 ovat kaaviomaisia osaksi sivu- ja osaksi asemakuvia, jotka esittåvåt kuvion 11 elimiå niiden ottaessa vastaan kuvioiden 9 ja 10 hitsaus- ja leikkausyksikoitå;

Kuvio 14 on kaaviomainen asemakuva laitteen muunnoksesta, jol la voidaan muodostaa kolme kertaa niin suuri pakkaus kuin : aiempien kuvien laitteella muodostettava pakkaus; : Kuvio 15 on kaaviomainen kuva kuvion 1 laitteen erååstå muun- noksesta;

Kuvio 16 on kaaviomainen leikkaus pitkin kuvion 15 viivaa XVI-XVI, mistå osia on jåtetty pois selvyyden vuoksi;

Kuvio 17 on kaaviomainen leikkaus pitkin kuvion 16 viivaa XVII-XVII;

Kuvio 18 on kaaviomainen asemakuva osasta kuvion 16 laitetta;

Kuvio 19 on leikkaus pitkin kuvion 18 viivaa XIX-XIX.

, 90643

Viitaten kuvaan 1, joka esittåå koko laitetta, ja kuvaan 1A, laitteen voidaan katsoa kåsittåvån: a) syottolaitteen 1, joka kannattaa kahta rullaparia 2, 2', 3, 3' (kuva 1A). Rullat 2' ja 3’ ovat apurullia, kun taas rullilta 2 ja 3 keritåån auki elastista muovimateriaalia (kuten venyvåå lineaarista polyeteenia) olevia kalvoja A ja B såilioerien 4, jotka kåsittåvåt esimerkiksi kuusi såiliotå, kåårimiseksi, jotta muodostuisi vaadittu pakkaus, joka on esitetty kaaviomai-sesti ja merkitty viitenumerolla 100; b) såilioerien 4 syottokuljettimen 5, johon liittyy edesta-kaisin liikkuvat tyontoelimet 6 erien 4 siirtåmiseksi laitteen toimintavyohykkeeseen 7, jossa eråt 4 kååritåån muovikalvoihin A, B ja kalvot hitsataan ja leikataan; c) mainitun toimintavyohykkeen 7, joka koostuu oleel 1isesti: kåyttokuljettimesta 8, jolla såilioeråt 4 lepååvåt pohjakalvon A påållå, joka keriytyy auki alemmalta rullalta 3; neljån pilarin ryhmistå 10, jotka on yhdistetty kåyttokuljettimeen 8 jåljempånå esitettåvåå tarkoitusta vårten; useista toisistaan riippumattomista hitsaus- ja 1eikkausyksikoistå 11, joista jokainen voidaan sijoittaa ryhmån 10 pilareiden våliin ja ottaa sieltå pois; kuljettimesta hitsaus- ja 1eikkausyksikoiden 11 kierråttåmiseksi, joka kåsittåå kolme osaa 12, 13 ja 14, joista ensimmåisellå (12), jota nimitetåån al asiaskuosaksi, yksikot 11 sijoitetaan pilariryhmiin 10, toisella (13), jota nimitetåån nosto-osaksi, yksikot 11 poistetaan ryhmistå 10 ja kolmannelia (14), jota nimitetåån palautusosaksi, yksikot 11 siirretåån nosto-osalta 13 alaslaskuosalle 12; sekå vielå ohjaimista 15 ja 16, jotka vaikuttavat yksikkoihin 11, kun ne on sijoitettu pilariryhmiin 10, såilioerien 4 ympåri kåårittyjen ja rullilta 2 ja 3 auki kerittyjen muovikalvojen A ja B hitsaamiseksi ja leikkaamiseksi. Ohjaimia 15, 16 voidaan pidentåå ja lyhentåå teleskooppisesti.

5 90643

Kuvasta 2 sekå kuvista 1 ja 1A voidaan todeta, ettå syottolaite 1 kåsittåå metal 1iosista tehdyn kuormaa kantavan rakenteen 20, joka on asennettu pyorille 20A. Nåmå pyoråt ohjautuvat pitkin kiinteitå kiskoja 20B, jotka jatkuvat kohtisuoraan kuvan 2 tasoa vastaan. Sen vuoksi syottolaite on vaunun muodossa, joka voidaan siirtåå kahteen erilaiseen pååteasemaan mil lå tahansa tunnetulla kåyttoelimellå kuten kiertokanki-kampijårjestelmållå, jota kåyttåå vaihteistettu moottori, vararullien 2', 3' siirtåmiseksi toimintalinjal1e, kun kumpi tahansa toisista rullista (2, 3) on tyhjå. Alan asiantuntijal1e on selvåå, ettå kåskyn tåhån siirtoon antavat tuntoelimet, jotka tunnistavat, koska toinen tai molemmat rul lat ovat tyhjiå.

Kutakin rul laa vårten rakenteessa 20 on hammasvaihdemoottori 21, joka hammastetun hihnan 22 ja kiristysvarren 23 avulla kåyttåå kahta kumipåållysteistå telaa 24, 25, joiden ympåri rullalta (2, 3) auki kiertyvå kalvo (A, B) kulkee. Valitsemalla sopivasti hihnapyoråt, jotka siirtåvåt liikkeen nåihin :.· ' teloihin, joihin ne on kytketty, tela 25 saadaan pyorimåån suuremmalla nopeudella kuin toinen tela, niin ettå kalvot (A, : B) joutuvat kokemaan esipingotuksen, Poikkeutustelojen 26 avulla kalvot ohjataan tukien varaan asennetuille tyhjåkåyn-.*·. tisille kiristysteloil le 27 ja niiltå pois, jotka telat ovat pystysuunnassa ohjatut ja siirrettåvisså tavanomaisen såhko-pneumaattisen kåyttosylinterin 29 avulla, joka on varretonta tyyppiå. Låhdettyåån viimeiseltå poikkeutustelal ta 26 kalvo B kulkee toisten poikkeutustelojen 30 yli, jotka ovat vaunun 31 pååsså, joka liikkuu vaakasuunnassa rakenteen 20 ohjauskiskoja 32 pitkin såhkopneumaattisen sylinterin 33 ohjaamana. Siirret-’.· ’ tåvien tyhjåkåyntitelojen 30 tarkoitus on tuoda kalvo B oikeaan asemaan såilioerån 4 ylåpuolelle ja telojen ollessa takaisin vedettyinå (viitenumerol la 30' kuvattu asema kuvassa 2) tehdå mahdolliseksi syottolaitteen 1 siirtåminen poikittaissuunnassa, kun toinen tai molemmat parin rullat ovat tyhjiå, ja rullien 6 90643 korvaaminen vararullilla 2', 3'. Kumpaakin alempaa rullaa 3, 3' vårten on jårjestetty vaunun 31 sijasta kallistettava kouru 34, joka on kohdassa 35 niveloity rakenteen 20 varsiin 38 ja jota ohjaa sahkopneumaattinen sylinteri 37. Kouru 34 voidaan kal-listaa kuvassa 2 katkoviivoin esitettyyn asentoon samasta syystå, joka juuri kuvattiln vaunun 31 suhteen, s.o. rakenteen 20 siirtamisen mahdollistamiseksi.

Kuvasta 3 (kuten myos kuvista 1 ja 1A) voidaan todeta, ettå såilioerien 4 syottokuljetin 5 kåsittåå paikallaan pysyvån rakenteen 38, johon liittyy ulkoneva osa 39, joka jatkuu ilman katkoja kalvojen A, B syottolaitteen 1 låpi (kuva 1A).

Ulkoneva osa 39 kåsittåå kaksi yhdensuuntaista sivuosaa 40 ja kiinteån vaakasuoran pinnan 41, joka katkeaa vålisså olevassa kohdassa 42. Tåtå pintaa pitkin liukuu kuljetushihna 43, jota vetåå moottori 44 hihnakåytollå 45. Kuljetushihnaa ohjaavat poikkeutustelat 46 ja sitå pitåå jånnitettynå kiristystela 47. Pinnan 41 katkokohtaan 42 sijoitetut poikkeutustelat 46 on jårjestetty muodostamaan onkalo 48, johon pysåytyselimen 50 poikittaispuomi 49 voi tunkeutua kokonaan, joka puomi on tyhjåkåyntitelan muodossa. Puomin 49 asema sen ollessa tåysin sisåånpainuneena on esitetty katkoviivoin. Ollessaan toiminta-asennossaan, joka on esitetty ehjållå viivalla, poikittaispuomi 49 pysåyttåå såilioerien 4 liikkeen kuten nåhdåån kuvasta 1. Pysåytyselin 50 on niveloity sivuosiin 40 kohdassa 51. Siihen vaikuttavat palautusjousi 52 (joka pyrkii pitåmåån pysåytys-elimen asennossa, jossa sen poikittaispuomi on sisåånpainuneena) ja såhkomagneetti 53, joka toimintaan saatettuna siirtåå elimen 50 toiminta- tai pysåytysasentoonsa.

Samanlainen pysåytysmekanismi on ulkonevan osan 39 vapaassa pååsså. Tållå mekanismilla on samat viitenumerot kuin edel-lisellå, mutta ne on varustettu heittomerkillå.

7 90643

Kuten kuvasta 1 voidaan nåhdå, kalvojen A, B syottolaitteen 1 kouru 34 sijaitsee kul jettimen 5 ulkonevan osan 39 peråsså sen jatkeena. Jotta såilioeråt 4 voisivat liikkua siirtokourua 34 pitkin pååståkseen laitteen toimintavyohykkeen 7 kuljettimel1e 8 ja siirtyåkseen kalvon A påålle ja kosketukseen kalvon B kanssa kohdistamaan painetta jålkimmåiseen sen pitåmiseksi kireånå hitsaus- ja 1eikkausyksikon al as 1 askemisen aikana, mikå myos osaltaan lisåå jo esipingotetun kalvon jånnitystå (katso kuva 1, yksikko 11'), laite kåsittåå kaksi samanlaista edestakaisin liikkuvaa tydntoelintå 6, joita kannattavat syottolaitteen 5 sivuosat 40, kumpikin yhtå, ja jotka ovat peråkkåin.

Kuvista 4 ja 5 voidaan nåhdå, kuinka tyontoelimet 6 (joista vain toinen on esitetty yksityiskohtaisesti ja toinen on osoitettu kaavamaisesti merkinnållå S) on jårjestetty suhteessa kuljettimeen 5 ja miten ne on muotoiltu. Tyontoelin 6 kåsittåå tyontovarren 60, joka on niveloity kohdassa 61 liukutangon 62 : pååsså olevaan pesåån 63. Tankoa ohjaaavat aksiaalisesti kannattimen 65 kannattamat såådettåvåt tuet 64, joka kannatin on yhdistetty kul jettimen 5 vastaavaan sivuosaan 40 ja ulottuu kuljetushihnan 43 pinnan ylåpuolelle. Tanko 62 on yhdistetty .·*. kohdassa 66 tavanomaiseen varrettomaan såhkopneumaattiseen . ;·. toimintasylinteriin 67, joka on liitetty kiinteåsti mainittuun sivuosaan 40 kannattimella, joka on samanlainen kuin kannatin 65. Tyontovarteen 60 on nivelletty kohdassa 68 yhdystanko 69, jossa on porras 70 tyontovarren 60 suuntaan. Yhdystanko 69 on yhdistetty niveltyvåsti liikkuvaan tankoon 62 kiinteåsti liittyvåån tukeen kahden yhdystangon 71 avulla, joiden våliin on sijoitettu rul la 72. Jånnityksen alaisena toimiva napsahdus-jousi 74 on yhdistetty yhdystangon 69 ja tuen 73 våliin.

.··*. Kiinteåsså kannattimessa 65 on pysåytyspuikko 75, joka on jårjestetty tormååmåån rul laan 72 ja siirtåmåån tyontovarsi 60 taaksevedetystå palautusasemasta (esitetty ehjållå viivalla ·...· kuvassa 5) kuvan 4 toiminta-asentoon.

3 90643

Vastaavasti jotta tyontovarsi 60 voidaan siirtåå toiminta-asemastaan takaisinvedettyyn toimimattomaan palautusasemaansa ilman, ettå se håiritsee tyontoelimen S tyontovartta 60, joka on toiminta-asemassaan ja tyontåmåsså seuraavaa såilioeråå 4, tai itse eråå 4, on jårjestetty rajoitin 80 kiinteaan asemaan tyontoelimen 60 iskuvålin pååhån (kuva 5) niin, ettå se is-keytyy yhdystangon 69 porrasta 70 vasten aiheuttaen toistuvasti varren kulkeutumisen jousen 74 avulla mainittuun toimimattomaan tai takaisinvedettyyn asemaan.

Kuten edellå esitetystå ilmenee, kaksi tyontoelinta 6 toimivat vuorotellen, s.o. toisen tyontåesså såilioeråa 4 (kuva 4) toinen on palaamassa toimimattomaan asemaansa (kuva 5, ehjållå viivalla esitetty osa).

Kuvista 6-12 ja myos kuvasta 1 voidaan nåhdå, miten toimin-tavyohyke 7 ja sen tårkeimmåt osat 8-16 on muodostettu.

Kayttokuljetin 8, jonka vaakasuoran osan varassa lepååvåt såilioeråt 4 ja kalvo A, joka tulee muodostamaan såilioerien pakkauksen pohjan, kannattaa (katso kuvat 1, 11, 12 ja 13) neljån pilarin 90 muodostamia yksikoitå 10, jotka pilarit on jårjestetty nelisivukkaan kårkiin.

Kayttokuljetin 8 kåsittåå kaksi sivussa olevaa kåyttoketjua 92 (kuvat 11 ja 12), joiden ylemmåt haarat liukuvat pitkin ohjaus-kiskoja 93. Ketjuihin 92 on kytketty sekå listat 91 ettå reak-tiotangot 94, joista jålkimmåisiin, joilla on suurempi lujuus, on kiinnitetty pilarit 90. Kayttokuljetinta 8 ottaa kåyttovoi-mansa hammasvaihdemoottorista 95 (kuva 1) ketjukåyton 96 valityksel1 a. Viitenumero 99 osoittaa ketjujen 92 kåytettyjå ja : tyhjåkåyntisiå elementtejå ja numero 97 osoittaa tavanomaisen : ketjunkiristajan.

Pååttymåttdmån kul jettimen 8 peråsså on poistokuljetin 98, jota 9 90643 kåyttåå sama hammasvaihdemoottori 95 tavanomaisel1a kåytollå kuten hihnatyyppisellå (ei esitetty). Poistokuljetin kuljettaa yhden såiliopakkauksen kerralla laitteen ulkopuolelle, kuten voidaan nåhdå kuvan 1 oikeassa reunassa, misså pakkaus on merkitty viitenumerolla 100.

Hitsaus- ja 1eikkausyksikot 11 on esitetty yksityiskohtaisemmin kuvissa 9, 10, 12 ja 13. Kuvan 9 suhteen tulee huomata, ettå jakolinjasta K oikealle oleva osa edustaa koko yksikkoå 11 kun taas vasemmanpuoleinen osa esittåå yksikkoå, josta on poistettu yksi pååosista ja muita osia.

Yksikko 11 kåsittåå kaksi yhdensuuntaista pååosaa 101, joihin, on yhdistetty kaksi yhdensuuntaista sivuosaa 102. Sivuosien ylåosassa on ulkonevat rullaparit 103 (katso myos kuva 13), joiden tarkoitus on kannattaa kyseisiå yksikoitå niiden kier-råtyksen aikana, kuten jåljempånå kuvataan. Kummankin sivuosan 102 pohjassa on rul la 104, jonka tarkoitus on ohjata yksikoitå 11 yhteistoiminnassa kiinteiden epåkeskojen 105 kanssa (katso kuva 7) matkalla jo kuvan 1 yhteydesså esitetyn kierråtyskul-jettimen nosto-osalta 13 sen palautusosalle.

: Rullien 104 alapuolella sivuosissa 102 on kannattimet 106, . ··. jotka kannattavat yksikkoå 11 sen laskemisen ja noston aikana kierråtyskuljettimen mainituilla osilla 12 ja 13. Nåisså kannattimissa on reiåt såhkojohtoja vårten, jotka vievåt virran kahdelle hitsaustangolle 110 (kuva 10) yksikosså 11, jotka kuvataan jåljempånå.

Pååosat 101 on myos varustettu laahausosilla 111, jotka toi-mimal la yhdesså pilareiden 90 kanssa (katso kuva 11) mahdol-· listavat sen, ettå kåyttokul jetin 8 vetåå mukanaan yksikoitå :·!’. 11.

Kuten kuvasta 10 voidaan nåhdå, hitsaustangot 110 on asennettu 10 90643 kannatinlevyihin 112, jotka on kiinnitetty vålilevyyn 113, johon, hitsauskiskojen våliin, on kiinnitetty kannatin H4 teråå 115 vårten, joka ulkonee tankoja pitemmålle. Niinpå tera 115 ja tangot 110 muodostavat osan liikkuvasta toimintapaast® T. Palautusjauset 116 on kiinnitetty vålilevyyn 113 ja myos vålilevyihin 117, jotka liittåvåt toisiinsa yksikon 11 kaksi pååosaa 101.

Tangot 118 liittyvåt jåykåsti vålilevyyn 113 ja ne liukuvat vålilevyjen 117 ja toisten alempana olevien vålilevyjen 119 rei’isså. Tangot 118 kulkevat poikkikannatteessa 120 olevien reikien låpi ja ne liittåå toisiinsa ylåpååsså poikkikannate 121,#jossa on tyontorullat 122, jotka on tarkoitettu toimimaan yhdesså ohjaimien 15 kanssa {katso myos kuva 1) kalvojen A, B hitsaamisen ja 1eikkaamisen aikaansaamiseksi.

Poikkikannate 120 on varustettu myos rullilla 123 (rullia 122 ulompana) ja se liittyy jåykåsti tankoihin 124. Nåmå tangot voivat liukua vålilevyisså 125 (jotka liittåvåt toisiinsa pååosat 101) olevissa rei'isså puristusjousien 126 vaikutusta vastaan, jotka jouset vaikuttavat alempaan jousiohjaimeen 127, joka lepåå vastaavalla vålilevyllå 125, ja holkkiin 128, joka liittyy kiinteåsti tankoon 124. Rullat 123 on tarkoitettu toimimaan yhdesså ohjaimien 16 kanssa pååosien 101 ajamiseksi joustavasti kåyttokuljettimen 8 reaktiotankoja 94 vasten kalvojen A, B kiriståmiseksi leikkaus-, hitsaus- ja jååhdytys-vaiheiden aikana. Kalvon B optimaalisen liukumisen varmis-tamiseksi siinå vaiheessa kun yksikko 11 laskeutuu (katso kuva 1, yksikko 11') kohti kåyttokuljetinta 8, pååosien 101 alareunaan on asennettu ja pidåtetty rullat 131, joita osaksi ympåroi vålikappale 132, joka on alhaisen kitkakertoimen omaavaa tai itsevoitelevaa materiaalia kuten teflonia.

Yksikoiden 11 kierråtyskuljetin kåsittåå, kuten jo selitettiin, kolme osaa 12, 13, 14, jotka on esitetty yksityiskohtaisemmin η 90643 kuvissa 6, 7, ja 8. Kun leikkaaminen, hitsaaminen ja jååhdytys on suoritettu, s.o. jåttåessåån kåyttokuljettimen 8 yksikko 11 on suorittanut tehtavånså ja sen vuoksi se poistetaan pilari-ryhmåstå 10, johon se on sijoitettu, ja palautetaan tåmån kul jettimen alkupååhån uutta kåyttoå vårten. Yksikon poista-miseen kåytetåån nosto-osaa 13 (kuvat 1 ja 8). Tåmå osa viettåå pystysuuntaan nahden ja muodostaa teråvån kulman poistokuljettimen 98 kanssa. Myos tåtå osaa kannattaa laitteen runko 140 ja se kåsittåå kul jettimen, joka muodostuu kahdesta pååttymåtto-måstå yhdensuuntaisesta kåyttoketjusta 141, joiden toiminnassa olevat haarat liukuvat suorissa ohjaimissa 142 ja joiden nopeus ylittåå kul jettimen 8 nopeuden. Ketjuihin on yhdistetty kannatusosat ja tartuntaelimet yksikon 11 toisella sivulla olevia rullia 103 vårten. Nåmå tartuntaelimet kåsittåvåt poikkileikkaukseltaan olennaisesti T-muotoisen kannatusosan 144, johon on nivelletty vipuvarsi 146 kohdassa 145, jonka vipuvarren mutkassa on rul la 147, joka ketjujen aktiivisella osalla 141' lepåå kiinteåtå ohjainta 148 vasten niin, ettå yksikon 11 rul lat ja itse yksikko ovat tarttuneina kannatusosan 144 ja vivun 146 våliin, kuten nåhdåån kuvasta 8.

Ketjut 141 kulkevat ketjupyorien 150, 151 ja 152 ympåri. Ketjupydråt 151 ovat tyhjåkåyntisiå, ketjupyoråt 152 pitåvåt ketjut kireinå ja ketjupyoriå 150 kåyttåå ketjukåytto 153 suunnanvaihtoisen alennusvaihteen 154 kautta, jota puolestaan kåyttåå ketjukåytto 155 hammasvaihdemoottorista 95 kåytdn 96 kautta, joka ohjaa kuljetinta 8.

Toisen suunnanvaihtoisen alennusvaihteen 160 avulla liike siirretåån palautusosalle 14 (kuvat 1 ja 8) ketjukåyto 11å 161.

Palautusosa 14 (kuva 7) kåsittåå yhdensuuntaiset ohjaimet 162, jotka viettåvåt hieman vaakasuunnasta ylospåin osalta 13 osalle 12. Hitsaus- ja 1eikkausyksikoiden 11 rullat 103 liukuvat pitkin nåitå ohjaimia jåtettyåån nosto-osan 13. Jotta rullat 12 90643 103 pååsisivåt kunnolla ohjaimiin 162, niiden alkuun on sijoitettu kiinteåt epåkeskot 105 (kuvan 7 oikea puoli) toimimaan rullien 104 ja nåihin ohjaimiin liittyvien poik-keuttajien 163 kanssa. Poikkeuttajat 163 (jotka toimimattomassa tilassaan ovat kuvassa ehjållå viivalla esitetyssa asemassa) kåsittåvåt ohjauskanavan 164, ylemmån kaarevan levyn 165 ja profiloidun yhdysosan 166 ja ne on niveloity kohdassa 167 laitteen rakenteen kiinteåån osaan.

Låhellå nousuliikkeen loppua hitsaus- ja 1eikkausyksikoiden 11 etumaiset rullat 103 tulevat poikkeuttajien 163 kanaviin 164 asemassa, joka on esitetty ehjållå viivalla kuvassa 7, ja tulevat sitten ohjaimille 162. Taemmat rullat 103 saavuttavat ohjaimien 162 tason ja vipu 146 vapautuu, kun sen rul la 147 ei enåå lepåå pinnalla 148. Tål loin yksikon 11 taemmat rullat 103 vapautuvat ja laahautuvat ohjaimille 162 kulkien niveldidyn kaarevan levyn 165 yli, joka siirtyy katkoviivoilla esitettyyn asentoon palatakseen sitten lepoasentoonsa palautusjousen (ei esitetty) vaikutuksesta taempien rullien 103 kuljettua ohi, kun yksikon 11 rullat 122 ovat tarttuneet ulokkeisiin 170 (joissa on kalteva etupinta 171), jotka liittyvåt ketjuihin 172, joita kåyttåå kåytto 161 (kuva 8). Ketjut 172 kulkevat ketjupyorien 173, 174, 175 yli. Ketjupyoråt 174 kiriståvåt kyseesså olevat ketjut. Ketjupyoriå 175 kåyttåå myos hammasvaihdemoottori 176, joka on samanlainen kuin hammasvaihdemoottori 95 (kuva 8), ketjukåyton 176A vålityksel1å.

Ketjut 172 ohjautuvat ketjupyorien 173, 175 vålisellå alueella yhdensuuntaisiin suoriin ohjaimiin 177, jotka myos viettåvåt vaakasuuntaan ja ohjaimiin 162 nåhden ylospåin ketjupyoristå 173 ketjupyoriin 175 påin. Niin muodoin ulokkeet 170 pyrkivåt vetåmåån mukaansa ne rullat 122, joihin ne vaikuttavat.

Ohjaimien 162 poistumispååsså on poikkeuttaja 180, joka on niveloity kohtaan 181 ja kåsittåå kaarevan levyn 182. Poikkeut- 13 90643 taja 180 voi ottaa kaksi pååteasentoa, joista toinen on esitetty ehjillå viivoilla ja toinen katkoviivoilla. Toimimaton asento on esitetty katkoviivoin. Ohjaimilta 162 låhtevåt yksikon 11 etumaiset rul lat 103 pyoråyttåvåt poikkeuttajaa niin, ettå sen takana olevat rul lat eivåt etene ohjaimia 162 pitkin vaan sen sijaan siirtyvåt alaspåin. Etumaiset rullat tarttuvat (kuva 7) alaslaskuosaan (kuva 6), joka on olennaises-ti samanlainen kuin nosto-osa 13, mutta vastakkaiseen suuntaan kalteva (katso kuvat 1 ja 6). Tåstå samanlaisuudesta johtuen alaslaskuosan samanlaisia tai vastaavia elimiå on merkitty samoilla viitenurneroil la, jotka on varustettu heittomerkillå. Huomattavimpia eroja on se, ettå ketjut 141' kulkevat vielå ketjupyorien 190 yli, jotka saavat liikkeen ketjukåytoltå 191 suunnanvaihtoisen alennusvaihteen 192 kautta, jota kåyttåvåt ketjut 172 ketjukåyton 193 kautta. Toinen ero, vaikkakin puhtaasti muodollinen, on se, ettå yksikoiden 11 alaslaskun aikana niiden etumaiset rullat 103 ovat tarttuneina ketjuihin 141' elimien 144' ja 146' vålityksellå.

Yksikon 11 laskemisliikkeellå on pystysuora komponentti ja vaakasuora komponentti, joista jålkimmåinen on kul jettimen 8 liikkeen suuntainen. Tultuaan kosketukseen kalvon B kanssa '·...· (joka tålloin venyy ja pingottuu) yksikko 11 menee alla olevan liikkuvien pilareiden 10 ryhmån sisåån. Kun tåmå on tapahtunut, tuki 143' vetåytyy eroon kannattimista 106 ja alaslaskuosa 12 jåttåå sitten yksikon, kun elimet 144' ja 146' siirtyvåt pitkin poikkeutusketjupyoriå 150' ja elimen 146' rullat 147’ jåttåvåt reaktiopinnan 148'.

Ketjupyoråt 150’ on yhdistetty toiminnallisesti kåyttokuljet-timeen 8 kåyttoketjujen 196 ja 197 sekå suunnanvaihtoisen alennusvaihteen 198 vålityksellå.

Mainitut erilaiset alennusvaihteet ovat vaihdelaatikoita, jotka / « 14 .90643 kåsittåvåt kaksi paria hammaspyoriå, joiden alennussuhde on sovitettu kåyttokuljettimen 8 ja paiautusosan 14 erilaisiin nopeuksiin suhteessa nosto-osaan 13 ja alaslaskuosaan 12. Nåitå alennusvaihteita voidaan kåyttåå joko nopeuden alentamiseen tai nostamiseen ja niitå kåytetåån liittåmåån yhteen kaikki nel ja kuljetinta (8, 14, 13, 12) siten varmistamaan koko jårjestelmån tåydellinen synkroni-saatio, jota jårjestelmåå kåyttåå kaksi hammasvaihdemoottoria 95 ja 176.

Seuraavassa on esitetty laitteen toiminta.

Tuotantolinjalta tuleva såilioerå 4 saapuu syottokuljettimel1e 5, joka on varustettu pidåtyskiskoi11 a, joita ei ole esitetty, ja jota ajetaan jatkuvalla liikkeellå. Kaksi toisistaan vålimatkan pååsså olevaa pysåytintå 49 ja 49' nousee kuljettimel le 5. Såilioerå 4 pysåhtyy pysåytintå 49 vasten, kun taas edellinen era on kosketuksessa pysåyttimeen 49". Edestakaisin liikkuvat tyontoelimet 6, jotka ovat toimivia tyontovaiheen aikana mutta sivuun kåår.nettyjå ja siksi toimimattomia paluunsa aikana, sijoitetaan vuorotellen kahden pysåyttimen 49, 49' våliin.

Kun pysåytin 49 on kytkeytyneenå såilioeråån 4, molemmat pysåyttimet kååntyvåt alaspåin pååstååkseen molemmat eråt 4 etenemåan ja tyontoelintå 6 kåytetåån samanaikaisesti vaikut-tamaan eråån 4, joka on kosketuksessa pysåyttimeen 49'. Kun eråt 4 ovat kulkeneet vastaavien pysåyttimien 49, 49' toiselle puolelle, nåmå nousevat vålittomåsti niin ettå taempi erå 4 pysåhtyy pysåytintå 49' vasten, kun taas edempånå oleva erå saapuu kåyttokuljettimelle 8 tydntoelimen vaikutuksesta kul-kemalla pitkin yhdiståvåå kourua 34.

Saapuessaan kåyttokuljettimelle 8 se kohtaa kalvon A, joka etenee kireånå pitkin kuljetinta, ja kalvo 3 ulottuu kireånå olennaisesti pystysuoraan.

is 90643

Tyontoelin 6 pakottaa erån 4 kosketukseen hitsaus- ja leikkausyksikon 11 kanssa, joka, kuten aiemmin selitettiin, on sijoitettu pilariryhmån 10 våliin ja siksi liikkuu pitkin kåyttokuljetinta 8. Tåmå Hike varmistaa sen, ettå ylempi kalvo B on kireånå vasten såilioerån 4 etusivua. Tyontoelin seuraa hitsaus- ja leikkausyksikon 11 liikettå kunnes seuraava yksikko 11' tulee kosketukseen kalvon B kanssa, joka liikkuvan såilioerån 4 vetåmånå on saatettu lahes vaakasuoraan asentoon.

Tulee panna merkille, ettå kun hitsaus- ja leikkausyksikko , joka on 1askeutumassa alaslaskuosan 12 vaikutuksesta sijoitet-tavaksi vastaavaan pystysuoraan pylvåsryhmåån 10, tulee kosketukseen kalvon B kanssa, tyontoelin 6 osuu rajoittimeen 80 (kuva 5), joka kååntåå sen kulkusuunnan tormåyksen eståmiseksi alaslaskeutuvan hitsaus- ja leikkausyksikon 11' kanssa. Tåmån tyontdelimen vetåytyesså takaisin toinen aktivoituu ja siirtyy pysåyttimen 49’ laskeuduttua aloittamaan seuraavaa kierrosta.

Hitsaus- ja leikkausyksikko 11' laskeutuu kokonaan kuljettimen 8 pylvåsryhmåån vetåmåån ja venyttåmåån kalvoa B ja sitten puristamaan sitå pååosiensa 101 avulla (katso kuva 10) kalvoa A ja kuljettimen reaktiotankoja 94 vasten. Såilioerå 4 on tåsså kohdassa kalvojen A ja B ympårdimå.

Hitsaus- ja leikkausyksikon 11' edetesså varmistetaan paineen kohdistuminen sen pååosista 101 reaktiotankoihin 94 suorien ·.' ohjaimien 16 avulla, jotka vaikuttavat yksikon 11 rulliin 123 (katso kuvat 1 ja 9) ja ulottuvat olennaiselle osalle kuljettimen 8 pituudesta.

Tåmån jålkeen al etaan kohdistaa painetta kiskojen 16 kautta ja lyhyemmåt kiskot 15, jotka vaikuttavat yksikon 11 rulliin 122 (kuvat 1 ja 9), laskevat yksikon toimintapåån, joka kåsittåå (kuva 10) terån 115 ja hitsaustangot 110. Kun molemmat kalvot A ja B on leikattu ja hitsattu, påå (115, 110) vetåytyy pois, 16 90643 jotta hitsauskohdat voivat jååhtyå.

Kåyttokuljettimen 8 lopussa yksikko 11 jåttåå paineistuskiskot 16 ja sen rullat 103 sijoittuvat nousuosan 13 elimien 144, 147 våliin, joka nostaa sen vapauttaen kåårityn såilioerån 4, joka jatkaa poistokuljettimelle 98. Yksikko 11 saapuu sitten pal autusosal 1 e 14 ja al as 1 askuosal 1 e 12 kuten or. selitetty. Tåmån kåsittelyn aikana muita yksikoitå 11 sijoitetaan kåyttokuljettimen 8 alkuosalle såånnollisin vålimatkoin.

Erityisesti nosto-osalta 13 pois vedetty yksikko 11 syotetåån palautusosan 14 1iukuohjaimi11e 162 ja alaslaskuosa 12 asettaa sen uudelleen toimintakiertoon. Tåmå karusel1 ijårjestelmå hitsausyksikoitå 11 vårten, joiden lukumååråå ja suhteellista nopeutta voidaan vaihdella tuotannon vaatimuksien mukaan, var-mistaa pakattujen såilioiden såannollisen ja jatkuvan måårån, joka voi olla pal jon suurempi kuin tavanomaisi1 la keinoilla saavutettava.

Kuten kaavamaisesti on esitetty kuvan 14 asemakuvassa, keksin-non ajatus voidaan toteuttaa laitteella, joka pystyy toimimaan suuremmalla tuotantonopeudel1a kuin edellå kuvattu laite. Kuvasta 14 voidaan nåhdå, ettå syottokuljetin 5 voi ottaa vastaan ja kasitellå kolme rinnakkaista såilioeråå 4. Kul jettimen 5 kanssa ovat yhteistoiminnassa pysåytyselimet 50, 50' ja tyontoelimet (ei esitetty yksinkertaisuuden vuoksi), jotka siirtåvåt kolme eråå 4 kåyttokuljettimel1e 8 kalvonsyottolait-teen kourun 34 kautta (ei myoskåån esitetty, mutta kåsittåå rullat ja siten myos kalvot, joiden leveys riittåå peittåmåån kaikki kolme eråå 4). Toimintavyohyke on samanlainen kuin aiemmin kuvattu vyohyke 7, mutta sillå erolla, ettå yksikon 11 kokonaisleveys riittåå kaikkien kolmen rinnakkaisen erån 4 1eikkaamiseen ja hitsaamiseen. Kåyttokuljettimen 8 lopussa on kolme toisistaan vålimatkan pååsså olevaa poistokuljetinta 98, joiden vålisså on kaksi terå- tai såhkovastustyyppistå t it 90643 1eikkauselintå 300, jotka leikkaavat kalvot kohdassa (301), jossa kolme rinnakkaista pakattua eråå 4 liittyy toisiinsa, nåiden erien erottamiseksi toisistaan.

Keksinnon mukaisen laitteen toisenlainen sovellutusmuoto on esitetty kuvissa 15-18. Nåisså kuvissa on merkitty samoilla viitenumeroilla osia, jotka vastaavat aikaisemmissa kuvissa esitettyjå osia.

Tarkastelun kohteena olevassa muunnetussa sovel1utusmuodossa såilioeriå 4 ei syotetå toimintavyohykkeel1e 7 kåyttåen edes -takaisin liikkuvia tyontoelimiå 6, vaan sen sijaan ne syotetåån tasavålein ja tasaisella nopeudella.

Tama saadaan aikaan sulkemalla erat 4 osittain "håkkeihin”.

Tåtå tarkoitusta vårten kåyttokuljettimen 8 kahdella vastak-kaisella sivulla 501 ja 502 on pidåtyselementit tai -elimet 503 jårjestettyinå sopiviin asemiin mainittuun kuljettimeen 8 liittyvien pilareiden 10 våliin.

Pidåtyselimet 503, jotka sijaitsevat symmetrisesti kul jettimen 8 kahdella puolella, kåsittavåt kukin onton putkielementin 504, johon liittyy olennaisesti littea levy 505; tåmå levy voi --- asettua såilioerån 4 toiselle puolelle ja se kåsittåa hieman taivutetut sivuosat 506 ja 507 ainakin osittain ympåroimåån kunkin eran 4 viimeiset såiliot.

Erityisesti jokaiseen levyyn 505 liittyy olennaisesti L-muo-toinen varsi 508, joka pidetåån tunnetulla tavalla toista vartta 511 vasten. Molemmat mainitut varret voivat liukua onton putkielementin 504 sisållå, joka tåtå vårten toimii liukumis-liikkeen ohjaimena. Varsi 508 on sijoitettu liukuvasti kunkin putkielementin 504 toisessa pååsså 510 olevaan laajennettuun osaan 509. Sitå vastoin varsi 511 piståå esiin putkielementin 504 kummastakin pååstå (kuvan 16 ylå- ja alaosassa) ja sen 18 90643 ylemmåsså vapaassa pååsså 512 on elin 513, joka kannattaa useita yhdensuuntaisia puikkoja 514, jotka ulkonevat kohti-suorasti mainitusta kannattimesta 513. Varren 511 alemmassa vapaassa pååsså 515 on rulla 516, joka on jårjestetty toimi-maan yhdesså ohjaimien 517 kanssa, jotka on kiinnitetty johonkin keksinnon mukaisen laitteen kannatusosaan ja jårjestetty kåyttokuljettimen rakenteen sisåån.

Ohjaimet 517 on rakennettu sil lå tavalla, ettå niiden yhteis-toiminta pidåtyselimien 503 rul lien 516 kanssa aiheuttaa varsien 511 liukumisen vastaavissa putkielementeisså tai ohjaimissa 504. Kuvassa 16 varsien 511 kohotettu asema on esitetty katkoviivoin ja niiden alaslaskettu asema ehjin viivoin.

Jokainen putkielementti tai ohjain 504 on yhdistetty luistiin 518, joka voi liukua olennaisesti L-muotoisten ohjaimien 519 ja 520 vålisså, jotka on kiinnitetty kåyttokuljettimen 8 sivussa oleviin laahausketjuihin 92 (ei esitetty).

Jokaisessa luistissa 518 on rulla, joka on jårjestetty toimi-maan yhdesså vastaavan ohjaimen 522 kanssa, joka on tuettu kiinteåsti tarkasteltavana olevan laitteen rakenteeseen. Kukin ohjain 522 on muodostettu niin, ettå sen yhteistoiminta vastaavan rullan kanssa saa luistin 518 liukumaan pitkin ohjaimia 519 ja 520 saaden nåin pidåtyselimet 5C3 låhestymåån toisiaan tai etååntymåån toisistaan. Kuvassa 16 on esitetty elimien 502 toisistaan erilleen vedetty asema katkoviivoin ja niiden toisiaan låhellå oleva asema ehjin viivoin.

Kuten on esitetty, puikkoja 514 kannattavat varsiin 511 jåy-kåsti liittyvåt elimet 513. Erityisesti mainitut puikot on kytketty toisiinsa pareittain ainakin yhdellå niveljårjes-telmållå, joka kåsittåå elementit 530 ja 531 (katso kuvat 18 ja 19), jotka on niveloity toisiinsa kohdassa 532 ja puikkojen 19 90643 kannattimiin 546 kohdassa 533. Nivelkohta 532 (muodostettu esimerkiksi sopivalla tapilla) on kimnztetty levyihin 534 ja levyyn 545, joka on sijoitettu levyjen 534 alapuolelle kuhunkin tukielimeen 513.

Levyt 534 on jårjestetty (katso kuva 19) puikkojen 514 sivuun kannattimiin tai toisiin levyihin 546, joihin nivelen 533 muodostavat tapit on yhdistetty kuten itse puikotkin.

Lopuksi, putkielementtiin tai ohjaimeen 504 liittyy rullat 540, jotka voivat liukua listoilla 91 mainittujen ohjaimien (ja siten varsien 508 ja 511) huojumisen eståmiseksi sailioerien 4 kuljetuksen aikana.

Nyt oletetaan, ettå tåmån keksinndn muunnetun sovellutusmuodon mukaista laitetta halutaan kåyttåå.

Syottolaitteen 5 lopussa rullat 521 tulevat kosketukseen ohjaimien 522 kanssa. Naiden elimien valinen yhteistoiminta saa luistit 518 liukumaan (vaakasuunnassa kuvassa 16) pitkin : kiinteitå ohjaimia 519 ja 520, rnika saa puikot 514 låhestymåån toisiaan kunnes ne koskettavat toisiinsa. Sen vuoksi elimet 503 siirtyvåt kuvassa 16 katkoviivoin esitetystå asemasta ehjållå viivalla esitettyyn asemaan. Kosketuksen seurauksena puikot liikkuvat akseliaan pitkin (nuoli 3 kuvassa 16) ja låhenevat toisiaan elementeistå 530 ja 531 johtuen, jotka yhdessa puikkojen 514 kanssa muodostavat nivelletyn suunnikkaan ja pyrkivåt kiertymåån nivelien 532 suhteen. Tål lå tavalla puikot tarttuvat erån 4 såilioihin.

Jos pidåtyselinten ja sailioerien 4 liike on synkronoitu tunnetulla tavalla, mainitut puikot 514 asettuvat såilioiden våliin ja tarttuvat niitå vasten muodostaen eråånlaisen håkin, joka eståå niitå heilumasta pakkaamisen aikana ja olemasta esteinå varsinaiselle pakkaustoiminnalle.

20 9 0 6 4 3

Sen jålkeen kun elimet 503 ovat låhentyneet toisiaan, rullien 516 ja ohjaimien 517 vålinen yhteistoiminta saa nåin muodos-tuneen håkin liikkumaan (alaspåin kuvassa 16). Tåmå såilioerån 4 1askeutuminen aikaansaa muovipakkauskalvon A kiristymisen.

Jos hitsausyksikoitå 11 nyt toimivat, ne hitsaavat kalvot vyohykkeisså, jotka såilioiden pohjaa ylempånå.

Tulee myos panna merkille, ettå såilioerån 4 liike alaspåin (tai vaihtoehtoisesti reaktiotankojen liike ylospåin) saa alemman kalvon A ottamaan såilionpohjien muodon lisååntyneen kireyden vaikutuksesta.

Lopuksi tulee huomata, ettå listat 91 ovat alemmalla tasolla kuin reaktiotangot 94, joissa on paikat såi1ionpohjia vårten.

Kun pakkaukset on muodostettu, ohjaimet 517 toimivat yhdesså rullien 516 kanssa nostaakseen varret 511, minkå jålkeen rullat 521 ohjaavat luistit 518 pois.

Lisåksi kuvassa 18 kaaviomaisesti esitetyt puristuslevyt 590 (tai muut elastiset elementit kuten jouset tai vastaavat), jotka liittyvåt kuhunkin elimeen 503 ja on erityisesti kiin-nitetty tukielementtiin 513 (selvyyden vuoksi ei esitetty kuvassa 16), vaikuttavat puikkoihin 514 kuvan 16 nuoleen B nåhden vastakkaisessa suunnassa saaden ne vetåy-tymåån toisis-taan samalla tavalla kuin on kuvattu niiden keskinåinen låhestyminen. Sen jålkeen såilioeråt 4 siirtyvåt poistokul-jettimelle 98 tunnetulla tavalla.

Kuvatun sovellutusesimerkin mukainen laite tekee mahdol1iseksi såilioiden paremman pakkaamisen ja eståå niitå kaatumasta tai yleenså heilumasta liikkeenså aikana samalla kun se pitåå såiliot hyvin ryhmitetyisså ja krinteisså asemissa ja eståå niitå liikkumasta erilleen tai muuttamasta muotoaan silloinkin, kun kalvon kireys on suuri.

2i 90643

Lopuksi, syotto on jatkuvaa ja vakionopeuksista ja vålimatkat ovat såånnol1isiå.

Keksinndllå on myos se etu, ettå voidaan kåyttaå erilaiset ominaisuudet omaavia kalvoja A, B, jol loin toinen voi olla itsekiinnittyvåå ja toinen ei ja/tai toinen voi olla paksumpaa kuin toinen.

Claims (31)

1. Menetelmå pakattavien artikkelierien (4) jatkuvatoimiseksi pakkaamiseksi kåyttåen elastista muovikååremateriaalia, tunnettu siitå, ettå menetelmaån kuuluu vaiheet: sijoitetaan sarjassa ja jatkuvatoimisesti useita pakattavia artikkelieria (4) pohjakalvolle (A), jota kannattaa yhteinen kåyttdkuljetin (8); sijoitetaan hitsaus- ja leikkausyksikko (11) kunkin artikkeli-erån (4) våliin ja liitetåån yksikko (11) kåytettåvasti yhtei-seen kåyttokuljettimeen (8); siirretåån jatkuvasti, pitkin maaråttyå reittia, pohjakalvoa (A) , artikkelieria (4), jotka on sijoitettu pohjakalvon (A) påålle, ja våliin sijoitettuja hitsaus- ja leikkausyksikoitå (11) yhteisen kåyttokuljettimen avulla, samalla kun eråt (4) peitetåån påållyskalvolla (B); hitsataan, poikittain mainittuun reittiin nåhden, påållyskalvo (B) pohjakalvoon (A) kunkin artikkelierån (4) ja seuraavan artikkelieran (4) vålisså; leikataan kalvot (A ja B) poikittain mainittuun reittiin nåhden kohdassa, joka jåttåå osat hitsattuja kalvoja (A ja B) kummal-lekin puolelle leikkausta; ja kierråtetåån hitsaus- ja leikkausyksikdt (li) poistamalla ne kåyttokuljettimelta (8) hitsaus- ja leikkausvaiheiden jålkeen, ja palautetaan yksikot (11) kåyttokuljettimelle (8) kohdassa, joka edeltåå yksikoiden hitsaus- ja leikkaustoimenpiteitå, _ : mainitussa våliinsijoitusvaiheessa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå kyseisillå kahdella kalvolla (A ja B) on erilaiset fysikaaliset ominaisuudet.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmå, jossa kåytetåån itsekiinnittyviå tai itsekiinnittymåttomiå elastisia muovikal- : voja venytetysså tai esivenytetysså tilassa, tunnettu 23 90643 siitS, ettS: hitsausvaihe sisaltaå paallyskalvon (B) hitsaaraisen, poikittain mainittuun reittiin nShden, pohjakalvoon (A) kahdessa vSlin paasså olevassa asemassa kunkin artikkelierån (4) ja seuraavan artikkelierån (4) vålillS; ja leikkausvaihe kåsittåå kalvojen (A ja B) leikkaamisen poikittain mainittuun reittiin nåhden pitkin viivaa, joka on mainit-tujen kahden, valin pååsså toisissaan olevan aseman vålisesså kohdassa.

4. Laite pakattavien artikkelierien 4 jatkuvatoimiseksi pakkaa-miseksi kåyttåen elastista muovipåållysmateriaalia, tunnettu siita, etta laitteeseen kuuluu: pohjakalvon (A) varasto/ pååttymåtdn kåyttokuljetin (8) pohjakalvon kuljettamiseksi; paallyskalvon (B) varasto; useita siirrettavia hitsaus- ja leikkausyksikditå (11); vSlineet sijoittamaan sarjassa ja jatkuvatoimisesti useita pakattavia artikkelieria (4) kSyttokuljettimella (8) olevalle pohjakalvolle (A); vSlineet sijoittamaan yksi mainituista liikkuvista hitsaus- ja leikkausyksikoista (11) kunkin artikkelierSn (4) valille kSyt-tSvSssS tartunnassa kSyttdkuljettimen (8) kanssa, kunkin hitsaus- ja leikkausyksikfin (11) sisaltaessS elimet hitsaamaan, poikittain mainittuun reittiin nShden, paallyskalvon (B) pohjakalvoon (A) kunkin artikkelierån (4) ja seuraavan artikkelierån (4) vSlissa, kunkin hitsaus- ja leikkausyksikon (11) sisaltaes-sa lisaksi valineet leikkaamaan kalvot (A ja B) poikittain mainittuun reittiin nahden ja kohdassa, joka jSttSS osan hitsa-tuista kalvoista (A ja B) kummallekin puolelle leikkausta; paattdmassa kayttokuljettimessa (8) on valineet siirtamaan jat-kuvasti, pitkin maarattyS reittiS, pohjakalvon (A), pohjakal-volle (A) sijoitetut artikkelierat (4), ja vSliin sijoitetut hitsaus- leikkausyksikdt (11); vSlineet pSSllystSmSSn artikkelierSt (4) pSSllyskalvolla (B) 24 90643 samalla kun artikkeleita (4) kuljetetaan paattomalla kayttokul-jettimella (8); ja kierråtyskuljetin (12,13,14) kierrattamSan hitsaus- ja leikkausyksikot (li) poistamalla ne kayttokuljettime1ta (8), sen jålkeen kun hitsaus- ja leikkausyksikdt (11) ovat toteuttaneet hitsaus- ja leikkaustoimenpiteensa, ja uudelleensijoittamaan hitsaus- ja leikkausyksikot (11) kayttdkuljettimelle (8) koh-dassa, joka edeltaa yksikoiden (11) hitsaus- ja leikkaustoimen-piteita, toimimaan mainittujen valiinsijoitusvålineiden avulla.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, joka kåyttaa itsekiin-nittyvia tai itsekiinnittymattdmiå elastisia muovikalvoja veny-tetyssS tai esivenytetyssa tilassa, tunnettu siita, ettå kukin useista hitsausvålineista sisaltaa valineet paållys-kalvon (B) hitsaamiseksi pohjakalvoon (A) kahdessa vSlin paåssa olevassa asemassa kunkin artikkelieran (4) ja seuraavan artik-kelieran (4) valillå; ja kukin useista leikkausvMlineista sisaltaa valineet kalvojen (A ja B) leikkaamiseksi pitkin viivaa, joka sijaitsee mainittujen kahden, valin pHassa olevan aseman vålisså.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siita, ettS hitsaus- ja leikkausyksikot (11) kasittåvat kalvojen (A ja B) puristuselimet (101) paineen kohdistamiseksi kal-voihin (A, B) hitsauskohtien ulkopuolisilla alueilla.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siita, etta hitsaus- ja leikkausyksikdt (11) kdsittavat kaksi sahkSisesti lammitettya yhdensuuntaista hitsaustankoa (110) ja niiden valiin jaåvan leikkausveitsen (115), jotka muodostavat liikkuvan toimintapaan, jossa hitsaustangot (110) ja veitsi (115) ovat liikkuvia toisiinsa nahden.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siita, etta hitsaus- ja leikkausyksikot (11) kasittavat kalvo- 25 90643 jen (A, B) puristuselimet (101) paineen kohdistamiseksi kalvoi-hin (A, B) hitsauskohtien ulkopuolisilla alueilla ja ettå puristuselimet (101) ovat liikkuvia suhteessa hitsaustankoja (110) ja veistå (115) kannattavaan pååhån.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå se kåsittåå kåyttdelimet (15, 16) hitsaustankoja (110) ja veistå (115) kannattavaa pååtå vårten vaikuttaen yhdesså puristuselimien (101) kanssa leikkaus- ja hitsausyksi-koihin (11) silloin, kun leikkaus- ja hitsausyksikoitå (11) kuljetetaan kåyttokul jettimen (8) avulla.

10. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå kåyttokuljetin (8) kåsittåå toisistaan vålin pååsså olevat ohjaus- ja laahauselimet (10) hitsaus- ja leikkausyksikoiden (li) vastaanottamiseksi ja siirtåmiseksi.

11. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå kierråtyskuljetin (12,13,14) kåsittåå kolme osaa, nosto-osan (13) hitsaus- ja leikkausyksikoiden (11) kåyttokul-jettimelta (8) poistamista vårten, alaslaskuosan (12) yksikoi- . . den (11) kåyttokuljettimelle (8) sijoittamista vårten sekå yhdysosan (14) yksikoiden (11) nosto-osalta (13) alaslaskuosal-le (12) siirtåmistå vårten.

12. Patenttivaatimuksen li mukainen laite, tunnettu siitå, ettå nosto- (13) ja alaslaskuosa (12) kåsittåvåt elimet (144, 144’, 146, 146’) hitsaus- ja leikkausyksikoiden (11) irrotettavaa yhteenkytkemistå vårten.

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå yhdysosa (14) kåsittåå hitsaus- ja leikkausyksikoi-tå (11) vårten suorat ohjaimet (162), joiden påisså on poik-keuttajat (164, 180) mainittujen yksikoiden ohjaamiseksi oikein. 26 90643

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siita, etta yhdysosa (14) kSsittåå tyontoelimet (170), jotka liikkuvat pitkin jatkuvaa rataa, joka kSsittåå suoran osan (177), jota pitkin ne vaikuttavat hitsaus- ja leikkausyksikoi-hin (11) tydntSen niita.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitå, ettS suora osa (177) viettSS vaakasuunnasta ylospSin nosto-osalta (13) alaslaskuosalle (12) pain, ja se viettSS myds suoraan ohjaimeen (162) nåhden, joka myos viettSS vaakasuuntaan nahden.

16. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siita, etta nosto- (13) ja alalaskuosat (12) kåsittSvåt myos kannatuselimet (143, 143') hitsaus- ja leikkausyksikoita (11) vårten.

17. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siita, etta alaslaskuosa (12) on jarjestetty siten, etta alas-laskeutuva yksikko (11) vaikuttaa paallyskalvoon (B) venytta-malla sita alaspain.

18. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitS, etta ennen kayttokuljetinta (8) on jarjestetty kallis-tettava kouru (34), jota pitkin artikkelieria (4) siirretaan yksilollisesti edestakaisin liikkuvilla tyontdelimilla (6), jotka voidaan kaantaa taakse.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laite, kasittaen syottokul-jettimen (5), tunnettu siita, etta kaantyvat tyontd-elimet (6) alkavat toimia kun artikkelierien (4) sydttokuljet-timeen (5) liittyvat sisSanvedettavSt pysayttimet (49,49') lak- *: kaavat toimimasta.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen laite, tunnettu 27 90643 siitå, ettå syottdkuljetin (5) on sijoitettu esiintyontyvåsti rakenteeseen (20), joka kannattaa ainakin kahta kalvorullaparia (2, 3) ja on liikkuva poikkisuunnassa sydttokuljettimeen (5) nahden mahdollistamaan yhden parin rullien vaihtamiseen toisen parin rulliin.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå rakenteessa (20) on esikiristyslaitteet (24, 25) kalvoja (A, B) vårten.

22. Patenttivaatimuksen 20 mukainen laite, tunnettu siita, etta rakenteessa (20) on kiristyslaitteet (27, 28, 29) kalvoja (A, B) vårten.

22 90 64 3

23. Patenttivaatimuksen 20 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå rakenne (20) kåsittåå kallistettavan kourun (34) ja, suhteessa rulliin (2), taaksepåin vedettåvån vaunun (31) ohjaamaan vastaavaa påållystyskalvoa (B).

24. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå kåyttokuljetin (8) kåsittåå elimet (5 tai 3), mitkå kykenevåt liikkumaan ohjatusti ainakin kahteen toisensa nåhden kohtisuoraan suuntaan tarttuakseen ja pitååkseen kiinni kunkin erån (4) artikkeleita niiden pakkaamisen aikana ja alentaakseen kunkin erån pinnasta, jota pitkin mainittu artikkelierå (4) sydtetåån kåyttdkuljettimelle (8).

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen laite, tunnettu siita, ettå elimet artikkeleihin (4) tarttumiseksi ja niiden kiinnipitåmiseksi niiden pakkaamisen aikana ovat pidåtyselimet (503), jotka on jårjestetty symmetrisesti kåyttokuljettimen (8) vastakkaisille sivuille (501 ja 502) ja liikkuvat pitkin kiin-teitå ohjaimia (517 ja 518), jolloin kukin elin (503) kåsittåå onton putkielimen (504), johon liittyy olennaisesti litteå elementti (505), joka on jårjestetty asettumaan kunkin artikkeli- 28 90 64 3 erån (4) sivulle, jolloin onttoon elementtiin (504) liittyy elementti (511), jossa on useita puikkoja (514), jotka ulkone-vat kohtisuoraan elementistå (511), asetettaviksi, kun elimet (503) tarttuvat kuhunkin artikkelieråan (4) varsinaisten artik-kelien våliin muodostamaan såilytyshåkin artikkeleille (4).

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå kukin pidåtyselin (503) kåsittåå luistin (518), joka liukuu pitkin kåyttokuljettimeen liittyviå kiinteita ohjaimia (519, 520), jolloin putkielementti (504) liittyy kiinteasti luistiin (518).

27. Patenttivaatimuksen 25 mukainen laite, tunnettu siita, ettå litteå elementti (505) ja ulkonevia puikkoja (514) kannattava elementti (515) ovat liikkuvia onton putkielementin (504) suhteen.

28. Patenttivaatimuksen 25 mukainen laite, tunnettu siita, ettå se lisåksi kåsittåå elimet (516, 521), jotka liuku-vat pitkin kiinteitå ohjaimia (517, 522) ja ovat kiinteasti liittyneitå kuhunkin ulkonevia puikkoja (514) kannattavaan . . elementtiin (511) ja kuhunkin luistiin (518).

29. Patenttivaatimuksen 25 mukainen laite, tunnettu siita, ettå ulkonevat puikot (514) liittyvåt pareittain toi-siinsa yhdyselementtien (530, 531) kautta, jotka on saranoitu yhteen (kohdassa 532) ja puikkoihin (kohdassa 533), jolloin yhdyselementit (530, 531) on nivelletty toisiinsa kannatuslevy-jen (534, 545) kiinteåsså kohdassa (532), jonka suhteen ulkonevat puikot (514) voivat liikkua aksiaalisesti ja levyjå (534, 545) kannattaa pidåtyselimen kukin elementti (511).

30. Patenttivaatimuksen 29 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå levyt (534, 545) on sijoitettu puikkojen (514) kannatuselimeen (513) ja ne ovat yhdensuuntaisia toisten 29 90643 levyjen (546) kanssa, jotka liittyvåt kiinteåsti ulkoneviin puikkoihin (514) ja tappeihin (53), joihin yhdyselementit (530, 531) on nivelletty.

31. Patenttivaatimuksen 29 mukainen laite, tunnettu siitå, etta kannatuselimeen (513) liittyy kiinteåsti ainakin yksi joustava elin (590), joka on jårjestetty palauttamaan ulkonevat puikot (514) niiden lepoasentoon sen jålkeen kun ne ovat vetåytyneet ja pidåtyselimet (503) ovat siirtyneet pois. 30 90643